Gasetti. monipuoliseen energiapalettiin. Esa Härmälä luottaa. Maakaasuauto kerää jätteet. Lisää pohdintaa LNG:stä. Gasum-konsernin sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gasetti. monipuoliseen energiapalettiin. Esa Härmälä luottaa. Maakaasuauto kerää jätteet. Lisää pohdintaa LNG:stä. Gasum-konsernin sidosryhmälehti"

Transkriptio

1 Gasetti Gasum-konsernin sidosryhmälehti Maakaasuauto kerää jätteet Lisää pohdintaa LNG:stä Esa Härmälä luottaa monipuoliseen energiapalettiin

2 PÄÄKIRJOITUS Luokaamme uusi maailma! Tampereen museokeskus Vapriikissa aukesi toukokuun lopussa näyttely, joka esittelee Venäjän keisarikunnan raunioille syntyneen nuoren neuvostomaan yhtä propagandan lajia, agitaatioposliinia. Eturivin taiteilijat komennettiin kansallistettuun, entiseen keisarilliseen posliinitehtaaseen luomaan uutta ja uljasta posliinitaidetta, jotta kansakin pääsi osaksi taiteesta. Agitaatioposliinin luomisessa onnistuttiinkin niin hyvin, että osasta tuotteita tuli ulkomaisten keräilijöiden himoitsemia keräilykohteita. Jos ei nyt ihan uutta maailmaa, niin uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan myös tämän ajan energiahaasteisiin vastaamiseen: energiaa pitää tuottaa puhtaammin ja tehokkaammin, uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuutta pitää lisätä. Energia-alalla toimivien yhtiöiden on tarkasteltava niin toimintatapaansa kuin tuotetarjoomaansa: Pystymmekö tarjoamaan asiakkaillemme sitä mitä he tarvitsevat ja haluavat? Entä onko oma toimintatapamme paras mahdollinen? Me Gasumilla uskomme, että maakaasu on edelleen yksi parhaista vaihtoehdoista yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa yhdyskuntien ja teollisuuden tarpeisiin. Myös maa- ja meriliikenteessä voidaan vähentää päästöjä maakaasun avulla. Uusiutuvaa, kotimaista kaasua voidaan tuottaa esimerkiksi jätevesilietteistä ja maatalouden sivuvirroista kuten karjan lannasta tai nurmesta. Teknologia mahdollistaa myös Suomelle tärkeän metsäenergian muuttamisen kaasuksi, joka vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua ja voidaan siis sekä siirtää olemassa olevassa putkiverkossa että hyödyntää nykyisissä voimalaitoksissa ilman uusinvestointeja. Uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan myös tämän ajan energiahaasteisiin vastaamiseen. Perinteisen maakaasun ja uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvan kaasun yhdistelmä on kokonaan uusi polttoainevaihto. Olemme päättäneet kutsua sitä luonnonkaasuksi. Olemme Gasumilla panostaneet vahvasti näiden uudenlaisten kaasujen teknologiseen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Olemme myös uudistaneet Gasum-konsernin yhtiörakennetta, jotta kaikki meillä oleva asiantuntemus saadaan käyttöön parhaalla tavalla. Kunnossapitotoimintojen keskittäminen uuteen yhtiöön, Gasum Tekniikka Oy, on yksi askel tällä tiellä. Heinäkuun alussa liikennepalvelut siirtyvät osaksi emoyhtiö Gasum Oy:n toimintaa. Nämä muutokset eivät näy asiakkaillemme. Heitä palvelee Gasum, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa toteuttaa lupaustaan: Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen. Jarko Alanko Johtaja, energiapalvelut Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Jukka Isokoski ja Tommy Mattila Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Markku Ojala Painos: kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, Espoo. Ympäristömerkitty painotuote,

3 17 Viehättävä Porvoo kutsuu matkailijoita. ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ MAX MIILAKANGAS KERTOO PARHAAT VINKKINSÄ. Tässä lehdessä KUVASTIN Tapio Korkolainen kuvaa Porvoon saaristoa MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA MAAKAASUAUTO KERÄÄ JÄTTEET PUHTAASTI JA HILJAISESTI 12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi miettii Venäjän energiavaroja GASETTI TEEMA: Puhtaat luonnonkaasut PUHDAS LIIKENNE IDEA: Porvoon parhaat REHUILLA VOI VAIKUTTAA PÄÄSTÖIHIN Tuotekehityksen päämääränä hyvinvoivat eläimet ja ympäristövaikutusten pienentäminen. 20 MARKKINAT Monet tekijät vaikuttaneet maakaasun hinnan nousuun LNG markkinoiden aallokossa 22 ESA HÄRMÄLÄ LUOTTAA MONIPUOLISEEN ENERGIAPALETTIIN 24 GASSI ARTO 25 SINUNKAUPAT Karoliina Liimataisen kanssa LYHYESTI MITÄ KUULUU TERO LILJA? 27 GASUMIN MAAKAASURAHASTO TUKEE ALAN TUTKIJOITA Kun jäteauto kulkee maakaasulla, ei tarvitse haistella dieselin käryä. KULJETTAJA JAN-OLOF NYHOLM, SITA FINLAND Kuumennuksella on tärkeä merkitys rehun valmistuksessa." KUNNOSSAPITOTEKNIKKO JORMA KIISKI, REHURAISIO 13 18

4 4

5 KUVASTIN TEKSTI JUKKA ISOKOSKI TAPIO KORKOLAINEN, 59, Porvoo Korkolainen on kuvannut luontoa 17-vuotiaasta lähtien. Viime vuosina pääkohteena ovat olleet hirvet. Korkolainen kuvaa paljon myös Porvoon saaristossa, jonka muuttumista hän on seurannut huolestuneena. Nyt on onneksi ollut havaittavissa positiivisia muutuoksia ja myös ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Esimerkiksi merikotkan paluu pesimälinnustoon on ollut mieltä piristävää. Hyvä luontokuva on sellainen, että siihen haluaa palata vielä aamulla, yön yli nukuttua. Kuva täyttää tehtävänsä, kun se herättää mielenkiinnon ja kysymyksen. Oheisessa kuvassa on pieni sisälahti tyypillisessä alkukesän kovassa valossa. Kuva viestii vapaiden rantojen merkityksestä. Tolkkisiin suunnitteilla LNG:n tuontisatama Gasum suunnittelee Porvoon Tolkkisiin nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalia. Gasum hankki viime kesänä maa- ja vesialueen, joka soveltuu LNG:n tuonti- ja jakeluterminaalin sijoituspaikaksi. Uuden terminaalin avulla vähäpäästöistä LNG:tä voitaisiin muun muassa hyödyntää meriliikenteen polttoaineena. Tolkkisten terminaali palvelisi Suomenlahden satamia, etenkin Helsingin, Kotkan ja Haminan sekä Kilpilahden satamissa käyviä laivoja. Merenkulkua koskevat päästörajoitukset kiristyvät Itämerellä oleellisesti lähivuosien aikana. Nesteytetty maakaasu on vähäpäästöinen vaihtoehto meriliikenteen polttoaineeksi. Maakaasu ei sisällä rikkiä, pölyä tai raskasmetalleja. Lisäksi maakaasun typenoksidipäästöt ovat 89 prosenttia ja hiilidioksipäästöt 25 prosenttia pienemmät kuin raskaalla polttoöljyllä. LNG-käyttöiset alukset eivät tarvitse kalliita lisälaitteita savukaasujen puhdistamiseksi päästörajojen saavuttamiseksi. Tolkkisten tontti sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen ulkoisen suojavyöhykkeen sisällä ja sopii siten hyvin teolliseen toimintaan. Lisäksi alueelle on jo olemassa seitsemän metrin syväväylä. Tontin eteläosassa on laaja metsäalue, joka jää jatkossakin luonnontilaan. Alueen luontoarvojen hyödyntämiseksi on mietitty muun muassa yhdessä paikallisen lintuyhdistyksen kanssa lintutornin sijoittamista alueelle. Gasumin terminaalihanke on alkuvaiheissa. Terminaalista on laadittu eri vaihtoehtojen esisuunnitelmat ja tehty alustavat turvallisuus- ja ympäristöselvitykset. Neuvottelut kaavoittajan kanssa on aloitettu. Seuraavaksi ovat vuorossa erilaisten lupahakemusten valmistelu ja laitoksen perussuunnittelun käynnistäminen. Terminaali valmistuisi aikaisintaan 3 4 vuoden päästä. 5

6 MEDIA Maakaasulla käyvät voimalat ja laivamoottorit vetivät Wärtsilän liikevaihdon ja tuloksen selvään kasvuun tammi maaliskuussa. MTV3, Kaasun lopullista hintaa on tässä vaiheessa ennenaikaista arvioida. Luonnollisesti olemme laskeneet sen olevan täysin kilpailukykyinen raskaaseen polttoaineeseen verrattuna. Viking Linen johtaja Tony Öhman, Kauppalehti Kaatopaikkakaasu on biopolttoainetta, ja energiahyötykäytössä sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan osaston tutkija Antti Niskanen, Tekniikka&Talous MAAILMALTA KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA WÄRTSILÄ JA EAGC 2011 KUVA DREAMSTIME REPLIIKKI Nämä yritykset ovat vähäpäästöisten maantiekuljetusten edelläkävijöitä, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikki muut seuraavat niiden esimerkkiä. Siitä eivät hyödy pelkästään yritykset vaan koko maa. Presidentti Barack Obama avasi Yhdysvaltain hallinnon tukeman National Clean Fleets Partnership -hankkeen, jossa yrityksiä kannustetaan vaihtamaan dieselrekat kaasuautoihin. NVG Global News IEA ENNAKOI KAASUN KULTA-AIKAA Kansainvälisen energiajärjestön International Energy Agencyn (IEA) kesäkuussa julkistama raportti pohtii, onko alkamassa kaasun uusi kulta-aika. "Are We Entering A Golden Age Of Gas" -nimisessä raportissa arvioidaan, että kaasun käyttöä lisäävät useammatkin seikat muun muassa se, että kaasulla voidaan joustavasti täydentää uusiutuvilla energiamuodoilla tapahtuvan energiatuotannon vaihteluja. IEA arvioi, että kaasun osuus maailman energian käytöstä kasvaa 21 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. WÄRTSILÄ JA AKER SOLUTIONS KEHITTIVÄT ALUKSEN TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISEEN Suomalainen merenkulun voimaratkaisujen toimittaja Wärtsilä ja norjalainen öljy- ja kaasuteollisuuden rakennuspalveluyritys Aker Solutions kehittävät yhdessä uuden, ympäristömyötäisen aluksen merelle pystytettävien tuulivoimaloiden rakentamista varten. Alukselle tuottaa voimaa kolme Wärtsilä 6L34DF- ja kaksi Wärtsilä 9L20D -hybridimoottoria, joiden pääpolttoaineena on LNG. Moottorit ovat vähäpäästöisiä, joten alus sopii käytettäväksi kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästörajoitusalueilla (ECA). Yhtiöt sitoutuvat myös huolehtimaan yhdessä alusten tuki- ja huoltopalveluista. Wärtsilältä kerrotaan, että alustyypistä on oltu kiinnostuneita etenkin Pohjanmeren alueella. Ensimmäisten tilausten odotetaan vahvistuvan tämän vuoden aikana. BEATE RAABE EUROGASIN PÄÄSIHTEERIKSI Eurogasin pääsihteerinä aloitti toukokuun puolivälissä Beate Raabe, jolla on vankka kokemus toiminnasta EU-hallinnon parissa ja kaasualalla. Hänen EU-uransa alkoi 18 vuotta sitten yhdistettyjen kuljetusten kansainvälisen liiton UIRR:n palveluksessa. Tämän jälkeen hän työskenteli Saksan ja Ruotsin rautateiden palveluksessa, kunnes aloitti vuonna 1998 kansainvälisen öljy- ja kaasutuottajien järjestön OGP:n EU-asioiden johtajana. Vuonna 2005 hänet nimitettiin Brysselissä sijaitsevan OGP:n Euroopan edustuston johtoon, josta tehtävästä hän siirtyi Eurogasiin. 6

7 AJANKOHTAISTA GASUMILLA Kaasuputkiverkostosta hyötyä Pirkanmaalle Maakaasulla ja biokaasulla voidaan merkittävästi vähentää Tampereen alueen hiilidioksipäästöjä ja edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Asia tuli esiin Gasumin ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteisessä Kestävän kehityksen energiaratkaisuja Pirkanmaalle -aamiaisseminaarissa. Nämä ovat myös Tampereen kaupungin Ekotehokas Tampere 2020-hankkeen päämääriä. Kaukolämpö on kaupunkialueilla tehokkain lämmitysratkaisu, ja yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotannossa maakaasu on paras polttoaine. Maakaasun rinnalla voidaan ottaa käyttöön biokaasua, joka on uusiutuvaa ja kotimaista. Kun Tampereella ja Pirkanmaalla on jo olemassa kaasua hyödyntävää voimalaitoskapasiteettia sekä kaasuputkiverkosto, alueella on erinomaiset lähtöasetelmat uusien kaasuratkaisujen hyödyntämisessä, sanoi Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes tilaisuudessa. Etua logistiikasta Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen muistutti putkessa kulkevan kaasun logistista eduista. KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI JA JUKKA ISOKOSKI KUVA SEPPO TALVIO Energiantuotannossa logistiikka on aivan oleellinen asia, ja kaasuverkosto on logistisesti ylivoimainen. Se mahdollistaa voimalaitoksen sijoittamisen lähelle kaupunkikeskusta, mikä on kaukolämpöverkon kannalta optimaalista. Merkittävä asema Pirkanmaalla on merkittävä asema Suomen maakaasumarkkinoilla. Noin 15 prosenttia kaikesta Suomessa käytettävästä maakaasusta kuluu Pirkanmaalla. Maakaasuputkiverkostoon on Pirkanmaalla investoitu tasaisesti. Parhaillaan on rakenteilla uusi, maakaasun käytön lisäämisen mahdollistava siirtoyhteys Lempäälän ja Kangasalan välille. Kestävän kehityksen energiaratkaisuja Pirkanmaalle -aamiaisseminaari järjestettiin toukokuun lopussa. Seminaarissa puhuivat myös Gasumin liiketoimintayksikön päällikkö Jussi Vainikka, teknologiapäällikkö Sari Siitonen sekä Tampereen kaupungin joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita ja kalustopäällikkö Kalle Keinonen. Tilaisuuteen osallistui noin 60 kuntapäättäjää ja energia-asioista vastaavaa virkamiestä. Gasum julkaisi yritysvastuuraportin Gasum on julkaissut ensimmäisen yritysvastuuraporttinsa. Raportti koskee vuotta Siinä käsitellään koko Gasum-konsernin toimintaan yritysvastuun näkökulmasta. Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut raportoinnin vastaavuuden GRI-ohjeistoon. Raportti on julkaistu sähköisenä tiedostona Gasumin internet- sivuilla. Siihen voi tutustua osoitteessa: Arpaonni suosi lohjalaisia Gasum järjesti verkkosivuillaan keväisen liikennekampanjan yhteydessä arvonnan. Arvonnan palkintona oli maakaasukäyttöinen Volkswagen Passat Variant 1.4 TSI DSG EcoFuel viikoksi käyttöön. Onni suosi Eija Anttalaista Lohjalta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. weber-kaasugrilli arvottiin Kruunu-kampanjan yhteydessä nettisivulle yhteys tietonsa jättäneiden kesken. Onnellinen ja yllättynyt voittaja on lohjalainen Mikko Nuutinen. Osallistuneita oli yhteensä Arvonta oli kaikille avoin. Gasumin Laadunseuranta-tutkimuksen yhteydessä arvottiin vastaajien kesken 500 kuutiota ilmaista maakaasua. Voittaja ei halua nimeään julkisuuteen. Kaasuputki vedettiin Hiidenveden alitse Maakaasuputken rakennustyöt Vihdin Hiidenvedellä saatiin valmiiksi toukokuussa. Nummelanselän alitus oli tarkoitus tehdä jo syksyllä, mutta poikkeuksellisen kylmä talvi siirsi rakennustyöt keväälle. Maakaasuputken linjaus laskeutuu Hiidenveteen Nummelanselän pohjoisrannalla, Vihdin Kaukoilan kylän kohdalla. Linjaus kiertää Papinsaaren sekä Raatosaaren niiden itäpuolelta ja nousee maalle Haapakylän Maaniitunlahdessa. Hiidenveden alittava 2,7 kilomerin putkiosuus on osa Mäntsälä Siuntio-maakaasuputkihanketta, jonka rakentaminen aloitettiin kesällä Nummelanselän alitus valmistui toukokuussa. Rakennustyöt jatkuvat Hyvinkäällä Gasumin maakaasuputken rakennustyöt jatkuivat toukokuussa Hyvinkäällä. Mäntsälästä Siuntioon rakennettavan maakaasuputken työt jouduttiin keskeyttämään alkuvuodeksi Hyvinkään kaupungin alueella, kun Korkein hallinto-oikeus (KHO) käsitteli putkihankkeen lunastusluvasta tehtyjä valituksia. KHO antoi toukokuussa lopullisen päätöksen asiasta ja hylkäsi kaikki valitukset. 7

8 TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA Maakaasuauto kerää jätteet puhtaasti ja hiljaisesti SITA Finland on kerännyt yhdyskuntajätettä maakaasulla kulkevilla jäteautoilla jo vuodesta Hiljaisten ja vähäpäästöisten autojen edut tulevat parhaiten esiin tiheään asutuilla kaupunkialueilla. 8

9 SITA Finlandin projektipäällikkö Jukka Kupiainen (vas.) ja kalustopäällikkö Harri Parkkonen esittelevät Mercedes Benz Econic -maakaasuautoa. Auton jätepakkaaja on sähkökäyttöinen. 9

10 Maakaasuauto hyrähtää luotettavasti käyntiin myös pakkasaamuna. Ensi vilkaisulla SITA Finlandin maakaasukäyttöinen jäteauto näyttää aivan tavalliselta, kun se kurvaa esittelyyn SITAn pääkonttorin pysäköintipaikalle Vantaan Hakkilassa. Se ei kuitenkaan kuulosta tavalliselta jäteautolta. Käyntiääni on huomattavan hiljainen ja dieselmoottorin murina puuttuu. Dieselmoottorin puristussytytteinen polttoprosessi tuottaa enemmän melua kuin maakaasu- ja bensiiniautoissa käytetty ottomoottoritekniikka, SITAn kalustopäällikkö Harri Parkkonen selittää. SITAn autojen maakaasumoottorit on valmistanut Mercedes Benz, joka kertoo uusien Econic-autojensa olevan jopa 50 prosenttia hiljaisempia kuin vastaavat dieselautot. Niiden moottorin teho on 205 kw ja maksimivääntö Nm. Hiljaisuudesta on hyötyä etenkin, kun jätteitä noudetaan aikaisin aamulla keskusta-alueen ahtailta, kaikuvilta sisäpihoilta. Eihän kukaan halua herätä ärjyvään moottorin ääneen. Aloitimme ajot ensimmäisellä kaasuautollamme Helsingin Kalliossa, minne se sopikin mainiosti, kertoo SITAn projektipäällikkö Jukka Kupiainen. Tällä hetkellä SITAn käytössä on seitsemän maakaasuautoa, joista yksi Kotkassa, yksi Riihimäellä ja viisi pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan SITAlla on Suomessa noin 250 raskasta ajoneuvoa. Maakaasuauto ei ärjy, käryä, haise eikä nokea. Siksi se sopii erityisen hyvin jätehuoltoajoon taajamissa ja kaupunkialueilla. Kahdeksan kaasusäiliötä Kaasuauton ominaispiirteet erottuvat kyllä, kun osaa katsoa. Pyörien takaa pilkottavat korin alle sijoitetut, pyöreäpäisen sylinterin muotoiset kaasusäiliöt, joita on kaikkiaan kahdeksan. Ne vetävät yhteensä 604 litraa maakaasua, joka riittää parhaimmillaan jopa 400 kilometrin ajoon. Kaasusäiliöistä ei ole haittaa, koska emme tarvitse niiden tilaa mihinkään. Ne lisäävät auton painoa hieman, joten hyötykuorma jää tavallista pienemmäksi, mutta emme ole kokeneet sitäkään varsinaisesti ongelmaksi, Jukka Kupiainen kertoo. Kaasuautojen huolto- ja korjaustarve on hieman dieselautoja suurempi, koska niiden sytytystulppia ja lukuisia magneettiventtiileitä on vaihdettava tavallista useammin. Myös öljyjä vaihdetaan tavallista tiheämmin. Konehan on muuten ihan normaali, siinä on vain muutamia venttiileitä ja paineensäätimiä enemmän. Kaasuautot ovat olleet erittäin varmatoimisia. Ne hyrähtävät pakkasaamuinakin käyntiin ilman ongelmia, mikä ei dieselautoilta aina onnistu, Parkkonen kehuu. Tankkaus sujuu ongelmitta Siinä, missä tavallisessa autossa on bensatankin korkki, on tässä autossa paikat isoa ja pientä tankkauspäätä varten. Pistooli on tankatessa lukittava täyttöaukkoon kaasusäiliöiden paineen takia. Lukitus tapahtuu näppärästi pistoolia kääntämällä. Tankkaus on helppoa, ja isolla tankkauspäällä se vie noin viisi minuuttia, Parkkonen sanoo. Tattarisuon tankkausasemalle on varikoltamme noin viisi kilometriä, ja myös Ruskeasuon asema on ajoreittiemme varrella. Tankkaus hoituu vaivattomasti ajon ohessa, Kupiainen täydentää. Kaasuauto on tankattava joka päivä. Polttoaineen loppumisen takia ei ole vielä kertaakaan jääty tielle, vaikka kaasuauton toimintasäde on selvästi lyhyempi kuin dieselauton ja tankkauspaikkoja harvemmassa. Gasumilla on pääkaupunkiseudulla kaikkiaan viisi kaasutankkausasemaa. 10

11 Gasum tuo biokaasun liikennekäyttöön syksyllä Meillä on sääntönä, että paineita ei saa päästää alle 30 barin. Kun säiliöt ovat täynnä, mittari näyttää 200 baria, Parkkonen mainitsee. Hyvästit katkulle ja kärylle Kaasuauton ympärillä tuoksuu vain raikas kevätilma, ei käry eikä katku. Auton hiilidioksidipäästöt ovat vain hieman pienemmät kuin dieselauton, mutta pienhiukkaspäästöt, rikki-, pöly- ja raskasmetallipäästöt ovat olemattomat. Tässä onkin maakaasuautojen yleistymisen tärkein syy. Kun ympäristövaatimukset kiristyvät, yritykset etsivät keinoja päästöjen vähentämiseen. Maakaasuautomme täyttävät Euro 5 -päästöstandardin kriteerit, jotka ovat varsin kovat. Kilpailutuksissa asetetaan tällä hetkellä yleensä ehdoksi Euro 4 -normien täyttäminen, emmekä saa mitään etua siitä, että olemme vielä parempia. Kuntayhtiöt voisivat kiinnittää nykyistä enemmänkin huomiota autojen vähäpäästöisyyteen, Kupiainen toteaa. Biokaasu on kiinnostava vaihtoehto SITA Finlandin toimitusjohtaja Jorma Kangas myöntää, että maakaasuautoista on saatu hyviä kokemuksia. Niiden määrää on vähitellen lisätty hankkimalla käytettyjä autoja SITAn ruotsalaiselta sisaryhtiöltä, mutta päätöstä kaasuautojen systemaattisesta suosimisesta ei ole tehty. Maakaasuautoja on vaikea puolustaa kaupallisessa toiminnassa, koska ne ovat hankintahinnaltaan kalliimpia ja kaasun jakeluverkko on vielä puutteellinen. Pyrimme silti ottamaan niitä käyttöön mahdollisuuksien mukaan, Kangas sanoo. Jos kuitenkin biokaasua aletaan myydä tankkausasemilla, kiinnostuksemme nousee uudelle tasolle. Biokaasun käyttö polttoaineena pienentäisi olennaisesti kuljetusten hiilijalanjälkeä nykyisestä, mikä on meille tärkeää, hän perustelee. Kangas näkee maa- ja biokaasukäyttöisissä autoissa pitkällä tähtäimellä hyvän vaihtoehdon nykyiselle kuljetuskalustolle. Vaihtoehtoja joudutaan miettimään jo senkin takia, että maailman öljyvarannot ovat rajalliset. Maakaasua riittää vielä vuosisadoiksi, kun öljyn kohdalla puhutaan vuosikymmenistä, hän toteaa. Maakaasun tankkaaminen ei juuri eroa dieselin tankkaamisesta. Tarjolla on kaksi täyttöaukkoa pistoolin koon mukaan. Kaasuautojen määrän uskotaan kasvavan. Maakaasuauto vähentää lähipäästöjä Maakaasuautoista ei synny rikki-, pöly- tai raskasmetallipäästöjä. Myös hiilidioksidipäästöt ovat noin neljänneksen pienemmät bensiinikäyttöisiin autoihin verrattuna. Gasumin myyntipäällikkö Petri Michelsson kertoo, että autoihin voi jo ensi syksynä tankata myös biokaasua tankkausasemilta. Kaasuauto kannattaa valita ammattikäyttöön, koska maakaasukäyttöinen jäteauto, jakeluauto tai taksi vähentää huomattavasti lähipäästöjä taajamassa. Maakaasuauto ei aiheuta lainkaan terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä. Maakaasu on myös käytössä edullista, sillä se maksaa noin puolet bensiinin hinnasta ja on noin 30 prosenttia edullisempaa kuin diesel. Lisäksi melusaaste on huomattavasti dieselkalustoa alhaisempaa. Maakaasu on myös täysin hajuton liikennepolttoaine. Maa- ja biokaasun tankkausasemia on 17, joista pohjoisin sijaitsee Jyväskylän lähellä Leppävedellä. Gasum suunnittelee tankkausasemaverkoston laajentamista seuraavaksi Imatralle, Helsingin Hermanniin ja Tampereen Lielahteen. Gasum tuo biokaasun liikennekäyttöön syksyllä 2011 ja alkaa jaella sitä kaikilla tankkausasemillaan. Jaeltava biokaasu tulee Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitokselta. Suomen teillä liikkuu kaikkiaan noin tuhat maakaasukäyttöistä ajoneuvoa. Michelssonin mielestä on hienoa, että myös SI- TAn kaltainen globaali jätehuoltoyritys on hankkinut käyttöönsä maakaasukalustoa. Toivottavasti heidän esimerkkinsä kannustaa muitakin yrityksiä hankkimaan maakaasuautoja. Gasumilla uskotaan, että maakaasuautojen lukumäärä tulee voimakkaasti lisääntymään. Näin on jo käynyt esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Saksassa on käytössä jo yli ja Ruotsissa yli kaasuautoa. Niin henkilöautoja, tila-autoja, pakettiautoja kuin raskastakin kalustoa on saatavana kaasulla toimivina. Lisätietoja kaasuautoista saa Gasumin nettisivujen kautta. 11

12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän johtaa valta kunnallista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Näköaloja tulevaisuuteen TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN Kun käyn muutaman kerran vuodessa Venäjällä, mieleen tulevat usein iäisyysasiat. En tarkoita sillä samaa, mitä kirkollisissa piireissä asialla ymmärretään, vaan hyvin konkreettisesti sitä, kuinka pitkälle tulevaisuuteen Venäjänmaa voi tulla toimeen nykyisen kaltaisella yhteiskuntajärjestelmällä ja tuotantorakenteella. Tällä hetkellä Venäjä elää luonnonvarojen ja raaka-aineiden viennillä; pyöreän puutavaran vientitullimääräys, sen peruminen ja uudelleen säätäminen on merkki siitä, että kotimaassa alkaa löytyä kiinnostusta ja halua jalostaa puuta kotimaan- ja vientimarkkinoita varten. Pääasiallinen investointiala Venäjällä on energiatuotanto. Vanhoja öljy- ja kaasukenttiä pidetään kunnossa, ja uusia tutkitaan ja valmistellaan käyttöön. Parin viime vuoden aikana koettu talouslama on lykännyt monta isoa uushanketta tuleviin vuosiin, mutta lähivuosina ne otetaan toteutusohjelmaan. Suurin näistä on Štokmanin kaasukenttä Barentsin meressä. Venäjällä teollisuusyrityksillä on yksi sellainen piirre, jonka haluaisin nähdä Suomessakin, nimittäin yhteiskuntavastuu. Toki korruptio vaivaa koko talousjärjestelmää, ja talousrikollisia on siinä missä meilläkin, mutta kaikesta huolimatta suuryritys säteilee hyvinvointia omalle paikkakunnalleen ja vähän laajemminkin seutukunnalle. Kun kuntakoneisto on saatu kunnolla alkumetreille vasta viisi vuotta sitten, kunnilla ei ole suuria pääomia kunnallisten laitosten ja palvelujen rakentamiseen. Niinpä paikallinen sellutehdas, alueen öljy-yhtiö tai valtakunnallinen kaasuyhtiö saattavat rakentaa kulttuuritalon, josta jo voi täydellä syyllä käyttää venäjän kieleen vakiintunutta nimitystä kulttuuripalatsi. Samaan tapaan on pystytetty jäähalleja, uimahalleja ja teattereita. Firma saattaa maksaa sairaalan ikkunaremontin tai yliopiston kattoremontin. Onhan toki meilläkin jäähalleja, joiden nimi saattaa vaihtua lähes vuosittain kulloisenkin sponsorin mukaan, mutta ne sijaitsevat meillä pääkaupungissa ja muissa suurimmissa kaupungeissa. Venäjällä tällaisia tukimuotoja näkee nimenomaan syrjäseutujen keskustaajamissa. Jos katse suunnataan kauas eteenpäin, pitää myös kysyä, kuinka kauan maakaasua riittää. Koko Keski-Eurooppaa ollaan parhaillaan yhdistämässä Euraasiasta Itämeren ja Mustanmeren kautta tulevan kaasun putkistoon. Eikö tällä tavalla toimiminen vahvista näiden maiden energiariippuvuutta Venäjän toimituksista? Kuinka kukaan voi taata, että putkessa virtaa kaasua silloin kun sitä tarvitaan? Nykynäkymin tilanne näyttää yllättävänkin suotuisalta kaasun käytön suhteen. Toisin on öljyn laita. Öljyvarojen loppumista on projisoitu lähitulevaisuuteen 1970-luvun alusta lähtien. Perspektiivi on ulottunut yleensä 30 vuotta tarkasteluhetkestä eteenpäin. Öljyvarojen riittävyyttä ennustettaessa onkin otettava huomioon, että öljyä on kyllä löydetty runsaasti, mutta sen saatavuus kallistuu kaiken aikaa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on pääasiassa OECDmaista koostuva organisaatio, joka seuraa energia-asioita maailmanlaajuisesti. Aiemmin sen ennuste oli, että kaasuvaroja riittää nykyisellä käytöllä 130 vuodeksi eteenpäin. Viime tammikuussa IEA:n johtava kaasuasiantuntija Anne-Sophie Corbeau ennusti kaasun riittävän peräti 250 vuodeksi eteenpäin. Hänen mukaansa kaasua on 920 triljoonaa kuutiometriä eli 300-kertaisesti tämän hetken vuotuisen kulutuksen verran. Ennusteen paraneminen ei tarkoita sitä, että maan uumenissa on yllin kyllin kaasua, sen kun porataan reikä ja laitetaan siihen putki. IEA:n ennuste perustuu nyt niin sanottuihn epätavanomaisiin kaasutyyppeihin, kuten liuskekaasuun, joka on varastoituna liuskesaveen ja vaatii oman erityisen tekniikkansa, jotta se saadaan käyttäjälle sopivaan muotoon. Ei ihme, että Venäjällä muutamat nettilehdet riemuitsivat kaasun riittävän maailmanloppuun asti. Toisaalta tarkoittaako tämä, että maailmanloppu on vain 250 vuoden päässä? Ehkä toimittajat eivät tulleet ajatelleeksi kirjallista ilmaisuaan ihan loppuun asti. Tosin Venäjän energiaministeri Sergei Šmatko kehotti panemaan jäitä hattuun ja paheksui liuskekaasun ympärillä käynnistynyttä tarpeetonta agitaatiota. Hänen puheensa taustaoletus on se, mitä monet asiantuntijatkin ovat tuoneet esille, että uusi kaasuteknologia muodostuisi uhaksi suurille energiayhtiöil le, kuten Gazpromille. Ken elää, hän näkee. 12

13 TEEMA Puhtaat luonnonkaasut GasettiTeema TEKSTI MINNA OJALA KUVA DREAMSTIME Luonnonkaasu uusiutuva voimavara energian tuotantoon Maakaasu on pääosin metaania, joka on syntynyt anaerobisen toiminnan myötä onkaloihin maankuoren sisälle. Biokaasu on ilman happea orgaanisesta materiaalista hajottamalla syntyvää kaasua. Viimeisimpien arvioiden mukaan tiedossa olevat maakaasuvarat, mukaan lukien niin sanotut epätavanomaiset varannot kuten liuskekaasu, riittäisivät ainakin sadaksi vuodeksi. Uusiutuvaa biokaasua riittää oikeastaan rajattomasti. Biokaasua voidaan tuottaa muun muassa karjan lannasta, elintarvikejätteistä, jätevesilietteistä tai peltobiomassasta kuten nurmesta. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla. Jalostettu biokaasu, josta on poistettu epäpuhtaudet ja jonka metaanipitoisuutta on nostettu, vastaa koostumukseltaan maakaasua. Synteettinen biokaasu (SNG) on energiakaasu, jota tuotetaan kaasuttamalla kiinteää biomassaa, kuten puuta tai haketta, ja muuttamalla lopputuote katalyyttien avulla metaaniksi. Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on noin kolmannes nykyisestä maakaasun käytöstä. Kaikkia näitä kaasuja voidaan siirtää nykyisessä maakaasuverkossa. Maan alla kulkeva kaasuputki on ylivoimaisen tehokas tapa siirtää polttoaine tuottajilta käyttäjille. Niitä voidaan myös käyttää olemassa olevissa, maakaasun käyttöä varten rakennetuissa voimalaitoksissa. Ne sopivat myös ajoneuvojen polttoaineeksi. Tarvittaessa kaasu voidaan muuntaa nestemäiseen olomuotoon, jolloin sen siirtämiseen tuotantopaikalta asiakkaille ei tarvita putkiverkkoa. Suomessa maaperästä talteen otettavan kaasun tuotenimeksi vakiintui jo varhain maakaasu, toisin kuin esimerkiksi englannin, ranskan ja italian kielessä (natural gas, gaz naturel, gas naturale). Suomalainen terminologia lienee hakenut oppinsa saksasta (Erdgas). Kun maakaasun rinnalle tuodaan erilaisia bioperäisiä, uusiutuvia kaasuja, on luontevaa, että kyseinen tuote saa uuden nimen luonnonkaasu. Ensimmäistä kertaa biokaasua syötetään Gasumin verkkoon syksyllä Kouvolassa. Luonnonkaasujen laajemman käyttöönoton mahdollistavan teknologian kehitystyötä ja investointeja tehdään koko ajan. 13

14 Biokaasua pellosta Kehityspäällikkö Maarit Kari ei näe ristiriitaa energiakasvien viljelyn ja ruoantuotannon välillä. Nurmikasvien vuoroviljely voi jopa parantaa viljasatoja. Lisäksi peltoenergia turvaa maa-alan säilymisen viljelykelpoisena. TEKSTI JA KUVA JUKKA ISOKOSKI Biokaasua voidaan tuottaa myös viljelykasveista. Laajamittainen tuotannon aloittaminen vaatii vielä selvitystyötä ja tiedottamista. Pelloilla viljeltävät kasvit voidaan energiantuotannon näkökulmasta hyödyntää kolmella eri tavalla: polttaa, eristää niistä öljyä tai mädättää biokaasuksi. Suomessa on peltobiomassoja käytetty lähinnä kahdella ensimmäisellä tavalla. Peltoenergian ensimmäinen aalto oli Suomessa 1980-luvulla. Tuolloin puhuttiin etenkin poltettavan energiapajun ja ruokohelven viljelystä. Toistaiseksi biokaasun tuotannossa peltobiomassoja on hyödynnetty melko vähän, lähinnä muutamilla tiloilla lannan ohella lisäsyötteenä ja pääasiassa tilan omaa energiantarvetta tyydyttämään, kertoo kehityspäällikkö Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta. Biokaasu energiantuotannon raskaaseen sarjaan Maarit Kari tekee Gasumin toimeksiannosta selvitystä peltobiomassapotentiaalista suuremman mittakaavan biokaasutuotannos- sa. Alustavien selvitysten perusteella tehokkaimmin toimisi noin 100 GWh biokaasua vuodessa tuottava yksikkö, joka keräisi biomassoja mädätykseen parin kolmen kunnan laajuiselta alueelta. Yksi peltohehtaari voi satokauden aikana tuottaa biomassaa noin MWh. Mutta kuten aina maanviljelyssä, satovaihtelut voivat olla suuria. Yksi biokaasulaitos tarvitsisi tuotantoaan varten noin hehtaaria peltoa, Maarit Kari laskeskelee. Tämän kokoisia tuotantolaitoksia mahtuisi maakaasuverkon alueelle puolisen kymmentä. Jyväskylän yliopiston professori Jukka Rintala on esittänyt, että Suomessa ruokaketjun ulkopuolisten peltobiomassojen tuotantopotentiaali on lähes 6 TWh, joka kattaisi jo puolitoista prosenttia Suomen kokonaisenergian kulutuksesta. Peltobiomassojen avulla biokaasun tuotanto voisi siis nousta energiantuotannon raskaaseen sarjaan. Työtä maaseudulle, kaasua kasvukeskuksiin Biokaasun tuotannolla olisi työllistävä vaikutus maaseudulla. Biokaasulaitos tarvitsee raaka-ainetta ympäri vuoden. Tämä edellyttää että biomassa säilötään sadonkorjuun jälkeen rehun tapaan paaleina, aumoihin tai siiloihin, joista raaka-ainetta kuljetettaisiin tuotantolaitokselle tasaisena virtana. Energiakasvien sadonkorjuun, välivarastoinnin ja logistiikan biokaasulaitokselle voisi toteuttaa paikallisten pienyrittäjien toimesta. Puhutaan useista henkilötyövuosista. Suuren mittakaavan biokaasun tuotantoa ei kuitenkaan voi syntyä ainoastaan viljelijöiden tai osuuskunnan toimesta. Energiayhtiötä tarvitaan kehittämään toimintakonseptia ja tekemään merkittävimmät investoinnit. Gasum on kiinnostunut biokaasun tuotannosta peltobiomassojen avulla, sillä tuotantolaitos voitaisiin sijoittaa kaasuverkon läheisyyteen. Pelloilta alkunsa saanut biokaasu siirrettäisiin tehokkaasti putkiverkkoa pitkin käyttökohteisiin, joissa uusiutuva energia voidaan parhaiten hyödyntää, kuten liikenteen polttoaineeksi tai yhdyskuntien sähkön ja lämmöntuotantoon. Euro on hyvä konsultti Peltoenergian hyödyntämiseen liittyy energiantuottajan näkökulmasta monia haasteita. Yksi merkittävimmistä kysymyksistä liittyy peltobiomassojen hankintaan. Hankintasopimusta ei voi tehdä keskitetysti yhden tai muutaman suuren toimijan kanssa, vaan energiakasvien tuotannosta tulee sopia kymmenien tai jopa satojen viljelijöiden kanssa. On erityisen tärkeää, että viljelijät näkevät toiminnan mielekkääksi ja kokevat hyötyvänsä siitä. Monilla on katkeria kokemuksia esimerkiksi ruokohelven viljelystä pitkillä sopimuksilla. Kari kuitenkin uskoo, että nurmi- ja palkokasvien viljely voi saada suosiollisen vastaanoton. Sitä puoltavat viljelijän näkökulmasta monet myönteiset argumentit. Biokaasun tuotantoon sopivat nurmikasvit käyvät hyvin viljojen välikasveiksi. Nurmipalkokasvit sitovat ilman typpeä maaperään. Erityisesti monivuotiset ja satoisat nurmikasvit lisäävät maan viljavuutta, ja siten kasvattavat pääviljelykasvin satoja. Lisäksi energiakasvien viljely tasaa maanviljelijän työkuormaa kylvön ja sadonkorjuun aikaan sekä vähentää yksittäisen maatalousyrittäjän investointipaineita. Asiaan liittyy myös monipuolisen viljelypaletin tuoma turva satovaihteluilta, sekä tietenkin mahdollisuus lisäansioihin. Euro on aina hyvä konsultti, Maarit Kari kiteyttää. 14

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA Suomen Kaasuyhdistyksen Biokaasuseminaari 10.5.2011 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Milj. t CO2 ekv. 2 KAASUJÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA TIUKKOJENKIN

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus Finlandia-talossa. Julkinen - Public

Tiedotustilaisuus Finlandia-talossa. Julkinen - Public Tiedotustilaisuus 5.10.2016 Finlandia-talossa 1 Vapo tähtää kasvaville aktiivihiilen sekä kevyiden ja kestävien hiilikuitumateriaalien markkinoille Tomi Yli-Kyyny 2 Vapo Ventures VAPO VENTURES hakee aktiivisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot