Kaava N 144 Enärannan eteläosan asemakaava

Transkriptio

1 Kaava N 144 Enärannan eteläosan asemakaava Kaavaehdotuksen selostus Ympa Ympa om d

2 Asia 276/713/2008 Vihti, Nummela, Ennärannan ja Huhdanmäen taajamanosien asemakaava ja asemakaavan muutos (Enärannan eteläosa). Asemakaavan muutos koskee korttelia 262 sekä puisto-, suojaviher-, katu- ja yleisen tien alueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 262 sekä katu-, puisto- ja yleisen tien alueita. Asemakaavalla muodostuu korttelit sekä lähivirkistys-, suojaviher- ja katualueita. Kaavan laatija: Suvi Siivola, kaavasuunnittelija FM Asemantie 30, Nummela s-posti puh Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa Ympa liite 1 Ympa Ympa liite 2 Perusselvitykset ja tavoitteet Ympa Ympa om f Kh Kh liite 2 Kaavaluonnos Ympa Ympa om b Kaavaehdotus Ympa Ympa om d Vastineet Kaavan hyväksyminen Tämä selostus liittyy päivättyyn asemakaavakarttaan (1:1000). Tämä kaavaselostus julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: Valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Viistokuvat SkyFoto Group ja Vihdin kunta Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MML/10 ja 5/ILMA/2009 Vihdin kunnan mittaustoimi Selostuksen on laatinut Suvi Siivola 2

3 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Taajamanosa: Enäranta, Huhdanmäki Kaavan nimi: Enärannan eteläosan asemakaava Kaavanumero: Kaava N 144 Kaava-alueen määrittely: Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Enärannan ja Ridalin asuinalueiden välisiä vielä rakentamattomia maaalueita, kaavan 111a korttelia 262, kaavan 111 suojaviherja katualueita, kaavojen 13 ja 62 tiealuetta sekä kaavan 16 puisto- ja katualueita. Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: 20:40, 20:30, 3:2, 1:248, 1:276, 3:207, 16:10, 1:1, 20:29 ja 16:10. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 20 hehtaaria ja kuuluu Härköilän maarekisterikylään. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nummelan keskustan itäpuolella, Enäjärven ja Porintien (vt 2) välisellä alueella, Nummelan pääsisääntulotien Meritien risteysalueen tuntumassa. Kaava-alueelta on matkaa Nummelan Pisteelle vajaa kilometri. Kaava-alue rajautuu itäosiltaan Enäjärveen, etelässä Ridalin asuinalueeseen, idässä valtatien 2 viereisiin liikerakentamisja puistoalueisiin sekä pohjoisessa Enärannan asuinalueeseen ja Hanko - Hyvinkää rautatiehen. Alueen halki kulkee Enärannan asuinalueelle vievä Härköiläntie. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoituksena on tutkia laadukkaan pientalovaltaisen asutuksen sekä liikerakentamisen sijoittamista alueelle, alueen olemassa oleva rakennuskanta, kulttuurihistorialliset arvot sekä maisema- ja luontoarvot huomioiden. Näiden ohella suunnittelutyön yhteydessä tullaan tarkastelemaan alueen ja etenkin Enäjärven rannan virkistyskäytön ja -yhteyksien kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi kaavatyöllä on tarkoitus mahdollistaa uuden Nummela-Lankila-Ojakkala välisen katuyhteyden toteuttaminen. Kaava-alueen sijainti (rajattu punaisella) kunnan Vihdin kunnan mittaustoimi. 1

4 1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Sisällysluettelo Luettelo liiteasiakirjoista Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Osana kaavatyötä tehdyt selvitykset 3 2. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava 4 3. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan kuvaus Asemakaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset kuntatalouteen Ympäristön häiriötekijät Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus 35 2

5 1.5 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Liite 3. Kaavan valmisteluvaiheen yleisötilaisuuden muistio Liite 4. Vastineet lausuntoihin ja annettuihin mielipiteisiin MRL:n 62:n :n ja MRA:n 30 :n mukaisen kaavan valmisteluaineiston nähtävillä olon ( ) jälkeen Liite 5. Kaavakartta Liite 6. Kaavamerkinnät ja -määräykset Liite 7. Kaavaehdotuksen havainnekuva Liite 8. Liikerakennusten korttelialueen asemapiirrosluonnos Liite 9. Kaava-aluetta koskeva puistosuunnitelma 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suurimmilla järvillä. Uudenmaan ympäristökeskus monisteita 149/2004 Asemakaavoituksen käynnistämissopimus Kerttu Huidun ja Vihdin kunnan välillä, koskien noin 4,3 ha suuruista määräalaa tilasta Nissola (RN:o 1:248) ja noin 0,5 ha suuruista tilaa Suomela (RN:o 3:2) Vihdin kunnan Härköilän kylässä (kv ) Asemakaavoituksen käynnistämissopimus Pekka Laustion ja Kaarina Käiväräisen sekä Vihdin kunnan välillä, koskien noin 14 ha suuruista tilaa Tuusa (RN:o 20:30) Vihdin kunnan Härköilän kylässä (kv ) Erityissuojelua vaativat vesistöt. Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö, ympäristösuojeluosasto, työryhmän mietintö 63, 1992 Etelä-Nummelan liikenneselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2009 Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja B Härköilän rakennusinventointi. Mervi Piipponen, 1998 Naapurina voimajohto. Fingrid Oyj, 2006 Nummelan eteläosien osayleiskaava - Luonnonolosuhteiden ja maiseman tarkastelu osayleiskaavan laatimista varten. Terhi Tikkanen-Lindström, 1992 Nummelan ja Ojakkalan taajamien meluselvitys pääasiassa raideliikenteen osalta. Promethor Oy, Nummelan keskustan liikennesuunnitelma. Vihdin kunta & Esisuunnittelijat Oy, Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaavan luontoinventointi T:mi Raimo Pakarisen luontotieto, 1996 Nummelan koillisosan Ojakkalan tieverkkoselvitys. Tiehallinto, Vihdin kunta & Oy Vesi Hydro Ab, 1990 Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus. Promethor Oy, Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma (II-osa). Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, 1989 Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon, Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto & Vihdin kunta, 2005 Voimansiirtojärjestelmän sähkö- ja magneettikentät. Fingrid Oyj Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: Osana kaavatyötä tehdyt selvitykset Luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy, Ympäristömeluselvitys. Promethor Oy, Nissolan tilan lepakkotarkastus Luontotieto Keiron Oy, Alueellinen pohjatutkimus. Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy, Liikenteellinen toimivuustarkastelu. AIRIX Ympäristö Oy,

6 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vihdin kunnan sekä Pekka Laustion ja Kaarina Käiväräisen kesken tehtiin kaavoituksen käynnistämissopimus, koskien noin 14 ha:n laajusta osaa suunnittelualueesta. Vihdin kunnan ja Kerttu Huidun kesken tehtiin kaavoituksen käynnistämissopimus., koskien yhteensä vajaan 5 ha:n suuruista aluetta suunnittelualueen itäosassa. Kaavatyötä koskeva luontoselvitys valmistui Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa Kunnanhallitus hyväksyi kaavatyön tavoitteet Kaavatyötä koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa Kaavan päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa ja kaavatyö kuulutettiin vireille Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan asettaa kaavan valmisteluaineiston vuorovaikutusmenettelyä varten nähtäville. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavan valmisteluaineistoa koskeva yleisötilaisuus pidettiin Vihdin kunnanvirastolla Asemakaava Asemakaavaehdotuksessa Enäjärven ranta-alue sekä Nissolanojan varsi on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-hv), virkistysalueen polkuineen täydentäen alueella olevia viher- ja kevyenliikenteenverkostoja. Lähivirkistysalue rajautuu pohjois-, etelä- ja länsiosiltaan erillis- ja asuinpientalojen korttelialueisiin (AO-14, AO-4, AP-5 ja AP/s-1). Nämä virkistysalueeseen rajautuvat asuinkorttelit avautuvat ja muodostavat terassimaisen rakenteen Enäjärvelle päin. Valtatien 2 varteen on osoitettu kaavassa liikerakentamista (KL-5 ja LHK-2) täydentämään valtatien molemmin puolin muodostuvaa kaupan toimintojen keskittymää sekä suojaamaan asuinkortteleita valtatien melulta. Liikerakentamiskortteli (KL-5) rajautuu pohjoisosiltaan lähivirkistysalueeseen (VL-hv), jonka pohjoispuolelle on osoitettu Enärannan nykyistä rivitaloaluetta täydentävät rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueet (AR). Alueen liikenneverkko on jäsennelty siten, että liikekortteleihin suuntautuva asiointiliikenne ei kuormita asuinkatuja ja aiheuta näin häiriötä asutukselle. Alueen pääkokoojakatuna toimii Meritieltä erkaneva Isoniityntie, jonka kautta liikekortteleiden asiointiliikenne on järjestetty. Isoniityntie on myös osa suunnitteilla olevaa Nummelasta Lankilan kautta Ojakkalaan suuntautuvaa katuyhteyttä. Ajo suunnittelualueen asuinkortteleihin on osoitettu kaavassa joko Isoniityntieltä tai Härköiläntieltä erkanevien tonttikatujen kautta. Kaavatyötä koskien valmistui ympäristömeluselvitys , lepakkokartoitus , pohjatutkimus ja liikenteellinen toimivuustarkastelu

7 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Noin 20 hehtaarin laajuinen suunnittelualue on osa Enäjärven länsirannan vanhaan kulttuurimaisemaan kuuluvaa peltotasankoa. Pääosa suunnittelualueesta on edelleen viljelyksessä. Viljelysalueen pohjoisreunassa sijaitsee Enärannan asuinalueeseen rajautuva, keskiaikaiseen Härköilän kylään kuuluva, isojaonaikainen Nissolan tila. Enäranta on Härköilän kylän maille pääosin luvuilla rakentunut pientaloalue. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee vielä osittain rakenteilla oleva Ridalin asuinalue. Kaava-alueen länsiosassa kulkee valtatie 2, jolla on eritasoliittymä Nummelan pääsisääntulotien, Meritien kanssa kaava-alueen lounaispuolella. Idässä kaava-alue rajautuu maiseman perustason muodostavaan Enäjärveen. Suunnittelualuetta halkoo Enäjärven asuinalueen Nummelan keskustaan liittävä Härköiläntie. Alueen pohjoispuolitse kulkee Hanko - Hyvinkää rautatie. Hanko - Hyvinkää rautatie Enärannan 1980-luvulla rakentunut pientaloalue Härköilän keskiaikainen kylätontti Enärannan 2000-luvun alussa rakentunut omakotialue vt 2 Nissolan tila luvulla rakentunut kaupan palveluiden alue 110 kv:n voimalinja Härköiläntie Nissolanoja Ridalin rakenteilla oleva pientaloalue Enäjärvi Meritien eritasoliitymä = Nummelan pääsisääntuloväylä Suunnittelualue Nummelan itäosan taajamarakenteessa. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MML/10. 5

8 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue kuuluu maisemarakenteeltaan Enäjärven (49,4 mpy) kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen rantatasankoalueeseen. Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelmassa (1989) kaava-alue on osoitettu osaksi Meritien ja Porintien risteysalueen sekä Enäjärven lounaispään muodostamaa maisemakeskusta. Kaava-alueen maisemaa hallitsevat loivasti kumpuilevat, vielä viljelyksessä olevat peltoalueet, jotka sijoittuvat pääosin korkeustasolle mpy. Peltojen hallitsemaa maisemakuvaa rikkovat peltoalueen reunassa sijaitseva Nissolan tilakeskus puutarhoineen, alueen länsiosassa pohjois-eteläsuuntaisesti kulkeva valtatie 2 ja sen viereinen 110 kv:n voimalinja sekä peltoalueiden poikki kulkeva Härköiläntie. Suunnittelualueen peltojen halki virtaa luoteis-kaakkoissuuntainen Nissolanoja. Nissolan tila on yksi Vihdin vanhimpiin kyliin kuuluvan Härköilän kylän tilakeskuksista. Tilaan liittyy tilan talouskeskuksen ja Enäjärven väliin sijoittuva laaja, nyttemmin hoitamattomaksi jäänyt omenapuutarha sekä tilalta kohtisuorasti rantaan kulkeva pylväspoppelirivi. Enäjärven rantaalue on kosteikkoa ja vesijättöä, jossa kasvaa myös varsin reheväkasvuista puustoa. Suunnittelualueen rakentamattomat peltoalueet rajautuvat varsin jyrkästi pohjoisessa ja etelässä rivi- ja omakotialueisiin sekä lännessä Nummelan kaupallisen keskustan ns. itäiseen päätteeseen liike- ja kerrostalorakennuksineen. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus ja kaltevuudet Suunnittelualue on kallioperältään kvartsi- tai granodioriittia ja siinä on jonkin verran lounais-koillissuuntaista liuskeisuutta (GTK, 1994). Maaperältään alue on savea (GTK, 1995). Savi on rakennuspohjana epäedullista heikon kantavuutensa, märkyytensä ja routivuuden vuoksi. Rakenteista savipohjalle tulevat lisäkuormat joudutaan yleensä viemään tukirakentein alapuolisiin kantaviin maakerroksiin (paalutus, stabilointi ja muut erikoismenetelmät). Suunnittelualuetta koskien tehtiin kesällä 2009 pohjatutkimus kaavaluonnoksessa esitetyn korttelirakenteen pohjalta. Tutkimuksessa selvitettiin alueen maaperäolosuhteet 12 painokairauspisteen avulla. Korttelialueiden 262 ja osalta rakennukset ehdotetaan maaperätutkimuksen perusteella perustettavan tuki- tai kitkapaalujen varaan. Korttelien osalta rakennukset voidaan alueen yläosassa perustaa maanvaraisesti anturaperustuksella perusmaan tai sen päälle tehdyn täytteen varaan. Alueen alaosassa lähellä rantaa kysymykseen saattaa tulla myös paalutus. Myös korttelien 284 ja 285 osalta akennukset voidaan alueen yläosassa perustaa maanvaraisesti anturaperustuksella perusmaan tai sen päälle tehdyn täytteen varaan, ja alueen alaosassa lähellä rantaa kysymykseen saattaa tulla paalutus. Rakentamisen yhteydessä tulee perustamistapa selvittää rakennushankekohtaisesti. Suunnittelualueen rakennettavuudessa on otettava huomioon myös Nummelanharjulta Enäjärveen viettävälle alueelle tyypillinen paineellinen pohjavesi. Korkeussuhteiltaan alue on alavaa ja tasaista. Maasto viettää loivasti suunnittelualueen länsireunassa sijaitsevalta valtatieltä 2 (59,8 mpy) alueen itäosassa sijaitsevalle Enäjärvelle (49,4 mpy) päin. Maaston kaltevuus on suunnittelualueella pääosin 5 % tai sen alle. Kaltevimmillaan maa on suunnittelualueen itäosassa, Enäjärveen viettävällä alueella sekä aivan alueen länsiosassa, jossa valtatie 2 kulkee kaavaaluetta korkeammalla penkereellä. Aivan Enäjärven rannassa erottuu selvä rantatasanne, joka on syntynyt, kun järven vedenpinnan tasoa on laskettu noin metrillä. Loivilla rinteillä (kaltevuus 5-20 %) esiintyy maanpohjan tasaustarvetta lähinnä rakennusten ja pihojen alueella. Myös katuja rakennettaessa esiintyy jonkin verran maan leikkaus- ja pengerrystarvetta. Tasamailla (kaltevuus alle 2 %) on mahdollisesti odotettavissa lisäkustannuksia pintakuivatusta ja viemäröintiä järjestettäessä. Pienilmasto Ilmansuuntien suhteen pienilmastollisesti parhaita asuinpaikkoja ovat pohjoisesta suojatut kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettävät sora-, hiekka- tai heitarinteet tai moreenikumpareet. Savialueet ovat sen sijaan usein herkästi hallaisia ja sumuisia alueita. 6

9 Pituusakselinsa suunnasta johtuen ovat Enäjärvi ja sen luoteispuoleinen viljelyaukea alttiina Vihdissä vallitseville kaakkois-, etelä- ja lounaistuulille. Enärannan alue altistuu avoimen sijaintinsa takia myös pohjoistuulille. Peltoalueet ovat usein tuulisia ja sumuisia sekä viileämpiä kuin metsäiset alueet. Aurinkoisuuden näkökulmasta suunnittelualue on kuitenkin pienilmastollisesti suotuisaa, alueen avautuen aurinkoisiin ilmansuuntiin, kaakkoon ja etelään. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Siuntionjoen erityissuojelua vaativaan vesistöön (YM, 1992). Alueen vedet valuvat Enäjärveen (+ 49,4 mpy), joka on Siuntionjoen latvavesiä. Pinta-alaltaan noin 508 ha:n laajuinen Enäjärvi on matala (keskisyvyys vain 3,5 m), rehevä ja savisamea järvi, jolla on pitkä viipymä. Järveä ovat rehevöittäneet siihen vuoteen 1976 asti johdetut Nummelan taajaman jätevedet sekä valuma-alueen pelloilta tuleva hajakuormitus. Vaikka viime vuosina tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat parantaneet järven tilaa ja järven käyttökelpoisuusluokitus on noussut huonosta välttävään, on järvi edelleen hyvin rehevä. Suunnittelualueen poikki kulkee luoteis-kaakkoissuutainen, Enäjärveen laskeva Nissolanoja. Enärannan asuinalueella oja virtaa lyhyen osuuden putkessa. Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualue on pääosaltaan viljelyksessä olevaa peltoa. Kasviston ja eläimistön kannalta monimuotoisimmat alueet ovat Enäjärven ranta, Nissolanojan varsi sekä Nissolan tilan ympäristö (Luontotieto Keiron Oy, 2008). Enäjärven rannan kasvillisuus on vyöhykkeistä siten, että peltojen reunassa on puustoisempi kuivempi vyöhyke. Tämän rantametsän ja vesirajan väliin jäävällä alueella on kosteita avo- ja pensasluhtia. Enäjärven rannan luhdat ja rantametsikkö on suunnittelualueen linnustollisesti merkittävin alue. Rantametsä soveltuu hyvin mm. tikkojen elinympäristöksi ja esimerkiksi uhanalainen pikkutikka suosii tämänkaltaisia tervaleppävaltaisia rantaluhtia. Avoluhta voi olla tärkeä elinympäristö mm. joillekin hyönteislajeille sekä sammakkoeläimille. Rantavyöhyke muodostaa eläimistölle myös toimivan pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden. Nissolanoja on aikoinaan kaivettu, mutta nyttemmin selvästi luonnontilaistunut. Ojan varrella on myös pieni lammikko. Ojan reunojen lajistoon kuuluvat tyypilliset pellonpientareiden rikkaruohot, kuten pujo, pelto-ohdake, horsmat ja leinikit. Lammikossa kasvaa vesikasveja, kuten uistinviitaa. Nissolan tilan ympäristössä on vanhaa puutarhakasvilllisuutta. Hoitamatta jäänyt tilan pihapiiri on houkutteleva monien lintujen kannalta ja piha-alueella havaittiin luontoselvityksen yhteydessä mm. tikli, joka viihtyy kultuuriympäristöissä. Nissolan tilaan liittyy vanha marja- ja omenapuutarha-alue sekä tilalta Enäjärvelle kohtisuoraan istutettu pylväspoppelirivi. Kesällä 2009 tarkastettiin Nissolan tilan vanhat maatalousrakennukset lepakoiden esiintymisen toteamiseksi (Luontotieto Keiron Oy, 2009). Tarkastuksessa tilan ulkorakennuksista ei löytynyt lepakoita tai selviä merkkejä niiden oleskelusta rakennuksissa. Luonnon ja maiseman suojelukohteet Syksyllä 2008 ja kesällä 2009 tehtyjen luontoselvityksen ja lepakkokartoituksen perusteella suunnittelualueella ei havaittu uhanalaisia tai erityisesti suojeltuja kasvi- tai eläinlajeja. Myöskään luonnonsuojelu- tai metsälaissa mainittuja elinympäristöjä ei kartoituksen yhteydessä alueelta löydetty (Luontotieto Keiron Oy). Paikallisesti arvoikkaiksi elinympäristöiksi arvioitiin selvityksessä Enäjärven rantavyöhykkeen ohella Nissolanojan varsi ja Nisson tilakeskuksen pihapiiri. Selvityksen mukaan tällaiset paikalliset luontoarvot voidaan yleensä helposti säilyttää, vaikka aluetta käytettäisiin rakentamiseen. Ojakkalasta Nummelan Huhdanmäkeen ulottuva Enärannan viljelysaukea oli 1700-luvun lopulla Vihdin suurin yhtenäinen peltoaukea. Sittemmin Nummelan taajaman kasvu on kuronut peltoaukeaa umpeen Huhdanmäen ja Enärannan alueilla. Alueella on kuitenkin edelleen havaittavissa keskiaikaisen Härköilän kylän asutusrakenne, viljelysaukean keskellä sijaitsevan kylätontin erottuen maisemassa maastosta kohoavana kumpareena (60 mpy). 7

10 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Enäjärven lounaisrannalla sijaitsevan mäen kumpareelle syntynyt Härköilän kylä on yksi Vihdin vanhimmista kylistä. Alueen asutushistoria ulottuu aina keskiajalle saakka, ja alueella on myös pitkät viljelyperinteet. Kylän keskiaikainen asutusrakenne on edelleen nähtävissä alueen maisemassa luvulla kylässä oli viisi taloa: Nissola, Hemmilä, Tuusa, Seppä ja Rosti, jotka olivat mukana myös kylän vuonna 1786 vahvistetussa isojaossa. Hieman muita ulompana sijaitsevaa Nissolan talouskeskusta lukuun ottamatta talot sijaitsivat tiiviissä ryppäässä mäen laella ja sen tuntumassa. Talouskeskusten ja Enäjärven välissä sijaitsivat kylän pellot. Kantatiloista Tuusa muutti 1800-luvulla ulos vanhalta kylätontilta lähelle Nummelan nykyistä keskustaa. Enärannan rantavyöhyke on kasvistollisesti ja linnustoltaan varsin monipuolista aluetta. Osittain suunnittelualueella sijaitseva Nissola oli 1700-luvulla Palojärven rusthollin augmenttitalo (augmenttitaloiksi nimitettiin ruotujakolaitoksen voimassa ollessa sellaisia tiloja, joiden vero oli määrätty suoritettavaksi ratsutilalle korvauksena siitä, että tämä teki ratsupalvelusta, eikä vapautus sen omasta verosta ollut riittävä vastaamaan ratsupalvelusta johtuvaa rasitusta). Rantaviivan suuntaisesti peltotasangolla kulkeva tielinjaus (nyk. Härköiläntie) on myös vuosisatoja vanha. Härköilän kylä oli Vihdin tuotannollinen keskus aina luvulle asti. Merkittävä käännekohta alueen kehitykselle oli Hanko Hyvinkää radan valmistuminen vuonna Kylän viljelysmaiden halki kulkeva rata antoi kasvusysäyksen Nummelan taajaman kehittymiselle luvulta alkaen voimakkaasti kasvaneen ja laajentuneen Nummelan asutus on levittäytynyt hiljalleen kylän vanhoille niitty- ja peltomaille. Lisävauhtia Nummelan kehitykselle toi uusien valtakunnallisten teiden rakentaminen luvuilla, mikä toi pääkaupunkiseudun ajallisesti aiempaa lähemmäksi. Vuonna 1976 valmistui suunnittelualueen länsiosassa kulkeva valtatie 2 tieosuudelta Palojärvi Olkkala. Ote Kuninkaan kartastosta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu kartassa valkoisella laatikolla. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Enärannan taajamanosa on kaavoitettu 1970-luvulla, ja alueen asemakaavaa on tarkistettu 1980-luvulla luvun lopulla alueen asemakaavaa laajennettiin koskemaan Enärannan asuinalueen ja Enäjärven väliin jääviä, Härköilän keskiaikaisen kylätontin maita. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Ridalin alue on asemakaavoitettu 2000-luvun alussa. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Suunnittelualue on vielä valtaosaltaan rakentamatonta peltomaata Enärannan ja Ridalin pientalovaltaisten asuinalueiden sekä valtatien 2 ja Enäjärven välissä. Alue on Nummelan taajaman itäistä reuna-aluetta. Nummelan taajaman painopiste on viime vuosina siirtynyt yhä idemmäksi, Meritien ja valtatien 2 suuntaan, Meritien itäpäähän syntyneen uuden liikerakentamisen sekä Enärannan asuinalueen laajentamisen ja Ridalin asuinalueen rakentumisen myötä. Ote kartasta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu kartassa mustalla laatikolla. 8

11 Alue liittyy Nummelan taajamaan alueen pohjoispuolitse valtatien 2 alittavan Tuusankaaren kautta sekä alueen eteläpuolitse valtatien 2 ylittävän Meritien kautta. Alueelta on matkaa Nummelan ydinkeskustaan, Pisteelle, noin kilometri. Alueen taajamakuvan keskeisiä elementtejä on Enäjärvi, siihen liittyvä peltoaukea sekä tälle avoimelle peltoalueelle syntynyt Enärannan taajamanosa. Alueella pientalovaltaisen asutuksen ja ympäröivän viljelyalueen raja on jyrkkä. Asutuksen ohella kaava-alueen länsireunassa penkalla kulkeva valtatie 2 sekä Hanko Hyvinkää rautatie rikkovat alueen peltoaukeita. Suunnittelualueen peltoalueita halkoo myös Enärannan asuinalueelle vievä Härköiläntie. Alueen nykyinen rakennuskanta Suunnittelualueen koillisosassa, peltoalueen reunassa sijaitsee osa Nissolan vanhasta tilakeskuksesta (kuva alla). Alueella sijaitsevia tilan rakennuksia on vuodelta 1911 peräisin olevan, mansardikattoisen päärakennuksen kanssa samassa pihapiirissä sijaitsevat liiterirakennus ja navetta 1910-luvulta, sauna ja kesäasunto 1940-luvulta sekä varastorakennus 1900-luvun alkupuolelta. Nämä piharakennukset ovat I-kerroksisia, tiili- tai hirsirunkoisia ja väritykseltään punaisia. Hieman tilakeskuksesta erillään, Nissolan tilan ja Enäjärven välisen pylväspoppelirivin vieressä sijaitsee suunnittelualueen ainoa tällä hetkellä asuinkäytössä oleva rakennus. Tämä vuonna 1984 valmistunut rakennus on yksikerroksinen ja väritykseltään punainen muiden Nissolan tilan rakennusten tavoin. Suunnittelualueella sijainnut, yksi Härköilän kylän vanhimmista rakennuksista, 1800-luvun alusta peräisin ollut hirsirunkoinen ns. Suomelan rakennus, tuhoutui syksyllä 2008 tulipalon seurauksena. Suunnittelualueen eteläosassa, valtatien 2 ja Meritien rampin läheisyydessä sijaitsee vuoden 2007 lopulla valmistunut polttoaineen kylmäjakeluasema. Ilmakuva kaava-alueelta vuodelta Nummelan ydinkeskusta, ns. Pisteen alue, on osoitettu kuvassa valkoisella pisteellä. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevan Enärannan vanhempi osa on pääasiassa 1980-luvulla rakentunutta yksikerroksista rivi- ja erillispientaloaluetta. Enärannan uudempi osa on 2000-luvun alussa rakentunutta 1-2 -kerroksista erillispientaloaluetta, jossa kelta- ja punasävyiset perinnetalotyyliset rakennukset sijaitsevat neljän talon ryhmissä Härkäläntieltä Enäjärven suuntaan johtavien teiden varsilla. Ridalin alue on 2000-luvun alusta lähtien rakentunutta pientaloaluetta. Alueen rakennukset ovat pääosin 2-kerroksisia ja vaaleasävyisiä rivi-, pari- ja luhtitaloja. Enäjärven rannassa sijaitsee muutama 1-kerroksinen erillispientalo. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee nauhamaisesti valtatien 2 varressa Citymarketin ja Rautian kaupan suuryksiköt. Tämä suurten liikerakennusten muodostama nauhamainen rakenne tulee jatkumaan Rautian pohjoispuolelle vuoden 2009 alkupuolella vahvistuneen ns. Laustionpellon pohjoisosan asemakaavan myötä. 9

12 Rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteet Härköilän kylä on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi kyläkuvan luonteen, vanhan asutuksen ja rakennuskantansa johdosta. Härköiläntien varressa, kaava-alueen itäosassa osittain sijaitseva Nissolan tila on yksi Härköilän kylän viidestä keskiaikaisesta kantatalosta. Koska suunnittelualue sijaitsee osittain Härköilän keskiaikaisella kylätontilla, saattaa suunnittelualueella olla kiinteisiin muinaisjäännöksiin kuuluvia rakenteita tai kulttuurikerroksia (Museovirasto, 2009). Mervi Piipposen (1998) Vihdin rakennuskulttuurisäätiön toimeksiannosta laatimassa inventoinnissa on Nissolan talouskeskuksen alue esitetty suojeltavaksi. Nissolan talouskeskus ja nyt jo tuhoutunut Suomelan rakennus ovat inventoinnin mukaan paikallishistorian ja maiseman kannalta tärkeä osa Härköilän kulttuurihistoriaa. Härköiläntie on osoitettu historialliseksi tielinjaukseksi Nummelan eteläosien osayleiskaavaa varten tehdyssä luonnonolosuhteiden ja maiseman tarkestelussa (Tikkanen-Lindström, 1992). Väestö ja työpaikat Enärannan tilastoalueella (käsittää Enärannan ja Ridalin asuinalueet) asui vuoden 2008 lopulla 638 asukasta (Tilastokeskus, 2009). Suunnittelualueella asuu yksi henkilö. Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Palvelut Kaava-alueella sijaitsee polttoaineen kylmäjakeluasema, ja alueen pohjoispuolella sijaitsee Enärannan päiväkoti. Muiden palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu Nummelan keskustaan, josta löytyvät useiden kaupan palveluiden ohella mm. terveys-, liikunta-, hallinto-, sosiaali- ja vapaa-ajan palveluita. Pääosa Nummelan kaupallisista ja julkisista palveluista sijoittuu noin 500 metrin säteelle Pisteestä. Viime vuosina Nummelan kaupallisten palveluiden painopiste on siirtynyt Pisteeltä itään, suunnittelualueen suuntaan, suurten päivittäis- ja erikoistavaramyymälöiden valmistumisen ja laajentumisen myötä. Nummelan julkiset palvelut sijaitsevat sen sijaan pääosin Hanko-Hyvinkää radan länsipuolella. Siellä sijaitsevat mm. KELAn toimisto, kunnanvirasto, kirjasto, uimahalli ja terveysasema. Suunnittelualue kuuluu ala- (luokat 1-6) ja yläluokkien (luokat 7-9) osalta Kuoppanummen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Koulu sijaitsee kevyen liikenteen teitse reilun kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualuetta lähimmät kaupalliset palvelut, kuten päivittäistavarakaupan suuryksikkö ja rautakauppa, sijaitsevat valtatien 2 länsipuolella, vajaan puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta. Aivan suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee kunnan ylläpitämä uimaranta sekä matonpesupaikka. Suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden rakennuskantaa. 10

13 Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on runsaat lähivirkistysmahdollisuudet. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevalla Enärannan asuinalueella sijaitsee kolme lähivirkistysalueena toimivaa puistoa (Omenapuisto, Lahnarannanpuisto ja Nissoinpuisto). Puistot ovat kevyen liikenteen reitein yhteydessä toisiinsa sekä edelleen Hanko Hyvinkää radan itäpuolisiin virkistysalueisiin, ollen näin osa laajempaa Nummelan viheryhteysverkkoa. Puistoissa sijaitsee leikkikentät sekä Enärannan päiväkodin viereisessä Nissoinpuistossa myös laajempi urheilukenttä. Enärannan ns. Omenapuiston vieressä on palstaviljelyalue. Enärannan alueella sijaitsee myös kunnan uimaranta. Uintimahdollisuuksien ohella Enäjärvi tarjoaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia. Suunnittelualueen eteläpuolella, Ridalin asuinalueen vieressä sijaitsee yksi Enäjärven venevalkamista. Myös Enärannan ns. uudisalueen asemakaavassa on venevalkamavaraus uimarannan vieressä. Enäjärven kalasaalis vesipinta-alaa kohden on ollut Siuntionjoen vesistön suurimpia, ja veneily on järvellä vilkasta. Enäjärven rannan mukaiseen kevyen liikenteen reittiin, ns. Enäjärven rantaraittiin, on varauduttu kaavallisesti sekä kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolisissa asemakaavoissa. Nummelan taajaman eteläpuolella sijaitsevat vielä toistaiseksi pääosin rakentamattomat, laajat metsäalueet, joita taajaman asukkaat käyttävät ulkoilun ja retkeilyn ohella marjastus- ja sienestysalueina. Enärannan alueen kevyen liikenteen yhteyksiä näille metsäalueille rajoittavat kuitenkin valtatien 2 sekä Ridalin asuinalueen eteläpuolella sijaitseva jyrkkä Kuikun mäki. Erityistoiminnat Suunnittelualuetta halkovat 110 kv:n suurjännitelinja sekä useita 20 kv:n sähkönjakelulinjoja. 110 kv:n suurjännitelinjan alla on käyttöoikeuden supistus 46 metrin levyisellä alueella ja rakentamiskielto 28 metrin levyisellä alueella. 20 kv:n ilmajohto vaatii 10 metriä leveän johtokadun, jolla rakentamista on rajoitettu. Johtoalueen rakennuskieltoalueelle ei saa tehdä rakennusta. Muiden rakenteiden kuten autokatosten, teiden sekä vesi- ja viemärijohtojen sijoittamiseen ja rakentamiseen tarvitaan Fingridin lupa. Siten voimajohtolinjan alle voidaan sijoittaa tarvittaessa esimerkiksi pysäköintipaikkoja Fingridin ja kunnan tekemän sopimuksen pohjalta. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on kattavat peruspalvelut ja monipuoliset virkistäytymismahdollisuudet. 11

14 Liikenneverkko Suunnittelualue sijaitsee Porintien (vt 2) ja Meritien (pt ) risteysalueen tuntumassa. Kaava-alueen poikki kulkee Enärannan asuinalueelle vievä, kokoojakatuluokkainen Härköiläntie, joka on kunnan hoidossa oleva yksityistie. Muita kaava-alueella sijaitsevia katuja ja kaavateitä ovat Ridalintie, Päistöstie, Härköilänsyrjä ja Tuusankaari. Hanko- Hyvinkää rautatie kulkee kaava-alueen pohjoispuolitse. Etelä-Nummelan liikenneselvityksessä (2009) on ajoneuvoliikenteen tavoiteverkon lähtökohdaksi asetettu, että Porintien 2+2-kaistaista osuutta on jatkettu Meritien liittymästä ainakin valtatien 25 liittymään ja Porintien itäpuolelle on toteutettu rinnakkainen kokoojayhteys Meritien ja Ojakkalantien välille. Meritie on tällä hetkellä Nummelan taajaman pääsisääntuloyhteys. Meritien ohella kaava-alueelta on yhteys Nummelan taajaman länsiosan liikenneverkkoon Enärannan asuinalueen pohjoisosasta Hanko-Hyvinkää rautatien alittavan Tuusankaaren kautta. Vuonna 2005 Härköiläntien liikennemäärät olivat keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2030 ennustetilanteessa Härköiläntien liikennemäärien ennustetaan kasvavan noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Härköiläntien kapasiteetin käyttöasteeksi arvioidaan molempina ajankohtina alle 50 % (Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, 2005). Suunnittelualuetta lännessä rajaavan valtatien 2 liikennemäärät ovat Vihdin alueen suurimpia. Vuonna 2008 oli keskimääräinen arkivuorokausiliikenne valtatien 2 suunnittelualuetta sivuavalla tieosuudella ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 liikennemäärien ennustetaan kasvavan samalla tieosuudella Nummelan tavoiteverkon toteutuessa ajoneuvoon vuorokaudessa (Etelä-Nummelan liikenneselvitys, 2009). Tarkasteluvuonna 2008 Meritien liikennemäärä oli ajoneuvoa vuorokaudessa. Nummelan tavoiteverkon liikenne-ennusteessa on Meritien liikennemäärien arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä ajoneuvoon vuorokaudessa (Etelä-Nummelan liikenneselvitys, 2009). Hanko-Hyvinkää radan keskimääräinen junaliikenne raideyhteydellä oli Nummelan kohdalla vuonna 2007 noin 15 tavarajunaa vuorokaudessa (VR Gargo Oy, ). Enärannan asuinalueen kevyen liikenteen verkosto on melko hyvä. Kevyen liikenteen verkoston jatkuvuus taajaman eri osien välillä on kuitenkin puutteellinen, muun muassa Enärannan ja Ridalin asuinalueiden välisissä kevyen liikenteen yhteyksissä on katko suunnittelualueen kohdalla. Suunnittelualueelta on kuitenkin kevyen liikenteen yhteydet Nummelan keskustaan sekä Meritien että Tuusankaaren kautta. Tuusankaarelta on kevyen liikenteen yhteys myös Hanko-Hyvinkää radan länsipuolelle, Kuoppanummen taajamanosaan. Kevyen liikenteen yhteys Nummelan keskustasta Enärannan uimarantaan on yksi Nummelan tärkeimmistä kevyen liikenteen yhteyksistä. Kaava-alueen ja lähiympäristön liikenneverkko. Tiestö esitetty kuvassa punaisella, kevyen liikenteen reitistö mustalla katkoviivalla. Tekninen huolto Kaava-alue rajautuu etelä- ja pohjoisosiltaan kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alueen läpi kulkevat 315, 400 ja 500 mm:n runkoviemärit ja näiden rinnalla 110 ja 160 mm:n vesijohdot. Suunnittelualueen länsiosassa, valtatien 2 rinnalla kulkee 110 kv:n voimalinja. Lisäksi suunnittelualueella kulkee useampia 20 kv:n ilmajohtoja. Nummelan kaukolämpöverkko ulottuu kaava-alueen eteläosaan, Meritien ja Härköiläntien risteykseen. Nummelan linja-autoasema sijaitsee reilun puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta, Meritien varressa. Lisäksi kaava-aluetta sivuavaa Porintietä (vt 2) pitkin liikennöivillä linja-autoilla on pysäkit valtatien 2 ja Meritien liityntärampeissa. 110 kv 20 kv Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2005) on mainittu liikenneverkon kehittämistarpeiksi kaava-alueen läheisyydessä muun muassa Meritien parantaminen 2+2 ajorataiseksi sekä Tuusankaarelta Kuoppanummelle johtavan kevyen liikenteen tasoristeyksen poistaminen ja korvaaminen alikulkukäytävällä. Lisäksi Kaava-alueen kunnallistekninen verkosto. Jätevesiviemärit on esitetty kuvassa mustalla viivalla, vesijohdot sinisellä katkoviivalla ja sähkönjakelujohdot punaisella viivalla. 12

15 Ympäristöhäiriöt Keskeisimpiä ympäristöhäiriön lähteitä kaava-alueella ovat tie- ja rautatieliikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Tällä hetkellä ylittyy valtioneuvoston asuinalueille, taajamien virkistysalueille ja näiden välittömässä läheisyydessä sijaitseville alueille sekä hoito- ja oppilaitoksia palveleville alueille asettama 55 db:n ohjeellinen päivämeluarvo suunnittelualueella enimmillään noin 200 metrin etäisyydellä valtatiestä 2. Vuoden 2030 ennustetilanteessa oletetaan valtioneuvoston uusille asuinalueille asettamien meluarvojen (55 db päivällä, 45 db yöllä) alittuvan suunnittelualueelle kaavailluilla asuinalueilla toteutettavien maankäyttöratkaisujen ja meluntorjuntatoimenpiteiden ansiosta (Promethor Oy, 2009) Liite 1A. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Tie- ja raideliikennemelu. Nykyinen tilanne. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:3000(A3)) > db db > db db > db db > db db > db db Hanko-Hyvinkää radasta sekä teistä aiheutuvia tärinähaittoja tutkittiin Nummelan ja Ojakkalan taajamien välillä vuoden 2008 alussa (Promethor Oy, 2008). VTT:n uusille asuinalueille suosittelema rakennusten värähtelyn tunnusluvun vw,95 enimmäisarvo 0,30 mm/s ei ylittynyt suunnittelualueen mittauspisteissä, mutta oli lähellä Härköiläntien viereisessä mittauspisteessä 16C. Pisteen 16C korkea arvo aiheutui Härköiläntien autoliikenteen tärinästä. Suoritettujen tärinämittausten perusteella suositellaan suunnittelualueella, Härköiläntien länsipuolella, tekemään tarkempia tärinämittauksia ennen uutta asuinrakentamista. Härköiläntien itäpuolella tärinän lisämittausten tarve tulisi sen sijaan arvioida tapauskohtaisesti ennen uutta asuinrakentamista. Valtatien 2 varressa kulkeva 110 kv:n suurjännitelinja rajoittaa maankäyttöä. Suurjännitelinja aiheuttaa ympärilleen pientaajuisen sähkö- ja magneettikentän. Altistus keskittyy johtojen välittömään läheisyyteen, jonka voimakkuus pienenee mentäessä voimalinjasta kauemmaksi. Euroopan unionin neuvosto julkaisi suosituksen ( ) väestön magneettikentille altistumisen rajoittamisesta. Sitä sovelletaan erityisesti kohteisiin, missä ihmiset oleskelevat merkittävän ajan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan Sosiaali- ja terveysministeriön suositusarvot sähkökentille ovat 15 kv/m (lyhytaikainen altistuminen) ja 5 kv/m (jatkuva altistuminen). Vastaavat arvot magneettikentille ovat 500 μt (lyhytaikainen altistuminen ja 100 μt (jatkuva altistuminen). Suositusarvot väestön merkittävän ajan kestävästä altistumisesta ovat Suomessa samat kuin EU:n neuvoston suosituksessa. Tampereen Teknillisen Yliopiston suorittamissa mittauksissa STM:n sähkökenttäraja ei ylity 110 kv:n johdoilla. Myös siirto- ja jakeluverkon johtojen alla ollaan kaikissa oloissa selvästi magneettikentän suositusarvojen alapuolella Yläkuvassa on esitetty suunnittelualueen päiväajan (klo 7-22) melutasot vuonna 2009 ja alakuvassa päiväajan melutasot vuoden 2030 ennustetilanteessa suunnitelluin maankäyttöratkaisuin (Promethor Oy, 2009) katos +5 m Liite 8A. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Tie- ja raideliikennemelu. Ennustetilanne 1 vaihe 2 (v.2030). Meluntorjunta C toteutettu. Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta. PR-Y (1:3000(A3)) > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db kv:n alueella on rakentamisrajoitus 14 metriä johdon keskilinjan molemmin puolin sekä käyttöoikeuden supistus 23 metrin levyisellä alueella johdon keskilinjasta. 20 kv:n ilmajohto vaatii 10 metriä leveän johtokadun, jolle rakentamista on rajoitettu. Suunnittelualueen sijainti Enäjärven rannassa edellyttää tulvavaaran huomioon ottamista alueen suunnittelussa ja rakentamisessa (MRL). Uudenmaan ympäristökeskuksen (2004) asettamien ohjeistusten mukaan alin suositeltava rakentamiskorkeus on Enäjärven rannalla 51,10 mpy ja alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus 50,40 mpy (= ylin korkeus, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakenteita) Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kunta on tehnyt vuonna 2004 aluetta koskien kaavoituksen käynnistämissopimukset Pekka Laustion ja Kaarina Käiväräisen kanssa sekä Kerttu Huidun kanssa. Sopimusalueet käsittävät noin 75 prosenttia suunnittelualueen (20 ha) pinta-alasta. Valtatien 2 alue on valtion omistamaa aluetta

16 Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt koko kuntaa koskevan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan Kaavaalueeseen sisältyy osia yleiskaavan lähivirkistysalueesta (VL), pientalovaltaisesta asuntoalueesta (AP-1), maatilojen talouskeskusten alueesta, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään (AM/S), luonnonsuojelualueesta (SL), yhdyskuntateknisen huollon alueesta (ET) sekä matkailupalveluiden alueesta, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään (RM/S). Yleiskaavassa on osoitettu Tuusankaarelta Enärannan uimarannalle kevyenliikenteen reitti. Osayleiskaava Kaava-alueen maanomistus. Kunnan omistamat maat on esitetty kartassa mustalla poikittaisrasterilla, 1) kaavoituksen käynnistämissopimus Laustion ja Käiväräisen kanssa, 2) kaavoituksen käynnistämissopimus Huidun kanssa, 3) valtio ja 4) Vinnari. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Maakuntakaava Vihti kuuluu Uudenmaan liittoon. Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan taajamatoimintojen aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sijoittamalla asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, luonto- ja perinnearvot. Rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön. Kaava-alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan kunnanvaltuuston hyväksymään Nummelan koillisosien ja Ojakkalan taajama-alueiden osayleiskaava-alueeseen. Osayleiskaavassa kaava-alue on lähivirkistysaluetta (VL- 4), asuinpientalojen korttelialuetta (AP), erillispientalojen korttelialuetta, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään (AO-5/s), luonnonsuojelualuetta (SL-10), palstaviljelyaluetta (RP), suojaviheraluetta (EV) sekä tieliikenteen aluetta (LM). Asemakaavat Pääosalla suunnittelualueesta ei ole laadittu asemakaavaa. Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa Nummelan asemakaavat n:o 13 (vahv ), n:o 16 (vahv ), n:o 62 (vahv ), n:o 111 (kv ) ja n:o 111a (kv ). Kaavassa n:o 111a on Härköiläntien alkupäähän, Meritien eritasoliittymän läheisyyteen, osoitettu huoltoaseman ja liikerakennusten korttelialue, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan myymälätilaa sekä majoitus- ja ravintolapalveluita (LHK-1). Kaavassa n:o 111 on Härköiläntien alkupää osoitettu katualueeksi sekä Härköiläntien ja Ridalintien välinen alue suojaviheralueeksi (EV). Muissa alueen länsiosan voimassa olevissa asemakaavoissa on osoitetttu valtatie 2 yleisen tien alueeksi sekä valtatien 2 ja Enärannan asuinalueen väliselle kaistaleelle puistoaluetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Enärannan pientalovaltaisen asuinalueen käsittäviin kaavoihin n:o 55 (vahv ) ja n:o 90 (kv ) sekä kaavoihin n:o 16 (vahv ) ja n:o 24 (vahv ), etelässä Ridalin asuinalueen käsittävään kaavaan n:o 111 (kv ) sekä lännessä Citymarketin alueen kaavaan n:o 130 (kv ), Rautian alueen kaavan n:o 115 (kv ) ja Laustionpellon pohjoisosan kaavaan n:o 136 (kv ). Rakennusjärjestys Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti osoitettu nuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. 14

17 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Muita aluetta koskevia päätöksiä, suunnitelmia jne. Ote Vihdin kunnan yleiskaavasta -86. Vuonna 1990 valmistuneessa Nummelan koillisosien Ojakkalan tieverkkoselvityksessä on esitetty ratkaisuksi Lankilan ja Ojakkalan puutteellisille liikenneyhteyksille uuden tien rakentamista Ojakkalantieltä Lankilan eteläpuolitse valtatien 2 ja Enäjärven välistä Meritien liittymään. Myös Nummelan keskustan liikennesuunnitelmassa (2004) on esitetty yhtenä vaihtoehtona keskustan liikennekuormituksen vähentämiseksi uuden rautatien ylittävän katuyhteyden rakentamista valtatien 2 itäpuolelle Nummelan eritasoliittymästä Ojakkalantielle. Vihdin kunnan ympäristöohjelmassa (kv ) on esitetyt linjaukset siitä, kuinka kunnan toiminnassa ja päätöksen teossa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on ohjelman mukaan olemassa olevaa rakennetta täydentävää ja olevat tekniset verkostot hyödyntävää. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on taajama-aluetta. Ote Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaavasta. Kunta on tehnyt suunnittelualuetta koskien asemakaavoituksen käynnistämissopimukset Kerttu Huidun sekä Pekka Laustion ja Kaarina Käiväräisen kanssa (kv ). Sopimusten mukaan maanomistaja sitoutuu maksamaan kunnalle asemakaavan valmistelun kunnalle aiheuttamat kustannukset. Asemakaavaluonnoksen/-ehdotuksen lautakuntakäsittelyn jälkeen kunta ja maanomistajat pyrkivät neuvottelemaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen sopimusalueen asemakaavan toteuttamisesta. Ote kunnan ajantasa-asemakaavasta. 15

18 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavatyö on osa Nummelan taajaman eheyttämistä. Asemakaavoitukseen on alueen osalta ryhdytty, jotta Enärannan ja Ridalin pientaloalueiden välissä oleva kaavoittamaton peltoalue saadaan liitettyä osaksi viereisiä asemakaava-alueita ja näin hyödynnettyä alueen oleva yhdyskuntarakenne täysmääräisesti. Asemakaavatyön yhteydessä on tarkoitus tarkastella muun muassa Nummelan nykyisen keskustan liikennekuormituksen vähentämiseen tähtäävän Nummela Lankila Ojakkala katulinjauksen sijoittamista alueelle sekä Enäjärven rannan virkistyskäytön ja -yhteyksien kehittämismahdollisuuksia alueen osalta. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kunta on tehnyt suunnittelualuetta koskevat kaavoituksen käynnistämissopimukset alueen maanomistajien kanssa vuonna Kaavatyö sisältyy kaavoitusohjelmiin vuosille 2009 (kv ) ja 2010 (kv ). Kaavatyö on mainittu ensimmäisen kerran kaavoitusohjelmassa vuodelle Vuoden 2008 päivitetyssä kaavoitusohjelmassa (kv ) kaavatyö on aikataulutettu aloitettavaksi vuoden 2008 aikana, mutta kaavatyön käynnistys siirtyi vuoden 2009 alkuun muiden kiireellisempien kaavatöiden johdosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset viranomaiset sekä kunnan ulkopuolisista viranomaisista muun muassa Tiehallinto ja Uudenmaan ympäristökeskus, nykyisin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi kaavan päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan ja päätti samalla kuuluttaa kaavatyön vireille. Kaavoituksen käynnistymisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman esillä olosta kuulutettiin paikallislehdissä ja kunnan ilmoitustaululla Vuorovaikutusmenettelyt palaveri kaavatyön lähtökohdista Huidun ns. sopimusmaiden osalta. Palaverissa osanottajina Huidun edustajat Juha Vuorimies ja Anna Melanko sekä kaavoituksen edustajat Matti Kanerva ja Suvi Siivola suunnittelupalaveri kaavatyön lähtökohdista kunnallistekniikan ja ympäristövalvonnan edustajien kanssa. Palaverissa osallisina kunnallistekniikan edustajat Timo Hovi ja Hannu Luoto, ympäristövalvonnan edustaja Mari Pihjala-Kuhna sekä kaavoituksen edustajat Matti Kanerva ja Suvi Siivola palaveri Enäjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtajan Antti Uusitalon kanssa vesien suojelukysymysten huomioimisesta osana kaavaratkaisua kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Uudenmaan ympäristökeskuksessa palaveri Fingridin edustajien kanssa kaavaalueen halki kulkevan 110 kv:n voimajohdon asettamista suunnittelurajoituksista palaveri SSO:n edustajien kanssa rautakaupan sijoittamismahdollisuuksista kaava-alueelle palaveri kaava-alueen maanomistajien kanssa suunnittelun lähtökohdista ja alueen alustavista maankäyttösuunnitelmista palaveri SSO:n ja arkkitehtitoimisto Innovarchin edustajien kanssa rautakaupan tontin tilavaraustarpeesta ja tontin toimintojen järjestämisestä. Samalla kokouksessa sovittiin tarvittavien selvitysten (mm. melu-, luonto- ja liikennetuotosselvitys) toteuttajatahosta sähköpostia ja postia alueen maanomistajille alustavaan kaavaluonnokseen tehdyistä muutoksista ja maanomistajien kommenttien kuuleminen kaavaillusta kaavaluonnoksesta ja kokoukset kunnallistekniikan edustajien ja suunnittelijoiden kanssa koskien kaava-alueen katujen, kunnallistekniikan ja yleisten alueiden suunnittelua palaveri SSO:n toimitusjohtajan kanssa koskien rautakaupan tilatarvetta ja toteutusta alueella. 16

19 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä Vihdin kunnanvirastolla välisenä aikana. Valmisteluaineistoa koskevien lausuntojen pyytäminen mennessä seuraavilta tahoilta: Tiehallinto, Uudenmaan ympäristökeskus, Fingrid Oyj, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Ratahallintokeskus, Länsi- Uudenmaan aluepelastuslaitos, Fortum Sähkönsiirto Oy, Vihti-Seura ry, Härköilän kylätoimikunta, Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry, Nummelan kylätoimintaryhmä, Nummelan aluelämpö Oy, Rosk n Roll, Elisa Networks Oy, Vihdin Vesi, Vihdin vammaisneuvosto, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, kunnan ympäristövalvonta, kunnallistekniikka, mittaustoimi, rakennusvalvonta, museotoimi ja Länsi- Uudenmaan ympäristöterveys esiteltiin kaavan valmisteluaineistoa kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Vihdin kunnanviraston koulutusluokassa. Tilaisuudesta laadittiin muistio, joka on kaavaselostuksen liitteenä 3. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin viikoilla 21 ja 22 kunnan tiedossa oleville kaava-alueen ja siihen rajautuvien maa-alueiden omistajille postitettujen kirjeiden ohella kunnan ilmoitustaululla, internet-kotisivuilla sekä virallisissa ilmoituslehdissä (Luoteis-Uusimaa ja Vihdin Uutiset) palaveri SSO:n ja arkkitehtitoimisto Innovarchin edustajien kanssa koskien valmisteluaineistosta saatua palautetta, kaavatyötä varten tehtyjä lisäselvityksiä sekä näiden vaikutuksia laadittavan kaavaehdotuksen sisältöön. Lisäksi kokouksessa käytiin läpi kaavatyön etenemistä ja alueen toteutuksen tavoitteellista aikataulua palaveri kunnan puutarhurin kanssa kaava-alueen virkistysalueiden rakennetta ja suunnittelua koskien palaveri suunnittelualueen maanomistajien kanssa alustavaa kaavaehdotusta koskien palaveri Laustion ja Käiväräisen edustajien kanssa suunnittelualueelle tehtävän maankäyttösopimuksen tiimoilta. Samalla palaverissa käytiin läpi nähtäville vietävän kaavaehdotuksen sisältöä palaveri kunnan puutarhurin ja puistosuunnittelijan kanssa alueen virkistysalueiden suunnittelua ja toteutusta koskien. Kaavasuunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä kunnallistekniikan suunnittelijoiden kanssa. Rinnan kaavasuunnittelun kanssa on tehty alueen katu- ja yleisten alueiden suunnittelua. Alueelle suunniteltujen hulevesiratkaisujen riittävyydestä on konsultoitu kaavatyön aikana Enäjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Antti Uusitaloa. Kaava-alueen maanomistajien kanssa on käyty puhelinkeskusteluja suunnittelutyön tavoitteista ja suunnitteluratkaisuista kaavaprosessin eri vaiheissa Viranomaisyhteistyö Kaavatyötä koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa Neuvottelusta laadittu muistio on liitteenä 2. Neuvotelussa esitettiin suunnittelutyön lähtökohdiksi muun muassa riittävien virheralueiden jättämistä Ridalin ja Enärannan asuinalueiden väliin, kevyen liikenteen yhteyksien kehittämistä ja jatkuvuuden turvaamista sekä melutorjuntatoimenpiteiden suunnittelemista. Lisäksi neuvottelussa painotettiin joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksien turvaamista, hulevien käsittelyn luonnonmukaista järjestämistä, alueen rakennetun kulttuuriympäristön historiallisten arvojen säilyttämistä ja luonnonarvojen huomioimista sekä valtatien 2 leventämiseen varautumista. Museoviraston tutkijat tekivät maastokatselmuksen kaava-alueelle määritelläkseen kaavatyön pohjaksi tarkemmin keskiaikaisen kylätontin alueen, jolla saattaa olla muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Katselmuksen pohjalta tehtiin rajaus, joka tullaan osoittamaan asemakaavaehtoksessa arkeologisena intressialueena. 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Osallisilla on ollut koko kaavaprosessin ajan mahdollisuus antaa palautetta kaavaprosessista ja valmisteltavasta kaavasta. 17

20 Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2009 on asetettu etusijalle mm. korkealaatuisten pientaloalueiden, työpaikkojen ja palveluiden sekä taajamien kasvusuuntien kehittäminen. Painopistealueena on Nummelan taajama, jonne kohdistuu suurin asuin- ja liikerakentamisen paine kunnassa. Vihdin kunnan väestökasvutavoitteen (noin 2 % vuodessa) ylläpitäminen edellyttää asunnon vuotuista lisätarvetta. Kunnan tavoitteena on lisäksi pohjavesialueiden ulkopuolisten työpaikka-alueiden kaavottamisella luoda edellytyksiä työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiselle. Enärannan eteläosien asemakaavatyön tavoitteena on osaltaan vastata näiden kunnan kehittämistavoitteiden toteutumiseen. Kaavatyön keskeisenä tavoitteena on alueen taajamarakenteen eheyttäminen ja alueen kehittäminen laadukkaana pientalovaltaisena asuinalueena ympäröivä taajamarakenne, miljöö ja kulttuuriympäristö huomioiden. Samalla on tarkoituksena tutkia mahdollisuutta linjata uusi Nummelasta Lankilaan ja sieltä edelleen Ojakkalaan johtava katuyhteys suunnittelualueen kautta Nummelan keskustan liikennekuormituksen vähentämiseksi. Kaavatyöllä halutaan osaltaan mahdollistaa Nummelan kaupallisten palveluiden kehittäminen tutkimalla mahdollisuuksia sijoittaa uutta liikerakentamista valtatien 2 varteen. Kaavatyön tavoitteena on edelleen kehittää sekä Enäjärven ranta-alueen että laajemminkin Enärannan-Ridalin alueen virkistysmahdollisuuksia ja -yhteyksiä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taasen yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mu kaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edel ly tyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asuntoja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalla. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. 18