Ympäristökertomus vuodelta 2014

Transkriptio

1 Yhtymähallitus POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus vuodelta 2014 Kaija Lipponen ympäristörakennusmestari Otto Heikkinen vs. kiinteistöpäällikkö

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 JÄTEHUOLTO... 3 JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET... 6 SEKAJÄTE... 7 BIOJÄTE... 8 HYÖTYJÄTE... 8 METALLI... 8 TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI... 9 TERVEYDENHUOLLON JÄTE... 9 VAARALLISET JÄTTEET LÄÄKEJÄTE JA SOLUNSALPAAJILLA KONTAMINOITUNUT JÄTE SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET TULOSTEN ARVIOINTI ENERGIAT KAUKOLÄMPÖ: ÖLJY VESI/JÄTEVESI SÄHKÖ ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

3 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 3 (22) JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. JÄTEHUOLTO Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan, ja Honkalampi-keskuksen v jätehuollon kustannukset sekä jätemäärät. Jätemäärät on koottu keskussairaalan, Honkalampikeskuksen sekä Paiholan sairaalatoimintojen osalta. Myös vapaa-ajan tilojen tiedot ovat sekajätteen osalta mukana. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin 646/2011 ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin ja Joensuun kaupungin jätelautakunnan vahvistamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Vaarallisten jätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SE-romun, metallin kuljetukset ja käsittely hoidettiin tehtyjen sopimusten mukaisesti. Muiden kierrätysmateriaalien osalta tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sopimukset on hajautettu kolmelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Terveydenhuollon jätteet ja erityisjätteet lajitellaan ja käsitellään jäteohjeen mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitetty v Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Seka- ja biojätteen kuljettaminen ja käsittelyn hoitaa Puhas Oy vuoden 2012 alusta voimaan astuneen uuden jätelain 32 :n perusteella. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteet ja terveydenhuollon jätteet varastoidaan jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustetussa lukittava kontissa. Jätteet loppusijoitetaan Kontiosuolle erityisjätealueelle ja peitetään välittömästi. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu viikon välein. Muut vaaralliset jätteet varastoidaan E-siiven lukitussa jätekylmiössä. Lääkejätteet varastoidaan sairaala-apteekin jätetiloissa.

4 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 4 (22) Kopio-, ja tulostinpaperit sekä kertakäyttömukit ja pikarit Tulostinpaperit arkkia/v Taulukko 1. Tulostin- ja kopiopaperien käyttö Tulostinpaperin käyttö on vähentynyt vuosittain. v tulostimiin asetettiin oletuksena kaksipuoleinen tulostus. Myös oheistulostimien määrää on vähennetty. V tulostinpaperin kulutus oli n arkkia/henkilö Kertakäyttömukit ja pikarit kpl/v Taulukko 2. Muovipikarit, pahviset ja muoviset kahvimukit Kertakäyttöastiat päätyvät sekajätteenä kaatopaikalle.

5 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 5 (22) Käsipyyhepaperit pkt/v Taulukko 3. Käsipyyhepaperin kulutus Wc-paperit rll/v Taulukko 4. Wc-paperin kulutus

6 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 6 (22) JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET Jätekustannukset /v Ti Pa Hl Yhteensä Taulukko 3. Jätehuoltokustannukset 2014 Taulukossa 1 ovat Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen jätekustannukset. Jätehuollon kustannukset nousivat n. 1,6 % edellisestä vuodesta. Keskussairaalan jätekustannukset laskivat hieman vaikka vuoden 2014 jätekustannuksiin sisältyy myös öljyn- ja rasvanerotinkaivojen jätteet. Keskussairaalan alueelta on poistettu yksi jätekatos ja sairaalan jätteistä valtaosa puristetaan, jolloin Puhas Oy veloittaa todellisen painon mukaan. Jätevero on sama kuin v (50 /jätetonni). Paiholan sairaalan sekajätekustannukset ovat lähes 22 % suuremmat kuin edellisvuonna. Avo-osastorakennuksesta tyhjennettiin huone- ja tiloja keväällä Tyhjennyksen yhteydessä poistui suuri määrä SE-romua ja yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa tavaraa. Vaarallisen jätteen ja terveydenhuollon jätteiden kokonaiskustannukset olivat v euroa, josta käsittelymaksut euroa, astiavuokrat euroa, pesut euroa ja kuljetuskustannukset euroa, Kuljetuskustannukset ovat 22 % näiden jätejakeiden kokonaiskustannuksista. Vaarallisen jätteen, SE-romun ja metallin kuljetuspalvelut kilpailutettiin alkuvuodesta SE-romun käsittelyhinnat ovat uudessa sopimuksessa 0. (edellinen sopimus 400 /tn).

7 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 7 (22) Toteutuneet kustannukset v ja arvio vuodelle 2015 (euroa) SEKAJÄTE KP Arvio 2014 Tot / - Arvio 2015 Tikkamäki Paihola Honkalampi Vapaa-ajan tilat Taulukko 4. Toteutuneet 2014 ja arvioidut jätekustannukset Sekajäte kg/v Keskussairaala, Paihola, Honkalampikeskus Ti Pa Hl Taulukko 5. Sekajätteet. Keskussairaalassa kertyi sekajätettä 398 tonnia. (1,01 tn/p). Keskussairaalan kokonaisjätemäärä v 2014 oli 760 tn. Sekajätteen määrä on vähentynyt keskussairaalassa n. 5 % edellisvuodesta. Tämä johtuu puujätteen lajittelun tehostamisesta ja keräys- ja kalvomuovin lajittelun laajentamisesta. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi 665 tonnia. Huvilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli 675 tonnia.

8 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 8 (22) BIOJÄTE Biojäte kg / vuosi Kg Taulukko 7. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätteen lajittelu kattaa kaikki keskussairaalan rakennukset. Biojätteen määrä ei perustu punnituksiin. Märät ovat Puhas Oy:n määrittelemiä sovellettuja keräysastioiden keskiarvopainoja. HYÖTYJÄTE Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit, metalli, lasi sekä käsitelty ja käsittelemätön puu. Hyötyjätteitä lajiteltiin kg. Luvussa on mukana keskussairaalan päätalon, Honkalampikeskuksen ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit sekä apuvälineyksikön pahvit sekä käsitelty ja käsittelemätön puujäte. METALLI Metalliromua kerättiin kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa ja apuvälinekorjaamolla. Luvussa on mukana laskutyöurakoiden metalliromu. Romumetallista hyvitettiin 440 euroa.

9 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 9 (22) TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI Tietosuojattavat materiaalit kg / vuosi Kg Taulukko 8. Tietosuojapaperit ja kalvot kg/vuosi. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut euroa astiavuokrineen. TERVEYDENHUOLLON JÄTE Terveydenhuollon jäte kg/v Erityisjäte ja eettinen biologinen jäte kg Taulukko 9. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte, tunnistamaton biologinen jäte ja eettinen biologinen jäte. Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja tunnistettava eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle. Vuoden 2016 alusta astuu voimaan biologisen, orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jonka jälkeen nämä jätteet on toimitettava polttolaitokseen. Lähin polttolaitos on Riihimäellä.

10 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 10 (22) VAARALLISET JÄTTEET Vaarallisia jätteitä ovat lääkejätteet, solunsalpaajilla kontaminoituneet jätteet, tartuntavaaralliset jätteet, laboratoriokemikaalit, maalit, liuottimet, loisteputket, ksyleeni ja formaliini, öljyt, öljynerotinkaivojäte sekä paristot ja akut. Loisteputket kg 526 Formaliini ja ksyleeni 7660 Lääkejäte kg ja solunsalpaajilla kontaminoitunut jäte kg Paristot ja akut kg 1522 Laboratoriokemikaalit ja liuokset kg 1586 Tartuntavaarallinen laboratoriojäte kg 1162 Öjynerotinkaivojäte kg Muut vaaralliset jätteet kg 636 Yhteensä kg Kustannukset Taulukko 10. Vaaralliset jätteet LÄÄKEJÄTE JA SOLUNSALPAAJILLA KONTAMINOITUNUT JÄTE Lääke- ja solunsalpaajajäte kg/vuosi Kg Taulukko 11. Lääkejätteet. Vuonna 2014 sairaala-apteekin asiakkaina on 15 kuntaa, rajavartiosto ja Vetrea sekä PKSSK:n yksiköt. Lääkejätteet palautetaan sairaala-apteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle.

11 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 11 (22) SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET SE-romu kg Taulukko 12. SE-romu SE-romun määrän väheneminen johtuu siitä, että PTTK hävittää käytöstä poistetut atklaitteet. SE-romusta voidaan kierrättää materiaalina yli 90 %. PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2014 Prosenttia kokonaisjätemäärästä Jätejae Kaikki yksiköt Keskussairaala Sekajäte 61,0 % 52,2 % Kierrätysmateriaalit, lasi, muovi, SE-romu, käsitelty puu 18,9 % 22,5 % Vaarallinen jäte 3,6 % 4,8 % Terveydenhuollon jäte (riskijäte ja biologinen jäte) % % 3,9 % 5,7 % Biojäte % 9,8 % 10,8 % % Sairaala-alueella tapahtuvan korjausrakentamisen yhteydessä syntyvästä jätteestä lajitellaan tiili- ja betonijäte, metalli, käsitelty puu sekä pahvit sekä SE-romuun kuuluvat kaapelit. v aikana aloitettua keräys- ja kalvomuovin lajittelua laajennettiin välinehuoltoon ja Islabin laboratorioihin. Muoveja lajitellaan lisäksi leikkausosastolla, PÄIKI:ssä, ravintokeskuksessa ja A-siiven yksiköissä. Kalvomuoveja tulee suuria määriä keskusvarastossa ja laitehuollossa. Muovijäte toimitetaan kierrätykseen Itä-Suomen Murskauskeskukselle. Paino- ja euromääräisesti muovien osuus on marginaalinen.

12 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 12 (22) TULOSTEN ARVIOINTI Sekajätteen osuus kokonaisjätteestä on vähentynyt hieman. Kierrätysmateriaalit lajitellaan kaikissa laitoksissa. Energiakelpoinen puu- ja levyjäte lajitellaan keskussairaalassa ja Honkalampi-keskuksessa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. Terveydenhuollon syntyvistä jätteistä yli 50 % hyödynnetään tulevaisuudessa energiana (nykyinen yhdyskuntajäte). Kierrätyskelpoista jätettä ei synny valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisia määriä. Nykyisinkin lähes kaikki materiaalina hyödynnettävä jäte lajitellaan. Leppävirran Riikinnevaan rakennettavan jätteenpolttolaitoksen otetaan käyttöön vuoden 2016 loppupuolella. Ekovoimalassa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä.

13 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 13 (22) ENERGIAT Ympäristökertomuksessa on esitetty Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin vuosien energiakustannuksia, sekä kulutus- ja hintamuutoksia. Kertomuksessa esitetty tilastohistoria näyttää neljän vuoden kustannus- ja hintakehityksen (taulukko 14, s. 14). Kustannuskehitykseen vaikuttavat vuosittain lisärakentaminen, energian hintojen muutokset, energian käyttötottumukset ja sääolosuhteet. Energian hankinnan vuosikustannukset ovat pysyneet lähes samana verrattuna edelliseen vuoteen. Lämmitystarve Joensuun alueella on ollut vuonna 2014 edellisvuotta korkeampi ja rakennuskanta on kasvanut lisärakentamisen myötä. Näistä huolimatta olemme pystyneet hallitsemaan energiankulutuksia, jotka ovat laskeneet sähkönkulutusta lukuun ottamatta. Energiankulutuksia suhteutettuna kasvaneeseen kiinteistömassaan, on energioiden kulutus ollut laskusuuntainen. Energian hinnat ovat nousseet lukuun ottamatta lämmitysöljyn hintaa. Hintojen noususta tulevia kustannuksia on kompensoinut vähentynyt energiankulutus. Pitkään jatkunut taloudellinen tilanne laskee energian tuotantoon käytettävien polttoaineiden kysyntää. Vähäinen kysyntä pitää energian hinnat alhaisella tasolla. Energiankulutusten laskuun ovat vaikuttaneet energian käytön tehostamistoimenpiteet ja lauhat sääolosuhteet. Kesät ovat olleet useana vuonna lämpimiä, mikä nostaa sähkönkulutusta kattavan jäähdytyksen vuoksi. Vuosikustannusten kasvua voidaan hidastaa sähkönostosopimuksilla ja energiatehokkaalla rakentamisella, sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ylläpidolla niiden elinkaaren ajan. Kiinteistön käyttäjillä on myös iso vaikutus energiankulutukseen. Ympäristö- ja energiakertomuksessa esitetyt tiedot on koottu oman seurannan ja energiatoimittajien raporttien pohjalta.

14 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 14 (22) Energiahankinnan vuosikustannukset (alv 0 %) ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) TIKKAMÄKI Lämpö Sähkö Öljy Vesi/jätevesi Yhteensä HONKALAMPI Lämpö Sähkö Vesi/jätevesi Yhteensä PKSSK YHTEENSÄ Taulukko 14. Vuoden energiakustannukset (alv 0 %).

15 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 15 (22) Energianhinta- ja kulutusmuutokset v. 2014: Vuoden 2014 Joensuun astepäiväluku (lämmitystarve) oli 1,5 % suurempi kuin vuonna Tikkamäen kaukolämmön keskihinta nousi 2,8 % verrattuna vuoteen Honkalammen kaukolämmön keskihinta nousi 4 % verrattuna vuoteen Tikkamäen sähkön keskihinta nousi 0,4 % verrattuna vuoteen Honkalammen sähkön keskihinta nousi 5,6 % verrattuna vuoteen Tikkamäen veden/jäteveden keskihinta nousi 6 % verrattuna vuoteen Honkalammen veden/jäteveden keskihinta nousi 5,1 % verrattuna vuoteen Öljyn keskihinta laski 6 % verrattuna vuoteen 2013 Energian kulutusmuutokset Tikkamäki Lämpö -3,8 % Sähkö 2,2 % Öljy -5,6 % Vesi/jätevesi -1,9 % Honkalampi Lämpö -6,2 % Sähkö 1,0 % Vesi/Jätevesi -11,5 % Taulukko 15. Energian kulutusmuutokset 2014 verrattuna vuoteen Lämmitystarveluvut (astepäiväluvut) Paikkakunnan lämmitystarveluvut kuvaavat, onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan keskiarvoon. Vertailuarvona käytetään vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua. vuosien lämmitystarveluku, Joensuu 4984 (normaalivuosi) vuonna 2011 lämmitystarveluku, Joensuu 4486 vuonna 2012 lämmitystarveluku, Joensuu 5041 Vuonna 2013 lämmitystarveluku, Joensuu 4400 Vuonna 2014 lämmitystarveluku, Joensuu 4465 Vuonna 2014 lämmitystarve oli suurempi kuin vuonna 2013.

16 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 16 (22) Kaukolämpö Tikkamäen kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n kaukolämpöön. Fortumin kaukolämpölaitokset käyttävät polttoaineena pääosin bioenergiaa. Kaukolämmön toimittajana Honkalammella toimii Adven Oy. Kaukolämmön kulutus on laskenut Tikkamäen ja Honkalammen alueen kiinteistöissä verrattuna vuoteen 2013, vaikka lämmitystarve on Joensuun alueella ollut vuonna 2014 korkeampi. Kaukolämmön kulutuksen laskun ovat mahdollistaneet kiinteistöjen tekniset parannukset, käyttötottumuksien muutokset, kunnossa olevat kiinteistöt ja toimiva talotekniikka. Lisäksi sähkölaitteiden määrä on kasvanut tiloissa, mikä tuottaa osaltaan lämpöenergiaa. Rakennuskannan uusiutuminen vähentää lämpöenergian tarvetta, mutta vuonna 2014 vanhoja rakennuksia ei ole merkittävästi purettu ja uudisrakennukset ovat lisänneet kiinteistömassaa. Kaukolämmön hinta: Kulutetusta energiasta energiamaksu /Mwh. Perusmaksu, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä. Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta. KAUKOLÄMPÖ: V v Tikkamäki 48,96 / Mwh 50,36 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) Honkalampi 68,03 / Mwh 70,76 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) Advenin kaukolämpöhinta on Honkalampi - Ylämylly alueella kalliimpaa kuin Joensuussa. Hinta perustuu paikalliseen tuotantotapaan, verkostorakenteeseen ja käytettyyn polttoaineeseen.

17 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 17 (22) Tarkastelujakson (v ) aikana tulleet hinnanmuutokset: (alv 0 %). v hintakehitys: Tammikuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 1,3 /Mwh (2,9 %). v hintakehitys: Tammikuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 3,9 /Mwh (9,5 %). Ylämylly - Honkalammen alueella alkaen energiamaksu nousi 4,05 /Mwh (7,9 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. v hintakehitys: Heinäkuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 1,2 /Mwh (3 %). Ylämylly - Honkalammen alueella alkaen energiamaksu nousi 4,13 /Mwh ja perusmaksu 4 %. v hintakehitys: Syksyllä alkaen Joensuun alueella nousi energia 1 /mwh (n.2,7 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. Ylämylly - Honkalammen alueella alkaen energiamaksu nousi 4,5% ja perusmaksu 3,5%. Ominaiskulutus Kuntaliiton tilastojen mukaan Tikkamäen lämmön ominaiskulutus on alle muiden sairaanhoitopiirien tason. Honkalammen ominaiskulutus on Kuntaliiton keskiarvon yläpuolella. Kaikkiaan ominaiskulutukset ovat laskeneet vuonna Ominaiskulutusten vertailusta ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä kohteen energiatehokkuudesta. Kiinteistöt ovat toiminnoiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan yksilöllisiä. Kuntaliiton tilastopalvelu ei enää ole toiminut v jälkeen. Kuntaliiton v sairaanhoitopiirien keskiarvo 68,15 Kwh/rm3 Tikkamäki 55,61 Kwh/rm3 Honkalampi 75,65 Kwh/rm3

18 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 18 (22) ÖLJY Kevytöljyä käytetään kattilalaitoksen polttoaineena höyryn kehittämiseen, sekä vähäisiä määriä varavoimakoneiden polttoaineena. Varavoimakoneita käytetään sähkökatkotilanteissa sähkön tuottamiseen. Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljynhankinnat. Sopimustoimittajana on Oy Teboil Ab. Sopimusaikana tapahtuu hintamuutoksia markkinahintojen muuttuessa. Määritettyyn noteeraukseen perustuvaa ns. putkihintaa seurataan päivittäin. Mikäli päivittäinen noteeraus eroaa samansuuntaisesti kaksi peräkkäistä päivää kulloinkin voimassa olevasta putkihinnasta, muutetaan uuden hinnan perustaksi 2. päivän hinta. Kattilalaitos on rakennettu vuonna Laitos rakennettiin tuottamaan höyryä ravintokeskukselle, silloiselle välinehuollolle, ilmastoinnin kostutukselle ja näiden lisäksi höyryä on käytetty autoklaaveissa, pesu- ja desinfiointikoneissa. Höyryä on myös käytetty tislatun veden valmistamiseen sairaalan käyttöön. Höyryputkisto on kattanut lähes kaikki osastot ja putkisto on ollut jopa kilometrin mittainen. Höyryn käyttö on vähentynyt näihin päiviin saakka ja höyryn kulutus on nykyään vähäistä. Öljyllä tuotetun höyryn hyötysuhde on huono ja sen käyttö energiana ei ole nykyään kannattavaa. Höyryn tuotanto kattilalaitoksella lopetetaan keväällä VESI/JÄTEVESI Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy ja Liperin kunnan vesihuoltolaitos Hinta koostuu kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden ja Liperin kunnan vesihuoltolaitoksen yleisiä hintoja. Hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia. - Tikkamäki 3,34 / m³ (sis. vesi + jätevesi ) - Honkalampi 3,09 / m³ (sis. vesi + jätevesi ) Vuoden 2014 alussa hinnannousut: vesi + 5,9 %, jätevesi +6,2 % Vuoden 2013 alussa hinnannousut: vesi + 5,4 %, jätevesi +5,3 % Vuoden 2012 alusta hinnannousut: vesi + 4,3 %, jätevesi + 4,4 %.

19 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 19 (22) SÄHKÖ Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta (energia) ja - myyjän marginaalista (salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyvät perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön hinnat: - v keskihinta 7,66 snt / kwh - v keskihinta 7,63 snt / kwh - v keskihinta 7,93 snt / kwh - v keskihinta 8,74 snt / kwh Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset v sähköenergian ominaiskulutus 44 kwh/rm 3 v sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 Sähköenergian kokonaiskulutus on noussut vuodesta 2013, mutta sähköenergian ominaiskulutus kwh/r-m³ on kuitenkin pienentynyt. Tämä johtuu sairaala-alueen lisärakentamisesta. Sähkön hinta on suurin yksittäisen energian kuluerä, jonka kustannukset eivät ole merkittävästi kasvaneet. Sähkön hinta on pysynyt alhaisena ja olemme pystyneet energiansäästötoimenpiteillä loiventamaan kulutuksen kasvua. Sähköenergiaa käyttävän tekniikan määrä kasvaa jatkuvasti ja kiinteistömme jäähdytys on yhä kattavampi. Tasaisten lämpöolosuhteiden pitäminen tiloissamme kuluttaa sähköenergiaa runsaasti, koska tilojen jäähdyttäminen tapahtuu pääosin sähköllä. Nykyaikainen kiinteistö käyttää vanhaan kiinteistöön verrattuna tekniikan lisääntymisen myötä enemmän sähköenergiaa. Sähkönkulutus tulee kasvamaan enemmän suhteessa muihin energioihin. Sähkölaitteiden määrän lisääntyessä niiden tuottama lämpöteho korvaa lämmitysaikaan kaukolämmön tarvetta, mutta kesäaikaan sähkölaitteiden lämpökuormaa on jäähdytettävä sähköllä. ATK-laitteita on nykyään todella paljon, mikä osaltaan nostaa sähköenergian kulutusta.

20 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 20 (22) Sähköenergian hankinta Sähköenergian hankinta sopimuskaudelle kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Sähköenergiaa hankitaan pohjoismaisen pörssin Nord Poolin sähkömarkkinoilta kuluvalle ja tuleville vuosille ns. johdannaissopimuksilla. Hankintojen tavoitteena on hintariskien hallinta sekä edullinen hinta. Sähköenergian tuotehinnat ovat laskeneet, mikä on antanut hyviä hinnan kiinnitysmahdollisuuksia. Normaalia lämpimämpi talvisää sekä edullinen öljyn hinta pitävät sähkön hintoja edullisella tasolla. Pitkään jatkunut taloudellinen tilanne laskee sähköenergian kysyntää. Matala kysyntä pitää hinnat edullisella tasolla. Taloudelliseen tilanteeseen ei ole näkyvissä suuria muutoksia, joten sähkön hintataso ei tule nousemaan merkittävästi lähiaikoina. Edulliset markkinahinnat hyödynnetään tulevien vuosien johdannaiskiinnityksissä. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET Uudiskohteiden energiatehokkuutta ohjaavat energiamääräykset ja rakentamisen kustannukset. Energiatehokkuusratkaisuissa tarkastellaan aina myös kokonaistaloudellisuutta ja elinkaarikustannuksia. Pyrimme etsimään kiinteistöihimme ekologisesti kestäviä ja energiankulutuksen kannalta tehokkaita ratkaisuja. Rakentamisvaiheen valinnat teknisissä ratkaisuissa ja rakenteissa määrittelevät tason, jolle on mahdollista energiatehokkuudessa pyrkiä. Ammattitaitoisella kiinteistöjen ylläpitämisellä ja käytöllä varmistamme kiinteistöjen mahdollisimman ekologisen sekä energiatehokkaan toiminnan. Vanhoja kiinteistöjä saneerataan erilaisten tarpeiden mukaan huomioiden myös energiatehokkuus. Vuonna 2013 aloitetut energiansäästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet kulutukseen. Aloitimme energiansäästötoimenpiteet tarkastelemalla ilmanvaihdon ohjauksia, sisälämpötiloja, jäähdytystä sekä kehittämällä valaistuksia ja niiden ohjauksia. Suunnittelemme harkitusti erilaisia energiansäästötoimenpiteitä, joilla saamme hillittyä energiankulutuksen kasvua. Näitä ovat muun muassa höyryn tuotantoon käytetyn kattilalaitoksen alasajo ja valaistusten uusiminen energiatehokkaampiin ja huoltovapaampiin valaisin malleihin.

21 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 21 (22) Olemme käyttöönottaneet uuden ylläpidon johtamisen järjestelmän, joka mahdollistaa paremman energiatehokkuuden hallinnan. Tavoitteena on kehittää kulutuksien seurantaa ja raportointia. Tunnuslukujen säännöllisen seurannan avulla voidaan poikkeamat havaita nopeasti ja aloittaa korjaavat toimenpiteet. Järjestelmä antaa myös työkaluja tiedon jakamiseen tilojen käyttäjille. Tilojen käyttäjät voivat vaikuttaa paljon arkipäivän valinnoilla ekologisuuteen ja energian säästöön. Käyttäjiä on kuitenkin vaikeaa motivoida energian säästämiseen, koska he eivät ole tietoisia kiinteistön energiankulutuksen tasosta ja oman toiminnan vaikutuksista energiankulutukseen. Tavoitteena on jatkossa kehittää tapoja, joilla voidaan jakaa tietoa energiatehokkuudesta, palveluidemme toimivuudesta ja mahdollisesti jopa sisäympäristön laadusta. Energiaa säästävään ja ekologiseen toimintaan täytyy saada mukaan myös tilojen käyttäjät. Tuloksiin vaaditaan osallistumista kaikilta, kuten tilojen rakentajilta, omistajilta, ylläpitäjiltä ja käyttäjiltä.

22 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 22 (22) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelua ja erilliskeräystä jatketaan ja laajennetaan kunnes Riikinnevan ekovoimala otetaan käyttöön, jolloin muovin erilliskeräys arvioidaan uudelleen. - Uusien rakennusten ja peruskorjattavien yksiköiden asianmukaisten jätetilojen tarve on huomioitava tilojen suunnittelussa. Jätejakeiden lajittelutarve ja pitkät siirtomatkat edellyttävät riittävän tilavat jätehuoneet jokaiseen yksikköön ja sisäisen kuljetuksen resurssien huomioiminen on tärkeää. Imukuljetusjärjestelmän rakentaminen laajennusosiin on huomioitava suunnittelussa ja imuputkistot rakennettava valmiiksi järjestelmän käyttöönottoa varten. Jätteiden pitkä siirtomatka vaatii kuljetuskalustoa ja henkilöresursseja sekä aiheuttaa kellarikäytäviin kuormitusta ja ruuhkia henkilöliikenteen edelleen lisääntyessä. - SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten tapaamisilla ja sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. Sairaaloiden jäteohjeistusta kehitetään ja pyritään yhdenmukaistamaan keskeisiltä osin. - Massapolttoon kelpaavan yhdyskuntajätteen syntypaikkalajittelu sairaalatoiminnassa selvitetään ja henkilökunnan koulutus kohdistettava tätä silmällä pitäen. - Rakennusjätteen lajittelun koulutusta järjestetään laskutyöurakoitsijoille. - Kiinteistöjen energiatehokas ylläpito ja energiansäästötoimenpiteisiin investoiminen. - Tilojen käyttäjien ohjaaminen järkevään energiankäyttöön. - Kiinteistöjen tehokkaan energiankäytön hallinnan kehittäminen.