Kaava N 144 Enärannan eteläosan asemakaava. Perusselvitykset ja tavoitteet

Transkriptio

1 Kaava N 144 Enärannan eteläosan asemakaava Perusselvitykset ja tavoitteet Ympa Ympa om f

2 ASIA 276/713/2008 Kaavan laatija: Suvi Siivola, kaavasuunnittelija FM Asemantie 30, Nummela s-posti puh KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa Ympa liite 1 PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET Ympa Ympa om f KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Raportissa on kuvattu tiivistetysti suunnittelualueen lähtötilanne sekä kerrottu aluetta koskevista selvityksistä ja suunnitelmista. Alueen nykytilanne asettaa omat lähtökohtansa alueen suunnittelulle ja näin ollen määrittää osaltaan suunnittelutyön tavoitteita. Kaava-aluetta koskevat selvitykset ja lähtötiedot toimivat myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnin pohjana (MRL 9 ). Raportin loppuosassa on linjattu kaavatyön tavoitteita. Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Viistokuvat SkyFoto Group ja Vihdin kunta Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MYY/08 ja 5/ILMA/2008 Vihdin kunnan mittaustoimi Raportin on laatinut Suvi Siivola 2

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Taajamanosa: Enäranta Kaavan nimi: Enärannan eteläosan asemakaava Kaavanumero: Kaava N 144 Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Enärannan ja Ridalin asuinalueiden välisiä vielä rakentamattomia maaalueita, kaavan 111a korttelia 262, kaavan 80 puisto, suojaviher- ja katualueita, kaavojen 12, 13 ja 24 tiealuetta sekä kaavojen 10 ja 16 puisto- ja katualueita. Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: 20:40, 20:30, 3:2, 1:249, 16:10, 1:1, 20:29, 16:10, 5:136 ja 5:159. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 31 hehtaaria ja kuuluu Härköilän maarekisterikylään. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nummelan keskustan itäpuolella, Enäjärven ja Porintien (vt 2) välisellä alueella, Nummelan pääsisääntulotien Meritien risteysalueen tuntumassa. Kaava-alueelta on matkaa Nummelan Pisteelle vajaa kilometri. Kaava-alue rajautuu itäosiltaan Enäjärveen, etelässä Ridalin asuinalueeseen, idässä valtatien 2 viereisiin liikerakentamisja puistoalueisiin sekä pohjoisessa Enärannan asuinalueeseen ja Enäjärven peltoaukeaan. Alueen halki kulkevat Enärannan asuinalueelle vievä Härköiläntie sekä Hanko - Hyvinkää -rautatie. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoituksena on tutkia laadukkaan pientalovaltaisen asutuksen sekä liikerakentamisen sijoittamista alueelle, alueen olemassa oleva rakennuskanta, kulttuurihistorialliset arvot sekä maisema- ja luontoarvot huomioiden. Lisäksi kaavatyön yhteydessä tutkitaan uuden Nummela Lankila Ojakkala välisen paikallistien sijoittamisen mahdollisuuksia. Näiden ohella suunnittelutyön yhteydessä tullaan tarkastelemaan alueen ja etenkin Enäjärven rannan virkistyskäytön ja -yhteyksien kehittämismahdollisuuksia. Kaava-alueen sijainti (rajattu punaisella) kunnan Vihdin kunnan mittaustoimi. 1

4 1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo liiteasiakirjoista Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavaprosessin vaiheet 4 2. Tiivistelmä Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus 5 3. Lähtökohdat Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaavan suunnittelun vaiheet Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 22 2

5 1.5 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suurimmilla järvillä. Uudenmaan ympäristökeskus monisteita 149/2004 Asemakaavoituksen käynnistämissopimus Kerttu Huidun ja Vihdin kunnan välillä, koskien noin 4,3 ha suuruista määräalaa tilasta Nissola (RN:o 1:248) ja noin 0,5 ha suuruista tilaa Suomela (RN:o 3:2) Vihdin kunnan Härköilän kylässä (kv ) Asemakaavoituksen käynnistämissopimus Pekka Laustion ja Kaarina Käiväräisen sekä Vihdin kunnan välillä, koskien noin 14 ha suuruista tilaa Tuusa (RN:o 20:30) Vihdin kunnan Härköilän kylässä (kv ) Enärannan eteläosan asemakaava N Luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy, Erityissuojelua vaativat vesistöt. Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö, ympäristösuojeluosasto, työryhmän mietintö 63, 1992 Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja B Härköilän rakennusinventointi. Mervi Piipponen, 1998 Naapurina voimajohto. Fingrid Oyj, 2006 Nummelan eteläosien osayleiskaava - Luonnonolosuhteiden ja maiseman tarkastelu osayleiskaavan laatimista varten. Terhi Tikkanen-Lindström, 1992 Nummelan ja Ojakkalan taajamien meluselvitys pääasiassa raideliikenteen osalta. Promethor Oy, Nummelan keskustan liikennesuunnitelma. Vihdin kunta & Esisuunnittelijat Oy, Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaavan luontoinventointi T:mi Raimo Pakarisen luontotieto, 1996 Nummelan koillisosan Ojakkalan tieverkkoselvitys. Tiehallinto, Vihdin kunta & Oy Vesi Hydro Ab, 1990 Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus. Promethor Oy, Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma (II-osa). Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, 1989 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto & Vihdin kunta, 2005 Voimansiirtojärjestelmän sähkö- ja magneettikentät. Fingrid Oyj Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:12 3

6 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vihdin kunnan sekä Pekka Laustion ja Kaarina Käiväräisen kesken tehtiin kaavoituksen käynnistämissopimus, koskien noin 14 ha:n laajusta osaa suunnittelualueesta. Vihdin kunnan ja Kerttu Huidun kesken tehtiin kaavoituksen käynnistämissopimus., koskien yhteensä vajaan 5 ha:n suuruista aluetta suunnittelualueen itäosassa. Enärannan eteläosien asemakaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Kaavatyötä koskeva luontoselvitys tilattiin Luontotieto Keiron Oy:ltä lokakuussa 2008 ja se valmistui

7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Noin 31 hehtaarin laajuinen suunnittelualue on osa Enäjärven länsirannan vanhaan kulttuurimaisemaan kuuluvaa peltotasankoa. Pääosa suunnittelualueesta on edelleen viljelyksessä. Viljelysalueen pohjoisreunassa sijaitsee Enärannan asuinalueeseen rajautuva, keskiaikaisella kylätontilla sijaitseva, isojaonaikainen Nissolan tila. Enäranta on keskiaikaisen Härköilän kylän maille pääosin luvuilla rakentunut pientaloalue. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee vielä osittain rakenteilla oleva Ridalin asuinalue. Kaava-alueen länsiosassa kulkee valtatie 2, jolla on eritasoliittymä Nummelan pääsisääntulotien, Meritien kanssa suunnittelualueen lounaispuolella. Idässä kaava-alue rajautuu maiseman perustason muodostavaan Enäjärveen. Suunnittelualuetta halkovat Enäjärven asuinalueen Nummelan keskustaan liittävä Härköiläntie sekä Hanko - Hyvinkää -rautatie. vt 2 Hanko-Hyvinkää rata Härköilän keskiaikainen kylätontti Enärannan 1980-luvulla rakentunut pientaloalue 2000-luvulla rakentunut kaupan palveluiden korttelialue Enärannan 2000-luvun alussa rakentunut omakotialue 110 kv :n voimalinja Peltoa Härköiläntie Peltoa Nissolanoja Nissolan tila: yksi Härköilän kylän kantatiloista Luonnonympäristöltään monimuotoinen Enärannan lahti Ridalin rakenteilla oleva pientaloalue Meritien eritasoliittymä Nlan pääsisääntuloväylä Enäjärvi 5

8 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue kuuluu maisemarakenteeltaan Enäjärven (49,4 mpy) kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen rantatasankoalueeseen. Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelmassa (1989) kaava-alue on osoitettu osaksi Meritien ja Porintien risteysalueen sekä Enäjärven lounaispään muodostamaa maisemakeskusta. Kaava-alueen maisemaa hallitsevat loivasti kumpuilevat, vielä viljelyksessä olevat peltoalueet, jotka sijoittuvat pääosin korkeustasolle mpy. Peltojen hallitsemaa maisemakuvaa rikkovat peltoalueen reunassa sijaitseva Nissolan tilakeskus puutarhoineen, alueen länsiosassa pohjoiseteläsuuntaisesti kulkeva valtatie 2 ja sen viereinen 110 kv:n voimalinja, peltoalueiden poikki kulkeva Härköiläntie sekä alueen pohjoisosan poikki kulkeva Hanko - Hyvinkää -rautatie. Suunnittelualueen peltojen halki virtaa luoteiskaakkoissuuntainen Nissolanoja. Nissolan tila on yksi Vihdin vanhimpiin kyliin kuuluvan Härköilän kylän tilakeskuksista. Tilaan liittyy tilan talouskeskuksen ja Enäjärven väliin sijoittuva laaja, nyttemmin hoitamattomaksi jäänyt omenapuutarha sekä tilalta kohtisuorasti rantaan kulkeva pylväspoppelirivi. Enäjärven rantaalue on kosteikkoa ja vesijättöä, jossa kasvaa myös varsin reheväkasvuista puustoa. Suunnittelualueen rakentamattomat peltoalueet rajautuvat varsin jyrkästi pohjoisessa ja etelässä rivi- ja omakotialueisiin sekä lännessä Nummelan kaupallisen keskustan ns. itäiseen päätteeseen liike- ja kerrostalorakennuksineen. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus ja kaltevuudet Suunnittelualue on kallioperältään kvartsi- tai granodioriittia ja siinä on jonkin verran lounais-koillissuuntaista liuskeisuutta (GTK, 1994). Maaperältään alue on savea (GTK, 1995). Savi on rakennuspohjana epäedullista heikon kantavuutensa, märkyytensä ja routivuuden vuoksi. Rakenteista savipohjalle tulevat lisäkuormat joudutaan yleensä viemään tukirakentein alapuolisiin kantaviin maakerroksiin (paalutus, stabilointi ja muut erikoismenetelmät). Suunnittelualueella ei ole tehty tarkempia maaperätutkimuksia ja rakennettavuusselvitystä, joten savikerroksen paksuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Kaava-alueen viereisillä alueilla on kuitenkin suoritettu ko. tutkimuksia näiden alueiden kaavoituksen yhteydessä. Suunnittelualueen eteläpuolisella Ridalin kaava-alueella suoritettujen kairausten perusteella alueen savikerroksen paksuus oli noin metriä. Tämän savikerroksen alla on paksu ja tiiviydeltään vaihteleva moreenikerros. Tiivis maakerros tuli alueen kairauksissa vastaan noin metrin syvyydessä. Suunnittelualueen pohjoispuolisella Enärannan kaava-alueella tehdyn rakennettavuusselvityksen perusteella savisen pintakerroksen paksuus on suurempi Enärannan kaava-alueen eteläosissa kuin keski- ja pohjoisosissa. Tästä syystä johtuen suunnittelualueeseen rajautuville osa-alueille ei Enärannan kaava-alueelle tehdyssä rakennettavuusselvityksissä suositeltu tehtäväksi painaumille herkkiä, maavaraisia rakenteita, kuten laajoja yhtenäisiä tiiliseiniä. Korkeussuhteiltaan alue on alavaa ja tasaista. Maasto viettää loivasti suunnittelualueen länsireunassa sijaitsevalta valtatieltä 2 (59,8 mpy) alueen itäosassa sijaitsevalle Enäjärvelle (49,4 mpy) päin. Maaston kaltevuus on suunnittelualueella pääosin 5 % tai sen alle. Kaltevimmillaan maa on suunnittelualueen itäosassa, Enäjärveen viettävällä alueella sekä aivan alueen länsiosassa, jossa valtatie 2 kulkee kaavaaluetta korkeammalla penkereellä. Aivan Enäjärven rannassa erottuu selvä rantatasanne, joka on syntynyt, kun järven vedenpinnan tasoa on laskettu noin metrillä. Loivilla rinteillä (kaltevuus 5-20 %) esiintyy maanpohjan tasaustarvetta lähinnä rakennusten ja pihojen alueella. Myös katuja rakennettaessa esiintyy jonkin verran maan leikkaus- ja pengerrystarvetta. Tasamailla (kaltevuus alle 2 %) on mahdollisesti odotettavissa lisäkustannuksia pintakuivatusta ja viemäröintiä järjestettäessä. Suunnittelualueen rakennettavuudessa on otettava huomioon myös Nummelanharjulta Enäjärveen viettävälle alueelle tyypillinen paineellinen pohjavesi. 6

9 Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Siuntionjoen erityissuojelua vaativaan vesistöön (YM, 1992). Alueen vedet valuvat Enäjärveen (+ 49,4 mpy), joka on Siuntionjoen latvavesiä. Pinta-alaltaan noin 508 ha:n laajuinen Enäjärvi on matala (keskisyvyys vain 3,5 m), rehevä ja savisamea järvi, jolla on pitkä viipymä. Järveä ovat rehevöittäneet siihen vuoteen 1976 asti johdetut Nummelan taajaman jätevedet sekä valuma-alueen pelloilta tuleva hajakuormitus. Vaikka viime vuosina tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat parantaneet järven tilaa ja järven käyttökelpoisuusluokitus on noussut huonosta välttävään, on järvi edelleen hyvin rehevä. Suunnittelualueen poikki kulkee luoteis-kaakkoissuutainen, Enäjärveen laskeva Nissolanoja. Enärannan asuinalueella oja virtaa lyhyen osuuden putkessa. Kasvillisuus ja eläimistö Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartasta (1995). Rakentamisen yhteydessä tulee perustamistapa selvittää rakennushankekohtaisesti. Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Ilmansuuntien suhteen pienilmastollisedti parhaita asuinpaikkoja ovat pohjoisesta suojatut kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettävät sora-, hiekka- tai heitarinteet tai moreenikumpareet. Savialueet ovat sen sijaan usein herkästi hallaisia ja sumuisia alueita. Pituusakselinsa suunnasta johtuen ovat Enäjärvi ja sen luoteispuoleinen viljelyaukea alttiina Vihdissä vallitseville kaakkois-, etelä- ja lounaistuulille. Enärannan alue altistuu avoimen sijaintinsa takia myös pohjoistuulille. Peltoalueet ovat usein tuulisia ja sumuisia sekä viileämpiä kuin metsäiset alueet. Aurinkoisuuden näkökulmasta suunnittelualue on kuitenkin pienilmastollisesti suotuisaa, alueen avautuen aurinkoisiin ilmansuuntiin, kaakkoon ja etelään. Suunnittelualue on pääosaltaan viljelyksessä olevaa peltoa. Kasviston ja eläimistön kannalta monimuotoisimmat alueet ovat Enäjärven ranta, Nissolanojan varsi sekä Nissolan tilan ympäristö (Luontotieto Keiron Oy, 2008). Enäjärven rannan kasvillisuus on vyöhykkeistä siten, että peltojen reunassa on puustoisempi kuivempi vyöhyke. Tämän rantametsän ja vesirajan väliin jäävällä alueella on kosteita avo- ja pensasluhtia. Enäjärven rannan luhdat ja rantametsikkö on suunnittelualueen linnustollisesti merkittävin alue. Rantametsä soveltuu hyvin mm. tikkojen elinympäristöksi ja esimerkiksi uhanalainen pikkutikka suosii tämänkaltaisia tervaleppävaltaisia rantaluhtia. Avoluhta voi olla tärkeä elinympäristö mm. joillekin hyönteislajeille sekä sammakkoeläimille. Rantavyöhyke muodostaa eläimistölle myös toimivan viheryhteyden pohjoiseen. Nissolanoja on aikoinaan kaivettu, mutta nyttemmin selvästi luonnontilaistunut. Ojan varrella on myös pieni lammikko. Ojan reunojen lajistoon kuuluvat tyypilliset pellonpientareiden rikkaruohot, kuten pujo, pelto-ohdake, horsmat ja leinikit. Lammikossa kasvaa vesikasveja, kuten uistinviitaa. Nissolan tilan ympäristössä on vanhaa puutarhakasvilllisuutta. Hoitamatta jäänyt tilan pihapiiri on houkutteleva monien lintujen kannalta ja piha-alueella havaittiin luontoselvityksen yhteydessä mm. tikli, joka viihtyy kultuuriympäristöissä. Tyhjilleen jääneet maatalousrakennukset voivat olla tärkeitä mm. lepakoiden päiväpiilo- ja talvehtimispaikkoina. Nissolan tilaan liittyy vanha marja- ja omenapuutarha-alue sekä tilalta Enäjärvelle kohtisuoraan istutettu 7

10 Luonnon ja maiseman suojelukohteet Syksyllä 2008 tehdyn luontoselvityksen perusteella suunnittelualueella ei havaittu uhanalaisia tai erityisesti suojeltuja kasvilajeja. Myöskään luonnonsuojelu- tai metsälaissa mainittuja elinympäristöjä ei kartoituksen yhteydessä alueelta löydetty (Luontotieto Keiron Oy, 2008). Paikallisesti arvoikkaiksi elinympäristöiksi arvioitiin selvityksessä Enäjärven rantavyöhykkeen ohella Nissolanojan varsi ja Nisson tilakeskuksen pihapiiri. Selvityksen mukaan tällaiset paikalliset luontoarvot voidaan yleensä helposti säilyttää, vaikka aluetta käytettäisiin rakentamiseen. Nissolan tilan vanhat maatalousrakennukset voivat toimia lepakoiden päiväpiiloina sekä talvehtimispaikkoina (tarkistettava, mikäli rakennukset aiotaan purkaa). Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit ovat suojeltuja EU:n luontodirektiivin IV-liitteen mukaisesti. Enärannan rantavyöhyke on kasvistollisesti ja linnustoltaan varsin monipuolista aluetta. Enärannan kapea rantavyöhyke on osoitettu Vihdin kunnan yleiskaavassa sekä Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaavassa kasvistollisesti arvokkaana kosteikkoalueena luonnonsuojelualueeksi. Suunnittelualue on osa maakuntakaavassa osoitettua Enäjärven kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokasta aluetta. Ojakkalasta Nummelan Huhdanmäkeen ulottuva Enärannan viljelysaukea oli 1700-luvun lopulla Vihdin suurin yhtenäinen peltoaukea. Sittemmin Nummelan taajaman kasvu on kuronut peltoaukeaa umpeen Huhdanmäen ja Enärannan alueilla. Alueella on kuitenkin edelleen havaittavissa keskiaikaisen Härköilän kylän asutusrakenne, viljelysaukean keskellä sijaitsevan kylätontin erottuen maisemassa maastosta kohoavana kumpareena (60 mpy) Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Enäjärven lounaisrannalla sijaitsevan mäen kumpareelle syntynyt Härköilän kylä on yksi Vihdin vanhimmista kylistä. Alueen asutushistoria ulottuu aina keskiajalle saakka, ja alueella on myös pitkät viljelyperinteet. Kylän keskiaikainen asutusrakenne on edelleen nähtävissä alueen maisemassa. Ote Kuninkaan kartastosta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu kartassa valkoisella laatikolla luvulla kylässä oli viisi taloa: Nissola, Hemmilä, Tuusa, Seppä ja Rosti, jotka olivat mukana myös kylän vuonna 1786 vahvistetussa isojaossa. Hieman muita ulompana sijaitsevaa Nissolan talouskeskusta lukuun ottamatta, talot sijaitsivat tiiviissä ryppäässä mäen laella ja sen tuntumassa. Talouskeskusten ja Enäjärven välissä sijaitsivat kylän pellot. Kantatiloista Tuusa muutti 1800-luvulla ulos vanhalta kylätontilta lähelle Nummelan nykyistä keskustaa. Suunnittelualueen itäosassa sijaitseva Nissola oli luvulla Palojärven rusthollin augmenttitalo (Augmenttitaloiksi nimitettiin ruotujakolaitoksen voimassa ollessa sellaisia tiloja, joiden vero oli määrätty suoritettavaksi ratsutilalle korvauksena siitä, että tämä teki ratsupalvelusta, eikä vapautus sen omasta verosta ollut riittävä vastaamaan ratsupalvelusta johtuvaa rasitusta). Rantaviivan suuntaisesti peltotasangolla kulkeva tielinjaus (nyk. Härköiläntie) on myös vuosisatoja vanha. Ote kartasta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu kartassa valkoisella laatikolla. 8

11 Härköilän kylä oli Vihdin tuotannollinen keskus aina luvulle asti. Merkittävä käännekohta alueen kehitykselle oli Hanko Hyvinkää radan valmistuminen vuonna Kylän viljelysmaiden halki kulkeva rata antoi kasvusysäyksen Nummelan taajaman kehittymiselle luvulta alkaen voimakkaasti kasvaneen ja laajentuneen Nummelan asutus on levittäytynyt hiljalleen kylän vanhoille niitty- ja peltomaille. Lisävauhtia Nummelan kehitykselle toi uusien valtakunnallisten teiden rakentaminen luvuilla, mikä toi pääkaupunkiseudun ajallisesti aiempaa lähemmäksi. Vuonna 1976 valmistui suunnittelualueen länsiosassa kulkeva valtatie 2 tieosuudelta Palojärvi Olkkala. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Enärannan taajamanosa on kaavoitettu 1970-luvulla, ja alueen asemakaavaa on tarkistettu 1980-luvulla luvun lopulla alueen asemakaavaa laajennettiin koskemaan Enärannan asuinalueen ja Enäjärven väliin jääviä, Härköilän keskiaikaisen kylätontin maita. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Ridalin alue on asemakaavoitettu 2000-luvun alussa. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Suunnittelualue on vielä valtaosaltaan rakentamatonta peltomaata Enärannan ja Ridalin pientalovaltaisten asuinalueiden sekä valtatien 2 ja Enäjärven välissä. Alue on Nummelan taajaman itäistä reuna-aluetta. Nummelan taajaman painopiste on viime vuosina siirtynyt yhä idemmäksi, Meritien ja valtatien 2 suuntaan, Meritien itäpäähän syntyneen uuden liikerakentamisen sekä Enärannan asuinalueen laajentamisen ja Ridalin asuinalueen rakentumisen myötä. Alue liittyy Nummelan taajamaan alueen pohjoispuolitse valtatien 2 alittavan Tuusankaaren kautta sekä alueen eteläpuolitse valtatien 2 ylittävän Meritien kautta. Alueelta on matkaa Nummelan ydinkeskustaan, Pisteelle, noin kilometri. Alueen taajamakuvan keskeisiä elementtejä on Enäjärvi, siihen liittyvä peltoaukea sekä tälle avoimelle peltoalueelle syntynyt Enärannan taajamanosa. Alueella pientalovaltaisen asutuksen ja ympäröivän viljelyalueen raja on jyrkkä. Asutuksen ohella myös kaava-alueen länsireunassa penkal- Ilmakuva kaava-alueelta vuodelta Nummelan ydinkeskusta, ns. Pisteen alue, on osoitettu kuvassa valkoisella pisteellä. la kulkeva valtatie 2 sekä Hanko Hyvinkää -rautatie rikkovat alueen peltoaukeita. Suunnittelualueen peltoalueita halkoo myös Enärannan asuinalueelle vievä Härköiläntie. Alueen nykyinen rakennuskanta Suunnittelualueen itäosassa, peltoalueen reunassa sijaitsee Nissolan vanha tilakeskus (kuva alla). Suunnittelualueella sijaitsevia tilan rakennuksia on vuodelta 1911 peräisin olevan, mansardikattoisen päärakennuksen kanssa samassa pihapiirissä sijaitsevat liiterirakennus ja navetta 1910-luvulta, sauna ja kesäasunto 1940-luvulta sekä varastorakennus 1900-luvun alkupuolelta. Nämä piharakennukset ovat I-kerroksisia, tiili- tai hirsirunkoisia ja väritykseltään punaisia. Hieman tilakeskuksesta erillään sijaitsevat ns. Suomelan rakennus ja Outi Huidun asuinrakennus. Hirsirunkoinen ja 1-kerroksinen Suomelan rakennus on peräisin 1800-luvun alusta, ja se on yksi Härköilän kylän vanhimmista rakennuk- 9

12 sista. Rakennus tuhoutui pahasti syksyllä 2008 tulipalon seurauksena. Nissolan tilalta ja Enäjärven välisen pylväspoppelirivin vieressä sijaitsee suunnittelualueen ainoa tällä hetkellä asuinkäytössä oleva rakennus. Vuonna 1984 valmistunut rakennus on yksikerroksinen ja väritykseltään punainen muiden Nissolan tilan rakennusten tavoin. Suunnittelualueen eteläosassa, valtatien 2 ja Meritien rampin läheisyydessä sijaitsee vuoden 2007 lopulla valmistunut polttoaineen kylmäjakeluasema. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevan Enärannan vanhempi osa on pääasiassa 1980-luvulla rakentunutta I- kerroksista rivi- ja erillispientaloaluetta. Enärannan uudempi osa on 2000-luvun alussa rakentunutta I-II -kerroksista erillispientaloaluetta, jossa kelta- ja punasävyiset perinnetalotyyliset rakennukset sijaitsevat neljän talon ryhmissä Härkäläntieltä Enäjärven suuntaan johtavien teiden varsilla. Ridalin alue on 2000-luvun alusta lähtien rakentunutta pientaloaluetta. Alueen rakennukset ovat pääosin 2-kerroksisia ja vaaleasävyisiä rivi-, pari- ja luhtitaloja. Enäjärven rannassa sijaitsee muutama 1-kerroksinen erillispientalo. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee nauhamaisesti valtatien 2 varressa Citymarketin ja Rautian kaupan suuryksiköt. Tämä suurten liikerakennusten muodostama nauhamaisen rakenne tulee jatkumaan Rautian pohjoispuolelle vahvistuvan asemakaavan myötä. Väestö ja työpaikat Enärannan tilastoalueella (käsittää Enärannan ja Ridalin asuinalueet) asui vuoden 2007 lopulla 619 asukasta (Tilastokeskus, 2008). Suunnittelualueella asui ko. ajankohtana yksi henkilö. Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Palvelut Kaava-alueella sijaitsee polttoaineen kylmäjakeluasema, ja alueen pohjoispuolella sijaitsee Enärannan päiväkoti. Muiden palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu Nummelan keskustaan, josta löytyvät useiden kaupan palveluiden ohella mm. terveys-, liikunta-, hallinto-, sosiaali- ja vapaaajan palveluita. Pääosa Nummelan kaupallisista ja julkisista palveluista sijoittuu noin 500 metrin säteelle Pisteestä. Viime vuosina Nummelan kaupallisten palveluiden painopiste on siirtynyt pisteeltä itään, suunnittelualueen suuntaan, suurten päivittäis- ja erikoistavaramyymälöiden valmistumisen ja laajentumisen myötä. Nummela julkiset palvelut sijaitsevat sen sijaan pääosin Hanko Hyvinkää -radan länsipuolella. Siellä sijaitsevat mm. KELAn toimisto, kunnanvirasto, kirjasto, uimahalli ja terveysasema. Vieressä kuvia suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden rakennuskannasta. 10

13 Suunnittelualue kuuluu ala- (luokat 1-6) ja yläluokkien (luokat 7-9) osalta Kuoppanummen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Koulu sijaitsee kevyen liikenteen teitse reilun kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualuetta lähimmät kaupalliset palvelut, kuten päivittäistavarakaupan suuryksikkö ja rautakauppa, sijaitsevat valtatien 2 länsipuolella, vajaan puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee kunnan ylläpitämä uimaranta sekä matonpesupaikka. Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on runsaat lähivirkistysmahdollisuudet. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevalla Enärannan asuinalueella sijaitsee kolme lähivirkistysalueena toimivaa puistoa (Omenapuisto, Lahnarannanpuisto ja Nissoinpuisto). Puistot ovat kevyen liikenteen reitein yhteydessä toisiinsa sekä edelleen Hanko Hyvinkää -radan itäpuolisiin virkistysalueisiin, ollen näin osa laajempaa Nummelan viheryhteysverkkoa. Puistoissa sijaitsee leikkikentät sekä Enärannan päiväkodin viereisessä Nissoinpuistossa myös laajempi urheilukenttä. Enärannan ns. Omenapuiston vieressä on palstaviljelyalue. Enärannan alueella sijaitsee myös kunnan uimaranta. Uintimahdollisuuksien ohella Enäjärvi tarjoaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia. Suunnittelualueen eteläpuolella, Ridalin asuinalueen vieressä sijaitsee yksi Enäjärven venevalkamista. Myös Enärannan ns. uudisalueen asemakaavassa on venevalkamavaraus uimarannan vieressä. Enäjärven kalasaalis vesipinta-alaa kohden on ollut Siuntionjoen vesistön suurimpia. Myös veneily on järvellä vilkasta. Enäjärven rantaa kiertävään kevyen liikenteen reittiin, ns. Enäjärven rantaraittiin, on varauduttu kaavallisesti sekä kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolisissa asemakaavoissa. Nummelan taajaman eteläpuolella sijaitsevat vielä toistaiseksi pääosin rakentamattomat, laajat metsäalueet, joita taajaman asukkaat käyttävät ulkoilun ja retkeilyn ohella marjastus- ja sienestysalueina. Enärannan alueen kevyen liikenteen yhteyksiä näille metsäalueille rajoittavat kuitenkin valtatien 2 sekä Ridalin asuinalueen eteläpuolella sijaitseva jyrkkä Kuikun mäki. Viereiset kuvat: Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on kattavat peruspalvelut ja monipuoliset virkistäytymismahdollisuudet. 11

14 Liikenneverkko Suunnittelualue sijaitsee valtatien 2 (Porintie) ja paikallistien (Meritie) risteysalueen tuntumassa. Kaavaalueen poikki kulkee Enärannan asuinalueelle vievä, kokoojakatuluokkainen Härköiläntie. Muita kaava-alueella sijaitsevia katuja ovat Päistöstie, Härköilänsyrjä ja Tuusankaari. Hanko-Hyvinkää rautatie kulkee kaava-alueen pohjoisosan poikki. Alueen tiestö Yleiset tiet: valtatie 2 Yksityistiet: Härköiläntie (kunnan hoidossa) Kadut ja kaavatiet: Meritie, Ridalintie, Päistöstie, Härköilänsyrjä, Tuusankaari Meritie on tällä hetkellä Nummelan taajaman pääsisääntuloyhteys. Meritien ohella kaava-alueelta on yhteys Nummelan taajaman länsiosan liikenneverkkoon Enärannan asuinalueen pohjoisosasta Hanko Hyvinkää -rautatien alittavan Tuusankaaren kautta. Vuonna 2005 Härköiläntien liikennemäärät olivat keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2030 ennustetilanteessa Härköiläntien liikennemäärien ennustetaan kasvavan noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Härköiläntien kapasiteetin käyttöasteeksi arvioidaan molempina ajankohtina alle 50 % (Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, 2005). Hanko Hyvinkää -radan keskimääräinen junaliikenne raideyhteydellä oli Nummelan kohdalla vuonna 2007 noin 15 tavarajunaa vuorokaudessa (VR Gargo Oy, ). Enärannan asuinalueen kevyen liikenteen verkosto on melko hyvä. Kevyen liikenteen verkoston jatkuvuus taajaman eri osien välillä on kuitenkin puutteellinen, muun muassa Enärannan ja Ridalin asuinalueitten välisissä kevyen liikenteen yhteyksissä on katko suunnittelualueen kohdalla. Suunnittelualueelta on kuitenkin kevyen liikenteen yhteydet Nummelan keskustaan sekä Meritien että Tuusankaaren kautta. Tuusankaarelta on kevyen liikenteen yhteys myös Hanko-Hyvinkää -radan länsipuolelle, Kuoppanummen taajamanosaan. Kevyen liikenteen yhteys Nummelan keskustasta Enärannan uimarantaan on yksi Nummelan tärkeimmistä kevyen liikenteen yhteyksistä. Nummelan linja-autoasema sijaitsee reilun puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta, Meritien varressa. Lisäksi kaava-aluetta sivuavaa Porintietä (vt 2) pitkin liikennöivillä linja-autoilla on pysäkit valtatien 2 ja Meritien liityntärampeissa. Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2005) on mainittu liikenneverkon kehittämistarpeiksi kaava-alueen läheisyydessä muun muassa Meritien parantaminen 2+2 ajorataiseksi sekä Tuusankaarelta Kuoppanummelle johtavan kevyen liikenteen tasoristeyksen poistaminen ja korvaaminen alikulkukäytävällä. Suunnittelualuetta lännessä rajaavan valtatien 2 liikennemäärät ovat Vihdin alueen suurimpia. Vuonna 2005 oli keskimääräinen arkivuorokausiliikenne valtatien 2 suunnittelualuetta sivuavalla tieosuudella ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 liikennemäärien ennustetaan kasvavan samalla tieosuudella Nummelan tavoiteverkon toteutuessa ajoneuvoon vuorokaudessa. Tarkasteluvuonna 2005 Meritien liikennemäärä oli ajoneuvoa vuorokaudessa. Nummelan tavoiteverkon liikenne-ennusteessa on Meritien liikennemäärien arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä ajoneuvoon vuorokaudessa. Kaava-alueen ja lähiympäristön liikenneverkko. Tiestö esitetty kuvassa punaisella, kevyen liikenteen reitistä mustalla katkoviivalla. 12

15 Tekninen huolto Kaava-alue rajautuu etelä- ja pohjoisosiltaan kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alueen läpi kulkevat 315, 400 ja 500 mm:n runkoviemärit ja näiden rinnalla 110 ja 160 mm:n vesijohdot. Suunnittelualueen länsiosassa, valtatien 2 rinnalla kulkee 110 kv:n voimalinja. Lisäksi suunnittelualueella kulkee useampia 20 kv:n ilmajohtoja. Nummelan kaukolämpöverkko ulottuu kaava-alueen eteläosaan, Meritien ja Härköiläntien risteykseen. Erityistoiminnat Suunnittelualuetta halkovat 110 kv:n suurjännitelinja sekä useita 20 kv:n sähkönjakelulinjoja. 110 kv:n suurjännitelinjan alla on käyttöoikeuden supistus 46 metrin levyisellä alueella. 20 kv:n ilmajohto vaatii 10 metriä leveän johtokadun, jolla rakentamista on rajoitettu. Johtoalueen rakennuskieltoalueelle ei saa tehdä rakennusta. Muiden rakenteiden kuten autokatosten, teiden sekä vesi- ja viemärijohtojen sijoittamiseen ja rakentamiseen tarvitaan Fingridin lupa. Siten voimajohtolinjan alle voidaan sijoittaa esimerkiksi pysäköintipaikkoja Fingridin ja kunnan tekemän sopimuksen pohjalta. 20 kv 110 kv Kaava-alueen kunnallistekninen verkosto. Jätevesiviemärit on esitetty kuvassa paksulla mustalla viivalla, vesijohdot sinisellä katkoviivalla ja voimalinjat ohuella mustalla viivalla. Poikkileikkaus 110 kv:n voimalinjasta. 13

16 Rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteet Härköilän kylä on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi kyläkuvan luonteen, vanhan asutuksen ja rakennuskantansa johdosta. Härköiläntien varressa, kaava-alueen itäosassa sijaitseva Nissolan tila on yksi Härköilän kylän viidestä keskiaikaisesta kantatalosta. Kaava-alueella sijaitsevista Nissolan tilan rakennuksista vanhin on 1800-luvun alusta peräisin oleva ns. Suomelan rakennus, joka kuitenkin paloi pahasti syksyllä Mervi Piipposen (1998) Vihdin rakennuskulttuurisäätiön toimeksiannosta laatimassa inventoinnissa on Nissolan talouskeskuksen alue sekä Suomelan rakennus esitetty suojeltaviksi. Nissolan talouskeskus ja Suomelan rakennus ovat inventoinnin mukaan paikallishistorian ja maiseman kannalta tärkeä osa Härköilän kulttuurihistoriaa. Härköiläntie on osoitettu historialliseksi tielinjaukseksi Nummelan eteläosien osayleiskaavaa varten tehdyssä luonnonolosuhteiden ja maiseman tarkestelussa (Tikkanen-Lindström, 1992) luvun alusta peräisin oleva Suomelan rakennus (kuvassa vasemmalla) on suunnittelualueen vanhin rakennus. Ympäristöhäiriöt Keskeisimpiä ympäristöhäiriön lähteitä kaava-alueella ovat tie- ja rautatieliikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Vuonna 2008 ylittyi valtioneuvoston asuinalueille, taajamien virkistysalueille ja näiden välittömässä läheisyydessä sijaitseville alueille sekä hoito- ja oppilaitoksia palveleville alueille asettama 55 db:n ohjeellinen päivämeluarvo enimmillään noin 150 metrin etäisyydellä valtatiestä 2. Vuoden 2030 ennustetilanteessa oletetaan suunnittelualueen meluarvojen laskevan pääosalla alueesta alle 55 db:n suunniteltujen maankäyttöratkaisujen ja meluntorjuntatoimenpiteiden ansiosta. Vuonna 2030 ylittyy kuitenkin valtioneuvoston uusille asuinalueille asettama yömelun ohjearvo merkittävällä osalla suunnittelualueesta (Promethor Oy, 2008). Hanko Hyvinkää radasta sekä teistä aiheutuvia tärinähaittoja tutkittiin Nummelan ja Ojakkalan taajamien välillä vuoden 2008 alussa (Promethor Oy, 2008). VTT:n uusille asuinalueille suosittelema rakennusten värähtelyn tunnusluvun v w,95 enimmäisarvo 0,30 mm/s ei ylittynyt suunnittelualueen mittauspisteissä, mutta oli lähellä Härköiläntien viereisessä mittauspisteessä 16C. Pisteen 16C korkea arvo aiheutui Härköiläntien autoliikenteen tärinästä. Suoritettujen tärinämittausten perusteella suositellaan suunnittelualueella, Härköiläntien länsipuolella, tekemään tarkempia tärinämittauksia ennen uutta asuinrakentamista. Härköiläntien itäpuolella tärinän lisämittausten tarve tulisi sen sijaan arvioida tapauskohtaisesti ennen uutta asuinrakentamista. Taulukossa esitetty VTT:n suositus rakennusten värähtelyluokituksesta. 14

17 Vasemmalla ylinnä esitetty suunnittelualueen päivämelu (klo 7-22) vuonna 2008, vasemmalla keskellä esitetty alueen päivämelu (klo 7-22) vuoden 2030 ennustetilanteessa suunnitelluin meluntorjuntatoimenpitein sekä vasemmalla alinna esitetty alueen yömelu (klo 22-7) vuoden 2030 ennustetilanteessa suunnitelluin meluntorjuntatoimenpitein (Promethor Oy, 2008). Valtatien 2 varressa kulkeva 110 kv:n suurjännitelinja rajoittaa maankäyttöä. Suurjännitelinja aiheuttaa ympärilleen pientaajuisen sähkö- ja magneettikentän. Altistus keskittyy johtojen välittömään läheisyyteen, jonka voimakkuus pienenee mentäessä voimalinjasta kauemmaksi. Euroopan unionin neuvosto julkaisi suosituksen ( ) väestön magneettikentille altistumisen rajoittamisesta. Sitä sovelletaan erityisesti kohteisiin, missä ihmiset oleskelevat merkittävän ajan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan Sosiaali- ja terveysministeriön suositusarvot sähkökentille ovat 15 kv/m (lyhytaikainen altistuminen) ja 5 kv/m (jatkuva altistuminen). Vastaavat arvot magneettikentille ovat 500 μt (lyhytaikainen altistuminen ja 100 μt (jatkuva altistuminen). Suositusarvot väestön merkittävän ajan kestävästä altistumisesta ovat Suomessa samat kuin EU:n neuvoston suosituksessa. Tampereen Teknillisen Yliopiston suorittamissa mittauksissa STM:n sähkökenttäraja ei ylity 110 kv johdoilla. Myös siirtoja jakeluverkon johtojen alla ollaan kaikissa oloissa selvästi magneettikentän suositusarvojen alapuolella (ks. piirros voimajohtojen sähkö- ja magneettikentän voimakkuuksista seuraavalla sivulla). 110 kv:n alueella on käyttöoikeuden supistus 26 (+ metsäalueilla 2 x 10 m) metrin levyiselle alueelle. 20 kv:n ilmajohto vaatii 10 metriä leveän johtokadun, jolle rakentamista on rajoitettu. Suunnittelualueen sijainti Enäjärven rannassa edellyttää tulvavaaran huomioon ottamista alueen suunnittelussa ja rakentamisessa (MRL). Uudenmaan ympäristökeskuksen (2004) asettamien ohjeistusten mukaan alin suositeltava rakentamiskorkeus on Enäjärven rannalla 51,10 mpy, ja alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus 50,40 mpy (= ylin korkeus, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakenteita). 15

18 Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentän voimakkuudet. Sähkömagneettinen kenttä vaimenee nopeasti voimajohdosta etäännyttäessä Maanomistus Pääosa suunnittelualueesta on yksityisessä omistuksessa. Kunta on tehnyt aluetta koskien kaavoituksen käynnistämissopimukset Pekka Laustion ja Kaarina Käiväräisen kanssa sekä Kerttu Huidun kanssa. Sopimusalueet käsittävät noin 61 prosenttia suunnittelualueen pinta-alasta. Valtatien 2 alue on Tiehallinnon ja Hanko Hyvinkää -rataalue Ratahallintokeskuksen hallinnoimaa ja valtion omistamaa aluetta. Kunta omistaa noin 20 prosenttia (vajaa 6 ha) suunnittelualueen pinta-alasta (31 ha). Kunnan omistamat maat (sininen rasteri) Tiehallinto/valtio (harmaa rasteri) Ratahallintokeskus/valtio (ruskea rasteri) Kaavoituksen käynnistämissopimus Laustion ja Käiväräisen kanssa (vihreä rasteri) Kaavoituksen käynnistämissopimus Huidun kanssa (punainen rasteri) Yksityisessä omistuksessa (rasteroimaton) 16

19 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Maakuntakaava Vihti kuuluu Uudenmaan liittoon. Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti osoitettu nuolella. Taajamatoimintojen aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sijoittamalla asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, luonto- ja perinnearvot. Rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön. Valtatie 2 on esitetty maakuntakaavassa moottoriväylänä ja Hanko Hyvinkää rata yhdysratana. Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt koko kuntaa koskevan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan Ote Vihdin kunnan yleiskaavasta -86. Kaava-alueeseen sisältyy osia yleiskaavan lähivirkistysalueesta (VL), luonnonsuojelualueesta (SL), maa- ja metsätalousalueesta (MT), yhdyskuntateknisen huollon alueesta (ET), pientalovaltaisesta asuntoalueesta (AP-1) sekä maatilojen talouskeskusten alueesta, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään (AM/s). Yleiskaavassa on osoitettu Tuusankaarelta Enärannan uimarannalle kevyenliikenteen reitti. Osayleiskaava Kaava-alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan kunnanvaltuuston hyväksymään Nummelan koillisosien ja Ojakkalan taajama-alueiden osayleiskaava-alueeseen. Osayleiskaavassa kaava-alue on lähivirkistysaluetta (VL-4), luonnonsuojelualuetta (SL-10), palstaviljelyaluetta (RP), suojaviheraluetta (EV), tieliikenteen aluetta (LM), rautatieliikenteen aluetta (LR), maatalousaluetta (MT-4/r), asuinpientalojen korttelialuetta (AP) sekä erillispientalojen korttelialuetta, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään (AO-5/s). Ote Nummelan koillisosien ja Ojakkalan osayleiskaavasta. 17

20 Asemakaavat a Pääosalla suunnittelualueesta ei ole laadittu asemakaavaa. Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa kaavat n:o 10 (vahv ), n:o 12 (vahv ), n:o 13 (vahv ), n:o 16 (vahv ), n:o 24 (vahv ), n:o 80 (vahv ) sekä n:o 111a (kv ). Kaavassa n:o 111a on Härköiläntien alkupäähän, Meritien eritasoliittymän läheisyyteen osoitettu huoltoaseman ja liikerakennusten korttelialue, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan myymälätilaa enintään 400 kem2 sekä majoitus- ja ravintolapalveluita. Korttelialueen rakennusoikeus on 2500 kem2 ja suurin sallittu kerroluku II u 1/3. Muissa alueen itäosan voimassa olevissa asemakaavoissa on valtatien 2 ja Enärannan asuinalueen väliselle kaistaleelle osoitettu puisto- ja suojaviheraluetta. 111 Suunnittelualueen asemakaavat. Suunnittelualue rajautuu osittain pohjoisessa Enärannan pientalovaltaisen asuinalueen käsittäviin kaavoihin n:o 55 (vahv ) ja n:o 90 (kv ), etelässä Ridalin asuinalueen käsittävään kaavaan n:o 111 (kv ) sekä lännessä Citymarketin alueen kaavaan n:o 130 (kv ), Rautian alueen kaavan n:o 115 (kv ), Laustionpellon pohjoisosan valmisteilla olevaan kaavaan n:o 136 sekä Ratapuiston alueen kaavaan n:o 117 (kv ). Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 saatetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 18

21 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat jne. Vuonna 1990 valmistuneessa Nummelan koillisosien Ojakkalan tieverkkoselvityksessä on esitetty ratkaisuksi Lankilan ja Ojakkalan puutteellisille liikenneyhteyksille uuden paikallistien rakentamista Ojakkalantieltä Lankilan eteläpuolitse valtatien 2 ja Enäjärven välistä Meritien liittymään. Myös Nummelan keskustan liikennesuunnitelmassa (2004) on esitetty yhtenä vaihtoehtona keskustan liikennekuormituksen vähentämiseksi uuden rautatien ylittävän katuyhteyden rakentamista valtatien 2 itäpuolelle Nummelan eritasoliittymästä Ojakkalantielle. Tässä vaihtoehdossa uudelleen linjatun Härköiläntien liikennemääräksi on arvioitu 300 ajoneuvoa iltahuipputunnin aikana vuonna 2015, ja tieosuuden käyttöasteeksi alle 50 prosenttia. Vihdin kunnan ympäristöohjelmassa (kv ) on esitetyt linjaukset siitä, kuinka kunnan toiminnassa ja päätöksen teossa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on ohjelman mukaan olemassa olevaa rakennetta täydentävää ja olevat tekniset verkostot hyödyntävää. Ote Nummelan koillisosien Ojakkalan tieverkkoselvityksen tie- ja katuverkkosuunnitelmasta (1990). Kunnanvaltuuston hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on taajama-aluetta. Kunta on tehnyt suunnittelualuetta koskien asemakaavoituksen käynnistämissopimukset Kerttu Huidun sekä Pekka Laustion ja Kaarina Käiväräisen kanssa (kv ). Sopimusten mukaan maanomistaja sitoutuu maksamaan kunnalle asemakaavan valmistelun kunnalle aiheuttamat kustannukset. Asemakaavaluonnoksen/-ehdotuksen lautakuntakäsittelyn jälkeen kunta ja maanomistajat pyrkivät neuvottelemaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen sopimusalueen asemakaavan toteuttamisesta. Luontotieto Keiron Oy on tehnyt kaavatyötä koskivan luontoselvityksen loka-marraskuussa Selvityksessä kartoitettiin kaava-alueen elinympäristöjä, niiden kasvillisuutta ja luontoarvoja maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Ote Nummelan keskustan liikennesuunnitelmasta, katuverkkovaihtoehto E. Luontoselvityksessä on annettu suositukseksi säilyttää Enäjärven ranta-alue jatkossakin rakentamattomana ja mahdollisimman luonnontilaisena. Myös Enäjärveen laskeva, luonnontilaistuva Nissoinoja patoaltaineen on selvityksen mukaan hyvä huomioida alueen kaavoituksessa ja tulevassa vihersuunnittelussa luonnon- ja virkistysarvojensa vuoksi. Nissolan tilan vanhat maatalousrakennukset tulee tarkistaa lepakoiden esiintymisen varalta, mikäli ne aiotaan purkaa. 19

22 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavatyö on osa Nummelan taajaman eheyttämistä. Asemakaavoitukseen on alueen osalta ryhdytty, jotta Enärannan ja Ridalin pientaloalueiden välissä oleva kaavoittamaton peltoalue saadaan liitettyä osaksi viereisiä asemakaava-alueita ja näin hyödynnettyä alueen oleva yhdyskuntarakenne täysmääräisesti. Asemakaavatyön yhteydessä on tarkoitus tarkastella muun muassa Nummelan nykyisen keskustan liikennekuormituksen vähentämiseen tähtäävän Nummela Lankila Ojakkala paikallistien sijoittamista alueelle sekä Enäjärven rannan virkistyskäytön ja -yhteyksien kehittämismahdollisuuksia alueen osalta. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kunta on tehnyt suunnittelualuetta koskevat kaavoituksen käynnistämissopimukset alueen maanomistajien kanssa vuonna Kaavatyö sisältyy kaavoitusohjelmaan vuodelle 2009 (kv ). Kaavatyö on mainittu ensimmäisen kerran kaavoitusohjelmassa vuodelle Vuoden 2008 päivitetyssä kaavoitusohjelmassa (kv ) kaavatyö on aikataulutettu aloitettavaksi vuoden 2008 aikana, mutta kaavatyön käynnistys siirtyi vuoden 2009 alkuun muiden kiireellisempien kaavatöiden johdosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset viranomaiset sekä kunnan ulkopuolisista viranomaisista muun muassa Tiehallinto ja Uudenmaan ympäristökeskus. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 20

23 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2009 on asetettu etusijalle mm. korkealaatuisten pientaloalueiden, työpaikkojen ja palveluiden sekä taajamien kasvusuuntien kehittäminen. Painopistealueena on Nummelan taajama, jonne kohdistuu suurin asuin- ja liikerakentamisen paine kunnassa. Vihdin kunnan väestökasvutavoitteen (noin 2 % vuodessa) ylläpitäminen edellyttää asunnon vuotuista lisätarvetta. Enärannan eteläosien asemakaavatyön tavoitteena on osaltaan vastata näiden kunnan kehittämistavoitteiden toteutumiseen. Kaavatyön keskeisenä tavoitteena on alueen taajamarakenteen eheyttäminen ja alueen kehittäminen laadukkaana pientalovaltaisena asuinalueena ympäröivä taajamarakenne, miljöö ja kulttuuriympäristö huomioiden. Samalla on tarkoituksena tutkia uuden Nummelasta Lankilaan ja sieltä edelleen Ojakkalaan johtavan paikallistien sijoittamista alueelle Nummelan keskustan liikennekuormituksen vähentämiseksi sekä liikerakentamismahdollisuuksia valtatien 2 varteen. Kaavatyön tavoitteena on edelleen kehittää sekä Enäjärven ranta-alueen että laajemminkin Enärannan Ridalin alueen virkistysmahdollisuuksia ja -yhteyksiä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taasen yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistetään verkostojen jatkuvuutta. Alueiden käytössä ehkäistään melusta aiheutuvaa haittaa ja pyritään vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueiden käytössä huomioidaan pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Osa suunnittelualueesta kuuluu Uudenmaan liiton inventoinnin mukaiseen Enäjärven kulttuurimaisema-alueeseen. Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin lähivirkistysalueeksi sekä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Ns. Enärannan lahti on osoitettu yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi vesi- ja rantakasvillisuuden edustavuuteen perustuen. Nummelan koillisosien ja Ojakkalan taajama-alueita koskevassa oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa kaavaalue on pääosaltaan lähivirkistysaluetta, pientaloaluetta sekä suojaviheraluetta. Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta aluetta Enärannan ja Ridalin 1-2-kerroksisten pientaloalueiden välissä. Alueen asemakaavatyöllä on tarkoitus muodostaa mittakaavaltaan yhtenäinen ja eheä pientalovaltainen asuinaluekokonaisuus alueelle ja samalla mm. kytkeä Ridalin ja Enärannan asuinalueiden virkistys- ja kevyen liikenteen yhteydet toisiinsa. Valtatien 2 länsipuolta reunustaa liikerakennusten korttelialueiden ketju. Kaavatyön yhteydessä on tarkoitus tutkia mahdollisuutta sijoittaa myös valtatien 2 itäpuolelle liikerakentamista siten, että nämä valtatien 2 molemmin puolin sijoittuvat liikerakentamisen korttelialueet muodostaisivat eräänlaisen kaupan toimintojen portin Meritien ja valtatien 2 risteysalueen tuntumaan. Suunnittelualueen lounaisosassa on voimassa suhteellisen tuore, ns. Ridalin palveluaseman asemakaava, jossa alue on osoitettu huoltoaseman ja liikerakennusten korttelialueeksi. Alueelle on toteutunut vain polttoaineen kylmäjakeluasema. Kaavatyön yhteydessä on tarkoitus arvioida uudelleen tämän alueen käyttötarpeita, ja mm. tutkia mahdollisuutta linjata Nummela Ojakkala paikallistie alueen kautta. Asemakaava-alueen alustavaan rajaukseen on sisällytetty myös asemakaavoja, jotka ovat käyttötarkoitusmerkinnöiltään ajan tasaisia, jotta alueelle ei jäisi voimaan pieniä alueita muita asemakaavoja. 21