MAESTRO. Ohjaajan käsikirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAESTRO. Ohjaajan käsikirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn"

Transkriptio

1 MAESTRO Ohjaajan käsikirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

2

3 MAESTRO Ohjaajan käsikirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn Copyright Suomennos Kieliasun ja sisällön muokkaus Rag Doll-sarjakuvat Muut sarjakuvat Layout ja taitto Gregory Clarke Liisa Laakso-Tammisto Kaisa Humaljoki Tuija Koskinen Satu Lähteinen Riitta Pelkonen Maria Vuorilehto Merja Ruotsi Kaisa Leka Marjut Grainger Vantaa, 2010

4 Esipuhe MAESTRO-kurssi (MAsennuksen Ennaltaehkäisy STRessinhallintaa Opettelemalla) on tarkoitettu vuotiaille nuorille, joilla on lieviä masennus- tai stressioireita. Kurssi käsittää kahdeksan koulupäivän aikana toteutettavaa tapaamiskertaa, erilaisia kotitehtäviä sekä jatkotapaamisen puolen vuoden kuluttua kurssin loppumisesta. Kurssin on alun perin kehittänyt Gregory Clarke työryhmineen USA:ssa, jossa se tunnetaan nimellä The Adolescent Coping With Stress Course. Suomen oloihin MAESTRO-kurssi on muokattu osana Vantaan Sateenvarjo-projektia Depression esiintyvyys kasvaa voimakkaasti juuri nuoruudessa ja se onkin keskeisimpiä nuorten mielenterveyden häiriöitä. Depressio on vakava, nuoren nykyisyyttä ja usein myös tulevaisuutta uhkaava häiriö, joten sen ennaltaehkäisyyn panostaminen kannattaa. Melko lievätkin nuoren masennusoireet lisäävät huomattavasti depressioon sairastumisen riskiä. Kansainväliset tutkimukset tukevat MAESTROn tyyppisen riskiryhmään kohdennetun ennaltaehkäisyn vaikuttavuutta. Suomessa tutkitaan parhaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamassa ja koordinoimassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa tämän intervention soveltuvuutta ja vaikuttavuutta suomalaisessa kouluympäristössä toteutettuna. Tähän mennessä karttunut kokemus MAESTROsta on myönteistä. Toivottavasti mahdollisimman moni koulun ammattilainen kouluttautuu kurssin ohjaajaksi ja käynnistää Maestro-kursseja omassa koulussaan. Helsingissä Mauri Marttunen Tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö

5 Käyttöohjeita MAESTRO-kurssin ohjaajille Tässä ohjaajan käsikirjassa kuvataan nuorten 8-osainen stressinhallintakurssi yksityiskohtaisesti. Tapaamiset ovat tarkasti jäsenneltyjä ja aikataulutettuja. MAESTRO-kurssin rakenteeseen, sisältöön ja etenemistahtiin kannattaa tutustua hyvin ennen ryhmätapaamisia. Stressinhallintakurssi on tarkoitettu lievistä masennuksen tai stressin oireista oireileville nuorille. Se ei ole psykoterapiaa eikä sovellu vaikeasti oireileville. Vaikka kurssilla keskitytään nuorten kokemiin vaikeuksiin ja ongelmiin, on ohjaajan tärkeää muistuttaa myös positiivisista asioista ja ylläpitää myönteistä ja toiveikasta asennetta. Ohjaajan on hyvä olla empaattinen ja kannustava. Kurssin ohjaaminen on kuitenkin ennenkaikkea opettamista. Ennen kurssin alkua on ohjaajien hyvä haastatella kurssille ohjatut oppilaat. Haastattelussa kartoitetaan oppilaan motivaatio ja soveltuvuus ryhmätyöskentelyyn. Mikäli jonkin ryhmäläisen vointi huononee kurssin aikana, ohjaajat huolehtivat hänen jatkohoidon järjestämisestä. Kurssi sisältää ohjaajan luentoja, keskusteluja, demonstraatioita, ryhmätoimintaa ja kotitehtäviä. Ääneen luettavan tekstin voi lukea sanasta sanaan, mutta sujuvammalta se kuulostaa ohjaajan omin sanoin kertomana. Sisältöä ei tule kuitenkaan muuttaa oleellisesti. Suosittelemme kirjoittamaan kaikki fläpille tulevat tekstit jo etukäteen. Samaa fläppiä voi käyttää uudelleen myöhemmillä kursseilla. Käsikirjassa olevien kirjasintyyppien ja symbolien selitykset: Kursivoitu teksti Perusteksti = ohjaajien opastus = ääneen luettava teksti? = kysymyksiä nuorille v.. = vastausesimerkkejä = kehu, kiitä ja kannusta nuoria = fläpille kirjoitettava teksti

6 SISÄLLYSLUETTELO NUORTEN STRESSINHALLINTAKURSSIN SISÄLTÖ 1.0 MITÄ STRESSI ON? 9 (8) 1.1 KURSSIN ESITTELY 10 (9) 1.2 TUTUSTUMINEN 10 (9) 1.3 MITÄ STRESSI ON? 12 (10) 1.4 MITÄ MASENNUS ON? 13 (10) 1.5 OMAT TAVOITTEET 19 (13) 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA 20 (14) 1.7 KOTITEHTÄVÄT 20 (16) 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 21 (16) 2.0 STRESSIN KANSSA PÄRJÄÄMINEN 22 (17) 2.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 23 (18) 2.2 TÄMÄN RYHMÄN PELISÄÄNNÖT 24 (18) 2.3 KIELTEISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN 25 (19) 2.4 AJATUKSIA RYHMÄSTÄ 32 (26) 2.5 MIELIALAKYSELY 32 (26) 2.6 KOTITEHTÄVÄT 33 (26) 2.7 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 33 (26) 3.0 STRESSAAVAT TILANTEET JA AJATTELU 34 (27) 3.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 35 (28) 3.2 KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNISTAMINEN 36 (28) 3.3 MYÖNTEISEN AJATTELUN LISÄÄMINEN 38 (29) 3.4 OMIEN TAVOITTEIDEN KERTAAMINEN 39 (31) 3.5 KOTITEHTÄVÄT 40 (31) 3.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 40 (31) 4.0 KIELTEISEN AJATTELUN TARKKAILU 41 (32) 4.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 42 (33) 4.2 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN 4.3 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI 46 (35) 4.4 KOTITEHTÄVÄT 55 (37) 4.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 56 (39)

7 5.0 TOISIA KOSKEVA KIELTEINEN AJATTELU 57 (40) 5.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 58 (41) 5.2 AJATUSTEN TAUSTALLA OLEVIEN KIELTEISTEN USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN 59 (41) 5.3 TOISIA KOSKEVAT KIELTEISET AJATUKSET 64 (46) 5.4 KOTITEHTÄVÄT 67 (49) 5.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 67 (49) 6.0 AKTIVOIVIIN TAPAHTUMIIN SUHTAUTUMINEN 68 (51) 6.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 69 (52) 6.2 A-B-C -HARJOITUKSIA 69 (52) 6.3 MISTÄ EPÄREALISTISET USKOMUKSET TULEVAT 71 (54) 6.4 ONGELMANRATKAISUMENETELMÄ KIELTEISIÄ AJATUKSIA AKTIVOIVIEN TAPAHTUMIEN KÄSITTELYSSÄ 73 (55) 6.5 KOTITEHTÄVÄT 79 (58) 6.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 79 (58) 7.0 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN PYSÄYTTÄMISTEKNIIKAT 80 (59) 7.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 81 (60) 7.2 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN PYSÄYTTÄMISTEKNIIKAT 81 (60) 7.3 A-B-C:N KÄYTTÖ OMASSA ELÄMÄSSÄ 83 (62) 7.4 MERKIT JA MUISTUTUKSET tai TEKEMÄTTÄ JÄÄNEET KURSSIN OSAT 84 (62) 7.5 KOTITEHTÄVÄT 87 (63) 7.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 87 (63) 8.0 STRESSAAVAT TILANTEET, MASENNUKSEN EHKÄISY, VIIKOITTAISTEN TAPAAMISTEN PÄÄTÖS 88 (65) 8.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 89 (66) 8.2 "HÄTÄSUUNNITELMAT" 89 (66) 8.3 SAAVUTUKSISTA KIINNIPITÄMINEN 91 (67) 8.4 KYSELYLOMAKKEET 93 (67) 8.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 93 (67) 8.6 VIIKOITTAISTEN TAPAAMISTEN PÄÄTÖS 93 (67) LIITTEET MIELIALAPÄIVÄKIRJA KIELTEISET AJATUKSET MYÖNTEISET AJATUKSET MYÖNTEISET VASTA-AJATUKSET ABC-LOMAKE MUREHTIMISLUKUJÄRJESTYS HÄTÄSUUNNITELMAT MIELIALAKYSELY AJATUKSIA RYHMÄSTÄ MAESTRO-TODISTUS

8 8 Ohjaajan käsikirja Nuorten stressinhallintakurssin sisältö 1. Tapaaminen Mitä stressi on? kurssin esittely, tutustuminen, mitä stressi on, mitä masennus on, omat tavoitteet, mielialapäiväkirja 2. Tapaaminen Stressin kanssa pärjääminen tämän ryhmän pelisäännöt, kielteisten ajatusten tunnistaminen, ajatuksia ryhmästä, mielialakysely 3. Tapaaminen Stressaavat tilanteet ja ajattelu kielteisiä ajatuksia laukaisevien tapahtumien tunnistaminen, myönteisen ajattelun lisääminen, omien tavoitteiden kertaaminen 4. Tapaaminen Kielteisen ajattelun tarkkailu epärealististen ajatusten tunnistaminen, epärealistisen ajattelun muuttaminen todenmukaiseksi 5. Tapaaminen Toisia koskeva kielteinen ajattelu ajatusten taustalla olevien kielteisten, uskomusten tunnistaminen, muita koskevat kielteiset ajatukset 6. Tapaaminen Aktivoiviin tapahtumiin suhtautuminen A-B-C -harjoituksia, mistä epärealistiset uskomukset tulevat, ongelmanratkaisumenetelmä kielteisiä ajatuksia, aktivoivien tapahtumien käsittelyssä 7. Tapaaminen Epärealististen ajatusten pysäyttämistekniikat epärealististen ajatusten pysäyttämistekniikat, A-B-C:n käyttö omassa elämässä, merkit ja muistutukset tai tekemättä jääneet kurssin osat 8. Tapaaminen Stressaavat tilanteet, masennuksen ehkäisy, viikottaisten tapaamisten päätös "hätäsuunnitelmat", saavutuksista kiinnipitäminen, kyselylomakkeet

9 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 9 1. Tapaaminen MITÄ STRESSI ON? MATERIAALI: 1. Nuorten työkirjat 2. Kyniä 3. Ohjaajan itsestään kertomiseen tarvittava materiaali (tai mikäli joku nuorista on etukäteen tähän lupautunut, hänen materiaalinsa) 4. Kello OHJELMA: (taululla tai fläpillä valmiina) 1.1 KURSSIN ESITTELY (5 min) 1.2 TUTUSTUMINEN (25 min) 1.3 MITÄ STRESSI ON? (15 min) 1.4 MITÄ MASENNUS ON? (15 min) 1.5 OMAT TAVOITTEET (5 min) 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA (10 min) 1.7 KOTITEHTÄVÄT (5 min) 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN (10 min)

10 10 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen 1.1 KURSSIN ESITTELY (5 min) Tervetuloa! 0len iloinen siitä, että olette kaikki täällä. Ennen kuin aloitamme, haluaisin lyhyesti kertoa, mistä tässä ryhmässä on kyse. Monet teistä ovat jo kuulleet nämä asiat aikaisemmin, mutta haluan vielä varmistaa, että ne tulevat kaikille selväksi. Meillä on kahdeksan viikottaista tapaamista, joiden tavoitteena on auttaa sinua oppimaan stressinhallintataitoja. Joskus on mahdollista järjestää yksi tai useampia harvajaksoisia lisätapaamisia, joissa voidaan keskustella onko opituista taidoista ollut hyötyä ja opetellaan joitakin uusia stressinhallintatekniikoita. Jokaisella tapaamisella opimme taitoja, jotka perustuvat edellisen viikon asioihin. Siksi on tärkeää, että olet mukana joka kerralla. Jos kuitenkin jostain syystä et pääse johonkin tapaamiseen, me ohjaajat otamme sinuun yhteyttä ja kerromme, mitä teimme, jotta olet sitten valmistautunut seuraavaa kertaa varten. Sopikaa yhteydenottotavasta esim. tekstiviesti. Jos sinulla on milloin tahansa kysyttävää tai jotain mieltäsi askarruttavaa kurssin aikana, voit ottaa meihin ohjaajiin yhteyttä. Sinulla/vanhemmillasi on yhteystietomme, jotka annoimme ennen ryhmän alkua. Voit tehdä muistiinpanoja niille varattuun tilaan. 1.2 TUTUSTUMINEN (25 min) Tutustumistehtävän tavoitteena on se, että nuoret oppivat tuntemaan toisiaan. Lisäksi nuoret oppivat kertomaan omista asioistaan toisille ihmisille. Voit muistuttaa heitä sananlaskusta "jaettu suru on puoli surua ja jaettu ilo on kaksinkertainen ilo". Malliksi ohjaajat voivat haastatella ja esitellä toisensa käyttäen aikaa alle minuutin hyödyntäen mahdollisimman montaa taululle kirjoitettua kysymykstä. Jaa nuoret pareihin. Jos parit eivät mene tasan, laita johonkin ryhmään kolme nuorta tai sitten ohjaaja itse haastattelee ja esittelee nuoren joka jää vaille paria.

11 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 11 Tällä ensimmäisellä tapaamisella käytämme aikaa tutustumiseen. Jokainen saa kertoa 5 minuuttia itsestään toiselle ryhmäläiselle. Minä annan merkin, kun enää yksi minuutti on jäljellä. Sen jälkeen vaihdetaan vuoroa ja toinen kertoo itsestään. Tässä on muutamia kysymyksiä, joita voi käyttää haastatteluun. Nämä kysymykset ovat myös sivulla 9. Siellä on tilaa, johon saatte kirjoittaa haastateltavan vastaukset. Haastattelukysymykset (taululla tai fläpillä valmiina) 1. Missä asut? 2. Mitä harrastat? Mitä kivaa puuhaat vapaa-ajallasi? 3. Millaisissa asioissa olet taitava tai hyvä? 4. Ketkä ovat sinulle tärkeitä? Vanhemmat, siskot, veljet, ystävät, lemmikit? 5. Mistä musiikista pidät eniten, entä kirjoista tai elokuvista? Nyt sinä ja parisi haastattelette vuorotellen toisianne. Käyttäkää näitä kysymyksiä. Kun olette valmiit, saatte esitellä parinne muulle ryhmälle. Vaikka vasta seuraavalla kerralla käymme läpi ryhmän pelisääntöjä, niin nyt jo kerron, että tärkein niistä on luottamuksellisuus. Älkää keskustelko näissä ryhmätapaamisissa kuulemistanne asioista ulkopuolisten kanssa, esimerkiksi vanhempien, ystävien tai sisarusten kanssa. Nuoret siirtyvät haastatteluiden tekemiseen. Muista huolehtia ajankulusta. Nyt sinä ja parisi kerrotte meille muille vuorotellen toisistanne. Käytättäkää taululla olevia kysymyksiä. Koska teitä on niin paljon, yritetään pitää esittely noin minuutin pituisena. Muista lopussa kiittää nuoria (varsinkin ujoja ja syrjäänvetäytyviä nuoria) haastattelukysymysten käytöstä ja osallistumisesta harjoitukseen...

12 12 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen 1.3 MITÄ STRESSI ON? (15 min) Pohjusta keskustelu stressistä ja sen eri muodoista käyttämällä tässä kappaleessa annettuja kysymyksiä. Stressi on yksilöllistä; se mikä stressaa yhtä, ei stressaa toista. Huomauta tästä, kun nuoret keksivät esimerkkejä. Tämän ryhmän tarkoituksena on opettaa stressinhallintataitoja, joilla voi suojautua stressin aiheuttamilta vakavammilta ongelmilta: masennukselta ja ärtyisyydeltä, jännitykseltä tai hermostuneisuudelta tai katkeruudelta. Aloitetaan kuitenkin puhumalla stressistä.? MITÄ STRESSI ON? MINKÄLAISIA ESIMERKKEJÄ TEILLÄ ON STRESSISTÄ? MILTÄ STRESSI TUNTUU? MITEN STRESSAANTUNUT IHMINEN TOIMII TAI KÄYTTÄYTYY? v Kun kysyt mitä stressi on varmistu siitä, että suurin osa on listalla: fyysiset tuntemukset (päänsärky, ärtyneisyys, sydämen tykytys) unihäiriöt keskittymättömyys ajatusten juuttuminen huolestuminen toivottomat ja kielteiset ajatukset Luen nyt teille lyhyen kuvauksen. Samalla kun kuuntelet tarinaa, mieti kahta asiaa. Ensinnäkin, millaisia stressaavia asioita tämän ihmisen elämässä on? Ja toiseksi, vaikuttaako hänen reaktionsa uskottavalta? ESIMERKKI: Markku on 16-vuotias lukion ykkösluokkalainen. Hänen isänsä on ollut usean vuoden ajan välillä masentunut, välillä ihan tavallinen. Isä on aina sanonut olevansa todellinen luuseri, joka ei onnistu missään. Markku itse on keskitason oppilas, joka saa kokeista seiskoja ja kaseja. Sitten yhdessä välitodistuksessa Markun numerot ovat suurelta osin seiskoja ja kuutosia ja siellä on pari viitostakin. Kyse ei kuitenkaan ole mistään katastrofista, mutta Markku alkaa uskoa, että hänkin on samanlainen ikuinen luuseri kuin hänen isänsä eikä hän enää koskaan onnistuisi missään. Seuraavien kuukausien kuluessa hän alkaa vetäytyä kavereittensa seurasta ja olla yhä enemmän yksinään huoneessaan. Hän ajattelee, ettei kukaan pidä hänestä tai halua olla hänen kanssaan. Kaverit yrittävät soitella hänelle, mutta sitten he antavat lopulta periksi. He eivät enää pyydä häntä mukaan, koska hän aina sanoo ei. Markku alkaa tuntea itsensä apeaksi, synkäksi ja väsyneeksi. Hän huomaa myös, että keskittyminen alkaa olla vaikeaa, ja hänen numeronsa laskevat lisää. Hän alkaa lintsata koulusta monta kertaa viikossa. Hän viettää päivät yksin ja onnettomana, tuntee olonsa sekavaksi ja ajatelee: "kyllä minä olen tyhmä!"

13 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 13? MILLAISIA STRESSITEKIJÖITÄ MARKUN ELÄMÄSSÄ OLI? VAIKUTTAAKO TÄMÄ TILANNE SINUSTA TODENMUKAISELTA? VOISIKO NÄIN KÄYDÄ JOLLEKIN TUNTEMALLESI IHMISELLE? Kysyessäsi esimerkissä olevan Markun stressitekijöistä tulevat useimmiten esiin masentunut vanhempi, huonot numerot ja vetäytyminen kavereiden seurasta. Markun yksinäisyys nimetään kenties myös stressitekijänä. Jos tilanteeseen sopii, huomauta, että jokainen kielteinen uskomus johti eristäytymiseen, mikä johti uusiin kielteisiin ajatuksiin, mikä johti... jne. Tässä esimerkissä Markku masentui. Masennuksen tunne ei ole epänormaalia tai merkki siitä että on hullu. Masennus on hyvin tavallista kaikenikäisillä ihmisillä. Ihmiset yleensä yrittävät selvitä elämänsä stressitekijöistä ja ongelmista, mutta joskus ne vain kaatuvat päälle niin että ihminen masentuu. 1.4 MITÄ MASENNUS ON? (15 min) Jos masennuksen oireita ja syitä ei ennätetä käydä läpi ensimmäisellä kerralla, siirry suoraan masennuskierteen käsittelyyn ja palaa oireisiin ja syihin jollain myöhemmällä tapaamisella. Alusta keskustelu masennuksesta käyttämällä annettuja kysymyksiä apunasi. Kirjoita vastaukset taululle. Nyt etsitään sanoja, joita koko ryhmän mielestä voidaan käyttää vakavasta masennuksesta ja toisaalta taas vähemmän syvästä masennuksesta tai alakulosta. Esimerkkejä ovat surullinen, alakuloinen, alamaissa, surkea, itkuinen. Stressin kokeminen ja stressaantunut olo on hyvin tavallista. Mutta jos stressiä on liikaa tai se kestää pitkään, voi seurata masennusta kuten Markun tapauksessa. Jokainen on välillä alamaissa, se on ihan normaalia. Siksi on vaikea erottaa, milloin masentuneisuus ja alakulo on vain ohimenevää ja milloin se on taas vakavampaa.? MIKÄ ON VAKAVAA MASENNUSTA? TUNNETKO KETÄÄN, JOKA ON OLLUT VAKAVASTI MASENTUNUT? MITEN SE EROAA "JOKAPÄIVÄISESTÄ" MASENNUKSESTA? MITEN SINÄ KUVAAT SITÄ, KUN OLET ALLAPÄIN? MITÄ SANAA KÄYTÄT?

14 14 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen Yleensä ajatellaan, että masennus on vakavaa, kun siihen liittyy seuraavia oireita: 1. Alakuloisuus tai ärtyneisyys kestää yli kaksi viikkoa (ja tyypillisesti pidempäänkin). 2. Alakuloisuus tai ärtyneisyys on tavallisin tunne useimpina päivinä. 3. Samaan aikaan esiintyy unen ja ruokahalun puutetta tai lisääntymistä sekä uupumusta. Nämä oireet on listattu työkirjan sivulla 10.? MINKÄ ASIOIDEN LUULET AIHEUTTAVAN ENITEN MASENNUSTA? MITKÄ ASIAT TUNTUVAT "LAUKAISEVAN" SURKEAT TUNTEET? Kun kysyt, mikä aiheuttaa masennusta, yritä saada nuoria kertomaan omia ajatuksiaan ja listaa ne taululle. Varmistu siitä, että suurin osa seuraavista on listalla: Stressaavat tilanteet, joihin ei tunnu löytyvän ratkaisua. Yhteyden menettäminen johonkin läheiseen (esim. kuolema, avioero, muutto, eroaminen, riidat kaverien ja perheen kanssa, koulun loppuminen). Paljon kielteisiä ajatuksia itsestä, omasta elämäntilanteesta ja perheestä. Ei ole ketään, jolle kertoa asioistaan; ystävien puute. Ympärillä on muita masentuneita ihmisiä. Perinnölliset taipumukset (samalla tavalla kuin silmien tai hiusten väri on perinnöllinen). Muutokset aivokemiassa. Anna myönteistä palautetta nuorten vastauksista. Monissa tapauksissa masennus on monen tekijän yhteisvaikutuksen seurausta. Masennus voi esimerkiksi kehittyä monen stressaavan tilanteen seurauksena, esim. vanhempien kanssa riitelyn, vanhempien masennuksen ja samaan aikaan sattuneen poika- tai tyttöystävästä eroamisen seurauksena. Mikä tahansa näistä asioista saattaisi jo yksinäänkin aiheuttaa masennuksen joissain tapauksissa, mutta usein useat erilliset ja peräkkäiset tapahtumat laukaisevat masennuksen.

15 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 15 Tuntemukset Tunnetilat Jokainen osa vaikuttaa toisiin Toiminta Käyttäytyminen Ajattelu "Kaikki vaikuttaa kaikkeen" - kolmio Kolmiokuviossa työkirjan sivulla 11 näkyy, kuinka mieliala (esimerkiksi surkeuden tunne, viha tai ärtyneisyys), ajatukset ja oma käyttäytyminen ja tekeminen liittyvät kaikki toisiinsa. Pienet tai suuremmat muutokset missä tahansa näistä asioista voivat johtaa muutoksiin myös kolmion muissa kahdessa kärjessä.? KEKSITKÖ ESIMERKIN SIITÄ, KUINKA MUUTOKSET OMASSA KÄYTTÄYTYMISESSÄ VOIVAT MUUTTAA MIELIALAA? ENTÄ KEKSITKÖ ESIMERKKEJÄ SIITÄ, MITEN MUUTOKSET AJATTELUSSA VOIVAT MUUTTAA MIELIALAA?

16 16 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen KIELTEINEN KIERRE Normaali mieliala Teen mukavia asioita entistä vähemmän Ajattelen: "Kukaan ei pidä minusta" En enää huolehdi ulkonäöstäni Olen huonotuulinen Tunnen itseni surulliseksi Tunnen oloni entistä huonommaksi Itken koko ajan HOITOA VAATIVA MASENNUS Saan huonoja numeroita koulussa Ajattelen: "Olen luuseri" Välttelen ystäviäni Mietin itseni vahingoittamista MYÖNTEINEN KIERRE Normaali mieliala Rupean taas töihin Kutsun ystäviä kotiin syömään En ole juurikaan masentunut Itkeskelen vähemmän Ajattelen: "Ehken olekaan luuseri ihan kaikessa" Nautin elokuvasta En ole enää niin surullinen Suostun puhumaan puhelimessa kaverin kanssa Ajattelen: "Ehkä pystynkin olemaan onnellinen" Nauran ensi kertaa kuukausiin Nousen sängystä HOITOA VAATIVA MASENNUS

17 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 17 Kierrekuva työkirjan sivulla 12 osoittaa, kuinka masennus voi alkaa useista pienistä stressaavista tilanteista, vaikkapa vain vähäisestä kavereiden välttelystä. Mutta sitten mielialan ja käyttäytymisen muutokset kuten vetäytyminen ja haluttomuus lähteä mukaan voivat johtaa siihen, että ihminen tuntee itsensä yhä kurjemmaksi ja ajattelee ikäviä ajatuksia itsestään ja tilanteestaan. Tämä taas voi johtaa yhä pahempaan surkeuteen ja sitä rataa kierrettä alaspäin.? NÄETKÖ, KUINKA JOKAINEN PIENI MIELIALAN MUUTOS, OMAT AJATUKSET JA TEKEMISET (TAI USEIN TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISET, KUTEN KAVEREIDEN VÄLTTELY) VOI JOHTAA PAHENEVAAN ALAKULOON (ELI MASENNUSKIERTEEN ALKUUN)? VAIKUTTAAKO TÄMÄ TILANNE SINUSTA TUTULTA? TUNNETKO JONKUN, JOKA OLISI OLLUT TÄLLAISESSA MASENNUSKIERTEESSÄ? Masennuskierre-kuva osoittaa, kuinka masennus voi alkaa pienestä ja sitten kasvaa kuin rinnettä alas pyörivä lumipallo, kunnes se on yhä suurempi ja vaikeammin hallittavissa. Ihmisen on kuitenkin mahdollista pysäyttää tuo alaspäin vievä kierre varhaisessa vaiheessa ja joko tehdä enemmän mukavia asioita tai muuttaa kielteistä ajatteluaan - ja näin keskeyttää masennuskierre ennenkuin se karkaa käsistä. Tässä on koko tämän kurssin tärkein asia: opit tarkkailemaan omaa ajatteluasi ja muuttamaan sitä silloin kuin haluat niin, että pystyt estämään alakulon kierteeseen joutumisen. Sama taito toimii vihan, katkeruuden, hermostuneisuuden, syyllisyydentunteen ja muiden kielteisten tunteiden käsittelyssä. Opit myös tutkimaan omia uskomuksiasi ja kysymään itseltäsi, ovatko ajatuksesi kenties liian kielteisiä, liioiteltuja tai osittain epätosia ja vääristyneitä. Joskus ajatukset nimittäin ovat totta, mutta toisinaan kaikilla meillä on ajatuksia, jotka ovat liian kielteisiä ja ankaria itseä kohtaan. Kuten esimerkiksi: "Epäonnistun kaikessa mitä teen." Kun näitä ajatuksia nousee mieleen, sinulla on keinot puuttua niihin - ja pysäyttää kurja olo alkuunsa. Eli: 1. Opit testaamaan, ovatko kielteiset ajatukset itsestäsi ja tilanteestasi tosia. Silloin voi olla kyse kielteisistä ajatuksista, jotka liittyvät siihen, että olet stressaantunut perhetilanteesta, kouluasioista tai ystäviin liittyen. 2. Kun kielteiset ajatuksesi ovat epärealistisia, opit korvaamaan ne realistisemmilla ja todemmilla ajatuksilla itsestäsi ja tilanteestasi. Nämä ajatukset ovat usein myönteisempiä. Tämä saattaa vaikutta epätavalliselta keinolta hallita stressiä, mutta siinä on tietty logiikka.

18 18 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen? KEKSIIKÖ KUKAAN MIKÄ VOISI OLLA YHTEYS OMAN AJATTELUN MUUTTAMISEN JA STRESSIREAKTION HALLITSEMISEN VÄLILLÄ? MITEN EDELLISEN ESIMERKIN MARKKU OLISI VOINUT MUUTTAA AJATTELUAAN? Katso vielä "Kaikki vaikuttaa kaikkeen"-kolmiota. Kun muutat kielteisiä ajatuksiasi tai tulkintojasi stressitilanteista, et ole niin poissa tolaltaan. Stressi ei ole itsessään muuttunut, mutta oma reaktiosi on. Tietenkin stressitilanteen käsittely vaatii vielä työtä, mutta tunnet itsesi vähemmän alakuloiseksi, vähemmän vihaiseksi, siedät paremmin yhdessäoloa muiden kanssa jne. Muista tämä myönteinen kierre. Katso toista kierrettä, joka on siis kielteisen kierteen vastakohta, myönteinen kierre. Näetkö kuinka pienet myönteiset ajattelun ja käyttäytymisen muutokset johtavat mielialan paranemiseen vähän kerrallaan? Ja nämä muutokset taas johtavat myönteisempään ajatteluun, mukavampaan toimintaan ja käyttäytymiseen ja yhä parempaan mielialaan. Tähän sinä pystyt kun tämä kurssi on lopussa. Masennus perheessä Rohkaise nuoria keskustelemaan periytyvyydestä, mallioppimisesta ja masentuneeseen perheenjäseneen liittyvistä stressitilanteista. Voi olla syytä mainita, että sama logiikka kuin periytyvyydessä pätee mallioppimisen kautta saatuihin malleihin. Se, että vanhempasi ajattelevat tai käyttäytyvät tavalla, joka johtaa heidät masentumaan, ei tarkoita sitä, että sinunkin olisi toistettava samoja malleja. Kun kysyt masennusriskin vähentämiskeinoista, yritä yhdistää nuorten muutosehdotukset ryhmän harjoittelemiin taitoihin. Jos joku on hyvin skeptinen, kysy heiltä, olisivatko he valmiit testaamaan asiaa "tieteellisesti" oppimalla ja käyttämällä näitä taitoja ja toteamalla, että olo paranee. Äsken listasimme niitä asioita, jotka saattavat aiheuttaa alakuloa. Yksi aiheuttaja voi olla jonkun perheenjäsenen masennus. Jos jompikumpi vanhemmista kamppailee alakuloisen olon kanssa, voivat lapsetkin tuntea itsensä alakuloiseksi.? MIKSI SE, ETTÄ ÄITI TAI ISÄ ON MASENTUNUT, AIHEUTTAA NUORELLE TAI LAPSELLE MASENNUKSEN TUNTEEN? Nykytiedolla emme pysty sanomaan tarkasti, miksi masentunut isä tai äiti on muiden perheenjäsenten masennuksen riskitekijä. Mitään teorioista ei ole tutkittu tarpeeksi, jotta voitaisiin sanoa asiasta jotain varmaa. Asiantuntijat uskovat kuitenkin, että monen tekijän yhdistelmä lisää nuoren riskiä joutua kielteisten tunteiden ja ajatusten kierteeseen. Kun ihmiset kuulevat, että osa masennusriskistä voi olla perinnöllistä, he voivat menettää toivonsa ja ajatella: Minähän masennun joka tapauksessa, yritänpä oppia jotain uutta tai en.

19 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 19 Näin jotkut uskovat, mutta todennäköisesti he eivät ole oikeassa. Jos esimerkiksi kaksosista toinen masentuu, on vain 25 prosentin mahdollisuus, että toinenkin identtisistä kaksosista masentuu, vaikka heillä on täsmälleen samanlaiset geenit. Se osoittaa, että perinnölliseen masennusriskiin voi vaikuttaa. Kerron yhden esimerkin siitä, että on mahdollista tehdä jotain perinnölliselle riskille: Osa huonohampaisuuden riskistä on perinnöllistä. Sinulla voi olla suurempi riski saada reikiä hampaisiisi kuin sellaisilla, joilla ei ole huonohampaisuuden perintötekijöitä. Et silti varmuudella saa reikiä. Pesemällä hampaat ja huolehtimalla hampaista hyvin ja säännöllisesti pystyt pienentämään riskiä ja pitämään hampaat suhteellisen hyvässä kunnossa. Ehkä sinulla on jopa yhtä vähän reikiä kuin "hyvät hampaat" perineillä ihmisillä, mutta sinun pitää muuttaa käyttäytymistäsi ja tehdä enemmän töitä hyvien hampaiden eteen.? SAAKO HAMMASESIMERKKI SINUT AJATTELEMAAN UUDELLA TAVALLA MASENNUKSESTA, VARSINKIN JOS SITÄ ON TEILLÄ PERHEESSÄ TAI SUVUSSA? MITEN MASENNUSRISKIÄ VOISI PIENENTÄÄ? MITÄ MUUTOKSIA ELÄMÄSSÄ TARVITTAISIIN? Tässä ryhmässä opit, että tosiasioihin perustuva ajattelutapa on tehokas tapa estää alakulon kierre. Me uskomme, että tässä ryhmässä opituilla taidoilla sinä voit paremmin hallita monia elämäsi alueita, vaikka se nyt vaikuttaa mahdottomalta. Voit oppia hallitsemaan tunteitasi ja sitä miten reagoit elämässä oleviin stressaaviin asioihin. Monet uskovat, etteivät he voi mitenkään vaikuttaa ongelmiinsa ja siihen, miltä heistä tuntuu. Tässä ryhmässä opit taitoja, joita voit käyttää muuttaaksesi tapaasi ajatella ja toimia stressitilanteissa. Näiden taitojen avulla voit muuttaa sitä, miltä sinusta tuntuu ja pärjätä paremmin tunteittesi kanssa. 1.5 OMAT TAVOITTEET (5 min) Omiin tavoitteisiin palataan vielä kolmannella tapaamiskerralla. Jos kukaan ei halua kommentoida kysymystä, sano, että sekin on OK. Kuten sanoimme äsken, meidän tavoitteemme on, että sinä opit tällä kurssilla pärjäämistä stressin, alakuloisuuden ja ärtyneisyyden tunteiden hallitsemista ja että välttyisit tulevaisuudessa masentumiselta. Toivomme kuitenkin, että kaikilla teillä on myös oma henkilökohtainen oppimistavoite tässä ryhmässä.? ONKO KELLÄÄN SELLAISTA TÄHÄN RYHMÄÄN LIITTYVÄÄ TAVOITETTA, JOSTA HALUAISI KERTOA MUILLE? Palataan tähän vielä, kun olette ehtineet miettiä asiaa.

20 20 Ohjaajan käsikirja 1. Tapaaminen 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA (10 min) Opeta mielialapäiväkirjan käyttö (s. 95, liite 1). Yritä selvittää, ovatko nuoret tajunneet 7-portaisen asteikon käytön. Jos se vaikuttaa sekavalta, käy läpi lisää esimerkkejä: Miten lämmintä on Pohjoisnavalla? Miten kuumaa on Saharassa? Miten lämmintä on kesällä Suomessa? Miten lämmintä on tänään (yli vai alle keskiarvon?) Jatka tätä, kunnes kaikki nuoret osaavat käyttää asteikkoa. Kurssin aikana seuraamme omaa oloamme täyttämällä mielialapäiväkirjaa, joka on työkirjan sivulla 14. Mielialapäiväkirjassa on seitsenportainen asteikko Numero 7 tarkoittaa, että olosi on parempi kuin ikinä ennen elämäsi aikana. Kirjoita kuvaus tällaisesta olosta mielialapäiväkirjaan, jotta muistat miltä seiskan olo tuntuu. Muista että tällaisia tunteita on melko harvoin. Tavanomaisina "hyvinä" päivinä olo on luokkaa 5,5 tai 6. Keskinkertainen päivä on 4, koska se numero on tämän 7-portaisen asteikon keskipiste. Ajattele sitten kamalinta mahdollista oloa. Sen numero on 1. Kirjoita tämänkin tilanteen tai olon kuvaus mielialapäiväkirjaan vertailun vuoksi. Vertaa nyt tämänpäiväistä oloasi juuri merkitsemääsi parhaaseen ja pahimpaan oloon. Anna tämänpäiväiselle tunteelle numero ja ympyröi numero taulukkoon. Sinun tulee joka päivä verrata omaa oloasi elämäsi pahimpaan ja parhaaseen hetkeen ja edellisenkin päivän olon. Ympyröi sen jälkeen sitä vastaava numero kyseisen päivän kohdalle. On tärkeää tehdä tämä samaan aikaan joka päivä. Tavallisesti ilta on sopivin hetki, koska silloin voi ajatella koko päivää ja miettiä, miltä olo tuntui keskimäärin. Anna henkilökohtainen esimerkki tämänpäiväisen tunteen numeroimisesta ja ympyröimisestä taulukkoon. 1.7 KOTITEHTÄVÄT (5 min) Pyydä nuoria menemään työkirjan kotitehtäväsivulle 16. Varmista kysymyksillä, että nuoret ovat ymmärtäneet, että mieliala merkitään joka päivä niin myöhään illalla kuin mahdollista. Voit ehdotaa muistamisen apuvälineitä ( pidä se tyynyn alla tai yöpöydällä tai...) Tämän tapaamiskerran kotitehtävä on sivulla Seuraa omaa oloasi täyttämällä mielialapäiväkirjaa (sivu 14).? KUINKA USEIN MIELIALAPÄIVÄKIRJAA PITÄÄ TÄYTTÄÄ? MIHIN AIKAAN PÄIVÄSTÄ SITÄ PITÄISI TÄYTTÄÄ? Voit kirjoittaa muistiin, jos jonain päivänä huomasit jokin stressaavan tilanteen laukaisevan mielialasi huononemisen tai paranemisen.

21 1. Tapaaminen Ohjaajan käsikirja 21 Seuraavalla kerralla alamme opetella tapoja, joilla voi arvioida omien ajatusten ja uskomusten oikeellisuutta tai todenmukaisuutta. Me ohjaajat puhumme ensi kerralla vähemmän ja te saatte puhua enemmän. Kenekään ei kuitenkaan ole pakko puhua, jos ei halua. Toivomme kuitenkin, että kertoisitte rohkeasti omia ajatuksianne yhteisistä aiheista. 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN (10 min) Ohjaaja kertoo itsestään Toinen ohjaajista kertoo itsestään: ei mitään liian henkilökohtaista eikä pitkästyttävää. Mieti mikä kiinnostaa teini-ikäisiä. Voi esimerkiksi tuoda rummut ja pitää pienet rummutusjamit tai tuoda kuvia lemmikkieläimestäsi tai mukavasta lomapaikasta jne. Päätämme tapaamisemme johonkin mukavaan yhteiseen tekemiseen. Ensi kerralla haluaisin yhden/kahden vapaaehtoisen tuovan mukanaan jotain itselleen tärkeää, josta kertoa muulle ryhmälle. Tällä tavoin opimme tuntemaan toisemme paremmin. Voisit vaikkapa tuoda: cd:n, jolla on mielikappaleesi, varsinkin jos se on sellainen, joka auttaa sinua kun olet surullinen. Kaikki sellainen musiikki käy, jota saisi soittaa koululuokassakin. soittimen ja soittaa jotakin. esimerkin mieliharrastuksestasi: taide, valokuvaus, urheilu, musiikki, runous, kirjoittaminen, keräily jne. kuvia itsestäsi vauvana tai pienenä, tai kuvan jostain sinulle tärkeästä ihmisestä tai paikasta. Jotain muuta? Ehdotuksia? Ohjeita tähän liittyen: Älä tuo mitään liian äänekästä. Älä tuo mitään, mikä voi vahingoittaa muita. Kaikista tärkeintä on se, että se on jotain myönteistä, jotain mistä olet ylpeä tai tyytyväinen tai jonka olet huomannut parantavan mielialaasi.? ENNENKUIN KERRON NYT ITSESTÄNI, KUKA HALUASI OLLA VUOROSSA ENSI VIIKOLLA? OK, aloitan siis nyt itse kertomalla itsestäni. Toin mukanani...

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen

Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen Tutustuminen ja suunnittelu yksilöllisesti Pitkäjänteinen työskentely Suunnittelun voi tehdä kotitehtävänä Harjoituslomake Tavoitteet Harjoite auttaa pureutumaan monesti

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Käyttäytymisen arviointi tehostetun tuen interventiota varten (CICO)

Käyttäytymisen arviointi tehostetun tuen interventiota varten (CICO) Oppilaan valitseminen CICO - toimintaan Prosessin vaiheet: a) Opettaja ehdottaa tehostettua tukea oppilaalle, joilla vaikeuksia noudattaa koulun sääntöjä ja/tai arjessa päivittäin toistuvien toimintamallien

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Miten saat ihmiset pitämään itsestäsi vähemmässä kuin 90 sekunnissa.

Miten saat ihmiset pitämään itsestäsi vähemmässä kuin 90 sekunnissa. Miten saat ihmiset pitämään itsestäsi vähemmässä kuin 90 sekunnissa. ENSIVAIKUTELMA miten voit parantaa sitä Olen listannut toimivia tapoja hyvän ensivaikutelman antamiseksi. Poimi omasi ja ota käyttöön.

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot