PERUNAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMIEN UUDEN RAHOITUSMALLIN LUOMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUNAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMIEN UUDEN RAHOITUSMALLIN LUOMINEN"

Transkriptio

1 PERUNAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMIEN UUDEN RAHOITUSMALLIN LUOMINEN LOPPURAPORTTI Perunantutkimuslaitos Puhelin (03) Internet: Alapääntie 104 Sähköposti: YLISTARO

2 Sisällysluettelo 1 Tausta Toimintaympäristö... 4 Tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot... 4 Peruna-alan järjestöt... 6 Perunan tuotanto ja käyttö... 7 Ruoka- ja varhaisperuna... 8 Ruokateollisuusperuna... 9 Tärkkelysperuna... 9 Siemenperuna Esimerkkejä elinkeinoalan osallistumisesta tutkimusrahoitukseen... 9 Iso-Britannia... 9 Alankomaat Tanska Norja Saksa Yhdysvallat Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Vaihtoehtoisten rahoitusmallien tarkastelua Rahoitustarve Maksuperusteet Perunan arvo maksuperusteena Eriytetyt tuottaja- ja ostajamaksut Varojen hallinnointi Hallinnointi Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiössä Peruna-alan yhteistyöryhmä (PYR) Uusi perunaneuvosto /perunarahasto Toimialan näkemykset tutkimusrahoituksen uudelleen järjestelyyn Esitys tutkimusrahoituksen järjestelyksi Tutkimus- ja kehittämismaksujen rakenne ja muodostumisperusteet Tutkimus- ja kehittämismaksujen hallinnointi Tarvittavat sopimukset ja sääntömuutokset

3 1 Tausta Suomessa oli käytössä vuosina ruoka-, ruokateollisuus-, siemen- ja varhaisperunan tuotantoon suunnattu perunantuotannon kansallinen tuki. Valtioneuvoston päätöksen 255/1996 mukaan tukeen osoitetuista varoista voitiin osoittaa enintään 4 prosenttia perunantuotannon tutkimusta ja laadun parantamista tarkoittaviin toimiin maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla. Muun muassa Perunantutkimuslaitos (PETLA) sai käyttöönsä tutkimustukena näistä varoista vuosittain summan, joka kattoi vuotuisista toimintakuluista noin kolmanneksen. Toinen kolmannes Perunantutkimuslaitoksen rahoituksesta muodostui laitosta ylläpitävän Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiöiden taustayhteisöinä olevalta perunateollisuudelta ensi sijassa perunatärkkelysteollisuudelta ja tärkkelysperunan sopimusviljelijöiltä kerätyistä tutkimusmaksuista. Viimeinen kolmannes kertyi laitoksen omasta toiminnasta: tilaustutkimuksista, julkaisu- ja asiantuntijatoiminnasta, palveluista sekä pienessä määrin myös talousmitan perunantuotannosta. Osana EU:n maataloustukien uudelleen järjestelyä ruoka-, ruokateollisuus-, siemen- ja varhaisperunalle osoitettu perunantuotannon kansallinen tuki päättyi vuoden 2011 lopussa. Sen seurauksena Perunantutkimuslaitoksen rahoitukseen muodostui huomattava vajaus. Syntynyt vajaus on onnistuttu kattamaan vuoden 2014 loppuun saakka hankerahoituksella, mutta pidemmän päälle tämä ei ole kestävä ratkaisu. Tutkimuspainotusten muutoksissa sekä toimintojen uudelleen järjestelyissä myös MTT:ssä ja korkeakouluissa harjoitetun perunantutkimuksen asema on joutunut tarkasteluun. Neuvontajärjestöissäkin etsitään uusia toimintamalleja. PETLA:n siirto maaliskuun 2011 alussa Lammilta Seinäjoen Ylistaroon yhteisiin tiloihin MTT Ylistaron toimipaikan kanssa on osa tutkimuksen ja neuvonnan uudelleenjärjestelyä. Suunnitelmat ProAgrian perunaneuvonnan koordinoinnin sijoittamisesta PETLA:n yhteyteen Ylistarossa palvelevat tutkimuksen ja neuvonnan läheisempää yhteistyötä sekä neuvojien mukana oloa tutkimusten toteuttamisessa. MTT, ProAgria Keskusten Liitto ja maatalousalan oppilaitokset ovat myös rakentamassa kasvintuotannon asiantuntija- ja havaintoverkostoa. Tutkimuksen jalkautumista enemmän maatiloille on myös lisättävä, samoin maatalouden oppilaitosten parempaa hyödyntämistä tutkimuksen ja neuvonnan tarpeisiin. Näkyvissä ei ole mitään merkkiä siitä, että perunantuotannon tutkimukseen ja kehittämiseen osoitettavan julkisen rahoituksen määrä olennaisesti vahvistuisi. Eurooppalaisen kehityssuunnan mukaisesti meilläkin odotetaan yhä enemmän, että elinkeinoala osallistuu itse omaa toimintaansa koskevaan tutkimukseen, kehitystyöhön ja neuvontaan. Vuonna 2011 valmistuneessa Ruoka- ja ruokateollisuusperunastrategiassa 2020 perunan tutkimus- ja kehittämistoimien uuden rahoitusmallin luominen määritettiin yhdeksi keskeisistä toimenpiteistä. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Perunantutkimuslaitokselle rahoituksen hankkeelle Perunan tutkimus- ja kehittämistoiminen uuden rahoitusmallin luominen. Hankkeen kesto oli Hankkeen ensi sijaisena tavoitteena on ollut saada aikaan peruna-alan tutkimukselle ja neuvonnalle uusi rahoitusmalli, joka varmistaa Perunantutkimuslaitoksen sekä muun perunatutkimuksen ja neuvonnan sekä kehittämistoiminnan kestävän ja tasapuolisen rahoituksen on sitova sekä kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin viljelijöihin ja perunan ostajiin on hallinnoltaan mahdollisimman yksinkertainen ja kustannustehokas Tavoitteena on ollut myös selkiyttää nykyistä peruna-alan toimijakenttää sekä tarkentaa toimijoiden välisiä tehtäviä ja työnjakoa niin, että alalle käytettävissä oleva rahoitus kohdentuu kul- 3

4 loinkin ajankohtaisiin tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja markkinoinnin edistämistarpeisiin, tehostaa tutkimustiedon ja -tulosten nopeaa siirtoa käytännön viljelyyn sekä nopeuttaa ja nykyaikaistaa vuorovaikutteista tiedonkulkua tutkimuksen, neuvonnan, opetuksen ja yritysten välillä. 2 Toimintaympäristö Tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiot Perunatutkimuksesta suurin osa toteutetaan MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Perunantutkimuslaitoksen (PETLA) voimin ja resurssein. Perunatutkimusta on kiinteästi myös Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella. Muista laitoksista mm. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Työtehoseura, VTT sekä yliopistoista esimerkiksi Oulu, Itä- Suomi (Kuopio) Jyväskylä ja Turku ovat ajoittain selvittäneet perunaan liittyviä kysymyksiä. Kehittämishankkeita toteuttavat myös ProAgria keskukset ja yritykset. Perunaneuvonnan päävastuu on ProAgria keskuksissa, mutta myös teollisten ja kaupallisten yritysten toimialakohtaisella neuvonnalla on merkittävä asema. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:llä on käytössään maataloustuotannon kehittämis- ja tutkimustyössä tarvittava laitteisto ja tietotaito, alueellinen toimipaikkaverkosto sekä tiedonhankintapalveluiden kautta saatava tuki. Perunatutkimus MTT:ssa keskittyy kasvintuotanto- sekä biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen toimialoille, mutta perunantuotantoon liittyviä kysymyksiä tutkitaan myös taloustutkimuksessa sekä teknologia- ja ympäristötutkimusohjelmissa. Panostus perunatutkimukseen on kuitenkin voimakkaasti pienentynyt/vähenemässä toiminnan uudelleen järjestelyjen seurauksena MTT saa toimintaympäristönsä perusrahoituksen valtion budjetista. Tutkimusrahoituksesta jatkuvasti pienevä osa tulee budjetista, ja valtaosa tutkimuksesta toteutetaan hankerahoituksena % % % % % % % % % % % % % % % Alijäämä, taseesta Muu tulonhankinta Palvelut Viestintä Tutkimustilaukset MMM-hankerahoitus MMM-tuki Rahoittajayhteisömaksut, viljelijät Rahoittajayhteisömaksut, teollisuus Kuva 1. Perunantutkimuslaitoksen tulorahoitus Perunantutkimuslaitos (PETLA) on vuonna 1982 Kanta-Hämeeseen, Lammille perustettu yksityinen, Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön yllä pitämä tutkimuslaitos. Maaliskuun 2011 alusta laitos on toiminut Seinäjoen Ylistarossa MTT:n Etelä-Pohjanmaan toimipisteen kanssa yhteisissä tiloissa. PETLA harjoittaa peruna-alaa palvelevaa kehitystyötä, joka muodostuu tutkimuksesta sekä tutkimukseen tukeutuvasta asiantuntija-, viestintä- ja palvelutoiminnasta. Asiakaslähtöisesti toteutettavan perunantuotantotutkimuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä kestävällä pohjalla olevalle ja taloudellisesti kannattavalle perunantuotannolle niin,

5 että siinä otetaan huomioon sadon määrän lisäksi perunan eri käyttömuotojen asettamat laatuvaatimukset sekä perunanviljelyn ympäristövaikutukset. Vuonna 2013 PETLAn toimintakulut olivat Säätiön taustayhteisöiltä (perunatärkkelys- ja ruokaperunateollisuus sekä tärkkelysperunaviljelijät) kerätyt tutkimusmaksut kattavat kuluista ~22 %. Laitoksen oman varainhankinnan (tilaustutkimukset, viestintä, palvelut) osuus on 33 %. Käynnissä oleviin yhteistutkimushankkeisiin Maa- ja metsätalousministeriöstä tuleva rahoitus kattaa 40 % laitoksen toimintakuluista, ja loppu noin 5 % rahoitustarpeesta joudutaan ottamaan taseesta (kuva 1). Nyt käynnissä olevat hankkeet turvaavat laitoksen toimintarahoituksen kuluvan vuoden 2014 loppuun saakka. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos antaa korkeinta maatalousalan opetusta Suomessa. Opetus perustuu tutkimukseen, johon sisältyy perunan osalta useita fysiologiaan, sadonmuodostukseen, jalostukseen, biotekniikkaan sekä tauteihin, diagnostiikkaan ja taudinkestävyyteen liittyviä hankkeita. Kasvipatologian laboratorio koordinoi useita kansallisia ja kansainvälisiä perunatutkimushankkeita. Yliopistossa toimintaympäristön perusrahoituksen tulee yliopiston budjetista, mutta tutkimusrahoitus on täysin hankerahoitusten varassa. Boreal Kasvinjalostus Oy on ollut pitkään maamme ainoa perunan lajikejalostusyksikkö. Jalostusmenetelmät on resistenssitestaus- ja dihaploiditutkimuksen myötä saatettu kansainväliselle tasolle, mutta perunanjalostukseen suunnatut voimavarat ovat vähäisiä. Perunanjalostuksessa Boreal keskittyy pääasiassa varhaisten tärkkelysperunalajikkeiden jalostukseen, mutta on säilyttänyt valmiudet myös aikaisten ja jauhoisten ruokaperunalajikkeiden kehittämiseen. Boreal on valtion enemmistöomisteinen yhtiö, jonka tärkeimmät tulonlähteet ovat sertifioidun siemenen hintaan sisältyvä rojalti sekä tilan oman siemenen käytöstä perittävä TOS-maksu. Perunanjalostukseen Boreal on saanut varoja myös Huoltovarmuuskeskukselta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tieteellinen tutkimus liittyy Eviran yhteiskunnalliseen tehtävään ja vaikuttavuuteen. Tutkimustuloksia hyödynnetään valvonnan suuntaamisessa, säädösvalmistelussa sekä kansainvälisten standardien ja ohjeiden kehittämisessä, riskinarvioinneissa sekä eri toimialoilla mm. maataloudessa, elintarviketeollisuudessa ja eläinten hyvinvoinnin parantamisessa. Perunatutkimuksessa Evira on mukana omaan toimialaansa liittyvissä yhteistutkimuksissa. Työtehoseura ry (TTS) on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. TTS on mukana vuosittain yli sadassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jotka liittyvät yritystoiminnan, työmenetelmien ja teknologian kehittämiseen, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen, energiatehokkuuden ja ekotehokkuuden edistämiseen sekä asumisen toiminnallisten ratkaisujen kehittämiseen. VTT, Biotekniikka on perunatutkimuksessa tuonut osaamistaan mm. tutkimusalueille, joissa on tarvittu tietoa perunan kemiallisesta koostumuksesta sekä mikrobiologisista muutoksista käsittelyprosessien eri vaiheissa. Kuluttajatutkimuskeskus on mukana sellaisissa perunantutkimushankkeissa, joissa tarvitaan tietoa kotitalouksien toiminnasta ja kulutusmuutoksista, tuotteiden ja palvelujen laadusta sekä markkinoiden toimivuudesta ja hintarakenteista. Suomen siemenperunakeskus Oy SPK:n tutkimustoiminta on lähinnä pilottitutkimuksia sekä omaan erityisosaamiseen kohdistuva kehityshankkeita esimerkiksi solukkoviljelystä, mikrolisäyksestä sekä mini- ja mikromukulatuotannosta. Myös pohjoisen siemenperunatuotannon yhteiset erityiskysymykset ovat mukana. Tutkimuksen voimavarat kohdennetaan niihin koh- 5

6 teisiin, joista lyhyellä aikavälillä varmimmin saadaan hyötyä. SPK tukeutuu tutkimuksessa keskeisesti yhteistyöhön tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa. ProAgria on maatalouden ja maaseutuyrittämisen asiantuntijaorganisaatio. Eri puolilla maata ProAgria keskuksissa työskentelevä neuvojaverkosto tarjoaa räätälöityjä asiantuntijapalveluja yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen, johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan. Perunaneuvonnan voimavaroja ProAgria on suunnannut eniten keskeisimmille perunantuotantoalueille Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. ProAgrian neuvonta perunanviljelijöille sisältää viljelysuunnitelmat, kasvustojen havainnoinnin ja toimenpidesuositukset, kasvinsuojeluneuvonnan, omien siemenenlisäysten arvioinnin, kasvinviljelyn kannattavuuslaskelmat, tukineuvonnan, varastotarkastukset, siemenperunatarkastukset, kasvintuhoojien kartoitukset sekä ryhmäneuvontaa mm. osana perunakerhojen toimintaa. Tärkeimpänä tehtävänä on viljelysuunnitelmien teon yhteydessä arvioida lohkon perusparannustoimet ja suunnitella tilan lohkoille sopiva viljelykierto, lajikkeet ja lannoitus ympäristötukiehtojen mukaan huomioiden perunan käyttötarkoitus sekä kasvin ja lajikkeiden vaatimukset. Valtiolta tuleva rahoitus ProAgriaan on pienentynyt merkityksettömäksi, ja nykyään toimintakulut on peitettävä kokonaisuudessaan palvelutuotoilla. ProAgrian neuvontaa on kehitetty viimeisen kahden vuoden aikana tiivistämällä yhteistyötä eri alueilla toimivien neuvojien välillä panostaen neuvojien ammattitaidon ja asiantuntemuksen kehittämiseen. Rahoitusrakenteen muutoksen seurauksena ProAgrian perunaneuvonta hakee myös uutta uomaa. Yhteistyötä tutkimuksen kanssa on tiivistetty mm. yhteisten hankkeiden avulla, joista hyvä esimerkki on pääasiassa Etelä-Pohjanmaalla käynnissä oleva hanke Perunantuotannon kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen, jossa tavoitteena on kehittää tutkimuksen, neuvonnan, viljelijöiden ja perunayritysten yhteistyön tiivistämistä. Ammattikorkeakoulut ja muut keskiasteen ammatilliset oppilaitokset ovat perunatutkimuksen ja neuvonnan kentässä vielä pitkälti käyttämätön voimavara. Merkittävimmin perunahankkeissa toistaiseksi ovat olleet mukana Oulun seudun sekä Seinäjoenseudun ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan yksiköt. Peruna-alan järjestöt Peruna-alalla on lukuisa joukko erilaisia yhteisöjä ja järjestöjä, jotka eri tavoin pyrkivät edistämään ja tukemaan alan kaikkien toimijoiden vuorovaikutusta, perunan tuotantoa sekä lisäämää perunan käyttöä ja tietämystä perunasta. Näiden yhteisöjen toiminnoissa on osittain päällekkäisyyttä samalla kun toisaalle saattaa jäädä katvealueita. Erillisinä järjestöinä näillä kaikilla on myös omat jäsenmaksunsa, joiden varsinkin viljelijät ovat ilmaisseet muodostuvan hyötyihin nähden kohtuuttomaksi kustannusrasitukseksi. Taulukko 1. Peruna-alan järjestöjen jäsenmaksuja Yhdistys Henkilö Yritys Järjestö PerunaSuomi ry /ha Suomen perunaseura / Alueelliset perunakerhot 0 60 ProPeruna ry Suomen Perunaseura on ProAgria Keskusten liiton yhteydessä rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimiva järjestö. Vuonna 1965 perustettu seura toimii ilman omaa kenttäorganisaatiota aatteellisena yhdyssiteenä ja vuorovaikutuksen lisääjänä perunan viljelyä, kauppaa, teollisuutta ja kulutusta sekä tutkimusta ja neuvontaa harjoittavien tai edustavien yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kesken. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää seminaareja, neu- 6

7 vottelu-, esittely- ja tiedotustilaisuuksia, kursseja, opintoretkeilyjä ym. Seurassa voi olla sekä yhteisö- että henkilöjäseniä. Perunakerhot ovat ProAgria keskusten yhteydessä toimivia perunanviljelijöiden maakunnallisia yhdyssiteitä, jotka tukevat jäsentensä verkostoitumista ja perunantuotannon kehittämistä. Toimintamuotoina perunakerhoilla on muun muassa perunantuotantoon liittyvät opintomatkat, tilaisuudet, esitelmät, tiedotteet ajankohtaisista viljely-, koulutus- ja tukiasioista, jäsenkirjeet, www-sivut. Jäsenet ovat pääasiassa viljelijöitä, mutta useissa perunakerhoissa myös yhteisöt voivat liittyä jäseniksi. PerunaSuomi ry on perunanviljelijöiden perustama markkinatietouden parantamiseen toiminnallaan tähtäävä organisaatio. Toimilla pyritään perunakaupan volyymin ja suomalaisen perunan markkinaosuuden kasvattamiseen, sekä hintatason vakauttamiseen. Yhdistys ei ole neuvontajärjestö. Yhdistys on alan yhteistyöorganisaatio ja toimii niin varhais-, ruoka-, ruokateollisuus-, kuin siemenperunaa tuottavien viljelijöiden yhdyssiteenä. Kannattajajäseniksi pyritään saamaan peruna-alalla toimivia pakkaamoita, kauppoja ja teollisuutta. Yhdistyksen toiminta perustuu perunantuottajien alueelliseen aktiivisuuteen. Alueellisen toiminnan organisoimiseen on perustettu viisi alueellista yhteenliittymää: varhaisperuna-alan yhteenliittymä Varsinais-Suomeen, sekä yhteenliittymät Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä- Pohjanmaalle, Uusimaa/Häme/Satakunta ja itäinen/keskinen Suomi. Kotimaiset Kasvikset ry on tuottaja- ja puutarhajärjestöjen vuonna 1989 perustama ja keväällä 1990 toimintansa aloittanut yhdistys, joka toimii puutarhatuotteiden eli vihanneshedelmien, lehtivihannesten, juuresten, marjojen, hedelmien, perunoiden, sienien, kukkien ja taimistotuotteiden sekä kasvisjalosteiden laadun ja menekin edistäjänä. Toiminta-ajatusta toteutetaan laaja-alaisesti kasvisketjussa tehtävän laatutyön, viestinnän, terveysvalistuksen, muun menekinedistämisen ja mainonnan keinoin. Kehitys- ja tutkimustoiminnan avulla tuetaan muita toimia. Toiminnan kohteena ovat kaikki suomalaiset. Laatutyön erityiskohderyhmänä ovat kaikki kasvisketjussa toimivat ammattilaiset: viljelijät, pakkaajat, tukkukaupan ja vähittäiskaupan henkilökunta. Tuotetiedottamisen ja kasvisten terveellisyyteen liittyvän viestinnän pääkohderyhmiä ovat kuluttajien lisäksi koko media, ruoan, ravitsemuksen, terveydenhuollon, opetuksen ja neuvonnan ammattilaiset. Pro Peruna ry on vuonna 2008 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä perunan ja perunatuotteiden ravitsemuksellisesta merkityksestä ja käyttötavoista ja näin edistää perunan käyttöä elintarvikkeena. Lisäksi yhdistys edistää perunan ja perunatuotteiden laatua ja peruna-alalla toimivien jäsentensä yhteistoimintaa. Yhdistyksen perustajina olivat Suomen Keittiömestarit, Pohjoisen Kantaperuna Oy, Luonnosta Oy, Potwell Oy ja Profood Oy. Perustajayhtiöiden taustalla on yli 200 kotimaisen perunan tuottajaa. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat perunaan liittyvä monipuolinen tiedotustoiminta sekä kuluttajatutkimusten ja alan selvitysten teettäminen. Lisäksi yhdistys on yhteistoiminnassa viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa sekä järjestää kokouksia ja seminaareja sekä harjoittaa voittoa tavoittelematonta ja yhdistyksen tavoitteita tukevaa projektitoimintaa. Perunan tuotanto ja käyttö Perunaa viljellään kaupallisessa mitassa hieman yli hehtaarilla, ja kokonaissato on keskimäärin noin 600 miljoonaa kiloa. Sadon käyttömuodon mukaan perunantuotantomme voidaan jakaa ruoka-, varhais-, ruokateollisuus-, tärkkelys- ja siemenperunan tuotantoon. 7

8 Eri sektoreiden perunaa päätyy myös toisten perunasektoreiden käyttöön. Arviolta 8 9 milj. kg siemenperunasta tulee ruokaperunamarkkinoille siementen lajittelun jälkeen. Ruokaperunasta noin 20 milj. kg puolestaan päätyy ruokateollisuuskäyttöön, esim. hiutaletuotantoon. Tuotetusta ruokaperunasta jätteeksi päätyvän määrän arvioidaan olevan luokkaa 40 milj. kg luokkaa. Ruokateollisuusperunasta puolestaan noin viidennes arvioidaan päätyvän jätteeksi. Ruoka- ja varhaisperuna Ruokaperunaa on viljelty viime vuosina vajaan ha alalla. Varhaisperunaa tuotetaan noin hehtaarilla. Yli kaksi hehtaaria ruokaperunaa viljeleviä tiloja oli vuonna 2012 runsaat 600, ja varhaisperunaa yli hehtaarin alalla tuottavia tiloja oli hieman yli 200. Pienetkin alle kahden hehtaarin ruokaperuna-alat ja alle hehtaarin varhaisperuna-alat mukaan lukien ruoka- ja varhaisperunaa viljeleviä tiloja oli vuonna 2012 yhteensä lähes Vuotuisesta kokonaissadosta ruoka- ja varhaisperunan osuus on noin puolet. Ruokaperunan tuotantomäärä kuitenkin vaihtelee vuosittain sääolojen mukaan milj. kg välillä. Vastaavasti ruokaja varhaisperunasadon vuotuinen kokonaisarvo on noin milj.. Markkinoille tulevasta ruoka- ja varhaisperunasadosta keskimäärin enää vajaa kolmannes, milj. kg kulkee päivittäistavarakaupan kautta. Aikaisemmin viljelijät pääosin kauppakunnostivat, pakkasivat ja markkinoivat itse tuottamansa ruoka- ja varhaisperunan. Nykyään yhä suurempi osa ruokaperunasadosta kauppakunnostetaan perunapakkaamoissa. Useimmat pakkaamot ovat lähteneet liikkeelle oman perunan pakkaamisesta, joka sitten on laajentunut tilan ulkopuolisenkin perunan hankintaan. Lisäksi viljelijät ovat perustaneet yhteisiä pakkaamoja, joilla haetaan toimitusvarmuutta, kustannusetuja ja kilpailukykyä markkinoilla. Pakkaamoalalla on myös yksityisiä pakkaamoja, joilla yhteys perunan viljelyyn on katkennut, ja ne toimivat täysin ostoperunan varassa. Lähes puolet ruokaperunasta käytetään HoReCa-sektorilla kuorittuna tai kuorinnan jälkeen suikaloituna, viipaloituna, paloiteltuna tai muulla pienimuotoisella tavalla jatkojalostettuna. Kuorimoiden lähtökohdat ovat hyvin samankaltaiset pakkaamojen kanssa, sillä useimmat kuorimot ovat lähteneet liikkeelle tilan omien perunoiden kuorinnasta ja toimittamisesta lähiostajille. Toiminta on sitten laajentunut hankittaessa raaka-ainetta lähialueelta ja suurimmissa kuorimoissa jopa valtakunnan laajuisesti. Ruokaperunan ostajakenttä on tuottaja- ja toimittajakenttään nähden huomattavasti keskittynyttä, sillä Kesko ja S-ryhmä hallitsevat lähes 80 % markkinaosuutta päivittäistavarakaupasta. Näiden ryhmien markkinaosuuden voidaan arvioida olevan samaa luokkaa myös kaupan kautta kulkevan perunan osalta. Silti noin puolet ruokaperunasta menee edelleen keskitetyn tukkukaupan ulkopuolelle. Viljelijöiltä, pakkaamoilta ja kuorimoilta hankkimansa perunan tukkukaupat toimittavat vähittäiskaupalle sekä muille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle. Osa tukkuliikkeistä on erikoistunut toimittamaan perunaa ja perunatuotteita HoReCa-sektorille. Lisäksi päivittäistavaratukkukaupat sekä kaupparyhmien hankinta-, logistiikka- ja tukkuyritykset toimivat päivittäistavaratukkukaupan ohessa myös HoReCa-sektorilla. Päivittäistavarakauppa, kaupan hankinta- ja logistiikkayritykset sekä merkittävimmät tukkuyritykset ovat järjestäytyneet Päivittäistavarakauppa ry:hyn. Ruokaperunan pakkaamo- ja kuorimotoiminta on järjestäytymätöntä, sillä vain muutama pakkaamo ja kuorimo on siirtänyt tai perustanut tuotteidensa markkinointiin erillisen markkinointiyrityksen. Pakkaamot ja kuorimot ovat keskimäärin myös suhteellisen pieniä, ja molempien toimintakenttä on pirstaloitunut. 8

9 Ruokateollisuusperuna Ruokateollisuusperunaa viljellään hieman yli ha alalla, ja yli 2 ha ruokateollisuusperunaa tuottavia tiloja on noin 220. Kokonaissato on milj. kg ja sadon arvo milj.. Pääosa ruokaperunateollisuuden tuotantoyksiköistä on pieniä, perunan käyttömäärien ollessa enintään hieman päälle 10 milj. kg. Suurimmat ruokaperunateollisuuden yrityksen käyttävät perunaa milj. kg. Valtaosa merkittävimmistä ruokaperunateollisuusyrityksistä on jäsenenä Elintarviketeollisuusliiton Pakaste- ja perunateollisuusyhdistyksessä. Ruokaperunateollisuuden perunahankinta perustuu hyvin pitkälle sopimustuotantoon, jossa teollisuus viljelyttää tarvitsemansa raaka-aineen omilla sopimusviljelijöillään. Vapailta markkinoilta teollisuus hankkii vain pienen osan raaka-aineestaan. Muutamat varsinkin perunaa valmisruokiin käyttävät toimijat hankkivat tarvitsemansa perunan valmiiksi kuorittuina tai muulla tavoin esijalostettuna. Tärkkelysperuna Tärkkelysperunan viljelyala on pienentynyt voimakkaasti viime vuosina ja on nyt selvästi alle hehtaaria. Kokonaissato on hieman päälle 150 milj. kg ja sadon arvo 9 9,5 milj.. Tärkkelysperunan tuotanto on kokonaan sopimusviljelyä, jossa maamme kolme perunatärkkelystehdasta viljelyttävät tarvitsemansa perunan runsaalla 400 sopimusviljelijällä. Elintarviketeollisuusliitossa perunatärkkelysteollisuus on Tärkkelysteollisuusyhdistys ry:ssä. Siemenperuna Sertifioitua siemenperunaa tuottavia tiloja oli vuonna 2012 yhteensä 134, joista 80:llä viljelyala oli yli kaksi hehtaaria. Yli kaksi hehtaarin viljelyalat kattoivat kuitenkin 97 % vuoden 2012 hieman yli hehtaarin kokonaisalasta. Kokonaissato nettona on noin 22 milj. kg ja sadon arvo lähes 6 milj.. Sertifioimattoman oman siemenen tuotanto on noin ha ja kokonaissato noin milj. kg. Ruoka-, ruokateollisuus- ja varhaisperunan sertifioitu siemen markkinoidaan lähes kokonaisuudessaan kuuden merkittävimmän siemenperunatalon kautta. Lisäksi perunatärkkelysteollisuudella on omaa sertifioidun siemenperunan sopimustuotantoa tärkkelysperunalajikkeista. 3 Esimerkkejä elinkeinoalan osallistumisesta tutkimusrahoitukseen Läntisen Euroopan keskeisissä perunantuotantomaissa perunaelinkeinon osallistuminen oman alansa tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen vaihtelee. Yleisenä suuntauksena kuitenkin on, että julkinen rahoitus on vähenemässä, ja elinkeinoalan odotetaan rahoittavan kasvavassa määrin myös oman alansa tutkimusta ja kehitystyötä. Iso-Britannia Pisin kokemus elinkeinon kattavasta osallistumisesta peruna-alan tutkimuksen, kehittämistoimien ja markkinoinnin rahoitukseen on ehkä Iso-Britanniassa. Jo 1970-luvulla viljelijöillä, perunan ostajilla ja perunateollisuudella oli yhteinen perunan markkinointilautakunta (PMB), joka markkinaseurannan lisäksi osallistui jäseniltään kerätyillä varoilla keskeisesti perunatutkimuksen rahoitukseen. Vuonna 1997 PMB lakkautettiin, ja sen tehtäviä jatkamaan perustettiin brittiläinen perunaneuvosto (BPC). Tarvittavan rahoituksen neuvosto sai veroluonteisina levy maksuina, joka kerättiin viljelijöiltä ha-perusteisesti ja tiloilta perunaa ostavilta määräperusteisesti. Vuonna 2008 BPC siirrettiin maatalouden kuuden eri kehittämisorganisaation "sateenvarjo-organisaationa" toimivan AHDB:n (Agriculture and Horticulture Development Board) alaisuu- 9

10 teen. Samalla BPC muuttui muotoon PCL (Potato Council Ltd.). AHDB on ei-valtiollinen organisaatio, mutta valtio valvoo sen toimintaa ja on antanut sille oikeuden kerätä veroluonteisia ns. "levy"-maksuja. Järjestelmä on voimassa Englannissa, Walesissa ja Skotlannissa. Perunasektorin levy-maksut ovat olleet kaudesta 2012/2013 alkaen viljelijöiltä 42,62/ha (~51,80 /ha) ja perunan ostajilta 0,1858/tonni (~0,23 /tonni). Määräajan jälkeen myöhästyneinä tulevat maksut suoritetaan korotettuina. Viljelijämaksun maksavat kaikki viljelijät, joilla on perunaa vähintään kolme hehtaaria. Ostajamaksusta vapautettuja ovat vuodessa alle 1000 tonnin jäävät ostot, siemenperunaostot, vähittäiskauppa, laitoskeittiöt ja muut loppukäyttäjät pois lukien suoraan viljelijöiltä tehdyt ostot sekä viljelijöiden osuuskuntamuotoisten pakkaamoiden ja muiden jalostuslaitosten ostot jäsenviljelijöiltä. Kokonaiskertymäksi kaudelta 2012/2013 muodostui 6,016 milj. puntaa (~7,3 milj. ). Maksujen keräys tapahtuu AHDB:n toimesta, mutta PCL vastaa varojen käytöstä. Eniten varoja (28 % kertymästä) menee markkinointi- ja yritystoimintoihin. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävän tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus varojen käytöstä on 25 %, ja PCL:n ylläpitämän Sutton Bridgen tutkimusyksikköön menee 15 %. Tiedonsiirtoon käytetään 14 % ja markkinainformaatioon 10 %. Siementuotannon ja viennin edistäminen saavat noin 6 %, ja erilaisiin erityisprojekteihin suunnataan vajaat 2 % vuosikertymästä. Alankomaat Hollannissa maatalouden osallistumisessa tutkimuksen ja kehityshankkeiden rahoitukseen noudatetaan hieman samankaltaista järjestelmää kuin Iso-Britanniassa. Eri tuotannonaloille ja tuotteille on omat neuvostonsa (Industry board/product board). Niiden tehtävänä on edistää kunkin toimialan yritysten yhteisiä tavoitteita. Neuvostot asettavat yrityksille myös sääntöjä. Jokaisen yrityksen ja toimijan on oltava oman toimialan neuvoston jäsen ja maksettava neuvoston vaatimat tukimaksut sekä noudatettava neuvoston sääntöjä. Rekisteröitäessä aloittavaa yritystä se usein merkitään automaattisesti myös oman toimialansa teollisuus- tai tuoteneuvostoon. Toimialasta riippuen sama yritys saattaa olla samanaikaisesti usean neuvoston jäsen. Esimerkiksi ruoka- ja siemenperunan tukkukauppaa harjoittavan on oltava rekisteröidyttävä jäseneksi Hollannin maataloustukkukaupan neuvostoon (HBAG). Viljelijöiden sekä maataloustuotteiden teolliset jalostajien ja jälleenmyyjien on puolestaan liityttävä jäseniksi peltokasvituotteiden neuvostoon (Productschap Akkerbouw, PA). Hollannissakin alan toimijoilta kerättävät maksut ovat säädöksiin perustuvia veroluontoisia levy maksuja. Ne koskevat kaikkia viljelijöitä, tukkukauppaa ja jalostusteollisuutta. Päätökset perunasektorin maksujen suuruudesta ja kertyneiden varojen suuntaamisesta tehdään maataloustuotteiden neuvostossa (Agricultural commodity board), joka myös kerää maksut. Neuvostossa on noin 20 jäsentä, jotka on nimittänyt hallituksen alainen sosiaalitaloudellinen neuvosto. Jäsenet edustavat työnantajia ja työntekijöitä viljelijöiden, teollisuuden, kaupan ym. organisaatioista. Viljelijämaksu on noin 4 /ha, mutta vuosittain maksu vaihtelee hieman menossa olevien tutkimusten mukaan; esimerkiksi tällä hetkellä Erwinia-tutkimus vaatii keskimääräistä enemmän rahoitusta. Jos viljelee esimerkiski 100 ha perunaa, maksun suuruus on noin 500. Kauppa ja teollisuus maksavat 23 /1000 tonnia. Peruna on Hollannin peltokasvituotannon tärkeimpiä tuotteita. Niinpä sen osuus peltokasvitutkimuksen ja neuvonnan rahoituksesta on 40 %. Kaikesta maatalous- ja ympäristötutkimuksesta perunan osuus on silti alle 2 %. Yksityissektorin osuus perunatutkimuksen rahoituksesta on noin 3 %. Muuta valtion ulkopuolista rahoitusta saadaan myös erilaisista rahastoista ja säätiöiltä. 10

11 Tanska Tanskassa on maksettu vuodesta 1977 alkaen kaikesta perunasta (ruokaperuna, tärkkelysperuna, ruokateollisuusperuna ja siemenperuna) yleinen rojalti jokaista myytyä, prosessoitua jne. sataa perunakiloa kohden. Maksu on 0,40 DKK/100 kg (0,05 /100 kg), ja se kerätään firmoilta, tiloilta, kaupalta jne. veroina perunamaksurahaston (Kartoffelafgiftsfonden) toimesta. Vuotuinen kertymä on vajaat 5 miljoonaa DKK (~ ). Yritykset rahoittavat myös suoraan tutkimusta. Rahastolla on johtokunta, jossa on 7 jäsentä: 4 perunanviljelijää, yksi tutkija maatalousyliopistosta ja kaksi viranomaista (yksi liitoista ja yksi maatalousministeriöstä). Johtokunta ohjaa joka vuosi rahat erilaisiin, perunantutkimusta, perunantuotantoa jne. hyödyntäviksi arvioituihin projekteihin. Peruna-alalta kerättävä rahoitus kohdistuu vain osaksi perunatutkimukseen, mutta muodoltaan vakaana se antaa hyvän pohjan käytännön läheiseen perunatutkimukseen ja koetoimintaan. Varoista suuri osa on käytetty aina perinteisesti suoraan viljelijöitä hyödyntäviin käytännön kokeisiin ja tutkimuksiin. Jonkin verran rahoitusta on myös suunnattu perustutkimukseen. Koe- ja tutkimustoiminnan lisäksi rahaston varoja käytetään perunanjalostukseen, rengasmätäkartoituksiin ja korvauksiin sekä markkinoinnin edistämiseen. Tanskassa huomion arvoista on myös se, että sikäläiset neuvontaorganisaatiot ovat tiiviisti mukana tutkimuksessa. Tutkimusten suunnittelu ja koordinaatio ovat yliopistojen vastuulla, mutta pienet, kevyesti varustetut alueelliset tutkimusasemat yhdessä paikallisten neuvojien kanssa vastaavat pitkälti kenttäkokeiden käytännön hoidosta ja ylläpidosta. Tanskassa perunantutkimus saa rahoitusta myös muista säätiöistä ja rahastoista sekä EU:n rahoittamista hankkeista. Näille rahoitusmuodoille on kuitenkin luonteenomaista, että ne vaativat usean osapuolen myös kansainvälistä yhteistyötä. Norja Norjassa maataloustutkimus, perunantutkimus mukaan lukien, on keskitetty valtiolliselle Norjan maatalous ja ympäristöntutkimuslaitokselle (Bioforsk). Toimintansa rahoituksesta Bioforsk saa suoraan valtiolta 26 % perusrahoituksena (tutkimusvarat + perusavustus). Lähes neljännes (24 %) rahoituksesta tulee projektivaroina, joita kerätään maatalous- ja elintarvikesektorilta ns. elintarvikerahastoon ja joiden käytöstä päättää erillinen tutkimusneuvosto. Muut julkiset laitokset (Elintarvikevirasto, SLF, FMLA) osoittavat Bioforskille varoja niin, että ne kattavat 15 % kokonaiskuluista. Yksityisten yritysten (HOFF, Yara, KiMs, Bama + teollisuuden osuus hankkeissa) kanssa tehdyt sopimukset kattavat 19 % varainhankinnasta. Kansainvälisen rahoituksen osuus on 5 %, ja 9 % muodostuu Bioforskin sisäisestä liikevaihdosta. Saksa Saksassa perunan viljelytutkimus tapahtuu pääosin liittotasavallan tai osavaltioiden hallinnoimissa tutkimuslaitoksissa. Liittovaltion ravitsemus- ja elintarviketutkimuslaitoksessa on pieni tutkimusosasto, jossa tutkitaan perunan ruokaominaisuuksia. Yliopistoissa on joskus perunatutkimusta, erityisesti jalostuksesta ja kasvinsuojelusta. Yksityiskohtaisia tietoja perunantutkimukseen käytetyistä varoista ei ole ollut saatavissa, mutta saamieni tietojen mukaan kaikkien julkisten tutkimusorganisaatioiden panostukset perunaan ovat melko pieniä niiden kokoon nähden. Saksassa ei ole mitään perunainstituuttia, ja yksityistä tutkimusta on hyvin vähän. Saksalainen peruna-alan sateenvarjo-organisaatio UNIKA (Union der Deutchen Kartoffelwirtschaft e.v.) rahoittaa pieniä perunaprojekteja hyvin pienellä budjetilla. UNIKAssa ovat mukana tär- 11

12 keimmät perunateollisuusyritykset. Sen tehtävänä on varjella, edistää ja edustaa saksalaisia perunanviljelijöitä, perunajalostajia sekä perunan ja perunatuotteiden markkinoita tiiviissä yhteistyössä Saksan tuottajaliiton, Saksan kasvinjalostajien liittojärjestön ja muiden Saksan perunateollisuusorganisaatioiden kanssa. Toiminnassa pyritään edistämään perunan jalostusta, tuotantoa sekä teollisuus- ja ruokaperunakäyttöä ja myyntiä sekä tuetaan kaikkien toimialueiden tutkimusta ja kehitystyötä. Myös Saksan ruokateollisuuden tutkimusseuralla (FEI) ja teollisuustutkimuksen liittoumalla (AiF) on käytettävissä tutkimukseen varoja tutkimukseen, joita ne ohjaavat perunaketjun toimijoille tutkimushakemusten pohjalta. Molemmat seurat saavat rahoituksensa yksityissektorilta (yritykset ja teollisuusliitot) sekä julkisesta rahoituksesta (liittovaltion talous- ja teknologiaministeriö), ja rahoitus menee yksittäisiin tutkimusprojekteihin, ei laitoksille tai osastoille toimintarahoituksena. Yhdysvallat Yhdysvaltojen maataloustutkimus jakautuu yksityiseen ja julkiseen. Yksityinen tutkimus on taloudellista voittoa tavoittelevaa, jossa uutta tietoa kehitetään rahoittajaverkostolle ja osakkaille, ja tiedonvaihto rajoittuu vain heihin. Yksityiset yritykset julkaisevat harvoin tutkimuksia. Yksityiset yritykset tukevat kuitenkin, vaikkakin vaatimattomassa mitassa, yliopistotutkimusta. Saavutettu tieto, riippuen sopimuksesta, saattaa olla tai sitten ei ole julkisesti käytettävissä. Sitä vastoin julkisen sektorin maataloustutkimustulokset ovat vapaasti kaikkien saatavissa. Julkisen sektorin maataloustutkimus tapahtuu yleensä USA:n liittohallitustasolla Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) ohjauksessa tai yliopistoissa yksittäisten osavaltioiden toimesta. Eri puolilla Yhdysvaltoja on useita yliopistoja, joissa on perunasta aktiivisia tutkimusohjelmia. Esimerkiksi Minnesotan yliopistossa oli 2000-luvun alussa tutkimusjohtajan tasoisena kaksi perunapatologia, kaksi perunan tuhoeläintutkijaa, yksi perunaan keskittynyt maaperätieteilijä, yksi perunavarastoinnin biokemisti, kaksi perunafysiologia, yksi perunan viljelytutkija ja yksi perunajalostaja/geneetikko. Koko USA:ssa on suunnilleen 10 liittohallituksen maatalousministeriön ylläpitämää perunantutkimusyksikköä. Osavaltiotasolla perunatutkimusta on noin yliopistossa, mutta muutamissa yliopistoissa saattaa olla ainoastaan 1 2 perunatutkijaa. Maataloustutkimuksen rahoitus julkisissa yliopistoissa on monimutkaista. Rahoitukselle on luonteenomaista, että se muodostuu osittain tai kokonaan useiden rahoituslähteiden yhdistelmästä, jossa varoja tulee USDA:sta, osavaltiolta, kilpailtavista apurahoista, yksityisistä apurahoista, yleishyödyllisistä järjestöistä ja lahjoituksista. Esimerkiksi Minnesotan perunanviljelijöiden yhdistys rahoittaa Minnesotan yliopiston tutkimusta yhteissopimukseen perustuvan itse määritellyn veron muodossa $0,02/45 kg Minnesotassa tuotettua perunaa. Perunanviljelijöiden yhdistys kerää tukirahat ja jakaa ne tutkijoille kilpailtavien apurahojen kautta. Tutkijoiden täytyy tyypillisesti etsiä hankkeisiinsa oma rahoitus, ja tämä tekee tutkimusohjelmien tukiprosessit melko kilpailullisiksi. Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Kotimaista mallia elinkeinoalan osallistumisesta oman alansa tutkimus- ja kehitystoimintaan edustaa vilja-alan yhteistyöryhmä VYR. Se on suomalaisen vilja- ja öljykasviketjun ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen kehittämisorganisaatio. Yhteistyöryhmän tavoitteena on parantaa viljaketjun toimivuutta ja kannattavuutta koordinoimalla vuorovaikutusta ja yhteistyötä viljaketjun eri osapuolten kanssa. Jäseniä VYR:ssä on yli 40, ja ne edustavat tuottajia, viljakauppaa, vilja- ja öljykasviteollisuutta, jatkojalostajia, panosteollisuutta sekä neuvontaa ja tut- 12

13 kimusta. Hallinnon edustajina mukana ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. VYR perustettiin vuonna 2003, ja vuoden 2013 alussa alkoi vuoteen 2015 kestävä 4. kolmivuotiskausi ja 10. toimintavuosi. VYR on yksi maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun hankkeista. Toiminta rahoitetaan MMM:stä tulevan rahoituksen lisäksi jäsenistöltä kerättyjen jäsenmaksujen avulla. Jäsenyritysten vuosimaksut on jaettu kolmeen suuruusluokkaan: 8000, 2500 ja 800 (2012). Yhteensä VYRillä on vuositasolla käytettävissä varoja toimintaansa runsaat Hankkeen hallinnoijana toimii Suomen Elintarviketeollisuuden Tietopalvelu Oy. Vuoteen 2008 saakka VYR tunnettiin Fingrain nimellä. VYR:n organisaatio on hyvin kevyt. Sillä on MMM:n asettama sihteeristö ja suurimpien jäsenyhteisöjen edustajista koostuva johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on MMM:stä. Johtoryhmä linjaa VYRin toimintaa, ja sihteeristö toteuttaa ja koordinoi toimintaa. Lisäksi apuna ovat jäsenistä kootut työryhmät, joita on tällä hetkellä neljä. VYRin toiminta on keskittynyt vahvasti informaation tuottamiseen ja jakamiseen. Tätä ovat mm. markkinatiedon kerääminen ja julkaisu, Viljaviesti uutiskirjeet, kotimaan hintatietojen kerääminen, viljelijäkyselyt, viljelyoppaat, viljatietopankki sekä viljastrategian seurantaraportit. Tutkimusta VYR on toistaiseksi rahoittanut suhteellisen vähän. Lähinnä on osallistuttu VYRin tavoitteita palvelevien yksittäisten tutkimusten osarahoitukseen. Joissakin tapauksissa VYR on myös teettänyt tilaustutkimuksena toimialalle tärkeäksi katsottuja tutkimuksia ja selvityksiä. 4 Vaihtoehtoisten rahoitusmallien tarkastelua Rahoitustarve Yhtenä hankkeen keskeisenä tavoitteena on, että uudella rahoitusmallilla ei turvata ainoastaan Perunantutkimuslaitoksen toimintaedellytyksiä, vaan kerättäviä varoja jaetaan yhteisesti sovittujen perusteiden mukaisesti tasapuolisesti peruna-alan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille sekä järjestöille. Näin varojen vuotuisesta kertymästä pitää riittää Perunantutkimuslaitokseen suunnatun rahoituksen lisäksi varoja mm. muiden perunan tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien laitosten perunahankkeisiin, perunaneuvonnan kehittämiseen sekä perunaalan järjestöjen toimintaan. Pieni osa vuotuisesta keräystuotosta pitäisi myös pystyä jättämään vararahastoon tasaamaan keräyksen vuosivaihtelua sekä turvaamaan äkillisesti ilmestyvien tutkimustarpeiden rahoitusta. Elinkeinolta kerättävä vuotuinen perunatutkimuksen ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoitustarve on lähivuosina yhteensä noin vuodessa, ja se jakaantuu eri toimijoille taulukon 2 mukaisesti. Maksuperusteet Taulukko 2. Rahoitustarve/vuosi PETLAn perusrahoitus ~ Muu tutkimus- ja kehittämisrahoitus ~ Alan yhteiset markkinoinnin edistämishankkeet ~ Varojen hallintokulut ~ Varaukset ~ Kokonaistarve ~ Perunaelinkeinoon kohdistuvien maksuperusteiden pitää olla mahdollisimman yksinkertaisia, selkeitä ja kiistattomia, mutta kuitenkin sellaisia, että maksuilla saadaan koottua riittävä rahoitus. Maksujen tulee kohdistua tasapuolisesti sekä perunan tuottajiin että ostajiin, kuitenkin niin, että kaupallisesti hyvin pienimuotoinen tuotanto ja ostotoiminta voivat jäädä maksujen ulkopuolelle. Viljelijämaksujen rajana ruoka-, ruokateollisuus-, tärkkelys- ja siemenperunan osalta voisi olla kahden (2) hehtaarin tuotantoala sekä varhaisperunassa hehtaarin (1,0 ha) tuo- 13

14 Taulukko 3. Tuotanto vuonna 2012 Tuotantomuoto 14 tantoala/tila. Myös oma sertifioimaton käyttösiementuotanto (TOS) jätettäisiin maksun ulkopuolelle. Perunan ostajamaksut koskisivat kaikkea tiloilta ostettua perunaa pois lukien kuitenkin tilojen välinen suora kauppa. Ruoka- ja varhaisperunassa maksun piirissä olisivat kaikki toimitukset tiloilta/pakkaamoista, kuorimoihin, tukkukauppaan ja vähittäiskauppaan. Ruokateollisuusperunassa maksu kohdistuisi kaikkeen viljelysopimusten piirissä olevaan perunaan sekä kaikkiin muihinkin toimituksiin tiloilta ja pakkaamoilta. Tärkkelysperunassakin maksu koskisi kaikkea sopimusviljelyä sekä kaikkia muita toimituksia tiloilta ja pakkaamoilta. Myös kaikki sertifioidun siemenperunan ostot kuuluisivat maksun piiriin, mukaan lukien tilojen välinen sertifioidun siemenperunan kauppa. Maksurajana ostoille olisi kg/toimija/vuosi. Vuonna 2012 Suomessa oli yli kahden hehtaarin ruoka-, ruokateollisuus-, tärkkelys- ja sertifioidun siemenperunan viljelijöitä sekä yli hehtaarin varhaisperunatiloja yhteensä 1580 ja kokonaisala hehtaaria (taulukko 3). Kokonaissato vuonna 2012 oli noin 441 milj. kg ja sadon arvo noin 65 milj.. Perunan arvo maksuperusteena tiloja kpl kokonaisala ha kokonaissato milj. kg Ruokaperuna (>2 ha) ,51 190,59 Ruokateollisuusperuna (>2 ha) ,72 84,26 Varhaisperuna (>1 ha) ,02 6,78 Siemenperuna (sertif.) ,97 22,50 Tärkkelysperuna (>2 ha) ,48 136,66 Yhteensä ,70 440,79 Perunantutkimuslaitoksen nykyisiltä taustayhteisöiltä kerättävä tutkimusmaksu saa olla Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön voimassa olevan perussopimuksen 4. :n mukaan enintään 1 % kunkin taustayhteisön perunaraaka-aineen hankinnan arvosta edellisenä kalenterivuotena, ja se on määrättävä perittäväksi saman prosenttiyksikön mukaan jokaiselta maksuvelvolliselta. Tämä maksuperuste vuoden 2012 satoon sovellettuna tuottaisi noin Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön perussopimuksen 4. :n mukainen rahoituksen keräysmalli on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen ja selkeä. Jokaisen maksuvelvollisen maksuosuus määräytyy saman, vuosittain yhteisesti sovitun prosenttiperusteen mukaisesti, ja pohjana on perunaliiketoiminta. Säätiön perussopimuksen mukaisesti maksut voidaan edelleen helposti jakaa alkutuottajan ja perunan ostajan osuuksiin. Perunasadon käyttömuodosta riippumatta perunan hintaan sidottu maksu olisi siinä mielessä tasa-arvoinen, että kaikkia toimijoita kohdeltaisiin perunan hinnasta riippumatta samoin perustein. Maksujen määräytymisperuste olisi myös hyvin yksiselitteinen. Maksumallin heikkoutena on kuitenkin sen herkkyys hintamuutoksille. Kun maksut määräytyisivät toteutuneen perunaliikevaihdon perusteella, vuotuisen maksukertymä voi vaihdella huomattavasti, ja sen ennakointi vaikeutuu. Jos vuosittainen maksukertymä käytetään aina kokonaisuudessaan välittömästi perunan tutkimus- ja kehittämistarpeisiin, voimakkaasti vaihteleva ja vaikeasti ennakoitava rahoituskehys vaikeuttaa helposti toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Teollisen sopimusviljelyn (tärkkelysperuna ja ruokateollisuusperuna) osalta malli jatkaisi käytäntöä, johon Perunantutkimuslaitoksen perusrahoitus tällä hetkellä perustuu. Mallia olisi suhteellisen helppo soveltaa myös siemen- ja ruokaperunan sopimustuotantoon ainakin siltä osin, kun kyse on sekä tuotantomääriä ja hintoja koskevasta sopimustoiminnasta ja viljelyttäjänä on selkeästi yritys, jolle maksuvelvoite voidaan osoittaa. Mallin suurin haaste liittyy kokonaisuudessaan ruokaperunatuotannon rahoitusosuuteen. Ruokaperunasta huomattava osa markkinoidaan ilman sopimuksia tai enintään hyvin löysillä toimitussopimuksilla, ja perussopimuksen 4. :n mukaiseen maksuvelvoitteeseen sitoutuvan yri-

15 tyksen löytyminen saattaa muodostua ylivoimaiseksi, vaikka viljelijäpuolella olisikin maksuvalmiutta. Ongelman yhtenä ratkaisuvaihtoehtona voisi olla ns. pakkaamolisä, joka määräytyisi samoin perustein kuin teollisuuden perunaostoihin perustuvat maksut. Ellei maksua pystytä luotettavasti ja kattavasti keräämään ostajien kautta, maksujen kerääminen viljelijöiltä ja pakkaamoilta voitaisiin puolestaan järjestää esimerkiksi samaan tapaan kuin siemenala kerää viljelijöiltä suojattujen lajikkeiden TOS-maksuja. Eriytetyt tuottaja- ja ostajamaksut Perunaelinkeinolta kerättävät maksut voisivat perustua myös viljelijöiden ja ostajien erilaiseen perusteeseen. Viljelijämaksut olisivat hehtaariperusteisia Taulukko 4. Arvio maksukertymistä (2012 taso) ja os- tajamaksut puolestaan määräperusteisia. Täl- Viljelijämaksut 10 /ha 20 /ha 30 /ha lainen maksuperuste on käytössä mm. Isossa-Britanniassa perunan LEVY-maksuissa. Edelleen vuoden 2012 tuotantoa esimerkkinä käyttäen vuosikertymän kokonaistuotoksi muodostuisi riippuen maksuperusteesta (taulukko 4). Ruokaperuna Ruokateollisuusperuna Varhaisperuna Siemenperuna Tärkkelysperuna Viljelijämaksut yhteensä, Ostajamaksut 0,50 /t 1,00 /t 1,50 /t Ruokaperuna ( t) Ruokateollisuusperuna ( t) Varhaisperuna (7000 t) Siemenperuna ( t) Tärkkelysperuna ( t) Ostajamaksut yhteensä, Kokonaistuotto ( ) Eriytetyssä maksumallissa viljelijämaksut saadaan tuotantomuodosta riippumatta kohdennettua tarkasti ja kattavasti kaikille maksuvelvoitteen piiriin kuuluville tuottajille MAVIlle menevien tuki-ilmoitusten perusteella. Maksujen keräys voidaan myös järjestää samaan tapaan kuin suojattujen lajikkeiden TOS-maksujen kerääminen. Ostajamaksujen osalta tärkkelysperunan kokonaan sekä pääosin ruokateollisuus- ja siemenperunan maksajat ovat helposti määritettävissä ja tahtotilan löytyessä myös sitoutettavissa mukaan. Ruoka- ja varhaisperunan osalta ostajamaksuista vastaavien määrittelyssä on sama ongelma kuin perunan hintaankin perustuvassa maksumallissa. Ellei rahoitukseen mukaantuloon saada sitoumusta kaupan keskusliikkeiltä, ainoa tapa saada ruokaperunatuotanto kattavasti mukaan rahoitukseen on sisällyttää kaikkeen kaupan olevaan ruoka- ja varhaisperunaan ostajamaksujen suuruutta vastaava ns. pakkaamolisä, jonka viljelijät ja pakkaamot tilittävät edelleen erikseen tai viljelijämaksujen yhteydessä. Sadon arvoon yhtenäisesti pohjautuvaan maksuperusteeseen nähden eriytettyihin tuottaja- ja ostaja-maksuihin rakentuvassa maksuperusteessa vuotuinen rahoitustuotto on hieman helpommin ennakoitavissa. Varsinkin tuotantoalaan perustuvat viljelijämaksut saadaan ennakoitua hyvin tarkasti. Myös ostajamaksujen perusteena olevien ostomäärien vuosivaihtelut ovat erityisesti ruokaperunassa huomattavasti pienempiä kuin markkinatilanteen mukaan voimakkaasti vaihtelevat hinnat, joten tässä mallissa ostajamaksukertymätkin ovat tasaisempia. Eriytetyn maksumallin suurin haaste on saada siitä järjestelmä, joka kohtelee kaikkia osapuolia niin tasavertaisesti, että se saa kaikkein hyväksynnän. Jos tuottajamaksujen perusteena on viljelyala ja ostajamaksuperusteena perunan ostomäärät, järjestelmä ei ota millään tavoin huomioon toimijoiden perunaliikevaihdon arvoa. Tehottomat viljelijät maksavat yhtä suuren 15

16 maksun kuin tehokkaatkin viljelijät samalta pinta-alalta ja halpaa perunaa ostavat saman kuin kallista perunaa käyttävät. Varojen hallinnointi Varat olisi järkevää kerätä omaan rahastoonsa, josta ne jaetaan yhteisesti sovittujen perusteiden mukaisesti peruna-alan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille sekä järjestöille. Rahaston hallinnointi voidaan järjestää nykyisen Perunantuotannon tutkimus- ja kehittämissäätiön tai jonkin muun nyt olemassa olevan peruna-alan järjestön pohjalta, tai sitä varten voidaan perustaa esimerkiksi vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) kaltainen uusi elin, jossa ovat mukana suoraan ja/tai etujärjestöjensä kautta kaikki rahoitukseen osallistuvat tahot sekä peruna-alan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa mukana olevat yhteisöt ja järjestöt, mukaan lukien Perunantutkimuslaitosta ylläpitävä Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö. Hallinnointi Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiössä Muodollisesti helpoin ja vähiten uudelleen organisointia vaativa tapa järjestää muodostuvan rahaston hallinto on osoittaa se Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiölle. Järjestelyn etuina olisivat: olemassa oleva vakiintunut organisaatio peruslähtökohdiltaan suhteellisen kevyt ja joustava hallintorakenne rahoitusmallilla kerättävien varojen suunnitellut käyttötarkoitukset sisältyvät jo nykyisissä säännöissä säätiön tarkoitukseen Järjestelyssä säätiön toimintaan tulisi taustayhteisöiksi koko peruna-ala. Se vaatisi suurimittaisen uudistuksen sekä säätiön perussopimukseen. Muutostarve säätiön sääntöihin sen sijaan on melko vähäinen. Esimerkiksi säätiön tarkoitusta ei tarvitse päivittää. Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö on leimautunut voimakkaasti Perunantutkimuslaitokseen, mikä saattaa luoda tiettyjä ennakkoluuloja ja epäilyjä kerättävien varojen tasapuolisesta jaosta eri toimijoille. Siksi järjestelyssä säätiön suhde Perunantutkimuslaitokseen joudutaan arvioimaan uudelleen. Varsinkin Perunantutkimuslaitoksen suhteet ja yhteistyön pelisäännöt muiden peruna-alan tutkimus-, kehittämis- ja neuvontaorganisaatioiden sekä järjestöjen kanssa on määriteltävä. Peruna-alan yhteistyöryhmä (PYR) Yksi tapa järjestää rahoituksen kokoaminen ja hallinnointi on perustaa sitä varten täysin uusi organisaatio, joka voisi olla kotimaisen vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) tapaan järjestäytyvä Peruna-alan yhteistyöryhmä (PYR). Mallissa kaikki rahoittajayhteisöt sekä keskeiset varoja käyttävät organisaatiot olisivat ryhmän jäseniä, jolloin nykyisiä peruna-alan järjestöjä ei välttämättä tarvitsisi organisoida uudelleen. VYR:in mukaisesti yhteistyöryhmän hallintorakenne voisi olla hyvin kevyt ja joustava. VYR:in kaltainen yhteistyöryhmä on vahvimmillaan asiantuntijaelimenä. Se soveltuu hyvin myös koulutus- ja kehittämistoiminnan ohjaamiseen ja järjestämiseen. Tietyin rajauksin yhteistyöryhmän kaltainen organisaatio voi toimia tutkimuksenkin ohjausorganisaationa, mutta on hyvin kyseenalaista voisiko se toimia suoraan Perunantutkimuslaitoksen kaltaisen tutkimusyksikön ylläpitäjänä. Toisaalta Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön pitäisi tässäkin järjestelyssä edelleen toimia PETLAn ylläpitäjänä, koska säätiön sääntöjen mukaisesti säätiön toiminnan lakatessa sen varat pitää siirtää MTT:n käyttöön. Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) on saanut noin puolet toimintavaroistaan mukana olevien jäsen-maksuista, ja toinen puoli on tullut Maa- ja metsätalousministeriöstä (Laatuketjun hankerahoitus). Vuotuinen kokonaisrahoitus on ollut vain noin Jos peruna-alan yhteis- 16

17 työryhmässä käytettäisiin samaa rahoitusmallia, riittävään kokonaisrahoitukseen vaadittavat jäsenmaksut nousisivat mahdollisesti niin korkeiksi, että niille olisi vaikea saada hyväksyntää. Myös viljelijöiden asema ja sitouttaminen kustannusten jakoon vaatisi erityistoimenpiteitä. Käytännössä myös MMM:n mukanaolo jollain tavalla olisi välttämätöntä. Uusi perunaneuvosto /perunarahasto Perunaelinkeinolta kerättävän tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hallinnointi voidaan järjestää perustamalla rahaston hallinnointiin brittiläisen PCL:n mukaisesti perunaneuvosto, joka päättää varojen keräys- ja jakoperusteista. Erillisin sopimuksin määriteltäisiin, millä tavoin neuvostossa ovat edustettuina niin rahoittajatahot kuin kerättyjen varojen käyttäjäkohteet ja erilaiset peruna-alan muut järjestöt sekä hallintoviranomaiset. Neuvostolla olisi nykyisiin perunaorganisaatioihin nähden riippumaton asema. Periaatteessa peruna-alan eri organisaatiot voisivat jatkaa nykymuodoissaan, mutta organisaatioiden tehtäviä ja toimintamuotoja saattaisi olla tarpeen arvioida uudelleen. Esimerkiksi Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö olisi edelleen Perunantutkimuslaitoksen ylläpitäjä, mutta laitoksen rahoitus tulisi pää-osin neuvoston hallinnoimasta perunarahastosta. Teknisesti neuvosto voisi myös organisoitua peruna-alan yhteistyöryhmän (PYR) muodossa. Toimialan näkemykset tutkimusrahoituksen uudelleen järjestelyyn Perunasektorilla on laaja yksimielisyys siitä, että perunan tutkimus- ja kehittämisedellytysten turvaamiseksi nykyiset voimavarat on säilytettävä, mutta ne on jaettava tarkoituksenmukaisesti ja kattavasti. Samalla pidetään tarkoituksenmukaisena järjestää uudelleen tutkimus ja neuvonta niin, että kaikkien osapuolten erityisosaaminen ja laitteisto käytetään tehokkaasti hyväksi. Perunasektorin toimijoista tuottajat, perunatärkkelysteollisuus ja siemenperuna-ala ovat ilmaisseet olevansa valmiita tulemaan mukaan perunan tutkimus- ja kehitystoiminnan perusrahoitukseen, kunhan se perustuu siihen, että peruna-alan kaikki toimijat kattavasti sitoutuvat osallistumaan yhteisesti hyväksyttyjen maksuperusteiden mukaisesti sovittuun varojen keräämiseen. Myös ruokaperunateollisuuden yksittäisistä yrityksistä on ilmaistu valmiutta osallistua, ja alaa Elintarviketeollisuus ry:ssä edustava toimialayhdistys Pakaste- ja perunateollisuusyhdistys on valmis keskustelemaan tutkimusrahoituksesta. Ruokaperunan vähittäiskauppaa edustava Päivittäistavarakauppa ry (PTY) puolestaan totesi yhteydenottooni, että perunatutkimus on varmasti tärkeä asia maatalouselinkeinon kannalta, mutta PTY ei kuitenkaan voi lähteä mukaan sitä rajoittamaan. PTY:n mukaan mahdolliset hyödyt kaupalle tulevat liian monen mutkan kautta. 5 Esitys tutkimusrahoituksen järjestelyksi Selvitystyössä sekä maa- ja metsätalousministeriön että Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton (MTK) lakiasiantuntijat ovat tuoneet esille, että pakollinen, kaikkia toimijoita koskeva veroluontoinen maksujärjestelmä on suljettu pois. Oikeusoppineiden mukaan EU:n säännökset eivät salli enää mitään yleisiä veroluonteisia maksuja. Heidän mukaan kaikille pakollisten maksujen säätäminen pitäisi myös tehdä eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lisäksi maksuja ei saisi korvamerkittyä perunan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, vaan valtiovarainministeriö omisi maksukertymän omiin tarpeisiinsa. Esitys perunantutkimuksen ja kehitystoiminnan maksujärjestelmäksi perustuu siihen, että koko elinkeinoala sitoutuu mukaan vapaaehtoisesti, mutta kuitenkin mahdollisimman kattavasti. Esityksen tavoitteena on, että järjestelmä on kaikille mukana oleville mahdollisimman tasa- 17

18 puolinen. Tavoitteena on myös, että maksujen keräys voidaan toteuttaa yksinkertaisesti ja pienin kustannuksin. Tutkimus- ja kehittämismaksujen rakenne ja muodostumisperusteet Perunan tuottajilta kerättävän tutkimus- ja kehittämismaksun perusteena esitetään käytettäväksi MAVIlle ilmoitettuja viljelyaloja. Tältä osin maksuperusteen käyttö edellyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksyntää. Perunan ostajia koskevien tutkimus- ja kehittämismaksun pohjaksi esitetään ruokateollisuusperunan, tärkkelysperunan ja sertifioidun siemenperunan osalta perunaliiketoiminnan arvoa. Koska päivittäistavarakauppa ei halua olla mukana ruoka- ja varhaisperunan tutkimus- ja kehittämismaksussa, markkinoille tulevalle ruoka- ja varhaisperunalle sekä varsinaisen ruokateollisuusperunatoiminnan ulkopuolella olevalle kuorimoperunalle esitetään otettavaksi käyttöön ns. tutkimustuki, jonka perunan alkutuottaja on oikeutettu lisäämään myymänsä perunan hintaan ja jonka hän tilittää edelleen viljelijämaksun yhteydessä. Maksujen ulkopuolelle esitetään jätettäväksi tilat, joilla oma siemenlisäys pois lukien perunan kokonaisala on alle kaksi (2) hehtaaria. Myös alle 0,5 hehtaaria/tila olevat varhaisperuna-alat jäävät maksujen ulkopuolelle. Samoin oma sertifioimaton käyttösiementuotanto (TOS) esitetään jätettäväksi maksun ulkopuolelle. Perunan ostajamaksut esitetään kohdistettavaksi kaikkeen tiloilta ostettuun perunaan pois lukien kuitenkin tilojen välinen suora kauppa. Ruoka- ja varhaisperunassa maksun piirissä ovat kaikki toimitukset tiloilta/pakkaamoista, kuorimoihin, tukkukauppaan ja vähittäiskauppaan. Ruokateollisuusperunassa maksu kohdistuu kaikkeen viljelysopimusten piirissä olevaan perunaan sekä kaikkiin muihinkin toimituksiin tiloilta ja pakkaamoilta. Tärkkelysperunassa maksu koskee kaikkea sopimusviljelyä sekä kaikkia muita toimituksia tiloilta ja pakkaamoilta. Myös kaikki sertifioidun siemenperunan ostot kuuluvat maksun piiriin, mukaan lukien tilojen välinen sertifioidun siemenperunan kauppa. Maksurajana ostoille on kg/toimija/vuosi, ja maksu kerätään kaikesta ostetusta perunasta. Tutkimus- ja kehittämismaksujen hallinnointi Perunantutkimuksen ja kehitystoiminnan uuden rahoitusmuodon ylläpito (= maksuperusteiden määrittely ja maksujen kerääminen) esitetään annettavaksi Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiölle. Perusteena esitykselle on, että tutkimus- ja kehittämismaksujen hallinnointi voidaan katsoa sisältyvän jo nykyisten voimassa olevien sääntöjen 2. :n määrittelyyn, jossa todetaan, että Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö toteuttaa tarkoitustaan ylläpitämällä Perunantutkimuslaitosta ja myöntämällä apurahoja perunantuotannon tutkimukseen ja kehitystyöhön. Edelleen sääntöjen 3. :ssä todetaan, että Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä muita varoja, jotka annetaan sille säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi. Keskittämällä uuden muodostuvan rahaston hallinto Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiöön käytettävissä on myös jo olemassa oleva ja vakiintunut organisaatio, jonka hallintorakenne on peruslähtökohdiltaan suhteellisen kevyt ja joustava. Kerättävien varojen käytön ohjaukseen esitetään perustettavaksi Peruna-alan yhteistyöryhmä (PYR), jossa ovat edustettuina kaikki rahoittajaosapuolet, Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö, MTT, ProAgria sekä peruna-alan järjestöt. Peruna-alan yhteistyöryhmä määrittelee Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön vuosittain tutkimukseen, kehittämistoimintaan ja markkinoinninedistämiseen keräämien varojen jakoperusteet ja käyttökohteet. Tutkimus-, kehittämis- ja markkinoinninedistämiseen kohdistettavien varojen jakamisen ohella PYR voi toimia mm: 18

19 perunan neuvontapalveluiden koordinaattorina. ProAgrian perunaneuvontapalvelut myydään/laskutetaan yhteistyöryhmän kautta, jolloin voitaisiin käyttää jäsenhinnoittelua. sertifiointipalveluja tarjoavana organisaationa perunan menekinedistämisen kehittäjänä informaatiotekniikan kehittäjänä siten, että esim. tutkimustulokset saadaan tehokkaasti tiedon tarvitsijoille ja että informaation kulku saadaan kaksisuuntaiseksi (Perunaportaalin ylläpito) tutkimustoiminnan kansainvälistämisessä. Yhteistyöryhmän hallinnointi esitetään sijoitettavaksi Perunantutkimuslaitokselle. Yhteistyöryhmän päätoimiseksi koordinaattoriksi esitetään Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön ylläpitämän tutkimusrahaston varoista palkattavaksi hallinnollisesti ProAgriaan kuuluva, mutta fyysisesti Perunantutkimuslaitokselle sijoitettu hankepäällikkö. Lisäksi yhteistyöryhmä voi perustaa eri toimintoja varten tarvittavia asiantuntijaryhmiä. Tarvittavat sopimukset ja sääntömuutokset Esityksen mukaisessa järjestelyssä Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiön toimintaan tulee lähes koko peruna-ala taustayhteisöiksi. Tämä vaatii suurimittaisen uudistuksen säätiön perussopimukseen. Säätiön sääntöihin kohdistuvat muutostarpeet sitä vastoin ovat melko vähäisiä. Uudistettavassa säätiön perussopimuksessa pitää määritellä säätiön taustayhteisöjen ja uusien tutkimuksen rahoitukseen tulevien yhteisöjen (rahoittajayhteisöjen) väliset suhteet sekä erityisesti uusien rahoittajayhteisöjen asema ja oikeudet säätiön hallinnossa. Perussopimuksen pitää sisältää myös riittävän tarkan ja ristiriidattoman määrittelyn peruna-alalta kerättävien tutkimus- ja kehittämismaksujen muodostumisperusteista. Peruna-alan yhteistyöryhmää koskevissa sopimuksissa pitää määritellä Perunantutkimuslaitoksen ja muiden peruna-alan tutkimus-, kehittämis- ja neuvontaorganisaatioiden sekä järjestöjen väliset suhteet ja yhteistyön pelisäännöt. Erityisen tärkeää on sisällyttää sopimuksiin kerättyjen tutkimusvarojen jaon peruslinjaukset. 19

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015 EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen vuosi 2015 Muistio käytetyistä menetelmistä Bristol-Myers Squibb Julkaisupäivä 31. toukokuuta 2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot