Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue

Transkriptio

1 Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

2 Esityksen rakenne Yleisyys. Vanhempien liiallinen päihteidenkäyttö aikuisväestölle tehtyjen tutkimusten valossa Ammattilaisten kokemus. Lasten parissa työskenteleville ammattilaisille suunnattu selvitys. Lasten ja nuorten kokemukset. Lasinen lapsuus kysely nuorille, Kouluterveyskysely. Miten auttaa? Työkaluja vanhempien päihteidenkäytöstä haittoja kokevien lasten kanssa työskentelyn tueksi. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

3 Yleisyys (1/7) A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -kyselyt aikuisväestölle v. 1994, 2004 ja 2009: viimeisimmän kyselyn mukaan 23% suomalaisista kokee, että heidän lapsuudenkodissaan käytettiin liiallisesti päihteitä (v vastaavasti 19% ja v %). Kaikki liiallista päihteiden käyttöä kokeneet eivät kuitenkaan raportoineet siitä aiheutuneen varsinaisia haittoja. Erot kyselyjen toteuttamistavoissa rajoittavat jossain määrin muutoksen kuvaamista. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

4 Yleisyys (2/7) Vuoden 2009 Lasinen lapsuus -kyselyssä oltiin kiinnostuneita vastaajien lapsuudenkokemusten ohella suomalaisten kyvystä havaita ja auttaa lähipiirissään vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiviä lapsia. Joka kolmas vastaaja kertoi tuntevansa lähipiirissään ainakin yhden sellaisen perheen, jossa vanhemmat käyttävät vastaajan oman arvion mukaan liikaa päihteitä Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

5 Yleisyys (3/7) Vastaajista 45 prosenttia kertoi edelleen kohdanneensa aikuisten alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia perhejuhlien tai -tapahtumien yhteydessä. Naiset olivat kohdanneet ongelmia miehiä useammin (54% vs. 36%). Yleisimmin ongelmia olivat kohdanneet vuotiaat vastaajat (52%), kun taas yli 60- vuotiaat (39%) ja alle 25-vuotiaat (38%) olivat havainneet ongelmia muita ikäryhmiä harvemmin. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

6 Yleisyys (4/7) Lähes puolet ongelmia havainneista kertoi keskustelleensa asiasta lapsen vanhempien kanssa, joka kolmas lapsen itsensä kanssa ja joka viides jonkun muun läheisen kanssa. 11 prosenttia oli tehnyt ilmoituksen viranomaiselle. Ongelmia havainneista viidesosa ei ollut toiminut tilanteessa mitenkään. Miehistä ja naisista yhtä suuri osa oli jättänyt puuttumatta asiaan. Syyksi ilmoitettiin useimmiten se, ettei perhettä tunnettu tarpeeksi hyvin tai ei tiedetty miten asiaan voisi puuttua. Puuttumatta jättäneistä moni (23%) vastasi myös olevansa haluton sotkeutumaan toisen perheen sisäisiin asioihin Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

7 Yleisyys (5/7) Nina Halmeen väitös (2009) leikki-ikäisten (3-6 v.) lasten isistä. Aineistona koko maan kattava satunnaisotos väestörekisteritiedoista. Isän alkoholin käyttöä mitattiin tutkimuksessa AUDIT-mittarilla (WHO:n kehittämä Alcohol Use Disorders Identification Test). Jopa reilu kolmannes isistä voitiin määritellä alkoholin riskikuluttajiksi. Alkoholin käyttö lisäsi tyytymättömyyttä parisuhteessa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä sekä vaikutti negatiivisesti isän ja lapsen yhdessäoloon ja sen määrään. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

8 Yleisyys (6/7) Suomi juo (THL 2010): Juomatapatutkimuksen (v. 2008) mukaan koti on vahvistanut paikkaansa suosituimpana juomisympäristönä. Kotona tapahtuneiden juomiskertojen osuus nousi 78 prosenttiin viikon käyttökerroista, mikä tarkoittaa, että syksyisen viikon aikana yksityisiin kotitiloihin sijoittui lähes 3,4 miljoonaa alkoholin käyttökertaa. Kotona juomisen yleistyminen tarkoittaa myös sitä, että lapset joutuvat yhä useammin todistamaan vanhempiensa alkoholin käyttöä. (Mustonen & Österberg 2010.) Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

9 Yleisyys (7/7) Mt. Juomatapatutkimuksen mukaan kuitenkin ne suomalaiset, joilla itsellään on alle kouluikäisiä lapsia, juovat vähemmän ja harvemmin humaltuen kuin lapsettomat. Myös heidän asenteensa lasten seurassa juomista kohtaan on tiukempi kuin lapsettomien. Lasten läsnä ollessa juodaan useimmiten kotona. Tällöin juodut määrät eivät yleensä ole kovin suuria. Tilanteita, joissa aikuiset ovat selkeästi humalassa lasten läsnä ollessa, voidaan Juomatapatutkimuksen perusteella arvioida olevan Suomessa vuosittain noin 2,2 miljoonaa. (Raitasalo 2010.) Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

10 Vanhempien päihteidenkäyttö lasten parissa työskentelevien ammattilaisten silmin (1/6) A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan toteuttama internet-kysely lapsia työssään kohtaaville ammattilaisille (sosiaali-, varhaiskasvatus- ja opetusalat sekä nuoriso- ja terveystoimi). Linkki kyselyyn lähetettiin emt. aloilla työskentelevien ammattiryhmien ammattiliittojen tai -järjestöjen jäsenistölle. Kysely toteutettiin aikavälillä Ei otantaa: kuvaileva, alustava selvitys. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

11 Vanhempien päihteidenkäyttö lasten parissa työskentelevien ammattilaisten silmin (2/6) Yhteensä 1550 vastaajaa Vastaajista 95 % naisia, keski-ikä 43 vuotta Kysely tavoitti parhaiten varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät ammattilaiset (51 % vastaajista). Myös terveydenhuollossa (22 %) ja sosiaalialalla (15 %) työskenteleviltä saatiin hyvin vastauksia. Vastaajien yleisimpiä ammattinimikkeitä olivat lastentarhanopettaja, lastenhoitaja, terveydenhoitaja ja kätilö Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

12 Vanhempien päihteidenkäyttö lasten parissa työskentelevien ammattilaisten silmin (3/6) 61% vastaajista kertoi kohdanneensa työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana lapsia, joiden kotona arveli käytettävän liikaa päihteitä. Valtaosa näin vastanneista oli tavannut viime vuoden aikana useamman kuin yhden tällaisen lapsen. 29% vastaajista sanoi, ettei ollut törmännyt asiaan viimeksi kuluneen vuoden aikana lainkaan. Loppu 10% vastanneista ei osannut ottaa kantaa. Useimmin asian olivat työssään kohdanneet terveydenhuollon ja nuorisotyön ammattilaiset. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

13 Vanhempien päihteidenkäyttö lasten parissa työskentelevien ammattilaisten silmin (4/6) Vastaajia pyydettiin valitsemaan valmiista vaihtoehdoista tai kertomaan omin sanoin, millä perusteella he olivat tunnistaneet vanhempien päihteiden käytöstä mahdollisesti kärsivän lapsen. Yleisimmin lapsen kotona kokema vanhempien liiallinen päihteiden käyttö havaittiin lapsen oireista (mm. lapsen levottomuus, hermostuneisuus, ylivilkkaus ja itkuisuus). Lapsi itse kertoi tilanteestaan 28 prosentille vastaajista ja 17 prosentissa tapauksista vastaaja oli havainnut ongelman vanhemman olemuksen tai käytöksen perusteella. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

14 Vanhempien päihteidenkäyttö lasten parissa työskentelevien ammattilaisten silmin (5/6) Ammattilaisilta kysyttiin, olivatko he auttaneet jotenkin lasta, jonka kotona arvelivat käytettävän liikaa päihteitä. 78 % huolestuttavan tilanteen havainneista kertoi tehneensä jotain tilanteen helpottamiseksi. Useimmin mainittuja tilanteeseen puuttumistapoja olivat asiasta keskusteleminen omien työtovereiden, lapsen vanhempien tai lapsen itsensä kanssa. 48 % asiaan jotenkin puuttuneista arveli perheen saaneen apua ongelmiinsa ja 24 % uskoi lapsen tilanteen muuttuneen paremmaksi. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

15 Vanhempien päihteidenkäyttö lasten parissa työskentelevien ammattilaisten silmin (6/6) 22 % vanhempien liiallista päihteiden käyttöä epäilleistä ammattilaisista ei puuttunut mitenkään tilanteeseen lasta auttaakseen. Avovastauksissa tätä perusteltiin monin tavoin: Asia on jo hoidossa (32 %) Tilannetta seurataan (20 %) Lapsi kuuluu eri ryhmään (päiväkodissa/koulussa) (13 %) Päihdeongelmasta vain epäily (11 %) Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

16 Lasten ja nuorten kokemukset (1/5) Tutkimuksen vähäisyys: vasta hiljattain (2000-luvulla) tutkimus vähitellen virinnyt. Sensitiivisen aiheen tutkimiseen liittyvät haasteet selittänevät tutkimuksen vähäisyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyssä on selvitetty vuodesta 2008 lähtien nuorten kokemusta läheisen alkoholin käytön aiheuttamista ongelmista. V % peruskoulun luokkalaisista,14 % lukiolaisista ja 18% ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista raportoi läheisen alkoholin käytön aiheuttaneen ongelmia. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

17 Lasten ja nuorten kokemukset (2/5) Perusteellisin selvitys aiheesta: Lasten seurassa - yhteistyöohjelma ja A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus selvittivät kesällä vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta alkoholikulttuurista. Nuorten kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy kesäkuussa Tutkimukseen haasteltiin nettilomakkeella 841 suomalaista vuotiasta nuorta siten, että tutkittavien joukko edusti koko Suomen väestöä mainitussa ikäryhmässä. Alle 15-vuotiaita haastateltiin vanhempien luvalla. Vanhemmat saivat tutustua kyselylomakkeeseen etukäteen. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

18 Lasten ja nuorten kokemukset (3/5) Selkeästi suurin osa (82 %) kyselyn vastaajista hyväksyy aikuisilta kohtuullisen alkoholinkäytön. Humalajuominen ei sen sijaan kuulu kotiin. Tätä mieltä oli 80 prosenttia vastaajista. Varsinaisia haittoja kodin aikuisten päihteidenkäytöstä kertoo kokeneensa 26 prosenttia nuorista. Haittoja oli kokenut usein 2 prosenttia ja joskus 24 prosenttia. Nuori voi siis kokea satunnaisenkin alkoholinkäytön seuraukset haitallisiksi. Yleisimpiä vanhempien juomisen aiheuttamia haittoja ovat kyselyn mukaan perheriidat (53 %), häpeä vanhemmista (49 %) ja ahdistus (38 %). Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

19 Lasten ja nuorten kokemukset (4/5) Tulevaisuuden suhteen nuoria huolettaa vanhempien päihteidenkäytön vaikutus heidän terveyteensä ja elinikäänsä. Esimerkiksi vanhemman joutuminen onnettomuuteen pelottaa jopa kolmannesta vanhempien juomisesta kärsineistä vuotiaista. Kyselyssä selvitettiin myös sitä, millaista apua tai tukea nuoret toivoisivat. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

20 Lasten ja nuorten kokemukset (5/5) Neljännes haittoja kokeneista nuorista ei ole halunnut puhua tunteistaan kenellekään aikuiselle. Nuoret kertovat, että heitä auttaisi, jos riitely ja tappelu loppuisivat (22 %) tai he itse pääsisivät kotoa pois kun siellä on vaikeaa (20 %). Palvelujärjestelmä voisi nykyistä paremmin tukea nuorta, jonka kotona liiallinen juominen on tavallista. Nuoret toivovat esimerkiksi paikkoja, joihin voi mennä pahoina päivinä. Tuen ja rauhan paikka voi löytyä myös netistä, jonne nuoret toivovat paitsi kanavia vertaistuen saamiseen, myös osaavia aikuisia Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

21 Miten auttaa? Työkaluja ammattilaisille (1/3) Lasten seurassa -ohjelma ja A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus ovat tuottaneet viime vuosina runsaasti materiaaleja: Lapsi ja vanhempien alkoholinkäyttö Opas varhaiskasvatuksen työntekijöille (toim. Mira Roine & Minna Magnusson, teksti: Maritta Itäpuisto & Annikka Taitto) (2010) Opas tarjoaa tietoa vanhempien juomisesta kärsivän lapsen tunnistamisesta ja esittelee keinoja, joiden avulla aikuisten alkoholinkäyttöä voi käsitellä lasten kanssa niin kahden kesken kuin ryhmässä. Lisäksi opas rohkaisee puuttumaan asioihin vanhempien kanssa keskustelemalla ja yhteistyötä tekemällä. Lopussa käydään läpi työyhteisön toimintakäytäntöjä sekä esitellään kirjallisuutta ja materiaaleja, jotka voivat olla hyödyksi aiheen käsittelyssä. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

22 Miten auttaa? Työkaluja ammattilaisille (2/3) Jos sais kolme toivomusta työkirja päihdeasioista varhaiskasvatuksen työntekijöille (toim. Minna Magnusson & Minna Ilva, teksti: Tarja Miikki, Sirkku Niemelä & Annikka Taitto) (2011) Työkirja käsittelee aikuisten alkoholinkäyttöä ja siitä lapselle aiheutuvia haittoja. Erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien avulla lapselle tarjoutuu mahdollisuus puhua ympärillään näkemistään vaikeista asioista ja niihin liittyvistä tunteista. Alkoholiteema ei kohdistu välttämättä lapsen omaan lähipiiriin. Kirjan avulla lasta voi kuitenkin auttaa itse ymmärtämään, että ongelma voi koskea myös hänen omaa perhettään, ja että apua voi saada. Myös koulutuspaketit! Lisätiedot/tilausohjeet: Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

23 Miten auttaa? Työkaluja ammattilaisille (3/3) Lupaus lapselle Pesäpuu ry:n kehittämät toiminnalliset välineet (kortit, sadut, pelit ) Vanhemmuuden roolikartta on Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän kehittämä arvioinnin työväline ja kasvatuksen tuki. Sitä voidaan käyttää myös keskustelun apuvälineenä vanhempainilloissa koulussa, päivähoidossa sekä neuvoloiden vanhempainryhmissä jne. Ks. verkkoversio: Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

24 Muita julkaisuja käytännön työn tueksi: Itäpuisto, Maritta: Pullon pohjimmaiset. Lapsi, perhe ja alkoholi. Kirjapaja Roine, Mira & Ilva, Minna & Takala, Janne (toim.): Lapsuus päihteiden varjossa. Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät lapset tutkimuksessa ja käytännön työssä. A-klinikkasäätiönraporttisarja 57/2010. Tilattavissa osoitteesta: Takala, Janne & Roine, Mira: Nuorten kokemuksia aikuisten alkoholinkäytöstä. Teoksessa Warpenius Katariina, Tigerstedt Christoffer & Holmila Marja (toim.) Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Juvenes Print - Suomen yliopistopaino Oy. Tampere, 2013, Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

25 Muita julkaisuja käytännön työn tueksi: Lasten seurassa - 10 kysymystä alkoholinkäytöstä. Esite perustuu kymmeneen kysymykseen, joita läpikäymällä aikuinen ja vanhempi voi pohtia, mikä on alkoholin kohtuukäyttöä lasten näkökulmasta. Esitettä on käytetty mm. vanhempainilloissa keskustelua virittämään. Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmille on opas, joka haastaa vanhemmat pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään ja sen vaikutuksia lasten elämään. Kouvola

26 Lopuksi Tutkittua tietoa ja uusia työvälineitä tarvitaan, mutta työntekijän ei tarvitse olla päihdetyön erityisosaaja tai ihmeidentekijä! Riittää, kun huolta herättävän tilanteen ottaa puheeksi. Myös työyhteisön yhteiset pelisäännöt tärkeitä! Esim. päiväkodissa on syytä olla kaikkien nähtävillä ohjeistus siitä, miten menetellään, jos vanhempi tulee hakemaan lasta päihtyneenä taustatuki yksittäiselle työntekijälle. Tärkeää on huomata lapsi tai nuori ja olla kiinnostunut tämän asioista. Esim. koulun aikuisilla mahdollisuus tukea vaikeassa tilanteessa olevaa lasta. Aina vanhemman hoitaminen ei ole ydinkysymys: Lasta voi tukea, vaikkei vanhempi raitistuisi. Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola

27 Kiitos! p Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola