Gasetti. monipuoliseen energiapalettiin. Esa Härmälä luottaa. Maakaasuauto kerää jätteet. Lisää pohdintaa LNG:stä. Gasum-konsernin sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gasetti. monipuoliseen energiapalettiin. Esa Härmälä luottaa. Maakaasuauto kerää jätteet. Lisää pohdintaa LNG:stä. Gasum-konsernin sidosryhmälehti"

Transkriptio

1 Gasetti Gasum-konsernin sidosryhmälehti Maakaasuauto kerää jätteet Lisää pohdintaa LNG:stä Esa Härmälä luottaa monipuoliseen energiapalettiin

2 PÄÄKIRJOITUS Luokaamme uusi maailma! Tampereen museokeskus Vapriikissa aukesi toukokuun lopussa näyttely, joka esittelee Venäjän keisarikunnan raunioille syntyneen nuoren neuvostomaan yhtä propagandan lajia, agitaatioposliinia. Eturivin taiteilijat komennettiin kansallistettuun, entiseen keisarilliseen posliinitehtaaseen luomaan uutta ja uljasta posliinitaidetta, jotta kansakin pääsi osaksi taiteesta. Agitaatioposliinin luomisessa onnistuttiinkin niin hyvin, että osasta tuotteita tuli ulkomaisten keräilijöiden himoitsemia keräilykohteita. Jos ei nyt ihan uutta maailmaa, niin uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan myös tämän ajan energiahaasteisiin vastaamiseen: energiaa pitää tuottaa puhtaammin ja tehokkaammin, uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuutta pitää lisätä. Energia-alalla toimivien yhtiöiden on tarkasteltava niin toimintatapaansa kuin tuotetarjoomaansa: Pystymmekö tarjoamaan asiakkaillemme sitä mitä he tarvitsevat ja haluavat? Entä onko oma toimintatapamme paras mahdollinen? Me Gasumilla uskomme, että maakaasu on edelleen yksi parhaista vaihtoehdoista yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa yhdyskuntien ja teollisuuden tarpeisiin. Myös maa- ja meriliikenteessä voidaan vähentää päästöjä maakaasun avulla. Uusiutuvaa, kotimaista kaasua voidaan tuottaa esimerkiksi jätevesilietteistä ja maatalouden sivuvirroista kuten karjan lannasta tai nurmesta. Teknologia mahdollistaa myös Suomelle tärkeän metsäenergian muuttamisen kaasuksi, joka vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua ja voidaan siis sekä siirtää olemassa olevassa putkiverkossa että hyödyntää nykyisissä voimalaitoksissa ilman uusinvestointeja. Uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan myös tämän ajan energiahaasteisiin vastaamiseen. Perinteisen maakaasun ja uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvan kaasun yhdistelmä on kokonaan uusi polttoainevaihto. Olemme päättäneet kutsua sitä luonnonkaasuksi. Olemme Gasumilla panostaneet vahvasti näiden uudenlaisten kaasujen teknologiseen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Olemme myös uudistaneet Gasum-konsernin yhtiörakennetta, jotta kaikki meillä oleva asiantuntemus saadaan käyttöön parhaalla tavalla. Kunnossapitotoimintojen keskittäminen uuteen yhtiöön, Gasum Tekniikka Oy, on yksi askel tällä tiellä. Heinäkuun alussa liikennepalvelut siirtyvät osaksi emoyhtiö Gasum Oy:n toimintaa. Nämä muutokset eivät näy asiakkaillemme. Heitä palvelee Gasum, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa toteuttaa lupaustaan: Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen. Jarko Alanko Johtaja, energiapalvelut Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Jukka Isokoski ja Tommy Mattila Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Markku Ojala Painos: kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, Espoo. Ympäristömerkitty painotuote,

3 17 Viehättävä Porvoo kutsuu matkailijoita. ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ MAX MIILAKANGAS KERTOO PARHAAT VINKKINSÄ. Tässä lehdessä KUVASTIN Tapio Korkolainen kuvaa Porvoon saaristoa MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA MAAKAASUAUTO KERÄÄ JÄTTEET PUHTAASTI JA HILJAISESTI 12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi miettii Venäjän energiavaroja GASETTI TEEMA: Puhtaat luonnonkaasut PUHDAS LIIKENNE IDEA: Porvoon parhaat REHUILLA VOI VAIKUTTAA PÄÄSTÖIHIN Tuotekehityksen päämääränä hyvinvoivat eläimet ja ympäristövaikutusten pienentäminen. 20 MARKKINAT Monet tekijät vaikuttaneet maakaasun hinnan nousuun LNG markkinoiden aallokossa 22 ESA HÄRMÄLÄ LUOTTAA MONIPUOLISEEN ENERGIAPALETTIIN 24 GASSI ARTO 25 SINUNKAUPAT Karoliina Liimataisen kanssa LYHYESTI MITÄ KUULUU TERO LILJA? 27 GASUMIN MAAKAASURAHASTO TUKEE ALAN TUTKIJOITA Kun jäteauto kulkee maakaasulla, ei tarvitse haistella dieselin käryä. KULJETTAJA JAN-OLOF NYHOLM, SITA FINLAND Kuumennuksella on tärkeä merkitys rehun valmistuksessa." KUNNOSSAPITOTEKNIKKO JORMA KIISKI, REHURAISIO 13 18

4 4

5 KUVASTIN TEKSTI JUKKA ISOKOSKI TAPIO KORKOLAINEN, 59, Porvoo Korkolainen on kuvannut luontoa 17-vuotiaasta lähtien. Viime vuosina pääkohteena ovat olleet hirvet. Korkolainen kuvaa paljon myös Porvoon saaristossa, jonka muuttumista hän on seurannut huolestuneena. Nyt on onneksi ollut havaittavissa positiivisia muutuoksia ja myös ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Esimerkiksi merikotkan paluu pesimälinnustoon on ollut mieltä piristävää. Hyvä luontokuva on sellainen, että siihen haluaa palata vielä aamulla, yön yli nukuttua. Kuva täyttää tehtävänsä, kun se herättää mielenkiinnon ja kysymyksen. Oheisessa kuvassa on pieni sisälahti tyypillisessä alkukesän kovassa valossa. Kuva viestii vapaiden rantojen merkityksestä. Tolkkisiin suunnitteilla LNG:n tuontisatama Gasum suunnittelee Porvoon Tolkkisiin nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalia. Gasum hankki viime kesänä maa- ja vesialueen, joka soveltuu LNG:n tuonti- ja jakeluterminaalin sijoituspaikaksi. Uuden terminaalin avulla vähäpäästöistä LNG:tä voitaisiin muun muassa hyödyntää meriliikenteen polttoaineena. Tolkkisten terminaali palvelisi Suomenlahden satamia, etenkin Helsingin, Kotkan ja Haminan sekä Kilpilahden satamissa käyviä laivoja. Merenkulkua koskevat päästörajoitukset kiristyvät Itämerellä oleellisesti lähivuosien aikana. Nesteytetty maakaasu on vähäpäästöinen vaihtoehto meriliikenteen polttoaineeksi. Maakaasu ei sisällä rikkiä, pölyä tai raskasmetalleja. Lisäksi maakaasun typenoksidipäästöt ovat 89 prosenttia ja hiilidioksipäästöt 25 prosenttia pienemmät kuin raskaalla polttoöljyllä. LNG-käyttöiset alukset eivät tarvitse kalliita lisälaitteita savukaasujen puhdistamiseksi päästörajojen saavuttamiseksi. Tolkkisten tontti sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen ulkoisen suojavyöhykkeen sisällä ja sopii siten hyvin teolliseen toimintaan. Lisäksi alueelle on jo olemassa seitsemän metrin syväväylä. Tontin eteläosassa on laaja metsäalue, joka jää jatkossakin luonnontilaan. Alueen luontoarvojen hyödyntämiseksi on mietitty muun muassa yhdessä paikallisen lintuyhdistyksen kanssa lintutornin sijoittamista alueelle. Gasumin terminaalihanke on alkuvaiheissa. Terminaalista on laadittu eri vaihtoehtojen esisuunnitelmat ja tehty alustavat turvallisuus- ja ympäristöselvitykset. Neuvottelut kaavoittajan kanssa on aloitettu. Seuraavaksi ovat vuorossa erilaisten lupahakemusten valmistelu ja laitoksen perussuunnittelun käynnistäminen. Terminaali valmistuisi aikaisintaan 3 4 vuoden päästä. 5

6 MEDIA Maakaasulla käyvät voimalat ja laivamoottorit vetivät Wärtsilän liikevaihdon ja tuloksen selvään kasvuun tammi maaliskuussa. MTV3, Kaasun lopullista hintaa on tässä vaiheessa ennenaikaista arvioida. Luonnollisesti olemme laskeneet sen olevan täysin kilpailukykyinen raskaaseen polttoaineeseen verrattuna. Viking Linen johtaja Tony Öhman, Kauppalehti Kaatopaikkakaasu on biopolttoainetta, ja energiahyötykäytössä sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan osaston tutkija Antti Niskanen, Tekniikka&Talous MAAILMALTA KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA WÄRTSILÄ JA EAGC 2011 KUVA DREAMSTIME REPLIIKKI Nämä yritykset ovat vähäpäästöisten maantiekuljetusten edelläkävijöitä, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikki muut seuraavat niiden esimerkkiä. Siitä eivät hyödy pelkästään yritykset vaan koko maa. Presidentti Barack Obama avasi Yhdysvaltain hallinnon tukeman National Clean Fleets Partnership -hankkeen, jossa yrityksiä kannustetaan vaihtamaan dieselrekat kaasuautoihin. NVG Global News IEA ENNAKOI KAASUN KULTA-AIKAA Kansainvälisen energiajärjestön International Energy Agencyn (IEA) kesäkuussa julkistama raportti pohtii, onko alkamassa kaasun uusi kulta-aika. "Are We Entering A Golden Age Of Gas" -nimisessä raportissa arvioidaan, että kaasun käyttöä lisäävät useammatkin seikat muun muassa se, että kaasulla voidaan joustavasti täydentää uusiutuvilla energiamuodoilla tapahtuvan energiatuotannon vaihteluja. IEA arvioi, että kaasun osuus maailman energian käytöstä kasvaa 21 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. WÄRTSILÄ JA AKER SOLUTIONS KEHITTIVÄT ALUKSEN TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISEEN Suomalainen merenkulun voimaratkaisujen toimittaja Wärtsilä ja norjalainen öljy- ja kaasuteollisuuden rakennuspalveluyritys Aker Solutions kehittävät yhdessä uuden, ympäristömyötäisen aluksen merelle pystytettävien tuulivoimaloiden rakentamista varten. Alukselle tuottaa voimaa kolme Wärtsilä 6L34DF- ja kaksi Wärtsilä 9L20D -hybridimoottoria, joiden pääpolttoaineena on LNG. Moottorit ovat vähäpäästöisiä, joten alus sopii käytettäväksi kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästörajoitusalueilla (ECA). Yhtiöt sitoutuvat myös huolehtimaan yhdessä alusten tuki- ja huoltopalveluista. Wärtsilältä kerrotaan, että alustyypistä on oltu kiinnostuneita etenkin Pohjanmeren alueella. Ensimmäisten tilausten odotetaan vahvistuvan tämän vuoden aikana. BEATE RAABE EUROGASIN PÄÄSIHTEERIKSI Eurogasin pääsihteerinä aloitti toukokuun puolivälissä Beate Raabe, jolla on vankka kokemus toiminnasta EU-hallinnon parissa ja kaasualalla. Hänen EU-uransa alkoi 18 vuotta sitten yhdistettyjen kuljetusten kansainvälisen liiton UIRR:n palveluksessa. Tämän jälkeen hän työskenteli Saksan ja Ruotsin rautateiden palveluksessa, kunnes aloitti vuonna 1998 kansainvälisen öljy- ja kaasutuottajien järjestön OGP:n EU-asioiden johtajana. Vuonna 2005 hänet nimitettiin Brysselissä sijaitsevan OGP:n Euroopan edustuston johtoon, josta tehtävästä hän siirtyi Eurogasiin. 6

7 AJANKOHTAISTA GASUMILLA Kaasuputkiverkostosta hyötyä Pirkanmaalle Maakaasulla ja biokaasulla voidaan merkittävästi vähentää Tampereen alueen hiilidioksipäästöjä ja edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Asia tuli esiin Gasumin ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteisessä Kestävän kehityksen energiaratkaisuja Pirkanmaalle -aamiaisseminaarissa. Nämä ovat myös Tampereen kaupungin Ekotehokas Tampere 2020-hankkeen päämääriä. Kaukolämpö on kaupunkialueilla tehokkain lämmitysratkaisu, ja yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotannossa maakaasu on paras polttoaine. Maakaasun rinnalla voidaan ottaa käyttöön biokaasua, joka on uusiutuvaa ja kotimaista. Kun Tampereella ja Pirkanmaalla on jo olemassa kaasua hyödyntävää voimalaitoskapasiteettia sekä kaasuputkiverkosto, alueella on erinomaiset lähtöasetelmat uusien kaasuratkaisujen hyödyntämisessä, sanoi Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes tilaisuudessa. Etua logistiikasta Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen muistutti putkessa kulkevan kaasun logistista eduista. KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI JA JUKKA ISOKOSKI KUVA SEPPO TALVIO Energiantuotannossa logistiikka on aivan oleellinen asia, ja kaasuverkosto on logistisesti ylivoimainen. Se mahdollistaa voimalaitoksen sijoittamisen lähelle kaupunkikeskusta, mikä on kaukolämpöverkon kannalta optimaalista. Merkittävä asema Pirkanmaalla on merkittävä asema Suomen maakaasumarkkinoilla. Noin 15 prosenttia kaikesta Suomessa käytettävästä maakaasusta kuluu Pirkanmaalla. Maakaasuputkiverkostoon on Pirkanmaalla investoitu tasaisesti. Parhaillaan on rakenteilla uusi, maakaasun käytön lisäämisen mahdollistava siirtoyhteys Lempäälän ja Kangasalan välille. Kestävän kehityksen energiaratkaisuja Pirkanmaalle -aamiaisseminaari järjestettiin toukokuun lopussa. Seminaarissa puhuivat myös Gasumin liiketoimintayksikön päällikkö Jussi Vainikka, teknologiapäällikkö Sari Siitonen sekä Tampereen kaupungin joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita ja kalustopäällikkö Kalle Keinonen. Tilaisuuteen osallistui noin 60 kuntapäättäjää ja energia-asioista vastaavaa virkamiestä. Gasum julkaisi yritysvastuuraportin Gasum on julkaissut ensimmäisen yritysvastuuraporttinsa. Raportti koskee vuotta Siinä käsitellään koko Gasum-konsernin toimintaan yritysvastuun näkökulmasta. Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut raportoinnin vastaavuuden GRI-ohjeistoon. Raportti on julkaistu sähköisenä tiedostona Gasumin internet- sivuilla. Siihen voi tutustua osoitteessa: Arpaonni suosi lohjalaisia Gasum järjesti verkkosivuillaan keväisen liikennekampanjan yhteydessä arvonnan. Arvonnan palkintona oli maakaasukäyttöinen Volkswagen Passat Variant 1.4 TSI DSG EcoFuel viikoksi käyttöön. Onni suosi Eija Anttalaista Lohjalta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. weber-kaasugrilli arvottiin Kruunu-kampanjan yhteydessä nettisivulle yhteys tietonsa jättäneiden kesken. Onnellinen ja yllättynyt voittaja on lohjalainen Mikko Nuutinen. Osallistuneita oli yhteensä Arvonta oli kaikille avoin. Gasumin Laadunseuranta-tutkimuksen yhteydessä arvottiin vastaajien kesken 500 kuutiota ilmaista maakaasua. Voittaja ei halua nimeään julkisuuteen. Kaasuputki vedettiin Hiidenveden alitse Maakaasuputken rakennustyöt Vihdin Hiidenvedellä saatiin valmiiksi toukokuussa. Nummelanselän alitus oli tarkoitus tehdä jo syksyllä, mutta poikkeuksellisen kylmä talvi siirsi rakennustyöt keväälle. Maakaasuputken linjaus laskeutuu Hiidenveteen Nummelanselän pohjoisrannalla, Vihdin Kaukoilan kylän kohdalla. Linjaus kiertää Papinsaaren sekä Raatosaaren niiden itäpuolelta ja nousee maalle Haapakylän Maaniitunlahdessa. Hiidenveden alittava 2,7 kilomerin putkiosuus on osa Mäntsälä Siuntio-maakaasuputkihanketta, jonka rakentaminen aloitettiin kesällä Nummelanselän alitus valmistui toukokuussa. Rakennustyöt jatkuvat Hyvinkäällä Gasumin maakaasuputken rakennustyöt jatkuivat toukokuussa Hyvinkäällä. Mäntsälästä Siuntioon rakennettavan maakaasuputken työt jouduttiin keskeyttämään alkuvuodeksi Hyvinkään kaupungin alueella, kun Korkein hallinto-oikeus (KHO) käsitteli putkihankkeen lunastusluvasta tehtyjä valituksia. KHO antoi toukokuussa lopullisen päätöksen asiasta ja hylkäsi kaikki valitukset. 7

8 TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA Maakaasuauto kerää jätteet puhtaasti ja hiljaisesti SITA Finland on kerännyt yhdyskuntajätettä maakaasulla kulkevilla jäteautoilla jo vuodesta Hiljaisten ja vähäpäästöisten autojen edut tulevat parhaiten esiin tiheään asutuilla kaupunkialueilla. 8

9 SITA Finlandin projektipäällikkö Jukka Kupiainen (vas.) ja kalustopäällikkö Harri Parkkonen esittelevät Mercedes Benz Econic -maakaasuautoa. Auton jätepakkaaja on sähkökäyttöinen. 9

10 Maakaasuauto hyrähtää luotettavasti käyntiin myös pakkasaamuna. Ensi vilkaisulla SITA Finlandin maakaasukäyttöinen jäteauto näyttää aivan tavalliselta, kun se kurvaa esittelyyn SITAn pääkonttorin pysäköintipaikalle Vantaan Hakkilassa. Se ei kuitenkaan kuulosta tavalliselta jäteautolta. Käyntiääni on huomattavan hiljainen ja dieselmoottorin murina puuttuu. Dieselmoottorin puristussytytteinen polttoprosessi tuottaa enemmän melua kuin maakaasu- ja bensiiniautoissa käytetty ottomoottoritekniikka, SITAn kalustopäällikkö Harri Parkkonen selittää. SITAn autojen maakaasumoottorit on valmistanut Mercedes Benz, joka kertoo uusien Econic-autojensa olevan jopa 50 prosenttia hiljaisempia kuin vastaavat dieselautot. Niiden moottorin teho on 205 kw ja maksimivääntö Nm. Hiljaisuudesta on hyötyä etenkin, kun jätteitä noudetaan aikaisin aamulla keskusta-alueen ahtailta, kaikuvilta sisäpihoilta. Eihän kukaan halua herätä ärjyvään moottorin ääneen. Aloitimme ajot ensimmäisellä kaasuautollamme Helsingin Kalliossa, minne se sopikin mainiosti, kertoo SITAn projektipäällikkö Jukka Kupiainen. Tällä hetkellä SITAn käytössä on seitsemän maakaasuautoa, joista yksi Kotkassa, yksi Riihimäellä ja viisi pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan SITAlla on Suomessa noin 250 raskasta ajoneuvoa. Maakaasuauto ei ärjy, käryä, haise eikä nokea. Siksi se sopii erityisen hyvin jätehuoltoajoon taajamissa ja kaupunkialueilla. Kahdeksan kaasusäiliötä Kaasuauton ominaispiirteet erottuvat kyllä, kun osaa katsoa. Pyörien takaa pilkottavat korin alle sijoitetut, pyöreäpäisen sylinterin muotoiset kaasusäiliöt, joita on kaikkiaan kahdeksan. Ne vetävät yhteensä 604 litraa maakaasua, joka riittää parhaimmillaan jopa 400 kilometrin ajoon. Kaasusäiliöistä ei ole haittaa, koska emme tarvitse niiden tilaa mihinkään. Ne lisäävät auton painoa hieman, joten hyötykuorma jää tavallista pienemmäksi, mutta emme ole kokeneet sitäkään varsinaisesti ongelmaksi, Jukka Kupiainen kertoo. Kaasuautojen huolto- ja korjaustarve on hieman dieselautoja suurempi, koska niiden sytytystulppia ja lukuisia magneettiventtiileitä on vaihdettava tavallista useammin. Myös öljyjä vaihdetaan tavallista tiheämmin. Konehan on muuten ihan normaali, siinä on vain muutamia venttiileitä ja paineensäätimiä enemmän. Kaasuautot ovat olleet erittäin varmatoimisia. Ne hyrähtävät pakkasaamuinakin käyntiin ilman ongelmia, mikä ei dieselautoilta aina onnistu, Parkkonen kehuu. Tankkaus sujuu ongelmitta Siinä, missä tavallisessa autossa on bensatankin korkki, on tässä autossa paikat isoa ja pientä tankkauspäätä varten. Pistooli on tankatessa lukittava täyttöaukkoon kaasusäiliöiden paineen takia. Lukitus tapahtuu näppärästi pistoolia kääntämällä. Tankkaus on helppoa, ja isolla tankkauspäällä se vie noin viisi minuuttia, Parkkonen sanoo. Tattarisuon tankkausasemalle on varikoltamme noin viisi kilometriä, ja myös Ruskeasuon asema on ajoreittiemme varrella. Tankkaus hoituu vaivattomasti ajon ohessa, Kupiainen täydentää. Kaasuauto on tankattava joka päivä. Polttoaineen loppumisen takia ei ole vielä kertaakaan jääty tielle, vaikka kaasuauton toimintasäde on selvästi lyhyempi kuin dieselauton ja tankkauspaikkoja harvemmassa. Gasumilla on pääkaupunkiseudulla kaikkiaan viisi kaasutankkausasemaa. 10

11 Gasum tuo biokaasun liikennekäyttöön syksyllä Meillä on sääntönä, että paineita ei saa päästää alle 30 barin. Kun säiliöt ovat täynnä, mittari näyttää 200 baria, Parkkonen mainitsee. Hyvästit katkulle ja kärylle Kaasuauton ympärillä tuoksuu vain raikas kevätilma, ei käry eikä katku. Auton hiilidioksidipäästöt ovat vain hieman pienemmät kuin dieselauton, mutta pienhiukkaspäästöt, rikki-, pöly- ja raskasmetallipäästöt ovat olemattomat. Tässä onkin maakaasuautojen yleistymisen tärkein syy. Kun ympäristövaatimukset kiristyvät, yritykset etsivät keinoja päästöjen vähentämiseen. Maakaasuautomme täyttävät Euro 5 -päästöstandardin kriteerit, jotka ovat varsin kovat. Kilpailutuksissa asetetaan tällä hetkellä yleensä ehdoksi Euro 4 -normien täyttäminen, emmekä saa mitään etua siitä, että olemme vielä parempia. Kuntayhtiöt voisivat kiinnittää nykyistä enemmänkin huomiota autojen vähäpäästöisyyteen, Kupiainen toteaa. Biokaasu on kiinnostava vaihtoehto SITA Finlandin toimitusjohtaja Jorma Kangas myöntää, että maakaasuautoista on saatu hyviä kokemuksia. Niiden määrää on vähitellen lisätty hankkimalla käytettyjä autoja SITAn ruotsalaiselta sisaryhtiöltä, mutta päätöstä kaasuautojen systemaattisesta suosimisesta ei ole tehty. Maakaasuautoja on vaikea puolustaa kaupallisessa toiminnassa, koska ne ovat hankintahinnaltaan kalliimpia ja kaasun jakeluverkko on vielä puutteellinen. Pyrimme silti ottamaan niitä käyttöön mahdollisuuksien mukaan, Kangas sanoo. Jos kuitenkin biokaasua aletaan myydä tankkausasemilla, kiinnostuksemme nousee uudelle tasolle. Biokaasun käyttö polttoaineena pienentäisi olennaisesti kuljetusten hiilijalanjälkeä nykyisestä, mikä on meille tärkeää, hän perustelee. Kangas näkee maa- ja biokaasukäyttöisissä autoissa pitkällä tähtäimellä hyvän vaihtoehdon nykyiselle kuljetuskalustolle. Vaihtoehtoja joudutaan miettimään jo senkin takia, että maailman öljyvarannot ovat rajalliset. Maakaasua riittää vielä vuosisadoiksi, kun öljyn kohdalla puhutaan vuosikymmenistä, hän toteaa. Maakaasun tankkaaminen ei juuri eroa dieselin tankkaamisesta. Tarjolla on kaksi täyttöaukkoa pistoolin koon mukaan. Kaasuautojen määrän uskotaan kasvavan. Maakaasuauto vähentää lähipäästöjä Maakaasuautoista ei synny rikki-, pöly- tai raskasmetallipäästöjä. Myös hiilidioksidipäästöt ovat noin neljänneksen pienemmät bensiinikäyttöisiin autoihin verrattuna. Gasumin myyntipäällikkö Petri Michelsson kertoo, että autoihin voi jo ensi syksynä tankata myös biokaasua tankkausasemilta. Kaasuauto kannattaa valita ammattikäyttöön, koska maakaasukäyttöinen jäteauto, jakeluauto tai taksi vähentää huomattavasti lähipäästöjä taajamassa. Maakaasuauto ei aiheuta lainkaan terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä. Maakaasu on myös käytössä edullista, sillä se maksaa noin puolet bensiinin hinnasta ja on noin 30 prosenttia edullisempaa kuin diesel. Lisäksi melusaaste on huomattavasti dieselkalustoa alhaisempaa. Maakaasu on myös täysin hajuton liikennepolttoaine. Maa- ja biokaasun tankkausasemia on 17, joista pohjoisin sijaitsee Jyväskylän lähellä Leppävedellä. Gasum suunnittelee tankkausasemaverkoston laajentamista seuraavaksi Imatralle, Helsingin Hermanniin ja Tampereen Lielahteen. Gasum tuo biokaasun liikennekäyttöön syksyllä 2011 ja alkaa jaella sitä kaikilla tankkausasemillaan. Jaeltava biokaasu tulee Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitokselta. Suomen teillä liikkuu kaikkiaan noin tuhat maakaasukäyttöistä ajoneuvoa. Michelssonin mielestä on hienoa, että myös SI- TAn kaltainen globaali jätehuoltoyritys on hankkinut käyttöönsä maakaasukalustoa. Toivottavasti heidän esimerkkinsä kannustaa muitakin yrityksiä hankkimaan maakaasuautoja. Gasumilla uskotaan, että maakaasuautojen lukumäärä tulee voimakkaasti lisääntymään. Näin on jo käynyt esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Saksassa on käytössä jo yli ja Ruotsissa yli kaasuautoa. Niin henkilöautoja, tila-autoja, pakettiautoja kuin raskastakin kalustoa on saatavana kaasulla toimivina. Lisätietoja kaasuautoista saa Gasumin nettisivujen kautta. 11

12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän johtaa valta kunnallista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Näköaloja tulevaisuuteen TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN Kun käyn muutaman kerran vuodessa Venäjällä, mieleen tulevat usein iäisyysasiat. En tarkoita sillä samaa, mitä kirkollisissa piireissä asialla ymmärretään, vaan hyvin konkreettisesti sitä, kuinka pitkälle tulevaisuuteen Venäjänmaa voi tulla toimeen nykyisen kaltaisella yhteiskuntajärjestelmällä ja tuotantorakenteella. Tällä hetkellä Venäjä elää luonnonvarojen ja raaka-aineiden viennillä; pyöreän puutavaran vientitullimääräys, sen peruminen ja uudelleen säätäminen on merkki siitä, että kotimaassa alkaa löytyä kiinnostusta ja halua jalostaa puuta kotimaan- ja vientimarkkinoita varten. Pääasiallinen investointiala Venäjällä on energiatuotanto. Vanhoja öljy- ja kaasukenttiä pidetään kunnossa, ja uusia tutkitaan ja valmistellaan käyttöön. Parin viime vuoden aikana koettu talouslama on lykännyt monta isoa uushanketta tuleviin vuosiin, mutta lähivuosina ne otetaan toteutusohjelmaan. Suurin näistä on Štokmanin kaasukenttä Barentsin meressä. Venäjällä teollisuusyrityksillä on yksi sellainen piirre, jonka haluaisin nähdä Suomessakin, nimittäin yhteiskuntavastuu. Toki korruptio vaivaa koko talousjärjestelmää, ja talousrikollisia on siinä missä meilläkin, mutta kaikesta huolimatta suuryritys säteilee hyvinvointia omalle paikkakunnalleen ja vähän laajemminkin seutukunnalle. Kun kuntakoneisto on saatu kunnolla alkumetreille vasta viisi vuotta sitten, kunnilla ei ole suuria pääomia kunnallisten laitosten ja palvelujen rakentamiseen. Niinpä paikallinen sellutehdas, alueen öljy-yhtiö tai valtakunnallinen kaasuyhtiö saattavat rakentaa kulttuuritalon, josta jo voi täydellä syyllä käyttää venäjän kieleen vakiintunutta nimitystä kulttuuripalatsi. Samaan tapaan on pystytetty jäähalleja, uimahalleja ja teattereita. Firma saattaa maksaa sairaalan ikkunaremontin tai yliopiston kattoremontin. Onhan toki meilläkin jäähalleja, joiden nimi saattaa vaihtua lähes vuosittain kulloisenkin sponsorin mukaan, mutta ne sijaitsevat meillä pääkaupungissa ja muissa suurimmissa kaupungeissa. Venäjällä tällaisia tukimuotoja näkee nimenomaan syrjäseutujen keskustaajamissa. Jos katse suunnataan kauas eteenpäin, pitää myös kysyä, kuinka kauan maakaasua riittää. Koko Keski-Eurooppaa ollaan parhaillaan yhdistämässä Euraasiasta Itämeren ja Mustanmeren kautta tulevan kaasun putkistoon. Eikö tällä tavalla toimiminen vahvista näiden maiden energiariippuvuutta Venäjän toimituksista? Kuinka kukaan voi taata, että putkessa virtaa kaasua silloin kun sitä tarvitaan? Nykynäkymin tilanne näyttää yllättävänkin suotuisalta kaasun käytön suhteen. Toisin on öljyn laita. Öljyvarojen loppumista on projisoitu lähitulevaisuuteen 1970-luvun alusta lähtien. Perspektiivi on ulottunut yleensä 30 vuotta tarkasteluhetkestä eteenpäin. Öljyvarojen riittävyyttä ennustettaessa onkin otettava huomioon, että öljyä on kyllä löydetty runsaasti, mutta sen saatavuus kallistuu kaiken aikaa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on pääasiassa OECDmaista koostuva organisaatio, joka seuraa energia-asioita maailmanlaajuisesti. Aiemmin sen ennuste oli, että kaasuvaroja riittää nykyisellä käytöllä 130 vuodeksi eteenpäin. Viime tammikuussa IEA:n johtava kaasuasiantuntija Anne-Sophie Corbeau ennusti kaasun riittävän peräti 250 vuodeksi eteenpäin. Hänen mukaansa kaasua on 920 triljoonaa kuutiometriä eli 300-kertaisesti tämän hetken vuotuisen kulutuksen verran. Ennusteen paraneminen ei tarkoita sitä, että maan uumenissa on yllin kyllin kaasua, sen kun porataan reikä ja laitetaan siihen putki. IEA:n ennuste perustuu nyt niin sanottuihn epätavanomaisiin kaasutyyppeihin, kuten liuskekaasuun, joka on varastoituna liuskesaveen ja vaatii oman erityisen tekniikkansa, jotta se saadaan käyttäjälle sopivaan muotoon. Ei ihme, että Venäjällä muutamat nettilehdet riemuitsivat kaasun riittävän maailmanloppuun asti. Toisaalta tarkoittaako tämä, että maailmanloppu on vain 250 vuoden päässä? Ehkä toimittajat eivät tulleet ajatelleeksi kirjallista ilmaisuaan ihan loppuun asti. Tosin Venäjän energiaministeri Sergei Šmatko kehotti panemaan jäitä hattuun ja paheksui liuskekaasun ympärillä käynnistynyttä tarpeetonta agitaatiota. Hänen puheensa taustaoletus on se, mitä monet asiantuntijatkin ovat tuoneet esille, että uusi kaasuteknologia muodostuisi uhaksi suurille energiayhtiöil le, kuten Gazpromille. Ken elää, hän näkee. 12

13 TEEMA Puhtaat luonnonkaasut GasettiTeema TEKSTI MINNA OJALA KUVA DREAMSTIME Luonnonkaasu uusiutuva voimavara energian tuotantoon Maakaasu on pääosin metaania, joka on syntynyt anaerobisen toiminnan myötä onkaloihin maankuoren sisälle. Biokaasu on ilman happea orgaanisesta materiaalista hajottamalla syntyvää kaasua. Viimeisimpien arvioiden mukaan tiedossa olevat maakaasuvarat, mukaan lukien niin sanotut epätavanomaiset varannot kuten liuskekaasu, riittäisivät ainakin sadaksi vuodeksi. Uusiutuvaa biokaasua riittää oikeastaan rajattomasti. Biokaasua voidaan tuottaa muun muassa karjan lannasta, elintarvikejätteistä, jätevesilietteistä tai peltobiomassasta kuten nurmesta. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla. Jalostettu biokaasu, josta on poistettu epäpuhtaudet ja jonka metaanipitoisuutta on nostettu, vastaa koostumukseltaan maakaasua. Synteettinen biokaasu (SNG) on energiakaasu, jota tuotetaan kaasuttamalla kiinteää biomassaa, kuten puuta tai haketta, ja muuttamalla lopputuote katalyyttien avulla metaaniksi. Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on noin kolmannes nykyisestä maakaasun käytöstä. Kaikkia näitä kaasuja voidaan siirtää nykyisessä maakaasuverkossa. Maan alla kulkeva kaasuputki on ylivoimaisen tehokas tapa siirtää polttoaine tuottajilta käyttäjille. Niitä voidaan myös käyttää olemassa olevissa, maakaasun käyttöä varten rakennetuissa voimalaitoksissa. Ne sopivat myös ajoneuvojen polttoaineeksi. Tarvittaessa kaasu voidaan muuntaa nestemäiseen olomuotoon, jolloin sen siirtämiseen tuotantopaikalta asiakkaille ei tarvita putkiverkkoa. Suomessa maaperästä talteen otettavan kaasun tuotenimeksi vakiintui jo varhain maakaasu, toisin kuin esimerkiksi englannin, ranskan ja italian kielessä (natural gas, gaz naturel, gas naturale). Suomalainen terminologia lienee hakenut oppinsa saksasta (Erdgas). Kun maakaasun rinnalle tuodaan erilaisia bioperäisiä, uusiutuvia kaasuja, on luontevaa, että kyseinen tuote saa uuden nimen luonnonkaasu. Ensimmäistä kertaa biokaasua syötetään Gasumin verkkoon syksyllä Kouvolassa. Luonnonkaasujen laajemman käyttöönoton mahdollistavan teknologian kehitystyötä ja investointeja tehdään koko ajan. 13

14 Biokaasua pellosta Kehityspäällikkö Maarit Kari ei näe ristiriitaa energiakasvien viljelyn ja ruoantuotannon välillä. Nurmikasvien vuoroviljely voi jopa parantaa viljasatoja. Lisäksi peltoenergia turvaa maa-alan säilymisen viljelykelpoisena. TEKSTI JA KUVA JUKKA ISOKOSKI Biokaasua voidaan tuottaa myös viljelykasveista. Laajamittainen tuotannon aloittaminen vaatii vielä selvitystyötä ja tiedottamista. Pelloilla viljeltävät kasvit voidaan energiantuotannon näkökulmasta hyödyntää kolmella eri tavalla: polttaa, eristää niistä öljyä tai mädättää biokaasuksi. Suomessa on peltobiomassoja käytetty lähinnä kahdella ensimmäisellä tavalla. Peltoenergian ensimmäinen aalto oli Suomessa 1980-luvulla. Tuolloin puhuttiin etenkin poltettavan energiapajun ja ruokohelven viljelystä. Toistaiseksi biokaasun tuotannossa peltobiomassoja on hyödynnetty melko vähän, lähinnä muutamilla tiloilla lannan ohella lisäsyötteenä ja pääasiassa tilan omaa energiantarvetta tyydyttämään, kertoo kehityspäällikkö Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta. Biokaasu energiantuotannon raskaaseen sarjaan Maarit Kari tekee Gasumin toimeksiannosta selvitystä peltobiomassapotentiaalista suuremman mittakaavan biokaasutuotannos- sa. Alustavien selvitysten perusteella tehokkaimmin toimisi noin 100 GWh biokaasua vuodessa tuottava yksikkö, joka keräisi biomassoja mädätykseen parin kolmen kunnan laajuiselta alueelta. Yksi peltohehtaari voi satokauden aikana tuottaa biomassaa noin MWh. Mutta kuten aina maanviljelyssä, satovaihtelut voivat olla suuria. Yksi biokaasulaitos tarvitsisi tuotantoaan varten noin hehtaaria peltoa, Maarit Kari laskeskelee. Tämän kokoisia tuotantolaitoksia mahtuisi maakaasuverkon alueelle puolisen kymmentä. Jyväskylän yliopiston professori Jukka Rintala on esittänyt, että Suomessa ruokaketjun ulkopuolisten peltobiomassojen tuotantopotentiaali on lähes 6 TWh, joka kattaisi jo puolitoista prosenttia Suomen kokonaisenergian kulutuksesta. Peltobiomassojen avulla biokaasun tuotanto voisi siis nousta energiantuotannon raskaaseen sarjaan. Työtä maaseudulle, kaasua kasvukeskuksiin Biokaasun tuotannolla olisi työllistävä vaikutus maaseudulla. Biokaasulaitos tarvitsee raaka-ainetta ympäri vuoden. Tämä edellyttää että biomassa säilötään sadonkorjuun jälkeen rehun tapaan paaleina, aumoihin tai siiloihin, joista raaka-ainetta kuljetettaisiin tuotantolaitokselle tasaisena virtana. Energiakasvien sadonkorjuun, välivarastoinnin ja logistiikan biokaasulaitokselle voisi toteuttaa paikallisten pienyrittäjien toimesta. Puhutaan useista henkilötyövuosista. Suuren mittakaavan biokaasun tuotantoa ei kuitenkaan voi syntyä ainoastaan viljelijöiden tai osuuskunnan toimesta. Energiayhtiötä tarvitaan kehittämään toimintakonseptia ja tekemään merkittävimmät investoinnit. Gasum on kiinnostunut biokaasun tuotannosta peltobiomassojen avulla, sillä tuotantolaitos voitaisiin sijoittaa kaasuverkon läheisyyteen. Pelloilta alkunsa saanut biokaasu siirrettäisiin tehokkaasti putkiverkkoa pitkin käyttökohteisiin, joissa uusiutuva energia voidaan parhaiten hyödyntää, kuten liikenteen polttoaineeksi tai yhdyskuntien sähkön ja lämmöntuotantoon. Euro on hyvä konsultti Peltoenergian hyödyntämiseen liittyy energiantuottajan näkökulmasta monia haasteita. Yksi merkittävimmistä kysymyksistä liittyy peltobiomassojen hankintaan. Hankintasopimusta ei voi tehdä keskitetysti yhden tai muutaman suuren toimijan kanssa, vaan energiakasvien tuotannosta tulee sopia kymmenien tai jopa satojen viljelijöiden kanssa. On erityisen tärkeää, että viljelijät näkevät toiminnan mielekkääksi ja kokevat hyötyvänsä siitä. Monilla on katkeria kokemuksia esimerkiksi ruokohelven viljelystä pitkillä sopimuksilla. Kari kuitenkin uskoo, että nurmi- ja palkokasvien viljely voi saada suosiollisen vastaanoton. Sitä puoltavat viljelijän näkökulmasta monet myönteiset argumentit. Biokaasun tuotantoon sopivat nurmikasvit käyvät hyvin viljojen välikasveiksi. Nurmipalkokasvit sitovat ilman typpeä maaperään. Erityisesti monivuotiset ja satoisat nurmikasvit lisäävät maan viljavuutta, ja siten kasvattavat pääviljelykasvin satoja. Lisäksi energiakasvien viljely tasaa maanviljelijän työkuormaa kylvön ja sadonkorjuun aikaan sekä vähentää yksittäisen maatalousyrittäjän investointipaineita. Asiaan liittyy myös monipuolisen viljelypaletin tuoma turva satovaihteluilta, sekä tietenkin mahdollisuus lisäansioihin. Euro on aina hyvä konsultti, Maarit Kari kiteyttää. 14

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU?

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Mitä uutta Gasumilla?

Mitä uutta Gasumilla? Mitä uutta Gasumilla? Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät Tallinna 13.-14.9.2011 Ari Suomilammi MITÄ UUTTA GASUMILLA? Aiheet: Yhtiörakenteen muutokset Verkoston kehityshankkeet

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä 15.11.2013 Päivitetty 7.2.2014 Nesteytetty maakaasu on ympäristölle ystävällinen Nesteytetty maakaasu (liquified natural gas, LNG) koostuu pääosin

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA

KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA ESITYS KLUUVIN ROTARY-KLUBILLA 11.4.2012 CHRISTER PALTSCHIK Kaasualan kehitysnäkymiä Suomessa ja maailmalla Maakaasu maailmalla Luonnonkaasujen hankinta

Lisätiedot