maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus maakuntaliitto rehtori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu / Karelia-ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus maakuntaliitto rehtori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu / Karelia-ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1

2

3 Esipuhe Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille painopistealueille. Tämän vuoksi seudun keskeisimmät elinkeinoympäristön kasvua ja kehitystä tukevat toimijat ovat synnyttäneet yhteisen näkemyksen kasvuvalinnoista ja niitä ohjaavista periaatteista. Toimijat sitoutuvat allekirjoituksillaan omalta osaltaan tehtyihin valintoihin ja niiden edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseen. Joensuussa 4. joulukuuta 2012 Kari Karjalainen kaupunginjohtaja Joensuun kaupunki Pentti Hyttinen maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ritva Saarelainen johtaja Pohjois-Karjalan ELY-keskus Perttu Vartiainen rehtori Itä-Suomen yliopisto Petri Raivo rehtori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu / Karelia-ammattikorkeakoulu Ilkka Pirskanen johtaja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Jari Lauronen toimitusjohtaja Joensuun Tiedepuisto Oy Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

4 Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun kaupungin ja keskeisten toimijoiden näkemys kaupunkiseudun yhteisistä kasvuvalinnoista ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Fabrik painopaikka: PunaMusta Oy 12/2012 painos: 500 kpl

5 Sisällysluettelo 1. Lähtökohta 6 2. Kasvua luovien valintojen perusta Joensuun seudun kehittämisen strateginen kehys Joensuun kehityksen peruselementit Visio Valitut painopisteet 8 3. Metsäbiotalous Metsäbioenergia Hajautettu biojalostus ja puumateriaalit Metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka Metsän inventointi ja metsätiedon hallinta Metsien ja luonnon kestävä monikäyttö Teknologia ja materiaalit Fotoniikka Muovikomposiitit Korkean jalostusarvon metalli- ja muovituotteet (teknologiateollisuus) ICT Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto Pelit, elokuva-, musiikki- ja av-teollisuus Kaupunkiseudun innovaatioekosysteemi Valintojen toimeenpano, seuranta ja arviointi Vaikuttavuuden arviointiin käytettävät mittarit 52 5

6 1. Lähtökohta Yhä moninaisemmat mahdollisuudet ja haasteet vaikuttavat kaupunkiseutujen kehitykseen. Joensuun kaupunkiseudun väestömäärä on viime vuosina ollut maltillisessa kasvussa. Seutukunnan elinkeinorakenne on suhteellisen monipuolinen. Seudun menestymiselle avainasemassa tulevat olemaan edelleen perinteiset vahvat toimialat, joilla alueelta löytyy kehitystä ohjaavia veturiyrityksiä ja joiden liiketoiminta on vahvasti sidoksissa kansainväliseen markkinatilanteeseen. Seutukunnan kehittymistä jossain määrin rajoittavia tekijöitä ovat väestön kokonaismäärän vähyys ja ikärakenne sekä korkea rakenteellinen työttömyys. Kaupunkiseutujen kehityssuunnittelussa on entistä voimakkaammin huomioitava myös globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset. Ilmastonmuutos, fossiilisten raaka-ainevarojen niukkuus, energian hintakehitys, ruuan riittävyys sekä vallitseva tilanne maailmantaloudessa ovat vain muutamia esimerkkejä, joiden vaikutukset näkyvät myös Joensuun seudulla sekä haasteina että mahdollisuuksina. Edelleen mm. sähköisen viestinnän lisääntyminen, Venäjän WTO-jäsenyys sekä EU:n ilmastotavoitteet voivat kasvattaa Joensuun sijainnista johtuvaa houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Tällaisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin oikeanlainen ja -aikainen reagoiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä seutukunnan elinkeinoympäristön kehittämiselle sekä sitä tukevien rakenteiden uudistamiselle. Koska alueiden välinen globaali kilpailu yritysten sijoittumispaikkana kovenee jatkuvasti, on kaupunkiseuduille välttämätöntä tunnistaa omat kehittämisen painopistealueensa, joihin rajallisia kehittämisresursseja pääasiassa keskitetään pitkäjänteisesti ja hieman riskiä ottaenkin. Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategiassa on valittu ne painopistealueet, joiden menestymiseen uskotaan ja joiden kehittämiseen ja toiminnan edistämiseen kukin strategian allekirjoittajaosapuoli sitoutuu 5-10 vuoden ajaksi. Strategiassa kuvataan valittuja painopistealueita sekä niiden tulevaisuuden näkymiä. Strategia painottuu Joensuun kaupunkiseudun innovaatiopolitiikkaan, ollen näin keskeinen osa kaupungin elinkeinopolitiikkaa. Valittujen alueiden kehitystä tuetaan jatkossa myös muilla Joensuun kaupungin kehitystoimilla, mm. MAL -toimenpiteillä. Strategian tarkoituksena on myös selkeyttää strategiaan sitoutuneiden toimijoiden tehtäviä sekä syventää osapuolten yhteistoimintaa. Strategia toimii alustana ja lähtökohtana mm. innovaatiokeskittymä- ja kaupunkisopimusneuvotteluissa, jotka valtio käynnistää loppusyksystä Lisäksi Joensuun kaupunki käyttää tätä kasvustrategiaa eräänä keskeisenä lähtökohtana vuoden 2013 alkupuolella uusittavassa kaupunkistrategiatyössään. 2. Kasvua luovien valintojen perusta Joensuun seudun kehittämisen strateginen kehys - Elinkeinotoiminta - Tutkimus, kehitys ja opetus - Tukipalvelut - Edelläkävijämarkkinat - Elokuvateollisuus - Rock-liiketoiminta - Peliteollisuus - Kulttuuritapahtumat osaaminen - Kv-tason tiede - Kasvava elinkeinoelämä - Ainutlaatuinen osaaminen luonto - Luontoympäristö - Luonnonomainen ympäristö - Ei-luonto ympäristö Älykäs ja kestävä kasvu Tasapainoinen luontosuhde elämysellisyys - Tunteet - Edistyminen - Kehollisuus - Henkilökohtainen osallisuus - Harrastukset; retkeily, marjastus, metsästys, kalastus, valokuvaus jne. - Kulttuuriperintömaisemat - Luontoelämykset - Seudun houkuttelevuus 6

7 2.1 Joensuun kehityksen peruselementit Kaiken pitkän tähtäimen kehityssuunnittelun perustaksi on valittava sellaiset keskeiset elementit, joiden pysyvyyteen uskotaan ja joiden varaan varsinaiset kehitystoimenpiteet rakennetaan. Joensuun seudun kehittämisen strategiakehikon peruselementeiksi on valittu: Luonto Osaaminen Elämyksellisyys Varsinaiset kehitystoimenpiteet rakennetaan näiden kolmen peruselementin ja niiden välisten suhteiden pohjalle. Tämä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan painottuva kasvustrategia pohjautuu pääosin osaamiseen ja sen välisiin sekä luontoon että elämyksellisyyteen. Luonto on Joensuun seudulla vahvasti läsnä sekä elinkeinoelämän että vapaa-ajan toiminnan kohteena ja ympäristönä. Joensuuta ympäröivät merkittävät metsävarat ja rikas luonto tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia sekä osaamiseen että elämyksellisyyteen perustuen. Osaaminen luo edellytykset yritysten liiketoiminnan pitkäaikaisten kilpailukykytekijöiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen tehokkaasti. Joensuun kasvustrategiassa osaamisen peruselementin on määritelty sisältävän kaiken osaamisen, jossa kaupungilla on: Kansainvälisesti katsoen laadullisesti ja määrällisesti merkittävää tieteellistä osaamista. Korkeaan osaamiseen perustuvaa voimakkaasti kasvavaa elinkeinoelämää. Sijaintiinsa, kulttuuriperintöönsä yms. liittyvää ainutlaatuista osaamista, jota voidaan merkittävästi hyödyntää elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämisessä tai alueen houkuttelevuuden kasvattamisessa. Elämyksellisyyteen liittyvien liiketoiminta-alueiden ja harrastustoiminnan merkitykset ovat vahvassa kasvussa. Vaikka Joensuun seutu tunnetaan erityisesti suurista musiikkitapahtumistaan, on elämyksellisyys kasvustrategiassa määritelty kuitenkin laajemmin. Elämyksellisyyteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi erilaiset juhlat, koulutustilaisuudet, liikuntaympäristöt ja niihin liittyvä valmennustoiminta, konsertit, tietokonepelit, elokuvat ja erilaisten ryhmien kokoontumiset. Luonnon ja osaamisen välinen suhde muodostaa pohjan siihen liittyvälle kansainvälisesti kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja seudun elinympäristön kehittämiselle. Joensuuta ympäröivät merkittävät metsävarat ja rikas luonto. Luontoon ja erityisesti metsään liittyvä korkeatasoinen ja mittava tutkimus ovat olleet ja tulevat olemaan perusta seudun vahvalle metsään ja luontoon liittyvän liiketoiminnan kehittymiselle. Luonnon ja elämyksellisyyden välinen suhde muodostaa pohjan moninaiseen virkistymiseen, kulttuuriperintöön ja elämyksiin liittyvälle ja luontoon liittyvälle harrastetoiminnalle ja edelleen myös näihin liittyvälle liiketoiminnalle. Joensuun seudun erinomaiset mahdollisuudet luonnon ja kokemuksellisuuden yhdistämiselle lisäävät merkittävästi alueen houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. Tämän seurauksena luontoon liittyvään elinkeinotoimintaan positiivisesti suhtautuvan työvoiman määrä lisääntyy alueella. Osaamisen ja elämyksellisyyden suhde muodostaa pohjan moninaiselle kokemuksiin perustuvalle elinkeinotoiminnalle ja edelleen alueen korkealle houkuttelevuudelle ja viihtyisyydelle. Tämä suhde lisää Joensuun seudun toimimista erinomaisena toimintaympäristönä moninaiselle elämyksellisyyteen perustuvalle yritystoiminnalle. Älykäs ja kestävä kasvu - Tasapainoinen luontosuhde Joensuun kaupungin kasvustrategian ohjaava teema on: Älykäs ja kestävä kasvu Tasapainoinen luontosuhde. 7

8 2.2 Visio Ohjaava teema ja valitut kehittämisen peruselementit on strategiassa tiivistetty visioon: Älykäs ja kestävä kasvu - Tasapainoinen luontosuhde Joensuun seutu on kansainvälisesti tunnustettu alueena, jossa sekä voimakkaasti kasvava elinkeinoelämä että houkutteleva elinympäristö. Rakentuvat luonnon, osaamisen ja elämyksellisyyden pohjalle. Noudattavat kestävän kehityksen, älykkään kasvun ja tasapainoisen luontosuhteen eettisiä periaatteita. Kasvustrategian toteutumisen keskeisiä edellytyksiä Vision onnistunut toteutuminen edellyttää ainakin seuraavia asioita: Seudulla on valittuihin painopistealoihin liittyvä maailman huippuluokkaan kuuluva tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja yrityspalvelujärjestelmä, joka luo vahvan pohjan uuden liiketoiminnan kehittämiseen, osaavan työvoiman saamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Kasvustrategiaan sitoutuneet toimijat tukevat omilla valinnoillaan vision mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Elinkeinopoliittinen päätöksenteko tukee strategian toteuttamista. Strategiaa ja sen toimenpideohjelmaa kehitetään ja seurataan yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. 2.3 Valitut painopisteet Vision ja sen muodostamisen taustalla olevien ohjaavan teeman sekä kasvun peruselementtien pohjalta on Joensuun seudun elinkeinopoliittisen kasvustrategialle ja sitä tukevien rakenteiden kehittämiselle valittu kolme laajempaa painopistealuetta: 1. Metsäbiotalous 2. Teknologia, materiaalit ja ICT 3. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto Painopistealueiden valintojen keskeiset kriteerit ovat liittyneet: Osaamiseen, joka on kansainvälisesti korkeatasoista ja tunnustettua, määrältään riittävän laajaa sekä jo erilaisissa aiemmissa alueen kehittämiseen liittyvissä strategiaprosesseissa tunnistettua Painopistealueella jo olevan elinkeinoelämän merkitykseen seudulle Odotuksiin painopistealueen tulevaisuuden vahvoihin kehitys- ja kasvumahdollisuuksiin 8

9 Kasvustrategian onnistumisen kannalta on oleellista, että kasvua tukevia toimenpiteitä kohdennetaan paitsi yksittäisiin painopistealueisiin, myös painopistealueiden väliseen yhteistoimintaan ja rajapinnoilla tehtäviin uusiin avauksiin. Painopistealueisiin liittyviä avainlukuja liikevaihto m työpaikat vienti t&k kulut/lkv uudet/ siirtyvät yritykset Metsäbiotalous n/a +30 % yksikköä arvio 0,5% 1,50 % 6/vuosi Korkean jalostusarvon muovi- ja metallituotteet % >50 % 0,6 %* 1,30 % 3/vuosi ICT-ohjelmistotuotanto n/a >10 % nopeammin kuin valtakunnana keskiarvo n/a +400 n/a +30 % yksikköä 6/vuosi Fotoniikka n/a +20 %/ vuosi n/a +20 %/ vuosi 5/vuosi Luovan alan teollisuus ja sisällöntuotanto 345 (v. 2008) +15 %/ vuosi n/a /vuosi * (0,3 % suhteessa valtakunnan keskiarvoon) Yllä olevassa taulukossa on huomioitava, että luokittelu painopisteisiin ei ole toimialakohtaista, joten yksittäiset toimijat voivat kuulua samanaikaisesti useampaan painopisteeseen. Esimerkiksi metsäkoneiden sekä puun käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvän muun teknologian valmistus on sekä metsäbiotalouden painopisteessä että korkean jalostusarvon muovi- ja metallituotteiden painopisteessä. Oheiseen taulukkoon on koottu painopisteille yhteisiä kasvua kuvaavia tunnuslukuja. Painopisteiden kypsyydessä sekä kehittymisessä on kuitenkin eroavuuksia ja kullekin ominaisia haasteita, joten tarkempia painopistekohtaisia tunnuslukuja on esitelty strategiassa myöhemmin kunkin painopisteen omassa kohdassa. 9

10 10

11 3. Metsäbiotalous Ilman luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hyödyntämistä ei ole mahdollista säilyttää ja rakentaa ihmisten ja luonnon kestävää ja tasapainoista suhdetta, ei Pohjois-Karjalassa eikä missään muuallakaan. Metsävarojen tehokas hyödyntäminen on tae sille, että ihmiset alueella voivat hyvin ja alue säilyy elinvoimaisena. Puuta voidaan hyödyntää tehokkaasti teollisuuden tarpeisiin, mutta metsien monikäyttöäkään ei saa unohtaa. Metsäala ei ole missään nimessä auringonlaskun ala se on suurien, ja vieläpä realististen, mahdollisuuksien edessä, varsinkin nyt kun ollaan siirtymässä biotalouden aikaan. Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, jalostavaa ja käyttävää tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Metsäbiotalous rajaa käsitettä koskemaan metsien uusiutuvien raaka-aineiden eli metsäbiomassan kuten runkopuun, kantojen, hakkutähteiden, puun kuoren, sahanpurun, sahahakkeen, marjojen, käpyjen, metsäkasvien yms. tuotantoa ja hyödyntämistä. Metsäbiotalouteen liittyvät läheisesti muun muassa metsäbiomassan hankintaan ja jalostukseen liittyvä teknologiaosaaminen niin sahoilla, sellutehtailla kuin erilaisissa biojalostamoissakin. Maailma siirtyy vauhdilla kohti biotalouden aikaa. Muutos merkitsee kasvavaa kysyntää uusiutuviin luonnonvaroihin perustuville, resurssitehokkaille sekä uusiutumattomia luonnonvaroja korvaaville ratkaisuille. Niillä korvataan fossiilista energiaa, uusiutumattomia materiaaleja sekä energiaa, vettä ja ravinteita tuhlailevia prosesseja, tuotteita ja palveluita. Biotalouteen siirtyminen muuttaa pysyvästi teollisuuden ja talouden rakenteita. Muutoksen ajurit ovat sekä poliittisia että markkinaehtoisia. Ilmastonmuutos ja sen myötä syntyneet tarpeet rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja suojella ekosysteemien hiilivaroja ovat keskeisiä biotalouden taustavoimia. Erityisesti sosiaalisen kestävyyden osalta on siirtyminen biotalouteen aiheuttanut jo myös ongelmia, kun aiemmin ruuan tuotantoon käytettyjä alueita on valjastettu biopolttoaineiden tuotantoon. Biotalouden kasvun ei haluta tapahtuvan ruuan tuotannon kustannuksella, minkä vuoksi metsien merkitys biotalouden ytimessä on korostumassa. Metsät muodostavat maailman mitassa sekä tärkeimmän uusiutuvan biomassaresurssin että ilmastonmuutoksen kannalta elintärkeän hiilinielun. Globaalissa tarkastelussa Eurooppa on metsien kestävässä käytössä yhä edelläkävijä ja Suomi kestävän metsätalouden ja teollisuuden kansainvälisesti tunnustettu moniosaaja. Biotalouteen siirtymisen voidaan arvioida tuovan Suomelle suhteellista kilpailuetua kahdella tapaa. Ensinnäkin, Suomessa on kehitetty runsaasti osaamista ja teknologiaa liittyen resurssitehokkaaseen tuotantoon ja luonnonvarojen, erityisesti metsän kasvatukseen ja hyödyntämiseen, jonka kysyntä kansainvälisillä markkinoilla tulee kasvamaan. Toiseksi, Suomella on asukasta kohden mittavat uusiutuvat metsävarat, joihin perustuvien tuotteiden markkinat tulevat vahvistumaan. Joensuun alueen teollinen sekä tutkimuksen ja koulutuksen osaamisprofiili leimautuu vahvasti metsien monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen sekä siihen liittyvään osaamiseen ja teknologiaan. Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi ja sitä kutsutaan usein Euroopan metsäpääkaupungiksi. Vahva imago perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen alueelliseen Joensuun seudun ja läheisen Itä-Suomen osaamisklusteriin, jossa yhdistyvät: 1. Keskeinen metsäalan tutkimusorganisaatioiden keskittymä Euroopassa 2. Ainoa kaikki metsäalan koulutustasot kattava metsäopetuksen keskittymä Suomessa 3. Maailman johtava metsäkoneiden valmistuksen yritysklusteri Edellisiä tukee myös alueen monipuolinen metsäteollisuuteen ja puunjalostukseen liittyvä teollisuus. Klusterin liikevaihdon, työpaikkojen, viennin ja niiden kehityksen kannalta keskeinen on metsäkoneisiin 11

12 ja logistiikkaan liittyvä koneenvalmistuksen yritysklusteri. Sen innovaatiokyvyn säilyttäminen, kansainvälinen verkottuminen, uusien asiakastarpeiden tunnistaminen sekä kilpailukyky nykyisillä ja uusilla markkina-alueilla on alueen talouden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Yritysklusterin kasvua ja kansainvälistymistä tukee tiivis yhteistyö koulutus- ja t&k -toimijoiden kanssa. Alueella erikoistutaan erityisesti biomassojen jalostuksen koko arvoverkostoon yhdistämällä osaaminen ja teknologia - puun siemenestä korkean jalostusasteen biopolttoaineiksi. Metsäbioenergia Hajautettu biojalostus ja puumateriaalit Metsän inventointi ja kaukokartoitus Metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka Metsien ja luonnon kestävä monikäyttö Taustaa metsäbiotaloudesta Biotalouteen siirtyminen muuttaa pysyvästi teollisuuden rakenteita ja bio- ja materiaalitieteet tulevatkin olemaan 2000-luvun kasvun moottoreita. Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, jalostavaa ja käyttävää tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Euroopassa biotaloudella tarkoitetaan usein pelkästään biopolttoaineisiin perustuvaa taloutta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa käsite ymmärretään jo huomattavasti laajemmin. Monissa yhteyksissä biotaloutta pidetään vastakohtana fossiilisiin polttoaineisiin perustuvalle nykytaloudelle. Puhutaan jopa biotaloudesta kivikauden, rautakauden, pronssikauden ja öljykauden jälkeisenä ajanjaksona ja talousmuotona. Kehitykseen vaikuttavia megatrendejä ovat mm. siirtyminen fossiilisten raaka-aineiden käytöstä biologisten raaka-aineiden käyttöön, energia- ja materiaalitehokkuus sekä kestävän kehityksen arvojen nousu. Erityisesti metsäbiotalous on noussut Suomessa kansallisesti erittäin kiinnostavaksi ja keskeiseksi osaamisalueeksi onhan puu maamme ainoa merkittävä uusiutuva raaka-aine. Suomen metsissä on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia ja raaka-ainevaroja jalostettavaksi uusiksi biotaloudenajan tuotteiksi, raaka-aineiksi ja polttoaineiksi. Lisäksi esimerkiksi Venäjän WTO-jäsenyys tarjoaa uusia mahdollisuuksia puuraaka-aineen jalostajille. Metsään ja uusiutuvaan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden markkinat ovat kokonaisuutena kasvussa, vaikka perinteisten päätuotteiden (esim. paperi, sellu) markkinakehitys on heikkenevä. On muistettava, että metsäbiotalous on eri asia kuin perinteinen metsäteollisuus tai metsäala se on paljon muutakin kuin perinteisiä puutuotteita tai bioenergiaa. Biotaloudessa puun ja kuidun hyödyt uusiutuvana ja kierrätettävänä materiaalina pääsevät hyvin esiin. Puupohjaiset tuotteet korvaavat tulevaisuudessa suuren osan uusiutumattomista raaka-aineista valmistetuista tuotteista. Metsäbiotalouden uusia tuotteita syntyy esimerkiksi bioenergia- ja biokemikaalisektoreille yhdistämällä puuta tai sen kuituja muihin materiaaleihin tai luomalla kuiduista uusia tuotteita ja molekyylejä uuden teknologian avulla. Metsäteollisuus on yhdessä tuumin päättänyt, että vuoteen 2030 mennessä puolet sen liikevaihdosta tulee aivan uusista tuotteista. Alalle syntyy myös uutta kilpailua; perinteiset metsäteollisuuden yritykset eivät välttämättä ole enää biotalouden ajan johtavia metsäbiomassan hyödyntäjiä. Koli Forum Joensuun seutu on kansainvälisesti tunnustettu metsiin liittyvän tulevaisuuden ennakoinnin ja strategiatyön toimija. Itä-Suomen yliopiston kahden vuoden välein järjestämä Koli-Forum (www.koliforum.fi) kokoaa kansainvälisiä huippuasiantuntijoita ja tieteen, liike-elämän, kulttuurin, politiikan ja kansalaisjärjestöjen päättäjiä keskustelemaan tulevaisuuden haasteista ja valinnoista erityisesti luonnonvarojen käytön näkökulmasta. Foorumin toiminnassa painottuvat EU-näkökulma ja metsien rooli kehityksessä. Vuoden 2011 tapahtuman teemana oli KOLI FORUM on EU2020: Resources for smart, sustainable and inclusive growth renewable forests and bioenergy. Kaksipäiväisen, interaktiivisen tapahtuman tu- 12

13 loksena muotoiltavien Kolin teesien avulla pyritään vaikuttamaan käytännön poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon paikallisesti ja globaalisti. Teesejä täydentää lista toimenpiteistä, joilla teesien määrittelemät tavoitteet ovat saavutettavissa. Viimeisimmän foorumin teesit tukevat vahvasti metsäbiotalouden nostamista alueen oman kehityksen kulmakiviksi: Teesi 1. Bioeconomy needs to be raised as a driver for sustainable European competitiveness Teesi 2. Education is a key measure for raising awareness of bioeconomy opportunities which combined with an understanding of customer needs boosts innovation Koli-Forum on prosessi, joka vaikuttaa aktiivisesti myös kahden vuoden välein pidettävien kokousten välillä. Foorumin tuloksia on esitelty v Davosin World Resources Forumissa, vuonna 2012 Delhi Sustainable Development Summitissa ja jälleen syksyllä 2012 Pekingissä järjestettävässä World Resources Forumissa. Koli-Forum tulevaisuustyötä täydentää Itä-Suomen yliopiston Tulevaisuus-foorumissa aloitettu ja Metlan ja EFI:n yhteistyönä jatkama metsäsektorin tulevaisuuden ennakointityö. Metsäbiotalous Joensuun seudulla Omilla vahvuusaloillaan Joensuussa on maailman johtava metsäbiotalouden osaamisen keskittymä. Tätä asemaa on nyt entistä selkeämmän profiloitumisen kautta mahdollisuus vahvistaa entisestään. Joensuulla olisi mahdollisuus lunastaa ja brändätä Maailman metsäpääkaupunki -nimitys, jota sille on menneinä vuosina tarjottu. Kestävästi hyödynnetyt ja runsaat raaka-ainevarat, yhdistettynä kehittyvään teollisuuteen ja alan huippuosaamiseen, nostavat alueen jopa maailman mitassa yhdeksi merkittävimmistä metsäbiotalouden osaamiskeskittymistä. Meillä on nyt ja tulevaisuudessa tehokasta teollisuutta ja huippuosaamista, joka hyödyntää metsävaroja ja takaa siten ihmisille elämisen laatua ja edellytyksiä sekä työtä myös tulevaisuudessa. Pohjoiskarjalainen tutkimus ja metsäosaaminen ovat maailman eturivissä puhuttaessa uusista metsien hyödyntämisestä, puun hankinnan teknologiasta, uusista biotalouden tuotteista tai vaikkapa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja metsien monikäytöstä. Alueella toimii yhteensä lähes 600 metsäbiotalouden asiantuntijaa; alan tutkijoita, hallintoa, kehitystoimintaa, koulutusta, metsätalousosaajia, ympäristölainsäädännön osaajia, ilmastotutkijoita, metsien yhteiskunnallisten vaikutusten asiantuntijoita, riistantutkijoita jne. Tuskin missään muualla Euroopassa tai laajemminkaan on yhtä suurta asiantuntijajoukkoa metsäisten asioiden ympärillä. Merkittävää metsäbiotalousalan t&k-toimintaa on muun muassa seuraavissa alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioissa: Euroopan metsäinstituutti, EFI, keskusyksikkö Joensuussa Itä-Suomen yliopisto, UEF Metsäntutkimuslaitos, Metla, keskusyksikkö vuodesta 2013 alkaen Joensuussa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, ohjelmavastuutaho Suomen ympäristökeskus, SYKE Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL Ulkomaisista tutkimusorganisaatioista on intialainen TERI-instituutti perustamassa Joensuuhun Pohjoismaiden toimistoaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu / Karelia-ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Valtimon ammattiopisto Joensuun Tiedepuisto Oy Suomen metsäkeskus Lisäksi yli 100 tutkijaa ja asiantuntijaa rajapinta-aloilla, mm. ympäristötieteet, -politiikka, muut yhteiskuntatieteet, LYY-instituutti jne. 13

14 Toiminta on myös hyvin kansainvälistä. Joensuussa opiskelee kymmeniä metsäbiotalousalan opiskelijoita ympäri maailman ja alueen toimijoilla on muutoinkin merkittävää kansainvälistä yhteistyötä. Muun muassa Itä-Suomen yliopisto kehittää aktiivisesti kansainvälistä verkostoaan, joka ulottuu aina Ghanaan ja Kiinaan saakka. Yliopisto perusti esimerkiksi kiinalaisen Nanjingin yliopiston kanssa SFERC-ympäristötutkimuskeskuksen, joka keskittyy metsä-, energia- ja ympäristöalaan. Viime vuosina yliopisto on myös kouluttanut Joensuussa lähes 200 intialaista metsäammattilaista ja perustanut TERI-keskuksen yhdessä intialaisten kanssa. Itä-Suomen yliopistossa on useita metsäbiotalouteen liittyviä kansainvälisiä maisteriohjelmia: MSc Degree programme in European Forestry Trans-Atlantic Forestry Master Cross Border University, CBU MSc ja PhD ohjelmat Wood Material Science -maisteriohjelma aloittaa syksyllä 2013 MSc Degree programme in Bio Economy and Natural Resources Management (ECORES). Aloitettiin syyskuussa 2012, koulutus toteutetaan kokonaan Ghanassa. Metsäbiotalous siihen liittyvine rajapinta-aloineen työllistää Pohjois-Karjalassa yhteensä yli ihmistä. Alan yritysten liikevaihto on yhteensä yli 1,7 miljardia euroa. Metsätalous (mm. alan palveluyritykset, korjuu ja kuljetus jne.), yrityksiä yli 300, tuotanto 300 M, työllistää lähes henkeä. Uusiutuva energia (Metsäbioenergia ym.). Yht htv, liikevaihto noin 200 M. Puutuoteteollisuus ja puurakentaminen, lähes 150 yritystä, yli 1000 työntekijää, liikevaihto 400 M, liikevaihto/työntekijä maan suurin lähes 400 k, pääosa pieniä alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä, yli 20 henkeä työllistäviä arviolta noin 25 kappaletta. Sellu ja kartonki teollisuus, Enocell, Pankaboard, 330 M ja 350 työntekijää. Biotalouteen liittyvä teknologiateollisuus (ICT, konepajat ym.). Vähintään 25 yritystä. Pääosin yli 10 henkeä työllistäviä. Työntekijöitä yli Liikevaihtoa yli 400 M. T&K sektori, koulutus, hallinto. Yli 400 työntekijää. Volyymi arviolta yli 50 M. Uusiutuvien energioiden osuus kokonaisenergian käytöstä Itä-Suomen alueella nyt 55 % (koko Suomi 28 %), Tavoite 78 % (ISBEO). Alueella vahvaa synergiaa eri toimialojen välillä Missään nimessä metsäbiotaloudesta ei voida puhua yhtenä yksittäisenä toimialana. Puhtaasti puuta tai puun kuituja jalostavia, metsäbioenergiaa tuottavia tai metsätaloudessa toimivia yrityksiä on maakunnassa paljon. Erityisen vahvaksi toimialan tekee kuitenkin edellä mainittujen alojen rajapinnoissa toimivat yritykset ja niihin liittyvä osaaminen. Metsäbiotalous ja rajapinnat: biojalostus, bioenergia, etenkin pitkälle jalostetut biopolttoaineet ja muut arvokkaat pohjoisten biomassojen komponentit kuten puupohjaiset kemikaalit, ravintoaineet ja uudet materiaalit (esim. ligniinin hyödyntäminen), puun uudet jatkojalosteet (kuten nanosellut, komposiitit), uudet kuluttajatuotteet (esim. puurakentaminen) sekä rajapintoina näihin liittyvät kone- ja laitevalmistus sekä teknologiaosaaminen. Alueella on merkittävää toimialaan liittyvää koneenrakennusosaamista ja globaalisti merkittäviä yrityksiä, kuten esim. John Deere Forestry, KESLA Oyj ja Outokummun Metalli Oy. Joensuussa sijaitsee muun muassa maailman suurin metsäkonetehdas John Deere Forestry valmistaa Joensuussa yli 1000 metsäkonetta vuodessa. Mutta on myös paljon toimialan pienempiä yrityksiä, joilla on hyvinkin innovatiivisia tuotteita esimerkiksi innovatiivisia materiaaleja, laiteratkaisuja tai uusia teknologioita. Metsätiedon hallinta ja in- 14

15 ventointi sekä kaukokartoitus yhdistävät alueen vahvan ICT- ja metsäosaamisen. Joensuussa toimii mm. yksi alan johtavista yrityksistä Arbonaut Oy, joka tälläkin hetkellä työllistää yli 50 metsä- ja ICT-alan osaajaa. Metsäbiotalouden rajapintoihin kuuluu myös mekaaninen puunjalostusteollisuus eli puutuoteteollisuus sekä puurakentaminen. Puutuoteteollisuudella on suuri merkitys maakunnalle. Toimialalla on maakunnassa reilut 150 yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli henkeä. Liikevaihtoa näillä yrityksillä on noin 400 M vuodessa. Maakunnan puutuotealan yritysten henkilöä kohden laskettu liikevaihto on lähes , mikä on suurimpia koko maassa. Suuri osa puutuoteteollisuuden tuotannosta menee rakentamiseen. Puurakentaminen ja etenkin suuren mittakaavan puurakentaminen, kuten puukerrostalot, on maan laajuisesti kehittyvä alue, johon myös Pohjois-Karjalassa on viime vuosina panostettu. Tällä hetkellä Joensuussa on rakenteilla yksi Suomen suurimmista puurakentamiskohteista, kun Joensuun Elli Oy rakennuttaa Noljakkaan lähes 100 asunnon opiskelija-asuntokohdetta. Alueella on Ellin talojen lisäksi suunnitteilla useita suurehkoja puurakentamiskohteita. Joensuu tunnetaan myös aiemmista kansallisestikin merkittävistä puurakennuksistaan kuten Joensuun Areena ja Metlatalo. Puurakentaminen on yksi tehokkaimmista tavoista työllistää paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. Puisten pientalojen rakentamisessa Suomessa ollaan jo maailman huippua ja kerrostalojen osalta samaan pyritään. Puun laaja käyttäminen rakentamisessa nähty monella tapaa kestäväksi toiminnaksi niin ympäristön kuin yhteiskunnan ja taloudenkin kannalta. Alueen vahva yrityskanta yhdessä kehittyvän puutieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kanssa tarjoaa jatkossa merkittäviä uusia mahdollisuuksia myös puurakentamiseen. Erityisesti metsien monikäyttöön liittyen matkailun ja muiden ekosysteemipalvelujen parissa toimii arviolta noin 30 yritystä ja niiden liikevaihto lienee luokkaa 5 M. Yritykset työllistävät kausiluonteisesti vaihtelevan määrän ihmisiä, joka tapauksessa kymmeniä työpaikkoja. Metsäbiotalouteen ja sen rajapintoihin liittyviä yrityksiä maakunnassa Stora Enso Oyj, 920 työntekijää (sellu, saha, puunhankinta ), sis. Enocell Oy, 270 M, 170 työnt. John Deere Forestry Oy, 390 työnt. (metsäkoneet), 350 M UPM-Kymmene Oyj, 350 työnt. (vaneri, puunhankinta ) Kesla Oyj, 270 työnt. (metsä- ja bioenergiaalan konevalmistus), 40 M Vapo Oyj, 200 työnt. (sahat, bioenergia, puunhankinta) Pankaboard Oy, 187 työnt. (kartonkia), 63 M Mantsinen Group Oy, 150 työnt. (logistiikka- ja materiaalinkäsittelykoneet, metsäkoneet, palvelut), 30 M Anaika Components Ltd., 100 työnt. (liimapuu, sahatavara, jatkojalosteet yms.), ~20 M Outokummun Metalli Oy, 70 työnt. (metsäkoneet), 11 M Iivari Mononen Oy ja Höljäkkä Oy, 50 työnt. (kyllästetty puu, puutuotteet), 25 M Arbonaut Oy, 50 työnt. (metsäsektorin ICT, GIS), 3 M Kit-Sell Oy, 40 työnt. (sahateknologia, kyllästystekn.), 4 M Pentinpaja Oy, 25 työnt. (metsäkoneet), 2 M Waratah OM, 40 työnt., (metsäkoneiden hakkuupäät), 19 M Kaivospuu Oy, 20 työnt. (saha), 15 M Myös muita metsäbiotalouteen liittyviä yrityksiä Puutuoteteollisuudessa kaikkineen lähes 150 yritystä, yli työntekijää, liikevaihto 400 M, liikevaihto/työntekijä maan suurin, lähes

16 Metsäbiotalouden tavoitteet/minivisiot Globaalisti tunnettu metsän kestävän hyödyntämisen osaaja Kaiken tietäminen puusta, metsistä ja metsänomistajista Koetehtaiden keskittymä Hiilineutraali maakunta Puutieteen hyödyntäminen puurakentamisessa ja uusissa jalostusprosesseissa Globaalin osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan kasvu Biotalouden innovaatiokiihdytin visio Älykäs ja kestävä kasvu toimiva ekosysteemi yhdessä tärkeimpien rajapintatoimialojen kanssa (fotoniikka, nano, ICT, koneenrakennus) valinnat Metsäbioenergia Hajautettu biojalostus ja puumateriaalit Metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka Metsän inventointi ja metsätiedon hallinta Metsien ja luonnon kestävä monikäyttö tavoitteita Biotalouden innovaatiokiihdytin Globaalin osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan kasvu Puutieteen hyödyntäminen puurakentamisessa ja uusissa jalostusprosesseissa Hiilineutraali maakunta Koetehtaiden keskittymä Globaalisti tunnettu metsän kestävän hyödyntämisen osaaja Kaiken tietäminen puusta, metsistä ja metsänomistajista toimenpiteitä Metsäbiotalouden keskus osaamisen kaupallistamisen keihäänkärki Puun modifioinnin koetehdas Professuurit yritys- ja toimialarajapintoihin Pyrolyysiöljyn jatkojalosteet Puurakenteinen Smart City Joensuu Kohdennettu Invest In -toiminta Puun torrefioinnin kehittäminen Osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi Puutieteen tutkimus ja maisteriohjelma Puutuotteiden pitkäaikaiskestävyyden koekenttä Biotalouden koulutus kaikilla tasoilla 16

17 3.1 Metsäbioenergia Metsäbioenergialla tarkoitetaan metsästä saatavien uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä energian tuotannossa. Metsäbiomassaa voidaan polttaa energiaksi (lämmöksi ja sähköksi) sellaisenaan kuivattuna ja murskattuna. Metsäbiomassaa on mahdollista jalostaa myös pidemmälle esimerkiksi pelletöimällä, torre ioimalla, hiiltämällä, kaasuttamalla tai tuottamalla biopolttonesteitä, kuten pyrolyysiöljy. Pisimmälle jalostettuna metsäbioenergia on esimerkiksi liikennepolttoaineissa. Suomi on Ruotsin ja Itävallan ohella metsäbioenergian käytön edelläkävijä maailmassa ja alan johtava teknologiatarjoaja. Suomi on vahva erityisesti lämpö- ja voimalaitosteknologiassa, yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa (CHP), suurissa kiinteän polttoaineiden kattiloissa sekä vaikeiden seospolttoaineiden käyttöön soveltuvassa leijukerrospoltossa. Pienissä, kiinteistökokoluokan pelletti- ja hakekattiloissa teknologia- ja markkinajohtajuus on toistaiseksi saksankielisessä Euroopassa. Toinen Suomen ehdoton vahvuusalue on energiapuun korjuuseen ja kuljetuslogistiikkaan liittyvä osaaminen. Raaka-ainehan on saatava kustannustehokkaasti metsästä tuotantopaikalle riippumatta tuotantosuunnasta (metsäteollisuus, energiantuotanto) tai valitusta tuotantoteknologiasta. Energiapuun hankinta on viime vuodet ollut nopeimmin kasvava puunkorjuun osa-alue, jonka kehitystyö liittyy kiinteästi itäsuomalaiseen metsäkoneteollisuuteen. Suomessa puubiomassan tuotannon ja energiapuun hankinnan tutkimus- ja kehitystyö keskittyy vahvasti Joensuun seudulle sekä täkäläisen yrityskeskittymän että alan tutkimuslaitosten kautta. Metsäntutkimuslaitoksen energiapuututkimusta johdetaan Joensuun yksiköstä ja sitä tukevat Itä-Suomen yliopiston tarjoama metsäteknologian koulutus ja tutkimus, Joensuun Tiedepuisto Oy:n osaamiskeskustoiminta (OSKE:n Energiateknologian ja Uusiutuva metsäteollisuus ohjelmat) sekä Valtimon metsäkonekoulun kuljettajakoulutus. Metsäbioenergiaan liittyvässä tutkimuksessa Metla on solminut strategisen allianssin VTT:n kanssa, joka on vahva toimija voimalaitosteknologian ja polttoaineiden jalostuksen saralla. Metla-VTT allianssi suuntaa myös vahvasti kansainvälisille markkinoille markkinoimalla tutkimus- ja konsultointipalveluitaan sekä hyödyntämällä EU:n puiteohjelmarahoitusta. Suomen oman metsäbioenergian käytön nopea kasvu aina 1990-luvun puolivälistä alkaen on mahdollistanut täällä tapahtuvan tuotekehityksen. Saavutetun kilpailuedun hyödyntämiseksi maailmanmarkkinoilla on maakunnassa tehty aktiivisesti töitä mm. Josekin koordinoiman Wenet-verkoston (Wood Energy Net) puitteissa. Wenet-verkostossa on pyritty viemään Joensuun seudulla on merkittävää tutkimusta ja laitevalmistusta. maailmalle suomalaisia metsäbioenergiaan liittyviä teknologiayrityksiä tuotteineen (metsäkoneet lisälaitteineen, kattilat ja muu laitosteknologia, puun kuljetuksen ja käsittelyn koneet laitteet). Viime vuosina teknologian siirron uusiksi painopistealueiksi ovat nousseet Venäjä ja Kanada. Pohjois-Karjala on myös maakuntana sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja parantamaan energiatehokkuuttaan. Täten toimintaympäristö sinällään tukee alueellaan jo toimivien ja sinne hakeutuvien, kestävyyden arvoihin perustuvien yritysten markkinointia, rekrytointia ja imagon rakentamista. Pyrittäessä kohti energiaomavaraisuutta on ensi vaiheen tavoitteena öljyvapaa maakunta. Tasetarkasteluna maakunta tuottaa toimijoineen tuolloin biopohjaisia lämmityksen ja liikenteen polttoaineita tai niiden raaka-aineita yhtä paljon, kuin sen oma öljytuotteiden kulutus on. Ensimmäinen merkittävä askel tähän suuntaan otettiin keväällä 2012, kun Fortum teki investointipäätöksen Joensuun voimalaitokseen yhteyteen kohoavasta pyrolyysiöljyn tuotantoyksiköstä, joka on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Pyrolyysiöljyn ja muiden nestemäisten biopolttoaineiden tuotan- 17

18 to ja jatkojalostus sekä pellettien, torrefioidun puun ja biohiilen tuotanto ovatkin jatkossa tärkeitä bioenergiaan liittyvän tutkimuksen painopistealueita. Suunnitteilla oleva Metsäbiotalouden keskus on vahvasti bioenergiaan liittyvä kärkihanke, jonka tehtävänä on edistää alan uutta liiketoimintaa, kaupallistaa tutkimustulokset yritysten uusiksi liiketoiminnoiksi ja uusiksi yrityksiksi sekä verkottaa alan toimijat osaksi kansainvälisiä verkostoja. Yrityksiä yli 100 kpl; liikevaihto 200 Meur; työpaikkoja Opiskelijoita: 2. aste 50; amk 50; UEF 30 Tutkijoita Hajautettu biojalostus ja puumateriaalit Biojalostamo on laitos, jossa biomassasta tuotetaan eri prosessein ja laittein polttoaineita, energiaa sekä erilaisia kemikaaleja. Hajautetussa biojalostuksessa etenkin alkuvaiheen jalostus tapahtuu lähellä raaka-ainevaroja yleensä pienissä tai keskisuurissa yksiköissä. Pienemmissä yksiköissä myös tuotannon integrointi usein helpompi järjestää siten, että prosessin sivutuotteet, kuten esimerkiksi lämpöenergia, voidaan hyödyntää tehokkaasti. Hajautettu biojalostus on esimerkki kestävän kasvun ratkaisusta, jossa useat eri toimijat muodostavat alueellisen liiketoimintaverkoston, jossa yhden tuottajan sivuvirta on toisen raaka-ainetta. Puumateriaaliosaaminen liittyy oleellisena osana biojalostukseen. Puumateriaaliosaamisella tarkoitetaan tässä puun rakenteen, ainesosien ja ominaisuuksien tuntemista ja jalostamista kemiallisesti tai mekaanisesti esimerkiksi erilaisiksi modi ioiduiksi puutuotteiksi, kuiduiksi tai biojalosteiksi. Tulevaisuuden trendi biomassojen jalostuksessa on teknologian kehittyessä edetä kohti hajautettua tuotantomallia. Jalostusprosessia voidaan optimoida käytettävissä olevan raaka-ainepohjan pohjalta ja parhaimmillaan raaka-ainevirtoja yhdistellen. Pienemmissä yksiköissä myös tuotannon integrointi on usein helpompi järjestää siten, että prosessin sivutuotteet, kuten esimerkiksi lämpöenergia, voidaan hyödyntää tehokkaasti. Suuruuden ekonomiaa murentaa mahdollisuus tuottaa tarvittavaa tuotantoteknologiaa suurempina sarjoina, jolloin investointien yksikkökustannukset pienenevät. Fortumin pyrolyysiöljyn tuotantolaitos Joensuussa on valmistuessaan ensimmäinen suuri uusi business-avaus biojalostamisen alalla koko maassa ja käytettävä konsepti kiinnostava myös maailmanlaajuisesti. Prosessi on integroitu olemassa olevaan voimalaitokseen, joka hyödyntää sivutuotteena syntyvän energian lämmön ja sähkön tuotannossa. Myös valtaosa raaka-aineen käsittelyyn liittyvästä infrastruktuurista on rakennettu valmiiksi. Investointi varsinaiseen pyrolyysiöljyn tuotantoon on kooltaan kohtuullinen ja se nostaa samalla voimalaitoksen jalostus- ja integraatioastetta: kasvavasta biomassavirrasta tuotetaan myös biopohjaista pyrolyysiöljyä, jolla voidaan korvata raskasta polttoöljyä energian tuotannossa ja mm. laivojen suurissa moottoreissa. Pyrolyysiöljy on lisäksi potentiaalinen raaka-aine korkealle jalostettujen polttoaineiden tai muiden kemian tuotteiden tuotannossa. Joensuun seudun vahvuudet biojalostuksessa liittyvät vahvaan yliopiston kemian ja biokemian tutkimukseen, mm. öljynjalostusteollisuuteen ja puupohjaisten materiaalien hienokemiaan liittyvässä 18

19 tutkimuksessa. Pyrolyysiöljyn tuotantoprosessissa ja tuoteöljyn raaka-aineominaisuuksien määrittelyssä ja siihen liittyvässä soveltavassa tutkimuksessa riittää tutkimista pitkälle tulevaisuuteen. Myös muihin nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon sekä materiaalitekniikan sovelluksiin liittyy keskeisesti yliopiston kemian tutkimuksen painoalana oleva katalyyttikemia. Toinen Pohjois-Karjalan mahdollisuus liittyy uusien biojalostamoiden rakentamiseen ja uusien jalostusprosessien pilotointiin alueella. Alueen infrastruktuuri tarjoaa loistavan toimintaympäristön sekä pyrolyysiöljyn tuotannon kasvattamiselle että uusien vastaavien biojalostamoprosessien pilotoinnille. Alueen raaka-ainevarat ovat merkittävät, eivätkä niin voimakkaasti nykyisen energiantuotannon kilpailemat, kuin esimerkiksi Etelä- ja Keski-Suomessa. Raaka-aineen hankintajärjestelmä ja siihen liittyvä infrastruktuuri ovat vertaansa vailla. Sekä raaka-aineen hankintaan että tuotantoprosessin kehittämiseen ja jatkojalostukseen löytyy alueelta vahvoja tutkimuspartnereita. Venäjän metsäbiomassavarojen läheisyys on myös nähtävä mahdollisuutena etenkin nyt Venäjän WTO-jäsenyyden myötä. Alueen teolliset hotspot-keskittymät mm. Puhoksessa, Uimaharjussa ja Lieksassa muodostavat luonnollisen ja synergiaetuja tarjoavan sijoitusvaihtoehdon uusille biojalostamoille. Uimaharjun sellutehdas on myös merkittävä biojalostaja jo nyt; markkinatilanteiden muuttuessa kyseisen laitoksen merkitys biojalostajana saattaa muuttua esim. kokonaan liukosellun tuottajaksi. Koulutusta UEF ja PKAMK/Karelia-amk; opiskelijoita 30-40, tutkijoita 20. Yrityksiä 15 kpl; liikevaihto yli 400 M ; työpaikkoja yli 400. Puumateriaaliteknologia on konkreettinen, yritysten suoraan hyödynnettävissä oleva osaamisala, jossa on merkittävä tulevaisuuden kasvumahdollisuus. Alueella merkittävää puun modifiointiosaamista yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Stora Enson Uimaharjun Q-treat puun modifionnin tehdasinvestoinnit; puun modifioinnissa merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Luonnonkuitukomposiittiyritykset, Lunawoodin & Stora Enson puun lämpökäsittely, useat puun kyllästämiseen erikoistuneet yritykset, mm. markkinajohtaja Iivari Mononen Oy, puutuoteteollisuus hyvin laajasti Luonnonkuitukomposiitin hyödyntäminen soittimissa. Alan huippuosaamiseen perustuen hyvä mahdollisuus merkittäviin uusiin vastaaviin koetehtaisiin ja uusiin yrityksiin. Maakunnan puurakentamisosaamista rakennetaan puumateriaaliosaamisen varaan. Yliopistolla hyvin laaja materiaaliteknologian osaaminen monilla aloilla, josta muodostetaan vuodesta 2013 alkaen käynnistyvä kansainvälinen Puu- ja materiaalitieteen tutkimusja maisteriohjelma, (Wood Material Science, 20 aloituspaikkaa) ja tiivistyväksi yhteistyöksi Metlan kanssa (mm. UEF:n ja Metlan yhteistyösopimus asiasta 2012). Metlan vahva ja edelleen vahvistuva osaamisala Joensuussa. Puumateriaaliteknologiaa hyödyntäviä puutuotealan yrityksiä yli 50. Yrityksiä noin 150 (mukaan luettu puutuoteteollisuus) henkilöstöä 1200 liikevaihto 450 M. Opiskelijoita 2. aste 50; UEF 50. tutkijoita yli 30 kpl (Metla, UEF, metsä, kemia yms.). 19

20 3.3 Metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka Metsäteknologia kattaa koko ketjun puun ja muun metsäbiomassan kasvatuksen ja korjuun teknologiasta aina metsäbiomassan alkukäsittelyyn tehtaalla. Puunhankinnan logistiikalla puolestaan tarkoitetaan niitä järjestelmiä, teknologiaa ja esimerkiksi terminaaliratkaisuja, joilla raaka-aineen hankinta ohjataan optimaalisesti metsästä eri käyttöpaikoille jatkojalostukseen Puunkorjuumenetelmät voidaan jakaa kahteen pääryhmään: a) avohakkuisiin sekä koko- ja osapuiden juontoon perustuva korjuumenetelmä, joka on vallalla erityisesti Pohjois-Amerikassa, trooppisissa luonnonmetsissä ja suurelta osin Venäjällä. b) Pohjoismaisessa tavaralajimenetelmässä (cut-to-length, CTL) puut karsitaan ja katkotaan palstalla ja kuljetetaan valmiiksi katkottuina pölleinä käyttöpaikalle. Tämä menetelmä on vallalla Euroopassa sekä puuplantaaseilla Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, ja se valtaa nopeasti alaa myös mm. Venäjällä. Globaalissa korjuumenetelmien välisessä kisassa on tavaralajimenetelmä kirimässä kokopuukorjuun rinnalle ja ohi. Sen kysyntää vahvistavia tarpeita ovat: Harvennushakkuisiin perustuvan kestävän metsänhoidon yleistyminen. Tarve suojella maaperää korjuun aiheuttamalta eroosiolta ja vaalia hakkuun jälkeistä biodiversiteettiä. Raaka-aineen laadun parantaminen (mm. vähäisempi maa-aineksen sotkeutuminen). CTL-koneisiin integroidun ICT-järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tuottaa on-line tietoa mm. logistiikan ohjausta ja jalostusprosessia varten. Mahdollisuus optimoida puunkorjuuta jalostusprosessin vaatimuksia varten. Kuljettajan parempi työergonomia, joka on monessa tapauksessa keino turvata työvoiman saatavuus. Korkea tuottavuus sopivilla kohteilla. Koneiden valmistus ja tuotekehitys on keskittynyt Suomeen ja valtaosa CTL-menetelmän metsäkoneista valmistetaan Itä-Suomessa. Globaalisti suurin markkinaosuus on John Deere Forestry Oy:llä, jonka kaikki CTL-koneet valmistetaan Joensuun kokoonpanotehtaalla. Toiseksi suurin valmistaja on Vieremällä sijaitseva Ponsse Oyj. Metsäkoneiden valmistusta tukee alueelle keskittynyt yritysklusteri, joka kattaa puun hakkuuseen, kuljetukseen ja prosessointiin liittyvien koneiden ja lisälaitteiden valmistuksen (hakkuukourat, energiapuukourat, traktorin peräkärrit, hake- ja puutavaraperävaunut, puutavaranostimet, materiaalinkäsittelylaitteet, hakkurit jne.), veturiyritysten osavalmistuksessa toimivan alihankintaverkoston, urakoijat sekä puunkorjuuseen ja puun mittaukseen liittyvien ICT-ratkaisujen toimittajat. Puunkorjuuseen ja hankintalogistiikkaan liittyvä koulutus- ja tutkimus on keskittynyt Pohjois-Karjalaan, Itä-Suomen yliopistoon ja Metlan Joensuun yksikköön, joita tukee Valtimon metsäkonekoulussa tapahtuva metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien koulutus. Metsäkoneiden sekä puun käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvän muun teknologian valmistus ja vienti tarjoavat seutukunnan suurimman biotalouteen liittyvän liikevaihdon ja työpaikkojen kasvupotentiaalin. Klusterin sekä CTL-menetelmän kilpailukyvystä on pidettävä huoli panostamalla mm. seuraaviin kehittämisalueisiin: Korjuu- ja kuljetusketjujen sekä puunhankinnan logistiikkajärjestelmän kehittäminen, kaupallistaminen ja markkinointi kokonaisuuksina. 20

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Kuopio 27.10.2011 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy.

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Kuopio 27.10.2011 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy. Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Kuopio 27.10.2011 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy. BIOTALOUS Biotalous tarkoittaa kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

GreenHUB. Bioeconomy Open innovation platform Joensuu, Finland

GreenHUB. Bioeconomy Open innovation platform Joensuu, Finland GreenHUB Bioeconomy Open innovation platform Joensuu, Finland Joensuu Center for forest bioeconomy Forest capital of Europe Osaamista Alueella yli 600 (metsä)biotalouden asiantuntijaa - tutkijoita, kouluttajia,

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Sisältö GFN yrityksenä Muuttuva toimintaympäristö Biojalostamon edut Mitä on bioöljy? Mikä on biojalostamo? Biojalostamoprosessi

Lisätiedot

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Janne Jänis Kemian laitos Joensuun kampus Biotalouden määritelmä Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla. 1.10.2021 Sixten Sunabacka

Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla. 1.10.2021 Sixten Sunabacka Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla 1.10.2021 Sixten Sunabacka Sisältö Erilaisia tulevaisuuden skenaarioita Erään realistisen ja tavoitteellisen skenaarion tulokset

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Timo Saarelainen Toimitusjohtaja Green Fuel Nordic Kestävästi hoidettujen metsien uusiutuva puu on raaka-aine, jolle riittää käyttöä ja käyttäjiä,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA 28.09.2016 Päättäjien Metsäakatemia Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUU RAJAKAUPUNKI VUODESTA 2005 29 km omaa Venäjän rajaa Itä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot