Sisällysluettelo TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI... 8

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄÄ Ympäristökertomus vuodelta 2013 Kaijaa Lipponen ympäristörakennusmestari Otto Heikkinen automaatioinsinööri

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 JÄTEHUOLTO... 3 JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET... 5 SEKAJÄTE... 6 SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO... 7 BIOJÄTE... 7 HYÖTYJÄTE... 8 METALLI... 8 TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI... 8 TERVEYDENHUOLLON JÄTE... 9 VAARALLISET JÄTTEET... 9 LÄÄKEJÄTE JA SYTOSTATEILLA KONTAMINOITUNUT JÄTE SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET TULOSTEN ARVIOINTI ENERGIAT ÖLJY VESI/JÄTEVESI SÄHKÖ ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

3 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 3 (20) JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. JÄTEHUOLTO Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan, ja Honkalampi-keskuksen v jätehuollon kustannukset sekä jätemäärät. Jätemäärät on koottu keskussairaalan, osasto 15, Honkalampi-keskuksen sekä Paiholan sairaalatoimintojen osalta. Myös vapaa-ajan tilojen tiedot ovat sekajätteen osalta mukana. Vuokratiloissa hajallaan toimineet osasto 15 ja lasten- ja nuortenpsykiatrian poliklinikat muuttivat loppuvuodesta Tikkamäelle L1-rakennukseen, samoin sairaalakoulu. L1:n sekajäte kuljetetaan E-laiturin puristimeen. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin 646/2011 ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin ja Joensuun kaupungin jätelautakunnan vahvistamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Vaarallisten jätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SE-romun, metallin kuljetukset ja käsittely hoidettiin tehtyjen sopimusten mukaisesti. Muiden kierrätysmateriaalien osalta tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sopimukset on hajautettu kolmelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Terveydenhuollon jätteet ja erityisjätteet lajitellaan ja käsitellään jäteohjeen mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitetty v Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Seka- ja biojätteen kuljettaminen ja käsittelyn hoitaa Puhas Oy vuoden 2012 alusta voimaan astuneen uuden jätelain 32 :n perusteella. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteet ja terveydenhuollon jätteet varastoidaan jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustetussa lukittava kontissa. Jätteet loppusijoitettaan Kontiosuolle erityisjätealueelle ja peitetään välittömästi. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu viikon välein. Muut vaaralliset jätteet varastoideaan E-siiven lukitussa jätekylmiössä. Lääkejätteet varastoidaan sairaala-apteekin jätetiloissa.

4 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA A SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus (20) Kopio, ja tulostinpaperit sekä s kertakäyttömukitt ja pikarit Tulostinpaperit arkkia/v Taulukko 1. Tulostin- jaa kopiopaperien käyttöö Tulostinpaperinn käyttö on vähentynyt vuosittain. v tulostimiin asetettiin oletuksena kaksipuoleinen tulostus. V kulutus oli n arkkia/henkilö Kertakäyttömukit ja pikarit kpl/v Taulukko 2. Muovipikari it, pahviset ja muoviset kahvimukit Kertakäyttöastiat päätyvät sekajätteenä kaatopaikalle. Pohjois-Karjalan keskussairaala Tikkamäentie JOENSUU Puh. (013) 1711 Fax. (013) Psykiatrian klinikka Sairaalantie PAIHOLA Puh. (013) 1711 Fax. (013) Honkalampi-keskus Ylämyllyntie YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Fax. (013) w w w. p k s s k. f i

5 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA A SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus (20) JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET Ti Pa Hl Yhteensä Taulukko 3. JätehuoltokJ kustannukset. Taulukossa 1 ovat Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen jätekus- tannukset. Jätehuollon kustannukset nousivat n. 4,5 % edellisestä vuodesta. Kustannukset nousivat keskussairaalassa. Jätevero nousi v alusta 50 euroon jätetonnilta. Vaarallisen jätteen ja terveydenhuollon jätteiden kokonaiskustannukset olivat v euroa, josta käsittelymaksut euroa, astiavuokrat euroa, pesut 5200 euroa ja kuljetuskustannukset euroa, Kuljetuskustannukset ovat 29 % näiden jätejakeiden ko- konaiskustannuksista. Toteutuneet kustannuksett v ja arvio vuodelle 2014 (euroa) Tikkamäki Paihola Honkalampi Vapaa-ajan tilat t Arvio Tot / Arvio Taulukko 4. Toteutunee et 2013 ja arvioidut jätekustannukset 2014 Pohjois-Karjalan keskussairaala Tikkamäentie JOENSUU Puh. (013) 1711 Fax. (013) Psykiatrian klinikka Sairaalantie PAIHOLA Puh. (013) 1711 Fax. (013) Honkalampi-keskus Ylämyllyntie YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Fax. (013) w w w. p k s s k. f i

6 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 6 (20) SEKAJÄTE Sekajäte kg/v Keskussairaala, Paihola, Honkalampikeskus Ti Pa Hl Taulukko 5. Sekajätteet. Keskussairaalassa kertyi sekajätettä 418 tonnia. (1,1 tn/p). Keskussairaalan kokonaisjätemäärä v 2013 oli 721 tn. Sekajätteen määrä on vähentynyt keskussairaalassa n. 4 % edellisvuodesta. Vähennys johtuu siitä, että keräysmuovia ja kalvomuovia lajitellaan ja toimitetaan kierrätykseen. Lisäksi ulko-ovien yksittäisiä jäteastioita on korvattu Cityroskiksilla, joiden tyhjennyksestä vastaa kiinteistönhuolto. Puhas Oy tyhjentää yksittäisen astian olipa siinä roskaa tai ei. Tyhjennyshinta veloitetaan Puhas Oy:n hinnaston mukaisesti ja käsitellään astian keskimääräisen painon perusteella. Honkalampikeskuksessa laajennettiin kaksi jätekatosta, mikä vaikutti edellisvuoden suureen irtosäkkien määrään, jotka Puhas Oy käsittelee ja veloittaa alle 200 kg/kpl mukaisesti. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi kg. Huvilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli kg.

7 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 7 (20) SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 11,5 13,2 Keskussairaala Sekajäte/kg/hoitojakso 13,9 15,8 15, kg/hoitojakso Taulukko 6. Sekajätemäärät: kg/hoitojakso/vuosi. BIOJÄTE Biojäte kg / vuosi Kg Taulukko 7. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan, Siihtalanpussi 1:n ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätteen lajittelu kattaa kaikki keskussairaalan rakennukset. Vuosien biojätemäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin verrattuna, koska Paiholan sairaalan biojätteet punnittiin aikaisempina vuosina Kontiosuon jäteasemalla. V biojätepainot ovat Puhas Oy:n määrittelemiä sovellettuja keskiarvopainoja.

8 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 8 (20) HYÖTYJÄTE Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit, metalli, lasi sekä käsitelty ja käsittelemätön puu. Hyötyjätteitä lajiteltiin kg. Luvussa on mukana keskussairaalan päätalon, Honkalampikeskuksen ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit sekä apuvälineyksikön pahvit sekä käsitelty ja käsittelemätön puujäte. METALLI Metalliromua kerättiin kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa ja apuvälinekorjaamolla. Luvussa on mukana laskutyöurakoiden metalliromu. Romumetallista hyvitettiin 865 euroa. TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI Tietosuojattavat materiaalit kg / vuosi Kg Taulukko 8. Tietosuojapaperit ja kalvot kg/vuosi. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut euroa astiavuokrineen.

9 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 9 (20) TERVEYDENHUOLLON JÄTE Terveydenhuollon jäte kg/v erityisjäte ja eettinen biologinen jäte kg Taulukko 9. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte, tunnistamaton biologinen jäte ja eettinen biologinen jäte. Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja tunnistettava eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle. Vuoden 2016 alusta astuu voimaan biologisen, orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jonka jälkeen nämä jätteet on toimitettava polttolaitokseen. Lähimmät polttolaitokset ovat Oulussa ja Riihimäellä. VAARALLISET JÄTTEET Vaarallisia jätteitä ovat lääkejätteet, sytostaateilla kontaminoituneet jätteet, laboratoriokemikaalit, maalit, liuottimet, loisteputket, ksyleeni ja formaliini, öljyt sekä paristot ja akut. Loisteputket kg 810 Formaliini ja ksyleeni 7530 Lääkejätteet ja sytostaateilla kontaminoitunut jäte 9930 Paristot ja akut kg 1393 Laboratoriokemikaalit kg 740 Muut vaaralliset jätteet 1238 Yhteensä kg Kustannukset Taulukko 10. Vaaralliset jätteet

10 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 10 (20) LÄÄKEJÄTE JA SYTOSTATEILLA KONTAMINOITUNUT JÄTE Lääke- ja sytostaattijätteet kg/vuosi Kg Taulukko 11. Lääkejätteet. Vuonna 2013 sairaala-apteekin asiakkaina on 15 kuntaa, kaksi varuskuntaa ja Vetrea, sekä PKSSK:n yksiköt. Lääkejätteet palautetaan sairaala-apteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle. SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET SE-romu kg Taulukko 12. SE-romu SE-romun määrän väheneminen johtuu siitä, että PTTK hävittää käytöstä poistetut atklaitteet. SE-romusta voidaan kierrättää materiaalina lähes 100 %.

11 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 11 (20) PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2013 Prosenttia kokonaisjätemäärästä Jätejae Kaikki yksi- Keskussairaala ja Sekajäte 65,4 % 57,9 % Kierrätysmateriaalit lasi ja SE romu, käsitelty puu 21,1 % 25,7 % Vaarallinen jäte ja terveydenhuollon jäte 5,1 % 7,5 Biojäte 10,4 % 11,8 % Sairaala-alueella tapahtuvan korjausrakentamisen yhteydessä syntyvästä jätteestä lajitellaan tiili- ja betonijäte, metalli, käsitelty puu sekä pahvit sekä SE-romuun kuuluvat kaapelit. Viime vuoden aikana aloitettiin keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelu ja erilliskeräys. Muoveja lajitellaan mm. leikkausosastolla, PÄIKI:ssä, ravintokeskuksessa ja A-siiven yksiköissä. Kalvomuoveja tulee suuria määriä keskusvarastossa ja laitehuollossa. Muovijäte toimitetaan kierrätykseen Itä-Suomen Murskauskeskukselle. Paino- ja euromääräisesti muovien osuus on marginaalinen. TULOSTEN ARVIOINTI Sekajätteen osuus kokonaisjätteestä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kierrätysmateriaalit lajitellaan kaikissa laitoksissa. Energiakelpoinen puu- ja levyjäte lajitellaan keskussairaalassa ja Honkalampi-keskuksessa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. Varkauden Riikinnevaan rakennettavan jätteenpolttolaitoksen käyttöönotto viivästyy vähintään puolella vuodella. Alun perin laitoksen oli arvioitu valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Voimalaitoksessa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä.

12 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 12 (20) ENERGIAT Ympäristökertomuksessa on esitetty Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin vuosien energiakustannuksia, sekä kulutus- ja hintamuutoksia. Kertomuksessa esitetty tilastohistoria näyttää neljän vuoden kustannus- ja hintakehityksen (taulukko 14, s. 13). Kustannuskehitykseen ovat vaikuttaneet tänäkin vuonna sairaala-alueen lisärakentaminen, energian hintojen muutokset ja sääolosuhteet. Energianhankinnan vuosikustannukset ovat samaa luokkaa, kuin aiempina vuosina. Energian vuosikustannusten kasvun olemme pystyneet hallitsemaan jatkuvasta lisärakentamisesta huolimatta. Uudet kiinteistöt ovat energiatehokkaampia verrattuna vanhempaan rakennuskantaan, mutta sähköä kuluttavan tekniikan ja etenkin jäähdytyksen määrä kasvaa uusissa tiloissa. Energian hinnat ovat nousseet lukuun ottamatta sähköenergian hintaa. Etenkin kaukolämmön hinta nousee vuosittain, mikä on sähköenergian lisäksi suurin energiakustannus. Energian kulutukset ovat kuitenkin laskeneet verrattuna vuoteen Lähes kaikkien energioiden kulutus on laskenut, mihin ovat vaikuttaneet energian käytön tehostamistoimenpiteet, sekä lauhat sääolosuhteet (taulukko 15, s. 14). Vuosikustannusten kasvua voidaan hidastaa sähkönostosopimuksilla ja energiatehokkaalla rakentamisella, sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ylläpidolla niiden elinkaaren ajan. Kiinteistön käyttäjillä on myös iso vaikutus energiankulutukseen. Ympäristö- ja energiakertomuksessa esitetyt tiedot on koottu oman seurannan ja energiatoimittajien raporttien pohjalta.

13 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 13 (20) Energiahankinnan vuosikustannukset (alv 0 %) ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) TIKKAMÄKI Lämpö Sähkö Öljy Vesi/jätevesi Yhteensä PAIHOLA 2010 Yhteensä HONKALAMPI Lämpö Sähkö Vesi/jätevesi Yhteensä PKSSK YHTEENSÄ Taulukko 14. Vuoden energiakustannukset (alv 0 %).

14 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 14 (20) Energianhinta ja kulutusmuutokset v. 2013: Vuoden 2013 Joensuun astepäiväluku (lämmitystarve) oli 12,7 % pienempi kuin vuonna Kaukolämmön keskihinta oli noin 11,9 % suurempi, kuin vuonna Vuoden 2013 sähkön keskihinta oli 3,8 % pienempi, kuin Veden/Jäteveden keskihinta oli 5,6 % suurempi, kuin vuonna Vuoden 2013 öljyn keskihinta oli 14,5 % suurempi, kuin vuonna 2012 ENERGIAN KULUTUSMUUTOKSET Tikkamäki Lämpö -14,2 % Sähkö -3,5 % Öljy 13,5 % Vesi/jätevesi -0,3 % Honkalampi Lämpö -10,3 % Sähkö -1,1 % Vesi/Jätevesi -9,3 % Taulukko 15. Energian kulutusmuutokset 2013 verrattuna vuoteen Lämmitystarveluvut (astepäiväluvut) Paikkakunnan lämmitystarveluvut kuvaavat, onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan keskiarvoon. Vertailuarvona käytetään vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua. vuosien lämmitystarveluku, Joensuu 4984 (normaalivuosi) vuonna 2010 lämmitystarveluku, Joensuu 5501 vuonna 2011 lämmitystarveluku, Joensuu 4486 vuonna 2012 lämmitystarveluku, Joensuu 5041 Vuonna 2013 lämmitystarveluku, Joensuu 4400 Vuonna 2013 lämmitystarve oli pienempi, kuin vuonna 2012.

15 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 15 (20) Kaukolämpö Tikkamäen ja Honkalammen alueiden kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n kaukolämpöön. Fortumin kaukolämpölaitokset käyttävät polttoaineena pääosin bioenergia. Kaukolämmön toimittajana Honkalammella toimii Adven Oy. Kaukolämmön kulutus on laskenut Tikkamäen ja Honkalammen alueen kiinteistöissä. Tähän on eniten vaikuttanut viime vuoden pienempi lämmitystarve leudosta säästä johtuen. Kaukolämpöenergian kulutus on hiukan laskenut, myös sääkorjaus huomioon otettuna. Kaukolämmön hinta: Kulutetusta energiasta energiamaksu /MWh. Perusmaksu, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä. Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta. V v Tikkamäki 43,75 / Mwh 48,96 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) - Honkalampi 61,61 / Mwh 68,03 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) Advenin kaukolämpöhinta on Honkalampi - Ylämylly alueella kalliimpaa kuin Joensuussa. Hinta perustuu paikalliseen tuotantotapaan, verkostorakenteeseen ja käytettyyn polttoaineeseen.

16 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 16 (20) Tarkastelujakson (v ) aikana tulleet hinnanmuutokset: (alv 0 %). v hintakehitys: Tammikuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 3,9 /Mwh (9,5 %). Ylämylly Honkalampi alueella alkaen energiamaksu nousi 4,05 /Mwh (7,9 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. v hintakehitys: Heinäkuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 1,2 /Mwh (3 %). Ylämylly Honkalampi alueella alkaen energiamaksu nousi 4,13 /Mwh ja perusmaksu 4 %. v hintakehitys: Syksyllä alkaen Joensuun alueella nousi energia 1 /mwh (n.2,7 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. Ylämylly Honkalampi alueella alkaen energiamaksu nousi 4,5% ja perusmaksu 3,5%. V.2010 hintakehitys: V alusta perusmaksu (tehomaksu) nousi 14,5 %, mutta energiamaksu säilyi entisenä. Kokonaisvaikutus keskimäärin 2,9 %. Ominaiskulutus Tikkamäen lämmön ominaiskulutus on alle Kuntaliiton tilastojen muiden sairaanhoitopiirien tason. Honkalammen ominaiskulutus on Kuntaliiton keskiarvon yläpuolella. Ominaiskulutusten vertailusta ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä kohteen energiatehokkuudesta. Kiinteistöt ovat toiminnoiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan yksilöllisiä. Kuntaliiton tilastopalvelu ei enää ole toiminut v jälkeen. Kuntaliiton v sairaanhoitopiirien keskiarvo 68,15 Kwh/rm3 Tikkamäki 61,60 Kwh/rm3 Honkalampi 76,46 Kwh/rm3

17 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 17 (20) ÖLJY Kevytöljyä käytetään kattilalaitoksen polttoaineena höyryn kehittämiseen, sekä vähäisiä määriä varavoimakoneiden polttoaineena. Varavoimakoneita käytetään sähkökatkotilanteissa sähkön tuottamiseen. Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljynhankinnat. Sopimustoimittajana on Oy Teboil Ab. Sopimusaikana tapahtuu hintamuutoksia markkinahintojen muuttuessa. Mikäli markkinahinta muuttuu riittävästi sopimuksessa mainitussa ajanjaksossa, muuttaa se tarjottua sopimushintaa. Kattilalaitoksen tuottaman höyryn kulutus on nykyään keskussairaalalla pientä verrattuna tilanteeseen, kun kattilalaitos rakennettiin. Lisäksi sen energian käytön hyötysuhde on huono. Tavoitteena on tulevina vuosina korvata nykyiset höyryn käyttökohteen muilla ratkaisuilla, mikä mahdollistaa kattilaitoksen ajamisen alas. Tämä säästäisi vuosittain noin 200 m³ öljyä. VESI/JÄTEVESI Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy Hinta koostuu kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden yleisiä hintoja. Hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia. - Tikkamäki 3,15 / m³ (sis. vesi + jätevesi ) Vuoden 2013 alussa hinnannousut: vesi + 5,4 %, jätevesi +5,3 % Vuoden 2012 alusta hinnannousut: vesi + 4,3 %, jätevesi + 4,4 %. Vuosina 2010 ja 2011 hinnoissa ei tapahtunut muutoksia.

18 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 18 (20) SÄHKÖ Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta (energia) ja - myyjän marginaalista (salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyvät perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön hinnat: - v keskihinta 7,90 snt / kwh - v keskihinta 8,74 snt / kwh - v keskihinta 7,93 snt / kwh - v keskihinta 7,63 snt / kwh Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset v sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 v sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 Sähköenergian kokonaiskulutus on laskenut vuodesta Sähköenergiaa käyttävän tekniikan määrä kuitenkin kasvaa uusissa ja saneeratussa kiinteistöissä. Tämän lisäksi jäähdytyksen tarve kasvaa jatkuvasti sisäilman korkeampien laatuvaatimusten myötä ja jäähdytystä tarvitsevien laitteiden lisääntyessä. On oletettavaa, että sähkönkulutus tulee kasvamaan enemmän suhteessa muihin energioihin. Sähkölaitteiden määrän lisääntyessä niiden tuottama lämpöteho korvaa lämmitysaikaan hiukan kaukolämmön tarvetta. Mutta kesäaikaan sähkölaitteiden lämpökuormaa on jäähdytettävä sähköllä. ATK-laitteita on nykyään todella paljon, mikä osaltaan nostaa sähköenergian kulutusta. Sähköenergian hankinta Sähköhankinta sopimuskaudelle kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Sähköenergiaa hankitaan pohjoismaisen pörssin Nord Poolin sähkömarkkinoilta kuluvalle ja tuleville vuosille ns. johdannaissopimuksilla. Hankintojen tavoitteena on hintariskien hallinta ja edullinen hinta. Sähköenergian tuotehinnat ovat laskeneet, mikä antaa hyviä hinnan kiinnitysmahdollisuuksia.

19 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 19 (20) Syinä pörssihintojen laskuun ovat olleet Pohjoismaiden v hyvä vesivarantotilanne ja leuto sää, minkä vuoksi kysyntä on maltillista. Lisäksi heikonpuoleinen talouden tilanne pitää hinnat alhaisena. Edulliset markkinahinnat hyödynnetään tulevien vuosien johdannaiskiinnityksissä. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET Uudisrakentamisen energiatehokkuutta ohjaavat energiamääräykset ja energiatehokkuusratkaisuissa tarkastellaan aina myös kokonaistaloudellisuutta. Uudet kiinteistöt ovat energiataloudellisempia lämpöenergian osalta, mutta kasvanut tekniikan määrä kuluttaa sähköenergiaa. Uudisrakennuksen käyttöönotossa varmistetaan, että kiinteistö toimii mahdollisimman energiatehokkaasti suunnitelmien mukaan. Tämän jälkeen pyritään pitämään kiinteistön energiatehokkuus sen elinkaaren ajan. Vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuus paranee saneerausten yhteydessä. Pelkästään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä tehdään talotekniikan järjestelmille tarpeen mukaan kokonaistaloudellisuus huomioon otettuna. Vuonna 2013 aloitimme energiansäästötoimenpiteet tarkastelemalla ilmanvaihdon ohjauksia, sisälämpötiloja, jäähdytystä ja järkeistämällä valaistuksen ohjauksia. Nämä toimenpiteet jatkuvat myös tänä vuonna. Rakennusohjelmaan on myös varattu investointirahaa energiansäästötoimenpiteiden suorittamiseen. Tilojen käyttäjien toimintatavoilla on suuri vaikutus rakennusten energiankulutukseen. Pienillä muutoksilla toimintatapoihin voidaan saada aikaan suuria säästöjä isossa organisaatiossa. Tänä vuonna on tavoitteena kehittää käyttäjäorganisaation kulutustottumuksia siten, että järkevästä energiankäytöstä tulisi osa arkipäivää. Tarpeenmukaisella laitteiden käytöllä ja energiatehokkailla käyttötottumuksilla saadaan energiasäästöjä ilman kalliita laiteinvestointeja. Energiankäytön ja energiatehokkuuden tarkempaa seurantaa varten tarkoituksena on kehittää energioiden mittausta ja raportointia. Mittaustiedon kerääminen on edellytys oikeille ratkaisuille ja näiden seurantaan. Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen järjestelmä kiinteistöjen tehokkaaseen energiankäytön hallintaan.

20 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA Ympäristökertomus 20 (20) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelua ja erilliskeräystä jatketaan kunnes Riikinnevan ekovoimala otetaan käyttöön jolloin muovin erilliskeräys arvioidaan uudelleen. - Uusien rakennusten ja peruskorjattavien yksiköiden asianmukaisten jätetilojen tarve on huomioitava tilojen suunnittelussa. Jätejakeiden lajittelutarve ja pitkät siirtomatkat edellyttävät riittävän kokoiset jätehuoneet jokaiseen yksikköön ja sisäisen kuljetuksen resurssien huomioiminen on tärkeää. Imukuljetusjärjestelmän rakentamista laajennusosiin on tutkittava vakavasti, koska jätteiden pitkä siirtomatka vaatii kuljetuskalustoa ja henkilöresursseja sekä aiheuttaa kellarikäytäviin kuormitusta ja ruuhkia henkilöliikenteen edelleen lisääntyessä. - SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. Sairaaloiden jäteohjeistusta kehitetään ja pyritään yhdenmukaistamaan keskeisiltä osin. - Jätekoulutusta jatketaan laitoshuoltajille ja terveydenhoito-oppilaitoksen opiskelijoille sekä mahdollisuuksien mukaan myös muille henkilöstöryhmille, asiakkaille ja potilaille. - Rakennusjätteen lajittelun koulutusta järjestetään laskutyöurakoitsijoille. - Kiinteistöjen energiatehokas ylläpito ja energiansäästötoimenpiteisiin investoiminen. - Tilojen käyttäjien ohjaaminen järkevään energiankäyttöön. - Kiinteistöjen tehokkaan energiankäytön hallinnan kehittäminen.