Ympäristökertomus vuodelta 2012

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus vuodelta 2012 Arto Kaasinen käyttöpäällikkö Kaija Lipponen ympäristörakennusmestari

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 Energiat... 4 JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET... 5 SEKAJÄTE... 6 SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO... 7 BIOJÄTE... 8 HYÖTYJÄTE... 8 METALLI... 8 TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI... 9 TERVEYDENHUOLLON JÄTE... 9 VAARALLISET JÄTTEET...10 LÄÄKEJÄTTEET...10 SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET...11 Tulosten arviointi...12 ENERGIAT...13 Öljy...16 KAUKOLÄMPÖ...16 SÄHKÖ...17 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

3 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 3 (19) YMPÄRISTÖKERTOMUS 2012 JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. Jätehuolto Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan, ja Honkalampikeskuksen jätehuollon kustannukset vuoden ajalta sekä jätemäärät. vuodelta. Jätemäärät on koottu keskussairaalan, osasto 15, Honkalampikeskuksen sekä Paiholan sairaalatoimintojen osalta. Myös vapaa-ajan tilojen tiedot ovat seka- ja biojätteen osalta mukana. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin 646/2011 ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin ja jätelautakunnan vahvistamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Vaarallisten jätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SE-romun, metallin kuljetukset ja käsittely hoidettiin tehtyjen sopimusten mukaisesti. Muiden kierrätysmateriaalien osalta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sopimukset on hajautettu kahdelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Terveydenhuollon jätteet ja erityisjätteet lajitellaan ja käsitellään STTV:n jäteoppaan mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitetty v STTV:n lajitteluohjeiden mukaiseksi. Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Seka- ja biojätteen kuljettaminen ja käsittely siirtyi vuoden 2012 alusta kunnallisen jätehuollon hoidettavaksi voimaan astuneen uuden jätelain 32 :n perusteella. Kunnallista jätehuoltoa hallinnoi Puhas Oy, ent. Joensuun Seudun Jätehuolto Oy. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteet ja terveydenhuollon jätteet varastoidaan jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustetussa lukittava kontissa. Jätteet loppusijoitettaan Kontiosuolle erityisjätealueelle ja peitetään välittömästi. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu viikon välein. Muut vaaralliset jätteet, tartuntavaaralliset jätteet, laboratoriojäte, eettinen biologinen jäte sekä sytostaateilla kontaminoituneet jätteet varastoideaan E-siiven lukitussa jätekylmiössä. Lääkejätteet varastoidaan sairaala-apteekin jätetiloissa.

4 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 4 (19) ENERGIAT Ympäristökertomuksessa on esitetty vuosien Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin energiakustannuksia, ominaiskulutuksia sekä energioista maksettuja keskihintoja. Kertomuksessa esitetyssä 4 vuoden periodin tilastohistoriasta nähdään kustannus- ja kulutuskehitys. Kulukehityksen nousuun vaikuttaa nostavasti sairaala-alueen lisärakentaminen ja energiahintojen nousu. Kustannusten laskuun vaikutetaan eniten hyvin onnistuneilla sähköjohdannaissopimuksilla. Energiankulutustiedot on koottu omista ja energiatoimittajien vuosiraporteista. Ominaiskulutuksien vertailussa muiden sairaanhoitopiirien ja sosiaalipalvelutoimen tiloihin ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kulutukset lähellä muiden keskiarvoja. Lämmön ominaiskulutuksen nousu johtuu sisäilma- ja hygieniavaatimusten parantamisen vaatimasta lisääntyvästä ilmanvaihtomäärästä. Huomioina, että erikoissairaanhoidon toiminnat kuluttaa paljon energia- ja toimintasähköä verrattuna sosiaalipalvelutoimintaan. Tikkamäen sähköenergian ominaiskulutus on lähes kaksinkertainen Honkalammen ominaiskulutukseen. Suuren rakennusmassan ja teknisesti monipuolinen erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen tarvitseman energian kokonaiskustannukset ovat merkittävin osuus kiinteistöjen käyttökustannuksista. Jatkuvasta lisärakentamisesta johtuvasta kulutuksen noususta huolimatta on vuosikustannusten nousu pystytty hallitsemaan ( kts. 4-vuoden kustannusvertailutaulukko ). Vuosikustannusten nousun hallintaan vaikutetaan parhaiten hyödyntämällä energia/ympäristö-markkinoiden kilpailutukset ja alhaiset hinnat. Ympäristökertomuksen sisältö 2. Jätehuoltokustannukset 3. Sekajätemäärät sekä kokonaisjätemäärät 4. Sekajätemäärät/hoitojakso 5. Biojäte 6. Kierrätettävät jätteet 7. Tietosuojattava materiaali ja kustannukset 8. Metalli 9. Terveydenhuollon jätteet ja kustannukset 10. Vaaralliset jätteet ja kustannukset 11. Lääkejäte 12. SE-romu 13. Energiat

5 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 5 (19) JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET Taulukko 1. Jätehuoltokustannukset. Jätekustannukset /v Ti Pa Hl Yhteensä Taulukossa 1 ovat Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen jätekustannukset. Jätehuollon kustannukset nousivat n. 6 % edellisestä vuodesta. Paiholan sairaalan jätekustannukset pienenivät edellisvuodesta, koska v ovat mukana vain sairaalatoimintojen jätekustannukset. Honkalampikeskuksen jätekustannukset nousivat 21 % vuodesta Näistä yhdyskuntajätekustannusten nousu on 13 %. Tämä johtuu Puhas Oy:n käsittelymaksujen kohoamisesta. Sekajätteen käsittelymaksut ovat Liperin kunnassa korkeammat kuin Joensuussa ja Kontiolahdella. Astian käsittelymaksu (sisältää kuljetuksen ja jätteenkäsittelyn) oli v % suurempi kuin v Honkalampikeskuksen jätteet kerätään katoksissa oleviin astioihin. Jätevero oli v sama kuin v. 2011, 40 /tn. Vaarallisen jätteen ja erityisjätteiden kokonaiskustannukset olivat v euroa, astiaostot ja -vuokrat euroa, pesut 5100 euroa ja kuljetuskustannukset euroa, Kuljetuskustannukset ovat 26 % näiden jätejakeiden kokonaiskustannuksista.

6 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 6 (19) Toteutuneet kustannukset v ja arvio vuodelle 2013 (euroa) Arvio toteutunut + / - Arvio 2013 Tikkamäki Paihola Honkalampi Vapaa-ajan tilat Yhteensä Taulukko 2 Toteutuneet 2012 ja arvioidut jätekustannukset 2013 Taulukossa 2 ovat lisäksi vuodesta 2012 arvioidut ja toteutuneet kustannukset kaikkien kolmen laitoksen osalta sekä Noljakantie 17:n ja vapaa-ajan tilojen jätekustannukset. Noljakantie 17 B:n jätehuolto siirtyi vuokralaisen hoidettavaksi v lopussa. SEKAJÄTE Sekajäte kg/v Keskussairaala, Paihola, Honkalampikeskus Ti Pa Hl Taulukko 3. Sekajätteet. Sekajätemäärä keskussairaalassa on yhteensä kg/v. Sekajätettä kertyi 1197 kg päivässä. Kokonaisjätemäärä keskussairaalassa kg/v. Kokonaisjätemäärään sisältyy lajiteltu polttokelpoinen jäte.

7 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 7 (19) Sekajätteen määrä on lisääntynyt keskussairaalassa 12 % edellisvuodesta. Lisäys johtuu osittain G2-rakennuksen käyttöönotosta. Osittain jätemäärän lisääntymiseen on syynä kunnallisen jäteyhtiön määrittämä astioiden sovelletun painon muutos. (660 l astiapaino Puhas Oy:n raportin mukaan 66 kg, ennen 50 kg.) kpl. Myös Honkalampikeskuksen ja Paiholan sairaalan sekajätemäärät ovat kasvaneet samasta syystä eivätkä ole vertailukelpoisia edellisvuoteen verrattuna. Honkalampikeskuksen ja Paiholan sairaalan sekajäte kerätään 660 l astioihin ja 6 8 m³ pikakontteihin, joiden jätepainoina sovelletaan jäteyhtiön määrittämiä astiapainoja. Keskussairaalan sekajätteestä ainoastaan E-laiturin puristimen sekajäte (70 % keskussairaalan sekajätteestä) perustuu todelliseen, jäteaseman vaa alla punnittuun painoon. Ravintokeskuksen ja jätekatosten sekajätteet kerätään astioihin, joihin sovelletaan jäteyhtiön määrittämiä astiapainoja. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi kg. Huvilat, asunnot ja vuokratut tilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli kg. SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO Keskussairaala Sekajäte kg / hoitojakso / vuosi Hoitojaksot Kg 12,7 13,2 13,9 15,8 Taulukko 4. Sekajätemäärät: kg/hoitojakso/vuosi.

8 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 8 (19) BIOJÄTE Biojäte kg / vuosi Kg Taulukko 5. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan, Siihtalanpussi 1:n ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätteen lajittelu kattaa kaikki keskussairaalan rakennukset. V biojätemäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin verrattuna, koska Paiholan sairaalan biojätteet punnittiin aikaisempina vuosina Kontiosuon jäteasemalla. V biojätepainot ovat Puhas Oy:n määrittelemiä sovellettuja keskiarvopainoja. HYÖTYJÄTE Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit, metalli, lasi sekä käsitelty ja käsittelemätön puu. Hyötyjätteisiin lajiteltiin kg. Luvussa on mukana Honkalammin ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit sekä apuvälineyksikön pahvit. METALLI Metalliromua kerättiin kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa. Romumetallista hyvitettiin euroa.

9 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 9 (19) TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI Tietosuojattavat materiaalit kg / vuosi Kg Taulukko 6. Tietosuojapaperit ja kalvot kg/vuosi. Vuonna 2012 kaikkien laitosten tietosuojamateriaalin (paperit ja muovi) määrä oli kg/v. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut euroa. TERVEYDENHUOLLON JÄTE Terveydenhuollon jäte kg/v Erityisjäte ja eettinen biologinen jäte kg Taulukko 7. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte, tunnistamaton biologinen jäte ja eettinen biologinen jäte. Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja tunnistettava eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle.

10 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 10 (19) VAARALLISET JÄTTEET Vaarallisia jätteitä ovat loisteputket, ksyleeni ja formaliini, lääkejätteet, sytostaateilla kontaminoituneet jätteet, laboratoriokemikaalit, maalit, liuottimet, öljyt sekä paristot ja akut. LÄÄKEJÄTTEET Loisteputket kg 578 Formaliini ja ksyleeni kg Lääkejätteet ja sytostaateilla kontaminoitunut jäte kg Paristot ja akut kg 349 Laboratoriokemikaalit kg 533 Muut vaaralliset jätteet 232 Yhteensä kg Kustannukset Taulukko 8. vaaralliset jätteet Lääke- ja sytostaattijätteet v Kg Taulukko 9. Lääkejätteet. Vuoden 2012 lopussa sairaala-apteekin asiakkaina on 13 kuntaa, kaksi varuskuntaa ja Vetrea, sekä PKSSK:n yksiköt. Lääkejätteet palautetaan sairaala-apteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle.

11 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 11 (19) SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET SE-romu kg Taulukko 10. SE-romu SE-romun määrä vaihtelee vuosittain. Vaihtelut johtuvat varastoitujen laitteiden poistamisesta. SE-romun määrä johtuu enimmäkseen sairaalalaitteiden uusimisesta. SE-romusta voidaan kierrättää materiaalina n. 60 %. PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2012 Prosenttia kokonaisjätemäärästä Jätejae Kaikki yksiköt Keskussairaala ja os 15 Sekajäte 67,4 % 60,0 % Kierrätysmateriaalit ja lasi 16,7 % 21,3 % Vaarallinen jäte, erityisjätteet + SER 12,0 % 14,5 % Biojäte 9,0 % 10,1 % Sairaala-alueella tapahtuvan korjausrakentamisen yhteydessä syntyvästä jätteestä lajitellaan tiili- ja betonijäte, metalli, käsitelty puu sekä pahvit sekä SER-romuun kuuluvat kaapelit. E-laiturille hankittiin syksyllä 2012 G-rakennuksen saneerauksen valmistuttua jätepuristin energiajätteen lajittelua varten. Tällä hetkellä puristimeen kerätään keräysmuovia, koska PKSSK:n valitus jätelautakunnan päätöksestä on Kuopion hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Mikäli PKSSK saa päätöksen hoitaa jätehuoltonsa omana järjestelynä, voidaan energiajäte toimittaa poltettavaksi kunnallisen jäteyhtiön käsittelyhintaa edullisemmin.

12 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 12 (19) TULOSTEN ARVIOINTI Sekajätteen osuus kokonaisjätteestä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kierrätysmateriaali lajitellaan kaikissa laitoksissa. Energiakelpoinen puu- ja levyjäte lajitellaan keskussairaalassa ja Honkalampikeskuksessa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. Varkauden Riikinnevaan rakennettavan jätteenpolttolaitoksen, joka on kuuden kunnallisen jäteyhtiön yhteinen hanke, suunnittelu on aloitettu. Laitoksessa hyödynnetään 56 kunnan alueen jätteitä. Laitoksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Voimalaitoksessa hyödynnettäisiin syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Pohjois-Savon ELY-keskus on toivonut, että laitoksen suunnittelussa selvitettäisiin mahdollisuus polttaa myös sairaaloiden erityisjätettä. Sairaalajätteen käsittelemiseksi laitoksen polttotekniikka tulisi ELY-keskuksen mukaan miettiä uudestaan. Ympäristöministeriön valmisteleman kaatopaikka-asetuksen mukaan vuodesta 2016 alkaen on sairaaloiden erityisjätteen loppusijoittaminen kaatopaikkojen erityisjätealueille kielletty. Ainoa sairaalajätteen polttoon tarkoitettu laitos sijaitsee Riihimäellä.

13 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 13 (19) ENERGIAT Energiahankinnan vuosikustannukset (alv 0%) ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) Kulutukseen ( huomioitu ö-säiliö v v- erotukset ) TIKKAMÄKI Lämpö Sähkö Öljy Vesi/jätevesi Yhteensä PAIHOLA Öljy/lämmitys Sähkö Vesi/jätevesi Yhteensä HONKALAMPI Lämpö Sähkö Vesi/jätevesi Yhteensä PKSSK YHTEENSÄ Taulukko 14. Vuoden energiakustannukset (alv 0 %). Energianhinta- ja kulutusmuutokset v. 2012: Vuoden 2012 astepäiväluku (lämmitystarve) oli n.12 % suurempi kuin v Kaukolämmön keskihinta oli 4,4 % suurempi kuin v Vuoden 2012 Sähkön keskihinta oli n. 9% pienempi kuin 2011 (ero: -0,81 s/kwh). Sähkövero säilyi samana alkaen sähköveron tuplaantui 0,883-1,703 s/kwh. Sähköveron osuus on n. 20 % sähkökustannuksista.

14 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 14 (19) Lämmitystarveluvut (astepäiväluvut) paikkakunnan lämmitystarveluvut kuvaavat onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan (30 vuotta) keskiarvoon, ns. normaalivuoteen. vuosien lämmitystarveluku, Joensuu 5117 (normaalivuosi) vuonna 2008 lämmitystarveluku, Joensuu 4409 vuonna 2009 lämmitystarveluku, Joensuu 4893 vuonna 2010 lämmitystarveluku, Joensuu 5501 vuonna 2011 lämmitystarveluku, Joensuu 4498 vuonna 2012 lämmitystarveluku, Joensuu 5042 Havaintona, että ainoastaan vuosi 2010 oli normaalivuotta kylmempi (n. 7,5%) Vuosi 2012 oli n. 12 % kylmempi kuin v Kaukolämpö Tikkamäen- ja Honkalammen alueiden kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n (entinen Espoon Sähkö, entinen Joensuun Energia Oy, Entinen E.ON) kaukolämpöön. Fortumin kaukolämpölaitokset käyttää polttoaineena pääosin bioenergia. Kaukolämmön hinta: Kulutetusta energiasta energiamaksu /MWh. Perusmaksu, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä. Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta.

15 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 15 (19) Tarkastelujakson (v ) aikana tulleet hinnanmuutokset: (alv 0 %). v hintakehitys: Heinäkuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 1,2 /MWh (3 %). Ylämylly - Honkalammen alueella alkaen energiamaksu nousi 4,13 /MWh ja perusmaksu 4%. v hintakehitys: Syksyllä alkaen Joensuun alueella nousi energia 1 /MWh (n.2,7 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. Ylämylly - Honkalammen alueella alkaen energiamaksu nousi 4,5% ja perusmaksu 3,5%. V.2010 hintakehitys: V alusta perusmaksu (tehomaksu) nousi 14,5 %, mutta energiamaksu säilyi entisenä. Kokonaisvaikutus keskimäärin 2,9 %. v hintakehitykset: V alussa perusmaksu nousi 3,6 % sekä perusmaksun kustannuskerroin k arvoon 1,13 ja energiamaksu 5,6 % arvoon 31,8 pysyen samana v loppuun. V hinnannousun perusteluna oli märästä kesästä johtuva turpeen ja biopolttoaineiden markkinahintojen 30 %, raskaan öljyn verojen ja verkon ylläpitokustannusten nousu. v.2009 alusta hinnat nousivat perusmaksujen osalta 1,5 % ja energiamaksujen 10,6 %. Hinnannousujen perusteluna oli tapahtunut turve- ja biopolttoaineiden jopa 30 % nousu sekä ylläpitokustannusten jatkuva kohoaminen. Ominaiskulutus Tikkamäen lämmön ominaiskulutus on alle Kuntaliiton tilastojen muiden sairaanhoitopiirien tason. Honkalammen ominaiskulutus on Kuntaliiton keskiarvon yläpuolella. Kuntaliitoton tilastopalvelu ei enää ole toiminut v jälkeen. Kuntaliiton v sairaanhoitopiirien keskiarvo 68,15 kwh/rm3 Tikkamäki 63,10 Honkalampi 77,77

16 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 16 (19) ÖLJY Öljyä käytetään höyrynkehitykseen (kevytöljy) sekä sähkön varavoimaan. PKSSK on mukana yhteishankintarenkaassa, jossa Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa vuosittain ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljyhankinnat. Käytäntönä on ollut, että hankintasopimukset on tehty syksyisin. Sopimusöljytoimittajana jatkaa Oy Teboil Ab. Hintamuutoksia tapahtuu sopimusaikana markkinahintojen muuttuessa jatkuvasti. Hankinta-aikana öljyn markkinahintaa, Platt s Carcoe tuotenoteerauksia, ns. putkihintaa, seurataan päivittäin. Mikäli putkihinta muuttuu kolmena päivänä peräkkäin samaan suuntaan (+/-) sopimuksessa mainittua euromäärää suurempana tai pienempänä huomioidaan vaikutus öljyn hinnassa tarjous / sopimushintaa muuttavana. Öljyn hintaan vaikuttaa tunnetusti erilaiset maailmanpoliittiset tapahtumat (sodat, konfliktit yms.) sekä muut maailmantalouden ja markkinoiden reagoinnit. Öljyn hinnanmuutokset heijastuvat yleensä myös muihin energiatuotteisiin. Syyskesällä 2008 raakaöljyn maailman markkinahinnat kävivät yli 140 $:ssa ja niiden ennustettiin nousevan 1-2 vuodessa $. Maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena hinnat kuitenkin putosi 40 $ tuntumaan. Vuoden 2011 loppupuolella ja öljyn hintaan on tunnetusti vaikuttamassa mm. Iran-tilanne ja vuonna 2012 Euroopan ja koko maailman taloustaantumauhkat. Lisäksi euron kurssi suhteessa dollariin on heikentynyt nostaen öljyn hintaa. Hinnan suunta on kohti syksyn 2008 tasoa. Öljyn hinnan muutokset ovat em. syistä paljon suurempia kuin turve- ja biopolttoaineisiin perustuvassa kaukolämmössä. KAUKOLÄMPÖ V v Tikkamäki 41,91 / MWh 43,75 / MWh (sis. energia + perusmaksu) - Honkalampi 58,76 / MWh 61,61 / MWh (sis. energia + perusmaksu) Fortumin kaukolämpöhinta on Honkalampi - Ylämylly alueella kalliimpaa kuin joensuussa.

17 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 17 (19) VESI/JÄTEVESI Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy Hinnat kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden yleinen hinta. Hintamuutoksia tulee harvemmin ja ovat yleensä pienempiä kuin muissa energioissa. Käytännössä hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia eikä ns. monopoliasema ole näkynyt merkittävästi hinnannousuissa. Vuoden 2006 hintoihin ei tapahtunut hinnanmuutosta. Vuoden 2007 alusta hinnannousut: vesi + 3 %, jätevesi + 3 %. Vuoden 2008 alusta hinnannousut: vesi + 1 %, jätevesi + 1 % Vuoden 2009 alusta hinnannousut: vesi + 4,5 %, jätevesi + 3,5 %. Vuoden 2010 ja 2011 hintoihin ei tapahtunut hinnanmuutosta Vuoden 2012 alusta hinnannousut: vesi + 4,3 %, jätevesi + 4,4 %. SÄHKÖ Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta (energia) ja - myyjän marginaalista (salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyy perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön hinnat: - v keskihinta 6,26 snt / kwh - v keskihinta 8,20 snt / kwh - v keskihinta 7,90 snt / kwh - v keskihinta 8,74 snt / kwh (sähköveron noususta johtuva) - v keskihinta 7,93 snt / kwh Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset v sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 v sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 v sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3

18 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 18 (19) Jatkuvasti tehostunut sairaanhoitotoiminta (sähköenergiatoimiset laitteet, varusteet, järjestelmät) lisää kulutusta. Merkittävänä lisäyksenä ovat esim. sisäilman laadun ja hygienian vaatimana ilmanvaihdon kasvavat ilmamäärät, mitkä edellyttävät isompia tehoja ilmastointipuhaltimilta. Ilmastoinnin kuluttamasta energiasta suuri osa on puhaltimien kuluttamaa sähköenergiaa ja lämmitysenergiaa tarvitaan lämmön talteenoton jälkeiseen lisälämmittämiseen. Lisääntyneen jäähdytystarpeen johdosta on hankittu lisää jäähdytysjärjestelmiä, jotka vaikuttavat sähköenergian kulutuksen kasvuun, mikä vaikuttaa myös siihen, että sähköhuipputeho on usein keskikesällä. Jäähdytystehoa tarvitaan esim. atk-laitteille myös talviaikaan ympärivuorokautisesti. Sähköenergian hankinta Sähköhankinta sopimuskaudelle kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Sähköenergiaa hankitaan Nord Poolin (Pohjoismainen sähköpörssi) sähkömarkkinoilta kuluvalle ja tuleville vuosille ns. johdannaissopimuksilla. Hankintojen tavoitteena on hintariskien hallinta ja edullinen hinta. Kesästä 2011 lähtien sähköenergian tuotehinnat ovat laskeneet vuoden 2013 alkuun saakka antaen hyviä hinnankiinnitysmahdollisuuksia. Vaikuttavimpina syinä pörssihintojen laskuun ovat olleet Pohjoismaiden v hyvä vesivarantotilanne, Euroopan ja maailman taloustaantumauhka, alhaiset päästöoikeushinnat sekä hiilen ja kaasun hinnan laskeminen. Sähkö on Pohjoismaissa edelleen Saksan hintaa halvempaa, mutta hinnat lähestyvät Saksan hintatasoa sitä mukaa kun siirtoyhteydet Pohjolasta Keski-Eurooppaan vahvistuvat. Näitä investointeja EU sekä vaatii, että avustaa verkkoyhtiöitä rahalla. Tämä on tärkeänä asiana huomioitava ja hyödynnettävä edulliset markkinahinnat tulevien vuosien johdannaiskiinnityksissä.

19 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 19 (19) Energiansäästötoimenpiteet Uudisrakennus- ja saneeraushankkeissa tarkastellaan kokonaistaloudellisuutta suorittamalla järjestelmien energiataloudellisuusvertailut ja elinkaarilaskelmat, joissa huomioidaan investointikustannukset, takaisinmaksuajat ja muut kokonaiskustannuksiin ja käyttökustannuksiin vaikuttavat tekijät. PKSSK kiinteistöissä on suoritettu energiakatselmuksen lyhyen takaisinmaksuajan ja pienen investointikustannukset toimenpiteet. Vuosittaisiin rakennusprojektiohjelmiin on pyritty saamaan energiasäästö-toimenpiteiden suorittamiseen investointirahaa. Vuoden 2012 aikana energiansäästötoimet huomioitiin erillisprojekteissa. Käyttö- ja ylläpitotehtävissä on tehty lämmitysten energiankulutuksen optimointitoimenpiteitä: IV-kojeiden käyttöajat, lämmityksen- ja jäähdytyksen säätötarkistukset, sulatusohjausten viritystä yms., joilla on vaikutusta energiankulutukseen. Vedenkulutusta on saatu vähentymään uusimalla kalusteita vähemmän vettä kuluttaviin. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Energiajätteen lajittelu aloitetaan keskussairaalassa mikäli Kuopion hallinto-oikeudelta saadaan myönteinen päätös PKSSK:n hakemukseen poiketa kunnallisesta jätehuollosta ja kilpailuttaa yhdyskuntajätteen kuljetus omana järjestelynä osana muuta jätehuoltoa. Muussa tapauksessa jatketaan ja tehostetaan keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelua hyötykäyttöön. - Uusien rakennusten ja peruskorjattavien yksiköiden asianmukaisten jätetilojen tarve on huomioitava tilojen suunnittelussa. Jätejakeiden lajittelutarve ja pitkät siirtomatkat edellyttävät riittävän kokoiset jätehuoneet jokaiseen yksikköön ja sisäisen kuljetuksen resurssien huomioiminen on tärkeää. - SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. Sairaaloiden jäteohjeistusta kehitetään ja pyritään yhdenmukaistamaan keskeisiltä osin. - Jätekoulutusta jatketaan laitoshuoltajille ja terveydenhoito-oppilaitoksen opiskelijoille sekä mahdollisuuksien mukaan myös muille henkilöstöryhmille, asiakkaille ja potilaille. - Rakennusjätteen lajittelun koulutusta järjestetään laskutyöurakoitsijoille.