KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOON KAUPUNGIN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOON KAUPUNGIN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE 2007 2015"

Transkriptio

1 KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOON KAUPUNGIN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE PORVOO 2007 MATKALLA PORVOO

2

3 KULTTUURIOHJELMAN LAADINTAPROSESSI porvoon kaupungin kulttuuritoimi käynnisti kulttuuriohjelman laadinnan syyskuussa Ohjelman seurantaa ja ohjausta varten perustettiin ohjausryhmä, johon on kuulunut porvoolaisia kulttuurialan toimijoita. Ohjausryhmän jäsenet ja heidän edustamansa yhteisöt ovat olleet: Magnus Björklund, Kulturföreningen Grand rf., hallituksen jäsen, Susanne Dahlqvist, Porvoon Taidetehtaan säätiö, säätiön asiamies ja Posintra Oy, projektipäällikkö (kulttuurija matkailuhankkeet), Topi Haapanen, Itä-Uudenmaan liitto, aluekehityssihteeri (erit. kulttuurimatkailu), Tove Hagman, Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma, projektipäällikkö ja Porvoon taideyhdistys, hallituksen jäsen, Merja Herranen, Porvoon museo, museonjohtaja. kulttuuritoimen edustajia ohjausryhmässä ovat olleet Leena Anttonen (kulttuurisihteeri), Susann Hartman (kulttuurijohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja) ja Eva- Rita Helin (ohjausryhmän sihteeri). Kulttuuriohjelman kirjoitus- ja toimitustyöstä on vastannut Sari Hilska (fm). sidosryhmät ja asukkaat osallistuivat laadintaprosessiin. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa kulttuuriohjelman sisältöön. Ohjausryhmän kokousten lisäksi kulttuuriohjelmaa työstettiin kaikille kuntalaisille avoimissa teematyöpajoissa marras- ja joulukuussa Työpajoja järjestettiin kaikkiaan kolme, ja niiden aiheina olivat: k kulttuuripalvelut erityisryhmille (lapset ja nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat ym.), k kulttuuriperintö ja -ympäristö (henkinen ja aineellinen kulttuuri, kaupunki, maaseutu ja saaristo), k kulttuurin ja taiteen ammattilaiset (taiteilijat, käsityöläiset, tuottajat, alan oppilaitokset). työpajoihin osallistui noin 70 henkeä, jotka edustivat muun muassa seuraavia tahoja: Borgå hantverks- och konstindustriskola, iltapäiväkerhotoiminta, Itä-Uudenmaan liitto, kirjasto, koulut, matkailutoimi, nuorisotoimi, Nylands Hantverk rf, Porvoon kaupungin kaavoitusosasto, Porvoon taidekoulu, Porvoonseudun musiikkiopisto, Porvoon Teatteri, päiväkodit, ulkomaalaistoimisto ja muut kulttuurialan toimijat ja yhdistykset. Mukana oli myös yksityishenkilöitä. toukokuussa 2007 järjestettiin kaikille avoin loppuseminaari, jossa esiteltiin kulttuuriohjelman sisältöä ja otettiin vastaan palautetta ennen lopullisen ohjelman julkaisemista. Ohjelma on hyväksytty kulttuuri- ja vapaa-aikajaostossa ja sivistyslautakunnassa syksyllä MATKALLA PORVOO

4 SISÄLTÖ KULTTUURIOHJELMAN LAADINTAPROSESSI 3 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 6 1. Kulttuuritoimen tehtävät 6 Toimiva kulttuuri syntyy yhteistyöllä 6 Sidosryhmät ja alueellinen yhteistyö 7 2. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin 8 Kulttuuriohjelma täydentää Porvoon kaupungin strategiaa 8 Muut alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat 8 3. Kuntien palvelutuotanto on uudistumassa 9 Kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa 9 Kulttuuri palvelee yli kuntarajojen 10 Porvoolaisen kulttuurin lähtökohdat ja haasteet 10 II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET 13 Visio 13 Kulttuuriohjelman kärkihankkeet vuosina III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET Kulttuuripalvelut Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ja taidekasvatus Päiväkodit ja koulut avainasemassa Kulttuurikoulu innostaa oppimaan luovasti Taiteen perusopetus laajenee yhteistyön myötä Kulttuuri- ja taidekasvatus edellyttävät toimivia tiloja Ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus Maahanmuuttajien kulttuuripalvelut Kansainvälinen taiteilijavaihto Venäjä-yhteistyö Ystävyyskuntatoiminta Kulttuuritapahtumat Porvoon juhlaperinteet ovat ainutlaatuiset Tapahtumien järjestäjät tarvitsevat tukea 22 MATKALLA PORVOO

5 1.5 Teatteri ja muut esittävät taiteet Kulttuuritalot Taidetehdas Kulttuuritalo Grand Kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö Kulttuuriperintö on voimavara Kulttuurin avulla kotiudutaan Asukas-, kaupunginosa- ja kyläyhdistykset Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Kansallinen Kaupunkipuisto Muiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden käytön kehittäminen Ulkoalueet tapahtumapaikkoina Museopalvelut ja taidekokoelmat Kaupunki on keskeinen museopalveluiden rahoittaja Kaupungin taidekokoelma on osa kulttuuriperintöä Porvoon taideyhdistys vastaa galleriatoiminnasta Uusi taidemuseoyksikkö Kulttuurikoulutus, kulttuurielinkeinot ja ammattilaiset Luovat toimialat Kulttuuriopetusta jokaisen ulottuville Tie ammattilaisuuteen Polte-ohjelma tukee luovien alojen ammattilaisia Kaupunki taiteen ammattilaisten tukijana ja prosenttiperiaate Porvoon taiteilijatalo Kulttuurimatkailu Henkilöstöresurssit ja viestintä Kaupungin kulttuuritoimen henkilöstö Viestintä ja asukkaiden osallistaminen Kulttuurifoorumi Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kulttuuriohjelman seuranta ja arviointi 35 IV KULTTUURIOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 37 MATKALLA PORVOO

6 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kulttuuri kaikissa eri muodoissaan tarjoaa kokemuksia ja elämyksiä ja yleensä hetkiä, jotka säväyttävät arkipäivää. tarja halonen 1. Kulttuuritoimen tehtävät elävä ja toimiva kulttuuri on keskeisellä sijalla Porvoon kaupungin strategiassa. Kulttuuri lisää kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia. Monipuoliset, asukkaiden tarpeista lähtevät kulttuuripalvelut luovat yhteistä identiteettiä, lisäävät viihtyvyyttä, tukevat asukkaiden luovuutta, synnyttävät innovaatioita, ehkäisevät syrjäytymistä ja luovat positiivista yhteisöllisyyttä. kulttuuri on sekä vapaa-ajanpalvelua että hyvinvointipalvelua. Sen tulee olla myös osa kaikille kuntalaisille tarjolla olevaa peruspalvelua. kuntien kulttuuritoiminta on lakisääteistä (laki kuntien kulttuuritoiminnasta 728/1992). Porvoon kaupungin kulttuuritoimen tehtävänä on siten: k edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa, k järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen, k järjestää harrastusta tukevaa opetusta taiteen eri aloilla, k luoda edellytyksiä taiteen harjoittamiseen ja harrastamiseen, k tarjota taide- ja kulttuuripalveluita, k huolehtia kotiseututyön ja paikallisen kulttuuriperinteen vaalimisesta ja edistämisestä. porvoossa kulttuuritoimi huolehtii edellä mainituista tehtävistä käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kulttuuritoimen tehtävänä on lisäksi turvata kulttuuritoiminnan edellytykset, kuten toimintavarat ja tilat. Sen tulee myös ohjata kulttuurin kehittämistyötä ja edistää kulttuuria koskevia prosesseja, kuten kulttuuristen näkökulmien huomioimista kaupunkisuunnittelussa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kulttuuritoimen rooli on vähitellen muuttumassa yhä enemmän koordinaattoriksi ja eri tahojen ja toimijoiden välisten verkostojen luojaksi ja ylläpitäjäksi. Toimiva kulttuuri syntyy yhteistyöllä porvoolla on vahva historiallisen kulttuurikaupungin maine. Se on vetovoimatekijä, joka houkuttelee kaupunkiin sekä uusia asukkaita että matkailijoita. Kulttuuri on Porvoon kaupungille arvokas ja ainutlaatuinen erottautumisen väline. hyvän maineen perustaksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Porvoon kaupungin tulee osoittaa arvoillaan, päätöksillään ja teoillaan, että kulttuurikaupungin maine ei ole perusteeton. Kulttuuriohjelma toteutuu vain, jos siihen sitoudutaan ja sille varataan resursseja. Avainasemassa ovat kaupungin päättäjät ja viranhaltijat sekä kulttuurin eri sidosryhmät. porvoossa tulee pyrkiä toimintakulttuuriin, jossa eri toimialat ottavat kulttuuriperintöön, -ympäristöön ja -palveluihin liittyvät näkökohdat huomioon omassa toiminnassaan. Tavoitteena on, että kulttuuripalvelut tavoittavat monipuolisesti eri ikä-, kieli-, kansallisuus- ja sosiaaliryhmät. Tämä edellyttää suunnitelmallista ja jatkuvaa yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kesken. Vastineeksi muut toimialat hyötyvät kulttuurialan toimijoiden asiantuntemuksesta ja verkostoista, joiden avulla voidaan luoda kunta- MATKALLA PORVOO

7 laisten kannalta entistä monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita. yhteistyötä korostava toimintamalli tukee samalla Porvoon erottautumista ja vetovoimaisuutta; kaupunki lunastaa sille asetetut odotukset asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostavana kulttuurikaupunkina. Sidosryhmät ja alueellinen yhteistyö kulttuuritoimen merkittävimpiä kaupungin organisaation ulkopuolisia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat Itä-Uudenmaan liitto ja sen aluekeskusohjelma, Kulturföreningen Grand rf., Porvoon museo/maakuntamuseo, Porvoon Taidetehtaan säätiö, Posintra Oy (kulttuuri- ja matkailuhankkeet), Porvoon taideyhdistys ry ja Porvoon seurakunnat. Alueellista yhteistyötä tehdään lisäksi Itä- Uudenmaan muiden kuntien, erityisesti Sipoon ja Loviisan kanssa. muita yhteistyökumppaneita ovat erityisesti kulttuuri- ja taidealojen koulutusta antavat oppilaitokset, Borgå hantverks- och konstindustriskola, Borgå folkakademi sekä Haaga-Helia ja Laurea. Kolmannen sektorin toimijoista merkittävimpiä ovat Nylands Hantverk rf, Magnusborgin taiteilijayhdistys, Porvoo a-i-r ry (taiteilijaresidenssiyhdistys),porvoon Kulttuurinystävät ry, Porvoon Matkailuoppaat ry ja Porvoo tours. Merkittävä Itä-Uudenmaan ulkopuolinen yhteistyökumppani on Avanti!, joka on järjestänyt Suvisoiton Porvoossa vuodesta 1986 lähtien. 7 MATKALLA PORVOO

8 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin Kulttuuriohjelma täydentää Porvoon kaupungin strategiaa porvoon kaupungin strategiassa kulttuurin asema on poikkeuksellisen merkittävä. Porvoon visio Kaikkien aikojen Porvoo perustuu osaltaan kaupungin perinteille ja historialle. Strategisissa päämäärissä todetaan muun muassa, että Porvoo on osaamista ja yritystoimintaa kehittävä, innovatiivinen ja tunnettu koulutuksen, kulttuurin, matkailun, palvelujen ja teollisuuden keskittymä. Porvoo on lisäksi Etelä-Suomen viihtyisin perinteitään, ympäristöään ja asukkaitaan arvostava kulttuurikaupunki. kulttuuriohjelma täydentää ja tukee Porvoon kaupungin strategiaa. Kaupungin strategiset päämäärät ja niiden osatavoitteet määrittävät, miten kaupungin tarjoamat palvelut tulee järjestää. Kulttuuriohjelmassa esitetään, miten nämä osatavoitteet toteutetaan kulttuuritoimen osalta. Ohjelma on lisäksi kehittämisohjelma, jossa tuodaan esille kulttuuritoimen, sen sidosryhmien sekä kuntalaisten kulttuuripalveluiden kehittämiseen liittyviä tarpeita. Muut alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat kulttuuriohjelman laadinnassa on otettu huomioon kulttuuritoiminnan kehittämisen kannalta merkittäviä ja ajankohtaisia alueellisia ohjelmia ja toimintasuunnitelmia. Tärkeimpiä näistä ovat vuonna 2003 laadittu Itä-Uudenmaan kulttuuriohjelma vuoteen 2010, Polte Brännpunkt Porvoon ja Itä-Uudenmaan luovien toimialojen kehitysohjelma , Itä-Uudenmaan matkailustrategia ja sen toteuttamissuunnitelma ja Venäjä-hankkeen toimintasuunnitelma Lisäksi on huomioitu Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2007), kuntakohtaiset opetussuunnitelmat, Porvoon kaupungin kotouttamisohjelma (2006) ja Porvoon kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma valtakunnallisista ohjelmista voidaan mainita opetusministeriön Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma (2003), Lasten kulttuuripoliittinen ohjelma , Taiteen ja kulttuurin saavutettavuusohjelma ja Luovuusstrategia (2006). kulttuuri porvoon kaupungin strategiassa k Porvoo tarjoaa hyvät vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. k Porvoossa sukupolvet kohtaavat. Hyvinvointipalvelujen suunnittelussa otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet. k Kaupungissa vallitsee monikulttuurinen ja kansainvälinen ilmapiiri. k Luovan talouden kehittämisohjelma on toteutettu (kulttuuri, matkailu, suunnittelu, muotoilu ja design sekä elämysteollisuus). k Kuninkaanportin ja Taidetehtaan alueet on kehitetty Porvoon vetovoimatekijöiksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. k Saariston elinvoimaisuutta on vahvistettu ja asuinympäristöä on kehitetty. k Puistot ja torialueet on rakennettu pieteetillä yhteiseksi olohuoneeksi. k Vanha Porvoo ja empire-kaupunginosa sekä kansallinen kaupunkipuisto ovat vetovoimaisia. k Vallalla on perinteeseen tukeutuva rakennustapa, joka soveltuu kulttuuriympäristöön. MATKALLA PORVOO

9 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 3. Kuntien palvelutuotanto on uudistumassa porvoo on osa Helsingin metropolialuetta, johon kuuluvat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoana metropolialueena poikkeuksellisen merkityksellinen kuntatalouden ja kansantalouden keskus. tulevaisuudessa väestömäärä kasvaa eniten suurilla kaupunkiseuduilla, samanaikaisesti Suomen väestö ikääntyy. Kuntien palvelutuotannolle asettavat uudistumispaineita muun muassa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, kuntien taloudellisten voimavarojen rajallisuus, asukkaiden vaatimustason kohoaminen, odotettavissa oleva työvoiman niukkuus ja toimintojen yleinen markkinaehtoistuminen. Tästä johtuen yhteistyön merkitys kasvaa entisestään, minkä myös kunta-alan tutkimukset ovat osoittaneet. kulttuurin yhteistyötä muiden sektoreiden, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen sekä nuorisoja liikuntatoimen kanssa tuleekin syventää ja laajentaa. Seutuyhteistyö, kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö ja kansainvälinen verkottuminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa. Monikulttuurisuus ja globaalit kulttuurivirtaukset vaikuttavat kuntien toimintaan ja samalla kulttuuripalveluiden kehittämiseen. Kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa kulttuuri on yhteiskunnallinen voimavara, jonka sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen painoarvo yhteiskunnassa kasvaa. Kunnalliset kulttuuripalvelut edistävät asukkaiden hyvinvointia ja identiteetin rakentumista. Kulttuurin merkitys terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien, kuten syrjäytymisen ehkäisijänä on merkittävä. Elävä ja toimiva kulttuuri pitää lisäksi yllä alueellista elinvoimaisuutta. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus aiheuttaa tarvetta uusille kulttuuriprosesseille. Uudistuksen tavoitteena on yhdistyminen entistä laajemmiksi ja vahvemmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi siten, että toimintaa koordinoidaan ja järjestetään keskitetysti (esim. museotoiminta ja taidekasvatus). Varsinaisten kulttuuripalvelujen tulee kuitenkin edelleen olla kuntalaisten saatavilla heidän omassa ympäristössään. g k Vahva kulttuurielämä ja tapahtumat luovat viihtyvyyttä ja vahvistavat vetovoimaisuutta. k Asukkaat ovat tyytyväisiä Porvoon kaupungin järjestämiin palveluihin. k Asukastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti ja tuloksia verrataan muihin vastaaviin kaupunkeihin. k Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on kehitetty. k Laadukkaat palvelut järjestetään suomeksi ja ruotsiksi sekä monikulttuurisuuden ja kansainvälistymisen myötä myös muilla kielillä. k Tasa-arvokysymykset on otettu huomioon palvelujen järjestämisessä. k Oman palvelutuotannon ja ostopalvelun rooli on selkeä, ja se perustuu palvelustrategiaan. k Kaupungilla on osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. k Strategiaan on sitouduttu, ja taloussuunnitelma toteuttaa sitä. k Kaupungissa toteutetaan selkeää ja tasapainoista investointiohjelmaa. k Kaupunki ohjaa taloudellisia voimavaroja oikeudenmukaisesti koko kaupungin alueelle. MATKALLA PORVOO

10 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kulttuuri palvelee yli kuntarajojen kulttuuripalvelut järjestetään ensisijaisesti oman kunnan asukkaille. Porvoon sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja rooli Itä-Uudenmaan maakunnan veturina laajentavat kuitenkin toimintakenttää ja edellyttävät yhteistyötä lähikuntien kanssa. porvoon asema merkittävänä historiallisena kaupunkina luo maakunnallisia yhteistyömahdollisuuksia erityisesti kulttuurimatkailun kehittämiseksi. Porvoon taideoppilaitokset, Porvoonseudun musiikkiopisto ja Porvoon taidekoulu sekä Borgå hantverks- och konstindustriskola ja Borgå folkakademi toimivat jo nykyään myös muissa Itä-Uudenmaan kunnissa. Porvoon kirjasto on maakuntakirjasto, samoin Porvoon museo toimii maakuntamuseona. porvoo kuuluu Helsingin metropolialueeseen, mikä aiheuttaa kulttuuripalveluille omat haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa. Pääkaupunkiseudun valtakunnallisesti merkittävä kulttuuritarjonta lisää kilpailua paikallisten, ammattimaisesti tuotettujen kulttuuripalveluiden kanssa. Toisaalta pääkaupunkiseudun kulttuuripalvelut ovat helposti saavutettavissa ja monipuolistavat tarjontaa. Kulttuuri- ja yritysmatkailun sekä kulttuurielinkeinojen kannalta sijainti metropolialueella on etu ja hyödynnettävä voimavara. Porvoolaisen kulttuurin lähtökohdat ja haasteet porvoolainen kulttuuri-identiteetti on poikkeuksellisen moniulotteinen. Sen perustan luovat vanha kulttuuriperintö ja omaleimaiset saaristo-, maaseutuja kaupunkikulttuurit sekä kaksi kieltä. porvoon ja Itä-Uudenmaan kaksikielisyys leimaa alueen kulttuurielämää. Suomenja ruotsinkielisen kulttuurin ja perinteiden erot rikastuttavat tarjontaa. Toisaalta palveluiden tuottaminen kahdella kielellä vaatii enemmän taloudellisia resursseja ja saattaa aiheuttaa rinnakkaista toimintaa. tulevaisuudessa on pyrittävä ottamaan kulttuuripalveluiden tuotannossa nykyistä enemmän huomioon myös muut kansallisuus- ja kieliryhmät. Palveluiden tuottaminen muilla kuin suomen- ja ruotsinkielellä hyödyttää asukkaiden lisäksi matkailijoita. Muuttovoittoisuus ja erityisesti lapsiperheiden määrän kasvu lisäävät kulttuuripalveluiden tarvetta. porvoon kaupungin strategian mukaan kaupungin tulee tarjota asukkailleen hyvät ja monipuoliset vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. Sivistystoimi on määritellyt pääkohderyhmäkseen lapset ja nuoret. Heidän lisäkseen on huolehdittava ikäihmisten ja muiden erityisryhmien kulttuuripalveluista. Kulttuuripalveluiden tulee olla kaikenikäisten ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevien porvoolaisten saatavilla. U MATKALLA PORVOO

11

12

13 II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET Olemme matkalla kohti vuotta 2015 ja kaikkien aikojen Porvoota, jossa kulttuuri kuuluu kaikille. Hankkeet mainitaan siinä järjestyksessä, jossa ne esitellään luvussa III Kulttuuriohjelman osa-alueet. 1. Lasten ja nuorten kulttuurihankkeet käynnistetään: k kulttuurikoulun toimintaa laajennetaan, k taiteen yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen yhteistyöhanke käynnistetään, k lasten ja nuorten kulttuurihankkeiden koordinaattorin toimi perustetaan. 2. Ikäihmisten ja muiden erityisryhmien kulttuuripalveluita kehitetään. 3. Tuetaan ja kehitetään kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistäviä kulttuurihankkeita. 4. Toteutetaan Porvoon valtiopäivien juhlavuosihanke vuosina Kolmannen sektorin avustusmäärärahoja lisätään vaiheittain. 6. Luodaan sateenvarjo-organisaatio tukemaan esittävien taiteiden toimintaa. 7. Taidetehdas peruskorjataan kulttuurin monitoimitaloksi. 8. Kulttuuriympäristön vaalimista edistetään toteuttamalla miljöökasvatusprojekteja. 9. Uuden taidemuseoyksikön perustamiseen tähtäävä suunnittelu aloitetaan. 10. Prosenttiperiaatetta noudatetaan kaupungin rakennus- ja peruskorjaushankkeissa. 13 MATKALLA PORVOO

14 KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOO Cajsa Svennas tutkii värejä Taidekoulun 0 b-opetusryhmässä.

15 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET S O N Y K Å H R E 1. KULTTUURIPALVELUT 1.1 Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ja taidekasvatus lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden ja kulttuuri- ja taidekasvatuksen aseman vahvistaminen ovat Porvoon kulttuuriohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Kulttuuritarjonnalla ja kulttuurikasvatuksella tuetaan lapsen persoonallisuuden kehittymistä ja tasapainoista kasvua. Kulttuurista muodostuu aito ja luonteva osa elämänsisältöä: se rikastuttaa arkea, ylevöittää juhlaa ja lisää hyvinvointia. lapsen luovuuden varjelu on aikuisen vastuulla. Lapsille ja nuorille tulee antaa mahdollisuus omaan luovaan toimintaan ja omien kulttuurihankkeiden toteutukseen. Luova toiminta antaa onnistumisen elämyksiä, opettaa pettymysten sietämistä, antaa mahdollisuuden koetella omia rajojaan ja vahvistaa sitä kautta itsetuntoa ja -tuntemusta. Yhdessä tekeminen ja kokeminen vahvistavat yhteisöllisyyttä ja lisäävät toisen arvostamista ja suvaitsevaisuutta. porvoon ajallisesti kerroksellinen kaupunkimiljöö ja kulttuuriympäristö tarjoavat erinomaisen kasvuympäristön. Lapsille ja nuorille tulee tarjota tietoa asuinympäristöstään, jotta he voivat kokea sen omakseen ja kasvaa tietoiseksi ajasta ja paikasta sekä omasta asemastaan kulttuurin kehitysketjussa. Kasvu aktiiviseen kansalaisuuteen edellyttää ymmärrystä kulttuurihistorian ja nykykulttuurin liitoskohdista Päiväkodit ja koulut avainasemassa lapset ja nuoret ovat riippuvaisia siitä kulttuuritarjonnasta, mihin aikuiset antavat heille mahdollisuuden. Asuinpaikka, perheiden varallisuus, kulttuuri- ja kielitausta sekä muun muassa vanhempien omat asenteet vaikuttavat siihen, millaisiin kulttuuripalveluihin lapset pääsevät osallisiksi. kaupungin tehtävänä on taata kulttuuripalvelut ja kulttuuri- ja taidekasvatuksen peruspalvelut kaikille lapsille ja nuorille riippumatta heidän lähtökohdistaan. Päiväkodit ja koulut ovat tässä tehtävässä avainasemassa, sillä ne tavoittavat valtaosan yli kolmivuotiaista ja esikouluikäisistä lähtien kaikki ikäryhmään kuuluvat lapset. päiväkodeissa ja kouluissa niin sanottu arjen kulttuuri on luonteva osa toimintaa. Tapa- ja ruokakulttuuri, omasta lähiympäristöstä huolehtiminen sekä vuosittaiset juhlat niihin kuuluvine tapoineen kuuluvat päiväkotien ja koulujen arkeen. Näiden perinteiden vaaliminen on tärkeää lasten identiteetin muodostumisen ja kulttuuriperinnön siirtymisen kannalta. Tutustuminen kansallisen historian merkittäviin tapahtumapaikkoihin omalla kotiseudulla on tärkeä osa ympäristökasvatusta. koulujen mahdollisuutta antaa taide- ja kulttuurikasvatusta rajoittavat opetussuunnitelmien taide- ja taitoaineiden matalat tuntikehykset. Koulujen vapaaehtoisella kerhotoiminnalla sekä iltapäiväkerhotoiminnalla pystytään joissakin kouluissa osittain korvaamaan taide- ja taitoaineiden opetuksen vajetta, ei kuitenkaan riittävästi eikä siten, että sillä tavoitettaisiin kaikki Porvoossa asuvat lapset. 15 MATKALLA PORVOO

16 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET Kulttuurikoulu innostaa oppimaan luovasti porvoon kulttuurikoulu on Porvoonseudun musiikkiopiston, Porvoon taidekoulun, Porvoon museon ja Porvoon kirjaston ja kulttuuritoimen yhteistyöhanke. Kulttuurikoulu on kehittänyt koulujen ja kulttuurikasvatuksen järjestäjien verkostoitumista vuodesta 2001 lähtien. Kulttuurikoulussa tutustutaan erityisesti paikalliskulttuuriin muun muassa historian, musiikin, kuvataiteen, teatterin, tanssin ja elokuvan keinoin. Toiminnan teemana on Porvoo minun kaupunkini. Kulttuurikoulun toiminnassa painotetaan lasten omaa luovaa toimintaa ja tiedonhankintaa eri menetelmin. Monipuolinen ja eri oppiaineiden rajat rikkova lähestymistapa innostaa oppilaita ja vahvistaa esimerkiksi erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivien lasten itsetuntoa ja käsitystä itsestään oppijoina. Kulttuurikoulu on vakiinnuttanut asemansa taidekasvatuksen ja kulttuuriperinnön opetuksen järjestäjänä. Toistaiseksi toiminta on resurssien puutteen vuoksi rajoittunut vain neljään tai viiteen kulttuurikoululuokkaan lukuvuodessa. Tavoitteena on toiminnan laajentaminen koskemaan tasapuolisesti eri-ikäisiä ja eri puolella Porvoota asuvia lapsia ja nuoria Taiteen perusopetus laajenee yhteistyön myötä porvoon taidekoulu ja Porvoonseudun musiikkiopisto tarjoavat taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta kuvataiteen ja musiikin alalla. Molemmat ovat vakiinnuttaneet asemansa korkeatasoisina ja monipuolisina oppilaitoksina. Ne ovat myös kehittäneet ja toteuttaneet useiden vuosien ajan yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa. Sekä taidekoulu että musiikkiopisto toimivat usean kunnan alueella ja tarjoavat opetusta myös aikuisille. kuvataiteen ja musiikin lisäksi Porvoossa tarjotaan taiteen yleisen oppimäärän mukaista opetusta tanssi- ja sirkustaiteessa. Syksyllä 2008 Porvoossa käynnistyy taideoppilaitosten ja muiden taidekasvatusta antavien tahojen yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on tarjota taiteen yleisen oppimäärän mukaista opetusta seuraavilla taiteen aloilla: musiikki, teatteri, sirkus, tanssi, sanataide, audiovisuaalinen taide, kuvataide, arkkitehtuuri ja käsityö. Toiminnassa on mukana sekä kunnallisia että yksityisiä koulutuspalveluiden tarjoajia. Lasten ja nuorten ohella taiteen yleisen oppimäärän mukaista perusopetusta tarjotaan myös aikuisille. Toimintaa kehitetään tulevina vuosina. tiesitkö? k Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Eri taiteenaloilla annettava taiteen perusopetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle ja antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä hakeutua alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opetuksen tulee noudattaa Opetushallituksen päättämiä opetussuunnitelmien perusteita. Opinnot voivat olla laajuudeltaan joko yleisen tai laajan oppimäärän mukaisia. Valtio myöntää kunnille valtionosuuksia taiteen perusopetuksen järjestämiseen. k Porvoonseudun musiikkiopisto toimii 13 kunnan alueella (Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo ja Porvoo). Opisto antaa sekä yleisen että laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille ja järjestää opetusta myös aikuisille. Lukuvuoden alussa musiikkiopistossa opiskeli n oppilasta. Kaksikielinen musiikkiopisto on perustettu vuonna k Porvoon taidekoulu on perustettu vuonna 1985 ja siellä opiskeli lukuvuoden aikana 650 oppilasta. Kaksikielinen Porvoon taidekoulu on oppilasmäärältään Suomen kolmanneksi suurin lasten ja nuorten taidekoulu (v. 2007). Taidekoulu tarjoaa opetusta myös Sipoossa, ja sillä on tavoitteena laajentaa toimintaa muihin kuntiin. Taidekoulu järjestää kurssitoimintaa myös aikuisille. MATKALLA PORVOO

17 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET Kulttuuri- ja taidekasvatus edellyttävät toimivia tiloja päiväkodeissa ja kouluissa on yleensä kulttuurikäyttöön soveltuvia tiloja, kuten luokka-, askartelu- ja kerhohuoneita sekä liikuntasaleja. Tilojen etu on se, että ne ovat käyttäjien luona, joten matkakustannuksia toiminta- ja esityspaikkoihin ei synny. Kulttuuritoiminta omissa tiloissa on helppo sisällyttää osaksi muuta päiväkoti- tai koulupäivää. tavoitteena on, että Porvoon taidekoulu ja Porvoonseudun musiikkiopisto saavat käyttöönsä pysyvät, keskeisellä paikalla sijaitsevat ja käyttötarkoitukseen soveltuvat tilat, joihin toiminta voidaan keskittää. Tiloissa voitaisiin järjestää myös muuta kulttuuri- ja taidekasvatustoimintaa, kuten kulttuurikoulun työpajoja. Nykyään oppilaitokset toimivat Porvoossa useassa eri toimipisteessä ja osittain vuokratiloissa, mikä hankaloittaa toimintaa ja pitkäjänteistä suunnittelua. 1.2 Ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut kaikilla kunnan asukkailla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää kulttuuripalveluita. Erityisesti on huolehdittava niistä väestöryhmistä, joiden mahdollisuudet hakeutua itse kulttuuripalveluiden äärelle ovat rajalliset. kulttuuriohjelman yhteydessä erityisryhmillä tarkoitetaan ensisijaisesti aisti- ja liikuntavammaisia, kehitysvammaisia, eri tavoin pitkäaikaissairaita ja sairauksista kuntoutuvia henkilöitä. Kulttuuripalveluiden erityisryhmiä ovat myös vanhainkodeissa ja palvelutaloissa asuvat vanhukset sekä maahanmuuttajat ja muut kieli- ja kulttuurivähemmistöt. väestön ikärakenteen muuttuessa on odotettavissa, että erityisesti ikäihmisten palveluiden tarve lisääntyy voimakkaasti nykyisestä. Kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä, uusia toimintamuotoja ja palveluiden sisältöä tulee suunnitella yhteistyössä käyttäjien kanssa. Palveluiden tuottaminen ja niiden vieminen esimerkiksi vanhainkoteihin ja palvelutaloihin edellyttää nykyisten resurssien lisäystä. tiesitkö? k Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta. Saavutettava kulttuuripalvelu on kaikkien ulottuvilla. Saavutettavuutta on mm. rakennetun ympäristön esteettömyys, tiedon saannin helppous, vaivaton liikkuminen sekä mahdollisuus käyttää eri aisteja tiedon ja palveluiden saamiseksi. Saavutettavia kulttuuripalveluita suunniteltaessa otetaan lisäksi huomioon ihmisten taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat. k Esteettömyys on saavutettavuuden osa-alue. Esteettömyys liittyy tilojen ja palveluiden toimivuuteen. Esteettömyys palvelee kaikkia, mutta erityisesti liikunta- ja toimintarajoitteisia. 17 MATKALLA PORVOO

18

19 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET 1.3 Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus rikastuttavat ja monipuolistavat kulttuurielämää. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa Porvoossa järjestettävät kansainväliset festivaalit ja musiikkitapahtumat, kuten Romanimusiikin festivaali, Avanti!n Suvisoitto ja muu konserttitoiminta. porvoon kaupungilta puuttuu toistaiseksi kansainvälistymisstrategia, joka linjaisi kansainvälistymisen tavoitteet ja niihin tähtäävät toimenpiteet. Kansainvälistymistä palvelevien hankkeiden toteutus ja monipuolisten kulttuuripalveluiden tuottaminen eri kielillä vaativat ennen kaikkea sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. Kulttuuripalveluita tuotetaan nykyisin lähinnä suomeksi ja ruotsiksi. Museopalvelut ja Porvoon Matkailuoppaat ry:n opaspalvelut ovat poikkeus, sillä niitä toteutetaan useilla eri kielillä Maahanmuuttajien kulttuuripalvelut porvoossa asuvien syntyperältään ulkomaalaisten ryhmään kuuluu eri puolilta maailmaa työn, opiskelun tai perhesuhteiden vuoksi muuttaneita tai pakolaisena Suomeen saapuneita eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kaupungin tehtävänä on tukea maahanmuuttajien kotiutumista uuteen asuinympäristöön ja samalla suomalaiseen yhteiskuntaan. kulttuuripalveluiden suunnittelu yhdessä maahanmuuttajien kanssa edistää kotiutumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Lapset ja nuoret ovat erityisasemassa myös maahanmuuttajaperheissä. Heille päiväkodeissa ja kouluissa tarjottu kulttuuri- ja taidekasvatus sekä suomalaisten ja paikallisten perinteiden ja tapojen tuntemus välittyvät vähitellen kokonaisille perheille. sen lisäksi, että maahanmuuttajille tarjotaan kulttuuripalveluita, niin kaupungin tulee edistää heidän mahdollisuuksiaan harjoittaa omaa kulttuuriaan ja tuoda sitä esille sekä samalla kohdata muita porvoolaisia. Porvooseen tulevilla maahanmuuttajilla on lisäksi usein laajat ja toimivat kontaktit ulkomaille, joita hyödyntämällä voidaan lisätä maiden välistä kulttuurivaihtoa. 19 MATKALLA PORVOO

20 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET Kansainvälinen taiteilijavaihto kansainvälisen yhteistyön toimijoita ovat kaupungin ohella muun muassa yhdistykset. Kansainvälinen taiteilijavaihto, Artist in Residence -toiminta, on käynnistynyt Porvoossa vuonna Toiminnasta vastaa Taidetehtaan tiloissa Porvoo a-i-r ry/rf. Sen erityisaloja ovat kuvataiteet, erityisesti paperitaide, jazzmusiikki, ääni- ja mediataide ja teatteri. Yhdistyksellä on tarjottavanaan sekä työtiloja että asunto vierailevalle taiteilijalle. Yhdistyksen tavoitteena on laajentaa toimintaansa yli kuntarajojen alueelliseksi residenssikeskukseksi sekä saada alueen ammattitaiteilijat ja koulut aktiivisesti mukaan ohjelmaan Venäjä-yhteistyö porvoon kaupunki on mukana Itä-Uudenmaan Venäjäosaamisen kehittämishankkeessa. Venäjä-yhteistyö on kaupungin linjauksen mukaisesti erityisasemassa. Venäjäosaamisen kehittämishankkeen kulttuurivisio ulottuu vuoteen 2010; sen mukaan Itä-Uudellamaalla on monipuolista ja korkeatasoista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa osana muuta kansainvälistä kulttuuritoimintaa. Porvoon roolina on toimia venäläisten ja suomalaisten kulttuurialan toimijoiden keskuksena ja yhteistyön foorumina Ystävyyskuntatoiminta porvoolla on pitkät yhteistyöperinteet eri maissa (Islannissa, Latviassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdysvalloissa) sijaitsevien ystävyyskuntiensa kanssa. Yhteyksien ylläpito ja uusien toimintamuotojen kehittäminen edellyttävät aktiivisuuden lisäksi toimintaresursseja. Sen lisäksi, että kaupunki pitää itse yllä yhteyksiä ystävyyskuntiin, tavoitteena on erityisesti tukea yhteisöjen ja yksittäisten kuntalaisten yhteistyöaloitteita ja kontakteja ystävyyskuntien kanssa. U Porvoolaisia Virolaisia 194 Venäläisiä 159 Ruotsalaisia 109 Maahanmuuttajia yht Vietnamilaisia 97 Muita 611 porvoossa asuvat maahanmuuttajat k Väestörekisterin mukaan Porvoossa asui vuonna 2006 noin ulkomaalaista 76 eri maasta. Eniten oli taustaltaan virolaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja vietnamilaisia. Muita yleisiä alkuperämaita olivat Serbia ja Montenegro, Thaimaa, entinen Jugoslavia, Iran, Saksa ja Bosnia-Herzegovina, Iso-Britannia ja Irak. k Porvoo on vastaanottanut noin pakolaista vuosittain vuodesta 1988 lähtien. Arviolta joka kolmas Porvoossa asuva maahanmuuttaja on taustaltaan pakolainen. Porvoossa asuu noin 300 Suomen kansalaisuuden saanutta maahanmuuttajataustaista henkilöä. lähde: porvoon kaupungin kotouttamisohjelma 2006 MATKALLA PORVOO

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA Sisältö Kulttuurin vuoro...3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta...5 Visio vuodelle 2016...5 Nurmijärven kunnan arvot...6 Arvot kulttuurin näkökulmasta...7 Kriittiset menestystekijät...9

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna Kotka 21.2.2013 KUULTO projekti kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke toimii Jyväskylän yliopistossa, rahoittajana OKM lähtenyt liikkeelle vuonna 2011, jatkorahoitus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Taiteen edistämiskeskus on valtion asiantuntija-

Lisätiedot

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma 1. Johdanto Yhteisöllisyysvaliokunta on helmikuussa 2012 tehnyt valtuustoaloitteen

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri KAUPUNGINHALLITUS KH 10.6.2013, 219 Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2017 laatimisohjeet, Talouden tasapainottaminen: 1) toimielimien tulee tehdä osana ensi vuoden

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015 Nurmeksen kaupunki 2 Sisällysluettelo JOHDANTO Nurmeksen kaupungin visio 2013 ja toiminta-ajatus 3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3 KULTTUURIPALVELUT JA MUSEO NURMEKSESSA

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja IX Valtakunnalliset lukiopäivät 12.11. 13.11.2013 Helsinki, Finlandia-talo Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 Kulttuurilautakunta 28.9.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KULTTUURIPALVELUIDEN SUUNNITTELUN LÄHTÖ- 3 KOHTIA 3. UUDENKAUPUNGIN

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot