SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMA- HUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMA- HUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017"

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMA- HUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE Sosiaalilautakunta 2008 Sosiaalilautakunta 2012 Sosiaalilautakunta 2014

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KEHITYSVAMMAHUOLLON HISTORIAA SUOMESSA SUONENJOKELAISET KEHITYSVAMMAISET NYKYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Kaupungin järjestämät palvelut/ Palvelukeskus Väinölä Asumispalvelu Päivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä kesäaikainen päivähoito Avohuollonohjaus Avotyötoiminta Tukihenkilötoiminta Perhehoito Omaishoidon tuki Vammaispalvelulain mukaiset etuudet Erityishuoltopiirin järjestämät palvelut Kehitysvammapoliklinikan palvelut Palveluasuminen Päivätoiminta Lyhyt- ja pitkäaikaiskuntoutusjaksot Yksityiset palvelut Hoitokoti Poppeli Oy Hoivakoti Manteli Oy Lapinlahden Mari-Koti Oy Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perhelomitus Työtoiminta / Suonenjoen Rivertech ry KEHITYSVAMMAISTEN TUKIYHDISTYS VISIO VUOTEEN KEHITYSVAMMAHUOLLON SUUNNITELMA Palvelurakenne Asumispalvelut Palvelukeskus Väinölä Työ- ja päivätoiminta ja avotyötoiminta Tukihenkilötoiminta Omaisten tukeminen Yhteistyö tukiyhdistyksen kanssa SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE

3 1. JOHDANTO 3 Kunnan vastuu vammaispalvelujen järjestäjänä on keskeinen. Kuntien yleisestä sosiaalihuollon järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kunnan asukkailleen järjestämän sosiaalihuollon palvelujen ensisijaisena tarkoituksena on turvata kaikille kuntalaisille riittävät palvelut ensisijaisesti normaaleina sosiaalija terveydenhuollon peruspalveluina. Vammaisten henkilöiden oikeuksista toissijaisiin erityispalveluihin säädetään kehitysvammalaissa sekä vammaispalvelulaissa. Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistä varten maa on jaettu valtioneuvoston määräämiin erityishuoltopiireihin. Kehitysvammaisia henkilöitä oli Suomessa 1900-luvun lopussa noin Heidän määränsä kunnissa vaihtelee suuresti. Suonenjoella kehitysvammaisia oli yhteensä 79, eli 1,06 % väestöstä (7456), kun vastaava osuus koko maan väestöstä on noin 0,6 %. Suonenjoella omaisten kanssa asuvia kehitysvammaisia on 22. Kehitysvammaisten eliniän ennuste on kasvanut valtaväestön ennusteen mukaisesti. Suonenjoella on 16 yli 65-vuotiasta kehitysvammaista. Suonenjoen kaupungin kehitysvammahuollon suunnitelman tarkoituksena on kuvata koko nykyinen kehitysvammahuollon palvelujen kokonaisuus, joka sisältää kaupungin oman palvelutarjonnan, erityishuoltopiirin palvelut sekä yksityisilta palveluntuottajilta ostopalveluna hankittavat palvelut. Suunnitelma sisältää kehitysvammahuollon vision ja palveluketjukuvauksen vuoteen 2017 ja yksityiskohtaisen toimenpidesuunnitelman vuosille Suunnitelma ohjaa kaupungin kehitysvammahuollon kehittämistä ja toteuttamista. Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus vuoden 2017 alusta. Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan: Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueelle (sote-alue) ja palvelujen tuottamisvastuu kunnalla tai kuntayhtymällä. Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. 2. KEHITYSVAMMAHUOLLON HISTORIAA SUOMESSA Suomessa kehitysvammahuollolla on pitkät perinteet. Edvin ja Emma Hedman perustivat Suomen ensimmäisen kehitysvammalaitoksen - Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos - vuonna 1890 Hämeenlinnan seudulle. Sitä ennen hoitoa oli mahdollista saada vaivaistaloissa ja hospitaaleissa.

4 Vuonna 1880 voimaan tullut keisarillinen asetus määräsi kunnat huolehtimaan köyhien ja kroonisesti mielisairaiden hoidosta perustamalla köyhäintalojen yhteyteen erillisiä osastoja mielisairaille. Näin syntyivät kunnalliskodit, joissa hoitoa saivat vanhusten, köyhien ja mielisairaiden lisäksi tylsämieliset vielä luvun puolivälin jälkeenkin. Suomen Kirkon Sisälähetysseuran Vaalijalan hoitolat perustettiin vuonna 1907 ja Helsingin Diakonissalaitoksen Rinnekoti vuonna Vuonna 1947 ilmestyi Suomen ensimmäinen kehitysvammaisten laitoshuollon kehittämistä selvittäneen komitean mietintö, jossa kehitysvammaiset luokiteltiin viiteen ryhmään: kaksois- ja monivammaiset tylsämieliset, levottomat ja muuten vaikeasti hoidettavat kehityskyvyttömät tylsämieliset, hiljaiset ja suhteellisen helposti hoidettavat kehityskyvyttömät tylsämieliset, tottumiskykyiset tylsämieliset ja jossain määrin kehityskykyiset vähämieliset ja asosiaaliset vähämieliset. Vuonna 1958 säädetty vajaamielislaki loi Suomeen laajamittaisen keskuslaitosjärjestelmän erikoissairaanhoidon mallin mukaisesti. Jokaisessa läänissä piti olla paikkainen keskuslaitos ja lisäksi ruotsinkielisillä oma keskuslaitos. Jokaisen kunnan tuli ylläpitää vajaamielisrekisteriä. Kehitysvammaisia henkilöitä arvioitiin tuolloin olevan Kehitysvammaisten omaiset perustivat vuonna 1961 Kehitysvammaisten Tukiliiton (aluksi Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liitto), joka otti tehtäväkseen kehitysvammaisten ja heidän omaistensa etujensa ajamisen. Omaisten hoitotehtävää helpottamaan haluttiin lisää yhteiskunnan palveluja. Vuoden 1978 kehitysvammalaki toi laitoshoidon rinnalle avopalvelut. Asuntolaja työkeskustoiminnasta tuli kehitysvammahuollon keskeinen toimintamuoto. Kehitysvammahuoltona käynnistynyt harjaantumisopetus siirtyi vähitellen muun koulutoiminnan yhteyteen. Tavoitteeksi asetettiin mahdollisimman normaalin elämän turvaaminen kehitysvammaisille. Laitoshuoltoa kritisoitiin ja asiantuntijoiden keskusteluissa korostuikin kysymys laitoshuollon korvaamisesta asumispalveluilla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö perustettiin vuonna Kunnat, säätiöt ja yksityiset alkoivat 1990-luvulla toteuttaa kasvavassa määrin kehitysvammaisten erityispalveluja, joista vielä 1980-luvulla erityishuoltopiirit olivat huolehtineet. Kehitysvammaisten työtoimintaa pyrittiin järjestämään normaaleilla työpaikoilla ja Suomessa puhuttiin integroidusta suojatyöstä ja tuetusta työllistämisestä. Vammaisuus ruvettiin näkemään entistä useammin vammautuneen ja yhteiskunnan välisenä suhteena. Kehitysvammaisten ensimmäinen oma rekisteröity yhdistys, Me itse -yhdistys, perustettiin 1999 ja 2001 avattiin kehitysvamma-alan internet -portaali. EU julisti vuoden 2003 Euroopan vammaisten vuodeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2004 selvitysmiehen tekemään oikeudellisen esiselvityksen kehitysvamma- ja vammaispalvelulain yhteensovittamisesta ja nykyinen hallitus on ottanut ohjelmaansa lakien yhdistämisen. Vuonna 2009 voimaan tulleessa vammaispalvelulain muutoksessa säädettiin määräajat palvelutarpeen selvittämisen käynnistämiselle, palvelusuunnitelman laatimiselle ja päätöksenteolle. Lisäksi muutokset koskien henkilökohtaista apua 4

5 5 lisäsivät asiakasmääriä. Vammaispalvelulaissa on säädetty, että enimmäisaika päätösten tekemiselle on kolme kuukautta palvelun tai tukitoimen hakemisesta. THL:n vuonna 2010 vammaisten palveluja koskevaan kuntakyselyyn vastanneista kunnista noin 27 % ilmoitti, että vammaispalvelulain mukaisia palveluja vuonna 2010 saaneista alle neljäsosalle oli tehty palvelusuunnitelma. Kehitysvammalain mukaisia palveluja saaneiden tilanne oli parempi, sillä kaksi kolmasosaa vastanneista kunnista oli tehnyt suunnitelman vähintään 75 % asiakkaista. Vastanneissa kunnissa asiakkaista 57,7 % sai palveluja vain vammaispalvelulain perusteella vuonna Pelkästään kehitysvammalain perusteella palveluja sai 10,8 % ja pelkästään sosiaalihuoltolain perusteella 6 % asiakkaista. Vajaa viidennes vammaisasiakkaista sai palvelua kahden lain ja 8,9 % kolmen lain perusteella. Vammaisuuden vuoksi palveluja sai kaiken kaikkiaan 3 % vastanneiden kuntien väestöstä. 3. SUONENJOKELAISET KEHITYSVAMMAISET Suonenjoella on yhteensä 79 kehitysvammaista, joka on 1,1 % väestöstä, kuvio 1. Suonenjokelaisten kehitysvammaisten keski-ikä on 38 vuotta. KUVIO 1. Suonenjokelaisista kehitysvammaisista suurta asiakasryhmää edustavat kouluikäiset ja nuoret aikuiset. Tulevaisuudessa heille suunnattujen palvelujen, erityisesti asumispalvelujen ja mielekkään päivä-/työtoiminnan järjestäminen asettavat kehitysvammatyöhön merkittäviä haasteita. Päivähoidon merkitys on suuri kuntoutuksellisista syistä. Esikoulussa mietitään tulevaa koulupaikkaa ja lisätään kouluvalmiuksia. Peruskoulun loppupuolella suunnitellaan yksilöllisiä jatko-opintomahdollisuuksia ja niiden jälkeen avotyötoimintaan sijoittumista tai vaihtoehtoisesti päivä- tai työtoimintaa. Tässä vaiheessa on tarpeellista kartoittaa myös asumisen eri vaihtoehtoja.

6 Merkittävin kehitysvammapalvelujen asiakkaita koskeva muutos viime vuosina on ollut asiakkaiden ikääntyminen. Kehitysvammaisten toimintakyky ja palveluntarve muuttuvat samalla tavalla kuin muillakin ikäihmisillä. Suonenjokelaisista kehitysvammaisista isoa asiakasryhmää edustavat aikuiset ja vanhusikäiset kehitysvammaiset. Tulevaisuudessa asiakkaiden hoidontarve lisääntyy ja samanaikaisesti uudet kehitysvammaisten ryhmät, kuten lievästi kehitysvammaiset lastensuojeluasiakkaat, erilaisista neurologisista häiriöistä kärsivät ja mukautetun opetuksen käyneet nuoret, tarvitsevat kohdennettuja palveluja. Kehitysvammaisille kuuluvat kaikessa samat oikeudet ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet kuin valtaväestölle NYKYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Nykyinen palvelujärjestelmä koostuu kaupungin ylläpitämistä palveluista sekä yksityisiltä palveluntuottajilta ja kuntayhtymältä ostettavista palveluista. Kaupungin omat kehitysvammahuollon palvelut on keskitetty Palvelukeskus Väinölään. Lisäksi kaupunki järjestää tukihenkilötoimintaa ja avotyötoimintaa. Kaupunki ostaa kehitysvammaisten palveluasumista Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämältä Kuutinharjun palvelukeskukselta, Kahvimyllyn ja Pihlajarinteen Palvelukodeilta sekä asumispalveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Asumispalvelua ostetaan Hoitokoti Poppelista, Hoivakoti Mantelista, Lapinlahden Mari- Kodista sekä Perhe- ja palvelukodit Suomalaisesta. Laitoshoitoa, kuntoutusjaksoja ja poliklinikkapalveluja ostetaan Vaalijalan kuntayhtymältä, työtoimintaa Rivertech ry:ltä, perhelomitusta Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä sekä tilapäistä perhehoitoa yksityisiltä perhehoitajilta Kaupungin järjestämät palvelut/ Palvelukeskus Väinölä Kaupungin järjestämät kehitysvammahuollon palvelut on keskitetty Palvelukeskus Väinölään. Siellä toimii Suonenjoen kaupungin sosiaalikeskuksen alaisena kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettu 7-paikkainen asumispalveluyksikkö, päivätoiminta, koululaisten aamu- ja iltapäivähoito ja kesäaikainen kokopäivähoito sekä avohuollonohjaus. Palvelukeskuksessa on henkilökuntaa seuraavasti: johtaja, 3 asumispalvelun ohjaajaa, 2 päivätoiminnan ohjaajaa ja avohuollonohjaaja. Liite Asumispalvelu Asumispalvelu tarjoaa ohjattua asumista niille kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta päivittäisissä toimissaan. Asumispalveluissa on viisi yhden hengen huonetta ja kaksi yksiötä. Lisäksi asukkailla on käytössään yhteiset oleskelu-, keittiö- ja saunatilat. Väinölä sijaitsee Suonenjoen kes-

7 7 kustassa, ja kaikki keskeiset palvelut kuten terveyskeskus, pankki, apteekki, kaupat, kampaamo, kirjasto ja uimahalli sijaitsevat lähietäisyydellä. Asumispalveluissa henkilökunnan työvuorot ovat maanantaista perjantaihin klo 7-21, lauantaina ja sunnuntaina klo Koska asumispalveluissa ei ole yövalvontaa, kotipalvelun yöpartio käy 2-3 kertaa yön aikana. Tarvittaessa asukkaat voivat hälyttää yöpartion turvapuhelimella. Toiminnan tavoitteena on ohjata, tukea ja auttaa asukkaita mahdollisimman omatoimiseen ja itsenäiseen selviytymiseen arjen askareissa ja huolehtia asukkaiden henkilökohtaisista tarpeista. Asumispalveluissa pyritään siihen, että asukkailla on turvallinen olo, he tuntevat hallitsevansa omaa elämäänsä ja kokevat arjen mielekkääksi. Jokainen asukas saa omassa kodissaan yksityisyyden ja oman rauhan sekä toisaalta yhteisön, jossa toimia, ystäviä ja ihmissuhteita. Asumispalvelu on asukkaille pysyvä koti ja siksi on ensiarvoisen tärkeää luoda siitä ilmapiiriltään ja olosuhteiltaan mahdollisimman kodinomainen. Asumispalveluissa korostetaan asukkaiden osallisuutta ja vastuuta yhteisistä toiminnoista. Asuminen voi tarkoittaa myös valmentamista itsenäisempään asumiseen, jolloin toiminnan tavoitteet asetetaan siihen tähtääviksi Päivätoiminta Palvelukeskus Väinölässä järjestetään kehitysvammaisten päivätoimintaa viitenä päivänä viikossa. Ryhmäkoko vaihtelee päivittäin henkilöön. Kirjoilla on kaiken kaikkiaan 17 asiakasta. Ryhmässä on eri-ikäisiä asiakkaita nuorista aikuisista ikäihmisiin. Toimintapäivien määrä suunnitellaan asiakaslähtöisesti 1-5 päivään viikossa. Päivätoimintasuunnitelman avulla kartoitetaan asiakkaan toiveet, vahvuusalueet ja voimavarat yhdessä asiakkaan kanssa. Toiminnan tavoitteena on tuoda päiviin sisältöä, ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä sekä parantaa asiakkaan elämänlaatua onnistumisten ja erilaisten elämysten kautta. Tarvittaessa asiakkaille järjestetään päivätoimintaan kyyditys Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä kesäaikainen päivähoito Palvelukeskus Väinölän kautta järjestetään kehitysvammaisille lapsille ja nuorille hoitoa aamulla ennen koulun alkua ja iltapäivällä koulupäivän jälkeen 5 pv/viikossa. Koululaiset saavat välipalan ja tekevät läksyt ohjaajan kanssa. Heille järjestetään myös virikkeellistä toimintaa mm. askartelua, pelejä, leikkejä ja ulkoilua. Osalle lapsista/nuorista iltapäivähoito järjestyy Palvelukeskus Väinölän tiloissa ja osalle hoito järjestetään yksilöllisin ratkaisuin. Kokopäivähoitoa järjestetään kesäisin koulujen loma-aikoina.

8 Avohuollonohjaus 8 Avohuollonohjaus on kehitysvammalain perusteella annettavaa tukea ja ohjausta yksin tai kotona asuville kehitysvammaisille ja heidän perheilleen. Avohuollonohjauksen tavoitteena on selkiinnyttää kehitysvammaisen henkilön palveluntarpeita. Avohuollonohjaaja vastaa siitä, että jokaiselle kehitysvammaiselle kuntalaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmaan kirjataan ne avun, tuen ja kuntoutuksen muodot, joita perhe tai aikuinen asiakas tarvitsee selviytyäkseen arjesta. Palvelusuunnitelma tarkistetaan sovituin määräajoin. Palvelusuunnitelmaan voidaan tarkistaa, kun huomataan asiakkaan tarpeiden muuttuneen tai suunnitelman palvelujen muuttuneen epätarkoituksenmukaisiksi. Palvelusuunnitelma toimii myös pitkän tähtäimen suunnitteluvälineenä ja siitä voidaan ennakoida muuttuvia palvelutarpeita. Avohuollonohjaaja kartoittaa asiakkaiden yksilöllisiä päivä-, työ- ja avotyötoimintaratkaisuja. Avohuollonohjaaja vastaa avotyötoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta Avotyötoiminta Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työtoimintaa, jota tehdään tavallisella työpaikalla. Toimintapäivän pituus määräytyy työntekijän voimavarojen ja työnantajan tarpeen mukaan, kuitenkin enimmillään kuusi tuntia päivässä. Avotyötoiminnasta maksetaan kehotusrahaa. Vuonna 2013 Suonenjoella avotyötoimintaan oli sijoitettu 12 kehitysvammaista henkilöä. Kaupungin omissa yksiköissä toimii avotyöntekijöitä, joiden sijoituspaikkoina ovat urheilukenttä, Veljeskoti, Lintharjun koulu ja sisäisen postin kuljetus. Lisäksi avotyöntekijöitä on sijoitettu Suonenjoen seurakuntaan, Vanhamäen hyvinvointikeskukseen, Attendon hoivakotiin, Ravintola Mikkoon, Matkahuoltoon ja eri kauppaliikkeisiin. Avotyötoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta vastaa avohuollonohjaaja Tukihenkilötoiminta Tukihenkilö auttaa kehitysvammaista henkilöä virkistäytymisessä, harrastuksissa tai asioinneissa ja vahvistaa tuettavan selviytymistä arkisissa asioissa. Tukihenkilö ja tuettava sopivat etukäteen, mitkä ovat yhteistyön tavoitteet ja kuinka usein tavataan. Tukihenkilö voidaan palkata kouluikäiselle ja sitä vanhemmalle henkilölle, joka vaikeavammaisuuden, yksinäisyyden tai muun syyn vuoksi tarvitsee erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa. Kehitysvammaisen perhe voi itse etsiä tukihenkilön, jonka kanssa solmitaan tukihenkilösopimus ja jolle sosiaalilautakunta maksaa palkkiota ja kulukorvausta.

9 Perhehoito 9 Perhehoidossa asiakas asuu perhehoitajan yksityiskodissa tasavertaisena perheenjäsenenä. Asukas osallistuu kykyjensä ja mieltymystensä mukaan perheen jokapäiväiseen elämään. Palvelu voi olla pitkäaikaista tai tilapäistä. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Hänen on mahdollista saada työnsä tueksi täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Tällä hetkellä ei ole yhtään kehitysvammaista henkilöä pitkäaikaisessa perhehoidossa. Tilapäishoitona perhehoitoa käytetään tarpeen mukaan Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 937/2005) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja euromäärä ovat kunnan päätettävissä. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Erityisestä syystä hoito voi tapahtua myös hoitajan kotona. Omaishoidon tukea ei voida myöntää yksityiselle palveluntuottajalle. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Palveluina voidaan järjestää kotihoitoa, päiväkeskustoimintaa, lyhytaikaista laitoshoitoa tai antaa palveluseteleitä, joiden käyttö määritellään sopimuksessa. Omaishoitolaki sisältää tuen myöntämisedellytykset: 1) Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) Hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla; 3) Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuesta tehdään hoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimus on toimeksiantosopimus, jolloin hoitajalla ei ole työsopimuksen mukaisia loma-, päiväraha-, työaika- eikä muita etuuksia. Hoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsopimussuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan taikka huoltajaan. Sosiaalilautakunta vahvistaa vuosittain omaishoidon tuen myöntämisperusteet, liite 2. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jota myönnetään talousarvioon varatun määrärahan puitteissa.

10 Vammaispalvelulain mukaiset etuudet Vammaispalvelulain (380/1987) tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä palvelujen saamiseksi. Vammaiselle henkilölle on laadittava ilman aiheetonta viivytystä palvelusuunnitelma, jota on tarkistettava, jos palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia ja muutoinkin tarpeen mukaan. Vammaispalvelupäätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty. Vammaispalvelulaissa palvelut ja tukitoimet on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne palvelut ja tukitoimet, jotka ovat vaikeavammaisten henkilöiden tavanomaisessa elämäntoiminnassa heidän itsenäisen suoriutumisensa kannalta välttämättömiä. Näiden palvelujen ja tukitoimien osalta kunnalla on erityinen, sitova järjestämisvelvollisuus. Näitä palveluja ovat kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu ja palveluasuminen. Toiseen ryhmään kuuluvat ja palvelut ja tukitoimet, joita kunta järjestää talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa. Vammaispalvelulain mukaiset etuudet koskevat kaikkia vammaisia henkilöitä, myös kehitysvammaisia. a) Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Palvelua järjestettäessä on huomioitava vaikeavammaisen henkilön oma mieli-

11 11 pide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. b) Kuljetuspalvelu Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluihin kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Palvelu toteutetaan henkilön vamman edellyttämällä tavalla varustetulla inva-autolla tai tavallisella taksilla. Sosiaalilautakunta on vahvistanut kuljetuspalvelujen kriteerit , liite 3. c) Taloudelliset tukitoimet Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset korvataan, mikäli vammainen henkilö tarvitsee niitä tavanomaisista elämän toiminnoista selviytyäkseen. d) Tulkkipalvelut Tulkkipalveluja haetaan ja niistä päättää Kansaneläkelaitos Erityishuoltopiirin järjestämät palvelut Erityishuoltopiirin palveluja Savon alueella tuottaa Vaalijalan kuntayhtymä. Vaalijalan kuntoutuskeskus tarjoaa kehitysvammaisille - kuntoutusta, tutkimusta ja hoitoa - lyhyt- ja pitkäaikaisjaksoja ympärivuorokautisessa hoidossa - koulutusta ja konsultointia kehitysvamma-alan henkilöstölle - peruskoulu- ja jatko-opetusta vaikeimmin vammaisille - perheterapiaa - liikkuvat kuntoutuspalvelut Alueellisina palveluina - asumispalveluja: palvelukodit ja asunnot sekä asukkaiden omat kodit

12 12 - perhehoitoa: pitkä- ja lyhytkestoista perhehoitoa yksityiskodeissa ja perheryhmäkodeissa - työ- ja päivätoimintapalveluja: toimintakeskukset ja Savosettyöhönvalmennus-keskukset - tutkimusta ja neuvontaa: kehitysvammapoliklinikan palvelut Kehitysvammapoliklinikan palvelut Vaalijalan kuntayhtymän poliklinikoita ovat Pohjois-Savon poliklinikka Kuopiossa, Etelä-Savon poliklinikka Mikkelissä ja Keski-Savon poliklinikka Pieksämäellä. Poliklinikoiden toiminta perustuu perhekeskeiseen moniammatillisen työryhmän työskentelyyn. Työryhmään kuuluvat lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Myös puheterapeutin ja fysioterapeutin palvelut ovat saatavilla. Poliklinikan tavoitteena on antaa palveluja ja tukea kehitysvammaisille sekä heidän perheilleen ja antaa tukea / ohjausta myös lähityöntekijöille. Suonenjoki käyttää lähinnä Pohjois-Savon poliklinikan palveluja Kuopiossa. Poliklinikoiden vastaanotolle hakeudutaan joko suoraan, kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kautta tai keskussairaalan lähetteellä. Poliklinikoilla käsitellään niitä kehitysvammaisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä, joihin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolla ei ole mahdollisuutta vastata. Yleisimpiä palvelumuotoja ovat lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset tutkimukset ja selvitykset, erilaiset yleisen sosiaaliturvan edellyttämät lausunnot, kehitysvammaisuuteen liittyvä neuvonta ja ohjaus, perheiden jaksamisen tukeminen sekä koulutus. Palvelu on asiakkaille maksutonta, myös käynneistä aiheutuvat matkakustannukset korvataan Palveluasuminen Palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa jatkuvasti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti, mutta ei ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Palvelun tavoitteena on, että vammainen henkilö selviytyy asumisesta avopalvelujen avulla. Asiakas asuu palvelukodissa, palveluasunnossa tai tukiasunnossa. Suonenjoen kaupunki ostaa palveluasumista Vaalijalan kuntayhtymältä Kahvimyllyn ja Pihlajarinteen palvelukodeilta sekä Kuutinharjun palvelukeskukselta. Kahvimyllyn palvelukoti Vaalijalan kuntayhtymän Kahvimyllyn palvelukoti tarjoaa yövalvottua palveluasumista 14 kehitysvammaiselle asiakkaalle. Kahvimyllyn palvelukoti sijaitsee kauniissa pihamiljöössä Suonenjoen kaupungin läheisyydessä, matkaa keskustaan on vain yksi kilometri. Kahvimyllyn palvelukoti aloitti toimintansa toukokuussa Kahvimyllyssä on kaksi pienryhmäkotia, jotka asiakkaat ovat nimenneet Tiuhdiksi ja Viuhdiksi.

13 13 Molemmissa pienryhmäkodeissa asuu kuusi kehitysvammaista asiakasta, Tiuhdissa asuu jo ikääntyneitä kehitysvammaisia ja Viuhdissa vauhdista pitävät huolta nuoret ja keski-ikäiset asiakkaat. Pienryhmäkotien asiakkailla on käytössään omat huoneet, joissa kaikissa on oma suihku/wc-tila. Pitkänomaisen rakennuksen molemmissa päädyissä on lisäksi kaksiot, joissa asiakkailla on oma tupa-keittiö, makuuhuone ja suihku/wc. Lisäksi asiakkailla on käytössään yhteiset olohuonetilat, pieni toimintatila, ruokailutilat, keittiö ja sauna. Työntekijöitä Kahvimyllyn palvelukodissa on kymmenen. Henkilökuntaan kuuluu yhdeksän ohjaajaa ja 1 henkilökohtainen avustaja. Johtajan opintovapaan ajan Kahvimyllyn johtajana toimii Kuutinharjun johtaja (yhteisjohtajuus), lisäksi yhden ohjaajan toimenkuvaan kuuluu vastaavan ohjaajan tehtävät. Kahvimyllyn toimintaa ohjaa vahva näkemys asiakkaiden itsemääräämisoikeudesta ja tasavertaisesta yhteiskuntaan osallistumisesta vammaisuudesta riippumatta. Asiakkaita tuetaan omatoimisuuteen ja olemassa olevien omien voimavarojen käyttöön ottamiseen. Kahvimyllyssä toimitaan yhteisöhoidollisin periaattein, joka näkyy asiakkaiden vahvana osallistumisena yhteisön arkeen ja juhlaan. Asiakkaat kokoontuvat viikoittain ohjaajien kanssa yhteisökokoukseen, jossa keskustellaan avoimesti yhteisön asioista ja tulevaisuuden tapahtumista. Kahvimyllyn kaikille asiakkaille on laadittu Suonenjoen kaupungin toimesta palvelusuunnitelma, jossa on määritelty mm. kullekin asiakkaalle sopiva, hänen omista tarpeistaan lähtevä päivä/työtoimintapaikka. Kahvimyllyn asiakkaiden päivä/työtoiminta on järjestynyt Väinölän toimintakeskuksessa, Rivertechin suojatyökeskuksessa tai eri avotyöpaikoissa. Kulkeminen työ- ja päivätoimintapaikkoihin tapahtuu pääasiassa taksilla tai kävellen. Suurimmalla osalla asiakkaista on myös asumisvalmennuspäivä, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ohjatusti oman kodin siivoukseen ja omien asioiden hoitamiseen sekä kotona että kodin ulkopuolella. Kahvimyllyn palvelukodissa on lisäksi laadittu jokaiselle asiakkaalle oma yksilöllinen suunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Yksilöllisessä suunnitelmassa kuvataan tarkasti asiakkaiden palvelujen ja avun tarve ja mm. suunnitellaan asumiselle tavoitteet. Kahvimyllyn asiakkaat elävät aktiivista elämää osallistuen kodin ulkopuolisiin harrastuksiin Pihlajarinteen palvelukoti Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämä Pihlajarinteen palvelukoti tarjoaa ohjattua ja yhteisöllistä asumista erityistä tukea tarvitseville ihmisille, palvelukodissa ei ole yövalvontaa. Pihlajarinne aloitti toimintansa v.1989 ja sijaitsee Pieksämäen kaupungissa Yläristin kaupunginosassa kerrostalon yhdessä rapussa. Asumispaikkoja on 13, kolme yksiötä ja viisi kaksiota. Yhteisinä tiloina on kaksio. Turvallisuutta lisäämään asuntoihin on rakennettu automaattinen paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä. Palvelukodissa työskentelee kaksi ohjaajaa, palvelukodin johtaja toimii myös Lukkarin palvelukodin ja Länsirinteen toimintakeskuksen esimiehenä. Pihlajarinteen asukkaat käyvät arkipäivisin kodin ulkopuolella työ- tai päivätoiminnassa.

14 Ohjaajat tekevät pääsääntöisesti ilta- ja viikonloppu vuoroja jolloin he ovat parhaiten asiakkaiden tavoitettavissa. Palvelukodissa ei ole yövalvontaa. Yhteistyö Länsirinteen toimintakeskuksen kanssa on tiivistä esim. henkilöstö resursoinnissa. Palvelukodissa asukkaita tuetaan yhteisökasvatuksen periaatteiden mukaisesti omien asioiden hoitamisessa, mielipiteiden esille tuomisessa sekä vastuun kantamisessa. Ohjaamme asukkaita yksilöllisesti kaikessa asumiseen ja elämiseen liittyvissä asioissa hänen tarpeidensa mukaisesti. Tavoitteenamme on antaa asukkaille viihtyisä ja turvallinen koti, jossa on mahdollisuus olla omassa rauhassa tai viettää aikaansa muiden seurassa. Omaohjaaja toimii vastuuhenkilönä asukkaiden asioiden hoitamisessa sekä toiminnan ja vapaa-ajan suunnittelussa. Pihlajarinteen palvelukodin arvoina ovat: Ymmärtäminen ja vuorovaikutus; jolloin jokaisella asukkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi omilla vuorovaikutuskeinoillaan. Häntä arvostetaan yksilönä, hänen yksityisyyttään, itsemääräämisoikeuttaan, valintojaan ja päätöksiään kunnioitetaan. Vastuullisuus; Tarjoamme palveluita luotettavasti ja pitkäjänteisesti. Pihlajarinteen palvelukoti on asiakkaiden koti, heidän turvallista kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään, tarvittaessa käytetään ulkopuolisia tukimuotoja. Osaavuus; ammattitaitoinen henkilöstö on tietoinen asiakkaiden palvelu- ja kuntoutustarpeiden vaativuudesta, normalisaatio ja tasa-arvo ovat jokaisen ihmisen oikeuksia. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on jatkuvaa ja suunnitelmallista. 14 Palvelukodin laadullisina tavoitteina ovat yhteisökasvatuksen periaatteiden noudattaminen tukemaan asiakkaan osallisuutta ja vaikuttamista huomioiden yksilölliset tarpeet ja taidot sekä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Kuutinharjun palvelukeskus Kuutinharjun palvelukeskus sijaitsee lähellä Rautalammin kunnan keskustaa luonnonkauniilla paikalla, Äijäveden rannalla. Kuutinharju tarjoaa kodin 24 kehitysvammaiselle aikuiselle: autetussa asumisessa on 20 ja ohjatussa 4 henkilöä. Talossa on järjestetty yövalvonta. Asunnot ovat nykyaikaiset ja tasokkaat, kylpyhuonein varustetut. Osassa on keittiövarustus ja oma sisäänkäynti. Tavoitteenamme on tarjota asukkaille hyvä elämän arki yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Käytännössä se tarkoittaa asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, itsenäisyyden ja elämänhallinnan tuke-

15 15 mista, erilaisuuden kunnioittamista ja toiveiden kuuntelemista, mahdollisuutta osallistua koulutukseen sekä työ- ja päivätoimintaan. Yksi hyvän elämän peruskivi on turvallisuus. Se on meillä otettu huomioon siten, että kahteen rivitaloon on asennettu automaattinen paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä. Turvallisuus huomioidaan myös ympäristössä. Lisäksi pyrimme luomaan rauhallisen ja kiireettömän ilmapiirin. Kuutinharjussa työskentelee 15 ohjaajaa ja palvelukeskuksen johtaja. Johtaja hoitaa myös Kahvimyllyn johtajan tehtäviä ajalla Lisäksi yhden ohjaajan tehtäviin kuuluu vastaavan ohjaajan tehtävät. Ohjaajat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnon suorittaneita (lähihoitajia, kehitysvammaohjaajia ja sosionomeja). Yöllä asukkaista huolehtii yksi ohjaaja. Kaikille asukkaille on nimetty omaohjaaja, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti asukkaan asioiden hoidosta. Kullakin ohjaajalla on oma vastuualue, näitä ovat esim. ruokahuolto, lääkehuolto, työhyvinvointi, päivätoiminta ja turvallisuus. Parhaillaan olemme kehittämässä Diakin ammattikorkeakoulun kanssa Kuutinharjun oloihin soveltuvaa laatujärjestelmää, joka kattaa keskuksen palveluprosessien kuvauksen ja asiakaspalautejärjestelmän rakentamisen. Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtii Vaalijalan oma koulutuskeskus Myötätuuli. Parhaillaan on käynnistymässä asiakkaiden haastavaan käyttäytymiseen keskittyvä AVEKKI-koulutusohjelma jatkuu edelleen ylläpitokoulutuksina vuosittain. Myös AVEKKI konsultaatio palveluita saadaan tarpeen mukaan. Tavoitteenamme on tarjota asukkaille laadukasta elämänsisältöä toiminnan ja työn avulla. Elämänpiiriä laajennetaan kodin ulkopuolelle ja toisaalta etsitään uusia taitoja itsestä. Samalla arvioidaan kuntoutuksen etenemistä ja asetetaan tavoitteita. Kuntoutumisen seurannassa käytämme Kehitysvammaliiton kehittämiä toimintakykymittarina ( TOIMI) Virikkeitä ja elämyksiä saadaan mm. käsitöiden, puutarhan hoidon, retkien tai ratsastuksen parissa. Elämäniloa ja unelmia etsitään yksilöllisesti taiteen, musiikin sekä liikunnan avulla. Talon ulkopuolelle suuntautuvaa osallistumista helpottaa oman pikkubussin käyttömahdollisuus.

16 Päivätoiminta Päivätoiminta on tarkoitettu yksittäisessä asunnossa tai palvelukodissa asuvalle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee mielekästä ja kuntouttavaa toimintaa. Tavoitteena on kotona asuminen, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi, omaisten tukeminen sekä laitoshoidon tarpeen ennaltaehkäiseminen. Päivätoimintaan kuuluu tavanomainen päivärytmi, arkielämän taitojen opettelu, itsestään huolehtiminen, henkinen tuki ja vuorovaikutus, ohjattu toiminta, kerhotoiminta, retket ja tapahtumat sekä ruokapalvelu. Suonenjoen kaupunki ostaa Kuutinharjun palvelukeskukselta päivätoimintaa. Kuutinharjun tavoitteena on tarjota asukkaille laadukasta elämänsisältöä toiminnan ja työn avulla. Elämänpiiriä laajennetaan kodin ulkopuolelle ja toisaalta etsitään uusia taitoja itsestä. Samalla arvioidaan kuntoutuksen etenemistä ja asetetaan tavoitteita. Virikkeitä ja elämyksiä saadaan muun muassa käsitöiden, puutarhan hoidon, retkien tai ratsastuksen parissa. Elämäniloa ja unelmia etsitään yksilöllisesti taiteen, musiikin sekä liikunnan avulla. Lisäksi Suonenjoen kaupunki ostaa päivätoimintaa Länsirinteen toimintakeskukselta Pieksämäeltä. Toiminta-ajatuksensa mukaan Länsirinne tarjoaa ohjattua päivätoimintaa, joka nähdään asiakkaiden työnä. Tavoitteellinen toiminta on monipuolista ja yhteisöllistä, joka suunnitellaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Vision luova työyhteisö suuntaisesti kehitetään mm. luovien toimintamenetelmien käyttämistä työssä Lyhyt- ja pitkäaikaiskuntoutusjaksot Lyhytaikaisjakso on tarkoitettu kehitysvammaiselle henkilölle, joka tarvitsee ajoittain kokonaisvaltaista hoivaa, tukea ja kuntoutusta ympärivuorokautisesti kodin ulkopuolella. Pitkäaikaisjakso on tarkoitettu kehitysvammaiselle henkilölle, joka tarvitsee kokonaisvaltaista hoivaa ja tukea ympärivuorokautisesti. Tavoitteena on turvata riittävä huolenpito ja eri elämänalueet kattava mielekäs aktiivinen elämä. Lyhyt- ja pitkäaikaisjaksoihin kuuluu perushoito, terveyden- ja sairaudenhoito, päivätoiminta, kuntoutus- ja virkistyspalvelut sekä arkielämän taitojen opettaminen ottaen huomioon yksilölliset kyvyt ja tarpeet. Suonenjoen kaupunki ostaa kehitysvammaisten lyhyt- ja pitkäaikaisjaksoja Vaalijalan kuntayhtymältä. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuntoutusyksiköissä annetaan ympärivuorokautista hoitoa ja hoitojakson pituus riippuu asiakkaan tarpeista. Lyhytaikaisjaksolla voidaan tarkistaa muun muassa asiakkaan kuntoutussuunnitelma, lääkitys tai apuvälinetarve. Hoitojaksoja tarjotaan myös kotona tapahtuvan hoidon tueksi. Vaalijalan pitkäaikaishoidon kuntoutusyksiköillä on kullakin oma erityinen osaamisalueensa, johon henkilöstö saa jatkuvasti koulutusta. Kuntoutus ja hoito järjestetään asiakkaan kuntoutussuunnitelman mukaisesti yhteistyössä läheisten, lähiyhteisön ja kotikunnan kanssa. Kaikille tarjotaan myös päivä- tai työtoimintaa kuntoutusyksikön ulkopuolella. Asiakkaalle annetaan hänen henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisia erityispalveluja, joita

17 17 voivat olla esimerkiksi apuvälineiden käytön ohjaus, hammashuolto, opetus, psykologia, puheterapia, sosiaalityö ja toimintaterapia. Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa erityisosaamista on mm. seuraavilla aloilla: autististen kuntoutuksessa aistivammaisten kuntoutuksessa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kuntoutuksessa, kasvatustyössä ja opetuksessa haastavissa oppimisvaikeuksissa kommunikaation tukemisessa monivammaisten lasten, nuorten ja aikuisten kuntoutuksessa ja hoidossa asumisvalmennuksessa vanhenevien kehitysvammaisten hoivassa ja ohjauksessa Yksityiset palvelut Suonenjoki ostaa kehitysvammaisille kuntalaisilleen yksityisiä hoito- ja hoivapalveluja Hoitokoti Poppelista, Hoivakoti Mantelista, Lapinlahden Mari-kodista, Perhe- ja palvelukodit Suomalaisesta ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä sekä työtoimintaa Suonenjoen Rivertech ry:ltä Hoitokoti Poppeli Oy Hoitokoti Poppeli on ensisijaisesti kehitysvammaisille ja vammaisille tarkoitettu koti. Neljässä kodissamme, rivitalon tukiasunnot mukaan lukien, on yhteensä 31 asukaspaikkaa, joista mielenterveyskuntoutujille on kaksi paikkaa. Rivitalokaksioita on kolme, joissa on neljälle asukkaalle erityistuettua tukiasumispaikkaa. Vuoden 2009 Tammikuussa valmistuivat työ- ja päivätoimintatilat. Lisärakennuksen myötä tuli neljä asiakaspaikkaa lisää, yksilöllisesti omilla sisäänkäynneillä. Samalla päivitettiin kotien turvajärjestelmät, lisättiin mm. tallentava videovalvonta piha-alueelle. Kodissamme on ympärivuorokautinen hoito. Asumispalvelua kehitysvammaisille olemme tarjonneet vuodesta 1998 alkaen. Poppelin päärakennus valmistui vuonna Vanhat päivätoimintatilat valmistuivat vuoden 2003 alussa kotimme pihapiiriin. Nämä entiset päivätoimintatilat ovat jääneet asiakaskäyttöön uusien toimitilojen valmistuttua. Uusitussa päivätoimintatalossa on nyt kolme asukaspaikkaa. Ryhmäkoti Palmulan tilat valmistuivat vuoden 2005 alussa. Ryhmäkodissa on seitsemän asukaspaikkaa. Kotimme kaikki tilat on suunniteltu yksilöllisesti juuri kehitysvammaisten tarpeita ajatellen. Painotamme yksilöllisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta niin asumisessa kuin hoidossa yleensäkin. Toimintamme pohjautuu humaaniskristilliseen ihmiskäsitykseen. (Asukkaat saavat vapaasti harjoittaa kristillisyyttään mikäli haluavat sitä harjoittaa eli emme rajoita asukkaiden käyntiä kirkossa tai emme rajoita asukkaiden omaa uskoa. Emmekä rajoita asukkaita, jotka eivät usko. Asukkaiden toivomuksesta on käytössä ruokarukous ja iltarukous. Mikäli

18 18 asukas haluaa keskustella hengellisistä asioista, hänelle pyydetään keskusteluapua papilta. Kaikki tapahtuu asiakaslähtöisesti. Kehitysvammaisella on oikeus uskoa Jumalaan, mikäli haluaa.) Näemme ihmisen kokonaisvaltaisena, jolloin hänellä on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen osa-alueensa, jotka puolestaan ovat toiminnoissaan toisistaan riippuvaisia. Kaikki edellä mainitut alueet ovat yhtä tärkeitä ja niiden hyvinvoinnista riippuu koko ihmisen hyvinvointi. Kotimme asukkaat osallistuvat jokapäiväisiin kodin töihin kykyjensä ja omien toiveidensa mukaisesti. Heille järjestetään avotyöpaikoissa (normaali työ), päivätoimintatiloissa, kodin muissa tiloissa ja pihapiirissä sekä maalaistalossa monipuolista päivä- ja työtoimintaa. Jokaiselle asukkaalle suunnitellaan yhdessä asukkaan kanssa sopiva työ-, päivä- ja virkistys/viriketoiminta. Toiminta suunnitellaan yhdessä asukkaan kanssa, joten se on asukkaillemme mielekästä, motivoivaa ja kuntouttavaa. Koko henkilökunta toteuttaa laatukäsikirjan mukaista hoito-, ohjaus- ja kasvatustyötä sekä kuntoutusta kehitysvammaisten hyväksi Päivätoimintatalossa on puu- ja käsityöpuoli. Käsityöpuoli on avoinna arkisin klo Siellä mm. askarrellaan, kudotaan, musisoidaan, katsotaan elokuvia, kuntoillaan, leivotaan ja pidetään yllä kirjoitus- ja lukutaitoja sekä opetellaan tietokoneen käyttöä. Päivätoimintatilat toimivat myös harraste- ja juhlatiloina. Päivätoimintaan kuuluu myös ulkoilu sekä kaupungilla asioimisen harjoittelut. Asioimista, keittiötöitä ja vaatehuoltoa harjoitellaan asumisvalmennuspäivinä. Pikkukeittiön tavoitteena on opettaa itsenäistyviä nuoria valmistamaan ruokaa, itsenäisesti leipomaan ja muita kodinhoitoon liittyviä taitoja. Pikkukeittiössä on yhtä aikaa oppimassa yksi tai joskus kaksi asukasta. Kotitöiden tavoitteena on tukea asukasta omatoimiseen kodin hoitamiseen, kodin ilmapiirin säilyttämiseen, yhteisen tekemisen tuoman ilon jakaminen ja jokaisen asukkaan tärkeyden arvostaminen. Miesten työpajatoiminnan tavoitteena on järjestää mielekästä miesten työtä. Työpaja on auki 9-15 joka arkipäivä, ellei ole jotain tilaustöitä muualla. Tilaustöinä tehdään muuttokuormia, kivien keräämistä pelloilta, marjojen keräämistä, lumitöitä, polttopuiden tekoa ja polttopuiden kuljetusta sekä tukkukuorman haku perjantaisin. Työtoiminnassa tehdään mm seuraavia tuotteita: lintujen ruokintalautoja, puulastoja, puunkantotelineitä, pannunalusia, katu- ja auton lumiharjojen tuunausta, linnunpönttöjä, katiskoja jne. Avotyön tavoitteena on antaa asukkaille tärkeyden tunteen, itsetunnon kohottaminen ja kuntouttaa asukkaita mahdollisimman normaaliin elämään. Opiskeluun liittyy myös opettelu koulumatkojen itsenäiseen kulkemiseen sekä sosiaalisten taitojen oppiminen. Opiskelu tapahtuu Poppelista käsin. Poppelista on ohjaaja mukana opiskelun alkuvaiheessa sekä tarvittaessa Hoivakoti Manteli Oy Hoivakoti Manteli on eri-ikäisille kehitysvammaisille tarkoitettu koti, joka antaa ympärivuorokautista valvottua hoitoa, kuntoutusta ja ohjausta. Mantelissa on 12 paikkaa eri kunnista sijoitetuille kehitysvammaisille. Hoivakoti Manteli sijaitsee Suonenjoella, Hulkkolan kylällä. Kauniin ja rauhallisen luonnon ympäröimään hoivakotiin on Suonenjoen keskustasta matkaa vain 16 kilometriä.

19 Hoivakoti Mantelin tehtävänä on ylläpitää jo opittuja taitoja ja ottaen huomioon kehitysvammaisuuden tason, myös kehittää niitä. Toiminta pohjautuu asukkaan yksilöllisyyden huomioimiseen ja kunnioittamiseen. Hoivakodissa opetellaan yhdessä vastuun kantamista, yhteisössä toimimista ja muiden huomioon ottamista. Sosiaalinen kuntoutus eli harraste- ja viriketoiminta kuuluvat myös olennaisena osana hoitoon. Mantelissa on työtilat, jossa jokainen voi harjoittaa käden taitojaan. Ohjattua työtoimintaa on neljänä päivänä viikossa. Kerran viikossa on asiointipäivä Suonenjoelle, jolloin asukkaat voivat hoitaa asioitaan. Hoivakodista tehdään myös matkoja ja retkiä sekä käydään konserteissa ja elokuvissa. Mantelissa noudatetaan selkeää päivä- ja viikko-ohjelmaa, joka selkeyttää asukkaan kykyä havainnoida tulevia tapahtumia Lapinlahden Mari-Koti Oy Lapinlahden Mari-Koti Oy tarjoaa ympärivuorokautista, täysin autettua asumis-, kuntoutus- ja hoivapalvelua kehitysvammaisille asiakkaille. Mari-Kodissa toimitaan yhteisöhoidollisesti perus- ja erityistarpeiden tyydyttämiseksi. Kodinomaisessa ympäristössä opetellaan kaikkia oman itsensä ja yhteisössä asumiseen liittyviä taitoja. Pääpaino toiminnassa on hyvä ja laadukas, normaali elämä. Virkistys- ja työtoiminnot suunnitellaan yksilöllisesti. Ympäröivä luonto ja pihapiiri tarjoavat luontaisen ympäristön monipuoliseen toimintaan eri vuodenaikoina. Mari-Koti toimii vuonna 1994 valmistuneissa ja vuonna 2004 laajennetussa palvelukotiasumista varten suunnitelluissa tiloissa, joissa on otettu huomioon kodikkuus, paloturvallisuus, kestävyys, siivottavuus ja helppokulkuisuus. Asiakaspaikkoja on 16 henkilölle. Asiakkaiden käytössä on pääsääntöisesti yhden hengen huoneita, ja kaikki huoneet on suunniteltu liikuntaesteisille asiakkaille. Kaikkien käytössä ovat lisäksi ruokailutilat, askartelu/oleskeluhuone, puulämmitteinen sauna, kauneudenhoitohuone poreammeineen sekä pyykinpesu ja kuivaustilat. Valmistamme itse ruuan omassa keittiössämme, myös siivous-, vaatehuolto ja lääkehuolto toteutetaan omassa yhteisössämme. Organisaatiokulttuurimme on tasavertaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteisötoimintaa. Keskeisimpänä ajatuksenamme on asiakkaiden ja henkilökunnan välinen ja keskinäinen tasavertaisuus yhteisön jäseninä. Organisaation päätöksentekoa ohjeistaa ajatus yhteisön ja sen jäsenten hyvinvoinnista, yleisestä ja yhteisestä edusta ja perustehtävämme toteutuminen. Päätöksentekoa ohjaavat yhteiset arvot, lait ja etiikka. Asukkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen yksilölliset erityispiirteensä huomioidaan. Toiminnassa noudatetaan selkeää, strukturoitua päivä- ja viikko-ohjelmaa ja kaiken toiminnan tavoitteena on edistää asiakkaan toimintakykyä sekä tukea asiakasta omatoimisuuteen kaikissa päivittäisissä toimissa. Asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet otetaan huomioon hänen osallistuessaan yhteisön toimintaan ja tavoitteena on tarjota asiak-

20 20 kaalle mahdollisuus viettää hyvää ja aktiivista arkipäivää turvatussa ympäristössä. Jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja, joka perehtyy kokonaisvaltaisesti asiakkaidensa elämäntilanteeseen Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy tuottaa autettua, ohjattua ja tuettua asumispalvelua kehitysvammaisille henkilöille. Kodeissamme on yhteensä n. 40 asumispaikkaa. Hoitotyötä ohjaa yhteisöllisyys sekä vihreän hoivan ajattelu (green care). Arvostamme yksilöllisyyttä, omaa osallisuutta elämänpolkujen suunnittelussa sekä luonnon ja maaseutuympäristön suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä hoivatyön toteuttamisessa. Hoivahistoriaa kertyy reilut 20 v. Yrityksen omistavat Vuokko ja Juhani Suomalainen. Vuokko on yrityksen toimitusjohtaja ja taloushallinnosta vastaa Juhani. Jokaisella yksiköllä on oma vastuuhenkilö, johtava ohjaaja. Kaksi pojistamme on kouluttautunut hoitoalalle ja työskentelevät yksiköissämme. Kaikki kotimme ovat pienyksikköjä, joissa paikkaluku on suurimmassakin kodissa vain 10. Työryhmämme on moniammatillinen (sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosionomi, sosionomi-diakoni, yhteisöpedagogi taideterapeutti, ekonomi, laitosmies) Kuopion Päivärannassa sijaitsee kaksi pientä perhekotia. Perhekotien asukkaat ovat koulua käyviä nuoria sekä nuoria aikuisia. Perhekodin läheisyydessä sijaitsee tukiasuntoja, jossa tarjoamme ohjattua ja tuettua asumista omille perhekodin nuorille ja myös ulkopuolelta tuleville. Riistavedellä, Savulahden kylällä sijaitsevat palvelukodit Vilhola, Veeruska, Ryhmäkoti Juuliska sekä taidetalomme Tuulia. Palvelukoti Vilholan asukkaat ovat kypsiä aikuisia. Veeruskassa ja Ryhmäkoti Juuliskassa asustaa nuorempaa väkeä. Toimimme yhteisöhoidon periaattein ja kehitämme omaa vihreää hoivaamme. Kotimme sijaitsevat maaseudun rauhassa 30-km Kuopiosta, omalla 20-hehtaarin tilalla järven rannalla. Maaseutu ympäristöineen ja eläimineen tarjoaa loistavat mahdollisuudet toiminnallemme. Palvelukotiemme päivä- ja viriketoiminta on osin yhteistä. Jokainen voi osallistua kykyjensä mukaan tilamme puutarhan/ympäristön hoitoon, taide- sekä eläintoimintaan. Meillä on oma taideterapeutti, joka työskentelee Tuuliassa kolmena päivänä viikossa. Hän ohjaa maalausta, savitöitä ja kudontaa. Muina päivinä Tuuliassa järjestetään ryhmiä ja työtoimintaa. Ratsastuskenttämme on kaikkien asukkaidemme käytössä. Osa asukkaista ratsastaa itsenäisesti, mutta suurin osa harrastaa talutusratsastusta. Tallitoiminta on liittänyt meidät tiiviisti kyläyhteisöön, sillä monet kyläläiset ovat kiinnostuneita ratsastuksesta ja eläimistämme Haluamme tarjota asukkaillemme kodinomaisen, turvallisen yhteisön ja verkoston. Asukkaillamme on mahdollisuus elää täysipainoista osallistuvaa elämää niin kaupungissa kuin maallakin. Kuopiossa on moninaiset kouluttautumis- ja harrastusmahdollisuudet sekä työharjoittelupaikkoja nuorillemme. Hyödynnämme ympäröivää luontoa kaikissa toiminnoissamme ja hoidamme hevosia, alpakoita, lampaita ja muita pieneläimiä.

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.12.2016 Espoon kaupunki 2016 1 (7) Yleisesti Tässä toimintaohjeessa lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2013

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2013 Kuopion kaupunki Liite 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2013 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki Merja Tepponen Omaishoitajat Etelä-Karjalan alueella Ikä 2013 2014 2015 Imatra 2015 Yhteensä 2015 18-64- vuotiaat 339

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot