LIITE 1 HANKEKUVAUS JA ALUSTAVA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 LIITE 1 HANKEKUVAUS JA ALUSTAVA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 HANKKEEN KUVAUS JA SIJAINTI HANKEALUEEN YMPÄRISTÖ ALUEEN TIESTÖ ASUTUS JA ALUEEN MUUT TOIMINNOT KAAVATILANNE JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET JA KULTTUURIKOHTEET MELUTILANNE KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONNONARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET MAA JA KALLIOPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVEDET TUULISUUS ALUEELLA SIJAITSEVAT TAI ALUEELLE SUUNNITELLUT TUULIVOIMAHANKKEET ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN MELUVAIKUTUKSET VARJON VILKKUMISEN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA ELÄIMISTÖÖN SEKÄ LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN, VESIYMPÄRISTÖÖN, ILMAAN JA ILMASTOON VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKEMPI ARVIOINTI LÄHTEET... 29

2 2 1 HANKKEEN KUVAUS JA SIJAINTI Puhuri Oy suunnittelee enintään kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Keski- Pohjanmaalle Kaukasennevan alueelle Kannuksen kaupunkiin. Alue sijaitsee noin kahdeksan kilometriä koilliseen Kannuksen keskuksesta ja noin kolmen kilometrin päässä Eskolan kyläkeskittymästä. Alueen sijainti sekä tuulivoimaloiden, sähkönsiirtoreitin ja sähköaseman alustavat sijoituspaikat on esitetty seuraavissa kuvissa 1-1 ja 1-2. Hankealue on kooltaan noin 1300 hehtaaria. Alue on Kokkolan Seurakuntayhtymän ja yksityisten omistama. Alueella on tehty kattavasti sopimuksia maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämiseksi. Hankealue sijaitsee metsien ja soiden hallitsemalla seudulla. Metsäalueet ovat pääosin talousmetsiä, kosteikoista suuri osa on ojitettu. Hankealueella on voimassa Keski- Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitusta on tehty vaiheittain. Tällä hetkellä voimassa olevia vaihekaavoja on kolme (kolmas vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä ) ja neljäs vaihemaakuntakaava on valmisteilla. Suunnitellun tuulipuiston hankealueella on voimassa turvetuotantovyöhyke 2 (tv2) kaavamerkintä, sekä tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) merkintä. Hankealueella ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja. Kuva 1-1. Kannukseen Kaukasennevan alueelle suunnitellun tuulipuiston sijainti ja alustava hankealue.

3 3 Kuva 1-2. Kaukasennevan suunniteltujen tuulivoimaloiden alustavat sijainnit. Kaukasennevan alueelle suunnitellaan enintään kahdeksaa tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on 3 3,6 MW. Tuulipuiston kokonaisteho on maksimissaan noin 29 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on maksimissaan 160 metriä ja roottorin läpimitta maksimissaan 140 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi siten maksimissaan noin 230 metriä. Tuulivoimalat rakennetaan joko maanvaraiselle teräsbetoniperustukselle tai kalliovaraiselle perustukselle. Perustamistavan valintaan vaikuttavat alueen maaperäolosuhteet ja myös valittava tuulivoimalatyyppi. Tuulivoimaloilla voi olla erilaisia perustamistapoja tuulipuistoalueella. Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuulivoimalatoimittajasta ja tornityypistä riippuen, mutta perustuksen halkaisija on noin metriä ja korkeus noin 1 2 metriä. Maanvaraisen teräsbetoniperustuksen lisäksi myös kalliovarainen perustus voi tulla kyseeseen, jolloin käytettävän betonin määrä on pienempi ja louhintaa tarvitaan vähemmän. Tuulivoimalat on alustavasti suunniteltu yhdistettävän toisiinsa sekä suunniteltuun sähköasemaan 20 kv maakaapeloinnilla. 20/110 kv sähköasema on suunniteltu yhdistettävän hankealueen kaakkoispuolella kulkevaan 110 kv:n olemassa olevaan voimajohtoon uudella rakennettavalla 110 kv ilmajohdolla (kuva 1-2). Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä.

4 2 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖ Alueen tiestö Hankealueen eteläpuolella noin neljän kilometrin etäisyydellä hankealueesta kulkee valtatie 28 (Kajaanintie), josta haarautuu kantatie 86 (Ylivieskantie), joka kulkee lähimmillään alle kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueen etelärajalle päättyy Rättyäntie ja hankealueen läpi kulkee Hietakankaantie. Alueella on pieniä metsäautoteitä. Hankealueen eteläpuolella, Kajaanintien ja Ylivieskantien eteläpuolitse, kulkee Kokkola Ylivieska rautatie. Tuulipuiston alueella hyödynnetään olemassa olevaa tiestöä mahdollisimman paljon. Olemassa olevia teitä perusparannetaan ja uusia tuulivoimaloille tarvittavia huoltoteitä rakennetaan tarpeen mukaan. 2.2 Asutus ja alueen muut toiminnot Hankealue sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Kannuksen keskuksesta ja noin kolmen kilometrin päässä Eskolan kyläkeskittymästä. Aivan hankealueen eteläpuolella sijaitsee Rättyän kylä ja noin neljän kilometrin etäisyydellä alueen eteläpuolella Jaakolan kylä. Hankealueesta luoteeseen sijaitsee muutamia vakituisia asuinkohteita lähimmillään reilun kilometrin päässä hankealueesta. Hankealueella sijaitsee yksi lomarakennus alle kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta (voimala H). Hankealueelle ei sijoitu vakituista asutusta. Alueen lähimmät asuin- ja lomarakennukset on esitetty oheisessa kuvassa 2-1. Hankealueesta luoteeseen lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,8 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta (voimala A). Alueen eteläpuolella lähimmät rakennukset sijaitsevat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista (lomarakennus voimalasta D, asuinrakennus voimalasta G). Hankealueesta kaakkoon noin 4-6 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Eskolan urheilukenttä, Tenavatalli, kylätalo, lainausasema, rukoushuone, maauimala, jääkiekkokaukalo, kesäteatteri ja Hanhinevan koulu. Hankealueesta noin kaksi kilometriä etelään sijaitsevat Hietakankaan ampumarata ja taimitarha, sekä reilun kilometrin päässä lännessä metsäkirkko. (Kannuksen kaupunki 2015a) Alueella sijaitsevan soistuneen Heinäjärven ympäri kulkee Partio Jylhän luontopolku, jonka pituus on 3,2 kilometriä (Kannuksen kaupunki 2015b). Hankealueella sijaitsee kaksi soranottoaluetta.

5 5 Kuva 2-1. Vakituinen ja loma-asutus hankealueen ympäristössä. Rakennusten sijaintia kuvaavien symbolien kokoa on liitoiteltu. 2.3 Kaavatilanne ja maankäytön suunnittelu Hankealueella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitusta on tehty vaiheittain. Tällä hetkellä voimassa olevia vaihekaavoja on kolme. Kuvassa 2-2 esitetään ote alueen vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (Keski-Pohjanmaan liitto 2015a).

6 6 Kuva 2-2. Ote Keski-Pohjanmaan vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Hankealueen liikimääräinen rajaus on osoitettu punaisella soikiolla. Maakuntakaavan ensimmäinen vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavan vahvistuspäätös kumosi seutukaavat. Ensimmäisestä vaiheesta voimassa on yhä kehittämisperiaatemerkintöjä, yhdyskuntarakenteen aluevarauksia sekä luonnonsuojelulain mukaiset Natura verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Maakuntakaavan toinen vaihekaava vahvistettiin valtioneuvostossa Toisesta vaihemaakuntakaavasta voimassa on tällä hetkellä tuulivoimaloille varattu energiahuollonalue Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kupeessa, soiden monikäyttö kokonaisuudessaan sekä muinaismuisto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteet. Maakuntakaavan kolmas vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kolmas vaihemaakuntakaava on voimassa kokonaisuudessaan. Vaihekaava sisältää kaupan palveluverkkoa sekä maa-ainestenottoa ja pohjavesien suojelua koskevat aluevaraukset. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tarkistetaan voimassa olevien ensimmäisen ja toisen vaihemaakuntakaavojen yhdyskuntarakennetta, virkistysalueita ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista koskevia aluevarauksia sekä kehittämisperiaatemerkintöjä. Keski-Pohjanmaan kolmas vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja ensimmäistä ja toista vaihekaavaa muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. (Keski-Pohjanmaan liitto 2015a) Keski-Pohjanmaan liitossa on aloitettu neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu. Kaava tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista Keski- Pohjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökohtana toimii Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, joka on esiselvityksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tuulisuustietoja tausta-aineistona. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja. Kuvassa 2-3 esitetään ote neljännen vaihekaavan kaavaehdotuksesta. (Keski-Pohjanmaan liitto 2015a)

7 7 Kuva 2-3. Ote Keski-Pohjanmaan neljännen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksesta. Hankealueen likimääräinen rajaus on osoitettu punaisella soikiolla. Suunnitellun tuulipuiston hankealueella on voimassa turvetuotantovyöhyke 2 (tv2) kaavamerkintä, sekä tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) merkintä, jonka suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävillä vesiensuojelutoimenpiteillä. Hankealueen luoteispuolelle on myös osoitettu tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) ja lounaispuolelle turvetuotantovyöhyke 1 (tv1). (Keski- Pohjanmaan liitto 2015a) Hankealueen pohjois-, länsi- ja lounaispuolille on osoitettu maa-ainesten ottoalueita tai ottoon soveltuvia alueita (eo). Hankealueen koillispuolelle on osoitettu arvokas moreenialue (ge-3) ja eteläpuolelle lentokenttä. Hankealueen kaakkoispuolelle on osoitettu keskustatoimintojen alakeskus (Eskola, ca), sekä kantatie (kt), parannettava rataosuus ja liikennepaikka, sekä laajakaistan yhteystarve. (Keski-Pohjanmaan liitto 2015a)

8 Hankealueen pohjois- ja lounaispuolille on osoitettu osa-aluemerkintä tv, jolla osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Maakunnallisesti merkittävä tuulivoima-alue muodostuu vähintään kymmenestä voimalasta. (Keski-Pohjanmaan liitto 2015a) Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Eskolan keskus on asemakaavoitettu. Eskolan asemakaavoitettu alue ulottuu lähimmillään noin kolmen kilometrin etäisyydelle hankealueen kaakkoispuolelle. Kannuksen asemakaavoitettu alue sijoittuu reilun kolmen kilometrin etäisyydelle hankealueen lounaispuolelle ja yleiskaavoitettu alue noin kolmen kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Leppilammen osayleiskaava sijaitsee hankealueesta kaakkoon noin viiden kilometrin etäisyydellä. Hankealueen koillispuolella on valmisteilla Mökkiperän Pahkamaan tuulivoimaosayleiskaava. (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015) Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurikohteet Suomen maisemamaakuntajaossa Kaukasennevan alue sijoittuu Keski-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Alueen maisemaa luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista. Pitkät harjujaksot kulkevat luoteis-kaakkoissuunnassa rannikolta sisämaahan. Asutus sijoittuu perinteisesti jokilaaksojen viljelysten äärelle. (Ympäristöministeriö 1992a) Tässä työssä on selvitetty alueen maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet noin 20 kilometrin vyöhykkeellä hankealueesta (kuva 2-4). Kaukasennevan hankealue sijoittuu noin viiden kilometrin päähän lähimmistä jokilaaksoista moreeni/harjuselänteelle, jolla on runsaasti soita. Hankealueelle ja sen eteläpuolelle sijoittuu pienikokoinen peltolaakso, jossa sijaitsee muutaman talon muodostama Rättyän kylä. Hankealueen länsipuolella noin viiden kilometrin päässä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Lestijokivarren kulttuurimaisema, joka eteläosiltaan Toholammilla (noin kahdeksan kilometrin päässä hankealueelta) on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi (Lestijokilaakso). Lestijoen kulttuurimaisemalle on tyypillistä pienten metsäsaarekkeiden katkaisemat peltoaukeat Lestijoen varressa ja jokilaaksoa nauhamaisesti seuraava asutus. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta. Joen rannassa on joitakin koski- ja myllypaikkoja sekä hakamaita. Lestijokivarren kulttuurimaisema jatkuu Himangalla (noin 14 kilometriä hankealueelta) Himangan kulttuurimaisemana Lestijokivarressa. Alue on maakunnallisesti arvokas ja on osin myös Natura-aluetta. Hankealueesta länteen reilun kuuden kilometrin päässä hankealueelta sijaitsee Kannuksen keskusta ja siihen liittyvä kirkko ja Mäkiraonmäen vanha asutus. Näistä jälkimmäinen muodostaa valtakunnalliseti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009). Tähän sisältyvät vuonna 1934 Kannuksen suurpalosta säilyneet vanhat rakennukset sekä Kannuksen kirkko tapuleineen korkealla mäellä. Kannuksen keskustassa on runsaasti erilaisia arvokkaita rakennus- ja luonnonympäristökohteita, jotka eivät muodosta yhtenäistä kulttuurimaisemakokonaisuutta. Lähes 20 kilometrin päässä hankealueelta länteen sijaitsevat lisäksi maakunnallisesti arvokas Puukankaan metsäasutusryhmä sekä valtakunnallisesti arvokas Riipan pieni rautatiepysäkki (RKY 2009). Hankealueesta etelään alle viiden kilometrin päässä hankealueelta sijaitsee Leppilammenkylän maakunnallisesti arvokas maisema- ja kulttuurialue. Kylä on maisemallisesti kaunis ja hyvin säilynyt perinteinen kylämiljöö pienen järven rannalla. Alle kolmen kilometrin päässä hankealueelta etelään sijaitsee Kannuksen pikkurata, joka on luvun alkupuolen puunkuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie.

9 Hankealueesta itään sijaitsevat noin kahdeksan kilometrin päässä Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisemat, jotka on arvoitettu maakunnallisesti arvokkaiksi. Kohteesta osa Vanhakirkko-Jyrinki sekä Sievin kirkko ympäristöineen ovat aiemmin olleet valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Alue on Vääräjokivarteen sijoittuvaa viljelylaaksoa, jossa perinteiset asuinpaikat sijaitsevat kumpareilla peltojen keskellä tai nauhoina selänteiden reunoilla. Sievin taajama kirkkomiljöineen sijoittuu peltolaakson toiseen reunaan. Vanhakirkon kylä, jossa Sievin kirkko sijaitsi ennen 1800-luvun puoliväliä, on kyläkeskittymä joenvarren kumpareella. Alueella on paljon myös arvokasta rakennuskantaa. Hankelueelta seitsemän kilometriä itään sijaitsee Sievin Korhoskylä eli asemakylä, joka on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kohde on sekä vanha kylämiljöö 1600-luvulta että myös rautatieasemamiljöö rakennuksineen ja puistoineen. Alueella on myös arvokkaat koulu- ja kaupparakennukset. Hankealueelta 14 kilometriä koilliseen sijaitsee Raution kirkko, joka on Museoviraston rakennusperintörekisterissä. Hankealueelta 19 kilometriä koilliseen sijaitsee Mattilanperänkylä, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009). Kylä on edustava esimerkki säilyneestä 1700-luvun kruununtilasta ja siitä kehittyneestä säilyneestä kylämiljööstä. (Keski-Pohjanmaan Liitto 2015b, Pohjois-Pohjanmaan Liitto 2014, Museovirasto 2015, Suomen ympäristökeskus 2015) Muinaismuistoja hankealueen ympäristössä on lukuisia, suurin osa keskittyen edellä mainittuihin jokilaaksojen kulttuurimaisemiin. Lisäksi erilaisia esihistoriallisia kiviröykkiöitä sijaitsee tyypillisesti myös jokilaaksojen välisillä selännealueilla. Hankealueelle sijoittuu yksi historiallisen ajan muinaisjäänteeksi määritelty kiviaita, joka sijaitsee tervahautapohjien lähettyvillä. Etäisyys lähimmästä voimalasta muinaisjäänteelle on noin 200 metriä. Muut tunnetut muinaismuistot sijaitsevat hankealueelta vähintään noin neljän kilometrin päässä jokilaaksojen tuntumassa. (Museovirasto 2015) 9

10 10 *Maakuntakaavojen maisema-alueet, Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 3/2015 **Valtioneuvoston päätös 2009 valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kultuuriympäristöistä ***Museoviraston muinaismuistorekisteri 3/2015 ****Museoviraston rakennusperintörekisteri 3/2015 Kuva 2-4. Maisema- ja kulttuuriympäristön arvokohteet valtakunnallisten inventointien ja Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntakaava-aineistojen pohjalta (Maanmittauslaitos 2015, Suomen ympäristökeskus 2015, Museovirasto 2015). 2.5 Melutilanne Kaukasennevan tuulipuiston alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta ja sen äänimaisema on tällaiselle alueelle tyypillistä.

11 11 Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole teollisuutta tai muuta energiantuotantoa. Alueen nykyiseen melutilanteeseen vaikuttaa lähinnä lähiteiden ja rautatien liikenne, mikä on kuitenkin melko vähäistä. 2.6 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet Alueella ei ole vielä laadittu luontoselvityksiä tähän hankkeeseen liittyen. Selvitettäviä kohteita ovat lähinnä hankealueen kasvillisuus ja luontotyypit, linnusto sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravat, viitasammakot sekä lepakot. Luontoselvitykset tullaan laatimaan vuoden 2015 aikana. Hankealue sijoittuu keskiboreaaliselle metsäkasvillisuusvyöhykkeelle ja suokasvillisuudeltaan viettokeitaiden alueelle (Maanmittauslaitos 2015). Hankealue sijaitsee metsien ja soiden hallitsemalla seudulla. Metsäalueet ovat pääosin talousmetsiä, kosteikoista suuri osa on ojitettu. Hankealueen lähiympäristössä on kuitenkin myös laajempia luonnontilaisia suoalueita (Kokonpesäneva, Hietaneva, Puolivälinneva). Hankealueen lähiympäristössä on myös pienvesikokonaisuus Jylhäjärvi-Heinäjärvi, jota ympäröi osittain kosteikkoalue. Alue ei sijaitse keskeisten lintujen muuttoreittien varrella. Sisämaassa lintujen muutto kulkee keväin syksyin leveänä rintamana, eikä hankealueella tai sen läheisyydessä ole muuttoa ohjaavia tai tiivistäviä maastokuvioita, kuten vesistöjä tai korkeita vaarajonoja. Pesimälintujen osalta voimaloiden sijoituspaikoille tai niiden lähiympäristöön ei sijoitu tiedossa olevia uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien petolintulajien esiintymiä (Ollila, T./Metsähallitus, 2015, Kirjall. tiedonanto). Ilmakuvatarkastelun perusteella hankealueella ei sijaitse uhanalaisille lajeille erityisen merkityksellisiä luonnontilaisia avosoita tai laajoja vanhan metsän alueita Ilmakuvatarkastelun perusteella suunniteltuja tuulivoimalapaikkoja ympäröivät metsiköt eivät vaikuta potentiaalisilta liito-oravan elinympäristöiltä lukuun ottamatta voimalapaikan D välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa puronvartta (Matokankaan luonnonsuojelualue). Suunnitellun tuulivoimalapaikan D eteläpuoliset lammet (Heinäjärvi, Jylhäjärvi) sekä tuulivoimalapaikan H lähiympäristössä sijaitseva Kiiskisenlampi voivat olla potentiaalisia viitasammakon kutuympäristöjä. Lampien rantamaat ja muut aukiot voivat olla myös lepakoiden saalistusympäristöjä, seudulla on myös lepakoiden päiväpiiloiksi ja talvehtimispaikoiksi sopivia rakennuksia ja mahdollisesti myös kiviröykkiöitä. Tiedot hankealueella mahdollisesti havaituista uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymistä tarkistettiin Keski-Pohjanmaan ELY-keskuksesta (Toni Etholén ). Eliölajit-tietojärjestelmässä ei ollut havaintoja hankealueelta. Lähin uhanalaishavainto oli tehty vuonna 2009 liito-oravasta, useiden kilometrien päässä hankealueen itäpuolella. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin. Laji on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU) ja se kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Suojelualueet ja muut luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Suunnitellun tuulivoimalapaikan D välittömässä läheisyydessä sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue Matokangas (YSA207657, kuva 2-5). Lähin Natura 2000 alueverkoston kohde sijaitsee lähes kuuden kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta, voimalasta D (lounaispuolella virtaava Lestijoki (FI , SCI)).

12 12 Keski-Pohjanmaan vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu luontokohteita. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita kallioalueita, valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia tai valtiolle hankittuja METSO-ohjelman kohteita. Hankealueen lähiympäristössä sijaitsee meneillään olevan soidensuojeluohjelman täydennyksen kohde, joka ei kuitenkaan sijoitu suunnittelualueelle. Tämän alueen mahdollinen suojelu ja rajaus ovat julkisia tietoja syyskuussa 2015 (Keski-Pohjanmaan ELY-keskus, Toni Etholén ). Kuva 2-5. Hankealueella tai sen ympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelullisesti huomioitavat aluekohteet (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015). 2.7 Maa ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet Hankealueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia ja hienoainesmoreenia, kallioperä porfyyrista granodioriittia (GTK 2015). Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kallioalueita, mutta aivan hankealueen pohjoisrajalla sijaitsee arvokas moreenimuodostuma (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015). Hankealueen lähiympäristössä sijaitsee pienvesikokonaisuus Jylhäjärvi-Heinäjärvi, jota ympäröi osittain kosteikkoalue. Alueella on lampia. Hankealueella sijaitsee pohjavesialue (Hietakangas), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015) Hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja muodostumisalueet on esitetty oheisessa kuvassa 2-6. Pohjavesialueille tai muodostumisalueille ei sijoitu tuulivoimaloita. Hankealueelle rakennettavat tiet toteutetaan pistoina olemassa olevilta teiltä ja ne tullaan rakentamaan niin, etteivät ne sijoitu pohjavesialueille.

13 13 Kuva 2-6. Hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja varsinaiset muodostumisalueet. 2.8 Tuulisuus Vallitseva tuulensuunta Kaukasennevan alueella on etelä - lounas. Tuulennopeudet hankealueella 100, 125 ja 150 metrin korkeuksilla ovat 4,8, 6,5 ja 7 m/s (Suomen tuuliatlas 2015). Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa. Nopeuden kasvu riippuu muun muassa maaston korkeuseroista ja rosoisuudesta (maaston muodot sekä pintakasvillisuus ja -piirteet) sekä ilman lämpötilamuutoksesta ylöspäin mentäessä. 2.9 Alueella sijaitsevat tai alueelle suunnitellut tuulivoimahankkeet Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle Kaukasennevan tuulivoimahankkeesta noin 30 kilometrin etäisyydelle sijoittuu runsaasti tuulipuistohankkeita. Hankkeiden koko vaihtelee muutaman voimalan hankkeista suureen Mutkalammen 85 voimalan hankkeeseen. Kaukasennevan hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tai ole suunnitteilla muita tuulipuistohankkeita. Lähin hanke sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Kaukasennevan hankealueesta pohjoiseen (Mutkalampi) ja seuraavaksi lähimmät noin kymmenen kilometrin päässä Kaukasennevan hankealueesta (Kuurinkallio, Rahkoneva, Puutikankangas). Muut tuulivoimahankkeet noin 30 kilometrin etäisyydellä Kaukasennevan tuulipuistohankkeesta on esitetty taulukossa 2-1 ja kartalla (kuva 2-7).

14 Taulukko 2-1. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulipuistohankkeet (Ympäristöhallinto 2015 ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2015). 14 Nro. kartalla Projekti Yht. MW max. Voimaloiden lkm. max. Hankkeesta vastaava Hankkeen tilanne 1 Mutkalampi, Mökkiperä - Pahkamaa Prokon Wind Energy Finland Oy YVA-menettely ja osayleiskaavoitus meneillään 2 3 Ylivieska, Pajukoski Ylivieska, Tuomiperä 23 7 Taaleritehdas 27 9 TM Voima Osayleiskaava hyväksytty rakenteilla Osayleiskaava hyväksytty Hirvineva 27 9 TM Voima Esiselvitysvaiheessa Kannus, Kuuronkallio Sievi, Rahkoneva Sievi, Puutikankangas wpd Finland Oy ja Scandinavian Wind Energy SWE Oy YVA-menettely valmis, osayleiskaavoitus meneillään 21,6 6 Puhuri Oy Esiselvitysvaiheessa 27 9 TM Voima Osayleiskaavoitus meneillään 8 Sievi, Tuppura 12 4 Puhuri Oy Esiselvitysvaiheessa 9 Sievi, Jakostenkalliot Ullava Länsi-Toholampi Infinergies Finland SABA Wind Oy Ab wpd Finland Oy ja Scandinavian Wind Energy SWE Oy Osayleiskaava hyväksytty YVA-menettely ja osayleiskaavoitus meneillään YVA-menettely ja osayleiskaavoitus meneillään 12 Toholampi- Lestijärvi wpd Finland Oy ja Scandinavian Wind Energy SWE Oy YVA-menettely ja osayleiskaavoitus meneillään Kalajoki, Kokkokangas Kalajoki, Torvenkylä Saba Tuuli Oy Smart Windpower YVA-menettely ja osayleiskaavoitus meneillään 15 Kalajoki, Pirttineva 30 9 Tuulipuisto Oy Kalajoki YVA-tarveharkinta tehty 16 Kalajoki, Tynkä 6 2 Smart Windpower Lupavaihe

15 15 Kuva 2-7. Kaukasennevan lähialueiden muut tuulivoimahankkeet noin 30 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. 3 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamia välittömiä ja välillisiä sekä tilapäisiä ja pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Tuulivoimahankkeissa merkittäviksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti melu- ja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset sekä maisemavaikutukset. 3.1 Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen Tuulipuiston rakentamisen myötä hankealue muuttuu nykyisestä lähes luonnonvaraisesta alueesta osittain rakennetuksi alueeksi. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle ja sen läheisyyteen rakennetaan esimerkiksi uusia huoltoteitä, sähköasema, maakaapeleita ja ilmajohto. Vaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi, sillä kyseessä on enintään kahdeksan voimalaa käsittävä hanke, ja uuden rakennettavan ilmajohdon pituudeksi arvioidaan noin kahdeksan kilometriä. Suuri osa voimaloita ympäröivistä alueista säilyy entisellään, eikä tuulipuiston toteuttaminen estä nykyisen alueen maankäytön jatkumista alueella. Voimaloiden kokoonpanoa varten raivatut metsäalueet palautuvat ennalleen. Hankealueelle ei sijoitu vakituista asutusta. Hankealueella sijaitsee yksi vapaa-ajan rakennus. Hankkeen toteutuminen voi rajoittaa asuinrakentamista melualueiden sisäpuolella. Meluvaikutuksia on arvioitu luvussa 3.3. Muut tuulipuiston lähiympäristöön kohdistuvat merkittävät vaikutukset, kuten maisemavaikutukset, liittyvät ympäristön laatuun. Merkittävät maisemavaikutukset saattavat esimerkiksi heikentää asumisen osalta asumismukavuutta ja alueen houkuttelevuutta maaseutumaisena asuinpaikkana, elinkeinojen harjoittamisen osalta esimerkiksi maatilamatkailun toimintaedellytyksiä tai virkistyskäytön kannalta ympäristön vetovoimaisuutta. Maisemavaikutuksia on arvioitu tarkemmin luvussa 3.2.

16 16 Hankealueelle joudutaan rakentamaan jonkin verran lisää tieyhteyksiä, mutta lähtökohtaisesti voidaan osittain hyödyntää olemassa olevia teitä ja pienempiä metsäteitä. Tuulivoimalan pystytykseen tarvittavan kaluston kuljettamiseen tarvittavan tien ajoradan minimileveys on voimalatyypistä riippuen noin 4-5 metriä. Vaikutukset liikenteeseen eivät ole merkittäviä, sillä kyseessä on kooltaan pieni hanke. Rakentamisen aikainen liikenteen lisääntyminen jää hyvin lyhytaikaiseksi. Tuulipuiston valmistuttua alueella käydään tarvittaessa suorittamassa huoltotoimenpiteitä. Tuulivoimalat huolletaan yleensä yhdestä kahteen kertaan vuodessa, minkä lisäksi voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltoja, mikäli voimaloissa havaitaan äkillisiä vikoja. 3.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriympäristöön Alue on korkokuvaltaan melko tasaista. Hankealue sjoittuu ympäröiviä jokilaaksoja korkeammalle harjuselänteelle ja osin moreeniselänteelle. Kun jokilaaksot ovat tasossa noin +80 m mpy, niin Kaukasennevan hankealueen tuulivoimalat sijaitsisivat noin m mpy tasossa harjurinteellä tai moreenimaalla. Tuulivoimaloita on sijoitettu hankealueelle kahdeksan kappaletta, joista kuusi sijaitsee ryhmässä harjurinteellä ja kaksi erillään moreeniselänteellä. Tuulivoimaloiden napakorkeus on maksimissaan 160 metriä. Maisemavaikutuksia arvioitaessa käytetään teoreettisesti suurinta mahdollista voimalaa. Yleistävän arvion mukaan tuulivoimalat näkyvät hyvällä säällä 5-10 kilometrin päähän. Siitä etäämmällä voimalat alkavat sulautua taivaaseen ja ympäröivään maisemaan. Voimalat saattavat näkyä teoriassa jopa kilometrin päähän, kun sää on hyvä ja näkymä on esteetön. Visuaalisia vaikutuksia tarkastellaan tässä työssä 20 kilometrin etäisyydelle. Tuulivoimalat ovat maisemassa hallitsevampia läheltä katsottuna. Ympäristöministeriön oppaan Tuulivoimalat ja maisema mukaan tuulivoimala dominoi selvästi maisemaa 10 x tuulivoimalan napakorkeuden etäisyydelle (Ympäristöministeriö 2006). Tämä tarkoittaa, että hankealueella voimalat dominoivat selvästi maisemaa noin 1,6 kilometrin etäisyydelle. 1,6-5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista voimalat erottuvat selvästi, mutta maisematilan ominaisuudet määrittävät niiden sopivuuden maiseman osaksi. Tuulivoimala näkyy selvästi erityisesti avoimissa peltotiloissa. Metsämaisemassa se kätkeytyy yleensä puuston taakse. Tuulivoimaloiden lisäksi muutoksia maisemaan aiheutuu tuulipuiston uusista tieyhteyksistä, sähköasemasta ja voimalinjoista. Hankealueen lähiympäristö on ihmisen voimakkaasti muokkaamaa ojitettua soista metsämaata. Hietakankaan harjujaksolla hankealueella sijaitsee kaksi soranottoaluetta. Hietakankaalla on myös joitakin pieniä lampia ja ojittamattomia avosoita, sekä yksi pieni yksityinen luonnonsuojelualue. Lähin asutus sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista kaakkoon Rättyän kylässä, jossa on noin kymmenen asuinrakennusta ja myös pienialaisia peltoja. Pari loma-asuntoa sijaitsee hankealueella tai aivan sen tuntumassa. Noin kahden kilometrin päässä tuulivoimalaryhmästä etelään sijaitsee myös ampumarata, taimitarha sekä pieni kiitorata. Lähimmät maisemallisesti tai kulttuuriympäristönsä perusteella arvokkaiksi arvotetut alueet sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä hankealueesta. Näitä ovat maakunnallisesti arvokkaat Lestijokivarren ja Leppilammenkylän kulttuurimaisemat. Lisäksi alueen läheisyydessä on muita arvokkaita kulttuuriympäristöjä, kuten Kannuksen keskustan kohteet, Kannuksen pikkurata, Sievin Korhoskylä ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisema, joista osa on valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Nämä sijoittuvat yli viiden kilometrin päähän hankealueesta. Hankealueen lounaiskulmassa on yksi muinaismuistona suojeltu kiviaita.

17 17 Alueen metsä- ja kulttuurimaisemat ovat ihmisen muokkaamaa maisemaa, johon tuulivoimalat eivät aiheuta visuaalisesti niin syvää ristiriitaa kuin erämaamaisilla alueilla. Hankealueella kulkee jo nykyisellään voimalinjoja ja siellä on metsäautoteitä ja soranottokuoppia. Lammet ja avosuot sekä sijoittuminen harjurinteelle laajentavat tuulivoimaloiden näkyvyyttä metsän sisällä, mutta tuulivoimalat jäävät kuitenkin metsän saartamiksi. Rättyän kylään ja Eskolan lähikylään tuulivoimaloilla on selviä visuaalisia vaikutuksia. Täällä metsäpuusto peittää kuitenkin todennäköisesti suuren osan näkyvyydestä laajojen peltoaukeiden puuttuessa.tuulivoimalat voidaan nähdä myös alueen monien nykyisten toimintojen, kuten ampumaradan, taimitarhan ja kiitoradan jatkeena, vaikka tuulivoimalat ovatkin mittakaavaltaan huomattavasti suurempia. Alueen lähimmät maisemaltaan tai kulttuuriympäristöltään merkittäviksi arvotetut alueet sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä tai etäämpänä. Näillä alueilla tuulivoimalat nousevat selvästi metsäreunan ylle, mutta eivät ole kooltaan enää niin hallitsevia kuin lähempänä sijaitsevilla alueilla. Täällä voimaloiden aiheuttama visuaalinen maisemavaikutus on todennäköisesti kohtalainen tai vähäinen katselupisteestä ja kyseisen maisematilan herkkyydestä riippuen. Tuulivoimahankkeen uudet voimalinjat ja tieyhteydet aiheuttavat todennäköisesti vähäisiä visuaalisia vaikutuksia ja vaikutus on pienempi tuulivoimalan aiheuttamiin vaikutuksiin verrattuna. 3.3 Meluvaikutukset Tuulivoimaloiden synnyttämä ääni muodostuu pääosin (noin 65 % äänestä) lapojen liikkeestä, mutta myös koneiston aiheuttamasta mekaanisesta äänestä (noin 35 % äänestä). Konehuoneesta lähtevä ääni voi nousta merkittävämmäksi äänen lähteeksi esimerkiksi vikatilanteissa, kun vaihteisto tai generaattori ei toimi oikein. (Ympäristöministeriö 2012) Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (VNp 993/92) meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvot on esitetty taulukossa 3-1. Taulukko 3-1. VNp 993/92 ohjearvot ulkomelutasolle (Ympäristöministeriö 1992b). LAeq päiväajalle (klo 7 22) LAeq yöajalle (klo 22 7) Huomautukset Asumisalueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä, hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla 55 db 50 db 45 db 40 db yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä ohjearvon ei tarvitse alittua koko luonnonsuojelualueella

18 18 Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Lisäksi ympäristöministeriö on esittänyt tuulivoiman suunnitteludokumentissa tuulipuistoja koskeviksi suositusohjearvoiksi taulukon arvoja 3-2 (Ympäristöministeriö 2012). Taulukko 3-2. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun ohjearvot (ulkomelutaso) (Ympäristöministeriö 2012). Asumiseen käytettävillä alueilla, lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* LAeq päiväajalle (klo 7 22) LAeq yöajalle (klo 22 7) 45 db 40 db 40 db 35 db Huomautukset * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta Tuulivoiman melun ohjearvoja ollaan säätämässä uudella asetuksella, jossa loma- ja asuinrakennuksille ollaan säätämässä samat LAeq-ohjearvot päivä- ja yöajalle. Päiväajalle ne tulevat todennäköisesti olemaan 45 db(a) ja yöajalle 40 db(a). Asetuksen valmistelu on tämän selvityksen teon aikana kesken. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai selvästi sykkivää, laskenta- tai mittaustulokseen lisätään esimerkiksi 5 db ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ohjearvot sekä sanktiotasot määritellään tuulivoimamelua koskevassa uudessa asetuksessa, joka on tämän selvityksen aikana vielä valmisteilla. Ulkomelun suunnitteluarvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003) taajuus-painottamattomia tunnin keskiäänitasoon Leq,1 h perustuvia pientaajuisen melun ohjearvoja (taulukko 3-3). Taulukko 3-3. Pientaajuisen melun ohjearvot (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Pientaajuisen melun ohjearvot terssikaistoittain, Hz L eq,1h /db ,

19 19 Kaukasennevan tuulipuiston käytön aikaisista vaikutuksista on tehty alustava meluselvitys (Etha Wind Oy 2015a). Melumallinnus on tehty tällä hetkellä todennäköisimmän voimalatyypin mukaan, Vestas V126 3,3 MW voimalalla, jonka napakorkeus on 137 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Mallinnuksessa käytettiin Vestaksen toimittamia V126:n melutietoja marraskuulta 2014 (voimalan äänitehotaso 105,5 dba) ja mallinnus on suoritettu soveltaen ISO standardia. Tämä selvitys on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristöministeriö 2014) WindPRO Ver ohjelmiston melulaskentatyökalulla. Melu on mallinnettu aiemmin esitetylle tuulivoimaloiden sijoittelusuunnitelmalle (kahdeksan voimalaa). Melumallinnus päivitetään, kun voimalatyyppi varmistuu, viimeistään osayleiskaavaehdotuksessa. Näin pyritään varmistamaan se, ettei melulle asetettuja ohjearvoja ylitetä. Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysohjeessa oleviin sisämelun ohjearvoihin. Tuulipuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu muun muassa maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on hyvin impulssimaista ja paikallista ja se ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa alueen melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi. Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen mukaiset äänitasot ulottuvat Kaukasennevan tuulipuistohankkeessa siten, että 40 dba:n raja ulottuu metrin päähän uloimmasta voimalasta ja 35 dba:n raja ulottuu metrin päähän uloimmasta voimalasta. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien asuntojen kohdalla ei ylitetä ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoa 40 dba vakituiselle asutukselle, eikä 35 dba vapaaajan asutukselle. Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset ohjearvot eivät ylity vakituisissa eivätkä vapaa-ajan asunnoissa. Myöskään tuulivoimameluasetuksen luonnoksen mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot eivät ylity minkään vakituisen tai vapaaajan asunnon kohdalla.

20 20 Kuva 3-1. Kaukasennevan tuulipuiston melumallinnus. Voimalat on merkitty kuvaan kirjaimin (A-H) ja seitsemän havainnointipistettä kirjaimin (a-g). Alueen läheisyydestä on valittu seitsemän havainnointipistettä (kuva 3-1), joiden melutasot eri mallinnuksissa on lueteltu taulukossa 3-4. Taulukko 3-4. Meluarvot valituissa kohteissa. Rakennuksen tyyppi Ohjearvo (dba) Melu (dba) Ohjearvojen ylitys a Vakituinen asunto 40 29,2 Ei b Vapaa-ajan asunto 35 34,9 Ei c Vapaa-ajan asunto 35 33,0 Ei d Vapaa-ajan asunto 35 32,3 Ei e Vakituinen asunto 40 32,3 Ei f Vakituinen asunto 40 31,5 Ei g Vapaa-ajan asunto 35 33,5 Ei Tulosten perusteella voidaan todeta, että Kaukasennevan tuulipuiston meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset. Tuulipuiston alueella, voimaloiden välittömässä läheisyydessä, äänitaso on yli 45 dba, joten melulla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi alueen virkistyskäyttöön. Vaikutusalueella ei kuitenkaan ole virkistyskäyttöön kaavoitettuja alueita, joten näille annettuja ohjearvoja ei ole tarpeen soveltaa. Asumisterveysohjeen ohjearvot pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla sisätilojen ohjearvot alittuvat selvästi. Laskentatulokset on esitetty taulukoissa 3-5 ja 3-6. Myös kauempana sijaitsevissa