Sisäilman kuntoon vaikuttavien asioiden tarkastaminen. Katajan koulu. Ylivieskan kaupunki Kyöstintie Ylivieska

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS Sisäilman kuntoon vaikuttavien asioiden tarkastaminen Katajan koulu Tilaaja: Ylivieskan kaupunki Kyöstintie Ylivieska

2 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30). Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus... 2 Yhteyshenkilö Oulun ammattikorkeakoulu Oy:ssa:... 2 Tehtävä Kohde Tausta Tarkastus Mikrobitulosten arviointi Materiaalinäytteiden arviointi Pintapölynäytteet Mineraalikuitutulosten arviointi Mikrobitulokset Materiaalinäytteiden mikrobitulokset Pintapölynäytteiden mikrobitulokset Teolliset mineraalikuidut Huoneiden ilmanvaihto Tarkastuksessa Lattian pintakosteusmittaukset Tulosten tarkastelua ja suositeltavia toimenpiteitä Liite 1. Materiaalinäytteiden mikrobitulokset. Liite 2. Pintapölynäytteiden mikrobitulokset. Liite 3. Teollisten mineraalikuitujen analyysitulokset. Liite 4. Pohjapiirustus ja tutkimustuloksia.

3 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Tilaaja Tilaus Ylivieskan kaupunki Kyöstintie Ylivieska Tilaus, rakennuspäällikkö Unto Koskinen Yhteyshenkilö Oulun ammattikorkeakoulu Oy:ssa: Lehtori, erikoistutkija Hannu Kääriäinen Kotkantie 1, Oulu Puh Telekopio Hannu.Kaariainen@oamk.fi Tehtävä 1. Kohde 2. Tausta Sisäilman kuntoon vaikuttavien asioiden tarkastaminen Katajan koulu, Katajantie 23, Ylivieska. Kohde on yksikerroksinen koulurakennus, rakennusvuosi Ulkoseinät ovat tiilirakenteiset, sisä- ja ulkokuori tiiltä ja lämmöneristys mineraalivillaa. Yläpohja on ristikoilla toteutettu harjakatto, vesikatteena tiilet. Sokkeli on lämmöneristyksellä halkaistu betonisokkeli maanvaraisella betoniperustuksella. Suunnitelmapiirustuksen mukaan sokkelin alareunan lämmöneristyksenä on solumuovi ja yläosan lämmöneristeenä mineraalivilla. Kohteessa on tuotu esille epäilyjä sisäilmaongelmasta. Saadun tiedon mukaan oireita on havaittu ihon ym. osalta. Saadun tiedon mukaan ilmanvaihtojärjestelmä on säädetty ja puhdistettu kesä 2014 aikana. Kohteen tutkimuksissa on tehty seuraavia tarkastuksia: Oletetuista riskirakenteista on otettu materiaalinäytteitä mikrobipitoisuuden määrittämistä varten.

4 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Vaakapinnoilta on otettu pintapölynäytteitä mikrobipitoisuuden määrittämistä varten. Pintapölynäyte otettiin myös IV-koneen sisäpinnalta. Teollisten mineraalikuitujen määrityksiä tehtiin tasopinnoilta sekä IV-kanavista ja ilmanvaihtokoneesta. Tarkastettujen huonetilojen painesuhteet mitattiin ulkoilmaan nähden. Katselmuksessa havaittujen asioiden tarkastaminen, myös taltiointin valokuvilla. 3. Tarkastus Erikoistutkija Hannu Kääriäinen ja laboratoriomestari Pertti Uhlbäck tekivät kohteeseen mittaukset Tutkimuksessa otettiin kuusi materiaalinäytettä, kuusi pintapölynäytettä mikrobipitoisuuden määrittämistä varten. Lisäksi otettiin kuusi pintapölynäytettä mineraalikuitupitoisuuden määrittämistä varten. Mikrobinäytteiden analysoinnit tehtiin Työterveyslaitoksen Kuopion laboratoriossa ja mineraalikuituanalyysit Työterveyslaitoksen Oulun laboratoriossa. Analyysien tulokset on esitetty liitteissä 1-3. Tutkitun rakennuksen pohjapiirustus ja tutkimus- sekä näytteiden ottokohdat on esitetty liitteessä Mikrobitulosten arviointi 4.1 Materiaalinäytteiden arviointi Tulosten tarkastelussa on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjetta (opas 2003:1), jonka mukaan rakennusmateriaalinäytteistä todetaan: jos vertailunäytettä ei ole käytettävissä, rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin cfu/g. Jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on pienempi kuin cfu/g, yksinomaan sieni-itiöpitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä materiaalin kasvustosta, vaan myös lajistoa on tarkasteltava. Edellä mainitun oppaan mukaan: jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin 500 kpl/g, se viittaa aktinomykeettikasvustoon.

5 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Asumisterveysoppaan mukaan; rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet, ei voida soveltaa edellä mainittuja tulkintaperiaatteita, varsinkaan jos niiden kautta ei tapahdu ilmavuotoja sisätiloihin. Edellä mainitulla aktinomykeettikasvustolla tarkoitetaan sädesienikasvustoa, jota nimeä käytetään jäljempänä. 5. Pintapölynäytteet Pintapölynäytteet otettiin pinta-alaltaan 10 cm *10 cm alueelta eri kasvualustoille suoraan. Analyysi tehtiin suoraviljelytekniikalla. Näytteen ottamisella pyrittiin saamaan selville, olisiko pitkäaikaisen pölyn mukana mikrobipitoisuutta sekä suuruuden että lajikkeiden osalta. Pölylaskeuman aikaa ei määritetty, joten tulosten tulkinnassa tulee lähinnä huomioida, millaisia mikrobisukuja näytteessä esiintyy. 6. Mineraalikuitutulosten arviointi Mineraalikuitupitoisuuksia arvioitaessa voidaan tuloksia verrata artikkelissa Sisäilmaseminaari 2003, mineraalikuidut sisäilmassa olevia viitearvoja, jotka on esitetty taulukossa 1. Yleensä IV-kanavan sisäpinnan kuitupitoisuutta vähemmän kuin 0,2 kuitua/cm 2 pidetään riittävän hyvänä tuloksena uudehkoissa rakennuksissa. Vanhoissa rakennuksissa on käytetty hyvin yleisesti mineraalikuitupitoisia osia ja pinnoitteita IV-kanavissa ja kammioissa. Vaikka mineraalikuitutuotteet on poistettu ja kanavat puhdistettu useita kertoja, kanavissa esiintyy silti hieman jäännöskuituja. Tavoitteena on päästä

6 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) mahdollisimman vähäisiin kuitupitoisuuksiin, jopa alle 1 kuitua/cm 2, usein kohtuullisena tasona voidaan pitää jopa 1-2 kuitua/cm 2. Yleensä pyritään teollisten mineraalikuitujen pitoisuus pinnoilla pitämään kohtuullisen pienenä. Työterveyslaitos on myös tulkinnut, että teollisten mineraalikuitujen pitoisuus IV-kanavien pinnoilla toimistorakennuksissa voisi olla jopa kpl/cm Mikrobitulokset 7.1 Materiaalinäytteiden mikrobitulokset Materiaalinäytteiden mikrobianalyysien yhteenvetotulokset on esitetty oheisessa taulukossa 2. Analyysitulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Mikrobianalyysit tehtiin Työterveyslaitoksen Kuopion toimipisteessä. Taulukko 2. Materiaalinäytteiden mikrobitulosten yhteenveto. Näytteet on otettu Tarkastuskohta / huonetila Entinen talonmiehen asunto, olohuone, ikkuna liittymä Entinen talonmiehen asunto, olohuone, ulkoseinän alareuna Entinen talonmiehen asunto, olohuone, sokkeli Luokka 135, ulkoseinän alareuna Luokka 135, sokkeli, Teknisten aineiden luokka, yläpohja, jiirin kohta, lämmöneristeen alapinta Näyte nro ja materiaali Homepitoisu us (cfu/g) Sädesienet (cfu/g) 1. polyuretaanitilke mineraalivillalämmöneristys 3. mineraalivillalämmöneristys 4. mineraalivillalämmöneristys 5. mineraalivillalämmöneristys 6. mineraalivillalämmöneristys Ainoastaan yhdessä näytteessä, näytenumero 6, teknisen aineiden luokan yläpohja, jiirin kohdan lämmöneristeessä on hyvin lievä mikrobipitoisuus.

7 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Homeen pääsukuna on Clodosporium, joka on yleisin ulkoilman homesuku. Näytteissä ei esiintynyt sädesieniä. 7.2 Pintapölynäytteiden mikrobitulokset Pintapölynäytteillä pyritään arvioimaan sisäilman mikrobipitoisuutta. Tavanomainen sisäilmanäyte on näytteen oton kannalta lyhytaikainen ja siten pitemmän aikaisen laskeumapölynäyte mahdollistaa arvioimaan sisäilmassa esiintyvää mikrobipitoisuutta. Tavanomainen pintapölynäyte otetaan kahden viikon aikana kerääntyvästä pölystä. Tämän johdosta mikrobimäärien lukuarvojen arvioinnin osalta pölyn kerääntymisaika tulee huomioida. Pintapölynäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen Kuopion laboratoriossa, tulokset liitteessä 2 ja yhteenveto tuloksista taulukossa 3. Taulukko 3. Pintapölynäytteiden mikrobitulosten yhteenveto. Näytteet on otettu Tarkastuskohta / huonetila Homepitoisuus Sädesienipitoisuus Entinen talonmiehen asunto, pesuhuone, seinähylly, yläpinta Luokka 103, kattolamppu, yläpinta Luokka 133, kattolamppu, yläpinta Luokka 134, kaappi, yläpinta Luokka 136, seinähylly, yläpinta Ilmanvaihtokone, ilmanvaihdon raitisilmapuoli, luokkiin menevä puhallinkammio, sisäpinta Runsas kasvusto Runsas kasvusto Runsas kasvusto Runsas kasvusto Kohtalainen kasvusto Niukka kasvusto Niukka kasvusto Niukka kasvusto Niukka kasvusto Niukka kasvusto Niukka kasvusto Niukka kasvusto Tuloksissa on huomioitava normaalia pitempiaikainen pölylaskeuma.

8 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Pintapölynäytteissä esiintyy monia eri homesukuja. Homeiden joukossa on Aspercillus fumicatus home, joka on toksisuutta tuottava sekä allergisuutta aiheuttava home. Homeiden joukossa on myös joitakin kosteusvaurioon viittaavia sukuja sekä homesukuja, joiden indikaattoriyhteyttä kosteusvaurioihin pidetään vielä avoimena. Pääosin homesuvut ovat normaaleja rakennuksen pölyissä esiintyviä sukuja. Pintapölyssä esiintyvät sädesienet arvioidaan kulkeutuvan ulkoilmasta. On huomattava, että oppilaiden vaatteiden ja kenkien mukana ulkoilman mikrobikanta kulkeutuu helposti. 8. Teolliset mineraalikuidut Tarkastuksen yhteydessä otettiin näytteitä tutkittavilta pinnoilta teollisten mineraalikuitujen määrän määrittämistä varten. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksella Oulussa. Analyysitulokset on esitetty liitteessä 3 ja yhteenveto tuloksista taulukossa 4. Taulukko 4. Pintapölynäytteiden teollisten mineraalikuitumäärien yhteenveto. Näytteet on otettu Määrityksissä on mukana kuidut, joiden suuruus on > 20 µm. Tarkastuskohta / huonetila Luokka 103, musiikki- ja tekstiilityö, tuloilmakanavan sisäpinta Luokka 133, tuloilmakanavan sisäpinta Luokka 134, kaapin yläpinta 9 Luokka 136, kaapin yläpinta 1 Ilmanvaihtokone, ilmanvaihdon raitisilmapuoli, luokkiin menevä viimeinen kammio, sisäpinta Ilmanvaihtokone, ilmanvaihdon raitisilmapuoli, voimistelusaliin menevä viimeinen kammio, sisäpinta Kuitumäärät (kpl/cm 2 ) >100 Teollisten mineraalikuitupitoisuudet ovat yhtä, luokka 136, kaapin yläpinta, lukuun ottamatta normaalista suurempia. Aikaisemmin mainittu Työterveyslaitoksen tulkinta, että teollisten mineraalikuitujen pitoisuus IV-kanavien pinnoilla toimistorakennuksissa 25

9 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) 9. Huoneiden ilmanvaihto voisi olla jopa kpl/cm 2. Tulosten tarkasteluissa tulee huomioida, että vanhat ilmanvaihtokanavat on muotoiltu käyttäen öljyä, joka sitoo kanavan sisäpintaan teollisia mineraalikuituja. Tämä huomioiden kaikki kanavan pinnasta määritetyt mineraalikuidut eivät siten pääsisi sisäilmaan. Teolliset mineraalikuidut aiheuttavat iho- ja hengitystieoireiluja, kuten kohteen käyttäjien ilmoitettuja oireita on tuotu esille. Ilmanvaihdon ilmamäärän mittauksia ei tehty. Saadun tiedon mukaan ilmanvaihtokanavat oli puhdistettu ja ilmanvaihto säädetty viime kesän aikana. Ilmanvaihdon osalta mitattiin huoneilman paine-eroa ulkoilmaan nähden. Paine-erojen mittausarvoja on esitetty taulukossa 5. Mittaukset tehtiin kertamittauksena. Taulukko 5. Huoneiden alipaineet ulkoilmaan nähden kertamittauksena, lukema-arvot otettu Huonenumero Lukema-arvot Sanallinen arvio Entinen talonmiehen asunto -0,4-0,6 normaali alipaine Luokka 103, musiikki- ja tekstiilityö -0,8-0,9 normaali alipaine Luokka 133-0,1 0,0 lähellä nollaa Luokka 134-0,0-0,4 normaali alipaine Luokka 136-0,6-1,0 normaali alipaine Kertamittauksella tarkastetut alipaineet ovat mittaushetkellä ja ilmanvaihtokoneiden toiminnoilla hyviä.

10 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) 10. Tarkastuksessa Kohdetta tarkastettiin muutamien satunnaisesti valittujen tilojen osalta. Ennalta saadun tiedon mukana epäilyjä sisäilmaongelmista on keskittynyt entisen talon miehen asunnon päähän. Entisen talonmiehen asunnon erään riskinä pidettiin ikkunaliittymää ulkoseinään. Ikkunan välit on rakennettu yhdellä isommalla runkotolpalla ja viereiset ikkunat on liitetty runkotolppaan polyuretaanivaahdolla. Liittymän kunto varmistettiin materiaalinäytteellä ja mikrobianalyysituloksen mukaan saumavaahto ei sisällä mikrobeja, mikrobitulokset liite 1. Kuva 1. Entisen talonmiehen asunnon ikkunan liittymän tarkastus, ikkunan väliosan sisäverhouslevy on poistettu.

11 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Entisen talonmiehen asunnon ulkopuolelta tarkastettiin ulkoseinän alareunan ja sokkelin mineraalivillalämmöneristeen kuntoa. Sokkelin ylemmässä osassa on lämmöneristeenä mineraalivilla ja piirustusten mukaan alemmalla osalla solumuovi, tätä ei tarkastettu. Solumuovia pidetään parempana lämmöneristeenä maata vasten olevassa rakenteessa. Ulkoseinän alareunan ja sokkelin mineraalivilla lämmöneristysmateriaalissa ei ole mikrobipitoisuutta. Rakennuksen ulkopuolinen maanpinta on hyvin tasainen. Maanpinta rakennuksen vierustalla on noin 20 cm valmista lattiapintaa alempana. Tämä on kohtuullisen hyvä tasoero, kun huomioidaan rakennusaika. Nykyisin edellytyksenä on, että maanpinta tulee olla 30 cm valmista lattiapintaa alempana ja maanpinta tulee kallistua rakennuksesta poispäin vähintään 15 cm kolmen metrin matkalla. Tulevissa korjauksissa maanpinnan muotoilua suositellaan. Kohteessa on harjakatto, tiili pinnoitteena. Kattovedet tulevat räystäskourujen ja syöksytorvien kautta rakennuksen vierusalle asennettuun loiskekivelle. Kattoveden poisto aiheuttaa lisäkosteusrasitusta sokkeliin, valokuva 3. Tulevissa korjauksissa kattoveden syöksytorven alle tulee asentaa rännikaivo ja kaivosta veden johtaminen luotettavasti pois rakennuksen vierustalta. Suositeltavaa on myös piha-alueen pintavesien kuivatusjärjestelmän asentaminen. Kuva 2. Yleiskuvaa takapihan puolelta entisen talonmiehen asunnon päädystä.

12 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 3. Takapihan puoleinen vesikaton syöksytorvi ja sen alapuolinen loiskekivi. Kattovedet aiheuttavat riskin sokkelin kosteusrasitukselle. Kohteessa saadun tiedon mukaan entisen talonmiehen asunnon pesuhuoneessa aistittaisiin homeen hajua. Tarkastushetkellä sisäilmassa ei havaittu aistinvaraisesti poikkeavampaa. Tilan avohyllystä otettiin pintapölynäyte mikrobimääritystä varten, valokuva 4, mikrobitulokset liite 2. Pitkäaikaisessa pölynäytteessä on analyysin mukaan runsaasti mikrobeja. Homeiden lisäksi näytteessä on myös niukasti sädesieniä. Pitkäaikaisen laskeuman pölynäytteessä usein esiintyy mikrobeja. Tulokset eivät välttämättä viittaa rakenteissa oleviin homevaurioihin. Merkittävänä riskinä on ulkoa kulkeutuva lika ja pöly vaatteiden ja kenkien mukana. Entisen talonmiehen asunnossa on oma koneellinen tulo-ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokone avattiin ja havaittiin kesänjäljeltä tuloilmakammioissa runsaasti pienhyönteisiä, valokuva 5.

13 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 4. Entisen talonmiehen talon pesuhuone, jonka avohyllyltä otettiin pintapölynäyte mikrobianalyysiä varten. Kuva 5. Entisen talonmiehen asunnon ilmanvaihtokone. Tuloilmakammioon on kerääntynyt kesän jäljeltä runsaasti hyönteisiä.

14 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Entisen talonmiehen asunnon keittiön kalusteiden alareunat, ovet ja sokkelit, ovat paikoin kosteusvaurioituneet. Lastulevyt vaurioituvat helposti ajoittaisista valumavesistä ja niihin muodostuu suuriakin mikrobikasvustoja. Keittiön kalusteiden uusimista suositellaan ja vähintään vaurioituneiden kalusteiden kohtien poistamista. Kuva 6. Entisen talonmiehen asunnon kalusteiden alareunoissa ja sokkeleissa on kosteuden aiheuttamia levyn turpoamisia. Ilmanvaihdon läpimenojen juuret höyrynsulkumuovin kohdilta ei tarkastettu, valokuva 7. Mikäli läpimenojen kohdilla on puutteellisia tiiveyksiä, ne tulee tiivistää.

15 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 7. Ilmanvaihtoputken läpimenon juuri, höyrynsulkumuovin tiiveys tulee tarkastaa ja tiivistää tarvittaessa.. Ilmanvaihtokanavien sisäpintoja tarkastettiin satunnaisesti valituista kohdista. Luokan 103 pääte-elimen kyljessä oleva tarkastusluukku avattiin, valokuva 8. Kanavan sisäpinnassa oli mineraalivillan palasia, valokuva 9. Kanavan sisäpinnasta otettiin näyte teollisten mineraalikuitujen määrittämistä varten. Analyysitulosten mukaan kanavan pinnassa näytteen ottokohdalla on kuitupitoisuus 20 kpl/cm 2, liite 3. Kuitumäärä on suuri ja mahdollistaa muun muassa iho-, silmä- ja hengitystieoireilua. Vanhoissa ilmanvaihtokanavissa esiintyy teollisia mineraalivillakuituja jossakin määrin. Yleensä ne ovat peräisin ilmanvaihtokoneen mineraalivillaa sisältävistä tuloilmakammion rakenteista ja ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimista. Analysoitu kuitumäärä, 20 kpl/cm 2, on lausunnonantajan mielestä normaalia suurempi ja yleensä suosituksena on poistaa kuitulähteet ja puhdistaa hyvin huolellisesti kanavat. Vanhoja ilmanvaihtokanavia on muotoitu öljyn kanssa, jolloin tämä jäljelle kanavan sisäpintaa jäänyt öljy sitoo kuituja, jolloin ne eivät kaikilta osin kulkeudu sisäilmaan. Vuosien jälkeen kuidut irtoavat helpommin kuitulähteistä. Kanavassa kiinni olevat kuidut eivät helposti irtoa puhtisuksen yhteydessä ja joissakin tapauksissa kanavia on jouduttu puhdistamaan useamman kerran.

16 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 8. Luokan 103 ilmanvaihtokanavan pääte-elimen avauskohtaa. Kuva 9. Luokan 103 ilmanvaihtokanavan pääte-elimen sisäpinnalla oli mineraalivillan palasia.

17 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 10. Luokan 103 viereisen tilan väliseinän reikä, jossa seinän mineraalivillapinta on avoin sisäilmaan. Luokissa kuten entisen talonmiehen asunnossakin lastulevykalusteissa on kosteuden aiheuttamia turpoamisia. Joko kalusteet kokonaan tai niiden sokkelit tulee uusia. Kuva 11. Luokkien lastulevykalusteisten sokkelin turpoamiset viittaavat kosteus- ja homevaurioihin.

18 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Teollisen mineraalikuituriskejä on kanavan sisäpuolisen kuitulähteen lisäksi, määritetty kuitumäärä 80 kpl/cm 2, kanavan liittymissä huonepintoihin. Esimerkiksi luokassa 133, valokuva 12, on näkyvillä leikattua ääneneristysreunaa, joka on kuitenkin tuloilmaelimen kehyksen takana. Liittymä suositellaan muutettavaksi, ettei kuituriskiä esiintyisi. Kuva 12. Luokan 133 tuloilmaelimen reunojen suojassa on avointa mineraalivillapintaa. Luokan 133 lattian ja seinän liittymää tarkastettiin ulkoseinän vierustalta, valokuva 13. Lattian betonilaatan reunaan muodostuu betonin luonnollisen kutistuman johdosta leveä ilmarako. Kyseisessä kohdassa on muovinen jalkalista, jonka alle on kerääntynyt vuosin mittaan pölyä. Vaikka talonmiehen asunnon kohdalla ei havaittu mikrobipitoisuutta ulkoseinän alareunassa eikä sokkelin yläreunassa, olisi hyvä saada liittymä tiiviiksi. Tulevien korjausten yhteydessä suositellaan lattian ja ulkoseinän liittymää tiivistettäväksi luotettavilla tiivistysmenetelmillä. Luokan 133 ikkunaliittymää tarkastettiin, valokuva 14, jossa oli ikkunalautana oleva laatat olivat haljenneet. Halkeamista voidaan todeta, että ikkunaliittymästä on suora ilmayhteys sisäilmaan. Tulevissa korjauksissa suositellaan ikkunan ja ulkoseinän liittymän luotettavaa tiivistämistä.

19 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 13. Luokan 133 lattian ja seinän liittymää muovijalkalistan alta. Kuva 14. Luokan 133 ikkunapenkin lohjenneita laattoja.

20 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 15. Liikuntasalin ulkoseinän alareunaa, jossa tiilien pystysaumoja on auki ulkoseinän tuulettuvuuden parantamiseksi. Kuva 16. Vesikatolta puuttuu tiiliä.

21 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Vesikaton tarkastuksessa havaittiin heikkokuntoisia jopa puuttuvia tiiliä, valokuvat 16 ja 17. Kuva 17. Joitakin murentuneita tiiliä. Kuva 18. Vesikaton läpimenojen juuria on paikattu ilmeisesti kattovuotoepäilyjen johdosta.

22 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 19. Harjatiilen kohdalla aluskate on suoraan näkyvissä ja lapetiilet eivät ulotu harjatiilien alle. Kuva 20. Jiirien kohdilla on puutteita katon tiiveydestä.

23 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 21.. Vesikatteen usean puutteen lisäksi aluskatteessa on myös puutteita, valokuva 21, joka mahdollistaa aluskatteen päälle pääsevän sadeveden ja lumen sulamisveden tunkeutumisen yläpohjaan. Jiirin kohdalla on havaittavissa suuria kosteusjälkiä myös aluskatteen alapinnassa, valokuva 22. Kattovuotoja ja vesikaton läpimenojen juuresta vesivuotoja on havaittavissa sisätiloissa.

24 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 22. Aluskatteen alapinnassa merkittäviä kosteusjälkiä.

25 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 23. Liikuntahallin liittymän vesikatteen jiirikohtaa, jossa jiiritiiliä ei ole paikoillaan vaan vesikatteena toimii aluskate. Sisätiloissa on joitakin pieniä vesikaton vuotojälkiä, valokuva 24. Yläpohjasta otettu lämmöneristysnäyte sisältää vain hyvin vähäisen mikrobipitoisuuden, liite 1, näyte otettu kuvan 24 kohdalta. Kuva 24. Teknisen luokan viereisen tilan kattovuotoa vesikaton läpiviennin juuresta.

26 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Luokkien ja liikuntasalin ilmanvaihtokoneet sijaitsevat liikuntasalin yhteydessä. Molemmat ilmanvaihtokoneen kammiot tarkasteltiin aistinvaraisesti. Luokkiin menevästä kammioista otettiin mineraalivillanäyte geeliteipillä, kuitupitoisuus oli näytteen ottokohdalla yli 100 kpl/cm 2. Kuitumäärä on erittäin suuri. Liikuntasaliin johtavan kammion kuitumäärä oli analyysin ottokohdalla 25 kpl/cm 2. Kammion sisällä oli hyönteisiä, valokuva 25. Kuva 25. Kammioon kerääntyy kesän aikana hyönteisiä ja ympäristöpölyä. Ilmanvaihtokonehuoneen kammioita tulisi puhdistaa ja imuroida suodattimien vaihtamisen lisäksi.

27 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Kuva 26. Ilmanvaihtokoneen kammioista löytyi tyhmä juomapurkki. Kuva 27. Luokkiin menevän ilmanvaihtokoneen kammio. Tarkastusaukon kautta otettu näyte ritilälevyn pinnalta sisältää erittäin runsaasti teollisia mineraalikuituja.

28 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) 11. Lattian pintakosteusmittaukset Kohteen tutkimuksen yhteydessä kartoitettiin lattian kosteusjakaumaa pintakosteusosoittimella Gann Hydromette RTU 600 ja B60 pinta-anturilla. Kosteusarvio tehtiin niiltä osin huoneen lattiaa, joita ei peittänyt kalusteet. Arvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Lattian kosteuden arviointia pintakosteusosoittimella, lukemaarvot otettu Huonenumero Lukema-arvot Sanallinen arvio Huomiot Entinen talonmiehen Ei normaalista normaali kuiva asunto, poikkeavaa olohuone Entinen talonmiehen asunto, makuuhuone normaali kuiva Luokka normaali kuiva Luokka normaali kuiva Luokka normaali kuiva Luokka normaali kuiva Luokka X 1) normaali kuiva Luokka X 1) normaali kuiva Luokka X 1) normaali kuiva Käytävä normaali kuiva Ei normaalista poikkeavaa Ei normaalista poikkeavaa Ei normaalista poikkeavaa Ei normaalista poikkeavaa Ei normaalista poikkeavaa Ei normaalista poikkeavaa Ei normaalista poikkeavaa Ei normaalista poikkeavaa Ei normaalista poikkeavaa 1) Tilan tarkempi tunnus puuttuu, katso sijainti liitteestä 4. Pintakosteusosoittimella arvioitiin lattian nykyisiä kosteusarvoja. Arvot ovat normaaleja ja tulosten perusteella lattiassa ei olisi sisäilmastoa heikentävää kosteutta.

29 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) 12. Tulosten tarkastelua ja suositeltavia toimenpiteitä Kohteessa on saadun tiedon mukaan epäily sisäilmaongelmasta. Tutkimuksessa tarkastettiin oleellisia rakennuksen riskikohtia. Ulkoseinän alareunasta, sokkelin yläreunasta sekä yläpohjan jiirikohdista otettiin materiaalinäytteitä mikrobipitoisuuden määrittämistä varten. Missään näissä näytteissä ei ollut merkittävää mikrobipitoisuutta. Näytteiden ottokohdilla materiaalien kuntoa voidaan pitää normaaleina. Satunnaisesti valituista kohdista otettiin pintapölynäytteitä. Pintapölyn seassa oli eri määriä homeita ja niukkaa kasvustoa sädesieniä. Näytteet otettiin pitkäaikaisesta pölyn laskeutumasta, jolloin on odotettavissa jonkin veran mikrobikasvustoa. Näytteiden ottoaika oli syksy, jolloin ulkoilmassa on odotettavissa suurempaa mikrobipitoisuutta. On huomioitava rakennuksen käyttäjät, ulkovaatteiden ja kenkien mukana kulkeutuu sisäilmaan esimerkiksi talviaikaa enemmän epäpuhtauksia. Nämä kuitenkin heikentää sisäilmaston laatua. Kohteen yläpintojen siistimistä ainakin kesäsyysaikana tulisi lisätä. Merkittävä sisäilmaston riski muodostuu teollisista mineraalikuiduista. Niitä tavattiin pääasiassa ilmanvaihtokanavissa, mutta myös kalusteiden tasopinnoilta. Tyypillisiä oireita ovat ihon, hengitystien, silmien ynnä muita oireiluja. Oireet ovat osittain hyvin läheisiä mikrobien aiheuttamien oireiden kanssa. Ilmanvaihtojärjestelmästä tulee poistaa kaikki kuitulähteet ja puhdistaa sen jälkeen kanavat erittäin huolellisesti. Lattian kosteuksia kartoitettiin pintakosteusosoittimella. Tarkastelun perusteella lattian kosteusarvot eivät viittaa lattian pinnoitevaurioihin. Huonetilojen katoissa on paikoin näkyvissä kosteusjälkiä. Teknisen työn luokan kohdan vauriokohdalta otettiin yläpohjan lämmöneristeen näyte, jossa ei ole merkittävää määrää mikrobeja. Kosteusjälkien kohdat suositellaan korjattavaksi ulkonäkösyiden johdosta. Näiltä kohdin sisäverhouspinnat tulee uusia tai vaihtaa materiaalit uusiin. Myös yläpohjan lämmöneristeet suositellaan uusittavaksi kosteusvauriokohdilta, vaikka yksittäisen näyteanalyysin mukaan siinä ei ollut mikrobeja. Yläpohjan ja vesikaton läpimenojen tiiveydet tulee varmistaa. Vesikatteessa on useita puutteita ja vuotovaurioriskejä. Kattotiilissä on vaurioita ja kattotiilien liittymissä on puutteita sekä tiiliä puuttuu kokonaan.

30 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) Vesikatteen läpimenot ovat puutteellisesti tiivistetty ja aluskate ei pysty kaikilta osin poistamaan aluskatteen päälle kulkeutunutta vettä turvallisesti rakennuksen ulkopuolelle. Vesikaton korjaukset ovat tarpeellisia ja ensisijaisesti tehtäviä. Vesikaton harjan ja jiirien kohdat tulee tehdä huolellisesti tiivistäen. Tulevaisuuden korjauksissa tulisi tehdä rakennuksen vaipan tiivistystä. Lattian ja ulkoseinän liittymät sekä ikkunan liittymät ulkoseinään tulisi tiivistää eli tehdä niin sanottu tiivistyskorjaus. Ulkopuolella tehtävänä olisivat ikkunapeltien kallistukset sekä ulkoseinän ja ikkunan liittymien listoitusten tiivistämiset. Ikkunaliittymän tuulettuvuus tulee huomioida. Ikkunapeltien alle suositellaan myrskypilvi. Kohteen lastulevykalusteissa on kosteuden aiheuttamaa turpoamista. Kalusteiden vauriokohtien korjaukset tai koko kalusteiden uusimiset ovat suositeltavia toimenpiteitä. Rakennuksen ulkopuolelle suositellaan maanpinnan muotoilua rakennuksesta poispäin vähintään kolmen metrin matkalla 150 mm maanpinnan alenemista. Lisäksi maanpinta rakennuksen vierustalla tulisi olla vähintään 300 mm alempana. Entisen talonmiehen asunnon pesuhuoneen mahdollista kosteus- ja homeongelmaa ei saatu tutkimuksessa selville. Mitään poikkeavaa hajua tutkimushetkellä ei havaittu. Mahdollisuutena on aikaisemmin kosteana olevien materiaalien kuivuminen, jolloin mittauksilla vauriota ei saada enää selville. Toisena mahdollisuutena on puutteellinen ilmanvaihto, jolloin tilassa on seisova ilma. Toimenpiteenä suositellaan harkittavaksi aikaisempien rakenteiden purkamista ja korjaamista uusilla materiaaleilla. Kattovedet tulee johtaa hallitusti räystäskorujen kautta syöksytorvilla rännikaivoihin. Edelleen rännikaivoista vesi tulee johtaa sadevesijärjestelmän kautta erilliseen pintaveden kuivatusjärjestelmään. Samoin tulee tehdä piha-alueen kuivatus pintavesikaivojen kautta pintaveden kuivatusjärjestelmään. Oppilaiden suuri liikkuvuus sisä- ja ulkotilan välillä aiheuttaa ulkoilman pölyn ja lian siirtymistä sisätiloihin. Syksy- ja kevät aika on pahimpia tältä osin. Kohteen tehostettua siistimistä suositellaan näillä niin sanottuina likaisina vuoden aikoina. Pintapölyjen puhdistamista auttaa yläpintojen tehostettu siistiminen. Ovelliset kalusteet mahdollistavat, ettei pöly

31 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS (30) keräänny avoimiin hyllypintoihin eikä niillä säilytettävien tavaroiden päälle. Näiden tutkimustulosten perusteella koulun rakenteissa ei olisi kyse homevaurioista vaan teollisista mineraalikuiduista ja normaalista pölyhaitasta. Oulu, Diplomi-insinööri, erikoistutkija Rakennusterveysasiantuntija (VTT-C ) a-vaativuusluokan kosteustekninen kuntotutkija (FISE-pätevyys) a-vaativuusluokan kosteustekninen korjaussuunnittelija (FISE- pätevyys) Certifioitu passiivitalon suunnittelijan pätevyys (Passivhaus Institut) Rakenteiden kosteuden mittaaja (VTT-C ) Rakennusterveysasiantuntijoiden kouluttaja LIITTEET Liite 1. Materiaalinäytteiden mikrobitulokset. (3 sivua) Liite 2. Pintapölynäytteiden mikrobitulokset. (4 sivua) Liite 3. Teollisten mineraalikuitujen analyysitulokset. (3 sivua) Liite 4. Pohjapiirustus ja tutkimustuloksia. (1 sivu)

32 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS LIITE 1. 1 (3) Tilaaja: Oulun ammattikorkeakoulu Oy Tekniikan yksikkö Kotkantie Oulu Kohde: Katajan koulu Katajantie Ylivieska Materiaalinäyteluettelo mikrobianalyysiä varten Näyte nro 1 Entinen talonmiehen asunto, olohuone, ikkuna liittymä, polyuretaanitilke 2 Entinen talonmiehen asunto, olohuone, ulkoseinän alareuna, mineraalivillalämmöneristys 3 Entinen talonmiehen asunto, olohuone, sokkeli, mineraalivillalämmöneristys 4 Luokka 135, ulkoseinän alareuna, mineraalivillalämmöneristys 5 Luokka 135, sokkeli, mineraalivillalämmöneristys Teknisten aineiden luokka, yläpohja, jiirin kohta, lämmöneristeen alapinta 6 mineraalivillalämmöneristys

33 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS LIITE 1. 2 (3)

34 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS LIITE 1. 3 (3)

35 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS LIITE 2. 1 (4) Tilaaja: Oulun ammattikorkeakoulu Oy Tekniikan yksikkö Kotkantie Oulu Kohde: Katajan koulu Katajantie Ylivieska Pintanäyteluettelo mikrobianalyysiä varten. Näyte nro 1 Entinen talonmiehen asunto, pesuhuone, seinähylly, yläpinta 2 Luokka 103, kattolamppu, yläpinta 3 Luokka 133, kattolamppu, yläpinta 4 Luokka 134, kaappi, yläpinta 5 Luokka 136, seinähylly, yläpinta 6 Ilmanvaihtokone, ilmanvaihdon raitisilmapuoli, luokkiin menevä puhallinkammio, sisäpinta

36 TUTKIMUSSELOSTUS OAMK- BS LIITE 2. 2 (4)