PIRKKALA. KILLO 018 kortteli 1509 (9)

Transkriptio

1 YMP 1038/1103/2008 PIRKKALA KILLO 018 kortteli 1509 (9) KILLON ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA NRO 211 EHDOTUS (täyd ) Vireilletulo: kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos: ympäristölautakunta , kunnanhallitus Ehdotus: ympäristölautakunta , kunnanhallitus Valtuuston hyväksyminen _._.2010 Asemakaavan voimaantulo _._.2010 PIRKKALAN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMEN KIRJAAMO KAAVOITUS, SUUPANTIE 11, PIRKKALA fax KAAVOITUSJOHTAJA Mari Hietamäki p , mari.hietamaki(at)pirkkala.fi VS. TOIMISTOARKKITEHTI Marjut Ahponen p , marjut.ahponen(at)pirkkala.fi

2 1. Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE Killon korttelin nro 9 tonttia 5. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Killon korttelin nro 1509 tontit 5 ja Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Killon osa-alueella osoitteessa Killontie 22 ja sen pinta-ala on 2184 m2. Alueen sijainti ja rajaus on esitetty selostuksen liitteinä olevilla kartoilla ja ortokuvassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Killon asemakaavan muutos, asemakaava nro 211. Tarkoituksena on muuttaa kaava-alueen käyttötarkoitus toteutunutta tilannetta vastaavaksi ja muodostaa uusi tontti jakamalla voimassa olevan asemakaavan mukainen tontti nro 5 kahteen osaan. Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. 1.4 Selostuksen liiteasiakirjat 1 Sijaintikartta ja ote yleiskaavakartasta 2 Ote voimassa olevasta asemakaavasta/kaavayhdistelmästä 3 Ortokuva 4 Asemakaavakartta 5 Asemakaavan seurantalomake 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liitteet 1-3 yhteisiä kaavaselostuksen kanssa) 7 Pienennökset aloitus- ja valmisteluvaiheen palautteesta 8 Tonttijakokartta 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kiinteistörekisteri, maanmittauslaitokset aineistot Ortokuvat 2007, Lentokuva Vallas Oy Valokuvat, Pirkkalan kunta 1

3 EHDOTUS YMP 137/1103/ Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on tullut vireille julkisella kuulutuksella Asemakaavan muutos laaditaan maanomistajan aloitteesta. Maanomistajalta peritään suunnitelman laatimisesta aiheutuvat kustannukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos käsiteltiin ympäristölautakunnassa ja kunnanhallituksessa ja kuulutettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asiakirjat lähetettiin tiedoksi ao. viranomaisille ja keskeisille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatiin kolme viranomaislausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Palautteen sisältö on esitetty kaavaselostuksen kohdissa ja sekä kaavaselostuksen liitteessä 8. Saadun palautteen ja rakennusvalvonnan kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella rakennusten kerrosluvuksi muutettiin ehdoton I u 2/3 jolloin voidaan estää ympäristöön huonosti soveltuvien yksikerroksisten rakennusten rakentaminen. Uudelle tontille sijoittuvan rakennuksen harjan suunta käännettiin ympäröivien rakennusten mukaiseksi, ja uudisrakentamisen yhteydessä käytettäväksi kattokaltevuudeksi määrättiin 1:1,5. Lisäksi kiinteistön pinta-alatiedot korjattiin kiinteistörekisterin tietoja vastaaviksi kaavamuutoksen hakijalta saadun huomautuksen perusteella. Kaavaehdotus valmistui ja se kuulutettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asiakirjat lähetettiin tiedoksi ao. viranomaisille ja keskeisille osallisille. Kaavaehdotuksesta saatiin yksi viranomaislausunto, jossa ei ollut huomautettavaa. Muistutuksia ei jätetty. Suunnittelualueen omistaja vaihtui kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Uudelta omistajalta saadun palautteen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin tonttien 5 ja 14 välistä rajaa koskeva pieni muutos, kuitenkin siten, että tonttien pinta-alat säilyivät nähtävillä olleen kaavaehdotuksen mukaisena. Kaava-asiakirjoihin tehdään tarvittavat täydennykset ja ne asetetaan Pirkkalan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Valtuuston päätöstä seuraavan 30 päivän valitusajan päätyttyä kaavan lainvoimaisuudesta tiedotetaan julkisella kuulutuksella. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa suunnittelualueen vanha korttelinumero 9 muutetaan kunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti numeroksi 1509 (kaava-alueen numero lisätään vanhan korttelinumeron eteen). Tontti 5 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja se jaetaan kahteen osaan. Sitovan tonttijaon mukaisen uuden tontin 5 pinta-alaksi tulee 1213 m2 ja rakennusoikeudeksi tonttitehokkuudella e=0,25 noin 300 kem2. Vastaavasti tontin 14 pinta-ala on 971 m2 ja rakennusoikeus noin 240 kem2. Kaavamääräysten mukaan rakennusoikeudesta 25% saadaan käyttää vain erillisiä talousrakennuksia varten. Uudisrakennusten ja niihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja asuinrakennuksissa käytetään kattokaltevuutta 1:1,5. Julkisivumateriaalina käytetään yhtenäistä puuverhousta tai sileää rappausta ja värityksessä suositaan keskivahvoja himmeitä värejä. Luonnollista maanpinnan korkeusasemaa ei saa tontin rajoilla muuttaa. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on I u 2/3. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Asemakaavassa on osoitettu myös asuinrakennusten pääasiallinen harjan suunta sekä erilliset talousrakennusten rakennusalat. Talousrakennusten ulkoseinän korkeus saa rakennuksen pidemmällä sivulla olla enintään 2,5 metriä. 2

4 Tontin 14 ajoneuvoliittymän saa sijoittaa tontin 5 vastaiselle rajalle. Tonteille tulee rakentaa vähintään kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa välittömästi kaavan saatua lain voiman. Tonttijako on laadittu sitovana ja sisältyy asemakaavaan. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueena on osoitteessa Killontie 22 sijaitseva Killon korttelin nro 9 tontti 5 (kiinteistötunnus ). Tontin pinta-ala on kiinteistörekisterin mukaan 2184 m2. Suunnittelualueella sijaitsee 1970-luvulla rakennettu omakotitalo ja kaksi talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on noin 220 kem2. Alue on puutarhamaisesti istutettu eikä sillä ole luonnontilaista kasvillisuutta. Näkymä Killontie 22:n kohdalta keväällä 2010 Suunnittelualueella ei ole tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Killon alue on inventoitu taajamayleiskaavan 2020 perusselvityksiin kuuluvan Pirkkalan rakennettu kulttuuriympäristö- selvityksen yhteydessä (Pirkanmaan maakuntamuseo 2002). Selvityksessä todetaan, että Killo muodostaa edustavan ja hyvin säilyneen jälleenrakennuskauden aluekokonaisuuden. Suosituksen mukaan alueelle tulisi laatia rakentamistapaohje, jonka avulla voitaisiin turvata kulttuuriympäristön arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen. Suunnittelualueella ei ole kaavan laadintahetkellä asukkaita. Keskeiset julkiset ja kaupalliset palvelut sijoittuvat Pirkkalan kuntakeskukseen, Partolan alueelle ja Naistenmatkantien varteen 1-3 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Suunnittelualue liittyy alueelliseen katuverkkoon Killontien ja Killontorintien kautta. Killontie on päättyvä asuntokatu, jonka liikennemäärät ovat vähäisiä. Suunnittelualue on liitetty alueellisiin vesi-, viemäri-, sähkö- ja tietoliikenneverkostoihin. Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa Maanomistus Suunnittelualueen ja sillä sijaitsevat rakennukset omistivat asti Reijo Jarskeen kuolinpesän osakkaat Helmi Jarske, Aulis Jarske ja Irene Virtanen. Alueen nykyiset omistajat ovat Esa Haapaniemi ja Mervi Jylli. 3

5 EHDOTUS YMP 137/1103/ Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kuuteen eri asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankäyttö- ja rakennuslain mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta ja muutokset astuivat voimaan Tarkistukset koskevat mm. yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden edistämistä sekä ilmastonmuutokseen liittyvien tekijöiden huomioimista maankäytön suunnittelussa Maakuntakaava vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) Yleiskaava Suunnittelualue on osoitettu hyväksytyssä Pirkkalan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) päivätyssä Pirkkalan taajamayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Kaavaehdotuksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakentamistavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön, ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Otteet yleiskaavakartoista on kaavaselostuksen liitteessä Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Killon asemakaava, jossa tontti 5 on osoitettu yleisen rakennuksen tontiksi (Y). Tontille on osoitettu likimääräinen yleisen rakennuksen rakennusala. Asemakaavassa ei ole annettu muita tontin rakentamiseen liittyviä määräyksiä. Ote asemakaavayhdistelmästä on kaavaselostuksen liitteenä Rakennusjärjestys Pirkkalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Koska suunnittelualueen rakennusoikeutta ei ole osoitettu asemakaavassa, se määritellään rakennusjärjestyksen 43 :n mukaan seuraavasti: Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia ja rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, ellei kaavasta muuta johdu. Määräys vastaa tonttitehokkuutta e=0,60, jolloin tontin suurin sallittu rakennusoikeuden määrä on noin 1310 kem2. 4

6 Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta 1:1000 on hyväksytty

7 EHDOTUS YMP 137/1103/ Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelu on tarpeen, koska alue ei ole toteutunut asemakaavan mukaisesti. Olemassa oleva asuinpientalo ei ole kaavan tarkoittama yleinen rakennus, eikä tonttia ole jatkossakaan tarpeen varata koulutus-, sosiaali- tai terveyspalveluiden käyttöön. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa Asemakaavan muutos laaditaan maanomistajan aloitteesta. Maanomistajalta peritään suunnitelman laatimisesta aiheutuvat kustannukset (tonttijako ja kuulutukset). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat mm. - suunnittelualueella sijaitsevien ja siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät, - viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (mm. Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen aluepelastuslaitos, Killon omakotiyhdistys, alueelliset vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneyritykset), - Pirkkalan kunnan asiaan osalliset hallintokunnat (esim. rakennusvalvonta sekä tekninen-, ympäristö-, perusturva-, kasvatus- ja opetus-, kirjasto- ja kulttuurilautakunnat), sekä - muut henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Vireilletulo Kaavan laatiminen on tullut vireille julkisella kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos käsiteltiin ympäristölautakunnassa ja kunnanhallituksessa ja kuulutettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asiakirjat lähetettiin tiedoksi ao. viranomaisille ja keskeisille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatiin kolme viranomaislausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Viranomaislausuntojen sisältö ja huomioon ottaminen on esitetty kaavaselostuksen kohdassa sekä kaavaselostuksen liitteessä 8. Kaavaehdotus valmistui ja se kuulutettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asiakirjat lähetettiin tiedoksi ao. viranomaisille ja keskeisille osallisille. Kaavaehdotuksesta saatiin yksi viranomaislausunto, jossa ei ollut huomautettavaa. Muistutuksia ei jätetty. Suunnittelualueen omistaja vaihtui kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Uudelta omistajalta saadun palautteen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin tonttien 5 ja 14 välistä rajaa koskeva pieni muutos, kuitenkin siten, että tonttien pinta-alat säilyivät nähtävillä olleen kaavaehdotuksen mukaisena. Kaava-asiakirjoihin tehdään tarvittavat täydennykset ja ne asetetaan Pirkkalan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Valtuuston päätöstä seuraavan 30 päivän valitusajan päätyttyä kaavan lainvoimaisuudesta tiedotetaan julkisella kuulutuksella. 6

8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta pyydettiin Pirkanmaan maakuntamuseon, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Tampereen Sähköverkko Oy:n, Elisa Oyj:n, Tampereen aluepelastuslaitoksen ja Killon omakotiyhdistyksen sekä kunnan ao. hallintokuntien lausuntoa tai vaihtoehtoisesti ilmoitusta siitä, ettei lausunnon antamista pidetä tarpeellisena. Määräaikaan mennessä lausuntoja saatiin kolme kappaletta. Tampereen aluepelastuslaitoksen lausunnossa ei ollut huomautettavaa. Killon omakotiyhdistyksen lausunnossa toivottiin, että uudisrakentamisen tulee sopia yleisilmeeltään ympäröiviin taloihin, ja että kulku tontille ei saa aiheuttaa haittaa jo olemassa oleville taloille. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todetaan, että tontilla oleva rakennus poikkeaa ympäristöstään rakentamistapansa ja sijoittumisensa osalta. Uudisrakennuksen olisi suotavaa noudattaa alueelle tyypillistä rakentamistapaa ja se tulisi sijoittaa harja vinottain tiehen päin. Alueella ei ole tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä hanke edellytä arkeologisen selvityksen tekemistä. Vastine Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoon: Asemakaavaluonnoksen suunnittelussa on lähdetty olettamasta, että tontilla oleva asuinrakennus säilyy nykytilassaan. Tästä johtuen luonnoksessa esitetyissä rakennusalojen rajauksissa on pyritty huomioimaan sekä olemassa oleva rakennus, että siitä huomattavasti eroava ympäröivien asuinkortteleiden rakentamistapa. Suunnittelun kohteena oleva tontti on alueen alkuperäisessä asemakaavassa tarkoitettu rakennettavaksi ympäristöstään poikkeavalla tavalla. Tämän periaatteen muuttaminen ei ole ympäristön viihtyisyyden tai toimivuuden kannalta välttämätöntä, mutta alueen käyttötarkoituksen muuttuessa on hyvä mahdollistaa rakentamistavan muokkaaminen kortteli- ja aluekokonaisuuden kannalta yhtenäisempään suuntaan. Lausunnon johdosta suunnitelmaa muutettiin rakennusten harjan suuntaa koskevan kaavamerkinnän osalta siten, että uusi asuinrakennus sijoittuu vinottain Killontiehen nähden. Kaavan ehdotusvaiheessa saadussa Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa ei ollut huomautettavaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa kaava-alueen käyttötarkoitus toteutunutta tilannetta vastaavaksi ja muodostaa uusi tontti jakamalla voimassa olevan asemakaavan mukainen tontti nro 5 kahteen osaan. Kaavan suunnittelun yhteydessä otetaan huomioon Killon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden ominaispiirteet, joiden säilyminen pyritään turvaamaan mm. ympäristöön soveltuvaa rakentamistapaa koskevilla kaavamääräyksillä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavia vaihtoehtoja oli kaksi: voimassa olevan asemakaavan säilyttäminen tai sen muuttaminen kohdassa 4.4. esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnittelualue ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, eikä aluetta ole jatkossakaan tarpeen varata koulutus-, sosiaali- tai terveyspalveluiden käyttöön. Alueelle 1970-luvulla myönnetty asuinrakennuksen rakennuslupa on toteutuessaan muuttanut alueen tosiasiallisen käytön luonteen julkisesta yksityiseksi, ja nykytilanteessa voimassa oleva asemakaava aiheuttaa maanomistajalle kohtuuttomaksi katsottavaa haittaa. Kaava ei myöskään luo riittävää pohjaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen täydennys- ja uudisrakentamisen ohjaamiselle Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Jatkosuunnittelun pohjaksi valitussa vaihtoehdossa asemakaavaa muutetaan siten, että alueen käyttötarkoitus muuttuu toteutunutta tilannetta vastaavaksi. Jotta kaava tukisi riittävästi alueen arvokkaiden ominaispiirteiden säilymistä, kaavassa tulee an- 7

9 EHDOTUS YMP 137/1103/2010 taa ehdottomia alueen rakentamistapaa koskevia määräyksiä. Lisäksi rakennusoikeus on laskettava tavanomaiselle erillispientaloalueilla käytössä olevalle tasolle ja tonttijako osoitettava sitovana. Tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmaa täydennettiin luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen siten, että rakennusten kerrosluvuksi muutettiin ehdoton I u 2/3. Tällä voidaan estää ympäristöön huonosti soveltuvien yksikerroksisten rakennusten rakentaminen. Lisäksi uudelle tontille sijoittuvan asuinrakennuksen harjan suunta käännettiin ympäröivien rakennusten mukaiseksi ja uudisrakentamisen yhteydessä käytettäväksi kattokaltevuudeksi määrättiin alueelle tyypillinen 1:1, Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vireilletulo OAS ja kaavaluonnos ympäristölautakunta , kunnanhallitus OAS ja kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus ympäristölautakunta , kunnanhallitus Kaavaehdotus nähtävillä Hyväksymisesitys kunnanhallitus _._.2010 _ Hyväksyminen valtuusto _._.2010 _ 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa tontti 5 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja se jaetaan kahteen osaan. Sitovan tonttijaon mukaisen uuden tontin 5 pinta-alaksi tulee 1213 m2 ja tontin 14 pinta-alaksi 971 m Mitoitus aluevaraus pinta-ala ha tehokkuusluku e= rak.oikeus kem² AO-korttelialue 0,2184 0, Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen pyritään varmistamaan antamalla asemakaavassa erityisiä alueen rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. Asemakaavassa annettujen määräysten lisäksi kaavan toteutumista ohjataan rakentamista koskevan lainsäädännön ja kunnan rakentamismääräysten avulla, joiden sisältöä ei ole kaavamääräysten muodossa tarpeen kerrata. 5.3 Aluevaraukset AO Erillispientalojen korttelialue Alueelle osoitetusta rakennusoikeudesta 25% saadaan käyttää vain erillisiä talousrakennuksia varten. Uudisrakennusten ja niihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja asuinrakennuksissa käytetään kattokaltevuutta 1:1,5. Julkisivumateriaalina käytetään yhtenäistä puuverhousta tai sileää rappausta ja värityksessä suositaan keskivahvoja himmeitä värejä. Luonnollista maanpinnan korkeusasemaa ei saa tontin rajoilla muuttaa. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on I u 2/3. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 8

10 Asemakaavassa on osoitettu myös asuinrakennusten pääasiallinen harjan suunta sekä erilliset talousrakennusten rakennusalat. Talousrakennusten ulkoseinän korkeus saa rakennuksen pidemmällä sivulla olla enintään 2,5 metriä. Tontin 14 ajoneuvoliittymän saa sijoittaa tontin 5 vastaiselle rajalle. Tonteille tulee rakentaa vähintään kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenteeseen, väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset Kulttuuriympäristöön, maisemaan ja taajamakuvaan kohdistuvat vaikutukset Rakentamiseen kohdistuvat vaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Tekniseen huoltoon ja erityistoimintoihin kohdistuvat vaikutukset Muut vaikutukset Kaavalla ei ole yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Aluerakenteen suhteen kaava vahvistaa toteutuneen tilanteen. Yhden uuden asuinkiinteistön vaikutus koko alueen asukasmäärään on hyvin pieni, eivätkä naapurikiinteistöjen omistajat ole esittäneet tontin jakamista tai uudisrakentamista koskevia huomautuksia. Kaavalla ei ole merkittäviä kulttuuriympäristöön, maisemaan tai taajamakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Jotta suunnitelma tukisi riittävästi alueen arvokkaiden ominaispiirteiden säilymistä, kaavassa on annettu ehdottomia alueen rakentamistapaa koskevia määräyksiä (mm. kerrosluku, rakennusalojen rajaus ja rakennusoikeuden jakautuminen). Lisäksi rakennusoikeus on laskettu tavanomaiselle erillispientaloalueilla käytössä olevalle tasolle ja tonttijako osoitettu sitovana. Suunnittelun lähtökohtana on tilanne, jossa tontille 5 sijoittuva, olemassa oleva asuinrakennus säilyy nykytilassaan ja tontille 14 rakennetaan uusi asuinrakennus. Kaava ohjaa alueen rakennusoikeuden jakautumista seuraavasti: Tontin 5 kokonaisrakennusoikeus on noin 300 kem2. Rakennusoikeudesta vain erillisille talousrakennuksille on osoitettu 25% eli 75 kem2, jolloin asuinrakennuksen enimmäiskerrosalaksi jää 225 kem2. Tästä rakennuksen 1. kerrokseen voidaan sijoittaa enimmillään 135 kem2 ja ullakon tasolle 90 kem2. Tontin 14 kokonaisrakennusoikeus on noin 240 kem2. Rakennusoikeudesta vain erillisille talousrakennuksille on osoitettu 25% eli 60 kem2, jolloin asuinrakennuksen enimmäiskerrosalaksi jää 180 kem2. Tästä rakennuksen 1. kerrokseen voidaan sijoittaa enimmillään 110 kem2 ja ullakon tasolle 70 kem2. Kaavalla ei ole merkittäviä liikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Killontien liikennemäärä lisääntyy yhden uuden kotitalouden vaikutuksesta noin 2-6 ajon./vrk. Ajo Killontieltä tontille 14 on sallittu vain nykyisen tonttiliittymän viereen rakennettavan uuden liittymän kautta. Kaavalla ei ole merkittäviä tekniseen huoltoon tai erityistoimintoihin kohdistuvia vaikutuksia. Olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon voi liittyä tontin 14 nurkalta eikä uutta kunnallistekniikkaa ole tarpeen rakentaa. Kaavalla ei ole lainkaan tai merkittäviä luontoon ja luonnonympäristöön, virkistyskäyttöön, vesistöihin, pohja- tai pintaveteen, pienilmastoon ja ilman laatuun, maa- ja metsätalouteen, palveluihin, elinkeinotoimintaan, talouteen, eri väestöryhmien toimintamahdolli- 9

11 EHDOTUS YMP 137/1103/2010 suuksiin, ihmisten terveyteen, ympäristönsuojeluun tai ympäristöhäiriöihin kohdistuvia vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueelle ei osoiteta ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa eikä kaavaalueen liikenteestä syntyvä melu ei ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä sekä kohdassa 5.3, Aluevaraukset Nimistö Asemakaavassa alueelle ei osoiteta uutta nimistöä. 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa välittömästi kaavan saatua lain voiman. Pirkkalassa , Mari Hietamäki kaavoitusjohtaja Marjut Ahponen. vs. toimistoarkkitehti 10