JÄMSÄNKOSKI BIOKAASULAITOKSEN RAKENNUSHANKE Biovakka Jämsä Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄMSÄNKOSKI BIOKAASULAITOKSEN RAKENNUSHANKE Biovakka Jämsä Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS"

Transkriptio

1 JÄMSÄNKOSKI BIOKAASULAITOKSEN RAKENNUSHANKE Biovakka Jämsä Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Joulukuu 2008 Watrec Oy Wahreninkatu Forssa

2 BIOKAASULAITOKSEN RAKENNUSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TISELOSTUS Etusivun kuva: Biokaasulaitoksen havainnekuva Watrec Oy; Takasivun kuva: Hankealueelta, Jämsänkosken kaupunki. Karttakuvat: Suomen ympäristökeskus: Hertta tietokanta, Watrec Oy:n sopimusnro: SYKE/TK-H191/06 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA SUUNNITTELU HANKKEEN NIMI HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTIEDOT HANKKEEN TAVOITTEET SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSAIKATAULU HANKKEEN SIJOITTUMINEN JA MAANKÄYTTÖTARVE HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET ARVIOINTIOHJELMAN LAATIMINEN OHJELMAVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Yleisötilaisuus Kankarisveden koulun auditoriossa Tutustumismatka Biovakka Oy:n biokaasulaitokselle Yhteysviranomaisen lausunto ja tarkennukset YVA-ohjelmasta VUOROPUHELU JA VIRANOMAISLAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN YVA-PROSESSISSA SELOSTUSVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS ARVIOITAVAT TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT JA TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN BIOKAASULAITOKSEN PROSESSIKUVAUKSET YLEISTÄ SUUNNITTEILLA OLEVAN LAITOKSEN PÄÄPROSESSIT BIOKAASULAITOKSEN INFRASTRUKTUURI JA RAKENNUKSET SEKÄ NIISSÄ TAPAHTUVAT TOIMINNOT Sivutuotteiden vastaanotto ja esikäsittely Hajukaasujen käsittely Hygienisointi Renderöinti Anaerobinen käsittely Vedenerotus Lopputuotteiden jatkojalostus Piha-alueet, tiet ja liikennejärjestelyt KÄSITTELYYN VASTAANOTETTAVIEN MATERIAALIEN MÄÄRÄ, LAATU JA ENERGIANTUOTTOPOTENTIAALI MUODOSTUVAT JÄTTEET JA JÄTEVEDET...42 Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 2

3 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN RAJAUS ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT ARVIOITUJEN VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Haisevat yhdisteet Liikenteen aiheuttamat vaikutukset Arvio hankkeen meluvaikutuksista Arvio hankkeen työllisyysvaikutuksista Terveysvaikutukset Pölyäminen VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN, POHJAVESIIN JA PINTAVESISTÖIHIN Maaperän laatu ja vesistötiedot Arvio hankkeen suorista maaperä- ja vesistövaikutuksista Arvio biokaasulaitoksen lopputuotteiden lannoitekäytön maaperä- ja vesistövaikutuksista VAIKUTUKSET ILMAAN JA ILMASTOON Nykyinen tilanne Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Metaanin polton päästöt Biokaasulaitoksen vaikutukset alueen kokonaispäästöihin VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Yleistä Arvio hankkeen vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen Arvio hankkeen vaikutuksista alueen jätehuoltoon Vaikutukset vesihuoltoon Kaavoitustilanne ja arvio hankkeen vaikutuksista maankäyttöön VAIKUTUKSET LUONTOON, LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN Alueen luontotiedot Suojelualueet ja kohteet Arvio hankkeen vaikutuksista luontoon, suojeltuihin alueisiin ja maisemaan Arvio hankkeen vaikutuksista luonnonvarojen hyödyntämiseen RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET JA KÄYTÖSTÄ POISTAMINEN ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSIEN MAHDOLLISUUDESTA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA ARVIO TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT TOIMINNAN VAIKUTUSTEN SEURANTA JA RAPORTOINTI KÄYTTÖTARKKAILU JA RAPORTOINTI PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU Ilmanpäästöt Vesistö ja viemäri sekä maaperä Melu LÄHTEET LIITTEET Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 3

4 TIIVISTELMÄ Biovakka Jämsä Oy:n toimeksiannosta on toteutettu YVA-menettely liittyen Jämsänkoskelle suunnitteilla olevan biokaasulaitoksen rakennushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa keskitetty biokaasulaitos jalostamaan alueen alkutuotannon, teollisuuden ja yhdyskunnan sivutuotteista bioenergiaa sekä maanparannus- ja lannoitetuotteita. Tavoitteena on rakentaa laitos, joka kaikilta osin vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman sivutuoteasetuksen vaatimuksia. Laitoksella muodostuvan biokaasun sisältämä energia on hyödynnettävissä paikallisesti lämpönä ja sähkönä, johdettavissa maakaasuverkostoon tai jalostettavissa liikennepolttoaineeksi. Laitoksen käsittelykapasiteetiksi on suunniteltu tonnia lietemäistä materiaalia vuodessa. Suunniteltu hankealue sijaitsee Myllymäen teollisuusalueella, Jämsänkosken kaupungin omistuksessa olevalla korttelilla no Kortteli on asemakaavoitettu teollisuusalueeksi kaavamerkinnällä T-2. Alueella on vireillä asemakaavan muutos ja laajennus, jonka myötä tontin kokonaisalaksi muodostuu noin 10 ha. Lähin asutus sijaitsee noin 200 metrin päässä tontista. YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa, sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. YVA-menettelyn konsulttina on toiminut Watrec Oy ja yhteysviranomaisena Esa Mikkonen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta. YVA-menettely on hankkeen ympäristölupaprosessia edeltävä vaihe, jonka tuloksia hyödynnetään laitoksen jatkosuunnittelussa. Biokaasulaitoksella orgaaninen materiaali käsitellään bioreaktorissa, hapettomissa olosuhteissa mikrobiologisesti. Prosessissa syntyy biokaasua, jossa on noin % metaania ja % hiilidioksidia. Anaerobikäsittelyn tuloksena lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsittely muuttaa lietteen ominaisuuksia. Mädäte on nestemäisempää ja tasalaatuisempaa kuin raakaliete ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille edullisemmassa muodossa. Lietteen orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta myös lietteen haju muuttuu ja haisevien yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti (>95 %). Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energiaa 6-7 kwh/m 3. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää lietettä muodostuu metaania sen orgaanisen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen m 3, vastaten energiasisällöltään l kevyttä polttoöljyä. Käsitelty mädäte jaetaan laitoksella linkokäsittelyllä typpipitoiseksi nestejakeeksi ja fosforipitoiseksi humusjakeeksi, joita voidaan sellaisenaan käyttää peltolannoitteina tai jalostaa edelleen helpommin kuljetettaviksi lannoitetuotteiksi. Nestejakeen jatkojalostuksessa muodostuu typpilannoitetta ja viemäröitävää jätevettä. Humusjakeen jatkojalostaminen lannoiterakeeksi on mahdollista toteuttaa termisen kuivauksen avulla. Osa tuotteista varastoidaan laitoksella, osa toimitetaan suoraan tuotteiden loppukäyttäjille. Kaikki laitoksen toiminnot tapahtuvat suljetuissa tiloissa ja säiliöissä, joista hajukaasut johdetaan hajukaasujen käsittelyprosesseihin. Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 4

5 Hankkeen ympäristövaikutustarkastelussa huomioitiin nykytilanne lain edellyttämänä 0- vaihtoehtona sekä hankkeen toteuttaminen kahdelle eri käsittelykapasiteettivaihtoehdolle: ja tonnia vuodessa. YVA-menettelyssä arvioitiin seuraavat ympäristövaikutukset: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen o Hajuvaikutukset o Liikennevaikutukset o Meluvaikutukset o Työllisyysvaikutukset o Terveysvaikutukset o Pölyäminen - Vaikutukset maaperään, pohjavesiin ja pintavesistöön - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön - Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen - Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuudesta - Rakentamisen aikaiset vaikutukset Ympäristövaikutusten arviointi perustuu ensisijaisesti seuraaviin menetelmiin: - Ympäristön nykytilan selvityksiin ja arvioihin - Laskennallisiin energia- ja päästöskenaarioihin - Hajun leviämisen matemaattiseen mallintamiseen - Toiminnassa olevien vastaavien laitosten mittaus- ja tilastointitietojen hyödyntämiseen - Asiantuntijoiden vaikutusarvioihin - Kirjallisuusselvityksiin - Tiedotustilaisuudessa saatuihin tietoihin ja niiden analysointiin - YVA-menettelyn aikana annetuista lausunnoista ja mielipiteistä saatuun informaatioon Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi kartoitettiin hankkeen sijoituspaikan ympäristön herkät ja häiriintyvät kohteet, kuten asutus, pohjavesialueet, pintavesistöt, luonnonsuojelualueet sekä arvokkaat maisema-alueet noin viiden kilometrin säteellä hankkeen sijoituspaikasta. Hankkeen suorien vaikutusten, kuten hajuvaikutusten oletettiin rajautuvan hankkeen välittömään ympäristöön, noin 1-2 km säteelle hankkeen sijoituspaikalta. Lisäksi liikennevaikutusten arvioitiin kohdistuvan pääasiassa liikennöintireitin varren asutukseen kantatiellä 56 sekä Myllymäen läpikulkureitillä Sammontie- Jalostajantie-Teollisuustie. Yleisellä tasolla hankkeella arvioitiin olevan vaikutuksia mm. seutukunnan jätehuoltoon, energian käyttöön ja työllisyyteen, sekä mm. vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Näitä tarkasteltiin yleisesti ilman maantieteellistä rajausta. Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 5

6 Yleisesti biokaasulaitoshankkeella todettiin olevan useita ympäristön kannalta positiivisia vaikutuksia ja joitain jätehuoltotoiminnalle tyypillisiä haitallisia vaikutuksia, kuten raskaan liikenteen lisääntyminen sekä ajoittaiset hajuhaitat hankkeen lähialueella. Tulosten perusteella hanke arvioitiin toteuttamiskelpoisiksi ja kokonaisuutena kannatettavaksi positiivisten vaikutusten ansiosta. Arvioinnin kohteena olevan sijoituspaikan arvioidaan soveltuvan hankkeen mukaiseen toimintaan, kun huomioidaan hankealueen itäpuolella olevat raviinit. Eri laitoskapasiteettivaihtoehtoja vertailemalla saatiin tietoa laitoskoon vaikutuksista erityisesti massataseisiin, materiaalivirtoihin, liikennemääriin, liikenteen päästöihin, meluvaikutuksiin, energian tuotantoon, kasvihuonekaasuvähenemiin, työllisyysvaikutuksiin ja puhdistamokuormitukseen. Kapasiteetin kasvattamisella on luonnollisesti vaikutusta erityisesti liikennemäärien kasvuun ja liikenteestä aiheutuviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Toisaalta myös positiiviset ympäristövaikutukset, kuten bioenergian tuotannon vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähenemään ja mm. työllisyysvaikutukset kertaantuvat kapasiteetin kasvattamisen myötä. Päästöjen osalta laitoksen kapasiteetilla ei ole merkittävää vaikutusta, koska päästöjen hallinta tulee lähtökohtaisesti ottaa huomioon laitoksen suunnittelussa. Tarkasteltaessa eri kapasiteettivaihtoehtoja ei noussut esille vaikutuksia, joiden perusteella VE 2:n mukainen, tonnin vuotuinen käsittelykapasiteetti tulevaisuudessa olisi toteuttamiskelvoton. Toisaalta tarkasteluun liittyi epävarmuustekijöitä, koska kokemusta vastaavan kapasiteetin biokaasulaitoksesta ei Suomessa ole. Laajemman kapasiteetin toteuttamisen todettiin edellyttävän mittavaa kysyntää käsittelyn lopputuotteena syntyville lannoitevalmisteille. Hankkeen käynnistäminen ja laitoksen operoiminen pienemmällä kapasiteetilla tn/vuosi arvioitiin lähtökohtaisesti kannatettavaksi ja tulevalle laajennusmahdollisuudelle suuntaa antavaksi. Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 6

7 1 JOHDANTO Biokaasuteknologian hyödyntäminen orgaanisen materiaalin prosessoinnissa bioenergiaksi perustuu luonnolliseen, hapettomissa olosuhteissa tapahtuvaan biologiseen hajoamiseen, jota tehostetaan prosessitekniikan avulla. Orgaanisen aineksen hajoaminen tapahtuu suljetussa tilassa, jolloin muodostuva metaani saadaan otettua talteen ja hyödynnettyä energiana. Erityisesti EU:n alueella on tarvetta toteuttaa ihmistoiminnasta aiheutuvien päästöjen vähentämistä sekä kasvattaa merkittävästi uusiutuvan energian käyttöä. Lisäksi tiukentuneet sivutuotteiden käsittelyyn kohdistuvat vaatimukset ovat lisänneet kiinnostusta biokaasuteknologian hyödyntämiseen orgaanisten sivuvirtojen käsittelyssä. Biokaasuteknologiaa eli anaerobista käsittelyä voidaan käyttää orgaanisten sivutuotteiden aiheuttaman ympäristökuormituksen hallintaan, maanparannus- ja lannoitevalmisteiden tuotantoon ja uusiutuvan energian tuottamiseen. Näin ollen biokaasuteknologia on sekä ympäristö- että energiateknologiaa, jota pidetään yleisesti kestävän kehityksen mukaisena teknologiana. Suomessa biokaasulaitoksia on tällä hetkellä vähän, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on kasvussa. Suomen ensimmäinen keskitetty biokaasulaitos, jossa käsitellään useiden maatilojen karjalantaa sekä muita orgaanisia sivujakeita, otettiin käyttöön Vehmaalla vuonna Vuonna 2007 on otettu käyttöön kaksi uutta biokaasulaitosta ja vuoden 2008 aikana valmistuu neljäs merkittävän kokoinen biokaasulaitos. Lisäksi tällä hetkellä esiselvitys- tai luvitusvaiheessa on useita laitoshankkeita. Biokaasulaitoksen investointi- ja käyttökustannus riippuu käsiteltävän lietteen määrästä. Käytännössä yksikkökustannus alenee, mitä enemmän lietettä käsitellään. Investoinnin taloudellinen kannattavuus on tyypillisesti mahdollista vain laitoksissa, jotka käsittelevät myös karjatalouden lietteitä korkeamman energiantuottopotentiaalin omaavia raaka-aineita. Laitoksen kannattavuus lisääntyy, mikäli käsiteltävästä raakaaineesta voidaan periä porttimaksua ja mikäli laitoksen tuottama ylimääräenergia voidaan hyödyntää kustannustehokkaalla tavalla. Tämän biokaasulaitoshankkeen esisuunnittelu on aloitettu yhteistyössä Biovakka Suomi Oy:n ja Erkki Salminen Oy:n kanssa. Myöhemmin toimijoiden nimiin perustettiin oma yhtiö, Biovakka Jämsä Oy. Jämsänkosken kaupunki on osoittanut hankkeelle tontin Myllymäen teollisuusalueelta. Hankkeesta vastaavan kriteereinä soveltuvalle sijoituspaikalle ovat olleet mm. alueella sijaitsevat muut biokaasulaitoksen toimintaa tukevat toiminnot: jätteenkäsittelylaitos, UPM, Genencor International, tarpeeksi iso tontti, hyvät liikenneyhteydet eri suuntiin sekä riittävät etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Biokaasulaitoshankkeen tarkoituksena on anaerobitekniikkaa käyttävän keskitetyn biokaasulaitoksen perustaminen. Laitos on suunniteltu vastaanottamaan ja jatkojalostamaan tonnia orgaanista materiaalia (kuiva-ainepitoisuus, TS, n. 12 %) vuosittain. Laitoksella on tarkoitus jalostaa alkutuotannon, teollisuuden ja yhdyskuntien sivujakeista korkeatasoisia maanparannus- ja lannoitevalmisteita sekä paikallisesti tuo- 7 Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty.

8 tettua puhdasta bioenergiaa, joka voidaan hyödyntää lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena tai tuotettu biokaasu voidaan johtaa maakaasuverkostoon. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 2. luvun 6 :n kohdan 11 b perusteella hankkeelle on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (myöhemmin YVA-menettely) biologisen käsittelylaitoksen kapasiteetin ylittäessä tn vuotuisen määrän. Tässä dokumentissa on kuvattu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) (myöhemmin YVA-laki) mukainen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 8

9 2 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA SUUNNITTELU 2.1 HANKKEEN NIMI Jämsänkosken (vuoden 2009 alusta Jämsän) biokaasulaitoshanke. 2.2 HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTIEDOT Biokaasulaitosta varten on perustettu Biovakka Jämsä Oy niminen yhtiö, joka vastaa varsinaisesta biokaasulaitoksen rakennuttamisesta. Esisuunnitteluvaiheessa, kun yritystä ei vielä ollut perustettu, hankkeesta vastasi bioenergian tuotannon ja jätehuollon toimialalla toimiva Biovakka Suomi Oy, sekä Jämsän seudulla jätehuolto- ja kierrätyspalveluita tarjoava Erkki Salminen Oy. Watrec Oy on saanut toimeksiannon biokaasulaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin järjestämisestä, YVA-ohjelman ja YVAselostuksen laadinnasta, sekä tarvittavien selvitysten ja tutkimusten koordinoinnista. YVA-menettelyn eri osapuolten yhteystiedot: HANKKEESTA VASTAAVA: Biovakka Jämsä Oy Kalannintie 191, VINKKILÄ Yhteyshenkilö: Jyrki Heilä p , KONSULTTI: Watrec Oy Yliopistonkatu 26 A, JYVÄSKYLÄ YVA-yhteyshenkilö: Jaana Tuppurainen, p , YHTEYSVIRANOMAINEN: Keski-Suomen ympäristökeskus Ailakinkatu 17, PL 110, JYVÄSKYLÄ Ylitarkastaja, Esa Mikkonen, p , Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 9

10 2.3 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on rakentaa Jämsänkoskelle keskitetty tonnia vuosittain biohajoavaa ainesta (TS n. 12 %) käsittelevä biokaasulaitos. Laitos suunnitellaan jalostamaan alueen teollisuuden sivutuotteista, yhdyskuntajätevesilietteistä sekä karjatalouden lietteistä ja kasviperäisistä biomassoista bioenergiaa sekä maanparannusja lannoitetuotteita. Tavoitteena on rakentaa laitos, joka kaikilta osin vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY 1774/2002) asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (sivutuoteasetus) annettuja vaatimuksia. Laitoksen liiketoimintaperiaatteena on tuottaa bioenergiaa ja jalostaa lannoitetuotteita samalla tarjoten sivujakeiden käsittelypalvelua erityisesti teollisuudelle, yksityisille ja kunnallisille jätevedenkäsittelylaitoksille sekä alkutuotannolle. Suomessa ensimmäiset kokemukset karjatalouden, teollisuuden ja kunnallisen sektorin orgaanisen materiaalin yhteiskäsittelystä keskitetyssä biokaasulaitoksessa on Biovakka Oy:n Vehmaan biokaasulaitokselta. Vehmaalla saadut kokemukset ovat hyödynnettävissä tässä laitosprojektissa, mikä tuo hankkeeseen merkittävää lisäarvoa. Alkutuotannon osalta laitos mahdollistaa isojen karjatalousyksiköiden lietteenkäsittelyhaasteiden ratkaisemisen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Mädätetyn lietteen jatkoprosessointi mahdollistaa pääravinteiden, typen ja fosforin, erottamisen eri jakeisiin, jolloin ns. täsmälannoittaminen on mahdollista. Toisaalta ravinnejakeiden jatkojalostamisella mahdollistetaan ravinteiden konsentroiminen huomattavasti pienempään tilavuuteen, jolloin lannoitteiden jakelu laajemmalle alueelle on mahdollista. Mädätetyn lietteen peltokäytöllä vähennetään merkittävästi myös peltolevityksen aikaista hajuhaittaa. Jätevesilietteen käsittelyyn laitos tarjoaa jätehuoltopalvelua siten, että käsitelty mädäte on käytettävissä Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymällä tavalla maanparannusaineena ja sen jatkojalosteet mm. orgaanisina lannoitteina. Teollisuuden toimijoille laitos tarjoaa palvelua sivutuoteasetuksessa kolmannen luokan materiaaliksi luokiteltavien sivutuotteiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn hyväksytyssä laitoksessa. Kolmannen luokan sivutuotteiksi luokitellaan mm. entiset eläinperäiset elintarvikkeet ja elintarviketeollisuuden prosesseissa muodostuvat riskittömät sivuvirrat. Edellä lueteltujen jakeiden käsittely biokaasulaitoksessa edellyttää sivutuoteasetuksen perusteella materiaalin hygienisointia varsinaisen anaerobikäsittelyn lisäksi. Hygienisointi tapahtuu kuumentamalla alle 12 mm palakokoon hienonnettua materiaalia 70 ºC:n lämpötilassa vähintään tunnin ajan. Laitoksella on mahdollista käsitellä myös sivutuoteasetuksen mukaan toisen luokan eläinperäistä materiaalia, kuten esimerkiksi tiloilla kuolleita eläimiä tai teurastamoilta peräisin olevia materiaaleja. Tämä edellyttää kuitenkin erityistä esikäsittelyä, ns. renderöintiprosessia, jossa materiaali painesteriloidaan vähintään 133 ºC:n lämpötilassa, 3 baarin paineessa vähintään 20 minuutin ajan. Sivutuoteasetuksen perusteella 1. luokan materiaaliksi luokiteltavaa riskijätettä ei voi- Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 10

11 da käsitellä biokaasulaitoksessa lainkaan. Liitteessä 1 on esitetty sivutuoteasetuksen II luvun artiklat 4, 5 ja 6, joissa esitetään eläimistä saatavien sivutuotteiden luokittelu kolmeen luokkaan. Laitoksella tuotettu bioenergia hyödynnetään laitoksen omissa prosesseissa, sekä mahdollisesti lähialueen muissa yrityksissä lämpönä ja sähkönä. Laitoksella on myös mahdollista tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Ylijäämäkaasu voidaan toimittaa myös Gasum Oy:n maakaasuverkkoon. Jatkossa laitoksen tuottamaa biokaasua voidaan hyödyntää myös liikennepolttoaineena tai nesteytettynä biometaanina. Päätöksiä kaasun hyödyntämisestä ei ole vielä tehty. Hankkeen mukaisen laitoksen arvioitu käyttöikä on vähintään vuotta. Käyttöikään vaikuttaa luonnollisesti toimialan kehittyminen. Mikäli laitos poistetaan käytöstä, puretaan laitoksen rakenteet ja alue maisemoidaan tai osoitetaan muuhun käyttöön. 2.4 SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSAIKATAULU Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkoi virallisesti, kun hankkeesta vastaava toimitti arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Jämsänkosken biokaasulaitoshankkeen arviointiohjelman valmistelu aloitettiin keväällä 2008 ja tässä dokumentissa kuvattu arviointiselostus aloitettiin syksyllä Molemmat on tehty yhteistyössä hankkeesta vastaavan ja Watrec Oy:n kanssa. Kuvassa 2.1 on esitetty tavoiteaikataulu YVAmenettelyyn, tiedottamiseen, ympäristölupavaiheeseen sekä toteuttamiseen. elokuu 09 heinäkuu 09 kesäkuu 09 toukokuu 09 huhtikuu 09 maaliskuu 09 helmikuu 09 tammikuu 09 joulukuu 08 marraskuu 08 lokakuu 08 syyskuu 08 elokuu 08 heinäkuu 08 kesäkuu 08 toukokuu 08 Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma nähtävänä Tiedotustilaisuudet Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus nähtävänä Yhteysviranomaisen lausunto Ympäristöluvitus Hankkeen mahdollinen toteuttaminen Kuva 2.1 Biokaasulaitoksen rakennushankkeen YVA- ja lupamenettelyn tavoiteaikataulu. Esiselvitysten ja alustavan esisuunnittelun pohjalta biokaasulaitoksen toteuttamishanke alkaa YVA-menettelyllä. Menettelyn aikana laitossuunnitelmaa tarkennetaan teknisten ratkaisujen, energian hyötykäyttömahdollisuuksien ja käsiteltävien materiaalien sekä Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 11

12 mm. lopputuotteiden jatkokäsittelyn osalta. YVA-menettely arvioidaan saatavan päätökseen maaliskuussa YVA-menettelyn aikana, kun ympäristövaikutusten arvioinnista on saatu riittävä tieto tarkentavien suunnitelmien pohjaksi, valmistellaan myös hankkeen ympäristölupahakemusta. Ympäristölupahakemus voidaan kuuluttaa samassa yhteydessä YVA-selostuksen kanssa, mutta YVA-lain 13 perusteella ympäristölupapäätöksiä voidaan tehdä vasta, kun koko YVA - menettelyn aineisto on viranomaisen käytettävissä ja YVA-menettely on kokonaisuudessaan suoritettu. Ympäristölupaprosessin arvioidaan kestävän noin kahdeksan kuukautta. Hankkeen ympäristölupahakemus tullaan jättämään ympäristökeskukseen todennäköisesti arviointiselostuksen nähtävilläoloajan aikana. Ympäristölupaprosessin jälkeen voidaan aloittaa laitoksen rakennustyöt, mikäli tarvittavat rakennusluvat myönnetään. Laitoksen rakentaminen kestää kuukautta ja tämän jälkeen se voi alkaa vastaanottaa käsiteltäviä materiaaleja. Energian tuotannon osalta noin 30 % tuotantokapasiteetti voidaan saavuttaa 2 3 kuukauden kuluttua laitoksen käynnistämisestä ja tuotantokapasiteettia nostetaan asteittain siten, että 100 % tuotanto saavutetaan noin kuukauden kuluttua laitoksen käynnistämisestä. Siten laitoksen 100 % energiantuotanto on saavutettavissa aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella. Lähtökohtaisesti YVA-menettely pyritään toteuttamaan niin, että tässä vaiheessa suunnitteilla olevien eri kapasiteetti- ja teknologiavaihtoehtojen ympäristövaikutukset tunnetaan ja ympäristölupaprosesseissa mahdollisesti esille tuleviin hankkeen ympäristövaikutuksia koskeviin kysymyksiin saadaan vastaus YVA-selostuksesta. YVA-selostuksen sisällön luomiseen on osallistunut asiantuntijoita mm. Jämsänkosken ja Jämsän kaupungeilta, Keski-Suomen TE-keskukselta, Keski-Suomen tiepiiriltä, Keski- Suomen museolta ja Keski-Suomen ympäristökeskuksesta. 2.5 HANKKEEN SIJOITTUMINEN JA MAANKÄYTTÖTARVE Hanke sijoittuu Jämsänkosken ja Jämsän kaupunkien rajalla olevalle Myllymäen teollisuusalueelle. Jämsänkosken kaupungin omistuksessa oleva kortteli no 1028 sijoittuu alueelle kuvan 2.2 mukaisesti. Hankkeesta vastaava ja Jämsänkosken kaupunki ovat sopineet kiinteistön vuokraamisesta Biovakka Jämsä Oy:n nimiin biokaasulaitoksen perustamista varten. Hankkeen mukaisen laitoskokonaisuuden tarvitsema maa-ala tie- ja piha-alueineen on noin 2-4 ha. Kiinteistö rajoittuu pohjoispuolella kaavalla suojeltuun luonnonsuojelualueeseen, itä- ja länsipuolella lähivirkistysalueeseen. Länsipuolen rajaa pitkin kulkee myös sähkölinja. Edellä mainitut alueet kuuluvat kaikki Jämsänkosken kaupungin omistukseen. Eteläpuoleinen alue rajoittuu kaavoittamattomaan yksityiseen maahan. Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 12

13 Lähimmät asuinkiinteistöt (2 kpl) sijaitsevat suunnitellusta alueesta noin 200 metrin etäisyydellä alueen länsipuolella kuvan 2.2 mukaisesti. Lähimmät varsinaiset asuinalueet kuvan 2.3 mukaisesti ovat alueen eteläpuolella noin 400 metrin etäisyydellä sijaitseva Pääskysmäki sekä noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alueen itäpuolella sijaitsevat Linnamäki, Arvenmäki ja Asemamäki. Pohjoispuolelle on pääosin rakennettua teollisuusympäristöä, minkä takana noin 2 kilometrin päässä sijaitsee Myllymäen asuinalue. Alueen lähistöllä toimii myös mm. Erkki Salminen Oy:n jätteenkäsittelylaitos, UPM Kymmene Oyj Jämsänkosken tehdas ja Genencor International. (Hertta 2008) Kulkuyhteyttä hankkeelle varatulle kiinteistölle ei vielä tällä hetkellä ole. Jämsänkosken kaupungin vireillä olevassa asemakaavanmuutoksessa Sammonkadulle on suunniteltu jatko-osa, joka tulee kulkemaan hankealueen länsirajaa myöten. Sammonkatu Lähimmät naapurit Kortteli 1028 (1:10000) Kuva 2.2 Hankkeelle varattu tontti (ympyröity) ja sen välitön ympäristö. Lähimmät kaksi kiinteistöä on merkitty paksulla nuolella. Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 13

14 Kuva 2.3 Hankkeen sijoittuminen suhteessa lähiympäristöön. 2.6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Biokaasulaitoshankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan. Ympäristöluvan lupaviranomaisena toimii Keski-Suomen ympäristökeskus. Ympäristölupaan liittyviä päätöksiä voidaan tehdä vasta, kun lupaviranomaisella on käytössään hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 14

15 Biokaasulaitoksen rakentaminen vaatii yksityiskohtaiset rakennus- ja rakennuttamissuunnitelmat. Näihin edellytetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaiset rakennusluvat, jotka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Alueen maankäyttöä ohjataan maakuntakaavalla, jossa alue on merkitty työpaikka (TP) sekä teollisuus ja varastointialueeksi (T/kem), osayleiskaavassa ja asemakaavassa on teollisuusalueen merkinnät (T). Alueella on asemakaavan muutos ja laajennus vireillä. Ohjelmalausuntojen yhteydessä hankkeesta vastaava toivoi kaavoituksesta ja rakennuslupamenettelystä vastaavia viranomaistahoja antamaan lausuntonsa hankkeen edellyttämästä rakennuslupamenettelystä. Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) perusteella eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevältä laitokselta edellytetään Eviran myöntämä laitoshyväksyntä. Laitoshyväksyntä edellyttää, että laitokselle on laadittu omavalvontajärjestelmä, jonka on perustuttava HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriittisten valvontapisteiden valvonta). Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) ja lannoitevalmistelain (539/2006) perusteella laitoksella muodostuvien ravinnejakeiden markkinointi ja myynti edellyttää Eviran tuotehyväksyntää. Tuotehyväksynnän kriteereinä on, että ravinnejakeille on laadittu tuoteselosteet ja niiden hygieeninen laatu on todennettu hyväksytyssä laboratoriossa. Maakaasuasetuksen (1058/1993) 1. luvun 5 perusteella asetusta sovelletaan myös biokaasun siirtoon ja hyödyntämiseen, mikäli kaasun hyödyntäminen tapahtuu laitoksen ulkopuolella. Asetuksen 2. luvun, 6 :n perusteella kaasun siirtoputkiston saa rakennuttaa vain Turvatekniikan keskuksen (Tukes) antamalla rakentamisluvalla. 2.7 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN Hanke ei suoraan liity muihin käynnissä oleviin yksityisiin hankkeisiin. Hankkeella on kuitenkin yhtymäkohtia mm. valtakunnallisiin ja alueellisiin jätesuunnitelmiin ja ilmastostrategioihin. Uudessa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille rajoitetaan. Tavoitteena on mm. tehostaa kaatopaikoilla syntyvän, ilmastolle haitallisen metaanin talteenottoa sekä edistää biokaasun laitosmaista tuotantoa ja käyttöä. Suunnitelmassa mainitaan myös yhtenä kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistävänä keinona jäteperäisten lannoitevalmisteiden käytön edistäminen viherrakentamisessa sekä maataloudessa. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan pääpaino on kohdistettava jätteiden määrän vähentämiseen sekä jätteiden laitosmaisen, ympäristövaikutuksiltaan halli- Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 15

16 tun käsittelyn lisäämiseen, jonka tuloksena suurin osa kuivajätteestä ja biojätteestä ohjautuisi muualle kuin loppusijoitukseen. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu ja se lisää ilmastonmuutosta. Suomen tavoitteena on osana Euroopan unionia rajoittaa ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjään. Valtaosa, noin 70 prosenttia päästöistä on fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Kansallisen ilmastostrategian keinovalikoimaan kuuluu mm. uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen, mikä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi parantaa energiahuollon omavaraisuutta. Maatalouden päästöjen rajoittaminen liittyy kotieläintalouden metaanipäästöjen ja viljelyn dityppioksidipäästöjen rajoittamiseen. Yhtenä keinona tähän mainitaan biokaasuntuotanto. Keski-Suomen maakuntasuunnitelman kehittyväksi klusteriksi on valittu joulukuussa 2007 käynnistynyt Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma. Sen mukaan yksi Keski- Suomen kehitysteemoista on biokaasujärjestelmät. Keski-Suomi aikoo yli kaksinkertaistaa biokaasun käyttönsä sähkön- ja lämmöntuotannossa seitsemän vuoden aikana. Keski-Suomessa on alkamassa myös Biokaasusta energiaksi EU-ohjelma. Välillisenä tavoitteena on nostaa ja lujittaa Jämsän seudun alueen profiilia korkean ympäristöosaamisen ja puhtaan teknologian alueena sekä kehittää ja yhtenäistää edelleen Jämsän seudun jätehuoltoa. Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 16

17 3 HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS 3.1 YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolten näkemyksistä hankkeeseen. Lisäksi YVA-menettely tuottaa tietoa hankkeen suunnittelua ja toteuttamista varten. YVA-menettelyn periaatteellinen kulku on esitetty kuvassa 3.1. YVA-menettelyn - aloitus Arviointiohjelman laatiminen Lausunnot ja muistutukset Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Yhteysviranomaisen kuulutus ja tiedottaminen Ympäristövaikutusten arviointi Lausunnot ja muistutukset Arviointiselostuksen laatiminen Yhteisviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Yhteysviranomaisen kuulutus ja tiedottaminen YVA-menettely päättyy Kuva 3.1. Ympäristövaikutusten arviointiprosessin pääkohdat ja prosessin kulku. Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 17

18 3.2 ARVIOINTIOHJELMAN LAATIMINEN Hankkeen YVA-menettely alkoi keväällä YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa hankkeelle laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma, jossa esitettiin kuvaus hankkeesta ja suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelman laati Watrec Oy yhteistyössä hankkeesta vastaavan kanssa. Hankkeen YVA-menettelyä varten ei perustettu virallista ohjausryhmää, mutta YVAdokumenttien sisällön luomiseen ja dokumenttien tarkastamiseen osallistui asiantuntijoita mm. Jämsänkosken kaupungilta, Keski-Suomen ympäristökeskukselta ja Watrec Oy:ltä. Valmis arviointiohjelma toimitettiin Keski-Suomen ympäristökeskukselle OHJELMAVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Yksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteista on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-lain 8 :n mukaan yhteysviranomaisen on huolehdittava arviointiohjelmasta tiedottamisesta kuulutuksilla hankkeen arvioidulla vaikutusalueella sekä pyydettävä tarvittavat lausunnot ja varattava mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Keski-Suomen ympäristökeskus kuulutti arviointiohjelman vireille tulosta sanomalehti Koillis-Hämeessä, sekä ympäristöhallinnon internetsivuilla. Arviointiohjelma oli nähtävänä välisenä aikana Jämsänkosken kaupungin tilapäisosoitteessa Isännöitsijänsilta 2, Keski-Suomen ympäristökeskuksessa sekä internetissä osoitteessa Hanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointia esiteltiin yleisölle Kankarisveden koulun auditoriossa. Yhteenveto yleisötilaisuudesta on esitetty kappaleessa Lisäksi järjestettiin yleisötilaisuudessa tulleen pyynnön johdosta tutustumismatka Biovakka Oy:n jo toiminnassa olevalle biokaasulaitokselle Vehmaalle sekä käynnistymässä olevalle laitokselle Turkuun. Yhteenveto matkasta on kappaleessa Nähtävillä oloaikana hankkeesta sai esittää mielipiteitä ja muistutuksia. Keski-Suomen ympäristökeskukseen ei tullut yhtään mielipidettä tai muistutusta. Lisäksi yhteysviranomainen sai arviointiohjelmasta lausunnot Jämsän ja Jämsänkosken kaupungeilta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen TE-keskukselta, Museovirastolta, Myllymäen asukasyhdistykseltä sekä Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiriltä. Yhteysviranomainen toimitti hankkeesta vastaaville yhteenvedon lausunnoista osana arviointiohjelman viranomaislausuntoa. Yhteenveto ohjelmalausunnosta on esitetty kappaleessa Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 18

19 3.3.1 Yleisötilaisuus Kankarisveden koulun auditoriossa Arviointiohjelman nähtävillä oloajan alkuun järjestettiin yleisötilaisuus hankkeen ja sen YVA-menettelyn esittelemiseksi. Kaikille avoimesta tilaisuudesta ilmoitettiin ohjelmakuulutuksen yhteydessä paikallisessa lehdessä sekä ympäristökeskuksen sivuilla. Tilaisuuden järjestäjätahoina olivat läsnä Jyrki Heilä Biovakka Suomi Oy:stä, Jussi Konttinen Erkki Salminen Oy:stä, Kaisa Suvilampi Watrec Oy:n Forssan toimipisteestä ja Jaana Tuppurainen Watrec Oy:n Jyväskylän toimipisteestä sekä YVA-yhteysviranomainen Esa Mikkonen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta. Järjestäjätahojen lisäksi paikalla oli myös Jukka Nevalainen Jämsänkosken kaupungin edustajana. Muuta yleisöä paikalla oli seitsemän. Tilaisuuden avasi Jyrki Heilä kertomalla hankkeen taustoista ja tavoitteista. Ympäristökeskuksen edustaja kertoi viranomaisnäkökulman YVA-menettelystä ja sen tarkoituksesta. Kaisa Suvilampi jatkoi kertomalla tarkemmin hankkeen sijoittumisesta ja prosesseista sekä käsiteltävistä vaihtoehdoista ja lopuksi Jaana Tuppurainen kävi läpi hankeen YVA-ohjelman sisältöä ja arviointityön menetelmiä. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa informaatiota hankkeesta ja sen etenemisestä paikallisille tahoille, sekä saada tietoa alueen nykyisistä olosuhteista ja yleisestä suhtautumisesta hankkeeseen. Alustusten jälkeen käytiin vapaamuotoista keskustelua. Tilaisuuden henki oli positiivinen ja vuorovaikutteinen. Keskustelua käytiin asiallisessa hengessä. Keskustelussa nostettiin esille mm. seuraavia asioita (yleisö = yl, toiminnanharjoittaja = th): 1. Työllisyysvaikutus? (yl) - n. 10 henkilöä, josta suoraan laitokselle 4 hlöä, loput kuljetuksiin ym. (th) 2. Mistä käsiteltävä tavaramäärä saadaan koottua? (yl) - Toimintasäde tulee olemaan n km (th) 3. Miten vaikutukset liikennemääriin (yl) - Liikennemääristä tehdään laskelma eri käsittelymäärien osalta ja tilannetta verrataan nykyiseen, nyt tavaraa kuskataan mm. Vehmaalle ja Jyväskylään.(th) 4. Kilpailutilanne kompostointilaitosten kanssa?(yl) - Kilpailua varmasti syntyy, toisaalta käsiteltävien ainesten laatu on hiukan erilainen, eikä esim. kompostointilaitokset pysty ottamaan vastaan pienen kuiva-ainepitoisuuden omaavaa tavaraa ilman tukiaineiden lisäystä, mikä lisää kustannuksia. (th) 5. Alueellinen jätesuunnitelma tukee biokaasulaitoksia, suuret laitokset vs. maatilakohtaiset? (yl) - Suurten ja erilaatuisten massojen käsittely keskitetyssä biokaasulaitoksessa voi olla parempi vaihtoehto kuin maatilakohtaiset, toisaalta pelkästään alkutuotannon massoja käsittelevä maatilakohtainen laitos puoltaa paikkansa. Tulevaisuus näyttää käsittelevätkö keskitetyt biokaasulaitokset pää- Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 19

20 asiassa teollisuuden ja yhdyskuntien lietteitä ja maatilakohtaiset alkutuotannon lietettä.(th) 6. Onko biokaasu haluttua energiaa? (yl) - Biokaasua pystytään käyttämään siellä missä maakaasuakin. Fossiilisten polttoaineiden hintojen nousun myötä biokaasua pidetään haluttuna. (th) 7. Miten sähkön ja lämmön tuotanto? Sähkönä se kuluu helposti, kuinka alueella lämmönhyödynnys onnistuu? (yl) - Lämmön hyödyntämiseen on useita vaihtoehtoja ja yhtenä tällaisena voidaan pitää oman kaukolämpölaitoksen ja verkon rakentamista Myllymäen teollisuusalueen käyttöön. Lämpöä tarvitaan myös prosessiin. (th) 8. Kuinka kauan raaka-aine kulkee prosessin läpi? (yl) - Kaiken kaikkiaan aikaa kuluu päivää. (th) 9. Miten kauppojen pakattujen biojätteiden hyödyntämien onnistuu? (yl) - Biokaasulaitos ei voi käsitellä maatumattomia pakkausmateriaaleja ja siten kaupan pakattujen biojätteiden käsittely vaatii oman esikäsittelylinjan. (th) 10. Miten biokaasulaitoksia on maailmanlaajuisesti? Onko Suomi etunenässä? (yl) - Maailmanlaajuisesti itse biokaasulaitoksia on paljon ja biokaasutekniikkaa on hyödynnetty jo vuosikymmeniä. Suomessa voisi laskennallisesti toimia noin 200 biokaasulaitosta, toiminnassa tällä hetkellä on vain viisi. Teknologian osaamisen kannalta katsottuna tilanne Suomessa on jo toinen, meiltä löytyy teknisesti korkeatasoisesti toteutettuja laitoksia, minkä suhteen ollaan kyllä maailmanlaajuisestikin etunenässä. (th) 11. Toiveena päästä tutustumaan Vehmaan laitokseen. (yl) - Järjestetään syys-lokakuussa, jonakin lauantaina. Samalla todennäköisesti mahdollisuus tutustua myös Turkuun avattavaan laitokseen. Asiasta ilmoitellaan paikallislehdessä. (th) 12. Mitkä ovat biokaasulaitoksen tyypillisimmät riskit? (yl) - Tyypillisimmät riskit liittyvät mm. o itse prosessin toimintaan, esim. liikaa uutta materiaalia sisään. o sähkökatkoksiin o venttiilien rikkoutumiseen o hygieniariskeihin, esim. tautien leviämiseen - Riskejä pyritään minimoimaan erilaisilla teknisillä ratkaisuilla ja käytänteillä (mm. Eviran vaatima omavalvontasuunnitelma). (th) Tutustumismatka Biovakka Oy:n biokaasulaitokselle Yleisötilaisuudessa esitettiin toive tutustumismatkan järjestämisestä Vehmaan biokaasulaitokselle. Retki järjestettiin hankkeesta vastaavan toimesta Matkasta informoitiin paikallislehti Vekkarissa ja Erkki Salminen Oy:n internet-sivuilla. Matkasta kerrottiin myös Jämsässä 9.10 pidetyn Biokaasuseminaarin yhtey- Kokonainen tai osittainen kopiointi ilman oikeudenomistajan lupaa kielletty. 20

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelman yleisötilaisuus 30.11.2016, Nokia YVA-OHJELMA Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt ylitarkastaja Sari Myllyoja Kainuun ELY-keskus, Sari Myllyoja 4.4.2012 1 Lupatilanne Ympäristöluvan lupaehtojen päivityshakemus jätetty Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

YVA-menettely hankkeissa

YVA-menettely hankkeissa YVA-menettely hankkeissa E 18 Turun kehätie välillä Naantali - Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy

KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy WATREC OY 2003 perustettu ympäristöalan asiantuntijayritys. Ydinosaamista biokaasuteknologia, jätevesien käsittely sekä näihin liittyvät urakointi,

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS SIKALATOIMINTOJEN LAAJENNUSHANKE / UUDEN SIKALAN PERUSTAMINEN Kauhapork Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Copyright Watrec Oy / Heikas Oy / Kauhapork Oy 2009 Kokonainen tai osittainen kopiointi

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

hjelma, tiivistelmä

hjelma, tiivistelmä Vihdin jäteves sihuollon vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointioha hjelma, tiivistelmä 23.9.20133 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, tiivistelmä 23.9.2013 1 Tiivistelmä Vihdin jätevedenpuhdistamisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Hankkeesta vastaa NCC Roads. Yhteyshenkilönä on toiminut Riku Rousku Viita- Yhtiöt Oy:stä.

Hankkeesta vastaa NCC Roads. Yhteyshenkilönä on toiminut Riku Rousku Viita- Yhtiöt Oy:stä. LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA, OHKOLAN KIVIAINESTEN OTTOALUE, MÄNTSÄLÄ Ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain (468/94, muutos 267/99) ja YVA-asetuksen (268/99) 6 :n hankeluettelon kohdan 2 b mukaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Kuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3.

Kuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3. MRa/JHu 10413 25.11.2010 VOIMAVAPRIIKKI OY FORSSAN KIIMASSUON TUULIVOIMAPUISTO LISÄYS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMAAN JOHDANTO Voimavapriikki Oy:n Forssan ja Tammelan kuntien alueelle suunniteltua

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE

K uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 41 LÄHIVAIKUTUSALUE VESISTÖVAIKUTUSALUE LOUHOS LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE 250 0 500 1000 m Kuva 7. Peura-ahon lähivaikutusalueen, valuma-alueen

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.5.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03) 888 111

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Päätös: Maanmittausinsinöörin ehdotus hyväksyttiin.

Päätös: Maanmittausinsinöörin ehdotus hyväksyttiin. Kaavoitustoimikunta 21 08.12.2006 Joutsan kunnanhallitus, -2007 81 05.03.2007 Kaavoitustoimikunta 24 05.10.2007 Joutsan kunnanhallitus 39 04.02.2008 Kaavoitustoimikunta 7 10.04.2008 Joutsan kunnanhallitus

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö . Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.2.2016 Yksikön päällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 (Opastinsilta 12 B 5. krs) 00521 Helsinki

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN KULKU JA VUOROVAIKUTUS

4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN KULKU JA VUOROVAIKUTUS 4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN KULKU JA VUOROVAIKUTUS Lähtökohtaisesti YVA-menettely on pyritty toteuttamaan niin, että tässä vaiheessa suunnitteilla olevien eri kapasiteetti- ja

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva vuodelta 2006 Kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava Dnro: Pilvenmäki III B: Paavolan kaupunginosa. Hakija/Aloite Multi-Monitoimi

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaavan muutos, Santtio 11, kortteli 32 sekä puisto- ja lähivirkistysalue Liite 1 1 Sijainti opaskartalla Aluerajaus Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettely Euroopan unionin parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista Laki ympäristövaikutusten arvioinnista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko Syksy 2011

Prof. Kai Kokko Syksy 2011 Prof. Kai Kokko Syksy 2011 1 kysymys Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot