Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Juho Savo: 3 Ajankohtaiset asiat. 1. Valtiovarainministeriön talousarvioesitys 2012 ja Varsinais Suomi

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Juho Savo: 3 Ajankohtaiset asiat 1. Valtiovarainministeriön talousarvioesitys 2012 ja Varsinais Suomi Liikenne Erillisenä uutena tiehankkeena talousarvioesityksessä on mainittu Turun satamayhteys eli ns. Suikkilantie. Myönnettävä rahoitus on 20 miljoonaa euroa. Rakentaminen toteutetaan jälkirahoitteisena, jolloin Turun kaupunki maksaa oman osuutensa lisäksi rakentamisaikaisen rahoituksen. Valtio maksaa oman puolikkaansa viimeistään Hankkeesta on jo puolitoista vuotta sitten tehty kaupungin ja liikenneministeriön välinen sopimus. Budjettimaininta merkitsee nyt, että rakentaminen voi konkreettisesti alkaa. Turun satamayhteyden maininta budjettiesityksessä ei millään lailla kompensoi Varsinais Suomen tärkeimmän tiehankkeen valtatie 8 Turku Pori yhteysvälihankkeen puuttumista talousarviosta. Kun rakentaminen ei näytä alkavan vuonna 2012, se tulee rahoittaa viimeistään vuodelle 2013, jotta vältytään uudelta monivuotiselta ympäristölupaprosessilta, joka koskee pohjavedenottoa Maskussa. Luvat vanhenevat vuoden 2014 helmikuussa. Rakentaminen on aloitettava sitä ennen. Hallitusohjelman raideliikennepainotus näkyy radanpidon lievänä nousuna ja esimerkiksi junien kaukoliikenteen ostomäärärahojen lievänä kasvuna. Kaukoliikenteen ostomäärärahat eivät koske Turun matkustajaliikennettä. Varsinaissuomalaisesta näkökulmasta katsottuna ratapuolella ei ole uusia avauksia. Uudenkaupungin meriväylään on varattu vuodelle ,3 miljoonaa euroa, jolla väylähanke saadaan toteutettua kokonaisuudessaan. Väylä sai toteuttamisvaltuuden vuoden 2011 talousarviossa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on 9,25 miljoonaa euroa joka jakaantuu Helsingin seudun liikenne kuntayhtymälle, Oulun, Tampereen ja Turun seutujen kunnille kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja kehittämiseen. Avustuksen ensisijaisena jakoperusteena käytetään näiden seutujen asukasmääriä. Yksityisteiden valtionavun määrärahaa leikataan ehdotuksen mukaan nykyisestä 23 milj. eurosta 13 milj. euroon. Leikkaus vähentää alemmanasteisen tieverkon kunnostustöitä ja heikentää liikennöitävyyttä hajaasutusalueilla. Itämeren suojelu Talousarvioesityksestä on poistettu erillinen Itämerensuojelua koskeva momentti, johon oli vuodelle 2011 varattu 3 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön esitys kyseiseksi määrärahaksi oli 5 miljoonaa euroa. Määräraha on siirretty Eräät ympäristötoimet momentille (9,8 miljoonaa euroa). Momentin perusteluissa mainitaan ravinnekierrätyksen edistäminen ja maatalouden vesiensuojelutoimet Saaristomeren valuma alueella. Momentin määrärahasta tulee vähintään yksi kolmasosa käyttää näihin alueellamme konkreettisesti Itämeren tilaa parantaviin toimenpiteisiin. Maa ja metsätalousministeriön

2 puolelta maatalouden vesistösuojelutoimiin on osoitettu euroa. Tällä rahalla pidetään hengissä n.s. TEHO Plus hanke. Edellä mainitut määrärahat ovat sinänsä marginaalisia ajatellen Itämeren suojeluun tarvittavia resursseja. Suomen osalta päärahoitus tulee voimassaolevasta EU:n maataloustuesta. Suomen lähtökohtana on, että sen vaikuttavuus vuoden 2014 jälkeen on nykyistäkin suurempi. Suomen valtiojohdon sitoumukset Itämeren ja erityisesti Saaristomeren tilan parantamiseen vaatisivat selvästi suurempia panostuksia myös kansallisiin toimiin. Ympäristöministeriön uusiin siirtoviemäreihin osoittama määräraha pysyy tasoltaan entisen suuruisena. Raha on pieni verrattuna Varsinais Suomen toiveisiin ja suunnitelmiin. ELY keskus on esittänyt ympäristöministeriölle tasokorotusta vesihuoltoon. Varsinais Suomen hankkeista talousarvioehdotuksessa on mainittu Vahdon Ruskon siirtoviemäri, johon valtion osuus on euroa. Maa ja metsätalousministeriön kautta vesihuoltotöihin ositetaan 6,6 miljoonaa euroa. Määrärahaa ei ole kohdennettu alueellisesti. Varsinais Suomen haja asutusalueilla on runkoverkkojen ympärille rakennettavia viemäriverkkojen laajentamishankkeita, joille tulee ohjata rahoitusta. Saaristoliikenne Saariston yhteysalusliikennepalvelujen osto ja kehittämismääräraha budjettiesityksessä on kehittynyt seuraavasti: ,7 milj ,4 milj ,9 milj. Esityksen perustelujen mukaan momentti sisältää Kotka Pyhtää reitille kaksi uutta laiturirakennetta, joista aiheutuva lisäkustannus on yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Saariston rengastie mainitaan erikseen tekstissä. Lisäksi tekstissä todetaan, että uudet palvelusopimukset ovat nostaneet hintoja. Sopimuksien uusia kulueriä ovat pääomakustannukset ja arvonlisävero. Myös polttoainekustannusten ja sähkön hinnan nousu sekä sopimusten indeksisidonnaisuus ovat nostaneet hintoja. Eli momentin määrärahan kasvusta huolimatta tällä raamilla liikenteen hoitaminen lienee edelleen haasteellista. Yliopistojen rahoitus ja muut koulutusasiat Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan säilyy vuonna 2012 samalla tasolla kuin vuonna 2011 (1,8 miljardia euroa). Tulevina vuosina määräraha ei tule kasvamaan. Turun yliopisto ja Åbo Akademi joutuvat tulevina vuosina hankkimaan suuremman osan rahoituksestaan valtion talousarvion ulkopuolelta. Korkeakoulujen ja tieteen yhteisiä menoja ( ) on korotettu 23 miljoonasta 30 miljoonaan euroon. Turun Biokuvantamisen tulee saada kärkiasema OKM:n kansallisella infrastruktuuritiekartalla. Tämän jälkeen kuvantamiskeskus voisi olla osa eurooppalaista verkostoa (ESFRI projekti).

3 Sekä KESU 2016 esitykset että hallitusohjelma antavat selviä viitteitä kulttuurialan koulutuksen aloituspaikkojen supistamisesta. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 pysyvien vaikutusten ja luovien alojen kehittämisvelvoitteiden näkökulmasta tulee turvata riittävä kulttuurialan koulutustarjonta. Meriklusteri Telakkateollisuuden jatkon turvaaminen on myös budjettikysymys. Rahoituksen järjestämiseen vaikuttaa EU:n kilpailulainsäädännön asettamat rajoitukset. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen on esitetty 17,1 miljoonaa euroa ja alusinventointien ympäristötukeen 2,0 miljoonaa euroa. Nämä varat on tarkoitettu jo päätetyistä tilauksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Mahdollisiin uusiin tilauksiin liittyvät tuet on esityksessä jätetty lisäbudjettien varaan. Nykyinen valtioneuvoston asetus laivanrakennuksen innovaatiotuesta on voimassa vuoden 2011 loppuun, johon asti voidaan tehdä uusia tukipäätöksiä. Kuntatalous Valtion talousarvioehdotuksen suurimmat leikkaukset koskevat kuntataloutta. Valtionosuuksien leikkaukset (631 milj ) tulisi jaksottaa niin, että kunnat saavat aikaa sopeuttaa toimintojaan suunniteltuihin leikkauksiin. Kuntien edellytykset vanhuspalvelulain tai ikälain tapaisiin uudistuksiin ovat kovin huonot. Valtionosuuksien vähentäminen ja velvoitteiden lisääminen sopivat huonosti yhteen. Tilanne johtaa vääjäämättä kunnallisveron korotuksiin. Maakunnan kehittäminen Maakunnan kehittämisrahaa ehdotetaan leikattavaksi 12,5 miljoonalla eurolla 22 miljoonasta eurosta 9,5 miljoonaan euroon. Leikkausehdotus kohdistuu kokonaan sitomattomaan rahoitukseen. Vapaa maakunnan kehittämisraha olisi alle puolet entisestään. Leikkauksen toteutuessa edellytykset aluekehityslain mukaiseen ohjelmatyöhön heikkenevät ja moni kehittämishanke joudutaan lopettamaan. Maakunnan kehittämishankkeiden kannalta esitetty leikkaus on täysin kestämätön. Asia on pakko korjata syyskuun budjettiriihessä. 2. Työttömyys laskee myös meillä, mutta hitaammin kuin muualla Suomessa Tuoreimmat työnvälitystilastot osoittavat työttömyyden laskevan maakunnassa edelleen mutta huomattavasti hitaammin kuin muualla Suomessa. Maakuntien vertailuissa olemme kuitenkin parhaimmassa päässä. Uudenmaan painoarvo koko maan työllisyystilastoissa on kuitenkin niin suuri, että Varsinais Suomi ei ole enää viimeisen vuoden aikana voinut kehuskella olevansa työllisyydessä selvästi maan keskiarvon paremmalla puolella.

4 Työttömien määrä laskee lähes kaikissa maakunnan kunnissa (kartta). Työttömyyden väheneminen on voimakkainta Loimaan seudulla. Muutaman maakunnan kunnan osalta kehitystrendi kuitenkin saattaa vaihtua lähikuukausien aikana kasvusuuntaan. Selvästi huonoja uutisia on kuitenkin jo näkyvissä tilastoissakin: Salon seudulla nuorisotyöttömyys on lähtenyt uudelleen nousuun. Samanlaisia merkkejä on nähtävissä myös Loimaan seudulla. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu oli jonkin aikaa pysähdyksissä, mutta keskikesän aikana tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan eli kasvu uralle erityisesti Turun ja Salon seuduilla. Varsinais Suomessa oli heinäkuun lopussa yhteensä työtöntä ja työttömyysaste oli 9,8 (12 kk keskiarvo). Pitkäaikaistyöttömiä oli 5300 eli yli viidennes kaikista työttömistä. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli 3200 henkeä (13,4 %). Työttömyysasteen kehitys eteläisen Suomen maakunnissa (heinäkuu 2011)

5 Työttömien lukumäärän kehitys kunnissa (heinäkuu 2011) Kehitysarvio on tehty 12 kuukauden liukuvien keskiarvojen mukaan Työttömyysasteen kehitys seutukunnissa (heinäkuu 2011)

6 Pitkäaikaistyöttömien lukumäärän kehitys seutukunnissa (heinäkuu 2011) Nuorisotyöttömien (alla 25v) lukumäärän kehitys seutukunnissa (heinäkuu 2011)

7 3. Turun kaupunkiseudulle valmisteilla seudullinen joukkoliikenneviranomainen Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen on merkittävä PARAS hankkeen aikana sovittu kaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyömuoto, jonka avulla pyritään saavuttamaan asetetut liikennepoliittiset tavoitteet. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen on seudun asukkaille ja päättäjille mm. Turun seudun rakennemallin 2035 laadinnassa, New Bridges hankkeessa ja Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasoselvityksessä tehtyjen kyselyiden ja sidosryhmätilaisuuksien mukaan yksi tärkeistä seudun kehittämistoimenpiteistä. Tehtyjen selvitysten pohjalta työryhmä on esittänyt joukkoliikenteen seudullisen viranomaistoiminnan käynnistämistä ensivaiheessa kuuden kunnan (Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Turku) välisenä yhteistyönä. Nyt kuntien päätöstä odottava esitys sisältää esityksen viranomaisen perustamisesta, sen tehtävistä ja toimielimistä. Joukkoliikenteen järjestämistapa ja muutokset liikenteeseen päätetään myöhemmin. Asian etenemisen kannalta, seudullisesta joukkoliikenneviranomaisesta on tarpeen saada ripeästi sopuratkaisu Turun ja muiden kuntien kanssa, jotta tarvittavat lakimuutokset joukkoliikennelakiin saadaan vireille. 4. Maakuntakaavat etenevät Ympäristöministeriössä vahvistettavana oleviin Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka Suomen maakuntakaavoihin ovat muut ministeriöt antaneet lausuntonsa ympäristöministeriön pyynnöstä. Työ ja elinkeinoministeriölle on ympäristöministeriö lähettänyt täydennetyn lausuntopyynnön, lausuntoa odotetaan mennessä. Liiton virastossa on näihin lausuntoihin laadittu vastineet, jotka tulevat maakuntahallituksen käsittelyyn syyskuussa. Salo Lohja ratalinjan vaihemaakuntakaavaehdotus oli nähtävänä kesäkuussa Siitä saatiin 28 muistutusta. Viranomaiset ovat toimittaneet lausuntonsa kaavaehdotuksesta elokuun aikana. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan virastossa parhaillaan vastineita, jotka tulevat luottamushenkilökäsittelyyn syksyllä. Maakuntavaltuusto hyväksyy vaihemaakuntakaavan aikaisintaan joulukuussa 2011, jonka jälkeen kaava toimitetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi.