Maahanmuuttajat maaseudun elinkeinojen voimaannuttajina Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Transkriptio

1 Maahanmuuttajat maaseudun elinkeinojen voimaannuttajina Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Maaseutuakatemia , Porvoo

2 Tilastotietoa maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista (Tilastokeskus, Maahanmuuttovirasto) Ulkomailla syntyneitä vuonna 2014: yleisimmät syntymämaat: Entinen Neuvostoliitto ja Venäjä: Viro: Ruotsi: Somalia: Irak: Kiina: Thaimaa: Entinen Jugoslavia: Saksa: Turkki: Vuonna 2014 Suomesta haki turvapaikkaa henkilöä, joista suurin osa oli Irakista (826), Somaliasta (411) ja Ukrainasta (302) Vuonna 2015 turvapaikkaa haki henkilöä, joista suurin osa oli Irakista (20 485), Afganistanista (5 214) ja Somaliasta (1 981) 2

3 Suomessa asuvien väestöryhmien ikärakenne syntymävaltion mukaan vuonna 2014 (Tilastokeskus) 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 Suomi Ulkomaat yhteensä Ruotsi Viro Somalia Venäjä ja ent. NL 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,

4 Ulkomaalaistaustaisten osuus kunnissa, %, 2014 (Tilastokeskus) 4

5 Maahanmuuttajien keskittyminen Etelä- Suomeen vuonna 2005 Heikkilä & Pikkarainen (2008): Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. 5

6 Tilastotietoa vastaanottokeskuksista (Maahanmuuttovirasto, vastaanottotilastot) 6

7 Väkiluku alueittain sekä väkiluvun ennuste (Tilastokeskus) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat

8 Muuttovirrat kuntaryhmittäin vuonna 2014 (Tilastokeskus) Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kuntien välinen tulomuutto % % Kunnan sisäinen muutto % % Kuntien välinen lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto , , , , , , , , , , , , , , ,5 % Koko maa

9 Väestöllinen huoltosuhde (Tilastokeskus) 9

10 Väestön ikärakenne kuntaryhmittäin, 2014 ja 2040 (ennuste) (Tilastokeskus) Yhteensä Kaupunkimaiset kunnat 2014 abs % 16,1 26,9 38,5 10,6 5,7 2,2 100, abs % 14,5 24,2 37,1 9,9 9 5,3 100,0 Taajaan asutut kunnat 2014 abs % 17,9 20,1 40,5 12,1 6,7 2,7 100, abs % 16,1 18, ,7 11,3 6,8 100,0 Maaseutumaiset kunnat 2014 abs % 16,0 18,3 40,3 13,6 8,3 3,5 100, abs % 14,8 16,7 34,5 12,7 13,3 8,0 100,0 Koko maa 2014 abs % 16,5 24, ,2 6,2 2,4 100, abs % 14,8 22,3 36,6 10,5 9,9 5,9 100,0 10

11 Alue Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2014: 10 pienintä ja 10 suurinta kuntaa huoltosuhteen perusteella (Tilastokeskus) Väestöllinen huoltosuhde Alle 15- vuotiaiden osuus, % vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % Keski-ikä, molemmat sukupuolet Helsinki 43,4 13,9 69,8 16,4 40,4 13,8 Tampere 46,5 13,7 68,3 18,0 40,6 6,7 Vantaa 48,4 18,1 67,4 14,5 38,8 14,7 Turku 48,6 12,9 67,3 19,8 41,7 10,0 Jyväskylä 48,7 16,2 67,3 16,5 39,3 4,4 Järvenpää 49,3 17,6 67,0 15,4 39,8 4,4 Espoo 49,5 19,6 66,9 13,6 37,8 13,4 Oulu 50,0 19,3 66,7 14,0 37,4 3,4 Joensuu 50,7 14,4 66,4 19,2 41,6 4,1 Kerava 50,8 16,8 66,3 16,8 40,4 8,3 Pielavesi 84,9 14,3 54,1 31,6 49,3 1,7 Hailuoto 85,0 12,4 54,1 33,5 50,3 1,0 Padasjoki 85,0 11,3 54,1 34,7 51,6 1,4 Rautavaara 85,1 11,3 54,0 34,7 52,2 0,7 Savitaipale 86,2 11,7 53,7 34,6 51,1 1,0 Vesanto 86,4 11,2 53,7 35,2 52,0 1,5 Sysmä 86,6 10,4 53,6 36,0 52,6 1,7 Kivijärvi 87,1 13,6 53,5 33,0 49,0 0,7 Kuhmoinen 99,2 9,5 50,2 40,3 54,7 1,4 Luhanka 100,8 10,9 49,8 39,3 54,2 0,4 KOKO MAA 57,1 16,4 63,7 19,9 42,1 5,9 Ulkomaalaistaustaisten osuus, % 11

12 Tilastotietoa ulkomaan kansalaisista 2014 Maassamme oli työllistä ulkomaan kansalaista (3,6 % kaikista työllisistä Suomessa) Maassamme oli työtöntä ulkomaan kansalaista; työttömyysaste 27 % (työvoimasta) Maassamme oli henkeä työvoiman ulkopuolella Ulkomaan kansalaisista lapsia 15 %, opiskelijoita ja koululaisia 11 %, eläkeläisiä 5 % Virolaisten työttömyysaste 17 % Intialaisten työttömyysaste 17 % Venäläisten työttömyysaste 41 % Somalien työttömyysaste 73 % Suomen kansalaisten työttömyysaste 13 %

13 Yrittäjyys kansalaisuuden mukaan ulkomaan kansalaista yrittäjinä (3 % kaikista Suomen yrittäjistä) 559 turkkilaista yrittäjää (37 % turkkilaisista työllisistä) virolaista yrittäjää (8 % virolaisista työllisistä) 5 somalialaista yrittäjää (n. 1 % somalialaisista työllisistä) 11 % Suomen kansalaisista työllisistä yrittäjiä

14 Ulkomaalaistaustaiset työlliset Suomessa vuonna 2013 (Tilastokeskus) Ammattiryhmä Ulkomaalaistaustaiset % Sotilaat 19* 0,0 Johtajat ,2 Erityisasiantuntijat ,7 Asiantuntijat ,7 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,4 Palvelu- ja myyntityöntekijät ,8 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym * 2,3 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät ,8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät ,0 Muut työntekijät ,4 Tuntematon ,7 YHTEENSÄ ** 100,0 *tiedot vuodelta 2012, **laskettu taulukon arvojen mukaan (Tilastokeskuksen mukaan työllisiä ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2013.) 14

15 Maaseudun elinkeinojen voimaannuttaminen Maahanmuuttajissa monen alan osaamista; jokainen on oman alansa osaaja ja inhimillinen resurssi Osalla muuttajista maaseututausta ja siten tuntemus maaseutuelinkeinoista; moniammatillisuus; nykyajan renki Kantaväestön nuoret kouluttautuvat usein muihin ammatteihin ja muuttavat opiskelemaan muualle Maahanmuuttajilla suurempi alttius perustaa yrityksiä kuin kantaväestöllä; yritysmentorit Innovaatioita -> uudet tuotteet ja laajat markkinat (lähiruoka, Suomi ja kansainväliset markkinat); ohjelmapalvelut Erilaiset markkinasegmentit (kantaväestömaahanmuuttajaväestö); hyvää markkinaosaamista Kausityöntekijät maaseutuelinkeinoissa; hoito- ja hoiva-ala 15

16 16

17 Työurat Närpiössä Kasvihuoneet tarjoavat sekä sisääntulotyöpaikkoja että pysyviä työsuhteita Monet maahanmuuttajat vaihtavat ammattia, tai ryhtyvät yrittäjiksi Nelisenkymmentä maahanmuuttajien perustamaa yritystä (kauppa, rakennusala, viljely ym.), ei ns. pakkoyrittämistä Koulutusta uusiin ammatteihin, esim. hoitoala

18 Asuminen Närpiössä Keskustan kerrostaloissa maahanmuuttajia Monet ostavat omakotitaloja, hinnat nousseet Myös tyhjenevät omakotitalot maaseudulla käyvät kaupaksi, maahanmuuttajat remontoivat niistä mieleisensä Uudet tulokkaat ovat nuoria lapsiperheitä, ja elävöittävät maaseutukyliä

19 Työtä, asuntoja, kouluja, päivähoitoa ja muuta palvelua saatavilla Kotoutuminen ruotsinkieliseen ympäristöön onnistunut Germaanista kieltä puhuvien maahanmuuttajien helppo oppia ruotsia Hyvä kielikurssitarjonta, työnantajat myös joustaneet työajoissa Paikallinen siirtolaisuuden perinne on luonut pohjaa suvaitsevuudelle Pienimuotoisuus edistää kotoutumista, ihmiset tuntevat toisensa Yrittämisen perinne, perheyritykset Toimivat sosiaaliset verkostot, myös maahanmuuttajien omat Kaikki osallisena kotoutumisessa: Maahanmuuttajat, kantaväestö, yritykset, viranomaiset ja kolmas sektori Hyvin vähän rasismia Närpiön malliin osatekijät

20 Paikallisten resurssien rakennelma ja kehityspotentiaali (Heikkilä & Pikkarainen 2008) 20

21 Kiitos! Lisätietoja: Elli Heikkilä, 21