KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOON KAUPUNGIN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOON KAUPUNGIN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE 2007 2015"

Transkriptio

1 KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOON KAUPUNGIN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE PORVOO 2007 MATKALLA PORVOO

2

3 KULTTUURIOHJELMAN LAADINTAPROSESSI porvoon kaupungin kulttuuritoimi käynnisti kulttuuriohjelman laadinnan syyskuussa Ohjelman seurantaa ja ohjausta varten perustettiin ohjausryhmä, johon on kuulunut porvoolaisia kulttuurialan toimijoita. Ohjausryhmän jäsenet ja heidän edustamansa yhteisöt ovat olleet: Magnus Björklund, Kulturföreningen Grand rf., hallituksen jäsen, Susanne Dahlqvist, Porvoon Taidetehtaan säätiö, säätiön asiamies ja Posintra Oy, projektipäällikkö (kulttuurija matkailuhankkeet), Topi Haapanen, Itä-Uudenmaan liitto, aluekehityssihteeri (erit. kulttuurimatkailu), Tove Hagman, Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma, projektipäällikkö ja Porvoon taideyhdistys, hallituksen jäsen, Merja Herranen, Porvoon museo, museonjohtaja. kulttuuritoimen edustajia ohjausryhmässä ovat olleet Leena Anttonen (kulttuurisihteeri), Susann Hartman (kulttuurijohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja) ja Eva- Rita Helin (ohjausryhmän sihteeri). Kulttuuriohjelman kirjoitus- ja toimitustyöstä on vastannut Sari Hilska (fm). sidosryhmät ja asukkaat osallistuivat laadintaprosessiin. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa kulttuuriohjelman sisältöön. Ohjausryhmän kokousten lisäksi kulttuuriohjelmaa työstettiin kaikille kuntalaisille avoimissa teematyöpajoissa marras- ja joulukuussa Työpajoja järjestettiin kaikkiaan kolme, ja niiden aiheina olivat: k kulttuuripalvelut erityisryhmille (lapset ja nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat ym.), k kulttuuriperintö ja -ympäristö (henkinen ja aineellinen kulttuuri, kaupunki, maaseutu ja saaristo), k kulttuurin ja taiteen ammattilaiset (taiteilijat, käsityöläiset, tuottajat, alan oppilaitokset). työpajoihin osallistui noin 70 henkeä, jotka edustivat muun muassa seuraavia tahoja: Borgå hantverks- och konstindustriskola, iltapäiväkerhotoiminta, Itä-Uudenmaan liitto, kirjasto, koulut, matkailutoimi, nuorisotoimi, Nylands Hantverk rf, Porvoon kaupungin kaavoitusosasto, Porvoon taidekoulu, Porvoonseudun musiikkiopisto, Porvoon Teatteri, päiväkodit, ulkomaalaistoimisto ja muut kulttuurialan toimijat ja yhdistykset. Mukana oli myös yksityishenkilöitä. toukokuussa 2007 järjestettiin kaikille avoin loppuseminaari, jossa esiteltiin kulttuuriohjelman sisältöä ja otettiin vastaan palautetta ennen lopullisen ohjelman julkaisemista. Ohjelma on hyväksytty kulttuuri- ja vapaa-aikajaostossa ja sivistyslautakunnassa syksyllä MATKALLA PORVOO

4 SISÄLTÖ KULTTUURIOHJELMAN LAADINTAPROSESSI 3 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 6 1. Kulttuuritoimen tehtävät 6 Toimiva kulttuuri syntyy yhteistyöllä 6 Sidosryhmät ja alueellinen yhteistyö 7 2. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin 8 Kulttuuriohjelma täydentää Porvoon kaupungin strategiaa 8 Muut alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat 8 3. Kuntien palvelutuotanto on uudistumassa 9 Kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa 9 Kulttuuri palvelee yli kuntarajojen 10 Porvoolaisen kulttuurin lähtökohdat ja haasteet 10 II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET 13 Visio 13 Kulttuuriohjelman kärkihankkeet vuosina III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET Kulttuuripalvelut Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ja taidekasvatus Päiväkodit ja koulut avainasemassa Kulttuurikoulu innostaa oppimaan luovasti Taiteen perusopetus laajenee yhteistyön myötä Kulttuuri- ja taidekasvatus edellyttävät toimivia tiloja Ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus Maahanmuuttajien kulttuuripalvelut Kansainvälinen taiteilijavaihto Venäjä-yhteistyö Ystävyyskuntatoiminta Kulttuuritapahtumat Porvoon juhlaperinteet ovat ainutlaatuiset Tapahtumien järjestäjät tarvitsevat tukea 22 MATKALLA PORVOO

5 1.5 Teatteri ja muut esittävät taiteet Kulttuuritalot Taidetehdas Kulttuuritalo Grand Kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö Kulttuuriperintö on voimavara Kulttuurin avulla kotiudutaan Asukas-, kaupunginosa- ja kyläyhdistykset Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Kansallinen Kaupunkipuisto Muiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden käytön kehittäminen Ulkoalueet tapahtumapaikkoina Museopalvelut ja taidekokoelmat Kaupunki on keskeinen museopalveluiden rahoittaja Kaupungin taidekokoelma on osa kulttuuriperintöä Porvoon taideyhdistys vastaa galleriatoiminnasta Uusi taidemuseoyksikkö Kulttuurikoulutus, kulttuurielinkeinot ja ammattilaiset Luovat toimialat Kulttuuriopetusta jokaisen ulottuville Tie ammattilaisuuteen Polte-ohjelma tukee luovien alojen ammattilaisia Kaupunki taiteen ammattilaisten tukijana ja prosenttiperiaate Porvoon taiteilijatalo Kulttuurimatkailu Henkilöstöresurssit ja viestintä Kaupungin kulttuuritoimen henkilöstö Viestintä ja asukkaiden osallistaminen Kulttuurifoorumi Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kulttuuriohjelman seuranta ja arviointi 35 IV KULTTUURIOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 37 MATKALLA PORVOO

6 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kulttuuri kaikissa eri muodoissaan tarjoaa kokemuksia ja elämyksiä ja yleensä hetkiä, jotka säväyttävät arkipäivää. tarja halonen 1. Kulttuuritoimen tehtävät elävä ja toimiva kulttuuri on keskeisellä sijalla Porvoon kaupungin strategiassa. Kulttuuri lisää kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia. Monipuoliset, asukkaiden tarpeista lähtevät kulttuuripalvelut luovat yhteistä identiteettiä, lisäävät viihtyvyyttä, tukevat asukkaiden luovuutta, synnyttävät innovaatioita, ehkäisevät syrjäytymistä ja luovat positiivista yhteisöllisyyttä. kulttuuri on sekä vapaa-ajanpalvelua että hyvinvointipalvelua. Sen tulee olla myös osa kaikille kuntalaisille tarjolla olevaa peruspalvelua. kuntien kulttuuritoiminta on lakisääteistä (laki kuntien kulttuuritoiminnasta 728/1992). Porvoon kaupungin kulttuuritoimen tehtävänä on siten: k edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa, k järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen, k järjestää harrastusta tukevaa opetusta taiteen eri aloilla, k luoda edellytyksiä taiteen harjoittamiseen ja harrastamiseen, k tarjota taide- ja kulttuuripalveluita, k huolehtia kotiseututyön ja paikallisen kulttuuriperinteen vaalimisesta ja edistämisestä. porvoossa kulttuuritoimi huolehtii edellä mainituista tehtävistä käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kulttuuritoimen tehtävänä on lisäksi turvata kulttuuritoiminnan edellytykset, kuten toimintavarat ja tilat. Sen tulee myös ohjata kulttuurin kehittämistyötä ja edistää kulttuuria koskevia prosesseja, kuten kulttuuristen näkökulmien huomioimista kaupunkisuunnittelussa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kulttuuritoimen rooli on vähitellen muuttumassa yhä enemmän koordinaattoriksi ja eri tahojen ja toimijoiden välisten verkostojen luojaksi ja ylläpitäjäksi. Toimiva kulttuuri syntyy yhteistyöllä porvoolla on vahva historiallisen kulttuurikaupungin maine. Se on vetovoimatekijä, joka houkuttelee kaupunkiin sekä uusia asukkaita että matkailijoita. Kulttuuri on Porvoon kaupungille arvokas ja ainutlaatuinen erottautumisen väline. hyvän maineen perustaksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Porvoon kaupungin tulee osoittaa arvoillaan, päätöksillään ja teoillaan, että kulttuurikaupungin maine ei ole perusteeton. Kulttuuriohjelma toteutuu vain, jos siihen sitoudutaan ja sille varataan resursseja. Avainasemassa ovat kaupungin päättäjät ja viranhaltijat sekä kulttuurin eri sidosryhmät. porvoossa tulee pyrkiä toimintakulttuuriin, jossa eri toimialat ottavat kulttuuriperintöön, -ympäristöön ja -palveluihin liittyvät näkökohdat huomioon omassa toiminnassaan. Tavoitteena on, että kulttuuripalvelut tavoittavat monipuolisesti eri ikä-, kieli-, kansallisuus- ja sosiaaliryhmät. Tämä edellyttää suunnitelmallista ja jatkuvaa yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kesken. Vastineeksi muut toimialat hyötyvät kulttuurialan toimijoiden asiantuntemuksesta ja verkostoista, joiden avulla voidaan luoda kunta- MATKALLA PORVOO

7 laisten kannalta entistä monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita. yhteistyötä korostava toimintamalli tukee samalla Porvoon erottautumista ja vetovoimaisuutta; kaupunki lunastaa sille asetetut odotukset asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostavana kulttuurikaupunkina. Sidosryhmät ja alueellinen yhteistyö kulttuuritoimen merkittävimpiä kaupungin organisaation ulkopuolisia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat Itä-Uudenmaan liitto ja sen aluekeskusohjelma, Kulturföreningen Grand rf., Porvoon museo/maakuntamuseo, Porvoon Taidetehtaan säätiö, Posintra Oy (kulttuuri- ja matkailuhankkeet), Porvoon taideyhdistys ry ja Porvoon seurakunnat. Alueellista yhteistyötä tehdään lisäksi Itä- Uudenmaan muiden kuntien, erityisesti Sipoon ja Loviisan kanssa. muita yhteistyökumppaneita ovat erityisesti kulttuuri- ja taidealojen koulutusta antavat oppilaitokset, Borgå hantverks- och konstindustriskola, Borgå folkakademi sekä Haaga-Helia ja Laurea. Kolmannen sektorin toimijoista merkittävimpiä ovat Nylands Hantverk rf, Magnusborgin taiteilijayhdistys, Porvoo a-i-r ry (taiteilijaresidenssiyhdistys),porvoon Kulttuurinystävät ry, Porvoon Matkailuoppaat ry ja Porvoo tours. Merkittävä Itä-Uudenmaan ulkopuolinen yhteistyökumppani on Avanti!, joka on järjestänyt Suvisoiton Porvoossa vuodesta 1986 lähtien. 7 MATKALLA PORVOO

8 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin Kulttuuriohjelma täydentää Porvoon kaupungin strategiaa porvoon kaupungin strategiassa kulttuurin asema on poikkeuksellisen merkittävä. Porvoon visio Kaikkien aikojen Porvoo perustuu osaltaan kaupungin perinteille ja historialle. Strategisissa päämäärissä todetaan muun muassa, että Porvoo on osaamista ja yritystoimintaa kehittävä, innovatiivinen ja tunnettu koulutuksen, kulttuurin, matkailun, palvelujen ja teollisuuden keskittymä. Porvoo on lisäksi Etelä-Suomen viihtyisin perinteitään, ympäristöään ja asukkaitaan arvostava kulttuurikaupunki. kulttuuriohjelma täydentää ja tukee Porvoon kaupungin strategiaa. Kaupungin strategiset päämäärät ja niiden osatavoitteet määrittävät, miten kaupungin tarjoamat palvelut tulee järjestää. Kulttuuriohjelmassa esitetään, miten nämä osatavoitteet toteutetaan kulttuuritoimen osalta. Ohjelma on lisäksi kehittämisohjelma, jossa tuodaan esille kulttuuritoimen, sen sidosryhmien sekä kuntalaisten kulttuuripalveluiden kehittämiseen liittyviä tarpeita. Muut alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat kulttuuriohjelman laadinnassa on otettu huomioon kulttuuritoiminnan kehittämisen kannalta merkittäviä ja ajankohtaisia alueellisia ohjelmia ja toimintasuunnitelmia. Tärkeimpiä näistä ovat vuonna 2003 laadittu Itä-Uudenmaan kulttuuriohjelma vuoteen 2010, Polte Brännpunkt Porvoon ja Itä-Uudenmaan luovien toimialojen kehitysohjelma , Itä-Uudenmaan matkailustrategia ja sen toteuttamissuunnitelma ja Venäjä-hankkeen toimintasuunnitelma Lisäksi on huomioitu Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2007), kuntakohtaiset opetussuunnitelmat, Porvoon kaupungin kotouttamisohjelma (2006) ja Porvoon kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma valtakunnallisista ohjelmista voidaan mainita opetusministeriön Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma (2003), Lasten kulttuuripoliittinen ohjelma , Taiteen ja kulttuurin saavutettavuusohjelma ja Luovuusstrategia (2006). kulttuuri porvoon kaupungin strategiassa k Porvoo tarjoaa hyvät vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. k Porvoossa sukupolvet kohtaavat. Hyvinvointipalvelujen suunnittelussa otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet. k Kaupungissa vallitsee monikulttuurinen ja kansainvälinen ilmapiiri. k Luovan talouden kehittämisohjelma on toteutettu (kulttuuri, matkailu, suunnittelu, muotoilu ja design sekä elämysteollisuus). k Kuninkaanportin ja Taidetehtaan alueet on kehitetty Porvoon vetovoimatekijöiksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. k Saariston elinvoimaisuutta on vahvistettu ja asuinympäristöä on kehitetty. k Puistot ja torialueet on rakennettu pieteetillä yhteiseksi olohuoneeksi. k Vanha Porvoo ja empire-kaupunginosa sekä kansallinen kaupunkipuisto ovat vetovoimaisia. k Vallalla on perinteeseen tukeutuva rakennustapa, joka soveltuu kulttuuriympäristöön. MATKALLA PORVOO

9 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 3. Kuntien palvelutuotanto on uudistumassa porvoo on osa Helsingin metropolialuetta, johon kuuluvat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoana metropolialueena poikkeuksellisen merkityksellinen kuntatalouden ja kansantalouden keskus. tulevaisuudessa väestömäärä kasvaa eniten suurilla kaupunkiseuduilla, samanaikaisesti Suomen väestö ikääntyy. Kuntien palvelutuotannolle asettavat uudistumispaineita muun muassa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, kuntien taloudellisten voimavarojen rajallisuus, asukkaiden vaatimustason kohoaminen, odotettavissa oleva työvoiman niukkuus ja toimintojen yleinen markkinaehtoistuminen. Tästä johtuen yhteistyön merkitys kasvaa entisestään, minkä myös kunta-alan tutkimukset ovat osoittaneet. kulttuurin yhteistyötä muiden sektoreiden, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen sekä nuorisoja liikuntatoimen kanssa tuleekin syventää ja laajentaa. Seutuyhteistyö, kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö ja kansainvälinen verkottuminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa. Monikulttuurisuus ja globaalit kulttuurivirtaukset vaikuttavat kuntien toimintaan ja samalla kulttuuripalveluiden kehittämiseen. Kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa kulttuuri on yhteiskunnallinen voimavara, jonka sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen painoarvo yhteiskunnassa kasvaa. Kunnalliset kulttuuripalvelut edistävät asukkaiden hyvinvointia ja identiteetin rakentumista. Kulttuurin merkitys terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien, kuten syrjäytymisen ehkäisijänä on merkittävä. Elävä ja toimiva kulttuuri pitää lisäksi yllä alueellista elinvoimaisuutta. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus aiheuttaa tarvetta uusille kulttuuriprosesseille. Uudistuksen tavoitteena on yhdistyminen entistä laajemmiksi ja vahvemmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi siten, että toimintaa koordinoidaan ja järjestetään keskitetysti (esim. museotoiminta ja taidekasvatus). Varsinaisten kulttuuripalvelujen tulee kuitenkin edelleen olla kuntalaisten saatavilla heidän omassa ympäristössään. g k Vahva kulttuurielämä ja tapahtumat luovat viihtyvyyttä ja vahvistavat vetovoimaisuutta. k Asukkaat ovat tyytyväisiä Porvoon kaupungin järjestämiin palveluihin. k Asukastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti ja tuloksia verrataan muihin vastaaviin kaupunkeihin. k Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on kehitetty. k Laadukkaat palvelut järjestetään suomeksi ja ruotsiksi sekä monikulttuurisuuden ja kansainvälistymisen myötä myös muilla kielillä. k Tasa-arvokysymykset on otettu huomioon palvelujen järjestämisessä. k Oman palvelutuotannon ja ostopalvelun rooli on selkeä, ja se perustuu palvelustrategiaan. k Kaupungilla on osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. k Strategiaan on sitouduttu, ja taloussuunnitelma toteuttaa sitä. k Kaupungissa toteutetaan selkeää ja tasapainoista investointiohjelmaa. k Kaupunki ohjaa taloudellisia voimavaroja oikeudenmukaisesti koko kaupungin alueelle. MATKALLA PORVOO

10 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kulttuuri palvelee yli kuntarajojen kulttuuripalvelut järjestetään ensisijaisesti oman kunnan asukkaille. Porvoon sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja rooli Itä-Uudenmaan maakunnan veturina laajentavat kuitenkin toimintakenttää ja edellyttävät yhteistyötä lähikuntien kanssa. porvoon asema merkittävänä historiallisena kaupunkina luo maakunnallisia yhteistyömahdollisuuksia erityisesti kulttuurimatkailun kehittämiseksi. Porvoon taideoppilaitokset, Porvoonseudun musiikkiopisto ja Porvoon taidekoulu sekä Borgå hantverks- och konstindustriskola ja Borgå folkakademi toimivat jo nykyään myös muissa Itä-Uudenmaan kunnissa. Porvoon kirjasto on maakuntakirjasto, samoin Porvoon museo toimii maakuntamuseona. porvoo kuuluu Helsingin metropolialueeseen, mikä aiheuttaa kulttuuripalveluille omat haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa. Pääkaupunkiseudun valtakunnallisesti merkittävä kulttuuritarjonta lisää kilpailua paikallisten, ammattimaisesti tuotettujen kulttuuripalveluiden kanssa. Toisaalta pääkaupunkiseudun kulttuuripalvelut ovat helposti saavutettavissa ja monipuolistavat tarjontaa. Kulttuuri- ja yritysmatkailun sekä kulttuurielinkeinojen kannalta sijainti metropolialueella on etu ja hyödynnettävä voimavara. Porvoolaisen kulttuurin lähtökohdat ja haasteet porvoolainen kulttuuri-identiteetti on poikkeuksellisen moniulotteinen. Sen perustan luovat vanha kulttuuriperintö ja omaleimaiset saaristo-, maaseutuja kaupunkikulttuurit sekä kaksi kieltä. porvoon ja Itä-Uudenmaan kaksikielisyys leimaa alueen kulttuurielämää. Suomenja ruotsinkielisen kulttuurin ja perinteiden erot rikastuttavat tarjontaa. Toisaalta palveluiden tuottaminen kahdella kielellä vaatii enemmän taloudellisia resursseja ja saattaa aiheuttaa rinnakkaista toimintaa. tulevaisuudessa on pyrittävä ottamaan kulttuuripalveluiden tuotannossa nykyistä enemmän huomioon myös muut kansallisuus- ja kieliryhmät. Palveluiden tuottaminen muilla kuin suomen- ja ruotsinkielellä hyödyttää asukkaiden lisäksi matkailijoita. Muuttovoittoisuus ja erityisesti lapsiperheiden määrän kasvu lisäävät kulttuuripalveluiden tarvetta. porvoon kaupungin strategian mukaan kaupungin tulee tarjota asukkailleen hyvät ja monipuoliset vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. Sivistystoimi on määritellyt pääkohderyhmäkseen lapset ja nuoret. Heidän lisäkseen on huolehdittava ikäihmisten ja muiden erityisryhmien kulttuuripalveluista. Kulttuuripalveluiden tulee olla kaikenikäisten ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevien porvoolaisten saatavilla. U MATKALLA PORVOO

11

12

13 II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET Olemme matkalla kohti vuotta 2015 ja kaikkien aikojen Porvoota, jossa kulttuuri kuuluu kaikille. Hankkeet mainitaan siinä järjestyksessä, jossa ne esitellään luvussa III Kulttuuriohjelman osa-alueet. 1. Lasten ja nuorten kulttuurihankkeet käynnistetään: k kulttuurikoulun toimintaa laajennetaan, k taiteen yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen yhteistyöhanke käynnistetään, k lasten ja nuorten kulttuurihankkeiden koordinaattorin toimi perustetaan. 2. Ikäihmisten ja muiden erityisryhmien kulttuuripalveluita kehitetään. 3. Tuetaan ja kehitetään kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistäviä kulttuurihankkeita. 4. Toteutetaan Porvoon valtiopäivien juhlavuosihanke vuosina Kolmannen sektorin avustusmäärärahoja lisätään vaiheittain. 6. Luodaan sateenvarjo-organisaatio tukemaan esittävien taiteiden toimintaa. 7. Taidetehdas peruskorjataan kulttuurin monitoimitaloksi. 8. Kulttuuriympäristön vaalimista edistetään toteuttamalla miljöökasvatusprojekteja. 9. Uuden taidemuseoyksikön perustamiseen tähtäävä suunnittelu aloitetaan. 10. Prosenttiperiaatetta noudatetaan kaupungin rakennus- ja peruskorjaushankkeissa. 13 MATKALLA PORVOO

14 KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOO Cajsa Svennas tutkii värejä Taidekoulun 0 b-opetusryhmässä.

15 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET S O N Y K Å H R E 1. KULTTUURIPALVELUT 1.1 Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ja taidekasvatus lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden ja kulttuuri- ja taidekasvatuksen aseman vahvistaminen ovat Porvoon kulttuuriohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Kulttuuritarjonnalla ja kulttuurikasvatuksella tuetaan lapsen persoonallisuuden kehittymistä ja tasapainoista kasvua. Kulttuurista muodostuu aito ja luonteva osa elämänsisältöä: se rikastuttaa arkea, ylevöittää juhlaa ja lisää hyvinvointia. lapsen luovuuden varjelu on aikuisen vastuulla. Lapsille ja nuorille tulee antaa mahdollisuus omaan luovaan toimintaan ja omien kulttuurihankkeiden toteutukseen. Luova toiminta antaa onnistumisen elämyksiä, opettaa pettymysten sietämistä, antaa mahdollisuuden koetella omia rajojaan ja vahvistaa sitä kautta itsetuntoa ja -tuntemusta. Yhdessä tekeminen ja kokeminen vahvistavat yhteisöllisyyttä ja lisäävät toisen arvostamista ja suvaitsevaisuutta. porvoon ajallisesti kerroksellinen kaupunkimiljöö ja kulttuuriympäristö tarjoavat erinomaisen kasvuympäristön. Lapsille ja nuorille tulee tarjota tietoa asuinympäristöstään, jotta he voivat kokea sen omakseen ja kasvaa tietoiseksi ajasta ja paikasta sekä omasta asemastaan kulttuurin kehitysketjussa. Kasvu aktiiviseen kansalaisuuteen edellyttää ymmärrystä kulttuurihistorian ja nykykulttuurin liitoskohdista Päiväkodit ja koulut avainasemassa lapset ja nuoret ovat riippuvaisia siitä kulttuuritarjonnasta, mihin aikuiset antavat heille mahdollisuuden. Asuinpaikka, perheiden varallisuus, kulttuuri- ja kielitausta sekä muun muassa vanhempien omat asenteet vaikuttavat siihen, millaisiin kulttuuripalveluihin lapset pääsevät osallisiksi. kaupungin tehtävänä on taata kulttuuripalvelut ja kulttuuri- ja taidekasvatuksen peruspalvelut kaikille lapsille ja nuorille riippumatta heidän lähtökohdistaan. Päiväkodit ja koulut ovat tässä tehtävässä avainasemassa, sillä ne tavoittavat valtaosan yli kolmivuotiaista ja esikouluikäisistä lähtien kaikki ikäryhmään kuuluvat lapset. päiväkodeissa ja kouluissa niin sanottu arjen kulttuuri on luonteva osa toimintaa. Tapa- ja ruokakulttuuri, omasta lähiympäristöstä huolehtiminen sekä vuosittaiset juhlat niihin kuuluvine tapoineen kuuluvat päiväkotien ja koulujen arkeen. Näiden perinteiden vaaliminen on tärkeää lasten identiteetin muodostumisen ja kulttuuriperinnön siirtymisen kannalta. Tutustuminen kansallisen historian merkittäviin tapahtumapaikkoihin omalla kotiseudulla on tärkeä osa ympäristökasvatusta. koulujen mahdollisuutta antaa taide- ja kulttuurikasvatusta rajoittavat opetussuunnitelmien taide- ja taitoaineiden matalat tuntikehykset. Koulujen vapaaehtoisella kerhotoiminnalla sekä iltapäiväkerhotoiminnalla pystytään joissakin kouluissa osittain korvaamaan taide- ja taitoaineiden opetuksen vajetta, ei kuitenkaan riittävästi eikä siten, että sillä tavoitettaisiin kaikki Porvoossa asuvat lapset. 15 MATKALLA PORVOO

16 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET Kulttuurikoulu innostaa oppimaan luovasti porvoon kulttuurikoulu on Porvoonseudun musiikkiopiston, Porvoon taidekoulun, Porvoon museon ja Porvoon kirjaston ja kulttuuritoimen yhteistyöhanke. Kulttuurikoulu on kehittänyt koulujen ja kulttuurikasvatuksen järjestäjien verkostoitumista vuodesta 2001 lähtien. Kulttuurikoulussa tutustutaan erityisesti paikalliskulttuuriin muun muassa historian, musiikin, kuvataiteen, teatterin, tanssin ja elokuvan keinoin. Toiminnan teemana on Porvoo minun kaupunkini. Kulttuurikoulun toiminnassa painotetaan lasten omaa luovaa toimintaa ja tiedonhankintaa eri menetelmin. Monipuolinen ja eri oppiaineiden rajat rikkova lähestymistapa innostaa oppilaita ja vahvistaa esimerkiksi erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivien lasten itsetuntoa ja käsitystä itsestään oppijoina. Kulttuurikoulu on vakiinnuttanut asemansa taidekasvatuksen ja kulttuuriperinnön opetuksen järjestäjänä. Toistaiseksi toiminta on resurssien puutteen vuoksi rajoittunut vain neljään tai viiteen kulttuurikoululuokkaan lukuvuodessa. Tavoitteena on toiminnan laajentaminen koskemaan tasapuolisesti eri-ikäisiä ja eri puolella Porvoota asuvia lapsia ja nuoria Taiteen perusopetus laajenee yhteistyön myötä porvoon taidekoulu ja Porvoonseudun musiikkiopisto tarjoavat taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta kuvataiteen ja musiikin alalla. Molemmat ovat vakiinnuttaneet asemansa korkeatasoisina ja monipuolisina oppilaitoksina. Ne ovat myös kehittäneet ja toteuttaneet useiden vuosien ajan yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa. Sekä taidekoulu että musiikkiopisto toimivat usean kunnan alueella ja tarjoavat opetusta myös aikuisille. kuvataiteen ja musiikin lisäksi Porvoossa tarjotaan taiteen yleisen oppimäärän mukaista opetusta tanssi- ja sirkustaiteessa. Syksyllä 2008 Porvoossa käynnistyy taideoppilaitosten ja muiden taidekasvatusta antavien tahojen yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on tarjota taiteen yleisen oppimäärän mukaista opetusta seuraavilla taiteen aloilla: musiikki, teatteri, sirkus, tanssi, sanataide, audiovisuaalinen taide, kuvataide, arkkitehtuuri ja käsityö. Toiminnassa on mukana sekä kunnallisia että yksityisiä koulutuspalveluiden tarjoajia. Lasten ja nuorten ohella taiteen yleisen oppimäärän mukaista perusopetusta tarjotaan myös aikuisille. Toimintaa kehitetään tulevina vuosina. tiesitkö? k Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Eri taiteenaloilla annettava taiteen perusopetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle ja antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä hakeutua alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opetuksen tulee noudattaa Opetushallituksen päättämiä opetussuunnitelmien perusteita. Opinnot voivat olla laajuudeltaan joko yleisen tai laajan oppimäärän mukaisia. Valtio myöntää kunnille valtionosuuksia taiteen perusopetuksen järjestämiseen. k Porvoonseudun musiikkiopisto toimii 13 kunnan alueella (Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo ja Porvoo). Opisto antaa sekä yleisen että laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille ja järjestää opetusta myös aikuisille. Lukuvuoden alussa musiikkiopistossa opiskeli n oppilasta. Kaksikielinen musiikkiopisto on perustettu vuonna k Porvoon taidekoulu on perustettu vuonna 1985 ja siellä opiskeli lukuvuoden aikana 650 oppilasta. Kaksikielinen Porvoon taidekoulu on oppilasmäärältään Suomen kolmanneksi suurin lasten ja nuorten taidekoulu (v. 2007). Taidekoulu tarjoaa opetusta myös Sipoossa, ja sillä on tavoitteena laajentaa toimintaa muihin kuntiin. Taidekoulu järjestää kurssitoimintaa myös aikuisille. MATKALLA PORVOO

17 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET Kulttuuri- ja taidekasvatus edellyttävät toimivia tiloja päiväkodeissa ja kouluissa on yleensä kulttuurikäyttöön soveltuvia tiloja, kuten luokka-, askartelu- ja kerhohuoneita sekä liikuntasaleja. Tilojen etu on se, että ne ovat käyttäjien luona, joten matkakustannuksia toiminta- ja esityspaikkoihin ei synny. Kulttuuritoiminta omissa tiloissa on helppo sisällyttää osaksi muuta päiväkoti- tai koulupäivää. tavoitteena on, että Porvoon taidekoulu ja Porvoonseudun musiikkiopisto saavat käyttöönsä pysyvät, keskeisellä paikalla sijaitsevat ja käyttötarkoitukseen soveltuvat tilat, joihin toiminta voidaan keskittää. Tiloissa voitaisiin järjestää myös muuta kulttuuri- ja taidekasvatustoimintaa, kuten kulttuurikoulun työpajoja. Nykyään oppilaitokset toimivat Porvoossa useassa eri toimipisteessä ja osittain vuokratiloissa, mikä hankaloittaa toimintaa ja pitkäjänteistä suunnittelua. 1.2 Ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut kaikilla kunnan asukkailla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää kulttuuripalveluita. Erityisesti on huolehdittava niistä väestöryhmistä, joiden mahdollisuudet hakeutua itse kulttuuripalveluiden äärelle ovat rajalliset. kulttuuriohjelman yhteydessä erityisryhmillä tarkoitetaan ensisijaisesti aisti- ja liikuntavammaisia, kehitysvammaisia, eri tavoin pitkäaikaissairaita ja sairauksista kuntoutuvia henkilöitä. Kulttuuripalveluiden erityisryhmiä ovat myös vanhainkodeissa ja palvelutaloissa asuvat vanhukset sekä maahanmuuttajat ja muut kieli- ja kulttuurivähemmistöt. väestön ikärakenteen muuttuessa on odotettavissa, että erityisesti ikäihmisten palveluiden tarve lisääntyy voimakkaasti nykyisestä. Kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä, uusia toimintamuotoja ja palveluiden sisältöä tulee suunnitella yhteistyössä käyttäjien kanssa. Palveluiden tuottaminen ja niiden vieminen esimerkiksi vanhainkoteihin ja palvelutaloihin edellyttää nykyisten resurssien lisäystä. tiesitkö? k Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta. Saavutettava kulttuuripalvelu on kaikkien ulottuvilla. Saavutettavuutta on mm. rakennetun ympäristön esteettömyys, tiedon saannin helppous, vaivaton liikkuminen sekä mahdollisuus käyttää eri aisteja tiedon ja palveluiden saamiseksi. Saavutettavia kulttuuripalveluita suunniteltaessa otetaan lisäksi huomioon ihmisten taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat. k Esteettömyys on saavutettavuuden osa-alue. Esteettömyys liittyy tilojen ja palveluiden toimivuuteen. Esteettömyys palvelee kaikkia, mutta erityisesti liikunta- ja toimintarajoitteisia. 17 MATKALLA PORVOO

18

19 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET 1.3 Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus rikastuttavat ja monipuolistavat kulttuurielämää. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa Porvoossa järjestettävät kansainväliset festivaalit ja musiikkitapahtumat, kuten Romanimusiikin festivaali, Avanti!n Suvisoitto ja muu konserttitoiminta. porvoon kaupungilta puuttuu toistaiseksi kansainvälistymisstrategia, joka linjaisi kansainvälistymisen tavoitteet ja niihin tähtäävät toimenpiteet. Kansainvälistymistä palvelevien hankkeiden toteutus ja monipuolisten kulttuuripalveluiden tuottaminen eri kielillä vaativat ennen kaikkea sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. Kulttuuripalveluita tuotetaan nykyisin lähinnä suomeksi ja ruotsiksi. Museopalvelut ja Porvoon Matkailuoppaat ry:n opaspalvelut ovat poikkeus, sillä niitä toteutetaan useilla eri kielillä Maahanmuuttajien kulttuuripalvelut porvoossa asuvien syntyperältään ulkomaalaisten ryhmään kuuluu eri puolilta maailmaa työn, opiskelun tai perhesuhteiden vuoksi muuttaneita tai pakolaisena Suomeen saapuneita eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kaupungin tehtävänä on tukea maahanmuuttajien kotiutumista uuteen asuinympäristöön ja samalla suomalaiseen yhteiskuntaan. kulttuuripalveluiden suunnittelu yhdessä maahanmuuttajien kanssa edistää kotiutumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Lapset ja nuoret ovat erityisasemassa myös maahanmuuttajaperheissä. Heille päiväkodeissa ja kouluissa tarjottu kulttuuri- ja taidekasvatus sekä suomalaisten ja paikallisten perinteiden ja tapojen tuntemus välittyvät vähitellen kokonaisille perheille. sen lisäksi, että maahanmuuttajille tarjotaan kulttuuripalveluita, niin kaupungin tulee edistää heidän mahdollisuuksiaan harjoittaa omaa kulttuuriaan ja tuoda sitä esille sekä samalla kohdata muita porvoolaisia. Porvooseen tulevilla maahanmuuttajilla on lisäksi usein laajat ja toimivat kontaktit ulkomaille, joita hyödyntämällä voidaan lisätä maiden välistä kulttuurivaihtoa. 19 MATKALLA PORVOO

20 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET Kansainvälinen taiteilijavaihto kansainvälisen yhteistyön toimijoita ovat kaupungin ohella muun muassa yhdistykset. Kansainvälinen taiteilijavaihto, Artist in Residence -toiminta, on käynnistynyt Porvoossa vuonna Toiminnasta vastaa Taidetehtaan tiloissa Porvoo a-i-r ry/rf. Sen erityisaloja ovat kuvataiteet, erityisesti paperitaide, jazzmusiikki, ääni- ja mediataide ja teatteri. Yhdistyksellä on tarjottavanaan sekä työtiloja että asunto vierailevalle taiteilijalle. Yhdistyksen tavoitteena on laajentaa toimintaansa yli kuntarajojen alueelliseksi residenssikeskukseksi sekä saada alueen ammattitaiteilijat ja koulut aktiivisesti mukaan ohjelmaan Venäjä-yhteistyö porvoon kaupunki on mukana Itä-Uudenmaan Venäjäosaamisen kehittämishankkeessa. Venäjä-yhteistyö on kaupungin linjauksen mukaisesti erityisasemassa. Venäjäosaamisen kehittämishankkeen kulttuurivisio ulottuu vuoteen 2010; sen mukaan Itä-Uudellamaalla on monipuolista ja korkeatasoista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa osana muuta kansainvälistä kulttuuritoimintaa. Porvoon roolina on toimia venäläisten ja suomalaisten kulttuurialan toimijoiden keskuksena ja yhteistyön foorumina Ystävyyskuntatoiminta porvoolla on pitkät yhteistyöperinteet eri maissa (Islannissa, Latviassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdysvalloissa) sijaitsevien ystävyyskuntiensa kanssa. Yhteyksien ylläpito ja uusien toimintamuotojen kehittäminen edellyttävät aktiivisuuden lisäksi toimintaresursseja. Sen lisäksi, että kaupunki pitää itse yllä yhteyksiä ystävyyskuntiin, tavoitteena on erityisesti tukea yhteisöjen ja yksittäisten kuntalaisten yhteistyöaloitteita ja kontakteja ystävyyskuntien kanssa. U Porvoolaisia Virolaisia 194 Venäläisiä 159 Ruotsalaisia 109 Maahanmuuttajia yht Vietnamilaisia 97 Muita 611 porvoossa asuvat maahanmuuttajat k Väestörekisterin mukaan Porvoossa asui vuonna 2006 noin ulkomaalaista 76 eri maasta. Eniten oli taustaltaan virolaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja vietnamilaisia. Muita yleisiä alkuperämaita olivat Serbia ja Montenegro, Thaimaa, entinen Jugoslavia, Iran, Saksa ja Bosnia-Herzegovina, Iso-Britannia ja Irak. k Porvoo on vastaanottanut noin pakolaista vuosittain vuodesta 1988 lähtien. Arviolta joka kolmas Porvoossa asuva maahanmuuttaja on taustaltaan pakolainen. Porvoossa asuu noin 300 Suomen kansalaisuuden saanutta maahanmuuttajataustaista henkilöä. lähde: porvoon kaupungin kotouttamisohjelma 2006 MATKALLA PORVOO

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan toiminnan kehittäminen Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan sää=ö Porvoon Taidetehtaan sää=ö on 1999 perustebu yleishyödyllinen yhteisö. o Perustajat Porvoon kaupunki

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna Kotka 21.2.2013 KUULTO projekti kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke toimii Jyväskylän yliopistossa, rahoittajana OKM lähtenyt liikkeelle vuonna 2011, jatkorahoitus

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset:

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset: Vapaa-aikalautakunta 31 28.04.2015 Vapaa-aikalautakunta 44 27.05.2015 Kulttuuripalvelujen vuoden 2015 avustukset Vapla 28.04.2015 31 Valmistelija: kulttuurisihteeri Juhani Heinonen, puh. 02 761 1210 Vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma 1. Johdanto Yhteisöllisyysvaliokunta on helmikuussa 2012 tehnyt valtuustoaloitteen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 Kulttuurilautakunta 28.9.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KULTTUURIPALVELUIDEN SUUNNITTELUN LÄHTÖ- 3 KOHTIA 3. UUDENKAUPUNGIN

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri KAUPUNGINHALLITUS KH 10.6.2013, 219 Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2017 laatimisohjeet, Talouden tasapainottaminen: 1) toimielimien tulee tehdä osana ensi vuoden

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015 Nurmeksen kaupunki 2 Sisällysluettelo JOHDANTO Nurmeksen kaupungin visio 2013 ja toiminta-ajatus 3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3 KULTTUURIPALVELUT JA MUSEO NURMEKSESSA

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot