PERUNAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMIEN UUDEN RAHOITUSMALLIN LUOMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUNAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMIEN UUDEN RAHOITUSMALLIN LUOMINEN"

Transkriptio

1 PERUNAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMIEN UUDEN RAHOITUSMALLIN LUOMINEN LOPPURAPORTTI Perunantutkimuslaitos Puhelin (03) Internet: Alapääntie 104 Sähköposti: YLISTARO

2 Sisällysluettelo 1 Tausta Toimintaympäristö... 4 Tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot... 4 Peruna-alan järjestöt... 6 Perunan tuotanto ja käyttö... 7 Ruoka- ja varhaisperuna... 8 Ruokateollisuusperuna... 9 Tärkkelysperuna... 9 Siemenperuna Esimerkkejä elinkeinoalan osallistumisesta tutkimusrahoitukseen... 9 Iso-Britannia... 9 Alankomaat Tanska Norja Saksa Yhdysvallat Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Vaihtoehtoisten rahoitusmallien tarkastelua Rahoitustarve Maksuperusteet Perunan arvo maksuperusteena Eriytetyt tuottaja- ja ostajamaksut Varojen hallinnointi Hallinnointi Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiössä Peruna-alan yhteistyöryhmä (PYR) Uusi perunaneuvosto /perunarahasto Toimialan näkemykset tutkimusrahoituksen uudelleen järjestelyyn Esitys tutkimusrahoituksen järjestelyksi Tutkimus- ja kehittämismaksujen rakenne ja muodostumisperusteet Tutkimus- ja kehittämismaksujen hallinnointi Tarvittavat sopimukset ja sääntömuutokset

3 1 Tausta Suomessa oli käytössä vuosina ruoka-, ruokateollisuus-, siemen- ja varhaisperunan tuotantoon suunnattu perunantuotannon kansallinen tuki. Valtioneuvoston päätöksen 255/1996 mukaan tukeen osoitetuista varoista voitiin osoittaa enintään 4 prosenttia perunantuotannon tutkimusta ja laadun parantamista tarkoittaviin toimiin maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla. Muun muassa Perunantutkimuslaitos (PETLA) sai käyttöönsä tutkimustukena näistä varoista vuosittain summan, joka kattoi vuotuisista toimintakuluista noin kolmanneksen. Toinen kolmannes Perunantutkimuslaitoksen rahoituksesta muodostui laitosta ylläpitävän Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiöiden taustayhteisöinä olevalta perunateollisuudelta ensi sijassa perunatärkkelysteollisuudelta ja tärkkelysperunan sopimusviljelijöiltä kerätyistä tutkimusmaksuista. Viimeinen kolmannes kertyi laitoksen omasta toiminnasta: tilaustutkimuksista, julkaisu- ja asiantuntijatoiminnasta, palveluista sekä pienessä määrin myös talousmitan perunantuotannosta. Osana EU:n maataloustukien uudelleen järjestelyä ruoka-, ruokateollisuus-, siemen- ja varhaisperunalle osoitettu perunantuotannon kansallinen tuki päättyi vuoden 2011 lopussa. Sen seurauksena Perunantutkimuslaitoksen rahoitukseen muodostui huomattava vajaus. Syntynyt vajaus on onnistuttu kattamaan vuoden 2014 loppuun saakka hankerahoituksella, mutta pidemmän päälle tämä ei ole kestävä ratkaisu. Tutkimuspainotusten muutoksissa sekä toimintojen uudelleen järjestelyissä myös MTT:ssä ja korkeakouluissa harjoitetun perunantutkimuksen asema on joutunut tarkasteluun. Neuvontajärjestöissäkin etsitään uusia toimintamalleja. PETLA:n siirto maaliskuun 2011 alussa Lammilta Seinäjoen Ylistaroon yhteisiin tiloihin MTT Ylistaron toimipaikan kanssa on osa tutkimuksen ja neuvonnan uudelleenjärjestelyä. Suunnitelmat ProAgrian perunaneuvonnan koordinoinnin sijoittamisesta PETLA:n yhteyteen Ylistarossa palvelevat tutkimuksen ja neuvonnan läheisempää yhteistyötä sekä neuvojien mukana oloa tutkimusten toteuttamisessa. MTT, ProAgria Keskusten Liitto ja maatalousalan oppilaitokset ovat myös rakentamassa kasvintuotannon asiantuntija- ja havaintoverkostoa. Tutkimuksen jalkautumista enemmän maatiloille on myös lisättävä, samoin maatalouden oppilaitosten parempaa hyödyntämistä tutkimuksen ja neuvonnan tarpeisiin. Näkyvissä ei ole mitään merkkiä siitä, että perunantuotannon tutkimukseen ja kehittämiseen osoitettavan julkisen rahoituksen määrä olennaisesti vahvistuisi. Eurooppalaisen kehityssuunnan mukaisesti meilläkin odotetaan yhä enemmän, että elinkeinoala osallistuu itse omaa toimintaansa koskevaan tutkimukseen, kehitystyöhön ja neuvontaan. Vuonna 2011 valmistuneessa Ruoka- ja ruokateollisuusperunastrategiassa 2020 perunan tutkimus- ja kehittämistoimien uuden rahoitusmallin luominen määritettiin yhdeksi keskeisistä toimenpiteistä. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Perunantutkimuslaitokselle rahoituksen hankkeelle Perunan tutkimus- ja kehittämistoiminen uuden rahoitusmallin luominen. Hankkeen kesto oli Hankkeen ensi sijaisena tavoitteena on ollut saada aikaan peruna-alan tutkimukselle ja neuvonnalle uusi rahoitusmalli, joka varmistaa Perunantutkimuslaitoksen sekä muun perunatutkimuksen ja neuvonnan sekä kehittämistoiminnan kestävän ja tasapuolisen rahoituksen on sitova sekä kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin viljelijöihin ja perunan ostajiin on hallinnoltaan mahdollisimman yksinkertainen ja kustannustehokas Tavoitteena on ollut myös selkiyttää nykyistä peruna-alan toimijakenttää sekä tarkentaa toimijoiden välisiä tehtäviä ja työnjakoa niin, että alalle käytettävissä oleva rahoitus kohdentuu kul- 3

4 loinkin ajankohtaisiin tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja markkinoinnin edistämistarpeisiin, tehostaa tutkimustiedon ja -tulosten nopeaa siirtoa käytännön viljelyyn sekä nopeuttaa ja nykyaikaistaa vuorovaikutteista tiedonkulkua tutkimuksen, neuvonnan, opetuksen ja yritysten välillä. 2 Toimintaympäristö Tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot Perunatutkimuksesta suurin osa toteutetaan MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Perunantutkimuslaitoksen (PETLA) voimin ja resurssein. Perunatutkimusta on kiinteästi myös Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella. Muista laitoksista mm. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Työtehoseura, VTT sekä yliopistoista esimerkiksi Oulu, Itä- Suomi (Kuopio) Jyväskylä ja Turku ovat ajoittain selvittäneet perunaan liittyviä kysymyksiä. Kehittämishankkeita toteuttavat myös ProAgria keskukset ja yritykset. Perunaneuvonnan päävastuu on ProAgria keskuksissa, mutta myös teollisten ja kaupallisten yritysten toimialakohtaisella neuvonnalla on merkittävä asema. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:llä on käytössään maataloustuotannon kehittämis- ja tutkimustyössä tarvittava laitteisto ja tietotaito, alueellinen toimipaikkaverkosto sekä tiedonhankintapalveluiden kautta saatava tuki. Perunatutkimus MTT:ssa keskittyy kasvintuotanto- sekä biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen toimialoille, mutta perunantuotantoon liittyviä kysymyksiä tutkitaan myös taloustutkimuksessa sekä teknologia- ja ympäristötutkimusohjelmissa. Panostus perunatutkimukseen on kuitenkin voimakkaasti pienentynyt/vähenemässä toiminnan uudelleen järjestelyjen seurauksena MTT saa toimintaympäristönsä perusrahoituksen valtion budjetista. Tutkimusrahoituksesta jatkuvasti pienevä osa tulee budjetista, ja valtaosa tutkimuksesta toteutetaan hankerahoituksena % % % % % % % % % % % % % % % Alijäämä, taseesta Muu tulonhankinta Palvelut Viestintä Tutkimustilaukset MMM-hankerahoitus MMM-tuki Rahoittajayhteisömaksut, viljelijät Rahoittajayhteisömaksut, teollisuus Kuva 1. Perunantutkimuslaitoksen tulorahoitus Perunantutkimuslaitos (PETLA) on vuonna 1982 Kanta-Hämeeseen, Lammille perustettu yksityinen, Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön yllä pitämä tutkimuslaitos. Maaliskuun 2011 alusta laitos on toiminut Seinäjoen Ylistarossa MTT:n Etelä-Pohjanmaan toimipisteen kanssa yhteisissä tiloissa. PETLA harjoittaa peruna-alaa palvelevaa kehitystyötä, joka muodostuu tutkimuksesta sekä tutkimukseen tukeutuvasta asiantuntija-, viestintä- ja palvelutoiminnasta. Asiakaslähtöisesti toteutettavan perunantuotantotutkimuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä kestävällä pohjalla olevalle ja taloudellisesti kannattavalle perunantuotannolle niin,

5 että siinä otetaan huomioon sadon määrän lisäksi perunan eri käyttömuotojen asettamat laatuvaatimukset sekä perunanviljelyn ympäristövaikutukset. Vuonna 2013 PETLAn toimintakulut olivat Säätiön taustayhteisöiltä (perunatärkkelys- ja ruokaperunateollisuus sekä tärkkelysperunaviljelijät) kerätyt tutkimusmaksut kattavat kuluista ~22 %. Laitoksen oman varainhankinnan (tilaustutkimukset, viestintä, palvelut) osuus on 33 %. Käynnissä oleviin yhteistutkimushankkeisiin Maa- ja metsätalousministeriöstä tuleva rahoitus kattaa 40 % laitoksen toimintakuluista, ja loppu noin 5 % rahoitustarpeesta joudutaan ottamaan taseesta (kuva 1). Nyt käynnissä olevat hankkeet turvaavat laitoksen toimintarahoituksen kuluvan vuoden 2014 loppuun saakka. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos antaa korkeinta maatalousalan opetusta Suomessa. Opetus perustuu tutkimukseen, johon sisältyy perunan osalta useita fysiologiaan, sadonmuodostukseen, jalostukseen, biotekniikkaan sekä tauteihin, diagnostiikkaan ja taudinkestävyyteen liittyviä hankkeita. Kasvipatologian laboratorio koordinoi useita kansallisia ja kansainvälisiä perunatutkimushankkeita. Yliopistossa toimintaympäristön perusrahoituksen tulee yliopiston budjetista, mutta tutkimusrahoitus on täysin hankerahoitusten varassa. Boreal Kasvinjalostus Oy on ollut pitkään maamme ainoa perunan lajikejalostusyksikkö. Jalostusmenetelmät on resistenssitestaus- ja dihaploiditutkimuksen myötä saatettu kansainväliselle tasolle, mutta perunanjalostukseen suunnatut voimavarat ovat vähäisiä. Perunanjalostuksessa Boreal keskittyy pääasiassa varhaisten tärkkelysperunalajikkeiden jalostukseen, mutta on säilyttänyt valmiudet myös aikaisten ja jauhoisten ruokaperunalajikkeiden kehittämiseen. Boreal on valtion enemmistöomisteinen yhtiö, jonka tärkeimmät tulonlähteet ovat sertifioidun siemenen hintaan sisältyvä rojalti sekä tilan oman siemenen käytöstä perittävä TOS-maksu. Perunanjalostukseen Boreal on saanut varoja myös Huoltovarmuuskeskukselta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tieteellinen tutkimus liittyy Eviran yhteiskunnalliseen tehtävään ja vaikuttavuuteen. Tutkimustuloksia hyödynnetään valvonnan suuntaamisessa, säädösvalmistelussa sekä kansainvälisten standardien ja ohjeiden kehittämisessä, riskinarvioinneissa sekä eri toimialoilla mm. maataloudessa, elintarviketeollisuudessa ja eläinten hyvinvoinnin parantamisessa. Perunatutkimuksessa Evira on mukana omaan toimialaansa liittyvissä yhteistutkimuksissa. Työtehoseura ry (TTS) on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. TTS on mukana vuosittain yli sadassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jotka liittyvät yritystoiminnan, työmenetelmien ja teknologian kehittämiseen, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen, energiatehokkuuden ja ekotehokkuuden edistämiseen sekä asumisen toiminnallisten ratkaisujen kehittämiseen. VTT, Biotekniikka on perunatutkimuksessa tuonut osaamistaan mm. tutkimusalueille, joissa on tarvittu tietoa perunan kemiallisesta koostumuksesta sekä mikrobiologisista muutoksista käsittelyprosessien eri vaiheissa. Kuluttajatutkimuskeskus on mukana sellaisissa perunantutkimushankkeissa, joissa tarvitaan tietoa kotitalouksien toiminnasta ja kulutusmuutoksista, tuotteiden ja palvelujen laadusta sekä markkinoiden toimivuudesta ja hintarakenteista. Suomen siemenperunakeskus Oy SPK:n tutkimustoiminta on lähinnä pilottitutkimuksia sekä omaan erityisosaamiseen kohdistuva kehityshankkeita esimerkiksi solukkoviljelystä, mikrolisäyksestä sekä mini- ja mikromukulatuotannosta. Myös pohjoisen siemenperunatuotannon yhteiset erityiskysymykset ovat mukana. Tutkimuksen voimavarat kohdennetaan niihin koh- 5

6 teisiin, joista lyhyellä aikavälillä varmimmin saadaan hyötyä. SPK tukeutuu tutkimuksessa keskeisesti yhteistyöhön tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa. ProAgria on maatalouden ja maaseutuyrittämisen asiantuntijaorganisaatio. Eri puolilla maata ProAgria keskuksissa työskentelevä neuvojaverkosto tarjoaa räätälöityjä asiantuntijapalveluja yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen, johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan. Perunaneuvonnan voimavaroja ProAgria on suunnannut eniten keskeisimmille perunantuotantoalueille Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. ProAgrian neuvonta perunanviljelijöille sisältää viljelysuunnitelmat, kasvustojen havainnoinnin ja toimenpidesuositukset, kasvinsuojeluneuvonnan, omien siemenenlisäysten arvioinnin, kasvinviljelyn kannattavuuslaskelmat, tukineuvonnan, varastotarkastukset, siemenperunatarkastukset, kasvintuhoojien kartoitukset sekä ryhmäneuvontaa mm. osana perunakerhojen toimintaa. Tärkeimpänä tehtävänä on viljelysuunnitelmien teon yhteydessä arvioida lohkon perusparannustoimet ja suunnitella tilan lohkoille sopiva viljelykierto, lajikkeet ja lannoitus ympäristötukiehtojen mukaan huomioiden perunan käyttötarkoitus sekä kasvin ja lajikkeiden vaatimukset. Valtiolta tuleva rahoitus ProAgriaan on pienentynyt merkityksettömäksi, ja nykyään toimintakulut on peitettävä kokonaisuudessaan palvelutuotoilla. ProAgrian neuvontaa on kehitetty viimeisen kahden vuoden aikana tiivistämällä yhteistyötä eri alueilla toimivien neuvojien välillä panostaen neuvojien ammattitaidon ja asiantuntemuksen kehittämiseen. Rahoitusrakenteen muutoksen seurauksena ProAgrian perunaneuvonta hakee myös uutta uomaa. Yhteistyötä tutkimuksen kanssa on tiivistetty mm. yhteisten hankkeiden avulla, joista hyvä esimerkki on pääasiassa Etelä-Pohjanmaalla käynnissä oleva hanke Perunantuotannon kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen, jossa tavoitteena on kehittää tutkimuksen, neuvonnan, viljelijöiden ja perunayritysten yhteistyön tiivistämistä. Ammattikorkeakoulut ja muut keskiasteen ammatilliset oppilaitokset ovat perunatutkimuksen ja neuvonnan kentässä vielä pitkälti käyttämätön voimavara. Merkittävimmin perunahankkeissa toistaiseksi ovat olleet mukana Oulun seudun sekä Seinäjoenseudun ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan yksiköt. Peruna-alan järjestöt Peruna-alalla on lukuisa joukko erilaisia yhteisöjä ja järjestöjä, jotka eri tavoin pyrkivät edistämään ja tukemaan alan kaikkien toimijoiden vuorovaikutusta, perunan tuotantoa sekä lisäämää perunan käyttöä ja tietämystä perunasta. Näiden yhteisöjen toiminnoissa on osittain päällekkäisyyttä samalla kun toisaalle saattaa jäädä katvealueita. Erillisinä järjestöinä näillä kaikilla on myös omat jäsenmaksunsa, joiden varsinkin viljelijät ovat ilmaisseet muodostuvan hyötyihin nähden kohtuuttomaksi kustannusrasitukseksi. Taulukko 1. Peruna-alan järjestöjen jäsenmaksuja Yhdistys Henkilö Yritys Järjestö PerunaSuomi ry /ha Suomen perunaseura / Alueelliset perunakerhot 0 60 ProPeruna ry Suomen Perunaseura on ProAgria Keskusten liiton yhteydessä rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimiva järjestö. Vuonna 1965 perustettu seura toimii ilman omaa kenttäorganisaatiota aatteellisena yhdyssiteenä ja vuorovaikutuksen lisääjänä perunan viljelyä, kauppaa, teollisuutta ja kulutusta sekä tutkimusta ja neuvontaa harjoittavien tai edustavien yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kesken. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää seminaareja, neu- 6

7 vottelu-, esittely- ja tiedotustilaisuuksia, kursseja, opintoretkeilyjä ym. Seurassa voi olla sekä yhteisö- että henkilöjäseniä. Perunakerhot ovat ProAgria keskusten yhteydessä toimivia perunanviljelijöiden maakunnallisia yhdyssiteitä, jotka tukevat jäsentensä verkostoitumista ja perunantuotannon kehittämistä. Toimintamuotoina perunakerhoilla on muun muassa perunantuotantoon liittyvät opintomatkat, tilaisuudet, esitelmät, tiedotteet ajankohtaisista viljely-, koulutus- ja tukiasioista, jäsenkirjeet, www-sivut. Jäsenet ovat pääasiassa viljelijöitä, mutta useissa perunakerhoissa myös yhteisöt voivat liittyä jäseniksi. PerunaSuomi ry on perunanviljelijöiden perustama markkinatietouden parantamiseen toiminnallaan tähtäävä organisaatio. Toimilla pyritään perunakaupan volyymin ja suomalaisen perunan markkinaosuuden kasvattamiseen, sekä hintatason vakauttamiseen. Yhdistys ei ole neuvontajärjestö. Yhdistys on alan yhteistyöorganisaatio ja toimii niin varhais-, ruoka-, ruokateollisuus-, kuin siemenperunaa tuottavien viljelijöiden yhdyssiteenä. Kannattajajäseniksi pyritään saamaan peruna-alalla toimivia pakkaamoita, kauppoja ja teollisuutta. Yhdistyksen toiminta perustuu perunantuottajien alueelliseen aktiivisuuteen. Alueellisen toiminnan organisoimiseen on perustettu viisi alueellista yhteenliittymää: varhaisperuna-alan yhteenliittymä Varsinais-Suomeen, sekä yhteenliittymät Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä- Pohjanmaalle, Uusimaa/Häme/Satakunta ja itäinen/keskinen Suomi. Kotimaiset Kasvikset ry on tuottaja- ja puutarhajärjestöjen vuonna 1989 perustama ja keväällä 1990 toimintansa aloittanut yhdistys, joka toimii puutarhatuotteiden eli vihanneshedelmien, lehtivihannesten, juuresten, marjojen, hedelmien, perunoiden, sienien, kukkien ja taimistotuotteiden sekä kasvisjalosteiden laadun ja menekin edistäjänä. Toiminta-ajatusta toteutetaan laaja-alaisesti kasvisketjussa tehtävän laatutyön, viestinnän, terveysvalistuksen, muun menekinedistämisen ja mainonnan keinoin. Kehitys- ja tutkimustoiminnan avulla tuetaan muita toimia. Toiminnan kohteena ovat kaikki suomalaiset. Laatutyön erityiskohderyhmänä ovat kaikki kasvisketjussa toimivat ammattilaiset: viljelijät, pakkaajat, tukkukaupan ja vähittäiskaupan henkilökunta. Tuotetiedottamisen ja kasvisten terveellisyyteen liittyvän viestinnän pääkohderyhmiä ovat kuluttajien lisäksi koko media, ruoan, ravitsemuksen, terveydenhuollon, opetuksen ja neuvonnan ammattilaiset. Pro Peruna ry on vuonna 2008 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä perunan ja perunatuotteiden ravitsemuksellisesta merkityksestä ja käyttötavoista ja näin edistää perunan käyttöä elintarvikkeena. Lisäksi yhdistys edistää perunan ja perunatuotteiden laatua ja peruna-alalla toimivien jäsentensä yhteistoimintaa. Yhdistyksen perustajina olivat Suomen Keittiömestarit, Pohjoisen Kantaperuna Oy, Luonnosta Oy, Potwell Oy ja Profood Oy. Perustajayhtiöiden taustalla on yli 200 kotimaisen perunan tuottajaa. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat perunaan liittyvä monipuolinen tiedotustoiminta sekä kuluttajatutkimusten ja alan selvitysten teettäminen. Lisäksi yhdistys on yhteistoiminnassa viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa sekä järjestää kokouksia ja seminaareja sekä harjoittaa voittoa tavoittelematonta ja yhdistyksen tavoitteita tukevaa projektitoimintaa. Perunan tuotanto ja käyttö Perunaa viljellään kaupallisessa mitassa hieman yli hehtaarilla, ja kokonaissato on keskimäärin noin 600 miljoonaa kiloa. Sadon käyttömuodon mukaan perunantuotantomme voidaan jakaa ruoka-, varhais-, ruokateollisuus-, tärkkelys- ja siemenperunan tuotantoon. 7

8 Eri sektoreiden perunaa päätyy myös toisten perunasektoreiden käyttöön. Arviolta 8 9 milj. kg siemenperunasta tulee ruokaperunamarkkinoille siementen lajittelun jälkeen. Ruokaperunasta noin 20 milj. kg puolestaan päätyy ruokateollisuuskäyttöön, esim. hiutaletuotantoon. Tuotetusta ruokaperunasta jätteeksi päätyvän määrän arvioidaan olevan luokkaa 40 milj. kg luokkaa. Ruokateollisuusperunasta puolestaan noin viidennes arvioidaan päätyvän jätteeksi. Ruoka- ja varhaisperuna Ruokaperunaa on viljelty viime vuosina vajaan ha alalla. Varhaisperunaa tuotetaan noin hehtaarilla. Yli kaksi hehtaaria ruokaperunaa viljeleviä tiloja oli vuonna 2012 runsaat 600, ja varhaisperunaa yli hehtaarin alalla tuottavia tiloja oli hieman yli 200. Pienetkin alle kahden hehtaarin ruokaperuna-alat ja alle hehtaarin varhaisperuna-alat mukaan lukien ruoka- ja varhaisperunaa viljeleviä tiloja oli vuonna 2012 yhteensä lähes Vuotuisesta kokonaissadosta ruoka- ja varhaisperunan osuus on noin puolet. Ruokaperunan tuotantomäärä kuitenkin vaihtelee vuosittain sääolojen mukaan milj. kg välillä. Vastaavasti ruokaja varhaisperunasadon vuotuinen kokonaisarvo on noin milj.. Markkinoille tulevasta ruoka- ja varhaisperunasadosta keskimäärin enää vajaa kolmannes, milj. kg kulkee päivittäistavarakaupan kautta. Aikaisemmin viljelijät pääosin kauppakunnostivat, pakkasivat ja markkinoivat itse tuottamansa ruoka- ja varhaisperunan. Nykyään yhä suurempi osa ruokaperunasadosta kauppakunnostetaan perunapakkaamoissa. Useimmat pakkaamot ovat lähteneet liikkeelle oman perunan pakkaamisesta, joka sitten on laajentunut tilan ulkopuolisenkin perunan hankintaan. Lisäksi viljelijät ovat perustaneet yhteisiä pakkaamoja, joilla haetaan toimitusvarmuutta, kustannusetuja ja kilpailukykyä markkinoilla. Pakkaamoalalla on myös yksityisiä pakkaamoja, joilla yhteys perunan viljelyyn on katkennut, ja ne toimivat täysin ostoperunan varassa. Lähes puolet ruokaperunasta käytetään HoReCa-sektorilla kuorittuna tai kuorinnan jälkeen suikaloituna, viipaloituna, paloiteltuna tai muulla pienimuotoisella tavalla jatkojalostettuna. Kuorimoiden lähtökohdat ovat hyvin samankaltaiset pakkaamojen kanssa, sillä useimmat kuorimot ovat lähteneet liikkeelle tilan omien perunoiden kuorinnasta ja toimittamisesta lähiostajille. Toiminta on sitten laajentunut hankittaessa raaka-ainetta lähialueelta ja suurimmissa kuorimoissa jopa valtakunnan laajuisesti. Ruokaperunan ostajakenttä on tuottaja- ja toimittajakenttään nähden huomattavasti keskittynyttä, sillä Kesko ja S-ryhmä hallitsevat lähes 80 % markkinaosuutta päivittäistavarakaupasta. Näiden ryhmien markkinaosuuden voidaan arvioida olevan samaa luokkaa myös kaupan kautta kulkevan perunan osalta. Silti noin puolet ruokaperunasta menee edelleen keskitetyn tukkukaupan ulkopuolelle. Viljelijöiltä, pakkaamoilta ja kuorimoilta hankkimansa perunan tukkukaupat toimittavat vähittäiskaupalle sekä muille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle. Osa tukkuliikkeistä on erikoistunut toimittamaan perunaa ja perunatuotteita HoReCa-sektorille. Lisäksi päivittäistavaratukkukaupat sekä kaupparyhmien hankinta-, logistiikka- ja tukkuyritykset toimivat päivittäistavaratukkukaupan ohessa myös HoReCa-sektorilla. Päivittäistavarakauppa, kaupan hankinta- ja logistiikkayritykset sekä merkittävimmät tukkuyritykset ovat järjestäytyneet Päivittäistavarakauppa ry:hyn. Ruokaperunan pakkaamo- ja kuorimotoiminta on järjestäytymätöntä, sillä vain muutama pakkaamo ja kuorimo on siirtänyt tai perustanut tuotteidensa markkinointiin erillisen markkinointiyrityksen. Pakkaamot ja kuorimot ovat keskimäärin myös suhteellisen pieniä, ja molempien toimintakenttä on pirstaloitunut. 8

9 Ruokateollisuusperuna Ruokateollisuusperunaa viljellään hieman yli ha alalla, ja yli 2 ha ruokateollisuusperunaa tuottavia tiloja on noin 220. Kokonaissato on milj. kg ja sadon arvo milj.. Pääosa ruokaperunateollisuuden tuotantoyksiköistä on pieniä, perunan käyttömäärien ollessa enintään hieman päälle 10 milj. kg. Suurimmat ruokaperunateollisuuden yrityksen käyttävät perunaa milj. kg. Valtaosa merkittävimmistä ruokaperunateollisuusyrityksistä on jäsenenä Elintarviketeollisuusliiton Pakaste- ja perunateollisuusyhdistyksessä. Ruokaperunateollisuuden perunahankinta perustuu hyvin pitkälle sopimustuotantoon, jossa teollisuus viljelyttää tarvitsemansa raaka-aineen omilla sopimusviljelijöillään. Vapailta markkinoilta teollisuus hankkii vain pienen osan raaka-aineestaan. Muutamat varsinkin perunaa valmisruokiin käyttävät toimijat hankkivat tarvitsemansa perunan valmiiksi kuorittuina tai muulla tavoin esijalostettuna. Tärkkelysperuna Tärkkelysperunan viljelyala on pienentynyt voimakkaasti viime vuosina ja on nyt selvästi alle hehtaaria. Kokonaissato on hieman päälle 150 milj. kg ja sadon arvo 9 9,5 milj.. Tärkkelysperunan tuotanto on kokonaan sopimusviljelyä, jossa maamme kolme perunatärkkelystehdasta viljelyttävät tarvitsemansa perunan runsaalla 400 sopimusviljelijällä. Elintarviketeollisuusliitossa perunatärkkelysteollisuus on Tärkkelysteollisuusyhdistys ry:ssä. Siemenperuna Sertifioitua siemenperunaa tuottavia tiloja oli vuonna 2012 yhteensä 134, joista 80:llä viljelyala oli yli kaksi hehtaaria. Yli kaksi hehtaarin viljelyalat kattoivat kuitenkin 97 % vuoden 2012 hieman yli hehtaarin kokonaisalasta. Kokonaissato nettona on noin 22 milj. kg ja sadon arvo lähes 6 milj.. Sertifioimattoman oman siemenen tuotanto on noin ha ja kokonaissato noin milj. kg. Ruoka-, ruokateollisuus- ja varhaisperunan sertifioitu siemen markkinoidaan lähes kokonaisuudessaan kuuden merkittävimmän siemenperunatalon kautta. Lisäksi perunatärkkelysteollisuudella on omaa sertifioidun siemenperunan sopimustuotantoa tärkkelysperunalajikkeista. 3 Esimerkkejä elinkeinoalan osallistumisesta tutkimusrahoitukseen Läntisen Euroopan keskeisissä perunantuotantomaissa perunaelinkeinon osallistuminen oman alansa tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen vaihtelee. Yleisenä suuntauksena kuitenkin on, että julkinen rahoitus on vähenemässä, ja elinkeinoalan odotetaan rahoittavan kasvavassa määrin myös oman alansa tutkimusta ja kehitystyötä. Iso-Britannia Pisin kokemus elinkeinon kattavasta osallistumisesta peruna-alan tutkimuksen, kehittämistoimien ja markkinoinnin rahoitukseen on ehkä Iso-Britanniassa. Jo 1970-luvulla viljelijöillä, perunan ostajilla ja perunateollisuudella oli yhteinen perunan markkinointilautakunta (PMB), joka markkinaseurannan lisäksi osallistui jäseniltään kerätyillä varoilla keskeisesti perunatutkimuksen rahoitukseen. Vuonna 1997 PMB lakkautettiin, ja sen tehtäviä jatkamaan perustettiin brittiläinen perunaneuvosto (BPC). Tarvittavan rahoituksen neuvosto sai veroluonteisina levy maksuina, joka kerättiin viljelijöiltä ha-perusteisesti ja tiloilta perunaa ostavilta määräperusteisesti. Vuonna 2008 BPC siirrettiin maatalouden kuuden eri kehittämisorganisaation "sateenvarjo-organisaationa" toimivan AHDB:n (Agriculture and Horticulture Development Board) alaisuu- 9

10 teen. Samalla BPC muuttui muotoon PCL (Potato Council Ltd.). AHDB on ei-valtiollinen organisaatio, mutta valtio valvoo sen toimintaa ja on antanut sille oikeuden kerätä veroluonteisia ns. "levy"-maksuja. Järjestelmä on voimassa Englannissa, Walesissa ja Skotlannissa. Perunasektorin levy-maksut ovat olleet kaudesta 2012/2013 alkaen viljelijöiltä 42,62/ha (~51,80 /ha) ja perunan ostajilta 0,1858/tonni (~0,23 /tonni). Määräajan jälkeen myöhästyneinä tulevat maksut suoritetaan korotettuina. Viljelijämaksun maksavat kaikki viljelijät, joilla on perunaa vähintään kolme hehtaaria. Ostajamaksusta vapautettuja ovat vuodessa alle 1000 tonnin jäävät ostot, siemenperunaostot, vähittäiskauppa, laitoskeittiöt ja muut loppukäyttäjät pois lukien suoraan viljelijöiltä tehdyt ostot sekä viljelijöiden osuuskuntamuotoisten pakkaamoiden ja muiden jalostuslaitosten ostot jäsenviljelijöiltä. Kokonaiskertymäksi kaudelta 2012/2013 muodostui 6,016 milj. puntaa (~7,3 milj. ). Maksujen keräys tapahtuu AHDB:n toimesta, mutta PCL vastaa varojen käytöstä. Eniten varoja (28 % kertymästä) menee markkinointi- ja yritystoimintoihin. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävän tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus varojen käytöstä on 25 %, ja PCL:n ylläpitämän Sutton Bridgen tutkimusyksikköön menee 15 %. Tiedonsiirtoon käytetään 14 % ja markkinainformaatioon 10 %. Siementuotannon ja viennin edistäminen saavat noin 6 %, ja erilaisiin erityisprojekteihin suunnataan vajaat 2 % vuosikertymästä. Alankomaat Hollannissa maatalouden osallistumisessa tutkimuksen ja kehityshankkeiden rahoitukseen noudatetaan hieman samankaltaista järjestelmää kuin Iso-Britanniassa. Eri tuotannonaloille ja tuotteille on omat neuvostonsa (Industry board/product board). Niiden tehtävänä on edistää kunkin toimialan yritysten yhteisiä tavoitteita. Neuvostot asettavat yrityksille myös sääntöjä. Jokaisen yrityksen ja toimijan on oltava oman toimialan neuvoston jäsen ja maksettava neuvoston vaatimat tukimaksut sekä noudatettava neuvoston sääntöjä. Rekisteröitäessä aloittavaa yritystä se usein merkitään automaattisesti myös oman toimialansa teollisuus- tai tuoteneuvostoon. Toimialasta riippuen sama yritys saattaa olla samanaikaisesti usean neuvoston jäsen. Esimerkiksi ruoka- ja siemenperunan tukkukauppaa harjoittavan on oltava rekisteröidyttävä jäseneksi Hollannin maataloustukkukaupan neuvostoon (HBAG). Viljelijöiden sekä maataloustuotteiden teolliset jalostajien ja jälleenmyyjien on puolestaan liityttävä jäseniksi peltokasvituotteiden neuvostoon (Productschap Akkerbouw, PA). Hollannissakin alan toimijoilta kerättävät maksut ovat säädöksiin perustuvia veroluontoisia levy maksuja. Ne koskevat kaikkia viljelijöitä, tukkukauppaa ja jalostusteollisuutta. Päätökset perunasektorin maksujen suuruudesta ja kertyneiden varojen suuntaamisesta tehdään maataloustuotteiden neuvostossa (Agricultural commodity board), joka myös kerää maksut. Neuvostossa on noin 20 jäsentä, jotka on nimittänyt hallituksen alainen sosiaalitaloudellinen neuvosto. Jäsenet edustavat työnantajia ja työntekijöitä viljelijöiden, teollisuuden, kaupan ym. organisaatioista. Viljelijämaksu on noin 4 /ha, mutta vuosittain maksu vaihtelee hieman menossa olevien tutkimusten mukaan; esimerkiksi tällä hetkellä Erwinia-tutkimus vaatii keskimääräistä enemmän rahoitusta. Jos viljelee esimerkiski 100 ha perunaa, maksun suuruus on noin 500. Kauppa ja teollisuus maksavat 23 /1000 tonnia. Peruna on Hollannin peltokasvituotannon tärkeimpiä tuotteita. Niinpä sen osuus peltokasvitutkimuksen ja neuvonnan rahoituksesta on 40 %. Kaikesta maatalous- ja ympäristötutkimuksesta perunan osuus on silti alle 2 %. Yksityissektorin osuus perunatutkimuksen rahoituksesta on noin 3 %. Muuta valtion ulkopuolista rahoitusta saadaan myös erilaisista rahastoista ja säätiöiltä. 10

11 Tanska Tanskassa on maksettu vuodesta 1977 alkaen kaikesta perunasta (ruokaperuna, tärkkelysperuna, ruokateollisuusperuna ja siemenperuna) yleinen rojalti jokaista myytyä, prosessoitua jne. sataa perunakiloa kohden. Maksu on 0,40 DKK/100 kg (0,05 /100 kg), ja se kerätään firmoilta, tiloilta, kaupalta jne. veroina perunamaksurahaston (Kartoffelafgiftsfonden) toimesta. Vuotuinen kertymä on vajaat 5 miljoonaa DKK (~ ). Yritykset rahoittavat myös suoraan tutkimusta. Rahastolla on johtokunta, jossa on 7 jäsentä: 4 perunanviljelijää, yksi tutkija maatalousyliopistosta ja kaksi viranomaista (yksi liitoista ja yksi maatalousministeriöstä). Johtokunta ohjaa joka vuosi rahat erilaisiin, perunantutkimusta, perunantuotantoa jne. hyödyntäviksi arvioituihin projekteihin. Peruna-alalta kerättävä rahoitus kohdistuu vain osaksi perunatutkimukseen, mutta muodoltaan vakaana se antaa hyvän pohjan käytännön läheiseen perunatutkimukseen ja koetoimintaan. Varoista suuri osa on käytetty aina perinteisesti suoraan viljelijöitä hyödyntäviin käytännön kokeisiin ja tutkimuksiin. Jonkin verran rahoitusta on myös suunnattu perustutkimukseen. Koe- ja tutkimustoiminnan lisäksi rahaston varoja käytetään perunanjalostukseen, rengasmätäkartoituksiin ja korvauksiin sekä markkinoinnin edistämiseen. Tanskassa huomion arvoista on myös se, että sikäläiset neuvontaorganisaatiot ovat tiiviisti mukana tutkimuksessa. Tutkimusten suunnittelu ja koordinaatio ovat yliopistojen vastuulla, mutta pienet, kevyesti varustetut alueelliset tutkimusasemat yhdessä paikallisten neuvojien kanssa vastaavat pitkälti kenttäkokeiden käytännön hoidosta ja ylläpidosta. Tanskassa perunantutkimus saa rahoitusta myös muista säätiöistä ja rahastoista sekä EU:n rahoittamista hankkeista. Näille rahoitusmuodoille on kuitenkin luonteenomaista, että ne vaativat usean osapuolen myös kansainvälistä yhteistyötä. Norja Norjassa maataloustutkimus, perunantutkimus mukaan lukien, on keskitetty valtiolliselle Norjan maatalous ja ympäristöntutkimuslaitokselle (Bioforsk). Toimintansa rahoituksesta Bioforsk saa suoraan valtiolta 26 % perusrahoituksena (tutkimusvarat + perusavustus). Lähes neljännes (24 %) rahoituksesta tulee projektivaroina, joita kerätään maatalous- ja elintarvikesektorilta ns. elintarvikerahastoon ja joiden käytöstä päättää erillinen tutkimusneuvosto. Muut julkiset laitokset (Elintarvikevirasto, SLF, FMLA) osoittavat Bioforskille varoja niin, että ne kattavat 15 % kokonaiskuluista. Yksityisten yritysten (HOFF, Yara, KiMs, Bama + teollisuuden osuus hankkeissa) kanssa tehdyt sopimukset kattavat 19 % varainhankinnasta. Kansainvälisen rahoituksen osuus on 5 %, ja 9 % muodostuu Bioforskin sisäisestä liikevaihdosta. Saksa Saksassa perunan viljelytutkimus tapahtuu pääosin liittotasavallan tai osavaltioiden hallinnoimissa tutkimuslaitoksissa. Liittovaltion ravitsemus- ja elintarviketutkimuslaitoksessa on pieni tutkimusosasto, jossa tutkitaan perunan ruokaominaisuuksia. Yliopistoissa on joskus perunatutkimusta, erityisesti jalostuksesta ja kasvinsuojelusta. Yksityiskohtaisia tietoja perunantutkimukseen käytetyistä varoista ei ole ollut saatavissa, mutta saamieni tietojen mukaan kaikkien julkisten tutkimusorganisaatioiden panostukset perunaan ovat melko pieniä niiden kokoon nähden. Saksassa ei ole mitään perunainstituuttia, ja yksityistä tutkimusta on hyvin vähän. Saksalainen peruna-alan sateenvarjo-organisaatio UNIKA (Union der Deutchen Kartoffelwirtschaft e.v.) rahoittaa pieniä perunaprojekteja hyvin pienellä budjetilla. UNIKAssa ovat mukana tär- 11

12 keimmät perunateollisuusyritykset. Sen tehtävänä on varjella, edistää ja edustaa saksalaisia perunanviljelijöitä, perunajalostajia sekä perunan ja perunatuotteiden markkinoita tiiviissä yhteistyössä Saksan tuottajaliiton, Saksan kasvinjalostajien liittojärjestön ja muiden Saksan perunateollisuusorganisaatioiden kanssa. Toiminnassa pyritään edistämään perunan jalostusta, tuotantoa sekä teollisuus- ja ruokaperunakäyttöä ja myyntiä sekä tuetaan kaikkien toimialueiden tutkimusta ja kehitystyötä. Myös Saksan ruokateollisuuden tutkimusseuralla (FEI) ja teollisuustutkimuksen liittoumalla (AiF) on käytettävissä tutkimukseen varoja tutkimukseen, joita ne ohjaavat perunaketjun toimijoille tutkimushakemusten pohjalta. Molemmat seurat saavat rahoituksensa yksityissektorilta (yritykset ja teollisuusliitot) sekä julkisesta rahoituksesta (liittovaltion talous- ja teknologiaministeriö), ja rahoitus menee yksittäisiin tutkimusprojekteihin, ei laitoksille tai osastoille toimintarahoituksena. Yhdysvallat Yhdysvaltojen maataloustutkimus jakautuu yksityiseen ja julkiseen. Yksityinen tutkimus on taloudellista voittoa tavoittelevaa, jossa uutta tietoa kehitetään rahoittajaverkostolle ja osakkaille, ja tiedonvaihto rajoittuu vain heihin. Yksityiset yritykset julkaisevat harvoin tutkimuksia. Yksityiset yritykset tukevat kuitenkin, vaikkakin vaatimattomassa mitassa, yliopistotutkimusta. Saavutettu tieto, riippuen sopimuksesta, saattaa olla tai sitten ei ole julkisesti käytettävissä. Sitä vastoin julkisen sektorin maataloustutkimustulokset ovat vapaasti kaikkien saatavissa. Julkisen sektorin maataloustutkimus tapahtuu yleensä USA:n liittohallitustasolla Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) ohjauksessa tai yliopistoissa yksittäisten osavaltioiden toimesta. Eri puolilla Yhdysvaltoja on useita yliopistoja, joissa on perunasta aktiivisia tutkimusohjelmia. Esimerkiksi Minnesotan yliopistossa oli 2000-luvun alussa tutkimusjohtajan tasoisena kaksi perunapatologia, kaksi perunan tuhoeläintutkijaa, yksi perunaan keskittynyt maaperätieteilijä, yksi perunavarastoinnin biokemisti, kaksi perunafysiologia, yksi perunan viljelytutkija ja yksi perunajalostaja/geneetikko. Koko USA:ssa on suunnilleen 10 liittohallituksen maatalousministeriön ylläpitämää perunantutkimusyksikköä. Osavaltiotasolla perunatutkimusta on noin yliopistossa, mutta muutamissa yliopistoissa saattaa olla ainoastaan 1 2 perunatutkijaa. Maataloustutkimuksen rahoitus julkisissa yliopistoissa on monimutkaista. Rahoitukselle on luonteenomaista, että se muodostuu osittain tai kokonaan useiden rahoituslähteiden yhdistelmästä, jossa varoja tulee USDA:sta, osavaltiolta, kilpailtavista apurahoista, yksityisistä apurahoista, yleishyödyllisistä järjestöistä ja lahjoituksista. Esimerkiksi Minnesotan perunanviljelijöiden yhdistys rahoittaa Minnesotan yliopiston tutkimusta yhteissopimukseen perustuvan itse määritellyn veron muodossa $0,02/45 kg Minnesotassa tuotettua perunaa. Perunanviljelijöiden yhdistys kerää tukirahat ja jakaa ne tutkijoille kilpailtavien apurahojen kautta. Tutkijoiden täytyy tyypillisesti etsiä hankkeisiinsa oma rahoitus, ja tämä tekee tutkimusohjelmien tukiprosessit melko kilpailullisiksi. Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Kotimaista mallia elinkeinoalan osallistumisesta oman alansa tutkimus- ja kehitystoimintaan edustaa vilja-alan yhteistyöryhmä VYR. Se on suomalaisen vilja- ja öljykasviketjun ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen kehittämisorganisaatio. Yhteistyöryhmän tavoitteena on parantaa viljaketjun toimivuutta ja kannattavuutta koordinoimalla vuorovaikutusta ja yhteistyötä viljaketjun eri osapuolten kanssa. Jäseniä VYR:ssä on yli 40, ja ne edustavat tuottajia, viljakauppaa, vilja- ja öljykasviteollisuutta, jatkojalostajia, panosteollisuutta sekä neuvontaa ja tut- 12

13 kimusta. Hallinnon edustajina mukana ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. VYR perustettiin vuonna 2003, ja vuoden 2013 alussa alkoi vuoteen 2015 kestävä 4. kolmivuotiskausi ja 10. toimintavuosi. VYR on yksi maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun hankkeista. Toiminta rahoitetaan MMM:stä tulevan rahoituksen lisäksi jäsenistöltä kerättyjen jäsenmaksujen avulla. Jäsenyritysten vuosimaksut on jaettu kolmeen suuruusluokkaan: 8000, 2500 ja 800 (2012). Yhteensä VYRillä on vuositasolla käytettävissä varoja toimintaansa runsaat Hankkeen hallinnoijana toimii Suomen Elintarviketeollisuuden Tietopalvelu Oy. Vuoteen 2008 saakka VYR tunnettiin Fingrain nimellä. VYR:n organisaatio on hyvin kevyt. Sillä on MMM:n asettama sihteeristö ja suurimpien jäsenyhteisöjen edustajista koostuva johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on MMM:stä. Johtoryhmä linjaa VYRin toimintaa, ja sihteeristö toteuttaa ja koordinoi toimintaa. Lisäksi apuna ovat jäsenistä kootut työryhmät, joita on tällä hetkellä neljä. VYRin toiminta on keskittynyt vahvasti informaation tuottamiseen ja jakamiseen. Tätä ovat mm. markkinatiedon kerääminen ja julkaisu, Viljaviesti uutiskirjeet, kotimaan hintatietojen kerääminen, viljelijäkyselyt, viljelyoppaat, viljatietopankki sekä viljastrategian seurantaraportit. Tutkimusta VYR on toistaiseksi rahoittanut suhteellisen vähän. Lähinnä on osallistuttu VYRin tavoitteita palvelevien yksittäisten tutkimusten osarahoitukseen. Joissakin tapauksissa VYR on myös teettänyt tilaustutkimuksena toimialalle tärkeäksi katsottuja tutkimuksia ja selvityksiä. 4 Vaihtoehtoisten rahoitusmallien tarkastelua Rahoitustarve Yhtenä hankkeen keskeisenä tavoitteena on, että uudella rahoitusmallilla ei turvata ainoastaan Perunantutkimuslaitoksen toimintaedellytyksiä, vaan kerättäviä varoja jaetaan yhteisesti sovittujen perusteiden mukaisesti tasapuolisesti peruna-alan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille sekä järjestöille. Näin varojen vuotuisesta kertymästä pitää riittää Perunantutkimuslaitokseen suunnatun rahoituksen lisäksi varoja mm. muiden perunan tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien laitosten perunahankkeisiin, perunaneuvonnan kehittämiseen sekä perunaalan järjestöjen toimintaan. Pieni osa vuotuisesta keräystuotosta pitäisi myös pystyä jättämään vararahastoon tasaamaan keräyksen vuosivaihtelua sekä turvaamaan äkillisesti ilmestyvien tutkimustarpeiden rahoitusta. Elinkeinolta kerättävä vuotuinen perunatutkimuksen ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoitustarve on lähivuosina yhteensä noin vuodessa, ja se jakaantuu eri toimijoille taulukon 2 mukaisesti. Maksuperusteet Taulukko 2. Rahoitustarve/vuosi PETLAn perusrahoitus ~ Muu tutkimus- ja kehittämisrahoitus ~ Alan yhteiset markkinoinnin edistämishankkeet ~ Varojen hallintokulut ~ Varaukset ~ Kokonaistarve ~ Perunaelinkeinoon kohdistuvien maksuperusteiden pitää olla mahdollisimman yksinkertaisia, selkeitä ja kiistattomia, mutta kuitenkin sellaisia, että maksuilla saadaan koottua riittävä rahoitus. Maksujen tulee kohdistua tasapuolisesti sekä perunan tuottajiin että ostajiin, kuitenkin niin, että kaupallisesti hyvin pienimuotoinen tuotanto ja ostotoiminta voivat jäädä maksujen ulkopuolelle. Viljelijämaksujen rajana ruoka-, ruokateollisuus-, tärkkelys- ja siemenperunan osalta voisi olla kahden (2) hehtaarin tuotantoala sekä varhaisperunassa hehtaarin (1,0 ha) tuo- 13

14 Taulukko 3. Tuotanto vuonna 2012 Tuotantomuoto 14 tantoala/tila. Myös oma sertifioimaton käyttösiementuotanto (TOS) jätettäisiin maksun ulkopuolelle. Perunan ostajamaksut koskisivat kaikkea tiloilta ostettua perunaa pois lukien kuitenkin tilojen välinen suora kauppa. Ruoka- ja varhaisperunassa maksun piirissä olisivat kaikki toimitukset tiloilta/pakkaamoista, kuorimoihin, tukkukauppaan ja vähittäiskauppaan. Ruokateollisuusperunassa maksu kohdistuisi kaikkeen viljelysopimusten piirissä olevaan perunaan sekä kaikkiin muihinkin toimituksiin tiloilta ja pakkaamoilta. Tärkkelysperunassakin maksu koskisi kaikkea sopimusviljelyä sekä kaikkia muita toimituksia tiloilta ja pakkaamoilta. Myös kaikki sertifioidun siemenperunan ostot kuuluisivat maksun piiriin, mukaan lukien tilojen välinen sertifioidun siemenperunan kauppa. Maksurajana ostoille olisi kg/toimija/vuosi. Vuonna 2012 Suomessa oli yli kahden hehtaarin ruoka-, ruokateollisuus-, tärkkelys- ja sertifioidun siemenperunan viljelijöitä sekä yli hehtaarin varhaisperunatiloja yhteensä 1580 ja kokonaisala hehtaaria (taulukko 3). Kokonaissato vuonna 2012 oli noin 441 milj. kg ja sadon arvo noin 65 milj.. Perunan arvo maksuperusteena tiloja kpl kokonaisala ha kokonaissato milj. kg Ruokaperuna (>2 ha) ,51 190,59 Ruokateollisuusperuna (>2 ha) ,72 84,26 Varhaisperuna (>1 ha) ,02 6,78 Siemenperuna (sertif.) ,97 22,50 Tärkkelysperuna (>2 ha) ,48 136,66 Yhteensä ,70 440,79 Perunantutkimuslaitoksen nykyisiltä taustayhteisöiltä kerättävä tutkimusmaksu saa olla Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön voimassa olevan perussopimuksen 4. :n mukaan enintään 1 % kunkin taustayhteisön perunaraaka-aineen hankinnan arvosta edellisenä kalenterivuotena, ja se on määrättävä perittäväksi saman prosenttiyksikön mukaan jokaiselta maksuvelvolliselta. Tämä maksuperuste vuoden 2012 satoon sovellettuna tuottaisi noin Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön perussopimuksen 4. :n mukainen rahoituksen keräysmalli on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen ja selkeä. Jokaisen maksuvelvollisen maksuosuus määräytyy saman, vuosittain yhteisesti sovitun prosenttiperusteen mukaisesti, ja pohjana on perunaliiketoiminta. Säätiön perussopimuksen mukaisesti maksut voidaan edelleen helposti jakaa alkutuottajan ja perunan ostajan osuuksiin. Perunasadon käyttömuodosta riippumatta perunan hintaan sidottu maksu olisi siinä mielessä tasa-arvoinen, että kaikkia toimijoita kohdeltaisiin perunan hinnasta riippumatta samoin perustein. Maksujen määräytymisperuste olisi myös hyvin yksiselitteinen. Maksumallin heikkoutena on kuitenkin sen herkkyys hintamuutoksille. Kun maksut määräytyisivät toteutuneen perunaliikevaihdon perusteella, vuotuisen maksukertymä voi vaihdella huomattavasti, ja sen ennakointi vaikeutuu. Jos vuosittainen maksukertymä käytetään aina kokonaisuudessaan välittömästi perunan tutkimus- ja kehittämistarpeisiin, voimakkaasti vaihteleva ja vaikeasti ennakoitava rahoituskehys vaikeuttaa helposti toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Teollisen sopimusviljelyn (tärkkelysperuna ja ruokateollisuusperuna) osalta malli jatkaisi käytäntöä, johon Perunantutkimuslaitoksen perusrahoitus tällä hetkellä perustuu. Mallia olisi suhteellisen helppo soveltaa myös siemen- ja ruokaperunan sopimustuotantoon ainakin siltä osin, kun kyse on sekä tuotantomääriä ja hintoja koskevasta sopimustoiminnasta ja viljelyttäjänä on selkeästi yritys, jolle maksuvelvoite voidaan osoittaa. Mallin suurin haaste liittyy kokonaisuudessaan ruokaperunatuotannon rahoitusosuuteen. Ruokaperunasta huomattava osa markkinoidaan ilman sopimuksia tai enintään hyvin löysillä toimitussopimuksilla, ja perussopimuksen 4. :n mukaiseen maksuvelvoitteeseen sitoutuvan yri-

15 tyksen löytyminen saattaa muodostua ylivoimaiseksi, vaikka viljelijäpuolella olisikin maksuvalmiutta. Ongelman yhtenä ratkaisuvaihtoehtona voisi olla ns. pakkaamolisä, joka määräytyisi samoin perustein kuin teollisuuden perunaostoihin perustuvat maksut. Ellei maksua pystytä luotettavasti ja kattavasti keräämään ostajien kautta, maksujen kerääminen viljelijöiltä ja pakkaamoilta voitaisiin puolestaan järjestää esimerkiksi samaan tapaan kuin siemenala kerää viljelijöiltä suojattujen lajikkeiden TOS-maksuja. Eriytetyt tuottaja- ja ostajamaksut Perunaelinkeinolta kerättävät maksut voisivat perustua myös viljelijöiden ja ostajien erilaiseen perusteeseen. Viljelijämaksut olisivat hehtaariperusteisia Taulukko 4. Arvio maksukertymistä (2012 taso) ja os- tajamaksut puolestaan määräperusteisia. Täl- Viljelijämaksut 10 /ha 20 /ha 30 /ha lainen maksuperuste on käytössä mm. Isossa-Britanniassa perunan LEVY-maksuissa. Edelleen vuoden 2012 tuotantoa esimerkkinä käyttäen vuosikertymän kokonaistuotoksi muodostuisi riippuen maksuperusteesta (taulukko 4). Ruokaperuna Ruokateollisuusperuna Varhaisperuna Siemenperuna Tärkkelysperuna Viljelijämaksut yhteensä, Ostajamaksut 0,50 /t 1,00 /t 1,50 /t Ruokaperuna ( t) Ruokateollisuusperuna ( t) Varhaisperuna (7000 t) Siemenperuna ( t) Tärkkelysperuna ( t) Ostajamaksut yhteensä, Kokonaistuotto ( ) Eriytetyssä maksumallissa viljelijämaksut saadaan tuotantomuodosta riippumatta kohdennettua tarkasti ja kattavasti kaikille maksuvelvoitteen piiriin kuuluville tuottajille MAVIlle menevien tuki-ilmoitusten perusteella. Maksujen keräys voidaan myös järjestää samaan tapaan kuin suojattujen lajikkeiden TOS-maksujen kerääminen. Ostajamaksujen osalta tärkkelysperunan kokonaan sekä pääosin ruokateollisuus- ja siemenperunan maksajat ovat helposti määritettävissä ja tahtotilan löytyessä myös sitoutettavissa mukaan. Ruoka- ja varhaisperunan osalta ostajamaksuista vastaavien määrittelyssä on sama ongelma kuin perunan hintaankin perustuvassa maksumallissa. Ellei rahoitukseen mukaantuloon saada sitoumusta kaupan keskusliikkeiltä, ainoa tapa saada ruokaperunatuotanto kattavasti mukaan rahoitukseen on sisällyttää kaikkeen kaupan olevaan ruoka- ja varhaisperunaan ostajamaksujen suuruutta vastaava ns. pakkaamolisä, jonka viljelijät ja pakkaamot tilittävät edelleen erikseen tai viljelijämaksujen yhteydessä. Sadon arvoon yhtenäisesti pohjautuvaan maksuperusteeseen nähden eriytettyihin tuottaja- ja ostaja-maksuihin rakentuvassa maksuperusteessa vuotuinen rahoitustuotto on hieman helpommin ennakoitavissa. Varsinkin tuotantoalaan perustuvat viljelijämaksut saadaan ennakoitua hyvin tarkasti. Myös ostajamaksujen perusteena olevien ostomäärien vuosivaihtelut ovat erityisesti ruokaperunassa huomattavasti pienempiä kuin markkinatilanteen mukaan voimakkaasti vaihtelevat hinnat, joten tässä mallissa ostajamaksukertymätkin ovat tasaisempia. Eriytetyn maksumallin suurin haaste on saada siitä järjestelmä, joka kohtelee kaikkia osapuolia niin tasavertaisesti, että se saa kaikkein hyväksynnän. Jos tuottajamaksujen perusteena on viljelyala ja ostajamaksuperusteena perunan ostomäärät, järjestelmä ei ota millään tavoin huomioon toimijoiden perunaliikevaihdon arvoa. Tehottomat viljelijät maksavat yhtä suuren 15

16 maksun kuin tehokkaatkin viljelijät samalta pinta-alalta ja halpaa perunaa ostavat saman kuin kallista perunaa käyttävät. Varojen hallinnointi Varat olisi järkevää kerätä omaan rahastoonsa, josta ne jaetaan yhteisesti sovittujen perusteiden mukaisesti peruna-alan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille sekä järjestöille. Rahaston hallinnointi voidaan järjestää nykyisen Perunantuotannon tutkimus- ja kehittämissäätiön tai jonkin muun nyt olemassa olevan peruna-alan järjestön pohjalta, tai sitä varten voidaan perustaa esimerkiksi vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) kaltainen uusi elin, jossa ovat mukana suoraan ja/tai etujärjestöjensä kautta kaikki rahoitukseen osallistuvat tahot sekä peruna-alan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa mukana olevat yhteisöt ja järjestöt, mukaan lukien Perunantutkimuslaitosta ylläpitävä Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö. Hallinnointi Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiössä Muodollisesti helpoin ja vähiten uudelleen organisointia vaativa tapa järjestää muodostuvan rahaston hallinto on osoittaa se Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiölle. Järjestelyn etuina olisivat: olemassa oleva vakiintunut organisaatio peruslähtökohdiltaan suhteellisen kevyt ja joustava hallintorakenne rahoitusmallilla kerättävien varojen suunnitellut käyttötarkoitukset sisältyvät jo nykyisissä säännöissä säätiön tarkoitukseen Järjestelyssä säätiön toimintaan tulisi taustayhteisöiksi koko peruna-ala. Se vaatisi suurimittaisen uudistuksen sekä säätiön perussopimukseen. Muutostarve säätiön sääntöihin sen sijaan on melko vähäinen. Esimerkiksi säätiön tarkoitusta ei tarvitse päivittää. Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö on leimautunut voimakkaasti Perunantutkimuslaitokseen, mikä saattaa luoda tiettyjä ennakkoluuloja ja epäilyjä kerättävien varojen tasapuolisesta jaosta eri toimijoille. Siksi järjestelyssä säätiön suhde Perunantutkimuslaitokseen joudutaan arvioimaan uudelleen. Varsinkin Perunantutkimuslaitoksen suhteet ja yhteistyön pelisäännöt muiden peruna-alan tutkimus-, kehittämis- ja neuvontaorganisaatioiden sekä järjestöjen kanssa on määriteltävä. Peruna-alan yhteistyöryhmä (PYR) Yksi tapa järjestää rahoituksen kokoaminen ja hallinnointi on perustaa sitä varten täysin uusi organisaatio, joka voisi olla kotimaisen vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) tapaan järjestäytyvä Peruna-alan yhteistyöryhmä (PYR). Mallissa kaikki rahoittajayhteisöt sekä keskeiset varoja käyttävät organisaatiot olisivat ryhmän jäseniä, jolloin nykyisiä peruna-alan järjestöjä ei välttämättä tarvitsisi organisoida uudelleen. VYR:in mukaisesti yhteistyöryhmän hallintorakenne voisi olla hyvin kevyt ja joustava. VYR:in kaltainen yhteistyöryhmä on vahvimmillaan asiantuntijaelimenä. Se soveltuu hyvin myös koulutus- ja kehittämistoiminnan ohjaamiseen ja järjestämiseen. Tietyin rajauksin yhteistyöryhmän kaltainen organisaatio voi toimia tutkimuksenkin ohjausorganisaationa, mutta on hyvin kyseenalaista voisiko se toimia suoraan Perunantutkimuslaitoksen kaltaisen tutkimusyksikön ylläpitäjänä. Toisaalta Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön pitäisi tässäkin järjestelyssä edelleen toimia PETLAn ylläpitäjänä, koska säätiön sääntöjen mukaisesti säätiön toiminnan lakatessa sen varat pitää siirtää MTT:n käyttöön. Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) on saanut noin puolet toimintavaroistaan mukana olevien jäsen-maksuista, ja toinen puoli on tullut Maa- ja metsätalousministeriöstä (Laatuketjun hankerahoitus). Vuotuinen kokonaisrahoitus on ollut vain noin Jos peruna-alan yhteis- 16

17 työryhmässä käytettäisiin samaa rahoitusmallia, riittävään kokonaisrahoitukseen vaadittavat jäsenmaksut nousisivat mahdollisesti niin korkeiksi, että niille olisi vaikea saada hyväksyntää. Myös viljelijöiden asema ja sitouttaminen kustannusten jakoon vaatisi erityistoimenpiteitä. Käytännössä myös MMM:n mukanaolo jollain tavalla olisi välttämätöntä. Uusi perunaneuvosto /perunarahasto Perunaelinkeinolta kerättävän tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hallinnointi voidaan järjestää perustamalla rahaston hallinnointiin brittiläisen PCL:n mukaisesti perunaneuvosto, joka päättää varojen keräys- ja jakoperusteista. Erillisin sopimuksin määriteltäisiin, millä tavoin neuvostossa ovat edustettuina niin rahoittajatahot kuin kerättyjen varojen käyttäjäkohteet ja erilaiset peruna-alan muut järjestöt sekä hallintoviranomaiset. Neuvostolla olisi nykyisiin perunaorganisaatioihin nähden riippumaton asema. Periaatteessa peruna-alan eri organisaatiot voisivat jatkaa nykymuodoissaan, mutta organisaatioiden tehtäviä ja toimintamuotoja saattaisi olla tarpeen arvioida uudelleen. Esimerkiksi Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö olisi edelleen Perunantutkimuslaitoksen ylläpitäjä, mutta laitoksen rahoitus tulisi pää-osin neuvoston hallinnoimasta perunarahastosta. Teknisesti neuvosto voisi myös organisoitua peruna-alan yhteistyöryhmän (PYR) muodossa. Toimialan näkemykset tutkimusrahoituksen uudelleen järjestelyyn Perunasektorilla on laaja yksimielisyys siitä, että perunan tutkimus- ja kehittämisedellytysten turvaamiseksi nykyiset voimavarat on säilytettävä, mutta ne on jaettava tarkoituksenmukaisesti ja kattavasti. Samalla pidetään tarkoituksenmukaisena järjestää uudelleen tutkimus ja neuvonta niin, että kaikkien osapuolten erityisosaaminen ja laitteisto käytetään tehokkaasti hyväksi. Perunasektorin toimijoista tuottajat, perunatärkkelysteollisuus ja siemenperuna-ala ovat ilmaisseet olevansa valmiita tulemaan mukaan perunan tutkimus- ja kehitystoiminnan perusrahoitukseen, kunhan se perustuu siihen, että peruna-alan kaikki toimijat kattavasti sitoutuvat osallistumaan yhteisesti hyväksyttyjen maksuperusteiden mukaisesti sovittuun varojen keräämiseen. Myös ruokaperunateollisuuden yksittäisistä yrityksistä on ilmaistu valmiutta osallistua, ja alaa Elintarviketeollisuus ry:ssä edustava toimialayhdistys Pakaste- ja perunateollisuusyhdistys on valmis keskustelemaan tutkimusrahoituksesta. Ruokaperunan vähittäiskauppaa edustava Päivittäistavarakauppa ry (PTY) puolestaan totesi yhteydenottooni, että perunatutkimus on varmasti tärkeä asia maatalouselinkeinon kannalta, mutta PTY ei kuitenkaan voi lähteä mukaan sitä rajoittamaan. PTY:n mukaan mahdolliset hyödyt kaupalle tulevat liian monen mutkan kautta. 5 Esitys tutkimusrahoituksen järjestelyksi Selvitystyössä sekä maa- ja metsätalousministeriön että Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton (MTK) lakiasiantuntijat ovat tuoneet esille, että pakollinen, kaikkia toimijoita koskeva veroluontoinen maksujärjestelmä on suljettu pois. Oikeusoppineiden mukaan EU:n säännökset eivät salli enää mitään yleisiä veroluonteisia maksuja. Heidän mukaan kaikille pakollisten maksujen säätäminen pitäisi myös tehdä eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lisäksi maksuja ei saisi korvamerkittyä perunan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, vaan valtiovarainministeriö omisi maksukertymän omiin tarpeisiinsa. Esitys perunantutkimuksen ja kehitystoiminnan maksujärjestelmäksi perustuu siihen, että koko elinkeinoala sitoutuu mukaan vapaaehtoisesti, mutta kuitenkin mahdollisimman kattavasti. Esityksen tavoitteena on, että järjestelmä on kaikille mukana oleville mahdollisimman tasa- 17

18 puolinen. Tavoitteena on myös, että maksujen keräys voidaan toteuttaa yksinkertaisesti ja pienin kustannuksin. Tutkimus- ja kehittämismaksujen rakenne ja muodostumisperusteet Perunan tuottajilta kerättävän tutkimus- ja kehittämismaksun perusteena esitetään käytettäväksi MAVIlle ilmoitettuja viljelyaloja. Tältä osin maksuperusteen käyttö edellyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksyntää. Perunan ostajia koskevien tutkimus- ja kehittämismaksun pohjaksi esitetään ruokateollisuusperunan, tärkkelysperunan ja sertifioidun siemenperunan osalta perunaliiketoiminnan arvoa. Koska päivittäistavarakauppa ei halua olla mukana ruoka- ja varhaisperunan tutkimus- ja kehittämismaksussa, markkinoille tulevalle ruoka- ja varhaisperunalle sekä varsinaisen ruokateollisuusperunatoiminnan ulkopuolella olevalle kuorimoperunalle esitetään otettavaksi käyttöön ns. tutkimustuki, jonka perunan alkutuottaja on oikeutettu lisäämään myymänsä perunan hintaan ja jonka hän tilittää edelleen viljelijämaksun yhteydessä. Maksujen ulkopuolelle esitetään jätettäväksi tilat, joilla oma siemenlisäys pois lukien perunan kokonaisala on alle kaksi (2) hehtaaria. Myös alle 0,5 hehtaaria/tila olevat varhaisperuna-alat jäävät maksujen ulkopuolelle. Samoin oma sertifioimaton käyttösiementuotanto (TOS) esitetään jätettäväksi maksun ulkopuolelle. Perunan ostajamaksut esitetään kohdistettavaksi kaikkeen tiloilta ostettuun perunaan pois lukien kuitenkin tilojen välinen suora kauppa. Ruoka- ja varhaisperunassa maksun piirissä ovat kaikki toimitukset tiloilta/pakkaamoista, kuorimoihin, tukkukauppaan ja vähittäiskauppaan. Ruokateollisuusperunassa maksu kohdistuu kaikkeen viljelysopimusten piirissä olevaan perunaan sekä kaikkiin muihinkin toimituksiin tiloilta ja pakkaamoilta. Tärkkelysperunassa maksu koskee kaikkea sopimusviljelyä sekä kaikkia muita toimituksia tiloilta ja pakkaamoilta. Myös kaikki sertifioidun siemenperunan ostot kuuluvat maksun piiriin, mukaan lukien tilojen välinen sertifioidun siemenperunan kauppa. Maksurajana ostoille on kg/toimija/vuosi, ja maksu kerätään kaikesta ostetusta perunasta. Tutkimus- ja kehittämismaksujen hallinnointi Perunantutkimuksen ja kehitystoiminnan uuden rahoitusmuodon ylläpito (= maksuperusteiden määrittely ja maksujen kerääminen) esitetään annettavaksi Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiölle. Perusteena esitykselle on, että tutkimus- ja kehittämismaksujen hallinnointi voidaan katsoa sisältyvän jo nykyisten voimassa olevien sääntöjen 2. :n määrittelyyn, jossa todetaan, että Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö toteuttaa tarkoitustaan ylläpitämällä Perunantutkimuslaitosta ja myöntämällä apurahoja perunantuotannon tutkimukseen ja kehitystyöhön. Edelleen sääntöjen 3. :ssä todetaan, että Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä muita varoja, jotka annetaan sille säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi. Keskittämällä uuden muodostuvan rahaston hallinto Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiöön käytettävissä on myös jo olemassa oleva ja vakiintunut organisaatio, jonka hallintorakenne on peruslähtökohdiltaan suhteellisen kevyt ja joustava. Kerättävien varojen käytön ohjaukseen esitetään perustettavaksi Peruna-alan yhteistyöryhmä (PYR), jossa ovat edustettuina kaikki rahoittajaosapuolet, Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö, MTT, ProAgria sekä peruna-alan järjestöt. Peruna-alan yhteistyöryhmä määrittelee Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön vuosittain tutkimukseen, kehittämistoimintaan ja markkinoinninedistämiseen keräämien varojen jakoperusteet ja käyttökohteet. Tutkimus-, kehittämis- ja markkinoinninedistämiseen kohdistettavien varojen jakamisen ohella PYR voi toimia mm: 18

19 perunan neuvontapalveluiden koordinaattorina. ProAgrian perunaneuvontapalvelut myydään/laskutetaan yhteistyöryhmän kautta, jolloin voitaisiin käyttää jäsenhinnoittelua. sertifiointipalveluja tarjoavana organisaationa perunan menekinedistämisen kehittäjänä informaatiotekniikan kehittäjänä siten, että esim. tutkimustulokset saadaan tehokkaasti tiedon tarvitsijoille ja että informaation kulku saadaan kaksisuuntaiseksi (Perunaportaalin ylläpito) tutkimustoiminnan kansainvälistämisessä. Yhteistyöryhmän hallinnointi esitetään sijoitettavaksi Perunantutkimuslaitokselle. Yhteistyöryhmän päätoimiseksi koordinaattoriksi esitetään Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön ylläpitämän tutkimusrahaston varoista palkattavaksi hallinnollisesti ProAgriaan kuuluva, mutta fyysisesti Perunantutkimuslaitokselle sijoitettu hankepäällikkö. Lisäksi yhteistyöryhmä voi perustaa eri toimintoja varten tarvittavia asiantuntijaryhmiä. Tarvittavat sopimukset ja sääntömuutokset Esityksen mukaisessa järjestelyssä Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön toimintaan tulee lähes koko peruna-ala taustayhteisöiksi. Tämä vaatii suurimittaisen uudistuksen säätiön perussopimukseen. Säätiön sääntöihin kohdistuvat muutostarpeet sitä vastoin ovat melko vähäisiä. Uudistettavassa säätiön perussopimuksessa pitää määritellä säätiön taustayhteisöjen ja uusien tutkimuksen rahoitukseen tulevien yhteisöjen (rahoittajayhteisöjen) väliset suhteet sekä erityisesti uusien rahoittajayhteisöjen asema ja oikeudet säätiön hallinnossa. Perussopimuksen pitää sisältää myös riittävän tarkan ja ristiriidattoman määrittelyn peruna-alalta kerättävien tutkimus- ja kehittämismaksujen muodostumisperusteista. Peruna-alan yhteistyöryhmää koskevissa sopimuksissa pitää määritellä Perunantutkimuslaitoksen ja muiden peruna-alan tutkimus-, kehittämis- ja neuvontaorganisaatioiden sekä järjestöjen väliset suhteet ja yhteistyön pelisäännöt. Erityisen tärkeää on sisällyttää sopimuksiin kerättyjen tutkimusvarojen jaon peruslinjaukset. 19

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Maatalouden lähivuosien haasteet

Maatalouden lähivuosien haasteet Maatalouden lähivuosien haasteet Peruna 2020 -seminaari 9.2.2010 Esa Hiiva Pellolta pöytään perunan siemenhuolto muut tuotantopanokset viljelytekniikka varastointi kasvinterveys Perunantuotannon toimintaympäristö

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula

Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula 8. huhtikuuta 2008 There is variety in potatoes 1 Lajikejalostaja HZPC Perunan

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Pakkaamon omistajan osoite (lähiosoite) Postinumero.

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Pakkaamon omistajan osoite (lähiosoite) Postinumero. SIEMENPERUNAN PAKKAUSLUPAHAKEMUS 1 (13) Saapumispäivämäärä Dnro HAKIJA TÄYTTÄÄ Onko kysymyksessä uuden pakkaamon aloittamisesta Vanha pakkaamonumero aiemmin aloitetun pakkaamotoiminnan jatkamisesta 1.

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Vilja alan yhteistyöryhmä LOPPURAPORTTI 2012

Vilja alan yhteistyöryhmä LOPPURAPORTTI 2012 Vilja alan yhteistyöryhmä LOPPURAPORTTI 2012 1. Hankkeen tavoitteet Vilja-alan yhteistyöryhmä-hankkeen päätavoitteena on vilja- ja öljykasvisektorin toimintaedellytysten, toimintatapojen, yhteistyön ja

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Minkälainen on hyvä hakemus?

Minkälainen on hyvä hakemus? Minkälainen on hyvä hakemus? Valtiontuki maataloustuotteiden markkinoinnissa Seminaari 8.6.2009 Anna-Leena Miettinen 9.6.2009 1 Säädösperusta Valtion vuoden 2009 talousarvio EY:n maa- ja metsätalousalan

Lisätiedot

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria Mikä ProAgria on? ProAgria on Neuvontajärjestö, joka palvelee maatalouden ammattilaisia ja maaseutuyrittäjiä.

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe 13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net Tervetuloa jäseneksi www.finbio.net Suomen Bioteollisuus kokoaa bioalan yritykset Suomen Bioteollisuus ry. FIB on suomalaisen biotekniikkateollisuuden toimialayhteisö. Toiminnassa on mukana noin 60 yritystä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto- ja Abo Akademi ovat perustaneet bioalan yhteistyoverkoston

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja, Polamk Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari (STTS), 2-3.10.2014 1 Sisältö 1) Organisaatio 2) Tehtävä ja resurssit 3)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

AMO toimenpiteiden priorisointi

AMO toimenpiteiden priorisointi AMO toimenpiteiden priorisointi Annika Kangas Turku 18.5.2009 Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Priorisointi on tarpeen, jotta voidaan keskittyä tärkeimpiin asioihin voidaan keskittyä yhteen asiaan

Lisätiedot