ACTA ELÄMÄNTYYTYVÄISYYS JA TERVEYS VOIMAVARASUUNTAUTUNUT IKÄÄNTYVIEN HENKILÖIDEN SEURANTATUTKIMUS UNIVERSITATIS OULUENSIS D 1186.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ACTA ELÄMÄNTYYTYVÄISYYS JA TERVEYS VOIMAVARASUUNTAUTUNUT IKÄÄNTYVIEN HENKILÖIDEN SEURANTATUTKIMUS UNIVERSITATIS OULUENSIS D 1186."

Transkriptio

1 OULU 2012 D 1186 ACTA Pirjo Härkönen UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA ELÄMÄNTYYTYVÄISYYS JA TERVEYS VOIMAVARASUUNTAUTUNUT IKÄÄNTYVIEN HENKILÖIDEN SEURANTATUTKIMUS OULUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU; OULUN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA, TERVEYSTIETEIDEN LAITOS, TERVEYSHALLINTOTIEDE; YLEISLÄÄKETIEDE; OULUN DIAKONISSALAITOS, LIIKUNTALÄÄKETIETEELLINEN KLINIKKA; POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ; OULUN KAUPUNGIN TERVEYSKESKUS

2

3 ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Medica 1186 PIRJO HÄRKÖNEN ELÄMÄNTYYTYVÄISYYS JA TERVEYS Voimavarasuuntautunut ikääntyvien henkilöiden seurantatutkimus Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kastellin tutkimuskeskuksen auditoriossa (Aapistie 1) 8. joulukuuta 2012 kello 12 OULUN YLIOPISTO, OULU 2012

4 Copyright 2012 Acta Univ. Oul. D 1186, 2012 Työn ohjaajat Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Professori Heli Koivumaa-Honkanen Esitarkastajat Professori Sakari Suominen Professori Marja Kaunonen ISBN (Paperback) ISBN (PDF) ISSN (Printed) ISSN (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2012

5 Härkönen, Pirjo, Life satisfaction and health. A resource oriented study of elderly persons University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Health Sciences, Health Administration; General Practice, P.O. Box 5000, FI University of Oulu, Finland; Deaconess Institute, Department of Sport Medicine, Kajaaninkatu 17, FI Oulu, Finland; Oulu University Hospital, Unit of Primary Care, P.O. Box 10, FI OYS; City of Oulu Health Care Centre, P.O. Box 8, FI City of Oulu, Finland Acta Univ. Oul. D 1186, 2012 Oulu, Finland Abstract The main research objective was to ascertain ageing persons life satisfaction and associated health factors in a cross-sectional setting and its permanence and changes in a longitudinal setting. A secondary objective was to clarify the link between self-evaluated life satisfaction and mortality. The invited cohort was 55-years old persons born in 1935, not in permanent care, living in Oulu on In the first phase of data collection, in of 1008 persons invited participated. In the follow-up in previous participants were invited and 593 took part. In a second follow-up in , 538 persons participated. This number-based on resources oriented study, formed the material N=744(55-yrs), N=572(62-yrs), N=527(72-yrs) in the crosssection, and N=445 in the longitudinal studies. In the research life satisfaction, its permanence and linked positive subjective and health factors of ageing persons was studied. Data was collected with questionnaires on health and well-being. In the cross-section setting, 65% of the 55-years old were life satisfied or very satisfied, the corresponding figure for 62-years old was 76% and for 72-years old 79%. Life satisfaction was linked with physical condition, experienced and mental health and, in addition, for 72-years old social support. In the longitudinal setting the participants life satisfaction in the same class was 54% for the first period and 59% for the following. The experienced life satisfaction of the 72-years old reflected the health factors of the 55-years old with almost the same emphasis on physical condition, experienced health and social support and most strongly on previous life satisfaction. Life satisfaction was also reflected in mortality in that there was a statistically significant difference in the survival between healthy persons who were satisfied or dissatisfied with life in the initial phase. The research showed that life satisfaction in mid-life is strongly associated with physical wellbeing and a lack of depression symptoms and that mid-life life satisfaction forecasts satisfaction as age increases. In health studies investigations it is important to take note of life satisfaction in well-being questions. Keywords: ageing, health, life satisfaction, resource oriented

6

7 Härkönen, Pirjo, Elämäntyytyväisyys ja terveys - voimavarasuuntautunut ikääntyvien henkilöiden seurantatutkimus Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Terveyshallintotiede; Yleislääketiede, PL 5000, Oulun yliopisto; Oulun Diakonissalaitos, Liikuntalääketieteellinen Klinikka, Kajaaninkatu 17, Oulu; Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö, PL 10, OYS; Oulun kaupungin terveyskeskus, PL 8, Oulun kaupunki Acta Univ. Oul. D 1186, 2012 Oulu Tiivistelmä Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli kuvata ikääntyvien henkilöiden elämäntyytyväisyyttä ja siihen liittyviä terveystekijöitä poikkileikkausasetelmissa sekä tyytyväisyyden muutoksia pitkittäisasetelmassa. Toisena tavoitteena oli selvittää elämäntyytyväisyyden yhteyttä kuolleisuuteen. Tutkimuskohorttiin kutsuttiin vuonna 1935 syntyneet, Oulussa asuneet ja pysyvän laitoshoidon ulkopuolella olleet 55-vuotiaat henkilöt (N=1012). Aineiston keruuseen eli ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 831 henkilöä 1008 kutsutusta. Ensimmäiseen seurantavaiheeseen kutsuttiin aiemmin osallistuneet. Heistä 593 noudatti kutsua. Toiseen seurantatutkimukseen osallistui 538 tutkittavaa. Tämän määrällisen, tarkastelutavaltaan voimavarasuuntautuneen tutkimuksen aineiston muodostivat poikkileikkausasetelmissa elämäntyytyväisyyskyselyyn kaikissa vaiheissa vastanneet henkilöt (N= vuotiasta, N= vuotiasta, N= vuotiasta) ja pitkittäisasetelmassa kaikkiin vaiheisiin osallistuneet 445 henkilöä. Aineisto kerättiin haastatteluin, strukturoiduin kysymyslomakkein ja kliinisin mittauksin. Elämään tyytyväisiä oli poikkileikkausasetelmissa 55-vuotiaina 65 %, 62-vuotiaina 76 % ja 72-vuotiaina 79 %. Elämäntyytyväisyys liittyi fyysiseen kuntoon, koettuun ja psyykkiseen terveyteen ja 72-vuotiaana lisäksi sosiaaliseen tukeen. Pitkittäisasetelmassa elämäntyytyväisyys pysyi samassa tyytyväisyyden luokassa ensimmäisessä seurantavaiheessa 54 %:lla ja toisessa seurantavaiheessa 59 %:lla. Fyysinen kunto, koettu terveys ja sosiaalinen tuki, psyykkinen terveys sekä aiempi elämäntyytyväisyys korreloivat elämäntyytyväisyyteen. Elämäntyytyväisyys heijastui myös kuolleisuuteen niin, että alkuvaiheen elämään tyytyväisten ja tyytymättömien ei-vakavasti sairaiksi luokiteltujen henkilöiden eloonjäämisero oli merkitsevä. Tutkimus osoitti myös, että elämäntyytyväisyys 55-vuotiaana on vahvasti yhteydessä fyysiseen kuntoon ja masennusoireiden puuttumiseen. Keski-iän elämäntyytyväisyys ennustaa elämäntyytyväisyyttä iän karttuessa. Asiasanat: elämäntyytyväisyys, ikääntyminen, terveys, voimavarasuuntautunut

8

9 Kiitokset Tämä tutkimus on osa laajempaa Oulu55-tutkimusta. Itse olen ollut mukana tutkimuksessa vuodesta 1997 alkaen. Aloitin työni Oulun Diakonissalaitoksen liikuntalääketieteellisellä klinikalla professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemen tutkimushoitajana seulomalla aineistoista potilaita DPS (Diabetes Prevention Study) -tutkimukseen. Oman tutkimukseni kohteena ovat olleet vuonna 1935 syntyneet oululaiset. Olen nöyrästi kiitollinen tutkimushenkilöille heidän osallistumisestaan tutkimuksiin, joiden antamien tietojen avulla olen pystynyt laajentamaan tietämystäni ikääntyvien ihmisten elämäntyytyväisyyden, terveyden ja terveyskäyttäytymisen välisistä yhteyksistä. Väitöskirjani valmistumiseen ovat vaikuttaneet monet henkilöt, joita haluan kiittää. Idea tämän väitöskirjan tekemiseen oli jatkumoa terveyshallintotieteen pro gradu-tutkielmaani (2003). Elämänlaadun tutkiminen vei mukanaan tieteen maailmaan. Tutkimusmaailmaan innoittajana on ollut innovatiivinen esimieheni professori Keinänen-Kiukaanniemi. Hän sai minun kiinnostumaan elämänlaadun tutkimisesta. Hänellä on mitä ilmiömäisin kyky hahmottaa tutkimuksesta olennainen ja johdattaa tutkija hienovaraisesti tutkimuksen saloihin antaen tutkijalle itselleen tietyn vapauden. Aiheeni vaihtui sittemmin elämäntyytyväisyyden tutkimukseksi. Esitarkastajiani professori Sakari Suomista Turun yliopistosta ja professori Marja Kaunosta Tampereen yliopistosta kiitän suuresti paneutumisesta työhöni, kannustavasta palautteesta ja korjausehdotuksista, joita sain puhelimitse, sähköpostitse ja tapaamisella Marja Kaunosen kanssa. Väitöskirja on tehty Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aluksi terveyshallintotieteen laitoksella professori Juhani Nikkilän ohjaamana. Aineisto on kuulunut kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen (KTTYL) aineistoihin. Laitosten yhdistyttyä terveystieteiden laitokseksi siirtyi pääohjaajakseni professori Keinänen-Kiukaanniemi. Kiitän myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköä saamistani useamman vuoden apurahoista. Seurantaryhmääni sain terveystieteiden laitokselta prof. Ulla Rajalan ja prof. Markku Timosen. Väitöskirjani fokusoiduttua elämäntyytyväisyystutkimukseksi prof. Markku Timonen ohjasi toiseksi ohjaajakseni elämäntyytyväisyystutkijan prof. Heli Koivumaa-Honkasen. Suurimmat kiitokset esitän prof. Keinänen- Kiukaanniemelle, prof. Koivumaa-Honkaselle ja sovellussuunnittelija Markku 7

10 Koiraselle lukuisista kannustavista ohjauspalavereista, joiden ansiosta työni eteni valmistumiseen. Tilastotieteen saloihin kärsivällisesti ohjasi minut ammattitaidollaan terveystieteiden laitoksen sovellussuunnittelija Markku Koiranen. Ilman hänen valtavaa osaamistaan en olisi oppinut tekemään tilastollisia ajoja. Suunnittelija Jari Jokelainen auttoi aikoinaan pro gradu tutkielmani valmistumisessa. Kirjan taittoasu onnistui ATK neuvoja Martti Lampelan avustuksella. Kiitokset teille. Tutkimuksen ensimmäisen seurantavaiheen toteutus tapahtui Oulun yliopiston KTTYL:n toimesta ja käytännössä Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntalääketieteellisellä klinikalla ja toinen seurantavaihe ODL Terveys Oy:n tiloissa Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen toimesta. Kiitän hienosta tutkimusilmapiiristä tiimimme työtovereita Sirkka Keinänen-Kiukaanniemeä, Mauri Laaksoa, Eero Saastamoista, Marjo Mannelinia, Markku Timosta ja Anu Liettua. Te vaikutitte suuresti osaltanne siihen, että tutkimustyöni eteni ja valmistui. Marjo kiitos yhteisistä työvuosistamme sekä kirjeenvaihdosta ja kannustuksesta väitöstyöni kaikissa vaiheissa. Haluan osoittaa kiitokseni koko liikuntaklinikan väelle mukavista yhteisistä hetkistä ja työvuosista sekä erityiskiitokseni ystävälleni Sari Pitkäselle maailmanparannusistunnoistamme ja lämpimistä hetkistämme yhteisen ystävämme Tiina Nylanderin kanssa. Kiitän erityisesti veljeäni Veikko Rantosta. Häneltä on löytynyt aina lohdutusta, kun ongelmat ovat kasaantuneet liian suuriksi ja raskaiksi. Rakas Aili-tätini ei ehtinyt nähdä valmistumistani. Hänen ohjettaan olen noudattanut elämässäni ja opiskelussani, Kaikki mammona voi hävitä. Tietoa, mikä on pääsi sisällä, ei kukaan voi viedä. Ystävillemme Eila ja Jim Nimmolle erityiskiitos yhteisistä hetkistämme ja englannin käännösten avusta. Kiitos kaikille rakkaille ystävillemme ystävyydestä ja siitä, että säilyitte ystävinämme elämämme vaikeina aikoinakin ja tämän väitöstyön kahdeksan vuoden aikana. Osoitan erityiskiitokseni puolisolleni Juhanille ja pojillemme Markolle ja Timolle. Poikien lähdettyä ulkomaille opiskelemaan tyhjä tila iltaisin täyttyi opiskelulla. Kiitokseni rakkaille miniöilleni Meeritille ja Lauralle. Olette antaneet lastenlasten myötä muutakin ajateltavaa kuin työ ja tutkimusmaailma. Lasten kanssa leikkiminen saa unohtamaan kiperät tutkimusongelmat ja tutkimustyön. Lapsenlapsemme Martti, Samuli ja Reko sekä Janey ja Richard ovat mummin sydäntä lähellä ja tämän työn valmistuminen antaa aikaa enemmän heidän kanssaan viettämiseen. Kirjani omistan rakkailleni. 8

11 Sisällys Abstract Tiivistelmä Kiitokset 7 Sisällys 9 1 Johdanto 11 2 Kirjallisuuskatsaus Ikääntyminen Salutogeeninen lähestymistapa Salutogeneesiin liittyviä käsitteitä Elämäntyytyväisyys ja terveys Elämäntyytyväisyys Elämäntyytyväisyyteen liittyviä käsitteitä Elämäntyytyväisyys terveystieteissä Elämäntyytyväisyyden mittaaminen Terveyden käsitemäärittelyä Salutogeeninen lähestymistapa terveyteen Terveyden edistäminen Terveyden indikaattoreita Kirjallisuushaku Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset 39 4 Aineisto ja menetelmät Aineistojen muodostus Tutkimuksen toteutus Muuttujat ja mittaukset Taustamuuttujat Elämäntyytyväisyys Psyykkiset tekijät Terveyteen liittyvät tekijät Fyysinen toimintakyky Terveyskäyttäytyminen Rekisteritiedot kuolleisuus ja hoitoilmoitustiedot Tilastolliset menetelmät Eettiset kysymykset 51 6 Tulokset 53 9

12 6.1 Osallistuminen tutkimuksiin ja kadon syyt Taustamuuttujat Koulutus ja sosioekonominen asema Psyykkiset tekijät Terveyteen liittyviä tekijöitä Fyysinen toimintakyky Terveyskäyttäytyminen Elämäntyytyväisyys poikkileikkaustutkimuksissa Elämäntyytyväisyyden jakautuminen Elämäntyytyväisyyden yhteys psyykkisiin tekijöihin Elämäntyytyväisyyden yhteys terveyteen liittyvien tekijöiden suhteen Elämäntyytyväisyyden yhteys fyysiseen toimintakykyyn Elämäntyytyväisyyden yhteys terveyskäyttäytymiseen Elämäntyytyväisyyden ja terveystekijöiden yhteydet Elämäntyytyväisyys pitkittäistutkimuksissa Elämäntyytyväisyyden muutokset eri ikäkausien välillä Elämäntyytyväisyyden ja terveyden yhteyksiä Elämäntyytyväisyyden ennustetekijät Elämäntyytyväisyyden muutosta selittäviä tekijöitä Elämäntyytyväisyyden yhteys kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen Tulosten yhteenveto Pohdinta Tulosten pohdinta Tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset Lähteet 101 Liitteet

13 1 Johdanto Kautta aikain ihmiset ovat tavoitelleet ei ainoastaan pitkää ikää vaan myös onnellisuutta, elämäntyytyväisyyttä ja mielenrauhaa (Koivumaa-Honkanen 1998). Eri tieteenaloista sosiaalitieteet kiinnostuivat ensimmäisenä tutkimaan subjektiivista hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä (Horley1984). Elämäntyytyväisyyttä tutkittaessa yksittäisten elämänalueiden tyytyväisyyden tarkastelusta poiketen, pyritään kartoittamaan yksilön elämän kokonaistilaa (Veenhoven 2001). Elämäntyytyväisyyden lisäksi onnellisuus on hyvinvoinnin määrittäjä. Näiden tekijöiden merkitys ja sisältö vaihtelevat eri ikäkausina ja eri elämän tilanteissa (Pietilä 2010b). Terveystieteissä elämäntyytyväisyyttä on tarkasteltu yksilön fyysisen ja psyykkisen terveyden näkökulmasta (Davis ym. 2004, Gustavsson & Bränholm 2003, Lobello ym. 2004, Rantanen 2009). Tutkimukset ovat usein olleet poikkileikkaustutkimuksia, joissa on keskitytty elämäntyytyväisyyttä selittäviin tekijöihin. Elämäntyytyväisyys on liitetty niin objektiivisesti arvioituun fyysiseen terveydentilaan kuin itse arvioituun terveyteenkin (Koivumaa- Honkanen 1998). Sitä on tutkittu myös suhteessa sosiaaliseen tukeen (Lyyra 2006a) ja mielenterveyteen (Koivumaa-Honkanen 1998, Koivumaa-Honkanen ym. 1996, 2001a, Haatainen 2004). Valtaosa ihmisistä on väestötasolla tyytyväisiä elämäänsä, mutta elämäntyytymättömyys pitkittäistutkimuksissa on ennustanut kokonaiskuolleisuuden (Koivumaa- Honkanen ym. 2000, 2002) sekä itsemurhien (Koivumaa-Honkanen ym b) että tapaturmaisten kuolemien, työkyvyttömyyden ja runsaan alkoholinkäytön kohonnutta riskiä (Koivumaa-Honkanen ym. 2012). Pitkittäistutkimusten avulla voidaan tutkia elämäntyytyväisyyden pysyvyyttä ja muutoksia iän lisääntyessä sekä elämäntyytyväisyyden syy-seuraus-yhteyksiä psyykkiseen ja fyysiseen toimintakykyyn sekä terveysvalintoihin. Nykypäivänä yksilön oman toiminnan merkitys terveyden ylläpidossa ja edistämisessä korostuu (Lindström & Eriksson 2010a, Pietilä 2010b). Objektiivisten terveys- ja toimintakykymittareiden lisäksi tulee arvioida ihmisten omia käsityksiä ja erityisesti subjektiivista kokemusta (Eriksson & Lindström 2008). Myös potilasaineistoissa asiakkaan asema toiminnan subjektina on tuotu enenevästi esille (Janhonen ym. 1992, Hiffinson & Carr 2001, Zimmermann ym. 2006, 2008). Ikääntyvän väestön elämäntyytyväisyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä on tietoa vain vähän. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat terveysvalintoihin, miten terveyttä tukevia valintoja voidaan edistää ja mitkä tekijät ennustavat elämäntyytyväisyyttä ja hyvää vanhenemista. 11

14 Tämä väitöskirjatyö on voimavarasuuntautunut tutkimus, jolla on yhtymäkohtia salutogeeniseen teoriaa. Salutogeneesi merkitsee terveyden alkuperää. Siinä kysytään, mistä terveys tulee, mitä terveys on ja miten terveyttä edistetään. Tämän teorian lähtökohtana ovat voimavarat, jotka voivat edistää terveysprosessia kohti hyvinvointia (Lindström & Eriksson 2010a). Antonovskyn (1979) mukaan voidaan tarkastella terveyslähtöisesti sitä, mikä luo terveyttä, sen sijaan, että vain keskityttäisiin siihen, mitkä ovat taudin syitä. Salutogeenistä teoriaa ei voinut suoraan käyttää väitöskirjatyössä, sillä teorian keskeisiä koherenssin tunnetta selvittäviä kysymyksiä ei ole kysytty. Tämän tutkimuksen kohteena on ikääntyvien oululaisten elämäntyytyväisyys ja siihen yhteydessä olevat terveyteen liittyvät tekijät seitsemäntoista vuoden seurannan aikana. Tutkimuksessa käytettiin tutkittavien omia arvioita elämäntyytyväisyydestä, terveydestä, terveyskäyttäytymisestä ja sosiaalisesta tuesta. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten terveyteen liittyvät tekijät ja terveyskäyttäytyminen sekä fyysinen toimintakyky liittyvät ikääntyvän väestön elämäntyytyväisyyteen. 12

15 2 Kirjallisuuskatsaus 2.1 Ikääntyminen Ikääntyminen on luonnollinen osa ihmisen elämänkaarta ja yhtä yksilöllinen elämänvaihe kuin lapsuus, nuoruus ja aikuisuus. Suomessa kahden sukupolven aikana odotettavissa oleva elinikä on kasvanut noin 15 vuotta ja eläkkeellä olemisen aika on huomattavasti pidempi kuin hyvinvointivaltiotamme luotaessa (Lehto 2003). Ikääntymisen ikärajat eläkkeelle siirtymisessä perustuvat lainsäädäntöön sekä hallinnollisiin palvelujärjestelmiin. Lainsäädännössä ikääntymisen ikärajoja löytyy vanhuuseläkelaista (Laki vanhuuseläkkeestä 2007), jossa vanhuuseläkkeen ikärajana pidetään 65 vuoden ikää. Sen sijaan työntekijän eläkelaissa (2006) vanhuuseläkkeen ikärajana pidetään vuoden ikää. Yleensä ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan tilastoissa 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Toisaalta ikääntyminen on mitä suurimmassa määrin yksilön kokemuksellinen asia (Backman 2001, Heikkinen 2003). Ikääntymisessä on eri ikävaiheita. Väestön eliniän lisääntyessä on korostunut työelämän jälkeinen ikääntymisen elämänvaihe. Sosiologiassa esimerkiksi Niemelä (2003) on jaotellut keski-ikää erikseen seuraavasti: keski-ikä tai ydinkeskiikä (ikävuodet 45 54) ja myöhäiskeski-ikä (ikävuodet 55 64) sekä ikääntyneiden vuosikymmen (ikävuodet 65 74) ja vanhuus (yli 75 vuotta) (Kotakari 1991, Niemelä 2003, Seppänen ym. 2007). Jaottelun perustana ovat Erikssonin (1980) yksilöin psykososiaalinen kehitysteoria, Havinghurstin (1973) kehitystehtäväteoria ja Levinsonin ym. (1988) teoria ihmisen elämän ikäkausista. Toisaalta eläkeiän alkuvaiheesta, työiän ja varsinaisen vanhuuden välisestä ajasta, jossa ei olla enää työelämässä, mutta ollaan toimintakykyisiä, käytetään usein termiä kolmas ikä (Jyrkämä 2001, Karisto 2002, Karisto 2004, Martelin ym. 2004, Vaarama 2004). Myös tarkentavia etuliitteitä varhais-, esi-, keski- ja myöhäis-ikä käytetään (Seppänen ym. 2007). Ikääntymisen lisäksi sukupolvi-käsitteellä on merkitystä. Sukupolvella tarkoitetaan tiettyä historiallisena ajankohtana syntynyttä kohorttia, joka jakaa yhteiset kokemukset. Roos (1987) on jakanut suomalaiset aikuiset neljään sukupolveen seuraavasti: sotien ja pulan sukupolvi (1900- ja 1910-luvulla syntyneet), sodan jälkeisen jälleenrakennuksen ja nousun sukupolvi (1920- ja 1930-luvulla syntyneet), suuren murroksen sukupolvi (1940-luvulla syntyneet), suurten ikäluokkien 13

16 sukupolvi (1950-luvulla syntyneet). Ruostetsaari ja Borg (2004) ovat jatkaneet jaottelua edelleen seuraavasti: lähiöiden sukupolvi (1960-luvulla syntyneet), laman sukupolvi (vuonna 1973 ja sen jälkeen syntyneet). Sukupolvivaikutus tarkoittaa sitä, että tiettynä aikana syntyneet kokevat samanlaisia yhteiskunnallisia oloja ja haasteita ja muokkaantuvat näiden vaikutuksesta jossain määrin samankaltaisiksi (Seppänen ym. 2007). Terveystutkimuksissa ikä on siinäkin mielessä tärkeä, että siinä yhdistyy edellä mainitut yhteiskunnalliset ja ajassa tapahtuvat muutokset yksilöllisten biologisten ja psykososiaalisten kehityksellisten tekijöiden kanssa (Kimmel 1974, Finch 1986). Elämäntyytyväisyys (life satisfaction) käsitteen avulla pyrittiin jo luvuilta alkaen lähestymään hyvän vanhuuden olemusta. Ihmisen katsotaan vanhenevan suotuisasti, jos hän on tyytyväinen nykyiseen ja menneeseen elämäänsä (Atchley & Robert 2000). Elämäntyytyväisyyden elementteinä tuotiin esiin elämänhalu, periksi antamattomuus, halu ottaa vastuu omasta elämästään ja tunne siitä, että on saavuttanut elämässään haluamansa ja arvostaa itseään ihmisenä. Väestön ikärakenteen muutos ihmisen elinajan pidentyessä ilmenee selvimmin iäkkäämpien osuuden määrällisenä kasvuna ja lasten ja nuorten määrän vähenemisenä (Nieminen 2005). Väestön ikääntyminen asettaa suuria haasteita terveydenhuollolle. Eräs tulevaisuuden merkityksellisimmistä terveydenhuollon kehitystavoitteista onkin edelleen tutkia ikääntyvien terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtumia positiivisia muutoksia ja niihin vaikuttavia (Vaarama ym. 2010). 2.2 Salutogeeninen lähestymistapa Lääketieteessä ja terveystutkimuksissa on tarkastelu ollut laajasti sairauslähtöistä, patogeenistä (pathos, tauti; genesis, alkuperä, syntyminen). Pyrkimyksenä on ollut etsiä ja tunnistaa sairauden syytekijöitä ja riskejä. Patogeeninen tarkastelutapa sopii tautien hoidon suunnittelun ja sairauksien eri vaiheiden ymmärtämiseen (Ylilehto 2005, Lindström & Eriksson 2010a). Kuitenkin 1970-luvun jälkipuoliskolta alkaen on panostettu psykososiaalisten tekijöiden ja terveyden väliseen yhteyteen (Lindström & Eriksson 2010a). Tuolloin Antonovsky (1979) alkoi kehittää terveyttä korostavaa salutogeneesiä ajattelutapaa. Paradigmansa terveyslähtöinen ajattelu sai hänen esitettyä salutogeneesin kysymyksen: Miten voimme selvitä kokemuksistamme huolimatta? Lähtökohtana salutogeneeniselle ajattelulle oli hänen Israelissa tekemänsä epidemiologinen tutkimus, jossa selvitettiin etnisiin ryhmiin kuuluvien naisten ongelmia meno- 14

17 paussin aikana. Nämä naiset olivat selviytyneet toisen maailmansodan keskitysleireiltä ja jakoivat näin elämänhistoriassaan saman holokaustisen kokemuksen. Näillä naisilla oli keskitysleirikokemuksistaan huolimatta kyky hyvän terveyden ylläpitämiseen ja onnellisen elämän viettämiseen. Tämän tutkimuksen tekeminen oli myös käännekohta Antonovskyn tutkijan uralla (Antonovsky 1979, Lindström & Eriksson 2005a). Antonovskyn käyttöön ottamaa termiä salutogeneesi (salus, terveys; genesis, alkuperä, syntyminen) voidaan pitää vastakohtana patogeneesi-käsitteelle (Ylilehto 2005, Lindström & Eriksson 2010b). Salutogeeninen suuntaus keskittyy ennemmin terveyden voimavaroihin korostaen terveyslähtöisyyttä. Salutogeneesi on siis ihmisen voimavarojen esiin nostamista. Patogeneesissä keskitytään vastoinkäymisiin ja vajeisiin (Antonovsky 1979). Salutogeneesistä puhuttaessa on syytä huomioida semantiikka. Monet tutkijat käyttävät käsitettä salutogeneettinen (salutogenetic) käsitteen salutogeeninen (salutogenic) sijasta. Koska kuitenkin genetiikan yhteys on vielä epäselvä, on tarkoituksenmukaista käyttää käsitettä salutogeeninen (Lindström ja Eriksson 2010a). Salutogeeniseen paradigmaan sisältyy holistinen terveysnäkemys, jossa ihminen nähdään toimivana olentona, joka on mukana monipuolisissa sosiaalisissa suhteissa (Nordenfelt 1994). Koskinen-Ollanqvist ym. (2007) mukaan terveyden tutkimuksissa ollaan siirtymässä patogeenisesta lähestymistavasta salutogeeniseen. Miettola (2011) selvitti monimenetelmätutkimuksessaan satulogeenisen eli terveyttä ja hyvinvointia korostavan näkökulman soveltuvuutta metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn koherenssin tunteen avulla. Salutogeeninen lähestymistapa tarjoaa siis näkökulman, jonka kautta voimme ymmärtää, miten terveys syntyy ja kuinka sitä voidaan ylläpitää. Salutogeenistä mallia voidaan pitää terveyttä edistävänä voimavarana, joka voisi kannustaa ihmisiä tuntemaan henkistä ja fyysistä terveyttä, hyvän elämänlaadun ja hyvinvoinnin tunnetta. Voimaantumisen tukeminen edellyttää terveyslähtöisten tekijöiden ja koherenssin tunnetta vahvistavien toimenpiteiden huomioimista käytännön toiminnassa (Koelen & Lindström 2005) Salutogeneesiin liittyviä käsitteitä Salutogeneesi-käsite on enemmän kuin koherenssin mittaamista. Se on kuin käsitteiden sateenvarjo. Sen alaiset käsitteet keskittyvät yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntien voimavarojen tunnistamiseen (Eriksson & Lindström 2009). Eriksson ja Lindström (2009) ovat koonneet terveyttä edistäviä käsitteitä salutogeneesin sa- 15

18 teenvarjon alle. Seuraavia piirteitä sisältyy salutogeneesi käsitteeseen: coping selviäminen (Lazarus 1984), hardiness sitkeys (Kobasa 1977), self-efficacy pystyvyyden uskomus (Bandura 1977), life control elämänhallinta (Söderqvist & Bäckman 1988), sense of coherence koherenssi tunne (Antonovsky 1982), learned hopefulness opittu toiveikkuus (Zimmerman 1990), quality of life elämänlaatu (Lindström 1994), empowerment voimaantuminen (Freire 1996), wellbeing hyvinvointi (Diener 1984). Koherenssin tunne Salutogeenisen lähestymistavan keskeinen käsite on koherenssin tunne (sense of coherence, SOC) (Antonovsky 1979). Antonovskyn (1979, 1987, 1996) kehittämässä koherenssin (eheys, johdonmukaisuus) tunne-käsityksessä on kyse kokonaisvaltaisesta suhtautumisesta asioihin, mikä ilmenee ihmisen luottamuksena omiin voimavaroihin elämäntilanteiden muuttuessa. Koherenssin tunne-käsite kuvaa yksilön kokonaisvaltaista luottamusta siihen, että elämätapahtumat ovat haasteita, joihin kannattaa panostaa. Kielteisillekin tapahtumille on syynsä ja ihmisillä voi olla voimavaroja kohdata näitä haastavia tapahtumia (Antonovsky 1979). Koherenssin tunnetta voidaan kuvata myös kokonaisvaltaisena asennoitumisena. Koherenssin tunne-käsite viittaa yksilön tapaan havaita ja ymmärtää ympäristöään. Asioiden hallittavuus on olennaista, mutta ilman edellytystä yksilön henkilökohtaisesta hallintakyvystä tai pysyvyydestä, vaan siinä on kyse yleisemmästä luottamuksesta asioiden myönteiseen suuntaan etenemisestä. Koherenssin tunne tarkoittaa ihmisen sisäistä, maailmaan orientoitumisen mallia sisältäen kolme osatekijää: ymmärrettävyys, hallittavuus ja mielekkyys. Vahvan koherenssin tunteen omaava henkilö kokee ympäristönsä ymmärrettävänä, hallittavana ja mielekkäänä. Ymmärrettävyys viittaa kokemukseen tapahtumien johdonmukaisuudesta ja loogisuudesta sekä siihen, että henkilöllä on tunne siitä, että hän hallitsee omia voimavarojaan ja vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Hallittavuus tarkoittaa uskoa siihen, että ympäristön asettamat vaatimukset ovat sopusoinnussa omien kykyjen ja käytettävissä olevien resurssien kanssa. Mielekkyys viittaa siihen, että asioilla ja tapahtumilla on jokin merkitys ihmisen arvojärjestelmässä (Antonovsky 1979, 1987). Koherenssin tunteen malli selittää onnistunutta selviytymistä elämän kuormittavissa tilanteissa (Antonovsky 1987). Elämässä kuormittaville tilanteille altistuminen on väistämätöntä elämässä. Näiden tilanteiden hallintakyky ja selviyty- 16

19 minen ovat ihmisten keskeisiä ominaisuuksia. Antonovskyn (1979) mukaan koherenssin tunne tarkoittaa sellaista orientaatiota maailmaan, joka parantaa yksilön mahdollisuuksia käsitellä sisäisiä tai ulkoisia stressioireita tarkoituksenmukaisella ja tuloksekkaalla tavalla. Kuormittavien tilanteiden kokeminen lisää mahdollisuuksia kokea ne haasteina ja vaikuttaa myönteisesti tilanteen arviointiin ja käsittelykeinoihin. Jokainen on elämänsä aikana erilaisten pettymysten, tuskaa aiheuttavien elämäntilanteiden, psykososiaalisten kriisien ja uusien kokemusten kohteena. Nämä elämää kuormittavat tekijät aiheuttavat stressiä. Selviytyäkseen näissä uusissa kuormittavissa tilanteissa tarvitaan vastustusvoimavaroja, joustavuutta ja rakentavaa elinvoimaisuutta (Antonovsky 1992, Vaillant 2003). Koherenssin tunteen ytimen muodostavat yleiset vastustusvoimavarat (Generalized Resistance Resources, GRR) (Antonovsky 1992, 1996). Vastustusvoimavarat auttavat selviytymään kuormittavista elämäntilanteista vahvistaen koherenssin tunnetta. Koherenssin kannalta ihmisen elämänkokemus ja elämässä käytetyt mahdollisuudet ja tehdyt valinnat ovat olennaisia. Ihmiset, joilla on vahva koherenssin tunne, selviytyvät tavallista paremmin elämän väistämättömistä kuormittavista tekijöistä. Antonovsky (1987) kehitti myös koherenssin tunne-käsitettä mittaavat kyselyt SOC-13 ja SOC-29. Kyselylomakkeesta on olemassa ainakin 15 eri muunneltua versiota, joissa kysymysten määrä ja asteikko vaihtelevat (Eriksson ja Lindström 2005). Lomakkeiston kysymykset perustuivat syvähaastatteluihin. Haastatteluissa ilmenivät vastaajan koherenssin tunne -käsitteen ulottuvuudet perusasennoitumisena elämään. Mittari on käännetty suomenkielelle ja tätä SOC-mittaria on käytetty useissa tutkimuksissa (Raitasalo 2007, Lindström & Eriksson 2010b, Honkinen 2009). Koherenssin tunne-käsite liittyy läheisesti hyvinvointiin, mutta Antonovskyn (1987) salutogeeninen teoria keskittyy selvimmin ja laajimmin terveyttä ylläpitävien tekijöiden tunnistamiseen. Antonovskyn teoriaa on kritisoitu käsitteen epämääräisyydestä (Geyer 1997, Eriksson 2007), mutta silti koherenssin tunne on ollut elinvoimainen persoonallisuuden ja terveyden välistä yhteyttä linkittävä käsite. Vahva koherenssin tunne on suhteellisen vakaa persoonallisuuden olotila yli 30-vuotiailla Antonovskyn (1979) mukaan ja Honkisen (2009) mukaan jopa nuoremmillakin. Tutkimusten mukaan vahvan koherenssin tunteen on todettu suojaavan syöpäsairauteen liittyvältä ennenaikaiselta kuolleisuudelta (Surtees ym. 2003). Alhainen koherenssi tunne vaikuttaa negatiivisesti leikkaushoidon toipumiseen (Forsberg-Wärleby 1996), vaikuttavan positiiviseen terveyskäyttäytymiseen (Savolainen ym. 2004, 2009). Vahvan koherenssin tunteen ja hyvän, eri tavoilla mita- 17

20 tun terveyden välinen suhde on monissa aikuisväestöllä tehdyissä tutkimuksissa osoitettu (Honkinen 2009) ja sen on katsottu olevan terveyttä ja hyvinvointia suojaava tekijä kuormittavissa tilanteissa. Miesten alhainen koherenssin tunne on yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua sydäninfarktiin (Poppius ym. 1999). Sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, joille oli tehty sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, vahva koherenssin tunne oli yhteydessä parempaan terveyslähtöiseen elämänlaatuun. He olivat tyytyväisempiä elämäänsä sekä onnellisempia ja tulostasoltaan parempituloisia kuin alemman ansiotason ohitusleikatut (Kattainen 2004). Terve ikääntyminen on saavutettavissa, jos vanhempi henkilö voi säilyttää vahvan koherenssin tunteen (Antonovsky & Sagy 1990). Antonovsky ja Sagy (1990) ovat selittäneet tutkimuksessaan myös eläkkeelle siirtymiseen kohdistuneita paineita. Koherenssin tunne vaikuttaa Wiesmann ja Hannichin (2008) mukaan myönteisesti ikääntymiseen ja vahvan koherenssin tunteen omaavat pystyvät muutostilanteissa jälleenrakentamaan eheyden tunteen. Kukkuraisen (2006) tutkimustulosten mukaan koherenssin tunne on korkeampi sellaisilla, jotka olivat tyytyväisiä elämäänsä, kykyynsä huolehtia itsestään, vapaa-aikaan, taloudelliseen tilanteeseen, sukupuolielämään, parisuhteeseen, perhe-elämään, ystävä- ja tuttavuussuhteisiin, terveyteen, henkisiin voimavaroihin ja fyysiseen kuntoon, kuin niillä, jotka olivat näihin tyytymättömiä (Kukkurainen 2006). Vahva koherenssin tunne on läheisessä yhteydessä myönteisiin tunteisiin kuten toiveikkuus, itsetunto, sinnikkyys, hyvän olon tunne ja elämänlaatu (Eriksson 2007). Selviytyminen ja elämänhallinta Pyrkimys selviytyä ja hallita elämää erilaisissa elämää kuormittavissa tilanteissa määrää olennaisella tavalla ihmisen jokapäiväistä elämää. Antonovskyn (1987) mukaan vastustusvoimavarat auttoivat selviytymään kuormittavista elämäntilanteista vahvistaen koherenssin tunnetta. Voimavarat nähdään yhtenä tärkeänä selviytymiskeinona (Feldt & Ruoppila 1993). Yksilön käytettävissä olevilla voimavaroilla on tärkeä merkitys hänen selviytymisensä kannalta. Yksilön ollessa kuormittavien tekijöiden vaikutuksen kohteena, hän käyttää omia voimavarojaan selviytyäkseen kuormituksesta. Voimavaroilla tarkoitetaan ihmisen kykyä tunnistaa ongelmansa ja kykyä eritellä ongelmien syitä. Voimavaroiksi nähdään myös kyky löytää sellaisia ajattelu- ja toimintatapoja, jotka lievittävät stressiä ja auttavat poistamaan stressin aiheuttajia. Voimavarojen avulla yksilö voi kontrolloida ja tietoisesti ohjata elinehtojaan. 18

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Vanhempi tutkija, FT, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestötyöpaja DIAK, 18.8.2015 Pitkänen 2015 1 Tutkijan rooli järjestötoiminnassa

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi, Lapin yliopisto, 4.-5.9.2013 8.9.2013 Hätönen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Miesten ja naisten yksinäisyys

Miesten ja naisten yksinäisyys Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot