OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja Mika Tammilehto

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja Mika Tammilehto EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEISTA AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ANNE- TUN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Nykytila Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella (4/2013), jäljempänä valintaperusteasetus, joka on annettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 :n 5 momentin nojalla. Asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille taikka edellä mainittuja koulutuksia vastaavat aiemmat opinnot suorittaneille. Asetusta sovelletaan myös otettaessa opiskelijoita muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen. Asetusta ei sovelleta otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään erityisopetuksena erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä, näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Asetusta ei sovelleta myöskään otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Käytännössä valintaperusteasetuksen mukaisia opiskelijaksi ottamisen perusteita sovelletaan siis sellaiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, johon hakeudutaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun kautta. Valintaperusteasetuksen 3 :ssä säädetään ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteista. Hakukohteina voivat olla ammatilliset perustutkinnot tai koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaan tutkintoa laajemmat hakukohteet, asetuksessa säädetyt koulutusohjelmat taikka tietyissä tutkinnoissa koulutuksen järjestäjän päättämä muu hakukohde. Valintaperusteasetuksen 5 :n mukaan opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistepistemäärän ja hakutoivejärjestyksen perusteella. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä seuraavin perustein: 1) hakijalla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa, 2) perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna, 3) vähintään 1100 tunnin laajuisen lisäopetuksen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamisesta, 4) yleisestä koulumenestyksestä, 5) painotettavista arvosanoista, 6) työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta työpajatoimintaan tai työmarkkinatuel-

2 2 la tapahtuvaan harjoitteluun osallistumisesta, 7) ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta, 8) sukupuolen perusteella sekä 9) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta. Asetuksen 16 :n mukaan koulutuksen järjestäjä voi suunnata osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lukion oppimäärän suorittaneille. Tällöin hakijalle annetaan pisteitä: 1) yleisestä koulumenestyksestä, 2) työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta toiminnasta, 3) ammatillista koulutusta koskevasta 1. hakutoiveesta, 4) sukupuolesta sekä 5) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta. Lisäksi tietyissä tutkinnoissa lisäpisteitä voidaan antaa tutkinnon alaan liittyvien aikaisempien opintojen, harrastusten tai muiden lisänäyttöjen perusteella. Urheilijoiden ammatillisessa peruskoulutuksessa lisäpisteitä voidaan antaa urheilullisten ansioiden perusteella. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Pääsyja soveltuvuuskokeesta annettavista valintapisteistä säädetään valintaperusteasetuksen 15 :ssä. Kyseisen säännöksen mukaan pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen kutsutaan kaikki hakijat. Hakija kutsutaan hakukohteen ylimpään hakutoiveeseen. Koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle hyväksytystä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1 10 pistettä. Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen, minkälaisista osista koe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään. Koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita muun koulutuksen järjestäjän vastaavaan hakukohteeseen. Asetuksen 15 :n 4 momentissa säädetään tutkinnoista, joissa opiskelijavalinta suoritetaan koulutuksen järjestäjän oman pääsykokeen perusteella. Jos koulutuksen järjestäjä järjestää käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, lennonjohdon perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pääsy- tai soveltuvuuskokeen, opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella. Tällöin opiskelijaksi ottamisen perusteena ei huomioida ollenkaan muilla asetuksella säädetyillä perusteilla annettavia valintapisteitä. Valintaperusteasetuksessa säädetään myös koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvasta valinnasta. Asetuksen 23 :n mukaan koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.

3 3 Asetuksen 24 :ssä säädetään opetuskielen hallinnan osoittamisesta. Hakijan riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitetään koulutuksen järjestäjän toimesta valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella, jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Asetuksessa on säädetty myös tilanteista, joissa hakijan kielitaito katsotaan riittäväksi. Asetuksen mukaan hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. 2 Ehdotetut muutokset 2.1 Keskeiset ehdotukset Voimassa oleva valintaperusteasetus on annettu 20 päivänä joulukuuta 2012 ja sitä on sovellettu ensimmäisen kerran syksyllä 2013 otettaessa opiskelijoita tammikuussa 2014 alkavaan koulutukseen. Eräitä asetuksen säännöksiä ehdotetaan nyt tarkennettavaksi uusien valintaperusteiden käyttöönoton jälkeen ilmenneiden tulkinnallisten epäselvyyksien poistamiseksi. Asetuksella säädettäviä hakukohteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että hakija voisi hakea samassa hakukohteessa sekä ammatilliseen koulutukseen että lukiokoulutukseen. Säännöstä vailla koulutuspaikkaa oleville hakijoille annettavista lisäpisteistä tarkennettaisiin lisäämällä asetukseen säännös tilanteen tarkastelun ajankohdasta. Myös säännöstä lisäpisteiden antamisesta perusopetuksen suorittamisesta hakuvuonna ehdotetaan tarkennettavaksi. Painotettavista arvosanoista annettavia valintapisteitä koskevaa sääntelyä puolestaan muutettaisiin sellaisille hakijoille annettavien valintapisteiden osalta, joilta painotetut arvosanat puuttuvat kokonaan perusopetuksen päättötodistuksesta. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita koskevaa sääntelyä ehdotetaan lakiteknisesti selkeytettäväksi. Säännöstä tarkennettaisiin myös hylätyn pääsy- tai soveltuvuuskokeen merkityksen osalta, koska voimassa oleva sääntely on ollut tulkinnallisesti epäselvää. Ehdotetun muutoksen mukaan hylätty tulos ei enää tarkoittaisi suoraan hakijan valitsematta jäämistä, vaan hakija voitaisiin valita koulutukseen, jos hakijan saamat muut valintapisteet riittävät valintaan. Poikkeuksena olisivat taiteellisia ja liikunnallisia ominaisuuksia edellyttävät alat, joissa opiskelijaksi ottaminen tehtäisiin nykytilaa vastaavasti ainoastaan koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella. Vuonna 2013 käyttöön otettujen uusien valintaperusteiden yhteydessä valintaperusteasetukseen lisättiin säännös valtakunnallisesti yhtenäisestä kielikokeesta, jolla selvitetään hakijan valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen. Aiemmin koulutuksen järjestäjä sai päättää kielikokeen järjestämisestä ja kokeisiin kutsuttavista hakijoista, mikä saattoi asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan hakutilanteessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen mukaan vuosien aikana on toteutettu pääsy- ja soveltuvuuskokeiden jatkokehittämishanke (VAKUVA2), jonka tavoitteena on ollut muun muassa valtakunnallisesti yhteisen kielikokeen laatiminen. Valtakunnallinen yhtenäinen kielikoe järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2014 toteutetussa yhteishaussa. Valtakunnallista kielikoetta koskevaa asetuksen sääntelyä ehdotetaan tarkennettavaksi VAKUVA2-kehittämishankkeen ohjausryhmän ehdotusten perusteella. Asetukseen ehdotetaan lisättäväksi säännökset valtakunnallisen kielikokeen hallinnoinnista

4 4 sekä vaadittavasta kielitaidon tasosta. Kielitaitovaatimus ehdotetaan säädettäväksi myös ehdottomaksi siten, että hakija ei voisi tulla valituksi koulutukseen, jos hän ei kielikokeen tuloksen perusteella ole saavuttanut riittävää kielitaitoa. Kielitaitovaatimuksia ja valtakunnallista kielikoetta koskevaa sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi myös lakiteknisesti. Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin on tehty ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyviä muutoksia 3 päivänä lokakuuta 2014 vahvistetulla lainmuutoksella (Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 787/2014), joka tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Lisäksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia on muutettu 20 päivänä maaliskuuta 2015 vahvistetulla lainmuutoksella (246/2015) lisäämällä lakiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevat säännökset. Myös uusia valmentavia koulutuskokonaisuuksia koskevat säännökset tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta Valintaperusteasetukseen ehdotetaan tehtäväksi näihin edellä mainittuihin lakimuutoksiin liittyviä teknisluonteisia muutoksia. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus on uusi koulutuskokonaisuus, johon yhdistetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetut ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) sekä 3 :n 3 momentissa tarkoitettu kotitalousopetus. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on vamman tai sairauden vuoksi erityistä tukea tarvitseville suunnattu koulutuskokonaisuus, joka vastaa nykymuotoista vaikeimmin vammaisille opiskelijoille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava II). Erityyppisistä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheeseen sijoittuvista koulutuksista annettavia lisäpisteitä koskevaan valintaperusteasetuksen säännökseen ehdotetaan lisättäväksi, että lisäpisteitä annettaisiin myös vähintään 30 osaamispisteen laajuisen edellä mainitun valmentavan koulutuksen suorittamisesta. 2.2 Pykäläkohtaiset perustelut 1. Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet 2. Soveltamisala Asetuksen 1 :n 1 momentissa viitataan ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin, jonka nimike on muutettu lailla (787/2014) laiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta. Pykälään tehtäisiin lain nimikettä koskeva korjaus. Asetuksen 2 :ssä säädetään asetuksen soveltamisalasta. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta valintaperusteasetuksen soveltamisesta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen. Kotitalousopetus yhdistyy syksystä 2015 lukien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen, eikä kotitalousopetusta enää järjestetä 1 päivästä elokuuta 2015 lukien.

5 5 Voimassa olevan pykälän 2 ja 3 momenteissa säädetään koulutuksista, joihin asetusta ei sovelleta. Pykälän 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen perusteista otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään erityisopetuksena erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä tai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena taikka otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Pykälän 3 momentin mukaan asetuksessa säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita ei sovelleta myöskään otettaessa opiskelijoita oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, eikä otettaessa opiskelijoita vammaisille opiskelijoille järjestettävään valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen, maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen eikä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Pykälän 2 ja 3 momentteja ehdotetaan lakiteknisesti selkeytettäväksi. Sanamuotojen mukaan voimassa olevan pykälän 2 momentissa säädetään koulutuksista, joissa koulutuksen järjestäjä päättää valintaperusteista ja 3 momentissa puolestaan koulutuksista, joihin ei sovelleta asetuksessa säädettyjä valintaperusteita. Käytännössä sekä 2 että 3 momentissa säädetään koulutuksista, jotka rajautuvat valintaperusteasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, joten 2 ja 3 momenttien sääntely ehdotetaan yhdistettäväksi yhteen momenttiin ja kirjoitettavaksi soveltamisalan rajauksen muotoon. Pykälän uudessa 2 momentissa ehdotetaan nykytilaa vastaavasti säädettäväksi, että valintaperusteasetusta ei sovellettaisi otettaessa opiskelijoita 1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen, 2) oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen, 3) vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen eikä 4) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella. Säännöksen sanamuotoa ehdotetaan lisäksi yhtenäistettäväksi ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (294/2014), jäljempänä yhteishakuasetus, käytettävien sanamuotojen mukaiseksi. Valintaperusteasetuksen 15 :n 4 momentin mukaan lennonjohdon perustutkinnossa opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella eli opiskelijaksi ottamiseen ei sovelleta yhteisiä valintaperusteita. Käytännössä lennonjohdon perustutkinto ei ole ollut mukana myöskään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa, vaan opiskelijavalinnassa on sovellettu koulutuksen järjestäjän määrittelemää hakuaikaa, opiskelijaksi ottamisen perusteita ja hakumenettelyitä. Sääntelyä ehdotetaankin selkeytettäväksi siten, että pykälän 2 momentin 5 kohdassa säädettäisiin, että valintaperusteasetusta ei sovellettaisi otettaessa opiskelijoita lennonjohdon perustutkintoon. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevaa käytäntöä. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan nykytilaa vastaavasti säädettäväksi, että asetusta ei sovellettaisi myöskään silloin, jos hakija on perusopetuksen jälkeen suorittanut ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Voimassa olevan yhteishakuasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan tämä hakijaryhmä rajautuu myös ammatillisen koulutuksen yhteishaun soveltamisalan ulkopuolelle.

6 6 Säännöksen sanamuotoa ehdotetaan yhtenäistettäväksi yhteishakuasetuksen kyseisen säännöksen sanamuotojen mukaiseksi. Valintaperusteasetusta sovelletaan 2 :n 1 momentin mukaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen. Voimassa olevan 2 :n 3 momentin maininnat valmistavien ja valmentavien koulutusten rajaamisesta soveltamisalan ulkopuolelle ovatkin käytännössä tarpeettomia, koska valmistavat ja valmentavat koulutukset eivät ole tutkintotavoitteista koulutusta. Valintaperusteasetuksessa ei jatkossa enää säädettäisi valmentavien koulutusten rajautumisesta soveltamisalan ulkopuolelle, koska valmentavat koulutukset rajautuvat soveltamisalan ulkopuolelle jo 2 :n 1 momentin perusteella. 3. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteet Asetuksen 3 :ssä säädetään ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteista. Voimassa olevan pykälän 1 momentissa säädetyn pääsäännön mukaan opiskelijat otetaan ammatillisista perustutkinnoista annetun opetusministeriön asetuksen (216/2001) liitteessä mainittuihin ammatillisiin perustutkintoihin tai koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaan sitä laajempaan hakukohteeseen. Pykälän 1 momentissa mainittu viittaus ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevaa ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annettua opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta (835/2014), jolla kumotaan voimassa olevassa 3 :n 1 momentissa mainittu opetusministeriön asetus ja sen liite. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin maininta ammatillista perustutkintoa laajemman hakukohteen käyttämisestä, sillä laajemman hakukohteen käyttämiselle ei käytännössä ole tarvetta. Hakuvaiheessa hakija hakee suorittamaan yhtä tutkintoa, mutta opintojen aikana opiskelija voi yksilöllisten valintojen kautta sisällyttää tutkintoonsa muiden tutkintojen osia tai laajentaa tutkintoaan yksilöllisesti. Voimassa olevan valintaperusteasetuksen 15 :n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita muun koulutuksen järjestäjän vastaavaan hakukohteeseen, joten pisteiden siirrettävyyden kannalta on perusteltua, että hakukohteet ovat mahdollisimman yhtenäisiä. Asetuksen 25 :n mukaan asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulutukseen, jonka järjestämiseen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 :n mukainen kokeilulupa, joten kokeiluluvan mukaisessa koulutuksessa olisi jatkossakin mahdollista käyttää myös muita kuin asetuksella säädettyjä hakukohteita. Voimassa olevan pykälän 2 momentissa säädetään niistä ammatillisista perustutkinnoista, joissa opiskelijat voidaan perustutkinnon sijaan ottaa suorittamaan määrättyä koulutusohjelmaa. Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia on muutettu 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevalla muutoksella siten, että ammatilliset perustutkinnot sisältävät jatkossa koulutusohjelmien sijaan osaamisaloja. Pykälän 2 momentissa ehdotetaankin korvattavaksi koulutusohjelmat käsitteellä osaamisala. Lisäksi säännökseen ehdotetaan tehtäväksi eräitä kirjoitusasua koskevia teknisluonteisia korjauksia, mutta säännöksen sisältöä ei ehdoteta muutoin muutettavaksi.

7 7 Pykälän 3 momentti vastaisi voimassa olevaa säännöstä. Voimassa olevan pykälän 3 momentissa säädetään ammatillisista perustutkinnoista, joissa opiskelijaksi voidaan ottaa myös koulutuksen järjestäjän päättämään muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hakukohteeseen. Säännöstä sovelletaan tutkintoihin, joissa opiskelijoiden erilaisia suuntautumistarpeita ja soveltuvuutta ei voida ottaa riittävästi huomioon, jos valintayksikkönä on perustutkinto tai perustutkinnon osaamisala. Säännöksessä mainitut tutkinnot ovat käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, kuvallisen ilmaisun perustutkinto, tanssialan perustutkinto, musiikkialan perustutkinto sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto. Säännöksen perusteella valintayksikkönä voidaan käyttää perustutkintoa tai osaamisalaa suppeampaa valintayksikköä, kuten ammattialaa, tanssilajia, musiikin tyylisuuntaa tai tiettyä instrumenttia. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä myös lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon. Aiemmin haku- ja valintajärjestelmässä oli mahdollista käyttää hakukohdetta, jossa hakija valittiin suoraan opiskelemaan niin sanottua kaksoistutkintoa eli ammatillista perustutkintoa ja lukiokoulutusta. Uusien valintaperusteiden voimaantulon yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin tarkentanut (kirje OKM/10/500/2013, ), että ammatillisen perustutkinnon ja lukiokoulutuksen yhdistelmän käyttäminen hakukohteena ei ole mahdollista. Ohjeistuksen lähtökohtana oli se, että koska opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään erikseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta, myös hakukohteet tulee muodostaa erikseen näihin koulutuksiin. Opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa säädetään opetusministeriön asetuksella (856/2006). Uusien valintaperusteiden käyttöönoton jälkeenkin koulutuksen järjestäjät ovat tarjonneet opiskelijoille mahdollisuutta suorittaa ammatillisen perustutkinnon yhteydessä lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon. Opiskelijat ovat tällöin hakeneet yhteishaussa ensin ammatilliseen peruskoulutukseen sitä koskevien opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan jälkeen on selvitetty valittujen kiinnostus myös lukiokoulutuksen suorittamiseen ja valittu heidät tämän jälkeen myös lukiokoulutukseen. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt epäselvyyttä, miten lukiokoulutuksen suorittamismahdollisuudesta voidaan kertoa hakukohteen yhteydessä. Eräät koulutuksen järjestäjät ovat kokeneet ongelmalliseksi myös sen, että sitovaa opiskelijavalintaa lukiokoulutukseen ei voida tehdä jo yhteishaun opiskelijavalinnan yhteydessä. Hakukohteita koskevaa säännöstä ehdotetaankin muutettavaksi siten, että jatkossa samassa hakukohteessa voitaisiin hakea sekä ammatillisen peruskoulutukseen että lukiokoulutukseen. Opiskelijavalinta näihin molempiin koulutuksiin tehtäisiin tällöin yhteishaun yhteydessä noudattaen kummankin koulutusmuodon erillisiä opiskelijaksi ottamisen perusteita. Pykälän 4 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen hakukohteen yhteydessä voitaisiin ottaa opiskelijaksi myös lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Säännöksen mukaan opiskelijaksi ottamisessa lukiokoulutukseen sovellettaisiin tällöin opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa annettua opetusministeriön asetusta. Hakijan tulisi siis täyttää sekä ammatillisen peruskoulutuksen valintaperusteet että lukiokoulutuksen valintaperusteet, jotta

8 8 5. Valintakriteerit hänet voitaisiin ottaa opiskelijaksi molempiin koulutuksiin. Näin ollen käytetyt valintaperusteet olisivat samat kuin niillä hakijoilla, jotka hakeutuvat vain jompaankumpaan kyseisen hakukohteen mukaiseen koulutukseen. Otettaessa opiskelijoita samassa hakukohteessa sekä ammatilliseen koulutukseen että lukiokoulutukseen saattaa käydä niin, että opiskelija tulee opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti valituksi vain jompaankumpaan hakukohteen mukaiseen koulutukseen. Pykälän 4 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan hakija otettaisiin tällöin opiskelijaksi siihen koulutukseen, johon hän opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti tulisi valituksi. Hakija voisi siis tulla valituksi ammatilliseen koulutukseen, vaikka hänen arvosanansa tai muut valintapisteensä eivät riittäisi opiskelijaksi ottamiseen lukiokoulutukseen taikka vastaavasti lukiokoulutukseen, jos valintapisteet eivät riittäisi opiskelijaksi ottamiseen ammatilliseen koulutukseen. Yhteishakuasetuksen 11 :n mukaan hakija esitetään valittavaksi siihen järjestyksessä ensimmäisen hakutoiveensa mukaiseen koulutukseen, johon hän opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti voi tulla valituksi. Jos hakija tulee valituksi hakutoiveen mukaiseen hakukohteeseen, hän ei kyseisessä yhteishaussa voi enää tulla valituksi muihin tätä hakukohdetta järjestyksessä seuraaviin hakutoiveisiin, vaikka hän ei ottaisikaan vastaan järjestyksessä edeltävän hakutoiveen mukaista opiskelupaikkaa. Myös varasijalta voidaan valita vain sellaiseen koulutukseen, joka edeltää järjestyksessä hakutoivetta siihen koulutukseen, johon hakija esitetään valittavaksi. Yhteishakuasetuksen 11 :ssä säädetyt menettelytavat voisivat aiheuttaa ongelmia käytettäessä ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistä hakukohdetta. Esimerkkitilanteessa opiskelijan ensisijaisena tavoitteena on lukiokoulutukseen hakeutuminen, mutta hän asettaa ensimmäiseksi hakutoiveekseen ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistävän hakukohteen ja muiksi hakukohteiksi ainoastaan lukiokoulutuksen hakukohteita. Jos hakija ei tule valituksi ensimmäisen hakutoiveen mukaiseen lukiokoulutukseen, mutta tulee valituksi ensimmäisen hakutoiveen mukaiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, hakija ei voisi tulla valituksi muihin lukiokoulutuksen hakukohteisiin, vaikka hän ei haluaisikaan ottaa vastaan opiskelupaikkaa pelkästään ammatillisessa peruskoulutuksessa. Edellä mainittuun esimerkkitilanteeseen liittyvien epäkohtien estämiseksi pykälän 4 momenttiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan hakija voisi hakemuksessaan ilmoittaa, että jos hän ei tule valituksi hakukohteen mukaisesti sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että lukiokoulutukseen, hän ei halua tulla valituksi kumpaankaan tämän hakukohteen mukaiseen koulutukseen. Tällöin hakija voisi tulla valituksi järjestyksessä kyseistä hakutoivetta seuraaviin muihin hakukohteisiin. Pykälän 4 momenttiin ehdotetun muutoksen jälkeenkin koulutuksen järjestäjä voisi halutessaan noudattaa nykyisiä opiskelijavalinnan käytäntöjä tarjotessaan mahdollisuutta sekä ammatillisen peruskoulutuksen että lukiokoulutuksen suorittamiseen. Hakijat voitaisiin siis edelleen valita yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen ja vasta tämän jälkeen selvittää mahdollinen kiinnostus ja edellytykset lukiokoulutuksen, ylioppilastutkinnon tai yksittäisten lukio-opintojen suorittamiseen.

9 9 Pykälän 2 momentin 3 kohdassa säädetään erityyppisistä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheeseen sijoittuvista koulutuksista, joiden suorittamisesta hakijalle annetaan valintapisteitä. Voimassa olevan säännöksen mukaan pisteitä annetaan vähintään 1100 tunnin laajuisen lisäopetuksen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamisesta. Pykälän 2 momentin 3 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi, että pisteitä annettaisiin myös vähintään 30 osaamispisteen laajuisen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmentavan koulutuksen suorittamisesta. Valmentavalla koulutuksella tarkoitettaisiin sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta että työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, joiden tavoitteena ei ole tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtyminen, joten käytännössä tämän valmentavan koulutuksen suorittaneet eivät yleensä hakeutuisi suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Hakijoiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi ehdotetaan kuitenkin, että myös tämän valmentavan koulutuksen suorittamisesta olisi mahdollisuus saada säännöksessä tarkoitetut valintapisteet. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä. Ehdotetun säännöksen mukaan pisteitä näiden valmentavien koulutusten suorittamisesta annettaisiin silloin, kun hakija on suorittanut kyseisissä koulutuksissa vähintään 30 osaamispistettä. 30 osaamispisteen laajuiset opinnot vastaavat laskennallisesti 20 opintoviikon laajuisia eli kestoltaan noin yhden lukukauden opintoja, mikä on säädetty valintapisteiden saamisen edellytykseksi nykyisin voimassa olevien säännösten mukaisissa valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa. Valintapisteitä voisivat siis saada myös sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet loppuun valmentavaa koulutusta. Säännöksessä tarkoitetut 30 osaamispistettä voisivat koostua mistä tahansa valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisista suorituksista. Voimassa olevan pykälän 3 momentissa säädetään, että otettaessa opiskelijoita tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentissa mainittujen seikkojen lisäksi myös tutkinnon alaan liittyvien aikaisempien opintojen, harrastusten tai muiden lisänäyttöjen perusteella. Kyseinen säännös on kuitenkin käytännössä tarpeeton, koska siinä mainitut perustutkinnot ovat asetuksen 15 :n 4 momentissa tarkoitettuja tutkintoja, joissa opiskelijaksi ottaminen suoritetaan koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella. Pykälän 3 momentti ehdotetaankin kumottavaksi tarpeettomana. 7. Valintapisteet vailla koulutuspaikkaa oleville Voimassa olevan 7 :n mukaan hakijalle, jolla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa, annetaan kahdeksan

10 10 valintapistettä. Säännöksen sanamuoto on kuitenkin aiheuttanut epäselvyyttä siitä, minä ajankohtana ilman koulutuspaikkaa olemista tulisi tarkastella. Säännöstä ehdotetaankin tarkennettavaksi siten, että kahdeksan valintapisteen saamiseksi hakijan tulisi olla vailla koulutuspaikkaa hakuajan päättyessä. Jos hakija hakuajan päättymisen jälkeen ottaa vastaan jonkin muun koulutuspaikan, hän saisi kuitenkin yhteishaussa säännöksessä mainitut valintapisteet. 8. Valintapisteet perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna Voimassa olevan 8 :n mukaan hakijalle, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisvuonna, annetaan kuusi valintapistettä. Kyseisen säännöksen tarkoituksena on kohdentaa aloituspaikkoja perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka hakevat toisen asteen opiskelupaikkaa ensimmäistä kertaa. Perusopetuksen oppimäärä suoritetaan pääsääntöisesti kevätlukukauden lopussa, joten perusopetuksen päättänyt nuori voi saada säännöksen mukaiset valintapisteet kyseisen vuoden keväällä ja syksyllä suoritettavassa yhteishaussa. Poikkeustilanteissa perusopetuksen oppimäärä voi tulla suoritetuksi myös muuna ajankohtana kuin kevätlukukauden päätteeksi. Jos hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän esimerkiksi vuoden lopussa, ei hänellä asetuksen sanamuodon mukaan ole mahdollisuutta saada lisäpisteitä hakeutuessaan seuraavana vuonna ammatilliseen peruskoulutukseen, koska perusopetuksen oppimäärä ei ole tullut suoritetuksi säännöksessä edellytetyllä tavalla hakeutumisvuonna. Nämä tilanteet huomioiden säännöksen sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että lisäpisteet voisi saada myös silloin, kun hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän hakuajan päättymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana. Ehdotettu muutos varmistaisi sen, että hakijalla olisi mahdollisuus lisäpisteiden saamiseen yhteishaussa vähintään yhden kerran myös silloin, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu kalenterivuoden aikana myöhemmin kuin kevätlukukauden päätteeksi. 9. Valintapisteet suoritetuista opinnoista Voimassa olevassa 9 :ssä säädetään asetuksen 5 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheeseen sijoittuvien koulutusten suorittamisesta annettavista lisäpisteistä. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi 5 :n 2 momentin 3 kohtaan ehdotettua muutosta vastaavasti siten, että kuusi valintapistettä annettaisiin myös 30 osaamispisteen laajuisen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmentavan koulutuksen suorittamisesta. 11. Valintapisteet painotettavista arvosanoista Voimassa olevassa 11 :ssä säädetään painotettavien arvosanojen perusteella annettavista valintapisteistä. Pykälän 1 momentin mukaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneilla otetaan kaikilla koulutusaloilla huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen keskiarvo. Painotettujen arvosanojen keskiarvon perusteella annetaan 0 8 valintapistettä.

11 11 Valintaperusteasetuksen 4 :n mukaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneet käyttävät hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta eli valintapisteet annetaan perusopetuksen päättötodistuksen perusteella. Aikuisten perusopetuksen tuntijakoon ei kuitenkaan sisälly taito- ja taideaineita, joten näiden puuttuminen päättötodistuksesta voi heikentää aikuisina perusopetuksen suorittaneiden asemaa jatko-opintoihin hakeutumisessa. Syksyn 2013 laskentapäivänä muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen opiskelijoiden yhteenlaskettu määrä oli Aikuisten perusopetuksen päättötodistuksen saaneiden määrä oli vuonna 2011 yhteensä 351. (Aikuisten maahanmuuttajien perusopetusta selvittäneen työryhmän muistio, opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:23.) Voimassa olevan pykälän 5 momentin mukaan puuttuvaa arvosanaa ei voi korvata muulla arvosanalla, jos hakija ei ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan painotettavia aineita. Aiemmin voimassa olleen opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa annetun opetusministeriön asetuksen (167/2002) mukaan opiskelijaksi ottaminen voitiin tällaisessa tilanteessa suorittaa niin sanotussa joustavassa valinnassa. Vuonna 2013 voimaan tulleissa uusissa valintaperusteissa joustava valinta korvattiin harkinnanvaraisella valinnalla, josta säädetään asetuksen 23 :ssä. Kyseisen säännöksen mukaan harkinnanvaraista valintaa voidaan käyttää opiskelijan henkilöön liittyvistä syistä, joita ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Asetuksen perustelumuistiossa on todettu todistusten vertailuongelmia syntyvän esimerkiksi silloin, kun hakijalla on ulkomailla suoritettu perusopetus tai kun hakijalla on yksilöllistetty oppimäärä jossain perusopetuksen aineessa. Harkinnanvaraisen valinnan yleiseksi tavoitteeksi perustelumuistiossa on todettu toisaalta parantaa eri syistä heikommassa asemassa olevien hakijoiden mahdollisuuksia päästä koulutukseen ja toisaalta tukea sitä, että hakija tulisi valituksi koulutukseen, jonka suorittamiseen hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet. Painotettavien arvosanojen puuttuminen voitaisiin tulkita harkinnanvaraisen valinnan perusteena mainituksi todistusten vertailuvaikeudeksi, mutta tätä ei kuitenkaan ole mainittu asetuksen perustelumuistiossa. Painotettavien arvosanojen puuttumista ei myöskään lähtökohtaisesti voida pitää perustelumuistiossa mainittujen harkinnanvaraisen haun tavoitteiden mukaisena perusteena. Painotettavista arvosanoista annettavat pisteet asettavat kuitenkin aikuisten oppimäärän mukaisella perusopetuksen päättötodistuksella hakevat eriarvoiseen asemaan, koska painotettavia aineita ei ole aikuisten perusopetuksen tuntijaossa eikä täten myöskään päättötodistuksessa. Aikuisten perusopetuksen oppimäärän suorittanut jää siis aina ilman painotettavista arvosanoista annettavia valintapisteitä, koska voimassa olevan asetuksen 11 :n 5 momentin mukaan puuttuvia painotettavia arvosanoja ei voi korvata muilla arvosanoilla. Asetuksen 11 :n 5 momenttia ehdotetaankin muutettavaksi siten, että jos hakija ei ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan painotettavia aineita, käytettäisiin painotettavien aineiden keskiarvona 10 :ssä säädetyn mukaisesti laskettua yleisen koulumenestyksen keskiarvoa. Asetuksen 10 :ssä säädetään yleisen koulumenestyksen perusteella annettavista valintapisteistä, jolloin pisteitä annetaan seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, terveystieto, musiikki, ku-

12 12 vataide, käsityö ja kotitalous. Valintapisteet määriteltäisiin 11 :n 3 momentissa säädetyn pisteytysasteikon mukaisesti (0 8 valintapistettä). Voimassa olevan 11 :n 4 momentin mukaan painotettavina arvosanoina voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa. Tätä säännöstä sovelletaan silloin, kun hakija on keskeyttänyt perusopetuksen oppimäärän suorittamisen oppivelvollisena, mutta suorittanut sen myöhemmin. Pykälän 5 momenttia sovelletaan sen sanamuodon mukaan vain silloin, jos hakija ei ole ollenkaan opiskellut painotettavia aineita perusopetuksessa. Käytännössä 5 momenttia sovelletaan sellaisiin hakijoihin, jotka eivät ole olleet oppivelvollisia ja ovat suorittaneet koko perusopetuksen oppimäärän aikuisina. 14. Valintapisteet urheilullisten ansioiden perusteella Voimassa olevan 14 :n 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä voi antaa tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen pyrkivälle hakijalle aikaisempien tutkinnon alaan liittyvien opintojen, harrastusten tai muiden lisänäyttöjen perusteella 1 3 valintapistettä. Asetuksen 5 :n mukaisia valintakriteereitä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kyseisillä perusteilla ei enää annettaisi valintapisteitä, joten pykälän 1 momentin säännös ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän 2 momentissa säädetään urheilullisten ansioiden perusteella annettavista lisäpisteistä. Tältä osin säännöksen sisältöä ei ehdoteta muutettavaksi, mutta 1 momentin säännöksen poistamisen johdosta pykälään sisältyisi jatkossa ainoastaan voimassa olevaa 2 momenttia vastaava säännös. Säännöksen sanamuotoa muutettaisiin siten, että erityisen koulutustehtävän sijasta käytetään koulutustehtäväkäsitettä. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa erityinen koulutustehtävä käsittää jatkossa vain erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän. Koulutustehtävästä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi määrätään edelleen järjestämisluvassa, kuten tähänkin asti. Myös pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan säännöksen muutettua sisältöä. 15. Valintapisteet pääsy- ja soveltuvuuskokeesta Asetuksen 15 :ssä säädetään pääsy- ja soveltuvuuskokeista sekä niistä annettavista valintapisteistä. Voimassa olevan asetuksen 15 :n 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä voi järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen hakeville pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Asetuksen säännös, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä voi järjestää pääsytai soveltuvuuskokeen, onkin päällekkäinen lakiin jo sisältyvän sääntelyn kanssa, joten se ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita koskevaa sääntelyä on muutettu vuonna 2013 voimaan tulleiden valintaperusteiden käyttöönoton yhteydessä siten, että pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen tulee kutsua kaikki hakijat. Kaikkien hakijoiden kokeisiin kutsumisen tavoitteena on antaa kaikille hakijoille mahdollisuus osoittaa osaamistaan ja motivoi-

13 13 tuneisuuttaan ja näin edistää sellaisten motivoituneiden ja käytännöllisesti suuntautuneiden hakijoiden koulutukseen pääsyä, joilla on heikko perusopetuksen päättötodistus. Aiemmin koulutuksen järjestäjä kutsui hakijat pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin usein esivalinnan jälkeen, jonka vuoksi osa motivoituneista hakijoista ei saanut ollenkaan mahdollisuutta osallistua pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen. Voimassa olevan pykälän 1 momentissa säädetään myös, että hakija kutsutaan hakukohteen ylimpään hakutoiveeseen. Säännöksen tavoitteena on sen mahdollistaminen, että hakijan ei tarvitse osallistua useiden eri koulutuksen järjestäjien pääsy- tai soveltuvuuskokeisiin pyrkiessään samaan koulutukseen. Voimassa olevan pykälän 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita muun koulutuksen järjestäjän vastaavaan hakukohteeseen. Säännöksiä kaikkien hakijoiden kutsumisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen sekä hakijan kutsumisesta vain yhteen pääsykokeeseen ei ehdoteta sisällöllisesti muutettavaksi, mutta säännösten kirjoitusasua ehdotetaan selkeytettäväksi. Pykälän 1 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan kokeeseen olisi kutsuttava kaikki hakijat, jos koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Pääsykokeeseen kutsumista ja valintapisteiden siirtymistä koskevat säännökset ehdotetaan koottavaksi pykälän 2 momenttiin. Sääntelyä tarkennettaisiin siten, että vastaavaksi hakukohteeksi säädettäisiin asetuksen 3 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetut ammatillisen peruskoulutuksen hakukohteet. Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan hakutoiveina useita vastaavia 3 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja ammatillisen peruskoulutuksen hakukohteita, hänet kutsuttaisiin 15 :n 1 momentissa säädetystä pääsäännöstä poiketen pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen vain kunkin vastaavan hakukohteen järjestyksessä ensimmäiseen hakutoiveeseen. Järjestyksessä ensimmäisellä hakutoiveella tarkoitettaisiin hakijan yhteishaussa esittämiä hakutoivetta. Säännöstä ei voitaisi yleensä käytännössä soveltaa, jos opiskelijaksi ottaminen suoritetaan muutoin kuin yhteishaun yhteydessä, koska tällöin hakija ei esitä samalla hakemuksella useita hakutoiveita. Asetuksen 3 :n 1 momentin mukaisia hakukohteita ovat ammatilliset perustutkinnot ja eräiden perustutkintojen osalta 2 momentissa määritellyt osaamisalat. Hakukohteiden vastaavuutta sen sijaan ei sovellettaisi asetuksen 3 :n 3 momentissa tarkoitetuissa koulutuksen järjestäjän päättämissä muissa hakukohteissa, koska hakukohteiden vastaavuutta voi voida tällöin asetuksen perusteella määrittää. Tällöin hakija kutsuttaisiin 15 :n 1 momentissa säädetyn pääsäännön mukaisesti aina pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen. Asetuksen 3 :n uudessa 4 momentissa ehdotetaan otettavaksi käyttöön ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistetty hakukohde. Tässä hakukohteessa ammatillisen peruskoulutuksen hakukohdetta käsiteltäisiin pääsytai soveltuvuuskokeeseen kutsumisen ja pisteiden siirtymisen osalta kuten vastaavaa pelkkää ammatillisen peruskoulutuksen hakukohdetta. Valinta lukiokoulutukseen suoritettaisiin puolestaan lukiokoulutuksesta säädettyjen opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti. Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle hyväksytystä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1 10 pistettä. Säännöksen sanamuoto on kuitenkin jättänyt epäselväksi, annetaanko hylätystä pääsy- tai soveltu-

14 14 vuuskokeesta nolla valintapistettä ja huomioidaan muutoin hakijan saamat valintapisteet vai tarkoittaako pääsy- tai soveltuvuuskokeen hylkääminen sitä, että hakija ei tule ollenkaan valituksi kyseisen hakukohteen mukaiseen koulutukseen. Käytännössä säännöstä on opintopolku.fi -hakujärjestelmässä tulkittu niin, että pääsy- ja soveltuvuuskokeen hylkääminen on tarkoittanut hakijan hylkäämistä, vaikka muut valintapisteet olisivat riittäneet valintaan. Hakijan soveltuvuuden arvioinnin merkitys vaihtelee aloittain. On ensinnäkin tiettyjä aloja, joilla opiskelu ja työskentely edellyttävät esimerkiksi erityisiä taiteellisia tai liikunnallisia ominaisuuksia. Valintaperusteasetuksen voimassa olevassa 15 :n 4 momentissa onkin säädetty, että opiskelijaksi ottaminen käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, lennonjohdon perustutkintoon sekä liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa suoritetaan koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella. Tällaisilla aloilla pääsy- ja soveltuvuuskokeiden käyttäminen sekä hakijan hylkääminen pääsy- tai soveltuvuuskokeessa annettujen näyttöjen perusteella on perusteltua. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 a :ssä säädetään esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä. Kyseisen säännöksen mukaan hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos lain 32 :ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Lain 32 :ssä tarkoitetaan ns. SORA-opintoja, joihin liittyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (811/1998) 16 :n mukaan SORA-opintoihin kuuluvia tutkintoja ja osaamisaloja ovat lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto, viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, lentokoneasennuksen perustutkinto, lennonjohdon perustutkinto, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala ja lentoasemapalvelujen osaamisala, rakennusalan perustutkinnon maanrakennuskoneenkuljetuksen osaamisala, merenkulkualan perustutkinto, metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen osaamisala sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristöalan osaamisala, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto, lääkealan perustutkinto sekä liikunnanohjauksen perustutkinto. Valtioneuvoston asetuksella määritellyissä ns. SORA-opinnoissa tulee lakisääteisesti arvioida hakijan terveydentilaa ja toimintakykyä opiskelijavalinnan yhteydessä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 b :n 1 momentin mukaan opiskelijaksi pyrkivän tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu siten, että hakija ilmoittaa hakemuksessa oman arvionsa siitä, aiheuttaako hänen terveydentilansa mahdollisen esteen opiskelijaksi ottamiselle. Hakijan ilmoituksen perusteella koulutuksen järjestäjä voi pyytää hakijaa toimittamaan tarkemman selvityksen, kuten lääkärintodistuksen, terveydentilastaan ja sen aiheuttamista mahdollisista esteistä opiskelijaksi ottamiselle. SORA-opinnoissa hakija voidaan suoraan lain nojalla jättää valitsematta koulutukseen, jos hän ei täytä terveydentilalle ja toiminta-

15 15 kyvylle asetettuja vaatimuksia. Terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi ei kuitenkaan edellytä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden järjestämistä, vaan hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn arvioinnin tulee olla pääsy- tai soveltuvuuskokeesta erillinen prosessi. Nuorisotakuun mukaisen koulutustakuun tavoitteena on taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Pääsy- ja soveltuvuuskokeen käyttäminen opiskelijaksi ottamista estävänä tekijänä ei kuitenkaan tue tätä koulutustakuun mukaista tavoitetta. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tavoitteena on mitata sekä hakijan soveltuvuutta kyseiselle alalle sekä hakijan motivoituneisuutta opiskeluun. Kaikkien hakijoiden pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen kutsumisen tavoitteena on antaa hakijoille mahdollisuus osoittaa soveltuvuuttaan ja motivaatiotaan perusopetuksen päättötodistuksen perusteella annettavista valintapisteistä riippumatta. Koulutuksen järjestäjän antamat pääsy- tai valintakokeen pisteet siirtyvät kuitenkin muihin vastaaviin hakukohteisiin, joten hylätty pääsykoe saattaa jopa kokonaan estää pääsyn koulutukseen, jos hakija on hakenut vain tietylle koulutusalalle. Myös muissa kuin taiteellisia tai liikunnallisia ominaisuuksia edellyttävissä tutkinnoissa järjestetään runsaasti pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Näissä tutkinnoissa ei kuitenkaan yleensä voida katsoa olevan sellaisia hakijan ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia, joiden perusteella hakija tulisi ehdottomasti jättää valitsematta koulutukseen. Pääsy- tai soveltuvuuskokeen käyttämisen tarkoituksena tulisikin olla soveltuvuuden ja motivaation käyttäminen yhtenä valintaperusteena, mutta ei ainoana opiskelijavalinnan ratkaisevana tekijänä. Edellä mainituilla perusteilla pääsy- tai soveltuvuuskokeista annettavia valintapisteitä koskevaa sääntelyä ehdotetaankin tarkennettavaksi siten, että hakijaa ei voitaisi jättää valitsematta ainoastaan hylätyn pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella. Pääsy- tai soveltuvuuskokeista annettavista valintapisteistä ehdotetaan säädettäväksi asetuksen 15 :n 3 momentissa. Ehdotetun säännöksen mukaan pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella koulutuksen järjestäjä antaisi hakijalle 0-10 valintapistettä. Nolla valintapistettä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta ei kuitenkaan tarkoittaisi automaattisesti hakijan valitsematta jäämistä, vaan hakija voitaisiin valita koulutukseen, jos hakijan saamat muut valintapisteet riittäisivät opiskelijavalintaan. Vastaavasti hakija voisi tulla valituksi koulutukseen myös silloin, vaikka hän ei ollenkaan osallistuisi järjestettävään pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen. Poikkeuksena olisivat jatkossakin taiteellisia tai liikunnallisia ominaisuuksia edellyttävät alat, joissa opiskelijaksi ottaminen tehtäisiin pelkän pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella. Jos opiskelijaksi ottaminen tehdään pelkän pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella, ilman valintapisteitä jäävä opiskelija tuleekin aina käytännössä hylätyksi. Lisäksi SORA-opinnoissa opiskelija voidaan jättää valitsematta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 a :n nojalla. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin voimassa olevan 15 :n 3 momenttia vastaavasti, että koulutuksen järjestäjän olisi tiedotettava hakijoille etukäteen, minkälaisista osista pääsy- tai soveltuvuuskoe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään. Voimassa olevan 15 :n 4 momentissa säädetään tutkinnoista, joissa opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän pe-

16 16 rusteella. Tätä koskeva säännös ehdotetaan siirrettäväksi asetukseen lisättävään uuteen 15 a :ään. 15 a. Opiskelijaksi ottaminen pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella Voimassa olevan 15 :n 4 momentissa säädetään tutkinnoista, joissa opiskelijaksi ottaminen tehdään pelkästään pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella. Voimassa olevan säännöksen mukaan sitä sovelletaan, jos koulutuksen järjestäjä järjestää käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, lennonjohdon perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Kyseiset perustutkinnot ovat lennonjohdon perustutkintoa lukuun ottamatta sellaisia, joissa edellytetään erityisiä taiteellisia tai liikunnallisia ominaisuuksia. Voimassa oleva 15 :n 4 momentin säännös siirrettäisiin uuteen 15 a :ään. Säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi maininta lennonjohdon perustutkinnosta, koska valintaperusteasetuksen 2 :n 2 momenttiin ehdotetun 5 kohdan mukaan valintaperusteasetusta ei sovellettaisi otettaessa opiskelijoita lennonjohdon perustutkintoon. Säännökseen ei ehdoteta muita sisällöllisiä muutoksia. Säännöstä tarkennettaisiin kuitenkin siten, että säännöksessä mainittaisiin, mitä valintaperusteasetuksen säännöksiä ei sovelleta, jos opiskelijavalinta suoritetaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä pelkän pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella. Ehdotettu säännös soveltamatta jätettävistä säännöksistä vastaisi voimassa olevaa käytäntöä. Kun opiskelijaksi ottaminen tehtäisiin koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella, opiskelijavalinnan perusteena ei sovellettaisi asetuksen 5 :n 2 ja 4 momenttia eikä 7 14 :ää, joissa säädetään todistuksen ja muiden seikkojen kuin pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella annettavista valintapisteistä. Säännöksessä tarkoitetuissa tilanteissa opiskelijaksi ottamisessa ei sovellettaisi myöskään asetuksen 4 :ää, jossa säädetään hakeutumisessa käytettävistä todistuksista, koska opiskelijaksi ottaminen tehtäisiin pelkästään pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella. Opiskelijaksi ottamisessa sovellettaisiin kuitenkin 5 :n 1 momenttia, jonka mukaan opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella. Lisäksi sovellettaisiin soveltuvin osin 6 :n 1 momenttia, jonka mukaan saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen ensisijaisesti hakutoivejärjestyksen perusteella sekä 6 :n 2 momenttia, jonka mukaan tämän jälkeen opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä. Opiskelijaksi ottamiseen ei sovellettaisi myöskään harkinnanvaraista valintaa koskevaa 22 ja 23 :ää, koska pelkästään pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen perustuvassa valinnassa ei ole tarvetta poiketa valintapistemäärästä. Asetuksen 24 ja 24 a :ssä säädettyjä opetuskielen hallintaa koskevia vaatimuksia sen sijaan sovellettaisiin myös 15 a :ssä tarkoitetussa opiskelijavalinnassa. Opiskelijaksi ottaminen koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeesta annettavan pistemäärän perusteella tarkoittaisi käytännössä myös sitä, että opiskelijaksi ottamisessa ei sovellettaisi asetuksen 15 :n 2 momenttia, jonka mukaan hakija kutsutaan pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen vain kunkin vastaavan hakukohteen järjestyksessä ensimmäiseen hakutoiveeseen ja koulutuksen järjestäjän pääsy- tai sovel-

17 Valintakriteerit tuvuuskokeesta antamaa pistemäärää käytetään myös muissa vastaavissa hakukohteissa. Ei ole perusteltua, että valintapisteet siirtyisivät silloin, kun valinta suoritetaan koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella. Ehdotetun 15 a :n soveltamisalaan kuuluvat hakukohteet ovatkin pääsääntöisesti 3 :n 3 momentissa tarkoitettuja hakukohteita, joissa pääsy- tai soveltuvuuskokeen valintapisteet eivät muutoinkaan siirtyisi. Opiskelijaksi ottamiseen sovellettaisiin kuitenkin 15 :n 1, 3 ja 4 momentteja. Asetuksen 15 :n 1 momentin mukaan pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen on kutsuttava kaikki hakijat. Asetuksen 15 :n 3 momentin mukaisesti myös käytettäessä 15 a :ssä tarkoitettua koulutuksen järjestäjän omaa pääsy- tai soveltuvuuskoetta koulutuksen järjestäjä antaisi hakijalle pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 10 valintapistettä. Jos hakijalle annettaisiin pääsy- tai soveltuvuuskokeesta nolla valintapistettä, hakija jäisi käytännössä aina valitsematta, koska valinnassa ei käytetä muita valintapisteitä. Lisäksi sovellettaisiin asetuksen 15 :n 4 momenttia, jonka mukaan koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen, minkälaisista osista pääsy- tai soveltuvuuskoe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään. Pykälässä säädetään lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintakriteereistä. Voimassa olevan 3 momentin mukaan otettaessa opiskelijoita tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentissa mainittujen seikkojen lisäksi myös tutkinnon alaan liittyvien aikaisempien opintojen, harrastusten tai muiden lisänäyttöjen perusteella. Vastaava säännös perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottamisen osalta on voimassa olevan asetuksen 5 :n 3 momentissa ja se ehdotetaan kumottavaksi. Vastaavilla perusteilla ehdotetaan kumottavaksi myös 18 :n 3 momentti. 21. Valintapisteet työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, urheilullisten ansioiden sekä pääsytai soveltuvuuskokeiden perusteella Pykälässä säädetään lukion oppimäärän suorittaneille annettavista valintapisteistä. Voimassa olevan säännöksen mukaan otettaessa lukion oppimäärän suorittaneita ammatilliseen peruskoulutukseen, sovelletaan työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, aikaisempien opintojen, harrastusten ja muun lisänäytön, urheilullisten ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden osalta, mitä asetuksen :ssä säädetään. Asetuksen 18 :n 3 momentin säännös aikaisempien opintojen, harrastusten ja muun lisänäytön perusteella annettavista valintapisteistä ehdotetaan kumottavaksi, joten 21 :n otsikkoa ja sisältöä ehdotetaan muutettavaksi tätä vastaavasti. Lisäksi asetukseen lisättävässä 15 a :ssä ehdotetaan säädettäväksi opiskelijaksi ottamisesta koulutuksen järjestäjän oman pääsykokeen perusteella. Vastaava säännös on voimassa olevan asetuksen 15 :n 4 momentissa, joten uutta 15 a :ää sovellettaisiin myös lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottamisessa. 24. Opetuskielen hallinnan osoittaminen

18 18 Voimassa olevassa 24 :ssä säädetään opetuskielen hallinnan osoittamisesta ja valtakunnallisesta kielikokeesta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 11 :n 1 momentin mukaan oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kaksikielisen oppilaitoksen opetuskielenä on suomi ja ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Saman pykälän 3 momentin mukaan erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla kielellä. Valintaperusteasetuksen sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi siten, että 24 :ssä säädettäisiin opetuskielen hallinnan osoittamisesta. Valtakunnallista kielikoetta koskeva sääntely puolestaan siirrettäisiin asetukseen lisättävään uuteen 24 a :ään. Voimassa olevan asetuksen 24 :n 3 momentin mukaan hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. Kyseinen säännös ehdotetaan siirrettäväksi 24 :n 1 momenttiin. Voimassa olevan säännöksen sanamuoto on tulkinnallinen, sillä säännöksen sanamuodon mukaan hakija voidaan jättää valitsematta puutteellisen kielitaidon vuoksi eli kielitaidon puuttuminen olisi harkinnanvarainen peruste valitsematta jättämiselle. Käytännössä hakijaa ei kuitenkaan ole perusteltua ottaa opiskelijaksi, jos hänen kielitaitonsa ei ole riittävä opintojen suorittamiseksi. Säännöstä ehdotetaankin muutettavaksi siten, että opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi aina riittävä opetuskielen taito. Riittävä opetuskielen taito osoitettaisiin 24 :n 2 momentissa säädetyillä suorituksilla tai hyväksytyllä valtakunnallisella kielikokeella. Säännöksen voimassa olevan sanamuodon mukaan hakijalta on edellytetty valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. Sanamuotoa ehdotetaan selkeytettäväksi ja tarkennettavaksi myös siten, että hakijalta edellytettäisiin nimenomaan riittävää valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. Lisäksi säännöksen sanamuotoa tarkennettaisiin siten, että opetuskielellä todettaisiin tarkoitettavan hakukohteen opetuskieltä. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 11 :n 1 momentin mukaan oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi taikka kaksikielisen oppilaitoksen opetuskieli suomi ja ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Jos oppilaitoksessa annetaan opetusta useilla näistä kielistä, opiskelijan tulisi hallita nimenomaan hakukohteen opetuskieli. Opetuskielen hallinta katsottaisiin aina riittäväksi, jos opetuskieli on hakijan äidinkieli. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lisäksi nykytilaa vastaavasti niistä tilanteista, jolloin opiskelijan opetuskielen hallinta katsottaisiin riittäväksi, vaikka opetuskieli ei olisi hakijan äidinkieli. Ehdotetut 1 7 kohdat vastaisivat sisällöllisesti voimassa olevaa säännöstä. Kohtiin tehtäisiin kuitenkin eräitä kirjoitusasua koskevia ja lakiteknisiä tarkistuksia. Lisäksi 1 momenttiin ehdotettua tarkennusta vastaavasti säännöksessä käytetty maininta vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielestä muutettaisiin hakukohteen opetuskieleksi. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 kohta, jonka mukaan opetuskielen taito katsottaisiin riittäväksi, jos hakija on suorittanut hyväksytysti 24 a :ssä tarkoitetun valtakunnallisen kielikokeen hakukohteen opetuskielessä. Säännös olisi uusi. Säännös merkitsisi sitä, että jos hakija on kerran suorittanut 24 a :ssä tarkoitetun

19 19 kielikokeen hyväksyttävästi, hänen ei tarvitsisi enää osallistua uudelleen kielikokeeseen, vaan hänen opetuskielen taitonsa katsottaisiin aiemmin suoritetun kielikokeen perusteella riittäväksi. Jos hakija on aiemmin hylätty valtakunnallisessa kielikokeessa, hänellä olisi mahdollisuus osallistua kielikokeeseen uudelleen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi myös uusi 9 kohta, jonka mukaan eräissä tilanteissa koulutuksen järjestäjä arvioisi hakijan opetuskielen riittävyyden. Uutta 9 kohtaa sovellettaisiin silloin, kun hakukohteen opetuskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, eli käytännössä saamen, romanikielen tai viittomakielisessä opetuksessa. Jos opetuskieli on suomi tai ruotsi, kielitaidon taso arvioitaisiin aina 24 a :ssä tarkoitetulla valtakunnallisella kielikokeella. Muu vieraskielinen koulutus puolestaan ei kuulu valintaperusteasetuksen soveltamisalaan. 24 a. Valtakunnallinen kielikoe Asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 24 a, jossa säädettäisiin valtakunnallisesta kielikokeesta. Ehdotetun säännöksen mukaan hakijan riittävät valmiudet hakukohteen opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitettäisiin valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella, jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli eikä hakija täytä 24 :n 2 momentin 1 8 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevan asetuksen 24 :n 1 momentin säännöstä. Hakijan tulisi osallistua valtakunnalliseen kielikokeeseen vain silloin, jos opetuskieli on suomi tai ruotsi. Jos opetuskieli on muu kieli eli saame, romani tai viittomakieli, asetuksen 24 :n 2 momentin 9 kohdan mukaisesti koulutuksen järjestäjä arvioisi kielitaidon riittävyyden. Ehdotetun 24 a :n 1 momentissa säädettäisiin nykytilaa vastaavasti myös, että koulutuksen järjestäjän tulisi kutsua kaikki kielikokeen kohderyhmään kuuluvat hakijat valtakunnalliseen kielikokeeseen. Säännöstä ehdotetaan myös tarkennettavaksi nykyistä käytäntöä vastaavaksi siten, että hakija kutsuttaisiin kielikokeeseen kunakin hakukertana vain yhden koulutuksen järjestäjän toimesta. Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan useita hakutoiveita, hänet kutsuisi kielikokeeseen vain se koulutuksen järjestäjä, jonka hakukohdetta koskevan hakutoiveen hakija on esittänyt järjestyksessä ensimmäisenä. Koulutuksen järjestäjät saisivat tiedot kielikokeeseen kutsuttavista hakijoista Opetushallitukselta yhteishaussa jätettyjen hakemusten perusteella. Yhteishaun ulkopuolella järjestettävissä hauissa koulutuksen järjestäjä kutsuisi kielikokeeseen kaikki kielikokeen kohderyhmään kuuluvat hakijat. Asetuksen 24 :n 2 momentin uuteen 8 kohtaan ehdotetun säännöksen mukaan opetuskielen taito katsottaisiin riittäväksi, jos hakija on suorittanut hyväksytysti valtakunnallisen kielikokeen hakukohteen opetuskielessä. Asetuksen 24 a :n 2 momentissa säädettäisiin, milloin kielikoe katsottaisiin hyväksytysti suoritetuksi. Ehdotetun säännöksen mukaan kielikokeen hyväksytyn suorittamisen edellytyksenä olisi, että kokeessa osoitettu kielitaito vastaisi kielitaidon tasojen kuvausasteikon tasoa B1.1. Taitotaso B1.1 tarkoittaa toimivaa peruskielitaitoa. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (CEFR).

20 20 Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valtakunnallisen kielikokeen hallinnoinnista. Ehdotetun säännöksen mukaan Opetushallitus vastaisi valtakunnallisen kielikokeen kehittämisestä ja hallinnoista. Kielikokeen kehittämistä ja hallinnoista sovittaisiin tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa. Opetushallitus toimittaisi kielikokeen koulutuksen järjestäjien käyttöön. 3 Ehdotuksen vaikutukset 4 Asian valmistelu Valintaperusteasetukseen ehdotetuilla muutoksilla selkeytettäisiin vuonna 2013 voimaan tullutta valintaperusteasetusta uusien valintaperusteiden käyttöönoton jälkeen ilmenneiden tulkinnallisten epäselvyyksien poistamiseksi. Ehdotetut muutokset yhtenäistäisivät ja selkeyttäisivät soveltamiskäytäntöjä ja parantaisivat näin hakijan oikeusturvaa. Puuttuvien painotettavien arvosanojen huomioimista koskeva muutosehdotus parantaisi erityisesti aikuisten maahanmuuttajien asemaa ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisessa. Pääsykokeesta annettavia valintapisteitä koskeva säännös selkeyttäisi nykytilaa. Jatkossa pääsy- tai soveltuvuuskokeen nolla valintapistettä eli niin sanotusti hylätty tulos tai kokeeseen osallistumatta jättäminen ei merkitsisi opiskelijan valitsematta jäämistä, jos valintapisteet muutoin riittävät opiskelijaksi ottamiseen. Muutos saattaisi jonkin verran lisätä sellaisten koulutukseen valittavien hakijoiden määrää, jotka eivät ole motivoituneita ottamaan vastaan saamaansa opiskelupaikkaa, ja lisäisi näin varasijoilta tehtävien valintojen lukumäärää. Lisäksi eräillä aloilla edellytetään runsaasti esimerkiksi visuaalista hahmottamista, taiteellisuutta tai hienomotorisia taitoja, joita mitataan pääsy- ja soveltuvuuskokeella. Jos pääsy- tai soveltuvuuskokeessa hylätty hakija tulee muiden valintapisteiden perusteella valituksi tällaiseen koulutukseen, saattaa se aiheuttaa vaikeuksia koulutuksessa suoriutumisessa ja vaikuttaa koulutuksen keskeyttämiseen. Koulutustakuun tavoitteena on kuitenkin taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tällöin korostuukin ohjauksen merkitys koulutukseen hakeuduttaessa sekä joustavat siirtymät koulutusalalta toiselle koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi, jos koulutusvalinta ei osoittaudukaan tarkoituksenmukaiseksi. Ehdotetut muutokset edellyttäisivät teknisiä muutoksia Opetushallituksen ylläpitämään opintopolku.fi -hakupalveluun. Esityksellä ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Asetusehdotuksen valmistelussa on myös hyödynnetty vuosien aikana toteutetun pääsy- ja soveltuvuuskokeiden jatkokehittämishankkeen (VAKUVA2) ohjausryhmässä laadittuja ehdotuksia pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämiseksi. Asetusehdotuksesta on pyydetty lausunnot keskeisiltä sidosryhmiltä. Lausuntojen antamisen määräaika päättyi ja asiaan annettiin yhteensä 12 lausuntoa. Anne-