Asemakaavan selostus. KIURUVEDEN KAUPUNKI Sahatie 2:n asemakaavan muutos. Kiuruveden kaupunki Tekninen palvelukeskus

Transkriptio

1 Kiuruveden kaupunki Tekninen palvelukeskus Asemakaavan selostus joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa Kaavatunnus 263V140915A38 KIURUVEDEN KAUPUNKI Asemakaavan muutos koskee korttelin 1 tonttia 3 sekä siihen liittyvää katualuetta. Vireille tulo Hyväksytty teknisessä lautakunnassa kaupunginhallituksessa kaupunginvaltuustossa

2 Kiuruveden kaupunki 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutosalue Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavaprosessin vaiheet 4 2 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 7 3 ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö 14 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ja rakentamisohjeet Toteuttaminen ja ajoitus 14 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin 3. Asemakaavan seurantalomake 4. Asemakaava, jota muutetaan 1:2000 KARTAT Asemakaavan muutos 1:2000 Kannen kuva: Lentokuva Vallas Oy, Kiuruveden kaupungin kuva-arkisto

3 Kiuruveden kaupunki 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan muutosalue Asemakaavan muutos koskee korttelin 1 tonttia Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee taajaman eteläosassa Sahan teollisuusalueella osoitteessa Sahatie 2. Alueen pinta-ala on 1,9 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa bioenergiantuotantoon liittyvien rakennusten ja rakennelmien sijoittaminen tontille ja näin kehittää ja laajentaa nykyistä, viereisellä tontilla 12 tapahtuvaa Savon Voima Oyj:n kaukolämpötoimintaa sekä turvata lämmöntuotannon toimintavarmuus ja varautua tulevaisuuden tehontarpeen nousuun ja mahdollisiin poikkeusoloihin. Alkuvaiheessa tontille on tarkoitus rakentaa autovaaka polttoaineiden punnitusta varten. Uuden biolämpökeskuksen rakentaminen on investointisuunnitelmissa noin v Uuden lämpökeskuksen tehoarvio on MW. Polttoaineena käytetään puuperäisiä polttoaineita (jyrsin- ja palaturve sekä hake). Kattilarakennuksen kerrosala on noin 700 k-m². Tontille rakennetaan myös polttoainevarasto noin 600 k-m² (tilavuus 1500 m³) sekä seulomorakennus noin 30 k-m². Tontilla voidaan varastoida väliaikaisesti m³ puuperäisiä polttoaineita. Entiset lämpökeskukset 6 MW ja 3.5 MW jäävät vara- ja huipputehokäyttöön.

4 Kiuruveden kaupunki Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo Savoin Voima Oyj:n aloite asemakaavan muuttamisesta teknisen lautakunnan päätös asemakaavan muuttamisesta kuulutus vireille tulosta OAS nähtävänä Kaavaluonnos neuvottelut kaavaluonnoksesta ja kommentit osallisilta Kaavaehdotus kaavaehdotus nähtävänä Hyväksyminen asemakaavan muutos hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa , kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Muutosalue sijaitsee taajaman eteläosassa Sahan teollisuusalueella Sahatien varrella. Teollisuusalue on syntynyt sahayrityksen ympärille, joka aloitti toimintansa luvulla. Alueelle on sijoittunut useita puualan yrityksiä. Viimeisimpänä alueelle on rakennettu v rauta- ja maatalouskauppa. Savon Voima Oyj:n lämpökeskukset rakennettiin 1990-luvulla Luonnonympäristö Sahan teollisuusalue sijaitsee maisemallisesti alavalla laaksovyöhykkeellä. Maasto viettää kohti Likojokea. Laaksopainanne on muinaisten merivaiheiden peittämää aluetta, jonne on kerrostunut hienojakoisia sedimenttejä. Maaperä alueella on pintahumuskerroksen alla löyhää ja savista silttiä, syvempänä keskitiivistä ja paikoin tiiviitä kerroksia sisältävää hiekkaista silttiä, kerrospaksuus yli 2 m. Suunnittelualue on rakentamatonta, avointa peltoa. Alueen reunassa on vanha lato Rakennettu ympäristö Sahan alue on teollisuusympäristöä, joka on kehittynyt 1950-luvulta alkaen. Suunnittelualueen eteläpuolella Sahatien varrella ovat Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy:n Puuyrityshautomo 1 ja 2, joissa toimivat tällä hetkellä Kiurun Höylä Oy ja PL Glass Oy. Koillispuolella sijaitsee sahayritys Kiurutimber Oy toimitiloineen ja laajoine varastoalueineen. Suunnittelualueen luoteispuolella on v rakennettu Rautia K-Maatalous Velj. Heiskanen Oy:n liikerakennus varastoineen.

5 Kiuruveden kaupunki 5 Suunnittelualue rajautuu Pielavedentiehen ja Sahatiehen. (A&Y Ylönen, Kiuruveden kaupungin kuva-arkisto) Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat Savon Voima Oyj:n 1990-luvulla rakennetut biolämpökeskukset (alkuaan voimalaitos ja lämpökeskus). Lämpökeskusten nimellistehot ovat 6 MW ja 3,5 MW. Molemmissa kattiloissa poltetaan puuperäistä polttoainetta (hake, kuori, sahanpuru ja teollisuuden puutähde). Polttoaine varastoidaan osittain lämpökeskusten tontilla, jossa on myös kaksi katettua polttoainesiiloa. Lämpökeskukset tuottavat lämpöä kaukolämpöverkostoon. Lämpökeskusten savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella. Liikenne Sahan teollisuusalueen toimijoita Suunnittelualuetta sivuava Pielavedentie on maantie (mt561). Liikennemäärä on 1800 ajoneuvoa/vrk (v. 2011). Tien nopeusrajoitus on 60 km/h. Pielavedentien varressa on kevyen liikenteen väylä. Sahatie on tonttikatu, joka johtaa liikennettä teollisuusalueen tonteille.

6 Kiuruveden kaupunki 6 Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Alueella ei ole kulttuuriympäristökohteita. Taajaman osayleiskaavan laadinnan yhteydessä taajaman alueelle tehtiin muinaisjäännösinventointi v (Timo Jussila, Mikroliitti Oy). Suunnittelualueelta ei ole löydetty kiinteitä muinaisjäännöskohteita. Tekninen huolto Muutosalueella on vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpöverkosto. Hulevedet Taajama-alueelle on laadittu yleispiirteinen hulevesitulvariskien hallintasuunnitelma (Pöyry Finland Oy 2013). Sahan teollisuusalue sijaitsee alavassa laaksopainanteessa, jonka halki kulkee Likojoki (Vehkapuro). Savikon ja Sahan teollisuusalueiden valuma-alueen hulevedet kerääntyvät Likojokeen, joka laskee Ryönänjärveen ja edelleen Kiurujärveen. Puron välityskyky on vuosien mittaan heikentynyt ja puro tulvii keväisin. Puron tulviminen saattaa vaikuttaa suunnittelualuetta rajaavien ojien tulvimiseen. Vireillä olevassa Sahan teollisuusalueen infran suunnittelussa alueen tulvimisen hallintaan on haettu ratkaisuja ja tutkittu mm. puron ruoppausvaihtoehtoja (Likojoki-tulvaselvitys. Sito Oy 2014). Suunnittelualuetta rajaavien ojien kautta virtaavat alueen eteläpuoliselta noin 1,5 km²:n valuma-alueelta Soidinsuolta ja sitä ympäröiviltä alueilta tulevat hulevedet. (Likojoki-tulvaselvitys).

7 Kiuruveden kaupunki Maanomistus Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen viereisellä tontilla 12 toimii Savon Voima Oyj:n biolämpökeskus. Suunnittelualueella ei ole tiedossa pilaantuneita maa-alueita (MATTI maaperän tilan tietojärjestelmä). Tontilla on 20 kv sähkölinja, joka tullaan purkamaan. Suunnittelualueen omistaa Kiuruveden kaupunki. Tontti on vuokrattu Savon Voima Oyj:lle. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa koskevat tätä kaavahanketta seuraavat tavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaavassa suunnittelualue on teollisuus- ja varastoaluetta (T Savikko). Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä määrätään, että alueen käytön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että merkittävät ympäristöhäiriöt viereisille alueille estetään. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa Sahan teollisuusalueelle on merkitty tilaa vaativan kaupan suuryksikkömerkintä (kme), jonka enimmäismitoitus on k-m². Osayleiskaava Taajaman osayleiskaavassa (2005) suunnittelualue on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Viereinen Savon Voima Oyj:n lämpökeskusten alue on yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET).

8 Kiuruveden kaupunki 8 Ote taajaman osayleiskaavasta Asemakaava Ote voimassa olevasta asemakaavasta Suunnittelualueen asemakaava on tullut voimaan Muutosalueeseen kuuluvat korttelin 1 tontti 3, joka on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), sekä katualue (Sahatie). Kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.30. Ajoneuvoliittymä Pielavedentien LT-alueelta on osoitettu Sahatielle.

9 Kiuruveden kaupunki 9 Suunnittelualuetta koskevat selvitykset ja määräykset Suunnittelualuetta koskevia määräyksiä, selvityksiä ja ohjeita ovat: Rakennusjärjestys 2012 Maapoliittinen ohjelma Kiuruveden kaupunki. Yleispiirteinen hulevesien hallintasuunnitelma 2013 (Pöyry Finland Oy) Likojoki tulvaselvitys. Sito Oy Kiinteistörekisteri, tonttijako ja pohjakartta Kaava-alue kuuluu maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Kaavaalueella on ohjeellinen tonttijako. Pohjakarttana on Kiuruveden kaupungin ylläpitämä numeerinen asemakaavan pohjakartta. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 3 ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Savon Voima Oyj on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamisesta Sahatie 2:ssa. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on varata riittävästi energiahuollon aluetta turvaamaan kaukolämpötuotantoa. Savon Voima Oyj on vuokrannut tontin. Alueelle on tarkoitus rakentaa uusi biolämpökeskus varastoineen peruskuorman tuottajaksi ja säilyttää viereisellä tontilla oleva lämpökeskus vara- ja huipputehon käyttöön. Tontille rakennetaan uusi biolämpökeskus teholtaan MW. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kiuruveden kaupungin tekninen lautakunta päätti asemakaavan muutoksen käynnistämisestä Kaavan vireille tulosta kuulutettiin Kiuruvesi-lehdessä, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävänä Pohjois-Savon ELY-keskus ilmoitti, että aloitusvaiheen viranomaisneuvottelulle ei ole tarvetta. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö

10 Kiuruveden kaupunki Osalliset Vireille tulo Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat: Savon Voima Oyj rajanaapurit ja vastapäisten kiinteistöjen omistajat ja toimijat viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä / Ympäristönsuojelu ja terveysvalvonta Kiuruveden kaupungin hallintokunnat: elinkeinotoimi ja tekninen palvelukeskus. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta ilmoitettiin Kiuruvesi-lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitus tulee järjestää niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Asemakaavan muutos on laadittu vuorovaikutteisesti maanomistajien, viranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Kuulemis- ja päätöksentekovaiheista on ilmoitettu Kiuruvesi-lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla. Maanomistajille ja muille osallisille on tiedotettu kaavan vaiheista ja nähtävänä olosta kirjeitse. Kaavan etenemistä eri vaiheissa on voinut seurata kaupungin kotisivuilla ( missä on ollut esillä myös viimeisin kaavahankkeeseen liittyvä aineisto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä OAS:sta ei esitetty kommentteja. Teknisen lautakunnan esityksen pohjalta asemakaavan muutosalueeseen lisättiin Sahatien katualue. Savon Voima Oyj:n kanssa neuvoteltiin kaavaluonnoksen ratkaisumalleista ja luonnoksesta. Kommentteja pyydettiin Kiuruveden paloasemalta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä, tekniseltä palvelukeskukselta ja rajanaapureilta. Palaute: Savon Voima Oyj: lämpökeskus ja varasto sijoitetaan kiinni toisiinsa, lämpökeskus lähelle tontin 12 rajaa, Sahatieltä 2 liittymää Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristönsuojeluyksikkö: ei huomautettavaa, biolämpökeskukselle sopiva paikka tekninen palvelukeskus: asemakaavaan merkittävä kuivatusten kannalta tärkeä tonttien 3 ja 12 välinen oja pelastustoimi: maapaloposti säilytettävä rakennusten läheisyydessä, kulkutiet ok

11 Kiuruveden kaupunki 11 Pohjois-Savon ELY-keskus / liikenne- ja infrastruktuurin ja ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueet: ei kommentoitavaa. Kaavaehdotus oli nähtävänä Ehdotuksesta annettiin 3 lausuntoa. Muistutuksia ei esitetty. Pohjois-Savon ELY-keskus esitti lausunnossaan liittymäkieltoa niin, että Sahatieltä tontille kääntyvä täysperävaunurekka ei jää tontille kääntyessään tukkimaan Pielavedentien suuntaisella kevyen liikenteen väylällä kulkua. Liittymäkielto merkitään lausunnon mukaisesti. Pohjois-Savon liitto piti lausunnossaan tärkeänä kiinnittää huomiota syntyviin ympäristöhäiriöihin niiden minimoimiseksi. Kaava-alueeseen kohdistuu myös kaupan maakuntakaavaehdotuksen suuryksikkömerkintä (kme), jonka enimmäismitoitus on k-m². Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalla ei ollut huomautettavaa. Lausunnot vastineineen on esitetty liitteessä Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja on pidetty seuraavasti: Pohjois-Savon ELY-keskus ilmoitti, että aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole tarpeen pitää. Kaavaluonnos- ja kaavaehdotusehdotusvaiheessa viranomaisilta pyydettiin lausuntoja. Pohjois-Savon ELY-keskus ilmoitti, että ehdotusvaiheessa ei ole viranomaisneuvottelutarvetta. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Savon Voima Oyj:n asettamat tavoitteet mahdollistetaan bioenergiantuotantoon liittyvien rakennusten ja rakennelmien rakentaminen nykyisen tontilla 12 tapahtuvan kaukolämpötoiminnan laajentaminen ja kehittäminen, lämmöntuotannon toimintavarmuuden turvaaminen ja varautuminen tulevaisuuden tehontarpeen nousuun sekä poikkeusoloihin alkuvaiheessa autovaakan rakentaminen polttoaineiden punnitusta varten, ja noin v biolämpökeskuksen (10-13 MW, 700 k-m²), puuperäisten polttoaineiden varaston (600 km², 1300 m³) sekä seulomorakennuksen (30 k-m²) rakentaminen. Kiuruveden kaupungin asettamat tavoitteet Maapoliittisen ohjelman tavoitteet: asemakaavan muutosten laatiminen tarpeen mukaan

12 Kiuruveden kaupunki 12 taajamarakenteen eheyttäminen edistämällä rakentamattomien tonttien saamista rakentamisen piiriin. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: energian säästämisen sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytysten edistäminen varautuminen uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Pohjois-Savon maakuntakaava: merkittävät ympäristöhäiriöt viereisille alueille estetään alueen käytön suunnittelussa. Kiuruveden taajaman osayleiskaava: alue varataan teollisuus- ja varastoalueeksi Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Savon Voima Oyj:n lisäksi muut osalliset eivät ole esittäneet tavoitteita. Teknisen lautakunnan esittämät tavoitteet asemakaavan muutoksen yhteydessä varmistetaan myös Sahatien katualueen riittävä leveys. Viranomaisten esittämät tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne-vastuualue: rakentamisalue rajataan riittävän kauas maantiestä ja arvioidaan, onko maantien suuntaan liikenneturvallisuus-, näkemä- tms. perusteella tarpeen laittaa liittymäkielto. 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutos on laadittu edellä esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue on muutettu energiahuollon alueeksi (EN). Kaavoituspäätöksen jälkeen asemakaavan muutosaluetta on laajennettu koskemaan myös Sahatien aluetta. Sahatien katualueen leveyttä on tarkistettu Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset teknisen lautakunnan kaavoituspäätös vireille tuloilmoitus

13 Kiuruveden kaupunki 13 osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä kaavaehdotuksen hyväksyminen ja nähtäville asettaminen teknisessä lautakunnassa kaavaehdotus nähtävänä hyväksyminen teknisessä lautakunnassa , kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavan muutosalue liittyy kiinteästi Sahan teollisuusalueeseen. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden biolämpökeskuksen rakentamisen, biopolttoaineiden varastoinnin ja muun energiantuotantoon liittyvän toiminnan tontilla 3. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Sahan teollisuusalueella tontilla 12 olevan kaukolämpötoiminnan kehittäminen, laajentaminen ja toimintavarmuuden parantaminen. Korttelin 1 tontin 3 käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) energiahuollon alueeksi (EN). Kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.30. Tontin pinta-ala on 1,7769 ha. Korttelialueelle on osoitettu olevat avo-ojat, sähkön maakaapelireitti ja kaukolämpölinja. Pielavedentien puoleinen tontinosa on osoitettu istutettavaksi alueeksi. Sahatien Pielavedentien puoleiseen päähän on osoitettu liittymäkielto niin, että liittymä sijoittuu riittävän etäälle Pielavedentien suuntaisesta kevyen liikenteen väylästä, jolloin tontille kääntyvä täysperävaunurekka ei tuki kevyen liikenteen väylää. 4.3 Kaavan vaikutukset Uusi biolämpökeskus tuottaa lämpöä kaukolämpöverkostoon. Laitoksen tehoarvio on MW. Polttoaineena käytetään puuperäisiä polttoaineita (jyrsin- ja palaturve sekä hake). Lämpökeskus tuottaa peruskuorman kaukolämpöverkostoon, jolloin viereisellä tontilla olevat lämpökeskukset jäävät vara- ja huipputehon käyttöön. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden ja kaukolämmön käyttöön ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Hanke toteuttaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian päätavoitteita. Uusien energiantuotantoyksiköiden, jotka ovat polttoaineteholtaan alle 50 MW, rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten päästörajoista määrätään valtioneuvoston

14 Kiuruveden kaupunki 14 asetuksella (750/2013). Puuta ja muuta kiinteää biopolttoainetta käyttävien kattiloiden (10-50 MW) hiukkasten päästöraja-arvo on 40 mg/m³n. Nykyisten lämpökeskusten hiukkaspäästörajat ovat ympäristölupapäätöksen mukaan 150 ja 300 mg/m³n. Päästöjen osalta tilanne paranee uuden lämpökeskuksen myötä. Melua syntyy liikenteestä, purkaus- ja lastaustoiminnoista ja polttoaineen käsittelystä. Nykyisen lämpölaitoksen toiminnan aiheuttama ulkopuolinen melu ei ylitä arvoa 50 db mitattuna 50 m päästä lämpökeskuksen seinästä. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat noin 320 m päässä sijaitsevat 2 yksittäistä asuntoa Topintiellä. Lähin asuntoalue Kallio sijaitsee m päässä ja Asemakolmion alue noin 550 m päässä. Polttoaineen (hake, turve) käsittely ja varastointi on suunniteltava niin, että pöly-, haju- tai roskaantumishaittaa tai palovaaraa ei synny. Polttoaineen purkaminen varastorakennukseen tapahtuu varaston sisällä. Poikkeustilanteessa polttoainetta voidaan joutua sijoittamaan tilapäisesti ulos kentälle tontin alueelle. Asemakaavan muutoksen toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia: Arvioitava vaikutus Vaikutus Perustelu Päästöt ilmaan, maahan ja + Aiheuttaa hiukkaspäästöjä, mutta veteen lämpökeskukselta vaaditaan aiempaa pienemmät päästörajat, joten tilanne paranee aiempaan verrattuna. Sijaitsee teollisuusalueella eikä lähiympäristössä ole häiriintyviä kohteita. Ei vaikutusta maaperään ja veteen. Melu 0 Melutilanne ei muutu nykytilanteeseen Pöly-, haju- ja roskaantumishaitta Ihmisten elinolot ja elinympäristö Kaupunkikuva, maisema, rakennettu ympäristö verrattuna. 0 Normaalikäytössä polttoaineen siirto varastoon tapahtuu katetussa tilassa. Ei muutosta nykytilanteeseen. + Lisää lämmöntuotannon toimintavarmuutta ja parantaa sitä myös poikkeustilanteissa, luo turvallisuutta. - + Avoin, rakentamaton peltoalue muuttuu rakennetuksi ja muuttaa nykyistä maisemakuvaa. Rakentaminen täydentää nykyistä teollisuusalueen rakennettua ympäristöä. Näkyvä maamerkki on 40 m korkea savupiippu. Liikenne 0 Liikenne lisääntyy mm. polttoaineen kuljetuksissa uudella lämmöntuotantoalueella, mutta vähenee nykyisillä lämpökeskuksilla. Alueella on toimiva tie- ja katuverkko sekä kevyen liikenteen väylä. Ei merkittävää muutosta nykytilanteeseen. Yhdyskuntahuolto, energiatalous + Parantaa lämmöntuotannon laajentamisen edellytyksiä ja toimintavarmuutta ja lisää sen taloudellisuutta. Yhdyskuntatalous + Hanke on yksityinen investointi. Hanke sijaitsee toimivan katuverkoston ja kunnallistekniikan äärellä eikä sillä ole suurta vaikutusta julkisiin investointeihin.

15 Kiuruveden kaupunki 15 Lisää kotimaisen biopolttoaineen käyttöedellytyksiä. Myönteisiä vaikutuksia elinkeinoihin ja yrittämiseen. Kestävä kehitys + Tukee valtakunnallisia tavoitteita lisätä uusiutuvan bioenergian käyttöä. 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 4.5 Nimistö Kaavamerkinnät ja määräykset ovat selostuksen liitteenä asemakaavakartassa. Nimistö ei muutu. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva toteuttamisesta

16 Kiuruveden kaupunki Toteuttaminen ja ajoitus Savon Voima Lämpö Oyj käynnistää alueella autovaakan rakentamisen v ja lämpökeskuksen ja polttoainevaraston rakentamisen noin v Kiuruvedellä LIITTEET Mirja Nuutinen Kaavoittaja Kiuruveden kaupunki , 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin 3. Asemakaavan seurantalomake 4. Asemakaava, jota muutetaan 1:2000 KARTAT Asemakaavan muutos 1:2000