ACTA ELÄMÄNTYYTYVÄISYYS JA TERVEYS VOIMAVARASUUNTAUTUNUT IKÄÄNTYVIEN HENKILÖIDEN SEURANTATUTKIMUS UNIVERSITATIS OULUENSIS D 1186.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ACTA ELÄMÄNTYYTYVÄISYYS JA TERVEYS VOIMAVARASUUNTAUTUNUT IKÄÄNTYVIEN HENKILÖIDEN SEURANTATUTKIMUS UNIVERSITATIS OULUENSIS D 1186."

Transkriptio

1 OULU 2012 D 1186 ACTA Pirjo Härkönen UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA ELÄMÄNTYYTYVÄISYYS JA TERVEYS VOIMAVARASUUNTAUTUNUT IKÄÄNTYVIEN HENKILÖIDEN SEURANTATUTKIMUS OULUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU; OULUN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA, TERVEYSTIETEIDEN LAITOS, TERVEYSHALLINTOTIEDE; YLEISLÄÄKETIEDE; OULUN DIAKONISSALAITOS, LIIKUNTALÄÄKETIETEELLINEN KLINIKKA; POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ; OULUN KAUPUNGIN TERVEYSKESKUS

2

3 ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Medica 1186 PIRJO HÄRKÖNEN ELÄMÄNTYYTYVÄISYYS JA TERVEYS Voimavarasuuntautunut ikääntyvien henkilöiden seurantatutkimus Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kastellin tutkimuskeskuksen auditoriossa (Aapistie 1) 8. joulukuuta 2012 kello 12 OULUN YLIOPISTO, OULU 2012

4 Copyright 2012 Acta Univ. Oul. D 1186, 2012 Työn ohjaajat Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Professori Heli Koivumaa-Honkanen Esitarkastajat Professori Sakari Suominen Professori Marja Kaunonen ISBN (Paperback) ISBN (PDF) ISSN (Printed) ISSN (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2012

5 Härkönen, Pirjo, Life satisfaction and health. A resource oriented study of elderly persons University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Health Sciences, Health Administration; General Practice, P.O. Box 5000, FI University of Oulu, Finland; Deaconess Institute, Department of Sport Medicine, Kajaaninkatu 17, FI Oulu, Finland; Oulu University Hospital, Unit of Primary Care, P.O. Box 10, FI OYS; City of Oulu Health Care Centre, P.O. Box 8, FI City of Oulu, Finland Acta Univ. Oul. D 1186, 2012 Oulu, Finland Abstract The main research objective was to ascertain ageing persons life satisfaction and associated health factors in a cross-sectional setting and its permanence and changes in a longitudinal setting. A secondary objective was to clarify the link between self-evaluated life satisfaction and mortality. The invited cohort was 55-years old persons born in 1935, not in permanent care, living in Oulu on In the first phase of data collection, in of 1008 persons invited participated. In the follow-up in previous participants were invited and 593 took part. In a second follow-up in , 538 persons participated. This number-based on resources oriented study, formed the material N=744(55-yrs), N=572(62-yrs), N=527(72-yrs) in the crosssection, and N=445 in the longitudinal studies. In the research life satisfaction, its permanence and linked positive subjective and health factors of ageing persons was studied. Data was collected with questionnaires on health and well-being. In the cross-section setting, 65% of the 55-years old were life satisfied or very satisfied, the corresponding figure for 62-years old was 76% and for 72-years old 79%. Life satisfaction was linked with physical condition, experienced and mental health and, in addition, for 72-years old social support. In the longitudinal setting the participants life satisfaction in the same class was 54% for the first period and 59% for the following. The experienced life satisfaction of the 72-years old reflected the health factors of the 55-years old with almost the same emphasis on physical condition, experienced health and social support and most strongly on previous life satisfaction. Life satisfaction was also reflected in mortality in that there was a statistically significant difference in the survival between healthy persons who were satisfied or dissatisfied with life in the initial phase. The research showed that life satisfaction in mid-life is strongly associated with physical wellbeing and a lack of depression symptoms and that mid-life life satisfaction forecasts satisfaction as age increases. In health studies investigations it is important to take note of life satisfaction in well-being questions. Keywords: ageing, health, life satisfaction, resource oriented

6

7 Härkönen, Pirjo, Elämäntyytyväisyys ja terveys - voimavarasuuntautunut ikääntyvien henkilöiden seurantatutkimus Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Terveyshallintotiede; Yleislääketiede, PL 5000, Oulun yliopisto; Oulun Diakonissalaitos, Liikuntalääketieteellinen Klinikka, Kajaaninkatu 17, Oulu; Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Perusterveydenhuollon yksikkö, PL 10, OYS; Oulun kaupungin terveyskeskus, PL 8, Oulun kaupunki Acta Univ. Oul. D 1186, 2012 Oulu Tiivistelmä Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli kuvata ikääntyvien henkilöiden elämäntyytyväisyyttä ja siihen liittyviä terveystekijöitä poikkileikkausasetelmissa sekä tyytyväisyyden muutoksia pitkittäisasetelmassa. Toisena tavoitteena oli selvittää elämäntyytyväisyyden yhteyttä kuolleisuuteen. Tutkimuskohorttiin kutsuttiin vuonna 1935 syntyneet, Oulussa asuneet ja pysyvän laitoshoidon ulkopuolella olleet 55-vuotiaat henkilöt (N=1012). Aineiston keruuseen eli ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 831 henkilöä 1008 kutsutusta. Ensimmäiseen seurantavaiheeseen kutsuttiin aiemmin osallistuneet. Heistä 593 noudatti kutsua. Toiseen seurantatutkimukseen osallistui 538 tutkittavaa. Tämän määrällisen, tarkastelutavaltaan voimavarasuuntautuneen tutkimuksen aineiston muodostivat poikkileikkausasetelmissa elämäntyytyväisyyskyselyyn kaikissa vaiheissa vastanneet henkilöt (N= vuotiasta, N= vuotiasta, N= vuotiasta) ja pitkittäisasetelmassa kaikkiin vaiheisiin osallistuneet 445 henkilöä. Aineisto kerättiin haastatteluin, strukturoiduin kysymyslomakkein ja kliinisin mittauksin. Elämään tyytyväisiä oli poikkileikkausasetelmissa 55-vuotiaina 65 %, 62-vuotiaina 76 % ja 72-vuotiaina 79 %. Elämäntyytyväisyys liittyi fyysiseen kuntoon, koettuun ja psyykkiseen terveyteen ja 72-vuotiaana lisäksi sosiaaliseen tukeen. Pitkittäisasetelmassa elämäntyytyväisyys pysyi samassa tyytyväisyyden luokassa ensimmäisessä seurantavaiheessa 54 %:lla ja toisessa seurantavaiheessa 59 %:lla. Fyysinen kunto, koettu terveys ja sosiaalinen tuki, psyykkinen terveys sekä aiempi elämäntyytyväisyys korreloivat elämäntyytyväisyyteen. Elämäntyytyväisyys heijastui myös kuolleisuuteen niin, että alkuvaiheen elämään tyytyväisten ja tyytymättömien ei-vakavasti sairaiksi luokiteltujen henkilöiden eloonjäämisero oli merkitsevä. Tutkimus osoitti myös, että elämäntyytyväisyys 55-vuotiaana on vahvasti yhteydessä fyysiseen kuntoon ja masennusoireiden puuttumiseen. Keski-iän elämäntyytyväisyys ennustaa elämäntyytyväisyyttä iän karttuessa. Asiasanat: elämäntyytyväisyys, ikääntyminen, terveys, voimavarasuuntautunut

8

9 Kiitokset Tämä tutkimus on osa laajempaa Oulu55-tutkimusta. Itse olen ollut mukana tutkimuksessa vuodesta 1997 alkaen. Aloitin työni Oulun Diakonissalaitoksen liikuntalääketieteellisellä klinikalla professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemen tutkimushoitajana seulomalla aineistoista potilaita DPS (Diabetes Prevention Study) -tutkimukseen. Oman tutkimukseni kohteena ovat olleet vuonna 1935 syntyneet oululaiset. Olen nöyrästi kiitollinen tutkimushenkilöille heidän osallistumisestaan tutkimuksiin, joiden antamien tietojen avulla olen pystynyt laajentamaan tietämystäni ikääntyvien ihmisten elämäntyytyväisyyden, terveyden ja terveyskäyttäytymisen välisistä yhteyksistä. Väitöskirjani valmistumiseen ovat vaikuttaneet monet henkilöt, joita haluan kiittää. Idea tämän väitöskirjan tekemiseen oli jatkumoa terveyshallintotieteen pro gradu-tutkielmaani (2003). Elämänlaadun tutkiminen vei mukanaan tieteen maailmaan. Tutkimusmaailmaan innoittajana on ollut innovatiivinen esimieheni professori Keinänen-Kiukaanniemi. Hän sai minun kiinnostumaan elämänlaadun tutkimisesta. Hänellä on mitä ilmiömäisin kyky hahmottaa tutkimuksesta olennainen ja johdattaa tutkija hienovaraisesti tutkimuksen saloihin antaen tutkijalle itselleen tietyn vapauden. Aiheeni vaihtui sittemmin elämäntyytyväisyyden tutkimukseksi. Esitarkastajiani professori Sakari Suomista Turun yliopistosta ja professori Marja Kaunosta Tampereen yliopistosta kiitän suuresti paneutumisesta työhöni, kannustavasta palautteesta ja korjausehdotuksista, joita sain puhelimitse, sähköpostitse ja tapaamisella Marja Kaunosen kanssa. Väitöskirja on tehty Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aluksi terveyshallintotieteen laitoksella professori Juhani Nikkilän ohjaamana. Aineisto on kuulunut kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen (KTTYL) aineistoihin. Laitosten yhdistyttyä terveystieteiden laitokseksi siirtyi pääohjaajakseni professori Keinänen-Kiukaanniemi. Kiitän myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköä saamistani useamman vuoden apurahoista. Seurantaryhmääni sain terveystieteiden laitokselta prof. Ulla Rajalan ja prof. Markku Timosen. Väitöskirjani fokusoiduttua elämäntyytyväisyystutkimukseksi prof. Markku Timonen ohjasi toiseksi ohjaajakseni elämäntyytyväisyystutkijan prof. Heli Koivumaa-Honkasen. Suurimmat kiitokset esitän prof. Keinänen- Kiukaanniemelle, prof. Koivumaa-Honkaselle ja sovellussuunnittelija Markku 7

10 Koiraselle lukuisista kannustavista ohjauspalavereista, joiden ansiosta työni eteni valmistumiseen. Tilastotieteen saloihin kärsivällisesti ohjasi minut ammattitaidollaan terveystieteiden laitoksen sovellussuunnittelija Markku Koiranen. Ilman hänen valtavaa osaamistaan en olisi oppinut tekemään tilastollisia ajoja. Suunnittelija Jari Jokelainen auttoi aikoinaan pro gradu tutkielmani valmistumisessa. Kirjan taittoasu onnistui ATK neuvoja Martti Lampelan avustuksella. Kiitokset teille. Tutkimuksen ensimmäisen seurantavaiheen toteutus tapahtui Oulun yliopiston KTTYL:n toimesta ja käytännössä Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntalääketieteellisellä klinikalla ja toinen seurantavaihe ODL Terveys Oy:n tiloissa Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen toimesta. Kiitän hienosta tutkimusilmapiiristä tiimimme työtovereita Sirkka Keinänen-Kiukaanniemeä, Mauri Laaksoa, Eero Saastamoista, Marjo Mannelinia, Markku Timosta ja Anu Liettua. Te vaikutitte suuresti osaltanne siihen, että tutkimustyöni eteni ja valmistui. Marjo kiitos yhteisistä työvuosistamme sekä kirjeenvaihdosta ja kannustuksesta väitöstyöni kaikissa vaiheissa. Haluan osoittaa kiitokseni koko liikuntaklinikan väelle mukavista yhteisistä hetkistä ja työvuosista sekä erityiskiitokseni ystävälleni Sari Pitkäselle maailmanparannusistunnoistamme ja lämpimistä hetkistämme yhteisen ystävämme Tiina Nylanderin kanssa. Kiitän erityisesti veljeäni Veikko Rantosta. Häneltä on löytynyt aina lohdutusta, kun ongelmat ovat kasaantuneet liian suuriksi ja raskaiksi. Rakas Aili-tätini ei ehtinyt nähdä valmistumistani. Hänen ohjettaan olen noudattanut elämässäni ja opiskelussani, Kaikki mammona voi hävitä. Tietoa, mikä on pääsi sisällä, ei kukaan voi viedä. Ystävillemme Eila ja Jim Nimmolle erityiskiitos yhteisistä hetkistämme ja englannin käännösten avusta. Kiitos kaikille rakkaille ystävillemme ystävyydestä ja siitä, että säilyitte ystävinämme elämämme vaikeina aikoinakin ja tämän väitöstyön kahdeksan vuoden aikana. Osoitan erityiskiitokseni puolisolleni Juhanille ja pojillemme Markolle ja Timolle. Poikien lähdettyä ulkomaille opiskelemaan tyhjä tila iltaisin täyttyi opiskelulla. Kiitokseni rakkaille miniöilleni Meeritille ja Lauralle. Olette antaneet lastenlasten myötä muutakin ajateltavaa kuin työ ja tutkimusmaailma. Lasten kanssa leikkiminen saa unohtamaan kiperät tutkimusongelmat ja tutkimustyön. Lapsenlapsemme Martti, Samuli ja Reko sekä Janey ja Richard ovat mummin sydäntä lähellä ja tämän työn valmistuminen antaa aikaa enemmän heidän kanssaan viettämiseen. Kirjani omistan rakkailleni. 8

11 Sisällys Abstract Tiivistelmä Kiitokset 7 Sisällys 9 1 Johdanto 11 2 Kirjallisuuskatsaus Ikääntyminen Salutogeeninen lähestymistapa Salutogeneesiin liittyviä käsitteitä Elämäntyytyväisyys ja terveys Elämäntyytyväisyys Elämäntyytyväisyyteen liittyviä käsitteitä Elämäntyytyväisyys terveystieteissä Elämäntyytyväisyyden mittaaminen Terveyden käsitemäärittelyä Salutogeeninen lähestymistapa terveyteen Terveyden edistäminen Terveyden indikaattoreita Kirjallisuushaku Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset 39 4 Aineisto ja menetelmät Aineistojen muodostus Tutkimuksen toteutus Muuttujat ja mittaukset Taustamuuttujat Elämäntyytyväisyys Psyykkiset tekijät Terveyteen liittyvät tekijät Fyysinen toimintakyky Terveyskäyttäytyminen Rekisteritiedot kuolleisuus ja hoitoilmoitustiedot Tilastolliset menetelmät Eettiset kysymykset 51 6 Tulokset 53 9

12 6.1 Osallistuminen tutkimuksiin ja kadon syyt Taustamuuttujat Koulutus ja sosioekonominen asema Psyykkiset tekijät Terveyteen liittyviä tekijöitä Fyysinen toimintakyky Terveyskäyttäytyminen Elämäntyytyväisyys poikkileikkaustutkimuksissa Elämäntyytyväisyyden jakautuminen Elämäntyytyväisyyden yhteys psyykkisiin tekijöihin Elämäntyytyväisyyden yhteys terveyteen liittyvien tekijöiden suhteen Elämäntyytyväisyyden yhteys fyysiseen toimintakykyyn Elämäntyytyväisyyden yhteys terveyskäyttäytymiseen Elämäntyytyväisyyden ja terveystekijöiden yhteydet Elämäntyytyväisyys pitkittäistutkimuksissa Elämäntyytyväisyyden muutokset eri ikäkausien välillä Elämäntyytyväisyyden ja terveyden yhteyksiä Elämäntyytyväisyyden ennustetekijät Elämäntyytyväisyyden muutosta selittäviä tekijöitä Elämäntyytyväisyyden yhteys kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen Tulosten yhteenveto Pohdinta Tulosten pohdinta Tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset Lähteet 101 Liitteet

13 1 Johdanto Kautta aikain ihmiset ovat tavoitelleet ei ainoastaan pitkää ikää vaan myös onnellisuutta, elämäntyytyväisyyttä ja mielenrauhaa (Koivumaa-Honkanen 1998). Eri tieteenaloista sosiaalitieteet kiinnostuivat ensimmäisenä tutkimaan subjektiivista hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä (Horley1984). Elämäntyytyväisyyttä tutkittaessa yksittäisten elämänalueiden tyytyväisyyden tarkastelusta poiketen, pyritään kartoittamaan yksilön elämän kokonaistilaa (Veenhoven 2001). Elämäntyytyväisyyden lisäksi onnellisuus on hyvinvoinnin määrittäjä. Näiden tekijöiden merkitys ja sisältö vaihtelevat eri ikäkausina ja eri elämän tilanteissa (Pietilä 2010b). Terveystieteissä elämäntyytyväisyyttä on tarkasteltu yksilön fyysisen ja psyykkisen terveyden näkökulmasta (Davis ym. 2004, Gustavsson & Bränholm 2003, Lobello ym. 2004, Rantanen 2009). Tutkimukset ovat usein olleet poikkileikkaustutkimuksia, joissa on keskitytty elämäntyytyväisyyttä selittäviin tekijöihin. Elämäntyytyväisyys on liitetty niin objektiivisesti arvioituun fyysiseen terveydentilaan kuin itse arvioituun terveyteenkin (Koivumaa- Honkanen 1998). Sitä on tutkittu myös suhteessa sosiaaliseen tukeen (Lyyra 2006a) ja mielenterveyteen (Koivumaa-Honkanen 1998, Koivumaa-Honkanen ym. 1996, 2001a, Haatainen 2004). Valtaosa ihmisistä on väestötasolla tyytyväisiä elämäänsä, mutta elämäntyytymättömyys pitkittäistutkimuksissa on ennustanut kokonaiskuolleisuuden (Koivumaa- Honkanen ym. 2000, 2002) sekä itsemurhien (Koivumaa-Honkanen ym b) että tapaturmaisten kuolemien, työkyvyttömyyden ja runsaan alkoholinkäytön kohonnutta riskiä (Koivumaa-Honkanen ym. 2012). Pitkittäistutkimusten avulla voidaan tutkia elämäntyytyväisyyden pysyvyyttä ja muutoksia iän lisääntyessä sekä elämäntyytyväisyyden syy-seuraus-yhteyksiä psyykkiseen ja fyysiseen toimintakykyyn sekä terveysvalintoihin. Nykypäivänä yksilön oman toiminnan merkitys terveyden ylläpidossa ja edistämisessä korostuu (Lindström & Eriksson 2010a, Pietilä 2010b). Objektiivisten terveys- ja toimintakykymittareiden lisäksi tulee arvioida ihmisten omia käsityksiä ja erityisesti subjektiivista kokemusta (Eriksson & Lindström 2008). Myös potilasaineistoissa asiakkaan asema toiminnan subjektina on tuotu enenevästi esille (Janhonen ym. 1992, Hiffinson & Carr 2001, Zimmermann ym. 2006, 2008). Ikääntyvän väestön elämäntyytyväisyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä on tietoa vain vähän. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat terveysvalintoihin, miten terveyttä tukevia valintoja voidaan edistää ja mitkä tekijät ennustavat elämäntyytyväisyyttä ja hyvää vanhenemista. 11

14 Tämä väitöskirjatyö on voimavarasuuntautunut tutkimus, jolla on yhtymäkohtia salutogeeniseen teoriaa. Salutogeneesi merkitsee terveyden alkuperää. Siinä kysytään, mistä terveys tulee, mitä terveys on ja miten terveyttä edistetään. Tämän teorian lähtökohtana ovat voimavarat, jotka voivat edistää terveysprosessia kohti hyvinvointia (Lindström & Eriksson 2010a). Antonovskyn (1979) mukaan voidaan tarkastella terveyslähtöisesti sitä, mikä luo terveyttä, sen sijaan, että vain keskityttäisiin siihen, mitkä ovat taudin syitä. Salutogeenistä teoriaa ei voinut suoraan käyttää väitöskirjatyössä, sillä teorian keskeisiä koherenssin tunnetta selvittäviä kysymyksiä ei ole kysytty. Tämän tutkimuksen kohteena on ikääntyvien oululaisten elämäntyytyväisyys ja siihen yhteydessä olevat terveyteen liittyvät tekijät seitsemäntoista vuoden seurannan aikana. Tutkimuksessa käytettiin tutkittavien omia arvioita elämäntyytyväisyydestä, terveydestä, terveyskäyttäytymisestä ja sosiaalisesta tuesta. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten terveyteen liittyvät tekijät ja terveyskäyttäytyminen sekä fyysinen toimintakyky liittyvät ikääntyvän väestön elämäntyytyväisyyteen. 12

15 2 Kirjallisuuskatsaus 2.1 Ikääntyminen Ikääntyminen on luonnollinen osa ihmisen elämänkaarta ja yhtä yksilöllinen elämänvaihe kuin lapsuus, nuoruus ja aikuisuus. Suomessa kahden sukupolven aikana odotettavissa oleva elinikä on kasvanut noin 15 vuotta ja eläkkeellä olemisen aika on huomattavasti pidempi kuin hyvinvointivaltiotamme luotaessa (Lehto 2003). Ikääntymisen ikärajat eläkkeelle siirtymisessä perustuvat lainsäädäntöön sekä hallinnollisiin palvelujärjestelmiin. Lainsäädännössä ikääntymisen ikärajoja löytyy vanhuuseläkelaista (Laki vanhuuseläkkeestä 2007), jossa vanhuuseläkkeen ikärajana pidetään 65 vuoden ikää. Sen sijaan työntekijän eläkelaissa (2006) vanhuuseläkkeen ikärajana pidetään vuoden ikää. Yleensä ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan tilastoissa 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Toisaalta ikääntyminen on mitä suurimmassa määrin yksilön kokemuksellinen asia (Backman 2001, Heikkinen 2003). Ikääntymisessä on eri ikävaiheita. Väestön eliniän lisääntyessä on korostunut työelämän jälkeinen ikääntymisen elämänvaihe. Sosiologiassa esimerkiksi Niemelä (2003) on jaotellut keski-ikää erikseen seuraavasti: keski-ikä tai ydinkeskiikä (ikävuodet 45 54) ja myöhäiskeski-ikä (ikävuodet 55 64) sekä ikääntyneiden vuosikymmen (ikävuodet 65 74) ja vanhuus (yli 75 vuotta) (Kotakari 1991, Niemelä 2003, Seppänen ym. 2007). Jaottelun perustana ovat Erikssonin (1980) yksilöin psykososiaalinen kehitysteoria, Havinghurstin (1973) kehitystehtäväteoria ja Levinsonin ym. (1988) teoria ihmisen elämän ikäkausista. Toisaalta eläkeiän alkuvaiheesta, työiän ja varsinaisen vanhuuden välisestä ajasta, jossa ei olla enää työelämässä, mutta ollaan toimintakykyisiä, käytetään usein termiä kolmas ikä (Jyrkämä 2001, Karisto 2002, Karisto 2004, Martelin ym. 2004, Vaarama 2004). Myös tarkentavia etuliitteitä varhais-, esi-, keski- ja myöhäis-ikä käytetään (Seppänen ym. 2007). Ikääntymisen lisäksi sukupolvi-käsitteellä on merkitystä. Sukupolvella tarkoitetaan tiettyä historiallisena ajankohtana syntynyttä kohorttia, joka jakaa yhteiset kokemukset. Roos (1987) on jakanut suomalaiset aikuiset neljään sukupolveen seuraavasti: sotien ja pulan sukupolvi (1900- ja 1910-luvulla syntyneet), sodan jälkeisen jälleenrakennuksen ja nousun sukupolvi (1920- ja 1930-luvulla syntyneet), suuren murroksen sukupolvi (1940-luvulla syntyneet), suurten ikäluokkien 13

16 sukupolvi (1950-luvulla syntyneet). Ruostetsaari ja Borg (2004) ovat jatkaneet jaottelua edelleen seuraavasti: lähiöiden sukupolvi (1960-luvulla syntyneet), laman sukupolvi (vuonna 1973 ja sen jälkeen syntyneet). Sukupolvivaikutus tarkoittaa sitä, että tiettynä aikana syntyneet kokevat samanlaisia yhteiskunnallisia oloja ja haasteita ja muokkaantuvat näiden vaikutuksesta jossain määrin samankaltaisiksi (Seppänen ym. 2007). Terveystutkimuksissa ikä on siinäkin mielessä tärkeä, että siinä yhdistyy edellä mainitut yhteiskunnalliset ja ajassa tapahtuvat muutokset yksilöllisten biologisten ja psykososiaalisten kehityksellisten tekijöiden kanssa (Kimmel 1974, Finch 1986). Elämäntyytyväisyys (life satisfaction) käsitteen avulla pyrittiin jo luvuilta alkaen lähestymään hyvän vanhuuden olemusta. Ihmisen katsotaan vanhenevan suotuisasti, jos hän on tyytyväinen nykyiseen ja menneeseen elämäänsä (Atchley & Robert 2000). Elämäntyytyväisyyden elementteinä tuotiin esiin elämänhalu, periksi antamattomuus, halu ottaa vastuu omasta elämästään ja tunne siitä, että on saavuttanut elämässään haluamansa ja arvostaa itseään ihmisenä. Väestön ikärakenteen muutos ihmisen elinajan pidentyessä ilmenee selvimmin iäkkäämpien osuuden määrällisenä kasvuna ja lasten ja nuorten määrän vähenemisenä (Nieminen 2005). Väestön ikääntyminen asettaa suuria haasteita terveydenhuollolle. Eräs tulevaisuuden merkityksellisimmistä terveydenhuollon kehitystavoitteista onkin edelleen tutkia ikääntyvien terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtumia positiivisia muutoksia ja niihin vaikuttavia (Vaarama ym. 2010). 2.2 Salutogeeninen lähestymistapa Lääketieteessä ja terveystutkimuksissa on tarkastelu ollut laajasti sairauslähtöistä, patogeenistä (pathos, tauti; genesis, alkuperä, syntyminen). Pyrkimyksenä on ollut etsiä ja tunnistaa sairauden syytekijöitä ja riskejä. Patogeeninen tarkastelutapa sopii tautien hoidon suunnittelun ja sairauksien eri vaiheiden ymmärtämiseen (Ylilehto 2005, Lindström & Eriksson 2010a). Kuitenkin 1970-luvun jälkipuoliskolta alkaen on panostettu psykososiaalisten tekijöiden ja terveyden väliseen yhteyteen (Lindström & Eriksson 2010a). Tuolloin Antonovsky (1979) alkoi kehittää terveyttä korostavaa salutogeneesiä ajattelutapaa. Paradigmansa terveyslähtöinen ajattelu sai hänen esitettyä salutogeneesin kysymyksen: Miten voimme selvitä kokemuksistamme huolimatta? Lähtökohtana salutogeneeniselle ajattelulle oli hänen Israelissa tekemänsä epidemiologinen tutkimus, jossa selvitettiin etnisiin ryhmiin kuuluvien naisten ongelmia meno- 14

17 paussin aikana. Nämä naiset olivat selviytyneet toisen maailmansodan keskitysleireiltä ja jakoivat näin elämänhistoriassaan saman holokaustisen kokemuksen. Näillä naisilla oli keskitysleirikokemuksistaan huolimatta kyky hyvän terveyden ylläpitämiseen ja onnellisen elämän viettämiseen. Tämän tutkimuksen tekeminen oli myös käännekohta Antonovskyn tutkijan uralla (Antonovsky 1979, Lindström & Eriksson 2005a). Antonovskyn käyttöön ottamaa termiä salutogeneesi (salus, terveys; genesis, alkuperä, syntyminen) voidaan pitää vastakohtana patogeneesi-käsitteelle (Ylilehto 2005, Lindström & Eriksson 2010b). Salutogeeninen suuntaus keskittyy ennemmin terveyden voimavaroihin korostaen terveyslähtöisyyttä. Salutogeneesi on siis ihmisen voimavarojen esiin nostamista. Patogeneesissä keskitytään vastoinkäymisiin ja vajeisiin (Antonovsky 1979). Salutogeneesistä puhuttaessa on syytä huomioida semantiikka. Monet tutkijat käyttävät käsitettä salutogeneettinen (salutogenetic) käsitteen salutogeeninen (salutogenic) sijasta. Koska kuitenkin genetiikan yhteys on vielä epäselvä, on tarkoituksenmukaista käyttää käsitettä salutogeeninen (Lindström ja Eriksson 2010a). Salutogeeniseen paradigmaan sisältyy holistinen terveysnäkemys, jossa ihminen nähdään toimivana olentona, joka on mukana monipuolisissa sosiaalisissa suhteissa (Nordenfelt 1994). Koskinen-Ollanqvist ym. (2007) mukaan terveyden tutkimuksissa ollaan siirtymässä patogeenisesta lähestymistavasta salutogeeniseen. Miettola (2011) selvitti monimenetelmätutkimuksessaan satulogeenisen eli terveyttä ja hyvinvointia korostavan näkökulman soveltuvuutta metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn koherenssin tunteen avulla. Salutogeeninen lähestymistapa tarjoaa siis näkökulman, jonka kautta voimme ymmärtää, miten terveys syntyy ja kuinka sitä voidaan ylläpitää. Salutogeenistä mallia voidaan pitää terveyttä edistävänä voimavarana, joka voisi kannustaa ihmisiä tuntemaan henkistä ja fyysistä terveyttä, hyvän elämänlaadun ja hyvinvoinnin tunnetta. Voimaantumisen tukeminen edellyttää terveyslähtöisten tekijöiden ja koherenssin tunnetta vahvistavien toimenpiteiden huomioimista käytännön toiminnassa (Koelen & Lindström 2005) Salutogeneesiin liittyviä käsitteitä Salutogeneesi-käsite on enemmän kuin koherenssin mittaamista. Se on kuin käsitteiden sateenvarjo. Sen alaiset käsitteet keskittyvät yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntien voimavarojen tunnistamiseen (Eriksson & Lindström 2009). Eriksson ja Lindström (2009) ovat koonneet terveyttä edistäviä käsitteitä salutogeneesin sa- 15

18 teenvarjon alle. Seuraavia piirteitä sisältyy salutogeneesi käsitteeseen: coping selviäminen (Lazarus 1984), hardiness sitkeys (Kobasa 1977), self-efficacy pystyvyyden uskomus (Bandura 1977), life control elämänhallinta (Söderqvist & Bäckman 1988), sense of coherence koherenssi tunne (Antonovsky 1982), learned hopefulness opittu toiveikkuus (Zimmerman 1990), quality of life elämänlaatu (Lindström 1994), empowerment voimaantuminen (Freire 1996), wellbeing hyvinvointi (Diener 1984). Koherenssin tunne Salutogeenisen lähestymistavan keskeinen käsite on koherenssin tunne (sense of coherence, SOC) (Antonovsky 1979). Antonovskyn (1979, 1987, 1996) kehittämässä koherenssin (eheys, johdonmukaisuus) tunne-käsityksessä on kyse kokonaisvaltaisesta suhtautumisesta asioihin, mikä ilmenee ihmisen luottamuksena omiin voimavaroihin elämäntilanteiden muuttuessa. Koherenssin tunne-käsite kuvaa yksilön kokonaisvaltaista luottamusta siihen, että elämätapahtumat ovat haasteita, joihin kannattaa panostaa. Kielteisillekin tapahtumille on syynsä ja ihmisillä voi olla voimavaroja kohdata näitä haastavia tapahtumia (Antonovsky 1979). Koherenssin tunnetta voidaan kuvata myös kokonaisvaltaisena asennoitumisena. Koherenssin tunne-käsite viittaa yksilön tapaan havaita ja ymmärtää ympäristöään. Asioiden hallittavuus on olennaista, mutta ilman edellytystä yksilön henkilökohtaisesta hallintakyvystä tai pysyvyydestä, vaan siinä on kyse yleisemmästä luottamuksesta asioiden myönteiseen suuntaan etenemisestä. Koherenssin tunne tarkoittaa ihmisen sisäistä, maailmaan orientoitumisen mallia sisältäen kolme osatekijää: ymmärrettävyys, hallittavuus ja mielekkyys. Vahvan koherenssin tunteen omaava henkilö kokee ympäristönsä ymmärrettävänä, hallittavana ja mielekkäänä. Ymmärrettävyys viittaa kokemukseen tapahtumien johdonmukaisuudesta ja loogisuudesta sekä siihen, että henkilöllä on tunne siitä, että hän hallitsee omia voimavarojaan ja vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Hallittavuus tarkoittaa uskoa siihen, että ympäristön asettamat vaatimukset ovat sopusoinnussa omien kykyjen ja käytettävissä olevien resurssien kanssa. Mielekkyys viittaa siihen, että asioilla ja tapahtumilla on jokin merkitys ihmisen arvojärjestelmässä (Antonovsky 1979, 1987). Koherenssin tunteen malli selittää onnistunutta selviytymistä elämän kuormittavissa tilanteissa (Antonovsky 1987). Elämässä kuormittaville tilanteille altistuminen on väistämätöntä elämässä. Näiden tilanteiden hallintakyky ja selviyty- 16

19 minen ovat ihmisten keskeisiä ominaisuuksia. Antonovskyn (1979) mukaan koherenssin tunne tarkoittaa sellaista orientaatiota maailmaan, joka parantaa yksilön mahdollisuuksia käsitellä sisäisiä tai ulkoisia stressioireita tarkoituksenmukaisella ja tuloksekkaalla tavalla. Kuormittavien tilanteiden kokeminen lisää mahdollisuuksia kokea ne haasteina ja vaikuttaa myönteisesti tilanteen arviointiin ja käsittelykeinoihin. Jokainen on elämänsä aikana erilaisten pettymysten, tuskaa aiheuttavien elämäntilanteiden, psykososiaalisten kriisien ja uusien kokemusten kohteena. Nämä elämää kuormittavat tekijät aiheuttavat stressiä. Selviytyäkseen näissä uusissa kuormittavissa tilanteissa tarvitaan vastustusvoimavaroja, joustavuutta ja rakentavaa elinvoimaisuutta (Antonovsky 1992, Vaillant 2003). Koherenssin tunteen ytimen muodostavat yleiset vastustusvoimavarat (Generalized Resistance Resources, GRR) (Antonovsky 1992, 1996). Vastustusvoimavarat auttavat selviytymään kuormittavista elämäntilanteista vahvistaen koherenssin tunnetta. Koherenssin kannalta ihmisen elämänkokemus ja elämässä käytetyt mahdollisuudet ja tehdyt valinnat ovat olennaisia. Ihmiset, joilla on vahva koherenssin tunne, selviytyvät tavallista paremmin elämän väistämättömistä kuormittavista tekijöistä. Antonovsky (1987) kehitti myös koherenssin tunne-käsitettä mittaavat kyselyt SOC-13 ja SOC-29. Kyselylomakkeesta on olemassa ainakin 15 eri muunneltua versiota, joissa kysymysten määrä ja asteikko vaihtelevat (Eriksson ja Lindström 2005). Lomakkeiston kysymykset perustuivat syvähaastatteluihin. Haastatteluissa ilmenivät vastaajan koherenssin tunne -käsitteen ulottuvuudet perusasennoitumisena elämään. Mittari on käännetty suomenkielelle ja tätä SOC-mittaria on käytetty useissa tutkimuksissa (Raitasalo 2007, Lindström & Eriksson 2010b, Honkinen 2009). Koherenssin tunne-käsite liittyy läheisesti hyvinvointiin, mutta Antonovskyn (1987) salutogeeninen teoria keskittyy selvimmin ja laajimmin terveyttä ylläpitävien tekijöiden tunnistamiseen. Antonovskyn teoriaa on kritisoitu käsitteen epämääräisyydestä (Geyer 1997, Eriksson 2007), mutta silti koherenssin tunne on ollut elinvoimainen persoonallisuuden ja terveyden välistä yhteyttä linkittävä käsite. Vahva koherenssin tunne on suhteellisen vakaa persoonallisuuden olotila yli 30-vuotiailla Antonovskyn (1979) mukaan ja Honkisen (2009) mukaan jopa nuoremmillakin. Tutkimusten mukaan vahvan koherenssin tunteen on todettu suojaavan syöpäsairauteen liittyvältä ennenaikaiselta kuolleisuudelta (Surtees ym. 2003). Alhainen koherenssi tunne vaikuttaa negatiivisesti leikkaushoidon toipumiseen (Forsberg-Wärleby 1996), vaikuttavan positiiviseen terveyskäyttäytymiseen (Savolainen ym. 2004, 2009). Vahvan koherenssin tunteen ja hyvän, eri tavoilla mita- 17

20 tun terveyden välinen suhde on monissa aikuisväestöllä tehdyissä tutkimuksissa osoitettu (Honkinen 2009) ja sen on katsottu olevan terveyttä ja hyvinvointia suojaava tekijä kuormittavissa tilanteissa. Miesten alhainen koherenssin tunne on yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua sydäninfarktiin (Poppius ym. 1999). Sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, joille oli tehty sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, vahva koherenssin tunne oli yhteydessä parempaan terveyslähtöiseen elämänlaatuun. He olivat tyytyväisempiä elämäänsä sekä onnellisempia ja tulostasoltaan parempituloisia kuin alemman ansiotason ohitusleikatut (Kattainen 2004). Terve ikääntyminen on saavutettavissa, jos vanhempi henkilö voi säilyttää vahvan koherenssin tunteen (Antonovsky & Sagy 1990). Antonovsky ja Sagy (1990) ovat selittäneet tutkimuksessaan myös eläkkeelle siirtymiseen kohdistuneita paineita. Koherenssin tunne vaikuttaa Wiesmann ja Hannichin (2008) mukaan myönteisesti ikääntymiseen ja vahvan koherenssin tunteen omaavat pystyvät muutostilanteissa jälleenrakentamaan eheyden tunteen. Kukkuraisen (2006) tutkimustulosten mukaan koherenssin tunne on korkeampi sellaisilla, jotka olivat tyytyväisiä elämäänsä, kykyynsä huolehtia itsestään, vapaa-aikaan, taloudelliseen tilanteeseen, sukupuolielämään, parisuhteeseen, perhe-elämään, ystävä- ja tuttavuussuhteisiin, terveyteen, henkisiin voimavaroihin ja fyysiseen kuntoon, kuin niillä, jotka olivat näihin tyytymättömiä (Kukkurainen 2006). Vahva koherenssin tunne on läheisessä yhteydessä myönteisiin tunteisiin kuten toiveikkuus, itsetunto, sinnikkyys, hyvän olon tunne ja elämänlaatu (Eriksson 2007). Selviytyminen ja elämänhallinta Pyrkimys selviytyä ja hallita elämää erilaisissa elämää kuormittavissa tilanteissa määrää olennaisella tavalla ihmisen jokapäiväistä elämää. Antonovskyn (1987) mukaan vastustusvoimavarat auttoivat selviytymään kuormittavista elämäntilanteista vahvistaen koherenssin tunnetta. Voimavarat nähdään yhtenä tärkeänä selviytymiskeinona (Feldt & Ruoppila 1993). Yksilön käytettävissä olevilla voimavaroilla on tärkeä merkitys hänen selviytymisensä kannalta. Yksilön ollessa kuormittavien tekijöiden vaikutuksen kohteena, hän käyttää omia voimavarojaan selviytyäkseen kuormituksesta. Voimavaroilla tarkoitetaan ihmisen kykyä tunnistaa ongelmansa ja kykyä eritellä ongelmien syitä. Voimavaroiksi nähdään myös kyky löytää sellaisia ajattelu- ja toimintatapoja, jotka lievittävät stressiä ja auttavat poistamaan stressin aiheuttajia. Voimavarojen avulla yksilö voi kontrolloida ja tietoisesti ohjata elinehtojaan. 18

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015 Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015 Sisältö Salutogeeninen orientaatio ja sen synty Koherenssikäsitys/koherenssintunne Tutkimustuloksia Käytännön näkökulmia Salutogeenisen

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Salutogeneesin teoria, tutkimus ja käytäntö. Asiantuntijalääkäri Anneli Kuusinen, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri

Salutogeneesin teoria, tutkimus ja käytäntö. Asiantuntijalääkäri Anneli Kuusinen, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri Salutogeneesin teoria, tutkimus ja käytäntö Asiantuntijalääkäri Anneli Kuusinen, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri Salutogeneesi- käsitteen historiaa Antonovskyn tutkimushavainnot

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA 01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa:

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa: Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, K-S SHP ja Kanerva-Kastehanke Sairauden syntyyn vaikuttaa: geenit: biologinen sairastumisalttius

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hyvä vanhuus. -terveyden edistämisen näkökulma ja psykososiaaliset tekijät terveyden edistäjinä

Hyvä vanhuus. -terveyden edistämisen näkökulma ja psykososiaaliset tekijät terveyden edistäjinä Hyvä vanhuus -terveyden edistämisen näkökulma ja psykososiaaliset tekijät terveyden edistäjinä Tiina-Mari Lyyra, TtT Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Suomen gerontologian tutkimuskeskus 2 Iäkkäiden

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi, Lapin yliopisto, 4.-5.9.2013 8.9.2013 Hätönen

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot