Milleniumit mielessämme Helsinginsali, ti 18:30-20:00, FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Milleniumit mielessämme Helsinginsali, ti 18:30-20:00, FM Jussi Tuovinen

2 Luentosarjan rakenne 8.1. Johdanto ja kolmas vuosituhat eaa. historian aamunkoitto Toinen ja ensimmäinen vuosituhat eaa. välikausi (?) ja kehityspurske aksiaaliajasta antiikkiin Ensimmäinen vuosituhat jaa. toinen välikausi (?) Toinen vuosituhat jaa. kolmas suuri valistuskausi (?) Kolmas vuosituhat jaa. miten tästä eteenpäin?

3 Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palautetta luennoitsijalle:

4 To klo Tarjolla myös... Taivaan merkit Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 Eläinradan 12 tähtikuviota ovat varmasti tunnetuimpia taivaan tähtikuvioita, joihin on kautta historian liitetty erilaisia merkityksiä Tähtitieteessä niillä ei ole pitkiin aikoihin ollut enää mitään erityismerkitystä, mutta astrologiassa, horoskoopeissa ja muussa kansanperinteessä ne elävät vielä vahvasti Käsittelemme Eläinradan ja sen merkkien kulttuurihistoriaa ja merkitystä sekä sitä, miksi ne edelleenkin tuntuvat niin monia kiinnostavan.

5 Taivaan merkit Huom. Toisin kuin opiston yleisohjelmassa on mainittu luentosarja EI ala vielä 17.1.! Eläinradan 12 vaan ei 13 merkkiä Tulen merkit: Oinas, Leijona, Jousimies 7.2. Maan merkit: Härkä, Neitsyt, Kauris Ilman merkit: Kaksoset, Vaaka, Vesimies Veden merkit: Rapu, Skorpioni, Kalat

6 Luentosarjan ideasta Vuosituhannet eli milleniumit ovat ehkä pisimmät aikajaottelut, jotka ihminen mieltää helposti ja joilla on merkitystä kulttuurin kannalta Käymme läpi viisi vuosituhatta päätyen uusimpaan eli vasta alkaneeseen kolmanteen jälkeen ajanlaskun alun Tarkastelemme semioottisesti niitä merkkejä ja merkityksiä, joiden pohjalta kulttuuri ja kommunikaatio muodostuvat ja pohdimme kulttuurien ja sivistyksen kehitystä Kyseessä ei ole kattava kulttuurihistoriallinen katsaus, mikä käytettävissä olevassa ajassa olisi jo tietysti täysin mahdotontakin Joitakin keskeisiä ilmiöitä ja tapahtumakokonaisuuksia toki kyllä käsitellään

7 Toinen vuosituhat eaa. Tapahtumia Wikipedian mukaan: Babylonin toinen dynastia Ensimmäiset bantut muuttivat Länsi-Afrikasta Israelilaiset saapuivat Kanaanin maahan Egyptin keskimmäinen valtakunta ( eaa.) Palestiinan valtakunta (1800 eaa.) Egypti piti Palestiinaa ja Syyriaa vallassaan ( eaa.) Ateena perustettiin (1235 eaa.) Juutalaisuuden alku (1200 eaa.) Troijan tuho (tarun mukainen ajoitus 1184 eaa.) Heettiläisten valtakunta Anatoliassa (1800-luku eaa.)

8 Lisää tapahtumia Babyloniaa hallitsi Hammurabi; pääkaupunki Babylon kasvoi suuremmaksi kuin Theba Egyptissä (1760-luku eaa.) Kreeta: ensimmäiset merkit purppuravärjäyksestä (Purpurea lapillus); Tyyrian purppura Viimeinen mammuttilaji kuoli sukupuuttoon Wrangelinsaarella (1600-luku eaa.) Ensimmäiset Raamatun kirjoitukset syntyivät (1400-luku eaa.) Pueblo-kansojen kulttuuri kukoisti Pohjois-Amerikassa (1100-luku eaa.) Olmeekkien kulttuuri kukoisti Keski-Amerikassa (1100- luku eaa.)

9 Merkittäviä henkilöitä Nimeltä tunnettuja henkilöitä lähinnä vain korkeakulttuurimaiden (Mesopotamia, Egypti, Indus-joen laakso, Kiina) hallitsijat ja näistäkin vanhimmat koko- tai puolimyyttisiä; aikakirjojen historiallinen luotettavuus paranee yleensä niiden kirjoittamisen aloitushetkestä, sitä vanhemmat usein jälkeenpäin tehtyjä täydennyksiä Myös uskonnollisesti keskeisistä henkilöistä periaatteessa hyvinkin yksityiskohtaisia kuvauksia erityisesti Vanhassa testamentissa, mutta niiden historiallisuus ja luotettavuus usein hyvinkin kiisteltyä ja kyseenalaista Varhaisimmat VT:n henkilöt, joiden historiallisuutta pidetään tällä hetkellä melko varmana ovat Israelin ensimmäinen kuningas Saul n eaa. Tätä aiemmatkin henkilöt (Abraham, Iisak, Jaakob, Joosef, Mooses, Joosua jne.) ovat saattaneet olla olemassa, mutta tästä ei ole varmuutta

10 Faaraot ja keisarit Egyptin ja Kiinan yhtenäiset valtiohistoriat ovat tunnetun historian pisimmät Egyptin historian voidaan katsoa syntyneen n eaa. ja kestäneen joko persialaismiehitykseen 525 eaa. tai ehkä perustellummin roomalaisvalloitukseen 30 eaa. Kuningatar Kleopatra VII:n itsemurhaan 30 eaa. Päättyi siis yli 3000-vuotinen perinne Kiinan varhaisdynastioiden historiallisuus on jossain määrin myyttistä ja valtakunta ei aina muodostanut yhtä kokonaisuutta, mutta kulttuurinen yhteys ja ajatus keisarista voidaan ulottaa 1. Xia-dynastiasta n eaa. aina keisarikunnan kukistumiseen vallankumouksessa 1911 jaa. eli 4000 vuotta myöhemmin Pitkät ajanjaksot, pysyvyys ja kyky reagoida muutoksiin

11 Harry Redner Australialainen politiikantutkija, aatehistorioitsija ja sosiologi Pohtinut erityisesti sivilisaatioiden kehitystä erilaisten mentaliteettien ja representaatiotapojen kautta (vrt. Spengler, Toynbee, Weber, Jaspers jne.) Keskeisiä teoksia: In the Beginning There Was a Deed (1982) The Ends of Philosophy (1986) The Ends of Science (1987) A New Science of Representation (1994) (vrt. Scienza nuova) Keskeisenä teemana se, että ihmisen ja hänen toimintansa ymmärtämisessä keskeistä ihmisen itseymmärrys ja tapa hahmottaa itseään ja ympäristöään

12 Giambattista Vico ( ) Vaikutti koko ikänsä Napolissa Retoriikan professori yliopistossa Kiinnostukset kohteita kulttuurin ja kansakunnan (uskomusten, tapojen, instituutioiden) kehitys Teoria kulttuurien kehityksestä pääteoksessa La Scienza Nuova (1725 ja 1744) Kulttuuriteorian osana myös ajatus kielen ja ajattelun metaforisesta alkuperästä Pidetään usein kulttuuri- ja etnografisten tieteiden isänä, sillä hänellä kiinnostuksena ei pelkästään historian kuvailu, vaan yritys selittää sitä erityisesti ihmisen ajattelun kehittymisen kautta, siten myös evolutionisti jo n. 150 vuotta ennen Darwinia

13 Vicon malli mielestä ja kielestä Kieli heijastaa voimakkaasti mielen rakennetta ja niinpä puhetaidon eli retoriikan käsitteitä voidaan käyttää perustellusti myös mielen rakenteen kuvaukseen Yhteys katkesi sittemmin tieteiden eriytymisen myötä ja vasta semiotiikassa (Ferdinand de Saussure) ja kognitiivisessa lingvistiikassa (George Lakoff, Mark Turner, Mark Johnson, Gilles Fauconnier ym.) löydetty uudestaan 1900-luvulla Vicon mukaan retoriset kielikuvat eli troopit myös ajattelua ohjaavia ja laajentavia prosesseja Ajattelun muodot keskeisiä myös elämän ja sen eri muotojen muotoutumisessa ja ymmärtämisessä

14 Vicon triadinen mielenmalli Vicon mukaan mieli ja ajattelu rakentuu kolmivaiheisen prosessin kautta: 1. Mielikuvitus eli imaginaatio (fantasia), jossa kohteesta muodostetaan mielikuva mieleen 2. Muisti (memoria), johon mielikuvat varastoidaan 3. Kekseliäisyys tai luovuus (ingegno), jolla muistissa olevia mielikuvia voidaan yhdistää joko alkuperäisiin tai uusiin kohteisiin Mahdollistaa käsitteellisen ajattelun, luovuuden ja tiedon kumuloitumisen, ts. uusien asioiden kytkemisen olemassa olevaan tietoon

15 Vicon ingegno Hankala käsite, jolla laaja merkityskenttä ja useita synonyymejä: 1. Äly, älykkyys, mieli (intelligence, mind, brains) 2. Nerokkuus, kekseliäisyys, nokkeluus (ingenuity, wits) 3. Lahja, kyky, taito (gift, talent) Vicolla kaikkea tuota eli keskeisesti lähes kaikkia aivojen ns. korkeampia toimintoja Vicolla keskeinen ihmisiä ja eläimiä erottava tekijä, ei sielu kuten hänen kritisoimallaan René Descartes illa

16 Yhdistämisen neljä perustrooppia Ingegnon mukainen mielikuvien ja uusien kohteiden yhdistäminen ei satunnaista, vaan perustuu neljään perusmieli-/-kielikuvaan eli trooppiin: 1. Metafora eli jonkin asian ymmärtäminen jonkin toisen asian kautta 2. Metonymia eli jonkin abstraktin ilmaiseminen konkreettisen kautta 3. Synekdokee eli jonkin ilmiön jokin piirre edustaa koko ilmiötä, kuten osa kokonaisuutta tai muoto sisältöä 4. Ironia eli jonkin näkökulman kyseenalaistaminen tuomalla esiin vastakkaisen näkökulman mahdollisuus

17 Vicon trooppien hierarkia Troopeilla hierarkiansa metaforasta metonymian ja synekdokeen kautta ironiaan, mikä leimaa myös kulttuurien kehitystä arkaaisesta vakavan ja kehittyneen kautta hajoamiseen ja taantumiseen Vicon syklinen historiakäsitys erotettuna mm. positivistisesta ja valistuksen käsityksen mukaisesta lineaarisesta perustuu poeettisen logiikan syntyyn ja kehitykseen ko. trooppien mukaisessa järjestyksessä Jumalten (metafora), sankarien (metonymia), ihmisten (synekdokee) ja hajoamisen (ironia) aikakaudet Selittää siis kulttuurievoluution

18 Poeettinen logiikka Ei niinkään viittaa runouteen tai runollisuuteen vaan tehtyyn, erotukseksi havaitusta tai aistitusta Se tapa, jolla ihminen luo kulttuuriaan ja elää siinä, ei niinkään rationaalisen pohdintaan, vaan käytännöllisen tekemisen kautta Edeltää rationaalista, sillä ihmisen pitää ensin kehittää ne mentaaliset työkalut, joilla hän luo kulttuuria ja elää siinä

19 1. Jumalten aika Käsitys ympäröivästä maailmasta myyttisellä tasolla Luonnonvoimien oletetaan perustuvan jumalankaltaisiin mahteihin, asiat mielletään jumaliksi Abstrakti ajattelu kehittymätöntä, asiat hahmotetaan konkreettisen maailman avulla Kansojen myytit syntyvät Jumalten ajalla Abstrakteille ja käsittämättömille asioille haetaan metaforinen ilmaisukeino tunnettujen parista Esim. oletus ihmisen kaltaisista (mutta vahvemmista) voimista luonnonilmiöiden taustalla Ikonista ajattelua: samankaltaisuus ja analogiat perustana Ajattelu riippuvaista ruumiillisten kokemusten ja mielikuvituksen tuottamista käsitteellistämisen tavoista

20 2. Sankareiden aika Yhteiskunta jakautuu hallitseviin sankareihin ja hallittuun kansaan (feodaalijärjestelmä) Sankarin kategoria syntyy, kun aletaan uskoa, että osa väestöstä voimakkaat on jumalsyntyisiä Abstrakti ajattelu on kehittymätöntä, mutta käsitteellisiä asioita personifioidaan Tositapahtumiin perustavat legendat sankareiden urotöistä syntyvät Vieraille asioille haetaan selityksiä ja kuvauksia metaforisten ilmaisukeinojen ohella myös indeksisten syy/seuraus suhteiden avulla (esim. hyvät teot => palkkio, pahat teot ja synnit => rangaistukset) Ajattelu hierarkkisempaa ja dynaamisempaa kuin ikonisessa ajattelussa

21 3. Ihmisten aika Ihmiset tasa-arvoisia, herooinen voima ei määritä yhteiskunnan organisaatiota Yhteiskunnan perustana omatunto, järki ja velvollisuuksien kunnioittaminen; valtiomuotoina tasavalta ja monarkia Abstrakti ajattelu kehittynyttä, personifikaatio ei välttämätöntä Vaarana alkuperäisten ideoiden ja merkitysten laimistuminen => hajoamisen aika => uuden syklin alku Kansakuntien kehityksen 3 (4) toistuvaa vaihetta: syklisyyden ajatus Ikuinen ja ideaalinen historia

22 Vicon mallit tänään Paljon vanhentunutta ja epäkuranttia, esim. jako jumalalliseen heprealaisten historiaan ja pakanakansojen historiaan, jota em. malli koskee Humanististen ja luonnontieteiden ero tai verum/factum periaate eivät tämän päivän näkökulmasta relevantteja Ajatusrakenteiden kehityksessä sen sijaan hyvinkin ideaa; Vico ensimmäisiä kulttuurisen evoluution formuloijia Trooppeihin perustuva malli turhan jäykkä, mutta kuvaa hyvin ajattelun kehittymistä konkreettisesta asteittain kohti abstraktimpaa ja komplisoidumpaa ja muistuttaa siten huomattavan paljon moderneja evoluutiosemioottisia ja kehityspsykologisia näkemyksiä

23 Auguste Comte ( ) Ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi Comten mukaan yhteiskunta ja inhimillinen ajattelu käy kolmen vaiheen läpi: 1. Teologisen 2. Metafyysisen 3. Positiivisen

24 1. Teologinen vaihe Teologisessa vaiheessa kaikki asiat selitettiin uskontojen avulla, suhteessa Jumalaan Comten mukaan Jumala oli ollut kaiken ihmiselämän yllä valistukseen saakka Ihmisen paikka yhteiskunnassa määräytyi sen mukaan, millainen suhde hänellä oli jumaluuden läsnäoloon maailmassa ja kaikkea hallitsevaan kirkkoon Teologiseen vaiheeseen kuuluu kirkon oppien hyväksyminen kyseenalaistamatta ja se, ettei myöskään maailmaa koskevia kysymyksiä esitetty

25 2. Metafyysinen vaihe Metafyysisessä vaiheessa, joka alkoi 1300-luvulta ja loppui Ranskan suureen vallankumoukseen, sai alkunsa looginen rationalismi Metafyysisessä vaiheessa pohdittiin, mikä oli ilmiöiden takana oleva todellisuus Metafyysisinä käsityksinä positivismi piti muun muassa käsitystä, että aine tai henki on ilmiöiden taustalla oleva todellisuus Tästä syystä positivismi joutui riitoihin uskontojen kanssa Metafyysinen vaihe julisti myös, että kaikkein tärkeimpiä olivat yleismaailmalliset ihmisoikeudet Ajatuksena oli, että ihmiset olivat syntyneet tietyillä oikeuksilla, jota ei voinut ottaa pois ja joita tuli kunnioittaa

26 3. Positiivinen vaihe Viimeisenä vaiheena tieteellinen eli positiivinen vaihe Keskeinen ajatus on, että yksilön oikeudet ovat tärkeämpiä kuin kenenkään yhden ihmisen valta Vaiheen erottaa muista ennen kaikkea sen, että ihmiset ovat kykeneviä hallitsemaan itseään Ei ole korkeampaa voimaa, joka hallitsee massoja, vaan ihmiset voivat saavuttaa mitä tahansa vapaalla tahdollaan Kaikki kolme vaihetta välttämättömiä suhteessa yhteiskuntaan ja sen kehitykseen Sen enempää toista kuin kolmattakaan vaihetta ei voida saavuttaa ilman edellisen vaiheen päättymistä ja ymmärtämistä

27 Karl Jaspers ( ) Saksalainen psykiatri ja filosofi, jolla on ollut suuri vaikutus nykyaikaiseen teologiaan, psykiatriaan ja filosofiaan Jaspers kehitti termin aksiaalinen aika (saks. Achsenzeit) kuvaamaan periodia n eaa., jolloin tapahtui merkittäviä uskonnollisia, filosofisia ja yhteiskunnallisia murroksia monien tuolloisten korkeakulttuurien parissa ilmeisesti ainakin pääosin toisistaan riippumatta Sattumaa vai loogisen ja välttämättömän kehityksen tulosta?

28 Aksiaalinen aika Aksiaalinen ei viittaa akseliin, vaan sarana- tai niveltappiin, jota saksan sana Achse myös tarkoittaa Jaspers määritteli tiettyjä keskeisiä ajattelijoita, joilla on ollut merkittävä vaikutus filosofian ja uskontojen kehitykseen, sekä tiettyjä yhteisiä piirteitä näiden ajattelun sisällöissä Keskeisimpiä ajatussuuntia ovat olleet platonismi, buddhismi, konfutsealaisuus sekä Lähi-idän monoteistisiin uskontoihin keskeisesti vaikuttanut zarathustralaisuus, mutta useilla muillakin filosofeilla, profeetoilla ja ajattelijoilla on ollut merkitystä

29 Aatteiden aamunkoitto Aksiaaliselle ajalle ominaista oli ihmiselämän merkityksen etsiminen ja pohtiminen sekä maallisesta vallasta ja hierarkisesta pappisvallasta (esim. Egypti) riippumattomien profeettojen ja uskonnollisten ja filosofisten ajattelijoiden suosion ja merkityksen kasvu Aikaa myöten näistä kehittyi oma vaikutusvaltainen eliittinsä, joka joutui usein törmäyksiin hallitsevan maallisen ja uskonnollisen vallan kanssa (Sokrateen pakotettu itsemurha, Jeesuksen ristiinnaulitseminen jne.) Vallan ja järjestyksen legitimiteetti ei enää itsestäänselvää vaan se piti perustella jotenkin Dynaaminen valtasuhteiden uudelleenorientaatio, jolla hyvinkin pitkäaikaiset kulttuuriset, uskonnolliset ja poliittiset vaikutukset

30 Aatteiden leviäminen Profeetat ja muut uskonnolliset ja filosofiset ajattelijat myös kiertelivät usein ja näiden luo tultiin pitkienkin matkojen takaa, mikä johti ajatusten leviämiseen ja yhdistymisiin muiden ajatusten kanssa => ideologinen dynamismi Ylipäätään aatteet ja ideologiat nousivat keskeisiksi ja täysin maallisetkin poliitikot joutuivat usein ottamaan ne huomioon ja perustelemaan toimensa niiden perusteella Aatteista ja varsinkin uskonnoista myös keskeinen yhteisöllisyyden ja yhteisöjen sisäisen kiinteyden ylläpitäjä sekä tiedostamatta että tietoisesti manipuloiden

31 1. Vuosituhat eaa. Merkittäviä tapahtumia ja henkilöitä