MAESTRO. Ohjaajan käsikirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAESTRO. Ohjaajan käsikirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn"

Transkriptio

1 MAESTRO Ohjaajan käsikirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

2

3 MAESTRO Ohjaajan käsikirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn Copyright Suomennos Kieliasun ja sisällön muokkaus Rag Doll-sarjakuvat Muut sarjakuvat Layout ja taitto Gregory Clarke Liisa Laakso-Tammisto Kaisa Humaljoki Tuija Koskinen Satu Lähteinen Riitta Pelkonen Maria Vuorilehto Merja Ruotsi Kaisa Leka Marjut Grainger Vantaa, 2010

4 Esipuhe MAESTRO-kurssi (MAsennuksen Ennaltaehkäisy STRessinhallintaa Opettelemalla) on tarkoitettu vuotiaille nuorille, joilla on lieviä masennus- tai stressioireita. Kurssi käsittää kahdeksan koulupäivän aikana toteutettavaa tapaamiskertaa, erilaisia kotitehtäviä sekä jatkotapaamisen puolen vuoden kuluttua kurssin loppumisesta. Kurssin on alun perin kehittänyt Gregory Clarke työryhmineen USA:ssa, jossa se tunnetaan nimellä The Adolescent Coping With Stress Course. Suomen oloihin MAESTRO-kurssi on muokattu osana Vantaan Sateenvarjo-projektia Depression esiintyvyys kasvaa voimakkaasti juuri nuoruudessa ja se onkin keskeisimpiä nuorten mielenterveyden häiriöitä. Depressio on vakava, nuoren nykyisyyttä ja usein myös tulevaisuutta uhkaava häiriö, joten sen ennaltaehkäisyyn panostaminen kannattaa. Melko lievätkin nuoren masennusoireet lisäävät huomattavasti depressioon sairastumisen riskiä. Kansainväliset tutkimukset tukevat MAESTROn tyyppisen riskiryhmään kohdennetun ennaltaehkäisyn vaikuttavuutta. Suomessa tutkitaan parhaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamassa ja koordinoimassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa tämän intervention soveltuvuutta ja vaikuttavuutta suomalaisessa kouluympäristössä toteutettuna. Tähän mennessä karttunut kokemus MAESTROsta on myönteistä. Toivottavasti mahdollisimman moni koulun ammattilainen kouluttautuu kurssin ohjaajaksi ja käynnistää Maestro-kursseja omassa koulussaan. Helsingissä Mauri Marttunen Tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö

5 Käyttöohjeita MAESTRO-kurssin ohjaajille Tässä ohjaajan käsikirjassa kuvataan nuorten 8-osainen stressinhallintakurssi yksityiskohtaisesti. Tapaamiset ovat tarkasti jäsenneltyjä ja aikataulutettuja. MAESTRO-kurssin rakenteeseen, sisältöön ja etenemistahtiin kannattaa tutustua hyvin ennen ryhmätapaamisia. Stressinhallintakurssi on tarkoitettu lievistä masennuksen tai stressin oireista oireileville nuorille. Se ei ole psykoterapiaa eikä sovellu vaikeasti oireileville. Vaikka kurssilla keskitytään nuorten kokemiin vaikeuksiin ja ongelmiin, on ohjaajan tärkeää muistuttaa myös positiivisista asioista ja ylläpitää myönteistä ja toiveikasta asennetta. Ohjaajan on hyvä olla empaattinen ja kannustava. Kurssin ohjaaminen on kuitenkin ennenkaikkea opettamista. Ennen kurssin alkua on ohjaajien hyvä haastatella kurssille ohjatut oppilaat. Haastattelussa kartoitetaan oppilaan motivaatio ja soveltuvuus ryhmätyöskentelyyn. Mikäli jonkin ryhmäläisen vointi huononee kurssin aikana, ohjaajat huolehtivat hänen jatkohoidon järjestämisestä. Kurssi sisältää ohjaajan luentoja, keskusteluja, demonstraatioita, ryhmätoimintaa ja kotitehtäviä. Ääneen luettavan tekstin voi lukea sanasta sanaan, mutta sujuvammalta se kuulostaa ohjaajan omin sanoin kertomana. Sisältöä ei tule kuitenkaan muuttaa oleellisesti. Suosittelemme kirjoittamaan kaikki fläpille tulevat tekstit jo etukäteen. Samaa fläppiä voi käyttää uudelleen myöhemmillä kursseilla. Käsikirjassa olevien kirjasintyyppien ja symbolien selitykset: Kursivoitu teksti Perusteksti = ohjaajien opastus = ääneen luettava teksti? = kysymyksiä nuorille v.. = vastausesimerkkejä = kehu, kiitä ja kannusta nuoria = fläpille kirjoitettava teksti

6 SISÄLLYSLUETTELO NUORTEN STRESSINHALLINTAKURSSIN SISÄLTÖ 1.0 MITÄ STRESSI ON? 9 (8) 1.1 KURSSIN ESITTELY 10 (9) 1.2 TUTUSTUMINEN 10 (9) 1.3 MITÄ STRESSI ON? 12 (10) 1.4 MITÄ MASENNUS ON? 13 (10) 1.5 OMAT TAVOITTEET 19 (13) 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA 20 (14) 1.7 KOTITEHTÄVÄT 20 (16) 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 21 (16) 2.0 STRESSIN KANSSA PÄRJÄÄMINEN 22 (17) 2.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 23 (18) 2.2 TÄMÄN RYHMÄN PELISÄÄNNÖT 24 (18) 2.3 KIELTEISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN 25 (19) 2.4 AJATUKSIA RYHMÄSTÄ 32 (26) 2.5 MIELIALAKYSELY 32 (26) 2.6 KOTITEHTÄVÄT 33 (26) 2.7 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 33 (26) 3.0 STRESSAAVAT TILANTEET JA AJATTELU 34 (27) 3.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 35 (28) 3.2 KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNISTAMINEN 36 (28) 3.3 MYÖNTEISEN AJATTELUN LISÄÄMINEN 38 (29) 3.4 OMIEN TAVOITTEIDEN KERTAAMINEN 39 (31) 3.5 KOTITEHTÄVÄT 40 (31) 3.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 40 (31) 4.0 KIELTEISEN AJATTELUN TARKKAILU 41 (32) 4.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 42 (33) 4.2 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN 4.3 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI 46 (35) 4.4 KOTITEHTÄVÄT 55 (37) 4.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 56 (39)

7 5.0 TOISIA KOSKEVA KIELTEINEN AJATTELU 57 (40) 5.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 58 (41) 5.2 AJATUSTEN TAUSTALLA OLEVIEN KIELTEISTEN USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN 59 (41) 5.3 TOISIA KOSKEVAT KIELTEISET AJATUKSET 64 (46) 5.4 KOTITEHTÄVÄT 67 (49) 5.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 67 (49) 6.0 AKTIVOIVIIN TAPAHTUMIIN SUHTAUTUMINEN 68 (51) 6.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 69 (52) 6.2 A-B-C -HARJOITUKSIA 69 (52) 6.3 MISTÄ EPÄREALISTISET USKOMUKSET TULEVAT 71 (54) 6.4 ONGELMANRATKAISUMENETELMÄ KIELTEISIÄ AJATUKSIA AKTIVOIVIEN TAPAHTUMIEN KÄSITTELYSSÄ 73 (55) 6.5 KOTITEHTÄVÄT 79 (58) 6.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 79 (58) 7.0 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN PYSÄYTTÄMISTEKNIIKAT 80 (59) 7.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 81 (60) 7.2 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN PYSÄYTTÄMISTEKNIIKAT 81 (60) 7.3 A-B-C:N KÄYTTÖ OMASSA ELÄMÄSSÄ 83 (62) 7.4 MERKIT JA MUISTUTUKSET tai TEKEMÄTTÄ JÄÄNEET KURSSIN OSAT 84 (62) 7.5 KOTITEHTÄVÄT 87 (63) 7.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 87 (63) 8.0 STRESSAAVAT TILANTEET, MASENNUKSEN EHKÄISY, VIIKOITTAISTEN TAPAAMISTEN PÄÄTÖS 88 (65) 8.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 89 (66) 8.2 "HÄTÄSUUNNITELMAT" 89 (66) 8.3 SAAVUTUKSISTA KIINNIPITÄMINEN 91 (67) 8.4 KYSELYLOMAKKEET 93 (67) 8.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 93 (67) 8.6 VIIKOITTAISTEN TAPAAMISTEN PÄÄTÖS 93 (67) LIITTEET MIELIALAPÄIVÄKIRJA KIELTEISET AJATUKSET MYÖNTEISET AJATUKSET MYÖNTEISET VASTA-AJATUKSET ABC-LOMAKE MUREHTIMISLUKUJÄRJESTYS HÄTÄSUUNNITELMAT MIELIALAKYSELY AJATUKSIA RYHMÄSTÄ MAESTRO-TODISTUS

8 8 Ohjaajan käsikirja Nuorten stressinhallintakurssin sisältö 1. Tapaaminen Mitä stressi on? kurssin esittely, tutustuminen, mitä stressi on, mitä masennus on, omat tavoitteet, mielialapäiväkirja 2. Tapaaminen Stressin kanssa pärjääminen tämän ryhmän pelisäännöt, kielteisten ajatusten tunnistaminen, ajatuksia ryhmästä, mielialakysely 3. Tapaaminen Stressaavat tilanteet ja ajattelu kielteisiä ajatuksia laukaisevien tapahtumien tunnistaminen, myönteisen ajattelun lisääminen, omien tavoitteiden kertaaminen 4. Tapaaminen Kielteisen ajattelun tarkkailu epärealististen ajatusten tunnistaminen, epärealistisen ajattelun muuttaminen todenmukaiseksi 5. Tapaaminen Toisia koskeva kielteinen ajattelu ajatusten taustalla olevien kielteisten, uskomusten tunnistaminen, muita koskevat kielteiset ajatukset 6. Tapaaminen Aktivoiviin tapahtumiin suhtautuminen A-B-C -harjoituksia, mistä epärealistiset uskomukset tulevat, ongelmanratkaisumenetelmä kielteisiä ajatuksia, aktivoivien tapahtumien käsittelyssä 7. Tapaaminen Epärealististen ajatusten pysäyttämistekniikat epärealististen ajatusten pysäyttämistekniikat, A-B-C:n käyttö omassa elämässä, merkit ja muistutukset tai tekemättä jääneet kurssin osat 8. Tapaaminen Stressaavat tilanteet, masennuksen ehkäisy, viikottaisten tapaamisten päätös "hätäsuunnitelmat", saavutuksista kiinnipitäminen, kyselylomakkeet

9 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 9 1. Tapaaminen MITÄ STRESSI ON? MATERIAALI: 1. Nuorten työkirjat 2. Kyniä 3. Ohjaajan itsestään kertomiseen tarvittava materiaali (tai mikäli joku nuorista on etukäteen tähän lupautunut, hänen materiaalinsa) 4. Kello OHJELMA: (taululla tai fläpillä valmiina) 1.1 KURSSIN ESITTELY (5 min) 1.2 TUTUSTUMINEN (25 min) 1.3 MITÄ STRESSI ON? (15 min) 1.4 MITÄ MASENNUS ON? (15 min) 1.5 OMAT TAVOITTEET (5 min) 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA (10 min) 1.7 KOTITEHTÄVÄT (5 min) 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN (10 min)

10 10 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen 1.1 KURSSIN ESITTELY (5 min) Tervetuloa! 0len iloinen siitä, että olette kaikki täällä. Ennen kuin aloitamme, haluaisin lyhyesti kertoa, mistä tässä ryhmässä on kyse. Monet teistä ovat jo kuulleet nämä asiat aikaisemmin, mutta haluan vielä varmistaa, että ne tulevat kaikille selväksi. Meillä on kahdeksan viikottaista tapaamista, joiden tavoitteena on auttaa sinua oppimaan stressinhallintataitoja. Joskus on mahdollista järjestää yksi tai useampia harvajaksoisia lisätapaamisia, joissa voidaan keskustella onko opituista taidoista ollut hyötyä ja opetellaan joitakin uusia stressinhallintatekniikoita. Jokaisella tapaamisella opimme taitoja, jotka perustuvat edellisen viikon asioihin. Siksi on tärkeää, että olet mukana joka kerralla. Jos kuitenkin jostain syystä et pääse johonkin tapaamiseen, me ohjaajat otamme sinuun yhteyttä ja kerromme, mitä teimme, jotta olet sitten valmistautunut seuraavaa kertaa varten. Sopikaa yhteydenottotavasta esim. tekstiviesti. Jos sinulla on milloin tahansa kysyttävää tai jotain mieltäsi askarruttavaa kurssin aikana, voit ottaa meihin ohjaajiin yhteyttä. Sinulla/vanhemmillasi on yhteystietomme, jotka annoimme ennen ryhmän alkua. Voit tehdä muistiinpanoja niille varattuun tilaan. 1.2 TUTUSTUMINEN (25 min) Tutustumistehtävän tavoitteena on se, että nuoret oppivat tuntemaan toisiaan. Lisäksi nuoret oppivat kertomaan omista asioistaan toisille ihmisille. Voit muistuttaa heitä sananlaskusta "jaettu suru on puoli surua ja jaettu ilo on kaksinkertainen ilo". Malliksi ohjaajat voivat haastatella ja esitellä toisensa käyttäen aikaa alle minuutin hyödyntäen mahdollisimman montaa taululle kirjoitettua kysymykstä. Jaa nuoret pareihin. Jos parit eivät mene tasan, laita johonkin ryhmään kolme nuorta tai sitten ohjaaja itse haastattelee ja esittelee nuoren joka jää vaille paria.

11 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 11 Tällä ensimmäisellä tapaamisella käytämme aikaa tutustumiseen. Jokainen saa kertoa 5 minuuttia itsestään toiselle ryhmäläiselle. Minä annan merkin, kun enää yksi minuutti on jäljellä. Sen jälkeen vaihdetaan vuoroa ja toinen kertoo itsestään. Tässä on muutamia kysymyksiä, joita voi käyttää haastatteluun. Nämä kysymykset ovat myös sivulla 9. Siellä on tilaa, johon saatte kirjoittaa haastateltavan vastaukset. Haastattelukysymykset (taululla tai fläpillä valmiina) 1. Missä asut? 2. Mitä harrastat? Mitä kivaa puuhaat vapaa-ajallasi? 3. Millaisissa asioissa olet taitava tai hyvä? 4. Ketkä ovat sinulle tärkeitä? Vanhemmat, siskot, veljet, ystävät, lemmikit? 5. Mistä musiikista pidät eniten, entä kirjoista tai elokuvista? Nyt sinä ja parisi haastattelette vuorotellen toisianne. Käyttäkää näitä kysymyksiä. Kun olette valmiit, saatte esitellä parinne muulle ryhmälle. Vaikka vasta seuraavalla kerralla käymme läpi ryhmän pelisääntöjä, niin nyt jo kerron, että tärkein niistä on luottamuksellisuus. Älkää keskustelko näissä ryhmätapaamisissa kuulemistanne asioista ulkopuolisten kanssa, esimerkiksi vanhempien, ystävien tai sisarusten kanssa. Nuoret siirtyvät haastatteluiden tekemiseen. Muista huolehtia ajankulusta. Nyt sinä ja parisi kerrotte meille muille vuorotellen toisistanne. Käytättäkää taululla olevia kysymyksiä. Koska teitä on niin paljon, yritetään pitää esittely noin minuutin pituisena. Muista lopussa kiittää nuoria (varsinkin ujoja ja syrjäänvetäytyviä nuoria) haastattelukysymysten käytöstä ja osallistumisesta harjoitukseen...

12 12 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen 1.3 MITÄ STRESSI ON? (15 min) Pohjusta keskustelu stressistä ja sen eri muodoista käyttämällä tässä kappaleessa annettuja kysymyksiä. Stressi on yksilöllistä; se mikä stressaa yhtä, ei stressaa toista. Huomauta tästä, kun nuoret keksivät esimerkkejä. Tämän ryhmän tarkoituksena on opettaa stressinhallintataitoja, joilla voi suojautua stressin aiheuttamilta vakavammilta ongelmilta: masennukselta ja ärtyisyydeltä, jännitykseltä tai hermostuneisuudelta tai katkeruudelta. Aloitetaan kuitenkin puhumalla stressistä.? MITÄ STRESSI ON? MINKÄLAISIA ESIMERKKEJÄ TEILLÄ ON STRESSISTÄ? MILTÄ STRESSI TUNTUU? MITEN STRESSAANTUNUT IHMINEN TOIMII TAI KÄYTTÄYTYY? v Kun kysyt mitä stressi on varmistu siitä, että suurin osa on listalla: fyysiset tuntemukset (päänsärky, ärtyneisyys, sydämen tykytys) unihäiriöt keskittymättömyys ajatusten juuttuminen huolestuminen toivottomat ja kielteiset ajatukset Luen nyt teille lyhyen kuvauksen. Samalla kun kuuntelet tarinaa, mieti kahta asiaa. Ensinnäkin, millaisia stressaavia asioita tämän ihmisen elämässä on? Ja toiseksi, vaikuttaako hänen reaktionsa uskottavalta? ESIMERKKI: Markku on 16-vuotias lukion ykkösluokkalainen. Hänen isänsä on ollut usean vuoden ajan välillä masentunut, välillä ihan tavallinen. Isä on aina sanonut olevansa todellinen luuseri, joka ei onnistu missään. Markku itse on keskitason oppilas, joka saa kokeista seiskoja ja kaseja. Sitten yhdessä välitodistuksessa Markun numerot ovat suurelta osin seiskoja ja kuutosia ja siellä on pari viitostakin. Kyse ei kuitenkaan ole mistään katastrofista, mutta Markku alkaa uskoa, että hänkin on samanlainen ikuinen luuseri kuin hänen isänsä eikä hän enää koskaan onnistuisi missään. Seuraavien kuukausien kuluessa hän alkaa vetäytyä kavereittensa seurasta ja olla yhä enemmän yksinään huoneessaan. Hän ajattelee, ettei kukaan pidä hänestä tai halua olla hänen kanssaan. Kaverit yrittävät soitella hänelle, mutta sitten he antavat lopulta periksi. He eivät enää pyydä häntä mukaan, koska hän aina sanoo ei. Markku alkaa tuntea itsensä apeaksi, synkäksi ja väsyneeksi. Hän huomaa myös, että keskittyminen alkaa olla vaikeaa, ja hänen numeronsa laskevat lisää. Hän alkaa lintsata koulusta monta kertaa viikossa. Hän viettää päivät yksin ja onnettomana, tuntee olonsa sekavaksi ja ajatelee: "kyllä minä olen tyhmä!"

13 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 13? MILLAISIA STRESSITEKIJÖITÄ MARKUN ELÄMÄSSÄ OLI? VAIKUTTAAKO TÄMÄ TILANNE SINUSTA TODENMUKAISELTA? VOISIKO NÄIN KÄYDÄ JOLLEKIN TUNTEMALLESI IHMISELLE? Kysyessäsi esimerkissä olevan Markun stressitekijöistä tulevat useimmiten esiin masentunut vanhempi, huonot numerot ja vetäytyminen kavereiden seurasta. Markun yksinäisyys nimetään kenties myös stressitekijänä. Jos tilanteeseen sopii, huomauta, että jokainen kielteinen uskomus johti eristäytymiseen, mikä johti uusiin kielteisiin ajatuksiin, mikä johti... jne. Tässä esimerkissä Markku masentui. Masennuksen tunne ei ole epänormaalia tai merkki siitä että on hullu. Masennus on hyvin tavallista kaikenikäisillä ihmisillä. Ihmiset yleensä yrittävät selvitä elämänsä stressitekijöistä ja ongelmista, mutta joskus ne vain kaatuvat päälle niin että ihminen masentuu. 1.4 MITÄ MASENNUS ON? (15 min) Jos masennuksen oireita ja syitä ei ennätetä käydä läpi ensimmäisellä kerralla, siirry suoraan masennuskierteen käsittelyyn ja palaa oireisiin ja syihin jollain myöhemmällä tapaamisella. Alusta keskustelu masennuksesta käyttämällä annettuja kysymyksiä apunasi. Kirjoita vastaukset taululle. Nyt etsitään sanoja, joita koko ryhmän mielestä voidaan käyttää vakavasta masennuksesta ja toisaalta taas vähemmän syvästä masennuksesta tai alakulosta. Esimerkkejä ovat surullinen, alakuloinen, alamaissa, surkea, itkuinen. Stressin kokeminen ja stressaantunut olo on hyvin tavallista. Mutta jos stressiä on liikaa tai se kestää pitkään, voi seurata masennusta kuten Markun tapauksessa. Jokainen on välillä alamaissa, se on ihan normaalia. Siksi on vaikea erottaa, milloin masentuneisuus ja alakulo on vain ohimenevää ja milloin se on taas vakavampaa.? MIKÄ ON VAKAVAA MASENNUSTA? TUNNETKO KETÄÄN, JOKA ON OLLUT VAKAVASTI MASENTUNUT? MITEN SE EROAA "JOKAPÄIVÄISESTÄ" MASENNUKSESTA? MITEN SINÄ KUVAAT SITÄ, KUN OLET ALLAPÄIN? MITÄ SANAA KÄYTÄT?

14 14 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen Yleensä ajatellaan, että masennus on vakavaa, kun siihen liittyy seuraavia oireita: 1. Alakuloisuus tai ärtyneisyys kestää yli kaksi viikkoa (ja tyypillisesti pidempäänkin). 2. Alakuloisuus tai ärtyneisyys on tavallisin tunne useimpina päivinä. 3. Samaan aikaan esiintyy unen ja ruokahalun puutetta tai lisääntymistä sekä uupumusta. Nämä oireet on listattu työkirjan sivulla 10.? MINKÄ ASIOIDEN LUULET AIHEUTTAVAN ENITEN MASENNUSTA? MITKÄ ASIAT TUNTUVAT "LAUKAISEVAN" SURKEAT TUNTEET? Kun kysyt, mikä aiheuttaa masennusta, yritä saada nuoria kertomaan omia ajatuksiaan ja listaa ne taululle. Varmistu siitä, että suurin osa seuraavista on listalla: Stressaavat tilanteet, joihin ei tunnu löytyvän ratkaisua. Yhteyden menettäminen johonkin läheiseen (esim. kuolema, avioero, muutto, eroaminen, riidat kaverien ja perheen kanssa, koulun loppuminen). Paljon kielteisiä ajatuksia itsestä, omasta elämäntilanteesta ja perheestä. Ei ole ketään, jolle kertoa asioistaan; ystävien puute. Ympärillä on muita masentuneita ihmisiä. Perinnölliset taipumukset (samalla tavalla kuin silmien tai hiusten väri on perinnöllinen). Muutokset aivokemiassa. Anna myönteistä palautetta nuorten vastauksista. Monissa tapauksissa masennus on monen tekijän yhteisvaikutuksen seurausta. Masennus voi esimerkiksi kehittyä monen stressaavan tilanteen seurauksena, esim. vanhempien kanssa riitelyn, vanhempien masennuksen ja samaan aikaan sattuneen poika- tai tyttöystävästä eroamisen seurauksena. Mikä tahansa näistä asioista saattaisi jo yksinäänkin aiheuttaa masennuksen joissain tapauksissa, mutta usein useat erilliset ja peräkkäiset tapahtumat laukaisevat masennuksen.

15 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 15 Tuntemukset Tunnetilat Jokainen osa vaikuttaa toisiin Toiminta Käyttäytyminen Ajattelu "Kaikki vaikuttaa kaikkeen" - kolmio Kolmiokuviossa työkirjan sivulla 11 näkyy, kuinka mieliala (esimerkiksi surkeuden tunne, viha tai ärtyneisyys), ajatukset ja oma käyttäytyminen ja tekeminen liittyvät kaikki toisiinsa. Pienet tai suuremmat muutokset missä tahansa näistä asioista voivat johtaa muutoksiin myös kolmion muissa kahdessa kärjessä.? KEKSITKÖ ESIMERKIN SIITÄ, KUINKA MUUTOKSET OMASSA KÄYTTÄYTYMISESSÄ VOIVAT MUUTTAA MIELIALAA? ENTÄ KEKSITKÖ ESIMERKKEJÄ SIITÄ, MITEN MUUTOKSET AJATTELUSSA VOIVAT MUUTTAA MIELIALAA?

16 16 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen KIELTEINEN KIERRE Normaali mieliala Teen mukavia asioita entistä vähemmän Ajattelen: "Kukaan ei pidä minusta" En enää huolehdi ulkonäöstäni Olen huonotuulinen Tunnen itseni surulliseksi Tunnen oloni entistä huonommaksi Itken koko ajan HOITOA VAATIVA MASENNUS Saan huonoja numeroita koulussa Ajattelen: "Olen luuseri" Välttelen ystäviäni Mietin itseni vahingoittamista MYÖNTEINEN KIERRE Normaali mieliala Rupean taas töihin Kutsun ystäviä kotiin syömään En ole juurikaan masentunut Itkeskelen vähemmän Ajattelen: "Ehken olekaan luuseri ihan kaikessa" Nautin elokuvasta En ole enää niin surullinen Suostun puhumaan puhelimessa kaverin kanssa Ajattelen: "Ehkä pystynkin olemaan onnellinen" Nauran ensi kertaa kuukausiin Nousen sängystä HOITOA VAATIVA MASENNUS

17 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 17 Kierrekuva työkirjan sivulla 12 osoittaa, kuinka masennus voi alkaa useista pienistä stressaavista tilanteista, vaikkapa vain vähäisestä kavereiden välttelystä. Mutta sitten mielialan ja käyttäytymisen muutokset kuten vetäytyminen ja haluttomuus lähteä mukaan voivat johtaa siihen, että ihminen tuntee itsensä yhä kurjemmaksi ja ajattelee ikäviä ajatuksia itsestään ja tilanteestaan. Tämä taas voi johtaa yhä pahempaan surkeuteen ja sitä rataa kierrettä alaspäin.? NÄETKÖ, KUINKA JOKAINEN PIENI MIELIALAN MUUTOS, OMAT AJATUKSET JA TEKEMISET (TAI USEIN TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISET, KUTEN KAVEREIDEN VÄLTTELY) VOI JOHTAA PAHENEVAAN ALAKULOON (ELI MASENNUSKIERTEEN ALKUUN)? VAIKUTTAAKO TÄMÄ TILANNE SINUSTA TUTULTA? TUNNETKO JONKUN, JOKA OLISI OLLUT TÄLLAISESSA MASENNUSKIERTEESSÄ? Masennuskierre-kuva osoittaa, kuinka masennus voi alkaa pienestä ja sitten kasvaa kuin rinnettä alas pyörivä lumipallo, kunnes se on yhä suurempi ja vaikeammin hallittavissa. Ihmisen on kuitenkin mahdollista pysäyttää tuo alaspäin vievä kierre varhaisessa vaiheessa ja joko tehdä enemmän mukavia asioita tai muuttaa kielteistä ajatteluaan - ja näin keskeyttää masennuskierre ennenkuin se karkaa käsistä. Tässä on koko tämän kurssin tärkein asia: opit tarkkailemaan omaa ajatteluasi ja muuttamaan sitä silloin kuin haluat niin, että pystyt estämään alakulon kierteeseen joutumisen. Sama taito toimii vihan, katkeruuden, hermostuneisuuden, syyllisyydentunteen ja muiden kielteisten tunteiden käsittelyssä. Opit myös tutkimaan omia uskomuksiasi ja kysymään itseltäsi, ovatko ajatuksesi kenties liian kielteisiä, liioiteltuja tai osittain epätosia ja vääristyneitä. Joskus ajatukset nimittäin ovat totta, mutta toisinaan kaikilla meillä on ajatuksia, jotka ovat liian kielteisiä ja ankaria itseä kohtaan. Kuten esimerkiksi: "Epäonnistun kaikessa mitä teen." Kun näitä ajatuksia nousee mieleen, sinulla on keinot puuttua niihin - ja pysäyttää kurja olo alkuunsa. Eli: 1. Opit testaamaan, ovatko kielteiset ajatukset itsestäsi ja tilanteestasi tosia. Silloin voi olla kyse kielteisistä ajatuksista, jotka liittyvät siihen, että olet stressaantunut perhetilanteesta, kouluasioista tai ystäviin liittyen. 2. Kun kielteiset ajatuksesi ovat epärealistisia, opit korvaamaan ne realistisemmilla ja todemmilla ajatuksilla itsestäsi ja tilanteestasi. Nämä ajatukset ovat usein myönteisempiä. Tämä saattaa vaikutta epätavalliselta keinolta hallita stressiä, mutta siinä on tietty logiikka.

18 18 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen? KEKSIIKÖ KUKAAN MIKÄ VOISI OLLA YHTEYS OMAN AJATTELUN MUUTTAMISEN JA STRESSIREAKTION HALLITSEMISEN VÄLILLÄ? MITEN EDELLISEN ESIMERKIN MARKKU OLISI VOINUT MUUTTAA AJATTELUAAN? Katso vielä "Kaikki vaikuttaa kaikkeen"-kolmiota. Kun muutat kielteisiä ajatuksiasi tai tulkintojasi stressitilanteista, et ole niin poissa tolaltaan. Stressi ei ole itsessään muuttunut, mutta oma reaktiosi on. Tietenkin stressitilanteen käsittely vaatii vielä työtä, mutta tunnet itsesi vähemmän alakuloiseksi, vähemmän vihaiseksi, siedät paremmin yhdessäoloa muiden kanssa jne. Muista tämä myönteinen kierre. Katso toista kierrettä, joka on siis kielteisen kierteen vastakohta, myönteinen kierre. Näetkö kuinka pienet myönteiset ajattelun ja käyttäytymisen muutokset johtavat mielialan paranemiseen vähän kerrallaan? Ja nämä muutokset taas johtavat myönteisempään ajatteluun, mukavampaan toimintaan ja käyttäytymiseen ja yhä parempaan mielialaan. Tähän sinä pystyt kun tämä kurssi on lopussa. Masennus perheessä Rohkaise nuoria keskustelemaan periytyvyydestä, mallioppimisesta ja masentuneeseen perheenjäseneen liittyvistä stressitilanteista. Voi olla syytä mainita, että sama logiikka kuin periytyvyydessä pätee mallioppimisen kautta saatuihin malleihin. Se, että vanhempasi ajattelevat tai käyttäytyvät tavalla, joka johtaa heidät masentumaan, ei tarkoita sitä, että sinunkin olisi toistettava samoja malleja. Kun kysyt masennusriskin vähentämiskeinoista, yritä yhdistää nuorten muutosehdotukset ryhmän harjoittelemiin taitoihin. Jos joku on hyvin skeptinen, kysy heiltä, olisivatko he valmiit testaamaan asiaa "tieteellisesti" oppimalla ja käyttämällä näitä taitoja ja toteamalla, että olo paranee. Äsken listasimme niitä asioita, jotka saattavat aiheuttaa alakuloa. Yksi aiheuttaja voi olla jonkun perheenjäsenen masennus. Jos jompikumpi vanhemmista kamppailee alakuloisen olon kanssa, voivat lapsetkin tuntea itsensä alakuloiseksi.? MIKSI SE, ETTÄ ÄITI TAI ISÄ ON MASENTUNUT, AIHEUTTAA NUORELLE TAI LAPSELLE MASENNUKSEN TUNTEEN? Nykytiedolla emme pysty sanomaan tarkasti, miksi masentunut isä tai äiti on muiden perheenjäsenten masennuksen riskitekijä. Mitään teorioista ei ole tutkittu tarpeeksi, jotta voitaisiin sanoa asiasta jotain varmaa. Asiantuntijat uskovat kuitenkin, että monen tekijän yhdistelmä lisää nuoren riskiä joutua kielteisten tunteiden ja ajatusten kierteeseen. Kun ihmiset kuulevat, että osa masennusriskistä voi olla perinnöllistä, he voivat menettää toivonsa ja ajatella: Minähän masennun joka tapauksessa, yritänpä oppia jotain uutta tai en.

19 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 19 Näin jotkut uskovat, mutta todennäköisesti he eivät ole oikeassa. Jos esimerkiksi kaksosista toinen masentuu, on vain 25 prosentin mahdollisuus, että toinenkin identtisistä kaksosista masentuu, vaikka heillä on täsmälleen samanlaiset geenit. Se osoittaa, että perinnölliseen masennusriskiin voi vaikuttaa. Kerron yhden esimerkin siitä, että on mahdollista tehdä jotain perinnölliselle riskille: Osa huonohampaisuuden riskistä on perinnöllistä. Sinulla voi olla suurempi riski saada reikiä hampaisiisi kuin sellaisilla, joilla ei ole huonohampaisuuden perintötekijöitä. Et silti varmuudella saa reikiä. Pesemällä hampaat ja huolehtimalla hampaista hyvin ja säännöllisesti pystyt pienentämään riskiä ja pitämään hampaat suhteellisen hyvässä kunnossa. Ehkä sinulla on jopa yhtä vähän reikiä kuin "hyvät hampaat" perineillä ihmisillä, mutta sinun pitää muuttaa käyttäytymistäsi ja tehdä enemmän töitä hyvien hampaiden eteen.? SAAKO HAMMASESIMERKKI SINUT AJATTELEMAAN UUDELLA TAVALLA MASENNUKSESTA, VARSINKIN JOS SITÄ ON TEILLÄ PERHEESSÄ TAI SUVUSSA? MITEN MASENNUSRISKIÄ VOISI PIENENTÄÄ? MITÄ MUUTOKSIA ELÄMÄSSÄ TARVITTAISIIN? Tässä ryhmässä opit, että tosiasioihin perustuva ajattelutapa on tehokas tapa estää alakulon kierre. Me uskomme, että tässä ryhmässä opituilla taidoilla sinä voit paremmin hallita monia elämäsi alueita, vaikka se nyt vaikuttaa mahdottomalta. Voit oppia hallitsemaan tunteitasi ja sitä miten reagoit elämässä oleviin stressaaviin asioihin. Monet uskovat, etteivät he voi mitenkään vaikuttaa ongelmiinsa ja siihen, miltä heistä tuntuu. Tässä ryhmässä opit taitoja, joita voit käyttää muuttaaksesi tapaasi ajatella ja toimia stressitilanteissa. Näiden taitojen avulla voit muuttaa sitä, miltä sinusta tuntuu ja pärjätä paremmin tunteittesi kanssa. 1.5 OMAT TAVOITTEET (5 min) Omiin tavoitteisiin palataan vielä kolmannella tapaamiskerralla. Jos kukaan ei halua kommentoida kysymystä, sano, että sekin on OK. Kuten sanoimme äsken, meidän tavoitteemme on, että sinä opit tällä kurssilla pärjäämistä stressin, alakuloisuuden ja ärtyneisyyden tunteiden hallitsemista ja että välttyisit tulevaisuudessa masentumiselta. Toivomme kuitenkin, että kaikilla teillä on myös oma henkilökohtainen oppimistavoite tässä ryhmässä.? ONKO KELLÄÄN SELLAISTA TÄHÄN RYHMÄÄN LIITTYVÄÄ TAVOITETTA, JOSTA HALUAISI KERTOA MUILLE? Palataan tähän vielä, kun olette ehtineet miettiä asiaa.

20 20 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA (10 min) Opeta mielialapäiväkirjan käyttö (s. 95, liite 1). Yritä selvittää, ovatko nuoret tajunneet 7-portaisen asteikon käytön. Jos se vaikuttaa sekavalta, käy läpi lisää esimerkkejä: Miten lämmintä on Pohjoisnavalla? Miten kuumaa on Saharassa? Miten lämmintä on kesällä Suomessa? Miten lämmintä on tänään (yli vai alle keskiarvon?) Jatka tätä, kunnes kaikki nuoret osaavat käyttää asteikkoa. Kurssin aikana seuraamme omaa oloamme täyttämällä mielialapäiväkirjaa, joka on työkirjan sivulla 14. Mielialapäiväkirjassa on seitsenportainen asteikko Numero 7 tarkoittaa, että olosi on parempi kuin ikinä ennen elämäsi aikana. Kirjoita kuvaus tällaisesta olosta mielialapäiväkirjaan, jotta muistat miltä seiskan olo tuntuu. Muista että tällaisia tunteita on melko harvoin. Tavanomaisina "hyvinä" päivinä olo on luokkaa 5,5 tai 6. Keskinkertainen päivä on 4, koska se numero on tämän 7-portaisen asteikon keskipiste. Ajattele sitten kamalinta mahdollista oloa. Sen numero on 1. Kirjoita tämänkin tilanteen tai olon kuvaus mielialapäiväkirjaan vertailun vuoksi. Vertaa nyt tämänpäiväistä oloasi juuri merkitsemääsi parhaaseen ja pahimpaan oloon. Anna tämänpäiväiselle tunteelle numero ja ympyröi numero taulukkoon. Sinun tulee joka päivä verrata omaa oloasi elämäsi pahimpaan ja parhaaseen hetkeen ja edellisenkin päivän olon. Ympyröi sen jälkeen sitä vastaava numero kyseisen päivän kohdalle. On tärkeää tehdä tämä samaan aikaan joka päivä. Tavallisesti ilta on sopivin hetki, koska silloin voi ajatella koko päivää ja miettiä, miltä olo tuntui keskimäärin. Anna henkilökohtainen esimerkki tämänpäiväisen tunteen numeroimisesta ja ympyröimisestä taulukkoon. 1.7 KOTITEHTÄVÄT (5 min) Pyydä nuoria menemään työkirjan kotitehtäväsivulle 16. Varmista kysymyksillä, että nuoret ovat ymmärtäneet, että mieliala merkitään joka päivä niin myöhään illalla kuin mahdollista. Voit ehdotaa muistamisen apuvälineitä ( pidä se tyynyn alla tai yöpöydällä tai...) Tämän tapaamiskerran kotitehtävä on sivulla Seuraa omaa oloasi täyttämällä mielialapäiväkirjaa (sivu 14).? KUINKA USEIN MIELIALAPÄIVÄKIRJAA PITÄÄ TÄYTTÄÄ? MIHIN AIKAAN PÄIVÄSTÄ SITÄ PITÄISI TÄYTTÄÄ? Voit kirjoittaa muistiin, jos jonain päivänä huomasit jokin stressaavan tilanteen laukaisevan mielialasi huononemisen tai paranemisen.

21 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 21 Seuraavalla kerralla alamme opetella tapoja, joilla voi arvioida omien ajatusten ja uskomusten oikeellisuutta tai todenmukaisuutta. Me ohjaajat puhumme ensi kerralla vähemmän ja te saatte puhua enemmän. Kenekään ei kuitenkaan ole pakko puhua, jos ei halua. Toivomme kuitenkin, että kertoisitte rohkeasti omia ajatuksianne yhteisistä aiheista. 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN (10 min) Ohjaaja kertoo itsestään Toinen ohjaajista kertoo itsestään: ei mitään liian henkilökohtaista eikä pitkästyttävää. Mieti mikä kiinnostaa teini-ikäisiä. Voi esimerkiksi tuoda rummut ja pitää pienet rummutusjamit tai tuoda kuvia lemmikkieläimestäsi tai mukavasta lomapaikasta jne. Päätämme tapaamisemme johonkin mukavaan yhteiseen tekemiseen. Ensi kerralla haluaisin yhden/kahden vapaaehtoisen tuovan mukanaan jotain itselleen tärkeää, josta kertoa muulle ryhmälle. Tällä tavoin opimme tuntemaan toisemme paremmin. Voisit vaikkapa tuoda: cd:n, jolla on mielikappaleesi, varsinkin jos se on sellainen, joka auttaa sinua kun olet surullinen. Kaikki sellainen musiikki käy, jota saisi soittaa koululuokassakin. soittimen ja soittaa jotakin. esimerkin mieliharrastuksestasi: taide, valokuvaus, urheilu, musiikki, runous, kirjoittaminen, keräily jne. kuvia itsestäsi vauvana tai pienenä, tai kuvan jostain sinulle tärkeästä ihmisestä tai paikasta. Jotain muuta? Ehdotuksia? Ohjeita tähän liittyen: Älä tuo mitään liian äänekästä. Älä tuo mitään, mikä voi vahingoittaa muita. Kaikista tärkeintä on se, että se on jotain myönteistä, jotain mistä olet ylpeä tai tyytyväinen tai jonka olet huomannut parantavan mielialaasi.? ENNENKUIN KERRON NYT ITSESTÄNI, KUKA HALUASI OLLA VUOROSSA ENSI VIIKOLLA? OK, aloitan siis nyt itse kertomalla itsestäni. Toin mukanani...

MAESTRO. Nuoren työkirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

MAESTRO. Nuoren työkirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn MAESTRO Nuoren työkirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn MAESTRO Nuoren työkirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn Copyright Suomennos Kieliasun ja sisällön muokkaus

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Mielialataidot -ryhmätoiminta

Mielialataidot -ryhmätoiminta Mielialataidot -ryhmätoiminta OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 11.2.2009 Miia Lappalainen, psykologi miia.lappalainen@turkuai.fi Jaana Pelkkala, terveydenhoitaja jaana.pelkkala@turku.fi MIELIALADOT-KURSSI

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot