KITEEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 KITEEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 2004 Voimassa lukien

2 SISÄLLYS 1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Soveltamisalue ja tavoite Määräysten antaminen ja valvonta Paikalliset olosuhteet LUKU: VESIEN SUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN Talousvesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella Tehostetun käsittelyn vyöhyke Normaalin käsittelyn vyöhyke Lievennetyn käsittelyn vyöhyke Etäisyysvaatimukset Kiireellisyysjärjestys Jätevesien puhdistuslaitteistojen huolto Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely LUKU: JÄTTEIDEN KÄSITTELY Ulkokäymälän käyttö Yleisötilaisuuksien jätehuolto Pieneläinten hautaaminen Lannoitteiden levitys Muut jätehuoltoa koskevat määräykset LUKU: KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI Yleiset määräykset polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista Polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista pohjavesialueella Säiliöiden tarkastaminen Maanalaisten säiliöiden poistaminen Polttoaine- tai muiden haitallisten nestemäisten kemikaalien säiliöiden tilapäinen sijoitus LUKU: MELU Meluilmoitusmenettely Häiritsevä melu yöaikaan LUKU: PÄÄSTÖJÄ JA NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA EHKÄISEVÄT MUUT MÄÄRÄYKSET Häiriöitä aiheuttavat työt Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapitotyöt Eläinten ruokinta LUKU: VALVONTATIETOJEN ANTAMINEN Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset LUKU: VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Siirtymäkausimääräykset LIITTEET: Liitteet 1a-h: Jäteveden käsittelyjärjestelmät Liite 2: Sako- ja umpikaivolietteen tyhjennys ja käsittely Liite 3: Ohje käymälöistä suurissa yleisötilaisuuksissa Liite 4: Jätteiden poltto kiinteitölla ja ohje tulisijojen käytöstä Liite 5: Kemikaalien varoitusmerkinnät Liitekartta 1: Pohjavesialueet, taajama-alueet ja suunnittelutarvealue Liitekartta 2: Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeet (5 kpl) 2

3 KITEEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Soveltamisala ja tavoite 1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten ja määräysten täytäntöön panemiseksi on Kiteen kaupungissa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko Kiteen kaupungin alueella, jollei jäljempänä toisin säädetä. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista tai lain 61, 62 taikka 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa. Määräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tasoon. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja sekä turvata kaupungin asukkaille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Määräysten antaminen ja valvonta 2 Kiteen kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n perusteella. Määräyksien noudattamista valvoo Kiteen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kiteen kaupungissa toimii ympäristölautakunta. Paikalliset olosuhteet 3 Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttää tarkennettuja yleisiä määräyksiä, ovat seuraavat: - Taajaan rakennetut alueet, joilla tarkoitetaan sellaisia asemakaavoitettuja alueita, joissa on yhtenäinen ja tiheä rakennuskanta tai asutus. Alueet on esitetty liitekartalla 1. - Pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Alueet on esitetty liitekartalla 1. - Ranta-alueet, joilla tarkoitetaan jokeen, järveen tai vastaavaan vesistöön (VL (264/1961)1 luku 1 ) rajoittuvaa maa-aluetta, joka ulottuu 150 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Lisäksi talousjätevesien käsittelyssä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella, Kiteen kaupungin alueet jaetaan kolmeen eri vyöhykkeeseen, jotka ovat: - Tehostetun käsittelyn vyöhyke eli I- ja II-luokan pohjavesialueet, - Normaalin käsittelyn vyöhyke eli ranta-alueet ja asukastihentymät, - Lievennetyn käsittelyn vyöhyke 3

4 Asukastihentymäalueilla tarkoitetaan asemakaava-alueita ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999 ) 16 :n mukaisia suunnittelutarvealueita. Alueet on esitetty liitekartalla 1. 2 LUKU VESIEN SUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN Talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella 4 Tehostetun käsittelyn vyöhykkeellä, johon kuuluvat I- ja II-luokan pohjavesialueet on talousjätevesien maaperään imeyttäminen pääsääntöisesti kiellettyä. Jos jätevesiä ei voida johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi, on jätevedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Säiliön tulee olla jätevesikäyttöön tarkoitettu ja se tulee varustaa täyttymishälyttimellä. Ainoastaan vähäiset määrät pesuvesiä (esimerkiksi rantasaunan tai vaatimattoman loma-asunnon, jota ei ole varustettu vesijohdolla) voidaan imeyttää maahan, jos maaperä on siihen soveltuva. Tapauskohtaisesti voidaan harkita jätevesien käsittelyä esimerkiksi tiivispohjaisessa maasuodattimessa tai pienpuhdistamossa. Tällöin tulee varmistaa riittävin selvityksin käsiteltyjen jätevesien johtamismahdollisuus pintavesiin, kuten ojaan, puroon tai muuhun jatkuvasti virtaavaan vesiuomaan. Jätevesien johtamisesta ojaan, puroon, noroon tai muuhun pieneen vesiuomaan ei saa aiheutua tällaisen pienen vesiuoman pilaantumista. Olemassa olevien rakennusten osalta voidaan tapauskohtaisesti harkita myös jätevesien imeyttämistä maaperään tiivispohjaisen maasuodattimen tai pienpuhdistamon jälkeen. Tällöin tulee varmistaa riittävin selvityksin, ettei ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheudu ja tarvittaessa säännöllisin näytteenotoin seurattava asetuksen (542/2003) Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 4 :n 1 momentin mukaisten käsittelyvaatimusten täyttymistä ja tarvittaessa pohjaveden laatua. 5 Normaalin käsittelyn vyöhykkeellä, johon kuuluvat ranta-alueet (150 m rantaviivasta) ja asutustihentymät noudatetaan asetuksen Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 4 :n 1 momentin mukaisia käsittelyvaatimuksia. Lomarakennusten ensisijaisena käymäläratkaisuna on ns. kuivakäymälä. Mikäli lomarakennukseen rakennetaan vesikäymälä, on vesikäymälän jätevedet johdettava umpisäiliöön. Säiliön tulee olla jätevesikäyttöön tarkoitettu. Mikäli lomarakennuksessa muodostuu muita pesuvesiä vähäistä enemmän (varustettu vesijohdolla), tulee pesuvedet esikäsitellä vähintään kaksiosastoisessa saostuskaivossa ja jälkikäsitellä käsittelyvaatimukset täyttävällä menetelmällä. Mikäli lomarakennuksessa tai saunassa muodostuvien pesuvesien määrä on vähäinen (ei vesijohtoa), voi vähäiset jätevedet imeyttää puhdistamatta maaperään esimerkiksi imeytyskaivon kautta. Saaressa sijaitsevan lomarakennuksen vesihuollon varustetaso tulee rajata mahdollisimman kevyeksi. Vesikäymälöiden rakentaminen saariin on kielletty lukuun ottamatta sellaisia saaria, joihin on tieyhteys tai joissa on pysyvää asutusta. Vesikäymälän rakentamisen edellytyksenä on, että jätevesilietteiden kuljetus ja käsittely on järjestetty asianmukaisesti. Jos vakinaisen asunnon kaikki jätevedet käsitellään samassa järjestelmässä, niin esikäsittelynä tulee olla vähintään kolmeosastoinen saostuskaivo ja jälkikäsittelynä jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä menetelmä. Mikäli wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai käytetään kuivakäymälää, voidaan muut pesuvedet esikäsitellä kaksiosastoisessa saostuskaivossa ja jälkikäsitellä käsittelyvaatimukset täyttävällä menetelmällä. Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sijoittamista koskevat etäisyysvaatimukset ovat kohdan 7 mukaiset. Mikäli etäisyysvaatimukset eivät täyty, tulee käyttää jätevesille tiivistä umpisäiliötä. 4

5 6 Lievennetyn käsittelyn vyöhykkeellä, johon kuuluvat muut kuin kohdissa 4 ja 5 mainitut alueet noudatetaan asetuksen Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 4 :n 2 momentin mukaisia käsittelyvaatimuksia. Jos rakennuksen kaikki jätevedet käsitellään samassa järjestelmässä, niin esikäsittelynä tulee olla vähintään kolmeosastoinen saostuskaivo ja jälkikäsittelynä jätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset täyttävä menetelmä. Mikäli wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai käytetään kuivakäymälää, voidaan muut pesuvedet esikäsitellä kaksiosastoisessa saostuskaivossa ja jälkikäsitellä käsittelyvaatimukset täyttävällä menetelmällä. Mikäli lomarakennuksessa tai saunassa muodostuvien pesuvesien määrä on vähäinen (ei vesijohtoa), voi vähäiset jätevedet imeyttää puhdistamatta maaperään esimerkiksi imeytyskaivon kautta. Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sijoittamista koskevat etäisyysvaatimukset ovat kohdan 7 mukaiset. Mikäli etäisyysvaatimukset eivät täyty, tulee käyttää jätevesille tiivistä umpisäiliötä. Liitteissä 1a-h on esitelty jätevesien eri käsittelyjärjestelmiä. Eri käsittelyjärjestelmien puhdistustuloksista on saatavissa tietoa mm. Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta osoitteessa Etäisyysvaatimukset 7 Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Talousvesikaivo Jätevedet tulee käsitellä ja johtaa niin, ettei niistä aiheudu toisen kiinteistön alueella sijaitsevan pohjaveden pilaantumisvaaraa (YSL 8 ) Vesistö Jätevesien puhdistuslaitteistot ranta-alueilla tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että tulvavedenkorkeuden aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Pysyvän asutuksen jätevedet, jos kaikki jätevedet käsitellään yhdessä - imeytyskentän etäisyys rantaviivasta - maasuodattimen tai pienpuhdistamon purkupaikan etäisyys rantaviivasta Pysyvän asutuksen jätevedet, jos käymälävedet käsitellään umpikaivossa tai kuivakäymälässä - imeytyskentän, maasuodattimen tai pienpuhdistamon etäisyys rantaviivasta Loma-asutuksen jätevedet: - maapuhdistamon purkupaikan etäisyys rantaviivasta kun käymälävedet käsitellään umpikaivossa tai kuivakäymälässä - imeytyskuopan tai vastaavan etäisyys rantaviivasta kun kyse on vähäisistä määristä pesuvesiä (ei vesijohtoa) Vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitettu uoma tai muu lainkohdassa mainittu paikka Tie, tontin raja Suojaavan maakerroksen paksuus ylimmän pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa - maahan imeytyksessä Vähimmäisetäisyys, m x) xx) 0,25 1,00 x ) olemassa olevien kiinteistöjen osalta voidaan tapauskohtaisesti harkita vähäisten pesuvesien imeyttämistä maahan yllä mainittua etäisyyttä lähempänä rantaviivaa xx ) naapurin suostumuksella voidaan laitteistot sijoittaa tätä lähemmäksi 5

6 Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistot on sijoitettava talousvesikaivon alapuolelle pohjaveden virtaussuunnassa Kiireellisyysjärjestys 8 Asetuksen Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 6 :n mukainen selvitys kiinteistöllä olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä sekä asianmukaiset käyttö- ja huolto-ohjeet on laadittava edellä mainitun asetuksen 12 :n siirtymäsäännösten mukaisesti seuraavalla tavalla: - kiinteistöjen osalta, joissa on vesikäymälä kahdessa vuodessa ja - kiinteistöjen osalta, joissa ei ole vesikäymälää neljässä vuodessa asetuksen voimaantulosta. Selvitys kiinteistöllä olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä sekä asianmukaiset käyttö- ja huolto-ohjeet on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen osalta vuoden 2008 loppuun mennessä ja muilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen osalta vuoden 2010 loppuun mennessä. Asetuksen Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaisesti asetuksen voimaan tullessa olemassa olleiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on saatettava asetuksen edellyttämään kuntoon seuraavan aikataulun mukaisesti: - tehostetun käsittelyn vyöhykkeellä vuoden 2011 loppuun mennessä ja - muilla alueilla vuoden 2013 loppuun mennessä. Jätevesien puhdistuslaitteistojen huolto 9 Kiinteistön haltijan on huolehdittava säännöllisillä tarkastuksilla, kunnossapidolla ja tyhjennyksillä, että talousjätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja niiden puhdistusteho vastaa asetettuja vaatimuksia. Saostuskaivojen lietetilat ja umpisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostuskaivojen, umpisäiliöiden ja vastaavien lietteitä saa ammattimaisesti tyhjentää vain asianmukaiset luvat omaava yrittäjä. Lietteet on taajama- ja rantakaava-alueilla toimitettava jätevedenpuhdistamolle. Edellä mainittujen alueiden ulkopuolella ne voidaan käsitellä omatoimisesti siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle Haja-asutusalueella kiinteistön haltija voi tyhjentää ja levittää omalle tai vuokratulle pellolleen omassa käytössä olevan asuin- ja lomarakennuksen jätevesilietteet. Lietteet on ennen levitystä stabiloitava eli käsiteltävä terveydelle vaarattomaksi ennen peltoon levitystä ja heti levityksen jälkeen mullattava. Laitteistojen huollosta ja säiliöiden tyhjennyksestä on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Liitteessä 2 on tietoa sako- ja umpikaivolietteen tyhjentämisestä ja käsittelemisestä. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu 10 Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai laajamittainen pesu on pesuaineiden laadusta riippumatta sallittu vain tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä edellä mainittujen laitteiden pesu pesuaineilla on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekanja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistukseen 6

7 Taajama- ja ranta-alueilla sijaitsevilla tonteilla ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden satunnainen pesu pelkällä vedellä on sallittua. Satunnaisesti pelkällä vedellä pestäessä pesuvedet voidaan johtaa myös maastoon tai sadevesiviemäriin edellyttäen, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Ranta-alueella ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa syntyviä jätevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa suoraan vesistöön. Edellä mainittujen ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla, uimarannoilla sekä muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla. 11 Veneiden pesu liuotinta sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan tätä tarkoitusta varten rakennetuilla pesupaikoilla, joista jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin öljynerottimen kautta. Talvisäilytysalueilla veneitä voidaan pestä muilla kuin liuotinta sisältävillä pesuaineilla siten, että jätevedet johdetaan joko maastoon tai sadevesiviemäriin. Suoraan vesistöön edellä mainittuja pesuvesiä ei saa johtaa. Veneitä satunnaisesti pelkällä vedellä pestäessä jätevedet voidaan johtaa joko maastoon, vesistöön tai sadevesiviemäriverkostoon. Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu 12 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet joudu suoraan vesistöön. Taajaan rakennetuilla alueilla mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu yksityisen alueen ulkopuolella on sallittu vain tällaiseen tarkoitukseen varatuilla paikoilla. Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 13 Yleisten lumenkaatopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueelle on kielletty. Lumenkaatopaikoilta peräisin olevat sulamisvedet on tarvittaessa selkeytettävä tai käsitellä muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista ojaan tai maastoon. Rantavyöhykkeellä on lumenkaatopaikka sijoitettava siten, etteivät sulamisvedet joudu suoraan vesistöön. Lunta ei saa sijoittaa vesistöön eikä jäälle. Vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alueelle tuoda muita jätteitä. Mikäli alueelle kulkeutuu jätteitä, on ne toimitettava välittömästi asianmukaiseen käsittelyyn. Vastaanottopaikat on siivottava välittömästi lumien sulamisen jälkeen. 3 LUKU JÄTTEIDEN KÄSITTELY Ulkokäymälän käyttö 14 Ulkokäymälää tulee hoitaa ja käyttää niin, ettei siitä aiheudu haju- eikä muuta haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Käymälän alusastian tulee olla tiivis, jotta päästöt maaperään ja muuhun ympäristöön on estetty. Ulkokäymälän tyhjennysjätteet tulee kompostoida tai toimittaa tarvittavat luvat omaavalle vastaanottajalle. Peltoon levitettävän ulkokäymäläjätteen on oltava kompostoitua. 7

8 Yleisötilaisuuksien jätehuolto 15 Yleisötilaisuuden tapahtumapaikka tulee koko tapahtuma-ajan pitää yleisilmeeltään siistinä riittävällä puhtaanapidolla. Alueelle on varattava riittävästi asianmukaisia jätteiden keräilyastioita ja yleisön käyttöön tarkoitettuja käymälöitä, jotka on tyhjennettävä ja puhdistettava tarvittaessa. Jätehuoltomääräysten mukaiset lajitteluvelvoitteet koskevat myös yleisötilaisuuksia. Suurissa yleisötilaisuuksissa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää tilaisuuden järjestäjää laatimaan suunnitelman tilaisuuden jätehuollon järjestämisestä. Jätehuoltosuunnitelmassa on tällöin esitettävä vähintään seuraavat tiedot: - jätteen laatu ja määrä - järjestäjän esitys jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta - selvitys mahdollisuuksista jätteiden määrän vähentämiseen sisältäen kustannusvertailun. Mikäli suurten yleisötilaisuuksien jätehuollon järjestämistä koskeva suunnitelma esitetään kunnan terveydensuojeluviranomaiselle osoitetussa terveydensuojelulain 37 :n mukaisessa ilmoituksessa, ei erillistä jätehuoltosuunnitelmaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarvitse esittää. Jätehuollon osalta terveydensuojeluviranomainen pyytää ilmoituksesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon. Liitteessä 3 on ohjeita käymälätilojen järjestämisestä suurissa yleisötilaisuuksissa Pieneläinten hautaaminen 16 Yksittäiset pienikokoiset kuolleet eläimet voidaan haudata kiinteistön omistajan luvalla ja kaupungineläinlääkärin antamien ohjeiden mukaan sopivaan paikkaan, mikäli se voidaan tehdä aiheuttamatta haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä se aiheuta eläintautien leviämisvaaraa. Hautaamisesta on tehtävä ilmoitus terveystarkastajalle, joka antaa tarkemmat ohjeet hautaamisesta. Lannoitteiden levittäminen 17 Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on lannanlevityksestä määrätty, tulee lannan, lietelannan, virtsan, stabiloidun jätevesilietteen ja säilörehun puristusnesteiden levittämisen osalta noudattaa seuraavaa. Edellä mainittujen lannoitteiden levittäminen pysyvän asutuksen viereiselle pellolle tulee tehdä niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta hajuhaittaa asukkaille. Asutuksen välittömään läheisyyteen edellä mainittuja lannoitteita levitettäessä, on ne mullattava välittömästi levityksen jälkeen. Lietelannan, virtsan, stabiloidun jätevesilietteen ja säiliörehun puristenesteen levitystä pohjavesialueilla oleville pelloille tulee mahdollisuuksien mukaan aina välttää ja vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille on em. lannoitteiden levittäminen kiellettyä. Muut jätehuoltoa koskevat määräykset 18 Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat muut määräykset on annettu Kiteen kaupungin yleisissä jätehuoltomääräyksissä. Liitteessä 4 on kerrottu mitä jätteitä kiinteistökohtaisissa tulisijoissa voi polttaa ja ohjeita siitä miten tulisijoja tulee hoitaa, jotta päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset. 8

9 4 LUKU KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI Yleiset määräykset polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista 19 Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset nestemäiset kemikaalit, kuten polttoaineet, öljyt, maalit, liuottimet ja torjunta-aineet on varastoitava ja säilytettävä siten, että niiden pääsy viemäriin, maaperään ja vesistöön on estetty. Uudet, kiinteät yli 1 m 3 :n litran öljy-, polttoaine- ja muiden haitallisten nestemäisten kemikaalien säiliöt on oltava kaksivaipallisia tai säiliöt on sijoitettava tiiviiseen katettuun tai muuten sateelta suojattuun suoja-altaaseen. Suoja-altaan on tilavuudeltaan oltava vähintään 100 % altaassa olevan suurimman palavaa nestettä sisältävän säiliön tilavuudesta, 100 % erittäin myrkyllistä, myrkyllistä ja ympäristölle vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta tai 20 % muuta vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta. Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on välittömästi ilmoitettava Kiteen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä pelastusviranomaiselle. Polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista pohjavesialueella 20 Uusien, kiinteiden öljy-, polttoaine- ja muiden haitallisten nestemäisten kemikaalien säiliöiden sijoittamista maan alle tulee välttää. Uusien, kiinteiden öljy-, polttoaine- ja muiden haitallisten nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai 19 :n 2 momentin mukaisissa suoja-altaissa olevia säiliöitä, joissa on ylitäytön estolaite ja hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. Säiliöiden tarkastaminen 21 Polttonesteiden ja muiden haitallisten nestemäisten kemikaalien säiliöt suoja-altaineen on sijoitettava siten, että niiden kunto voidaan todeta esteettömästi, ja mahdolliset vuodot havaita nopeasti. Säiliöiden ja suojarakenteiden kuntoa sekä hälytysjärjestelmiä on tarkkailtava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet korjattava välittömästi. Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava pohjavesialueella sijaitseva maanalainen öljysäiliö siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä (344/1983) edellytetään, 10 vuoden kuluessa asennuksesta ja tämän jälkeen säiliön kuntoluokan mukaan 2 10 vuoden välein, edellyttäen säiliön olevan edelleen käyttökelpoinen. Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava käytössä oleva muualla kuin pohjavesialueella sijaitseva maanalainen muu kuin vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu kaksoisvaippasäiliö tai hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä varustettu suoja-altaassa oleva öljy-, polttoaine- tai muu haitallisen nestemäisen kemikaalin säiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja sen jälkeen tarkastuspöytäkirjan ohjeiden mukaisesti. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Maanalaisten säiliöiden poistaminen 22 Kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset öljy-, polttoaine- tai muut haitallisten nestemäisten kemikaalien säiliöt täyttöputki- 9

10 neen poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käytetä. Säiliön käytöstä poistamisen yhteydessä säiliöt tulee puhdistaa asianmukaisesti, mahdolliset vuodot tarkastaa ja saastunut maa poistaa tai käsitellä siten, kuin ao. ympäristönsuojeluviranomainen määrää. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkistusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden ilma- ja täyttöputket on kuitenkin poistettava. Ympäristölautakunta voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu maanalainen säiliö, mikäli sen poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Polttoaine- tai muiden haitallisten nestemäisten kemikaalien säiliöiden tilapäinen sijoitus 23 Polttoaineiden tai muiden haitallisten nestemäisten kemikaalien väliaikaiseen varastointiin tarkoitettu säiliö on oltava kaksivaippainen tai säiliö on sijoitettava tiiviiseen suoja-altaaseen. Säiliön ja sen letkun on oltava lukittavia, ellei ulkopuolisten pääsyä alueelle ole muuten estetty. Mahdollisesti öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen ongelmajätteen käsittelyyn. Liitteessä 5 on tietoa kemikaalien varoitusmerkinnöistä. 5 LUKU MELU Meluilmoitusmenettely 24 Häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen meluilmoitus kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä seuraavista toimista: - ilotulituksesta - sirkusnäytännöistä - tavanomaisesta rakentamisesta - arkisin maanantaista perjantaihin kello tehtävästä louhinnasta, räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä tai rakentamisesta, korjauksesta tai kunnossapidosta, jossa käytetään häiritsevää melua aiheuttavia koneita ja laitteita, kuten iskuvasaraa, sirkkeliä, kulmahiomakonetta tai moottorisahaa, kun työn kokonaiskesto on enintään kymmenen (10) työpäivää - lentonäytöksistä tai tilapäisestä yleisölennätyksestä - äänentoistolaitteiden tilapäisestä käytöstä kello yleisötilaisuuksissa ja muissa tilapäisissä tapahtumissa yleisökäyttöön soveltuvassa paikassa - tavanomaisesta ja lyhytkestoisesta ulkoilmatapahtumasta, joka tapahtuu ma - pe klo 7-18 tai la 8-18 tai su välisenä aikana. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi markkinatilaisuudet, puhe-, laulu-, tanssi-, esitys- tai massaurheilutilaisuudet, kun ne eivät ole suurtilaisuuksia - äänentoistolaitteiden käytöstä kello mainos- tai vastaavassa tarkoituksessa Edellä mainituista toimenpiteistä tai tapahtumista tulee toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän etukäteen tiedottaa lähialueen asutukselle ja muille sellaisille kohteille, joille toimenpiteestä tai tapahtumasta voi aiheutua haittaa tai häiriötä. 10

11 Häiritsevä melu yöaikaan 25 Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö on kielletty yöaikaan kello asuntojen ja muiden sellaisten kohteiden läheisyydessä, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Määräys ei koske välttämättömien tilapäisten töiden suorittamista. 6 LUKU PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA EHKÄISEVÄT MUUT MÄÄRÄYKSET Häiriötä aiheuttavat työt 26 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee riittävällä suojauksella huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Taajaan rakennetulla alueella tehtäviä edellä mainittuja töitä saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin kello Muina aikoina tehtävästä häiriötä aiheuttavista töistä on ilmoitettava kirjallisesti kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 14 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä rakennusten ulkoseinien ja muiden ulkona olevien rakenteiden vähäisestä puhdistuksesta, kunnostuksesta tai paikkauskorjauksesta. Häiriötä aiheuttavan työn suorittajan on tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltioille sekä ympäristönsuojeluviranomaiselle häiriötä aiheuttavien töiden aloittamisesta, toteutustavasta ja töiden kestosta riittävän ajoissa ennen töiden aloittamista. Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapitotyöt 27 Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä käyttämällä vähän pölyämistä aiheuttavia työmenetelmiä. Lehtipuhaltimen käyttö hiekoitushiekan poistamisessa on kielletty. Eläinten ruokinta 28 Taajaan rakennettujen alueiden asuinkiinteistöjen pihalla tapahtuva lintujen ja muiden eläinten ruokinta tulee järjestää siten, että rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet eivät pääse ruokintapaikalle. Lintuja ruokittaessa tulee ruuaksi tarkoitetut jyvät ja muut ainekset sijoittaa niille tarkoitettuun ruokinta-automaattiin tai vastaavaan laitteeseen. Eläimiä ei saa ruokkia heittämällä ruokaa sellaisenaan maahan. Kesäajaksi on ruokinta lopetettava ja ruokintapaikat puhdistettava. Ruokinnassa tulee noudattaa mahdollisia taloyhtiön antamia määräyksiä ja kieltoja. Lintujen ruokkiminen parvekkeella on sallittu vain kiinteistön haltijan (esimerkiksi taloyhtiön hallitus) luvalla. 7 LUKU VALVONTATIETOJEN ANTAMINEN Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 29 Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön 11

12 pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 8 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 30 Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Ympäristölautakunta voi antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi kohtuuttomien kustannusten perusteella myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa näissä määräyksissä asetetuista määräajoista kuitenkin niin, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset 31 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 15 luvun 116 :ssä. 9 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 32 Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan päivänä kuuta Siirtymäkausimääräykset 33 Jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla vaatimuksia vastaaviksi noudatetaan näiden määräysten 8 :n kiireellisyysjärjestystä. Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulon jälkeen öljy-, polttoaine- ja muiden haitallisten nestemäisten kemikaalien säiliöiden ensimmäiset määräaikaistarkastukset on suoritettava 21 :n 3 momentin kohdasta poiketen siten, että yli 15 vuotta käytössä olleille säiliöille ja säiliöille, joiden käyttöönottoaika ei ole tiedossa on ensimmäinen tarkastus tehtävä kahden (2) vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Kiteellä päivänä kuuta 2004 Eeva Seppänen kaupunginvaltuuston pj. Jaakko Turunen pöytäkirjanpitäjä 12

13 LIITE 1a JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat 2) jäteveden umpisäiliö (umpikaivo), jolla tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön 3) jäteveden maahanimeyttämö, jolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen 4) jäteveden maasuodattamo, jolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn 5) pienpuhdistamo, jolla tarkoitetaan muuta kuin edellä kohdissa 1-4 mainittua talousjäteveden käsittelylaitetta ja jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä Lähde: Asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella 4,

14 SAOSTUSSÄILIÖ ELI SAOSTUSKAIVO LIITE 1b Saostuskaivo on tavallisin jätevesien mekaaninen esikäsittelymenetelmä, jonka tarkoituksena on erottaa ja varastoida jäteveden sisältämät joko laskeutuvat tai kelluvat kiintoainekset ja liettyneet ainekset. Jäteveden viipymä saostuskaivossa on oltava riittävä (2-3 vrk), jotta laskeutumista tapahtuisi. Kun laskeutuneen tai kelluvan aineksen kulkeutuminen selkiytyneen jäteveden mukana estetään, vältetään saostuskaivoa seuraavan jäteveden käsittelyjärjestelmän tukkeutuminen liiallisen kiintoaineksen takia. Saostuskaivossa selkeytynyt jätevesi johdetaan sitten jatkokäsittelyyn. Oikein mitoitettu saostuskaivo vähentää laskeutuvien ja liettyneiden ainesten kokonaismäärää noin 70 %. Orgaanisen, happea kuluttavan (BHK 7 ), fosforin ja typen väheneminen jää yleensä alhaiseksi, %:iin. Myös jäteveden bakteerit pidättyvät saostuskaivoon huonosti. Saostuskaivo ei yksinään olekaan riittävä jäteveden käsittelymenetelmä. Saostuskaivon mitoitus riippuu siitä, minkä laatuista ja kuinka paljon jätevettä on. Mikäli saostuskaivoon johdetaan vain pesuvesiä, riittää pienempi tilavuus kuin sekajätevedelle (vessanvedet ja pesuvedet). Alamittaisen saostuskaivon toimivuus voidaan varmistaa tyhjentämällä se tavallista useammin. Saostuskaivoista tehdään useampiosaisia, jotta kiintoaineksen kulkeutuminen estettäisiin tehokkaasti. Sekajätevedelle on käytettävä 3-osaista saostuskaivoa. Kuva 1. 3-osaisen saostuskaivon periaate Yhden talouden 3-osaisen saostuskaivon kokonaisvesitilavuuden tulisi olla noin 600 litraa asukasta kohden. Kokonaistilavuuden tulisi olla kuitenkin vähintään 2,5 m 3. Yli puolet tilavuudesta tulisi olla ensimmäisessä osassa. Pelkille pesuvesille riittää 2-osainen saostuskaivo, jonka vesitilavuus on 400 litraa asukasta kohden. Saostuskaivot voi rakentaa itse betonirenkaista tai hankkia valmiin tehdasvalmisteisen saostuskaivon, jota suositellaan käytettäväksi. Saostuskaivo on tyhjennettävä vähintään 1 2 kertaa vuodessa. Siihen kerääntyvä liete jatkokäsitellään asianmukaisesti. Lähde: Santala Erkki: Pienet jäteveden maapuhdistamot, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 14

15 LIITE 1c MAAHAN IMEYTYS Imeytysojasto tai imeytyskenttä on maahan kaivettu ja peitetty jätevesien käsittelymenetelmä. Jätevesi puhdistuu suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ja kulkeutuu sitten hajautetusti pohjaveteen. Maahanimeytyksessä maakerrokset toimivat mekaanis-biologis-kemiallisena jätevedenpuhdistamona. Kuva 2. Maahan imeytyksen periaatekuva Jätevesi johdetaan saostuskaivosta joko suoraan tai jakokaivon kautta jakoputkiin ja niistä varsinaisiin imeytysputkiin. Imeytysputket on kaivettu maan sisään. Maahanimeytyksessä jäteveden imeytysputken ja ylimmän pohjaveden pinnankorkeuden tulee olla vähintään 1 metri. Rei itetyistä imeytysputkista vesi pääsee jakokerrokseen, joka on tehty sepelistä tai somerosta. Jakokerroksessa vesi leviää alas ja sivuille tavoittaen luonnollisen maanpinnan. Tähän imeytyspintaan ja välittömästi sen alapuolelle muodostuu biologisesti aktiivinen ns. biokerros. Siinä pieneliöt hajottavat pääosan jäteveden sisältämästä eloperäisestä aineksesta. Jäteveden painuessa syvemmälle lika-ainekset suodattuvat ja sitoutuvat kemiallisesti. Systeemi saavuttaa täyden puhdistustehonsa noin 1-1,5 kuukauden kuluttua rakentamisesta. Aiemmin käytössä ollut systeemi saadaan toimimaan tehokkaasti jopa jo viikon kuluessa. Imeytysojasto rakennetaan kaivamalla erillisiä ojamaisia kaivantoja. Imeytyskentässä sijoitetaan useampia imeytysputkia samansuuntaisesti yhtenäiseen kaivantoon. Ravinteista fosfori pidättyy maarakeisiin kemiallisten reaktioiden ansiosta. Typestä pääosa kulkeutuu nitraattimuodossa syvemmälle ja vain pieni osa siitä haihtuu ja sitoutuu kasveihin tai maaperään. Yleensä jo noin metrin syvyydellä orgaanisen aineksen hajoaminen, bakteerien tuhoutuminen ja fosforin sitoutuminen on riittävän tehokasta. 15

16 Puhdistustulokset Kunhan biokerros pysyy vedellä kyllästymättömänä, voidaan imeytystysojastolla tai -kentällä saavuttaa hyviä puhdistustuloksia. Puhdistustulosten selvittäminen luotettavasti on imeytyksestä vaikeaa, koska siinä ei ole purkuputkea josta analysoitava näyte voitaisiin ottaa. Menetelmän etuja Maaimeytys on edullisin jätevedenkäsittelymenetelmä puhdistettaessa yhden talouden jätevedet. Imeytys menetelmänä on yksinkertainen, eikä sen rakentaminen ja ylläpito vaadi käyttäjältään suurta asiantuntemusta. Saavutettavat puhdistustulokset ovat erittäin hyviä. Suhteellisen hyvin poissa näkyvistä. Menetelmän haittoja Kenttä tai ojasto vaativat alueelta pinta-alaa, jonka käyttö rajoittuu. Typen vähenemä tavanomaisessa imeytysprosessissa on vähäistä, myös suolat esimerkiksi kloridit ja sulfaatit pääsevät imeytyksessä pohjaveteen ilman mainittavaa vähenemistä. Huomioita Maaimeytyskenttä tai -ojasto vaativat toimiakseen juuri sopivasti vettä läpäisevän maaperän, jota ei esiinny läheskään kaikkialla. Alueen maalajista riippuen päivässä imeytettävän veden määrä on noin l/m 2. Jos mitoitusvesimäärä on 200 l/d yhden henkilön osalta, niin imeytyssysteemi vaatii pinta-alaa henkilöä kohden noin 4-7 m 2. Lähde: Hajasampo-projekti 2001, Suomen ympäristökeskus: 16

17 MAASUODATIN LIITE 1d Kuva 3 Maasuodattimen periaatekuva Soveltuu kaikille jätevesille Menetelmä, jossa jätevesi suodatinhiekka-kerroksen läpi kulkeutuessaan puhdistuu biologisesti. Suodattimen läpi kulkeutunut jätevesi kerätään kokoomaputkistoon ja johdetaan purkupaikkaan. Esikäsittely-yksikkönä saostuskaivot. Vaadittava korkeusero tuloviemärin ja purkuputken välillä noin 1,5 m. Suodatetun veden kokoomaputkiston etäisyys ylimpään pohjavedenpintaan tulee olla vähintään 0,25 m Pohjaveden pilaantumisen estämiseksi voidaan suodatin tarvittaessa eristää pohjamaasta esim. tiivistekalvolla. Suodatinhiekkakerrokselle tuleva jätevesimäärä saa olla enintään 50 l/m²/vrk, eli vaadittava suodatinpinta-ala on noin 4 m²/henkilö. Maasuodattimen päällä liikkuminen on rajoitettua, koska suodattava maa-aines ei saa tiivistyä liikaa. Ravinteista fosfori pidättyy osittain suodatinhiekkaan kemiallisten reaktioiden ansiosta. Typpiyhdisteistä nitraatti läpäisee maasuodattimen, mutta osa kokonaistypestä sitoutuu hiekkaan. Puhdistustulokset Maasuodattimen tilavuuden rajallisuudesta johtuen sen puhdistusteho heikkenee ajan kuluessa. Menetelmän etuja Maasuodatus ei aseta vaatimuksia maaperän laadulle. Maasuodatin kaivetaan maahan, joten se on poissa näkyvistä, lukuunottamatta muutamaa tuuletusputkea. Maasuodattimessa kehittyvä mikrobipopulaatio on monipuolinen, mikä lisää systeemin toimintavarmuutta. Menetelmän haittoja Maasuodattimen puhdistusteho heikkenee vuosien kuluessa rajallisen tilavuuden takia. Ylikuormitustilanteessa on suodattimen tukkeutumisriski. Häiriötilanteissa saattaa esiintyä hajuhaittoja. Mikäli suodattimen pohja ei ole tiivis, läpi mennyt vesi voi päästä pohjaveteen LÄHTEET: Suomen ympäristökeskus Hajasampo-projekti 2001, Suomen ympäristökeskus 17

18 LIITE 1e PIENPUHDISTAMO HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTONA Suomessa on saatavilla usean tyyppisiä tehdasvalmisteisia pienpuhdistamoita. Pienimmät on tarkoitettu yhdelle perheelle, suurimmat usean sadan henkilön jätevesikuormitukselle. Toimintaperiaatteiltaan ja rakenteiltaan pienpuhdistamoja on monen tyyppisiä esimerkiksi: aktiivilietepuhdistamoja (useita erilaisia) biosuodattimia, bioroottoreita, kivivillapuhdistamoita, kemiallisia suorasaostuslaitoksia ja putkiflokkauslaitoksia. joista jäljempänä esitellään lähemmin biosuodattimen, kivivillapuhdistamon ja aktiivilietepuhdistamon (panospuhdistamo) toimintaperiaatteita. Pienpuhdistamot käyttävät joko biologisia, kemiallisia tai biologis-kemiallisia menetelmiä jäteveden ainesosien hajottamiseen ja erottamiseen. Biologinen prosessi poistaa jätevedestä orgaanista ainesta, kemiallinen prosessi vähentää fosforia ja biologis- kemiallinen prosessi poistaa molempia. Biologinen puhdistus on toteutettu useimmiten biosuodattimella, bioroottorilla tai aktiivilietemenetelmällä. Kemiallinen käsittely tarkoittaa menetelmää, jossa jäteveteen syötetään saostuskemikaaleja kuten rauta- tai alumiinisuoloja. Biokemiallinen käsittely saadaan aikaan täydentämällä biologista prosessia saostuskäsittelyllä. Pienpuhdistamoilla voidaan päästä hyviin jäteveden puhdistustuloksiin, jos puhdistamon hoito on asiantuntevaa ja säännöllistä. Pienpuhdistamon valinnassa käyttökohteeseen kannattaa ottaa huomioon jätevesien puhdistustarve, kuormituksen luonne, huolto- ja hoitotarve sekä kustannukset. Useimmat Suomessa myynnissä olevat pienpuhdistamot ovat kotimaisia valmisteita. Viime vuonna kiinnostus uusien tuotteiden kehittämiseen on lisääntynyt ja useiden eri laitevalmistajien esitteistä saa hyvää tietoa eri menetelmistä. Oikean menetelmän valinnassa rakentajan tulisi ottaa yhteyttä asiantuntijaan. Lähteet: Suomen ympäristökeskus; Santala Erkki: Pienet jäteveden maapuhdistamot, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 18

19 BIOSUODATIN LIITE 1f Biosuodatin eli biologinen suodatin on jäteveden biologinen käsittelymenetelmä, jossa jätevesi johdetaan suodatinmateriaalin läpi. Tällöin suodatinmateriaalin pintaan muodostuu biomassakerros, jossa pieneliöt hajottavat jätevettä biologisesti. Materiaali voi olla maa-ainesta kuten kiveä tai keinotekoista ainetta, esimerkiksi muovia. Materiaalin pinta-alan tulee olla mahdollisimman suuri. Pieneliöt ottavat biologiseen hajoamiseen tarvittavan hapen suodattimen huokosissa olevasta ilmasta. Hapen saantia tehostetaan yleensä koneellisella ilmastoinnilla ja biologista toimintaa lämmityksellä. Suodattimen kuormituksen tasaamiseksi jätevettä kierrätetään pienellä virtaamanopeudella. Kuva 4. Biosuodattimen periaatekuva Menetelmän etuja biosuodattimella voidaan vähentää tehokkaasti jäteveden aiheuttamaa hapenkulutusta prosessiin voidaan yhdistää fosforinsaostus esiselkeytys-, laite- ja jälkiselkeytyskaivoina voidaan käyttää vanhoja, kunnostettuja saostuskaivoja. Menetelmän haittoja biosuodatin kuten muutkin biologiset puhdistusmenetelmät häiriintyvät herkästi, jos niihin pääsee haitallisia aineita kuten öljyä, liuottimia tai maaleja ilman fosforinsaostusta biosuodatin ei poista riittävästi jäteveden fosforia biologisessa toimivuudessa saattaa esiintyä selvittämättömiä häiriöitä; varsinkin kohteissa, joiden jätevesi ei ole laadultaan tavanomaista asumajätevettä. Huomioita varsinaisen biosuodatinosan lisäksi tarvitaan esi- ja jälkiselkeytyskaivot tai -altaat sekä kaivo tai allas, jonka päälle suodatinyksikkö asennetaan vaikka menetelmä on yksinkertainen, sitä tulee osata hoitaa Lähde: Hajasampo-projekti 2001, Suomen ympäristökeskus 19

20 KIVIVILLASUODATIN LIITE 1g Soveltuu kaikille jätevesille. Se on tehdasvalmisteinen suodatinpuhdistamo, jossa jäteveden puhdistuminen perustuu kivikuitumateriaalin läpi tapahtuvaan suodattumiseen sekä mikrobien samalla tekemään biologiseen toimintaan. Puhdistamon läpi kulkeutunut jätevesi johdetaan purkupaikkaan. Laitteessa ei ole liikkuvia osia, eikä se vaadi jatkuvia käyttötoimenpiteitä. Suodattimien vaihtoväli on 3-5 vuotta ja ne voidaan hävittää kompostoimalla. Esikäsittely-yksikkönä saostuskaivot. Tulo- ja lähtöputken välille vaadittava korkeusero on vähintään 1 m, tilantarve tontilla noin 5 m². Kuva 5. Kivivillasuodattimen periaatekuva Lähde: Suomen ympäristökeskus: 20

21 PANOSPUHDISTAMO LIITE 1h Pienpuhdistamon toiminta perustuu panospuhdistukseen, jossa jätevesi puhdistetaan erissä. Panospuhdistus antaa ihanteelliset saostus- ja laskeutumisolosuhteet, ja kemikaalien annostus pysyy tasaisena ja tehokkaana. Kuva 7. Panospuhdistamo Puhdistamo koostuu saostussäiliöstä, prosessisäiliöstä ja ohjausyksiköstä. Prosessisäiliö täytetään pumppaamalla saostussäiliöstä tietty määrä jätevettä. Se käsitellään automaattisesti biologiskemiallisessa prosessissa asetetun ohjelman mukaisesti. Puhdistunut vesi voidaan johtaa ojaan, maahan imeytykseen tai maasuodatukseen, riippuen paikallisista olosuhteista. Keskeisempiä kiinteistönomistajan suorittamia huoltotoimenpiteitä ovat kemikaalisäiliön täyttö 2 6 kuukauden välein ja saostussäiliöiden lietteen tyhjennys 2 kertaa vuodessa. Kemikaalin kulutus vuodessa noin l. Panospuhdistamon käyttöikä arviolta noin 30 vuotta. Laitetoimittajan kanssa solmitaan yleensä huoltosopimus, mikä tarkoittaa laitteen teknistä tarkastusta kerran vuodessa. Puhdistustulokset: Panosprosessin ansiosta jokainen erä puhdistuu samanlaisissa olosuhteissa. Pääosa fosforista erotetaan lisäämällä saostuskemikaalia. Esiohjelmoidut prosessiparametrit on testattu valmiiksi, ja niitä tarvitsee säätää vain poikkeustapauksissa. Kuva 8. Pienpuhdistamossa puhdistettu vesi voidaan useimmissa tapauksissa johtaa avoojaan. Lähde: Oy Uponor Ab: yratkaisut/jxrjestelmxn_valinta/jxrjestelmx_sivut/page jsp 21