SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMA- HUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMA- HUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017"

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMA- HUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE Sosiaalilautakunta 2008 Sosiaalilautakunta 2012 Sosiaalilautakunta 2014

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KEHITYSVAMMAHUOLLON HISTORIAA SUOMESSA SUONENJOKELAISET KEHITYSVAMMAISET NYKYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Kaupungin järjestämät palvelut/ Palvelukeskus Väinölä Asumispalvelu Päivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä kesäaikainen päivähoito Avohuollonohjaus Avotyötoiminta Tukihenkilötoiminta Perhehoito Omaishoidon tuki Vammaispalvelulain mukaiset etuudet Erityishuoltopiirin järjestämät palvelut Kehitysvammapoliklinikan palvelut Palveluasuminen Päivätoiminta Lyhyt- ja pitkäaikaiskuntoutusjaksot Yksityiset palvelut Hoitokoti Poppeli Oy Hoivakoti Manteli Oy Lapinlahden Mari-Koti Oy Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perhelomitus Työtoiminta / Suonenjoen Rivertech ry KEHITYSVAMMAISTEN TUKIYHDISTYS VISIO VUOTEEN KEHITYSVAMMAHUOLLON SUUNNITELMA Palvelurakenne Asumispalvelut Palvelukeskus Väinölä Työ- ja päivätoiminta ja avotyötoiminta Tukihenkilötoiminta Omaisten tukeminen Yhteistyö tukiyhdistyksen kanssa SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE

3 1. JOHDANTO 3 Kunnan vastuu vammaispalvelujen järjestäjänä on keskeinen. Kuntien yleisestä sosiaalihuollon järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kunnan asukkailleen järjestämän sosiaalihuollon palvelujen ensisijaisena tarkoituksena on turvata kaikille kuntalaisille riittävät palvelut ensisijaisesti normaaleina sosiaalija terveydenhuollon peruspalveluina. Vammaisten henkilöiden oikeuksista toissijaisiin erityispalveluihin säädetään kehitysvammalaissa sekä vammaispalvelulaissa. Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistä varten maa on jaettu valtioneuvoston määräämiin erityishuoltopiireihin. Kehitysvammaisia henkilöitä oli Suomessa 1900-luvun lopussa noin Heidän määränsä kunnissa vaihtelee suuresti. Suonenjoella kehitysvammaisia oli yhteensä 79, eli 1,06 % väestöstä (7456), kun vastaava osuus koko maan väestöstä on noin 0,6 %. Suonenjoella omaisten kanssa asuvia kehitysvammaisia on 22. Kehitysvammaisten eliniän ennuste on kasvanut valtaväestön ennusteen mukaisesti. Suonenjoella on 16 yli 65-vuotiasta kehitysvammaista. Suonenjoen kaupungin kehitysvammahuollon suunnitelman tarkoituksena on kuvata koko nykyinen kehitysvammahuollon palvelujen kokonaisuus, joka sisältää kaupungin oman palvelutarjonnan, erityishuoltopiirin palvelut sekä yksityisilta palveluntuottajilta ostopalveluna hankittavat palvelut. Suunnitelma sisältää kehitysvammahuollon vision ja palveluketjukuvauksen vuoteen 2017 ja yksityiskohtaisen toimenpidesuunnitelman vuosille Suunnitelma ohjaa kaupungin kehitysvammahuollon kehittämistä ja toteuttamista. Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus vuoden 2017 alusta. Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan: Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueelle (sote-alue) ja palvelujen tuottamisvastuu kunnalla tai kuntayhtymällä. Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. 2. KEHITYSVAMMAHUOLLON HISTORIAA SUOMESSA Suomessa kehitysvammahuollolla on pitkät perinteet. Edvin ja Emma Hedman perustivat Suomen ensimmäisen kehitysvammalaitoksen - Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos - vuonna 1890 Hämeenlinnan seudulle. Sitä ennen hoitoa oli mahdollista saada vaivaistaloissa ja hospitaaleissa.

4 Vuonna 1880 voimaan tullut keisarillinen asetus määräsi kunnat huolehtimaan köyhien ja kroonisesti mielisairaiden hoidosta perustamalla köyhäintalojen yhteyteen erillisiä osastoja mielisairaille. Näin syntyivät kunnalliskodit, joissa hoitoa saivat vanhusten, köyhien ja mielisairaiden lisäksi tylsämieliset vielä luvun puolivälin jälkeenkin. Suomen Kirkon Sisälähetysseuran Vaalijalan hoitolat perustettiin vuonna 1907 ja Helsingin Diakonissalaitoksen Rinnekoti vuonna Vuonna 1947 ilmestyi Suomen ensimmäinen kehitysvammaisten laitoshuollon kehittämistä selvittäneen komitean mietintö, jossa kehitysvammaiset luokiteltiin viiteen ryhmään: kaksois- ja monivammaiset tylsämieliset, levottomat ja muuten vaikeasti hoidettavat kehityskyvyttömät tylsämieliset, hiljaiset ja suhteellisen helposti hoidettavat kehityskyvyttömät tylsämieliset, tottumiskykyiset tylsämieliset ja jossain määrin kehityskykyiset vähämieliset ja asosiaaliset vähämieliset. Vuonna 1958 säädetty vajaamielislaki loi Suomeen laajamittaisen keskuslaitosjärjestelmän erikoissairaanhoidon mallin mukaisesti. Jokaisessa läänissä piti olla paikkainen keskuslaitos ja lisäksi ruotsinkielisillä oma keskuslaitos. Jokaisen kunnan tuli ylläpitää vajaamielisrekisteriä. Kehitysvammaisia henkilöitä arvioitiin tuolloin olevan Kehitysvammaisten omaiset perustivat vuonna 1961 Kehitysvammaisten Tukiliiton (aluksi Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liitto), joka otti tehtäväkseen kehitysvammaisten ja heidän omaistensa etujensa ajamisen. Omaisten hoitotehtävää helpottamaan haluttiin lisää yhteiskunnan palveluja. Vuoden 1978 kehitysvammalaki toi laitoshoidon rinnalle avopalvelut. Asuntolaja työkeskustoiminnasta tuli kehitysvammahuollon keskeinen toimintamuoto. Kehitysvammahuoltona käynnistynyt harjaantumisopetus siirtyi vähitellen muun koulutoiminnan yhteyteen. Tavoitteeksi asetettiin mahdollisimman normaalin elämän turvaaminen kehitysvammaisille. Laitoshuoltoa kritisoitiin ja asiantuntijoiden keskusteluissa korostuikin kysymys laitoshuollon korvaamisesta asumispalveluilla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö perustettiin vuonna Kunnat, säätiöt ja yksityiset alkoivat 1990-luvulla toteuttaa kasvavassa määrin kehitysvammaisten erityispalveluja, joista vielä 1980-luvulla erityishuoltopiirit olivat huolehtineet. Kehitysvammaisten työtoimintaa pyrittiin järjestämään normaaleilla työpaikoilla ja Suomessa puhuttiin integroidusta suojatyöstä ja tuetusta työllistämisestä. Vammaisuus ruvettiin näkemään entistä useammin vammautuneen ja yhteiskunnan välisenä suhteena. Kehitysvammaisten ensimmäinen oma rekisteröity yhdistys, Me itse -yhdistys, perustettiin 1999 ja 2001 avattiin kehitysvamma-alan internet -portaali. EU julisti vuoden 2003 Euroopan vammaisten vuodeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2004 selvitysmiehen tekemään oikeudellisen esiselvityksen kehitysvamma- ja vammaispalvelulain yhteensovittamisesta ja nykyinen hallitus on ottanut ohjelmaansa lakien yhdistämisen. Vuonna 2009 voimaan tulleessa vammaispalvelulain muutoksessa säädettiin määräajat palvelutarpeen selvittämisen käynnistämiselle, palvelusuunnitelman laatimiselle ja päätöksenteolle. Lisäksi muutokset koskien henkilökohtaista apua 4

5 5 lisäsivät asiakasmääriä. Vammaispalvelulaissa on säädetty, että enimmäisaika päätösten tekemiselle on kolme kuukautta palvelun tai tukitoimen hakemisesta. THL:n vuonna 2010 vammaisten palveluja koskevaan kuntakyselyyn vastanneista kunnista noin 27 % ilmoitti, että vammaispalvelulain mukaisia palveluja vuonna 2010 saaneista alle neljäsosalle oli tehty palvelusuunnitelma. Kehitysvammalain mukaisia palveluja saaneiden tilanne oli parempi, sillä kaksi kolmasosaa vastanneista kunnista oli tehnyt suunnitelman vähintään 75 % asiakkaista. Vastanneissa kunnissa asiakkaista 57,7 % sai palveluja vain vammaispalvelulain perusteella vuonna Pelkästään kehitysvammalain perusteella palveluja sai 10,8 % ja pelkästään sosiaalihuoltolain perusteella 6 % asiakkaista. Vajaa viidennes vammaisasiakkaista sai palvelua kahden lain ja 8,9 % kolmen lain perusteella. Vammaisuuden vuoksi palveluja sai kaiken kaikkiaan 3 % vastanneiden kuntien väestöstä. 3. SUONENJOKELAISET KEHITYSVAMMAISET Suonenjoella on yhteensä 79 kehitysvammaista, joka on 1,1 % väestöstä, kuvio 1. Suonenjokelaisten kehitysvammaisten keski-ikä on 38 vuotta. KUVIO 1. Suonenjokelaisista kehitysvammaisista suurta asiakasryhmää edustavat kouluikäiset ja nuoret aikuiset. Tulevaisuudessa heille suunnattujen palvelujen, erityisesti asumispalvelujen ja mielekkään päivä-/työtoiminnan järjestäminen asettavat kehitysvammatyöhön merkittäviä haasteita. Päivähoidon merkitys on suuri kuntoutuksellisista syistä. Esikoulussa mietitään tulevaa koulupaikkaa ja lisätään kouluvalmiuksia. Peruskoulun loppupuolella suunnitellaan yksilöllisiä jatko-opintomahdollisuuksia ja niiden jälkeen avotyötoimintaan sijoittumista tai vaihtoehtoisesti päivä- tai työtoimintaa. Tässä vaiheessa on tarpeellista kartoittaa myös asumisen eri vaihtoehtoja.

6 Merkittävin kehitysvammapalvelujen asiakkaita koskeva muutos viime vuosina on ollut asiakkaiden ikääntyminen. Kehitysvammaisten toimintakyky ja palveluntarve muuttuvat samalla tavalla kuin muillakin ikäihmisillä. Suonenjokelaisista kehitysvammaisista isoa asiakasryhmää edustavat aikuiset ja vanhusikäiset kehitysvammaiset. Tulevaisuudessa asiakkaiden hoidontarve lisääntyy ja samanaikaisesti uudet kehitysvammaisten ryhmät, kuten lievästi kehitysvammaiset lastensuojeluasiakkaat, erilaisista neurologisista häiriöistä kärsivät ja mukautetun opetuksen käyneet nuoret, tarvitsevat kohdennettuja palveluja. Kehitysvammaisille kuuluvat kaikessa samat oikeudet ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet kuin valtaväestölle NYKYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Nykyinen palvelujärjestelmä koostuu kaupungin ylläpitämistä palveluista sekä yksityisiltä palveluntuottajilta ja kuntayhtymältä ostettavista palveluista. Kaupungin omat kehitysvammahuollon palvelut on keskitetty Palvelukeskus Väinölään. Lisäksi kaupunki järjestää tukihenkilötoimintaa ja avotyötoimintaa. Kaupunki ostaa kehitysvammaisten palveluasumista Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämältä Kuutinharjun palvelukeskukselta, Kahvimyllyn ja Pihlajarinteen Palvelukodeilta sekä asumispalveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Asumispalvelua ostetaan Hoitokoti Poppelista, Hoivakoti Mantelista, Lapinlahden Mari- Kodista sekä Perhe- ja palvelukodit Suomalaisesta. Laitoshoitoa, kuntoutusjaksoja ja poliklinikkapalveluja ostetaan Vaalijalan kuntayhtymältä, työtoimintaa Rivertech ry:ltä, perhelomitusta Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä sekä tilapäistä perhehoitoa yksityisiltä perhehoitajilta Kaupungin järjestämät palvelut/ Palvelukeskus Väinölä Kaupungin järjestämät kehitysvammahuollon palvelut on keskitetty Palvelukeskus Väinölään. Siellä toimii Suonenjoen kaupungin sosiaalikeskuksen alaisena kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettu 7-paikkainen asumispalveluyksikkö, päivätoiminta, koululaisten aamu- ja iltapäivähoito ja kesäaikainen kokopäivähoito sekä avohuollonohjaus. Palvelukeskuksessa on henkilökuntaa seuraavasti: johtaja, 3 asumispalvelun ohjaajaa, 2 päivätoiminnan ohjaajaa ja avohuollonohjaaja. Liite Asumispalvelu Asumispalvelu tarjoaa ohjattua asumista niille kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta päivittäisissä toimissaan. Asumispalveluissa on viisi yhden hengen huonetta ja kaksi yksiötä. Lisäksi asukkailla on käytössään yhteiset oleskelu-, keittiö- ja saunatilat. Väinölä sijaitsee Suonenjoen kes-

7 7 kustassa, ja kaikki keskeiset palvelut kuten terveyskeskus, pankki, apteekki, kaupat, kampaamo, kirjasto ja uimahalli sijaitsevat lähietäisyydellä. Asumispalveluissa henkilökunnan työvuorot ovat maanantaista perjantaihin klo 7-21, lauantaina ja sunnuntaina klo Koska asumispalveluissa ei ole yövalvontaa, kotipalvelun yöpartio käy 2-3 kertaa yön aikana. Tarvittaessa asukkaat voivat hälyttää yöpartion turvapuhelimella. Toiminnan tavoitteena on ohjata, tukea ja auttaa asukkaita mahdollisimman omatoimiseen ja itsenäiseen selviytymiseen arjen askareissa ja huolehtia asukkaiden henkilökohtaisista tarpeista. Asumispalveluissa pyritään siihen, että asukkailla on turvallinen olo, he tuntevat hallitsevansa omaa elämäänsä ja kokevat arjen mielekkääksi. Jokainen asukas saa omassa kodissaan yksityisyyden ja oman rauhan sekä toisaalta yhteisön, jossa toimia, ystäviä ja ihmissuhteita. Asumispalvelu on asukkaille pysyvä koti ja siksi on ensiarvoisen tärkeää luoda siitä ilmapiiriltään ja olosuhteiltaan mahdollisimman kodinomainen. Asumispalveluissa korostetaan asukkaiden osallisuutta ja vastuuta yhteisistä toiminnoista. Asuminen voi tarkoittaa myös valmentamista itsenäisempään asumiseen, jolloin toiminnan tavoitteet asetetaan siihen tähtääviksi Päivätoiminta Palvelukeskus Väinölässä järjestetään kehitysvammaisten päivätoimintaa viitenä päivänä viikossa. Ryhmäkoko vaihtelee päivittäin henkilöön. Kirjoilla on kaiken kaikkiaan 17 asiakasta. Ryhmässä on eri-ikäisiä asiakkaita nuorista aikuisista ikäihmisiin. Toimintapäivien määrä suunnitellaan asiakaslähtöisesti 1-5 päivään viikossa. Päivätoimintasuunnitelman avulla kartoitetaan asiakkaan toiveet, vahvuusalueet ja voimavarat yhdessä asiakkaan kanssa. Toiminnan tavoitteena on tuoda päiviin sisältöä, ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä sekä parantaa asiakkaan elämänlaatua onnistumisten ja erilaisten elämysten kautta. Tarvittaessa asiakkaille järjestetään päivätoimintaan kyyditys Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä kesäaikainen päivähoito Palvelukeskus Väinölän kautta järjestetään kehitysvammaisille lapsille ja nuorille hoitoa aamulla ennen koulun alkua ja iltapäivällä koulupäivän jälkeen 5 pv/viikossa. Koululaiset saavat välipalan ja tekevät läksyt ohjaajan kanssa. Heille järjestetään myös virikkeellistä toimintaa mm. askartelua, pelejä, leikkejä ja ulkoilua. Osalle lapsista/nuorista iltapäivähoito järjestyy Palvelukeskus Väinölän tiloissa ja osalle hoito järjestetään yksilöllisin ratkaisuin. Kokopäivähoitoa järjestetään kesäisin koulujen loma-aikoina.

8 Avohuollonohjaus 8 Avohuollonohjaus on kehitysvammalain perusteella annettavaa tukea ja ohjausta yksin tai kotona asuville kehitysvammaisille ja heidän perheilleen. Avohuollonohjauksen tavoitteena on selkiinnyttää kehitysvammaisen henkilön palveluntarpeita. Avohuollonohjaaja vastaa siitä, että jokaiselle kehitysvammaiselle kuntalaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmaan kirjataan ne avun, tuen ja kuntoutuksen muodot, joita perhe tai aikuinen asiakas tarvitsee selviytyäkseen arjesta. Palvelusuunnitelma tarkistetaan sovituin määräajoin. Palvelusuunnitelmaan voidaan tarkistaa, kun huomataan asiakkaan tarpeiden muuttuneen tai suunnitelman palvelujen muuttuneen epätarkoituksenmukaisiksi. Palvelusuunnitelma toimii myös pitkän tähtäimen suunnitteluvälineenä ja siitä voidaan ennakoida muuttuvia palvelutarpeita. Avohuollonohjaaja kartoittaa asiakkaiden yksilöllisiä päivä-, työ- ja avotyötoimintaratkaisuja. Avohuollonohjaaja vastaa avotyötoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta Avotyötoiminta Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työtoimintaa, jota tehdään tavallisella työpaikalla. Toimintapäivän pituus määräytyy työntekijän voimavarojen ja työnantajan tarpeen mukaan, kuitenkin enimmillään kuusi tuntia päivässä. Avotyötoiminnasta maksetaan kehotusrahaa. Vuonna 2013 Suonenjoella avotyötoimintaan oli sijoitettu 12 kehitysvammaista henkilöä. Kaupungin omissa yksiköissä toimii avotyöntekijöitä, joiden sijoituspaikkoina ovat urheilukenttä, Veljeskoti, Lintharjun koulu ja sisäisen postin kuljetus. Lisäksi avotyöntekijöitä on sijoitettu Suonenjoen seurakuntaan, Vanhamäen hyvinvointikeskukseen, Attendon hoivakotiin, Ravintola Mikkoon, Matkahuoltoon ja eri kauppaliikkeisiin. Avotyötoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta vastaa avohuollonohjaaja Tukihenkilötoiminta Tukihenkilö auttaa kehitysvammaista henkilöä virkistäytymisessä, harrastuksissa tai asioinneissa ja vahvistaa tuettavan selviytymistä arkisissa asioissa. Tukihenkilö ja tuettava sopivat etukäteen, mitkä ovat yhteistyön tavoitteet ja kuinka usein tavataan. Tukihenkilö voidaan palkata kouluikäiselle ja sitä vanhemmalle henkilölle, joka vaikeavammaisuuden, yksinäisyyden tai muun syyn vuoksi tarvitsee erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa. Kehitysvammaisen perhe voi itse etsiä tukihenkilön, jonka kanssa solmitaan tukihenkilösopimus ja jolle sosiaalilautakunta maksaa palkkiota ja kulukorvausta.

9 Perhehoito 9 Perhehoidossa asiakas asuu perhehoitajan yksityiskodissa tasavertaisena perheenjäsenenä. Asukas osallistuu kykyjensä ja mieltymystensä mukaan perheen jokapäiväiseen elämään. Palvelu voi olla pitkäaikaista tai tilapäistä. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Hänen on mahdollista saada työnsä tueksi täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Tällä hetkellä ei ole yhtään kehitysvammaista henkilöä pitkäaikaisessa perhehoidossa. Tilapäishoitona perhehoitoa käytetään tarpeen mukaan Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 937/2005) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja euromäärä ovat kunnan päätettävissä. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Erityisestä syystä hoito voi tapahtua myös hoitajan kotona. Omaishoidon tukea ei voida myöntää yksityiselle palveluntuottajalle. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Palveluina voidaan järjestää kotihoitoa, päiväkeskustoimintaa, lyhytaikaista laitoshoitoa tai antaa palveluseteleitä, joiden käyttö määritellään sopimuksessa. Omaishoitolaki sisältää tuen myöntämisedellytykset: 1) Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) Hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla; 3) Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuesta tehdään hoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimus on toimeksiantosopimus, jolloin hoitajalla ei ole työsopimuksen mukaisia loma-, päiväraha-, työaika- eikä muita etuuksia. Hoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsopimussuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan taikka huoltajaan. Sosiaalilautakunta vahvistaa vuosittain omaishoidon tuen myöntämisperusteet, liite 2. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jota myönnetään talousarvioon varatun määrärahan puitteissa.

10 Vammaispalvelulain mukaiset etuudet Vammaispalvelulain (380/1987) tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä palvelujen saamiseksi. Vammaiselle henkilölle on laadittava ilman aiheetonta viivytystä palvelusuunnitelma, jota on tarkistettava, jos palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia ja muutoinkin tarpeen mukaan. Vammaispalvelupäätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty. Vammaispalvelulaissa palvelut ja tukitoimet on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne palvelut ja tukitoimet, jotka ovat vaikeavammaisten henkilöiden tavanomaisessa elämäntoiminnassa heidän itsenäisen suoriutumisensa kannalta välttämättömiä. Näiden palvelujen ja tukitoimien osalta kunnalla on erityinen, sitova järjestämisvelvollisuus. Näitä palveluja ovat kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu ja palveluasuminen. Toiseen ryhmään kuuluvat ja palvelut ja tukitoimet, joita kunta järjestää talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa. Vammaispalvelulain mukaiset etuudet koskevat kaikkia vammaisia henkilöitä, myös kehitysvammaisia. a) Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Palvelua järjestettäessä on huomioitava vaikeavammaisen henkilön oma mieli-

11 11 pide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. b) Kuljetuspalvelu Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluihin kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Palvelu toteutetaan henkilön vamman edellyttämällä tavalla varustetulla inva-autolla tai tavallisella taksilla. Sosiaalilautakunta on vahvistanut kuljetuspalvelujen kriteerit , liite 3. c) Taloudelliset tukitoimet Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset korvataan, mikäli vammainen henkilö tarvitsee niitä tavanomaisista elämän toiminnoista selviytyäkseen. d) Tulkkipalvelut Tulkkipalveluja haetaan ja niistä päättää Kansaneläkelaitos Erityishuoltopiirin järjestämät palvelut Erityishuoltopiirin palveluja Savon alueella tuottaa Vaalijalan kuntayhtymä. Vaalijalan kuntoutuskeskus tarjoaa kehitysvammaisille - kuntoutusta, tutkimusta ja hoitoa - lyhyt- ja pitkäaikaisjaksoja ympärivuorokautisessa hoidossa - koulutusta ja konsultointia kehitysvamma-alan henkilöstölle - peruskoulu- ja jatko-opetusta vaikeimmin vammaisille - perheterapiaa - liikkuvat kuntoutuspalvelut Alueellisina palveluina - asumispalveluja: palvelukodit ja asunnot sekä asukkaiden omat kodit

12 12 - perhehoitoa: pitkä- ja lyhytkestoista perhehoitoa yksityiskodeissa ja perheryhmäkodeissa - työ- ja päivätoimintapalveluja: toimintakeskukset ja Savosettyöhönvalmennus-keskukset - tutkimusta ja neuvontaa: kehitysvammapoliklinikan palvelut Kehitysvammapoliklinikan palvelut Vaalijalan kuntayhtymän poliklinikoita ovat Pohjois-Savon poliklinikka Kuopiossa, Etelä-Savon poliklinikka Mikkelissä ja Keski-Savon poliklinikka Pieksämäellä. Poliklinikoiden toiminta perustuu perhekeskeiseen moniammatillisen työryhmän työskentelyyn. Työryhmään kuuluvat lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Myös puheterapeutin ja fysioterapeutin palvelut ovat saatavilla. Poliklinikan tavoitteena on antaa palveluja ja tukea kehitysvammaisille sekä heidän perheilleen ja antaa tukea / ohjausta myös lähityöntekijöille. Suonenjoki käyttää lähinnä Pohjois-Savon poliklinikan palveluja Kuopiossa. Poliklinikoiden vastaanotolle hakeudutaan joko suoraan, kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kautta tai keskussairaalan lähetteellä. Poliklinikoilla käsitellään niitä kehitysvammaisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä, joihin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolla ei ole mahdollisuutta vastata. Yleisimpiä palvelumuotoja ovat lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset tutkimukset ja selvitykset, erilaiset yleisen sosiaaliturvan edellyttämät lausunnot, kehitysvammaisuuteen liittyvä neuvonta ja ohjaus, perheiden jaksamisen tukeminen sekä koulutus. Palvelu on asiakkaille maksutonta, myös käynneistä aiheutuvat matkakustannukset korvataan Palveluasuminen Palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa jatkuvasti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti, mutta ei ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Palvelun tavoitteena on, että vammainen henkilö selviytyy asumisesta avopalvelujen avulla. Asiakas asuu palvelukodissa, palveluasunnossa tai tukiasunnossa. Suonenjoen kaupunki ostaa palveluasumista Vaalijalan kuntayhtymältä Kahvimyllyn ja Pihlajarinteen palvelukodeilta sekä Kuutinharjun palvelukeskukselta. Kahvimyllyn palvelukoti Vaalijalan kuntayhtymän Kahvimyllyn palvelukoti tarjoaa yövalvottua palveluasumista 14 kehitysvammaiselle asiakkaalle. Kahvimyllyn palvelukoti sijaitsee kauniissa pihamiljöössä Suonenjoen kaupungin läheisyydessä, matkaa keskustaan on vain yksi kilometri. Kahvimyllyn palvelukoti aloitti toimintansa toukokuussa Kahvimyllyssä on kaksi pienryhmäkotia, jotka asiakkaat ovat nimenneet Tiuhdiksi ja Viuhdiksi.

13 13 Molemmissa pienryhmäkodeissa asuu kuusi kehitysvammaista asiakasta, Tiuhdissa asuu jo ikääntyneitä kehitysvammaisia ja Viuhdissa vauhdista pitävät huolta nuoret ja keski-ikäiset asiakkaat. Pienryhmäkotien asiakkailla on käytössään omat huoneet, joissa kaikissa on oma suihku/wc-tila. Pitkänomaisen rakennuksen molemmissa päädyissä on lisäksi kaksiot, joissa asiakkailla on oma tupa-keittiö, makuuhuone ja suihku/wc. Lisäksi asiakkailla on käytössään yhteiset olohuonetilat, pieni toimintatila, ruokailutilat, keittiö ja sauna. Työntekijöitä Kahvimyllyn palvelukodissa on kymmenen. Henkilökuntaan kuuluu yhdeksän ohjaajaa ja 1 henkilökohtainen avustaja. Johtajan opintovapaan ajan Kahvimyllyn johtajana toimii Kuutinharjun johtaja (yhteisjohtajuus), lisäksi yhden ohjaajan toimenkuvaan kuuluu vastaavan ohjaajan tehtävät. Kahvimyllyn toimintaa ohjaa vahva näkemys asiakkaiden itsemääräämisoikeudesta ja tasavertaisesta yhteiskuntaan osallistumisesta vammaisuudesta riippumatta. Asiakkaita tuetaan omatoimisuuteen ja olemassa olevien omien voimavarojen käyttöön ottamiseen. Kahvimyllyssä toimitaan yhteisöhoidollisin periaattein, joka näkyy asiakkaiden vahvana osallistumisena yhteisön arkeen ja juhlaan. Asiakkaat kokoontuvat viikoittain ohjaajien kanssa yhteisökokoukseen, jossa keskustellaan avoimesti yhteisön asioista ja tulevaisuuden tapahtumista. Kahvimyllyn kaikille asiakkaille on laadittu Suonenjoen kaupungin toimesta palvelusuunnitelma, jossa on määritelty mm. kullekin asiakkaalle sopiva, hänen omista tarpeistaan lähtevä päivä/työtoimintapaikka. Kahvimyllyn asiakkaiden päivä/työtoiminta on järjestynyt Väinölän toimintakeskuksessa, Rivertechin suojatyökeskuksessa tai eri avotyöpaikoissa. Kulkeminen työ- ja päivätoimintapaikkoihin tapahtuu pääasiassa taksilla tai kävellen. Suurimmalla osalla asiakkaista on myös asumisvalmennuspäivä, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ohjatusti oman kodin siivoukseen ja omien asioiden hoitamiseen sekä kotona että kodin ulkopuolella. Kahvimyllyn palvelukodissa on lisäksi laadittu jokaiselle asiakkaalle oma yksilöllinen suunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Yksilöllisessä suunnitelmassa kuvataan tarkasti asiakkaiden palvelujen ja avun tarve ja mm. suunnitellaan asumiselle tavoitteet. Kahvimyllyn asiakkaat elävät aktiivista elämää osallistuen kodin ulkopuolisiin harrastuksiin Pihlajarinteen palvelukoti Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämä Pihlajarinteen palvelukoti tarjoaa ohjattua ja yhteisöllistä asumista erityistä tukea tarvitseville ihmisille, palvelukodissa ei ole yövalvontaa. Pihlajarinne aloitti toimintansa v.1989 ja sijaitsee Pieksämäen kaupungissa Yläristin kaupunginosassa kerrostalon yhdessä rapussa. Asumispaikkoja on 13, kolme yksiötä ja viisi kaksiota. Yhteisinä tiloina on kaksio. Turvallisuutta lisäämään asuntoihin on rakennettu automaattinen paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä. Palvelukodissa työskentelee kaksi ohjaajaa, palvelukodin johtaja toimii myös Lukkarin palvelukodin ja Länsirinteen toimintakeskuksen esimiehenä. Pihlajarinteen asukkaat käyvät arkipäivisin kodin ulkopuolella työ- tai päivätoiminnassa.

14 Ohjaajat tekevät pääsääntöisesti ilta- ja viikonloppu vuoroja jolloin he ovat parhaiten asiakkaiden tavoitettavissa. Palvelukodissa ei ole yövalvontaa. Yhteistyö Länsirinteen toimintakeskuksen kanssa on tiivistä esim. henkilöstö resursoinnissa. Palvelukodissa asukkaita tuetaan yhteisökasvatuksen periaatteiden mukaisesti omien asioiden hoitamisessa, mielipiteiden esille tuomisessa sekä vastuun kantamisessa. Ohjaamme asukkaita yksilöllisesti kaikessa asumiseen ja elämiseen liittyvissä asioissa hänen tarpeidensa mukaisesti. Tavoitteenamme on antaa asukkaille viihtyisä ja turvallinen koti, jossa on mahdollisuus olla omassa rauhassa tai viettää aikaansa muiden seurassa. Omaohjaaja toimii vastuuhenkilönä asukkaiden asioiden hoitamisessa sekä toiminnan ja vapaa-ajan suunnittelussa. Pihlajarinteen palvelukodin arvoina ovat: Ymmärtäminen ja vuorovaikutus; jolloin jokaisella asukkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi omilla vuorovaikutuskeinoillaan. Häntä arvostetaan yksilönä, hänen yksityisyyttään, itsemääräämisoikeuttaan, valintojaan ja päätöksiään kunnioitetaan. Vastuullisuus; Tarjoamme palveluita luotettavasti ja pitkäjänteisesti. Pihlajarinteen palvelukoti on asiakkaiden koti, heidän turvallista kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään, tarvittaessa käytetään ulkopuolisia tukimuotoja. Osaavuus; ammattitaitoinen henkilöstö on tietoinen asiakkaiden palvelu- ja kuntoutustarpeiden vaativuudesta, normalisaatio ja tasa-arvo ovat jokaisen ihmisen oikeuksia. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on jatkuvaa ja suunnitelmallista. 14 Palvelukodin laadullisina tavoitteina ovat yhteisökasvatuksen periaatteiden noudattaminen tukemaan asiakkaan osallisuutta ja vaikuttamista huomioiden yksilölliset tarpeet ja taidot sekä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Kuutinharjun palvelukeskus Kuutinharjun palvelukeskus sijaitsee lähellä Rautalammin kunnan keskustaa luonnonkauniilla paikalla, Äijäveden rannalla. Kuutinharju tarjoaa kodin 24 kehitysvammaiselle aikuiselle: autetussa asumisessa on 20 ja ohjatussa 4 henkilöä. Talossa on järjestetty yövalvonta. Asunnot ovat nykyaikaiset ja tasokkaat, kylpyhuonein varustetut. Osassa on keittiövarustus ja oma sisäänkäynti. Tavoitteenamme on tarjota asukkaille hyvä elämän arki yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Käytännössä se tarkoittaa asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, itsenäisyyden ja elämänhallinnan tuke-

15 15 mista, erilaisuuden kunnioittamista ja toiveiden kuuntelemista, mahdollisuutta osallistua koulutukseen sekä työ- ja päivätoimintaan. Yksi hyvän elämän peruskivi on turvallisuus. Se on meillä otettu huomioon siten, että kahteen rivitaloon on asennettu automaattinen paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä. Turvallisuus huomioidaan myös ympäristössä. Lisäksi pyrimme luomaan rauhallisen ja kiireettömän ilmapiirin. Kuutinharjussa työskentelee 15 ohjaajaa ja palvelukeskuksen johtaja. Johtaja hoitaa myös Kahvimyllyn johtajan tehtäviä ajalla Lisäksi yhden ohjaajan tehtäviin kuuluu vastaavan ohjaajan tehtävät. Ohjaajat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnon suorittaneita (lähihoitajia, kehitysvammaohjaajia ja sosionomeja). Yöllä asukkaista huolehtii yksi ohjaaja. Kaikille asukkaille on nimetty omaohjaaja, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti asukkaan asioiden hoidosta. Kullakin ohjaajalla on oma vastuualue, näitä ovat esim. ruokahuolto, lääkehuolto, työhyvinvointi, päivätoiminta ja turvallisuus. Parhaillaan olemme kehittämässä Diakin ammattikorkeakoulun kanssa Kuutinharjun oloihin soveltuvaa laatujärjestelmää, joka kattaa keskuksen palveluprosessien kuvauksen ja asiakaspalautejärjestelmän rakentamisen. Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtii Vaalijalan oma koulutuskeskus Myötätuuli. Parhaillaan on käynnistymässä asiakkaiden haastavaan käyttäytymiseen keskittyvä AVEKKI-koulutusohjelma jatkuu edelleen ylläpitokoulutuksina vuosittain. Myös AVEKKI konsultaatio palveluita saadaan tarpeen mukaan. Tavoitteenamme on tarjota asukkaille laadukasta elämänsisältöä toiminnan ja työn avulla. Elämänpiiriä laajennetaan kodin ulkopuolelle ja toisaalta etsitään uusia taitoja itsestä. Samalla arvioidaan kuntoutuksen etenemistä ja asetetaan tavoitteita. Kuntoutumisen seurannassa käytämme Kehitysvammaliiton kehittämiä toimintakykymittarina ( TOIMI) Virikkeitä ja elämyksiä saadaan mm. käsitöiden, puutarhan hoidon, retkien tai ratsastuksen parissa. Elämäniloa ja unelmia etsitään yksilöllisesti taiteen, musiikin sekä liikunnan avulla. Talon ulkopuolelle suuntautuvaa osallistumista helpottaa oman pikkubussin käyttömahdollisuus.

16 Päivätoiminta Päivätoiminta on tarkoitettu yksittäisessä asunnossa tai palvelukodissa asuvalle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee mielekästä ja kuntouttavaa toimintaa. Tavoitteena on kotona asuminen, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi, omaisten tukeminen sekä laitoshoidon tarpeen ennaltaehkäiseminen. Päivätoimintaan kuuluu tavanomainen päivärytmi, arkielämän taitojen opettelu, itsestään huolehtiminen, henkinen tuki ja vuorovaikutus, ohjattu toiminta, kerhotoiminta, retket ja tapahtumat sekä ruokapalvelu. Suonenjoen kaupunki ostaa Kuutinharjun palvelukeskukselta päivätoimintaa. Kuutinharjun tavoitteena on tarjota asukkaille laadukasta elämänsisältöä toiminnan ja työn avulla. Elämänpiiriä laajennetaan kodin ulkopuolelle ja toisaalta etsitään uusia taitoja itsestä. Samalla arvioidaan kuntoutuksen etenemistä ja asetetaan tavoitteita. Virikkeitä ja elämyksiä saadaan muun muassa käsitöiden, puutarhan hoidon, retkien tai ratsastuksen parissa. Elämäniloa ja unelmia etsitään yksilöllisesti taiteen, musiikin sekä liikunnan avulla. Lisäksi Suonenjoen kaupunki ostaa päivätoimintaa Länsirinteen toimintakeskukselta Pieksämäeltä. Toiminta-ajatuksensa mukaan Länsirinne tarjoaa ohjattua päivätoimintaa, joka nähdään asiakkaiden työnä. Tavoitteellinen toiminta on monipuolista ja yhteisöllistä, joka suunnitellaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Vision luova työyhteisö suuntaisesti kehitetään mm. luovien toimintamenetelmien käyttämistä työssä Lyhyt- ja pitkäaikaiskuntoutusjaksot Lyhytaikaisjakso on tarkoitettu kehitysvammaiselle henkilölle, joka tarvitsee ajoittain kokonaisvaltaista hoivaa, tukea ja kuntoutusta ympärivuorokautisesti kodin ulkopuolella. Pitkäaikaisjakso on tarkoitettu kehitysvammaiselle henkilölle, joka tarvitsee kokonaisvaltaista hoivaa ja tukea ympärivuorokautisesti. Tavoitteena on turvata riittävä huolenpito ja eri elämänalueet kattava mielekäs aktiivinen elämä. Lyhyt- ja pitkäaikaisjaksoihin kuuluu perushoito, terveyden- ja sairaudenhoito, päivätoiminta, kuntoutus- ja virkistyspalvelut sekä arkielämän taitojen opettaminen ottaen huomioon yksilölliset kyvyt ja tarpeet. Suonenjoen kaupunki ostaa kehitysvammaisten lyhyt- ja pitkäaikaisjaksoja Vaalijalan kuntayhtymältä. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuntoutusyksiköissä annetaan ympärivuorokautista hoitoa ja hoitojakson pituus riippuu asiakkaan tarpeista. Lyhytaikaisjaksolla voidaan tarkistaa muun muassa asiakkaan kuntoutussuunnitelma, lääkitys tai apuvälinetarve. Hoitojaksoja tarjotaan myös kotona tapahtuvan hoidon tueksi. Vaalijalan pitkäaikaishoidon kuntoutusyksiköillä on kullakin oma erityinen osaamisalueensa, johon henkilöstö saa jatkuvasti koulutusta. Kuntoutus ja hoito järjestetään asiakkaan kuntoutussuunnitelman mukaisesti yhteistyössä läheisten, lähiyhteisön ja kotikunnan kanssa. Kaikille tarjotaan myös päivä- tai työtoimintaa kuntoutusyksikön ulkopuolella. Asiakkaalle annetaan hänen henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisia erityispalveluja, joita

17 17 voivat olla esimerkiksi apuvälineiden käytön ohjaus, hammashuolto, opetus, psykologia, puheterapia, sosiaalityö ja toimintaterapia. Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa erityisosaamista on mm. seuraavilla aloilla: autististen kuntoutuksessa aistivammaisten kuntoutuksessa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kuntoutuksessa, kasvatustyössä ja opetuksessa haastavissa oppimisvaikeuksissa kommunikaation tukemisessa monivammaisten lasten, nuorten ja aikuisten kuntoutuksessa ja hoidossa asumisvalmennuksessa vanhenevien kehitysvammaisten hoivassa ja ohjauksessa Yksityiset palvelut Suonenjoki ostaa kehitysvammaisille kuntalaisilleen yksityisiä hoito- ja hoivapalveluja Hoitokoti Poppelista, Hoivakoti Mantelista, Lapinlahden Mari-kodista, Perhe- ja palvelukodit Suomalaisesta ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä sekä työtoimintaa Suonenjoen Rivertech ry:ltä Hoitokoti Poppeli Oy Hoitokoti Poppeli on ensisijaisesti kehitysvammaisille ja vammaisille tarkoitettu koti. Neljässä kodissamme, rivitalon tukiasunnot mukaan lukien, on yhteensä 31 asukaspaikkaa, joista mielenterveyskuntoutujille on kaksi paikkaa. Rivitalokaksioita on kolme, joissa on neljälle asukkaalle erityistuettua tukiasumispaikkaa. Vuoden 2009 Tammikuussa valmistuivat työ- ja päivätoimintatilat. Lisärakennuksen myötä tuli neljä asiakaspaikkaa lisää, yksilöllisesti omilla sisäänkäynneillä. Samalla päivitettiin kotien turvajärjestelmät, lisättiin mm. tallentava videovalvonta piha-alueelle. Kodissamme on ympärivuorokautinen hoito. Asumispalvelua kehitysvammaisille olemme tarjonneet vuodesta 1998 alkaen. Poppelin päärakennus valmistui vuonna Vanhat päivätoimintatilat valmistuivat vuoden 2003 alussa kotimme pihapiiriin. Nämä entiset päivätoimintatilat ovat jääneet asiakaskäyttöön uusien toimitilojen valmistuttua. Uusitussa päivätoimintatalossa on nyt kolme asukaspaikkaa. Ryhmäkoti Palmulan tilat valmistuivat vuoden 2005 alussa. Ryhmäkodissa on seitsemän asukaspaikkaa. Kotimme kaikki tilat on suunniteltu yksilöllisesti juuri kehitysvammaisten tarpeita ajatellen. Painotamme yksilöllisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta niin asumisessa kuin hoidossa yleensäkin. Toimintamme pohjautuu humaaniskristilliseen ihmiskäsitykseen. (Asukkaat saavat vapaasti harjoittaa kristillisyyttään mikäli haluavat sitä harjoittaa eli emme rajoita asukkaiden käyntiä kirkossa tai emme rajoita asukkaiden omaa uskoa. Emmekä rajoita asukkaita, jotka eivät usko. Asukkaiden toivomuksesta on käytössä ruokarukous ja iltarukous. Mikäli

18 18 asukas haluaa keskustella hengellisistä asioista, hänelle pyydetään keskusteluapua papilta. Kaikki tapahtuu asiakaslähtöisesti. Kehitysvammaisella on oikeus uskoa Jumalaan, mikäli haluaa.) Näemme ihmisen kokonaisvaltaisena, jolloin hänellä on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen osa-alueensa, jotka puolestaan ovat toiminnoissaan toisistaan riippuvaisia. Kaikki edellä mainitut alueet ovat yhtä tärkeitä ja niiden hyvinvoinnista riippuu koko ihmisen hyvinvointi. Kotimme asukkaat osallistuvat jokapäiväisiin kodin töihin kykyjensä ja omien toiveidensa mukaisesti. Heille järjestetään avotyöpaikoissa (normaali työ), päivätoimintatiloissa, kodin muissa tiloissa ja pihapiirissä sekä maalaistalossa monipuolista päivä- ja työtoimintaa. Jokaiselle asukkaalle suunnitellaan yhdessä asukkaan kanssa sopiva työ-, päivä- ja virkistys/viriketoiminta. Toiminta suunnitellaan yhdessä asukkaan kanssa, joten se on asukkaillemme mielekästä, motivoivaa ja kuntouttavaa. Koko henkilökunta toteuttaa laatukäsikirjan mukaista hoito-, ohjaus- ja kasvatustyötä sekä kuntoutusta kehitysvammaisten hyväksi Päivätoimintatalossa on puu- ja käsityöpuoli. Käsityöpuoli on avoinna arkisin klo Siellä mm. askarrellaan, kudotaan, musisoidaan, katsotaan elokuvia, kuntoillaan, leivotaan ja pidetään yllä kirjoitus- ja lukutaitoja sekä opetellaan tietokoneen käyttöä. Päivätoimintatilat toimivat myös harraste- ja juhlatiloina. Päivätoimintaan kuuluu myös ulkoilu sekä kaupungilla asioimisen harjoittelut. Asioimista, keittiötöitä ja vaatehuoltoa harjoitellaan asumisvalmennuspäivinä. Pikkukeittiön tavoitteena on opettaa itsenäistyviä nuoria valmistamaan ruokaa, itsenäisesti leipomaan ja muita kodinhoitoon liittyviä taitoja. Pikkukeittiössä on yhtä aikaa oppimassa yksi tai joskus kaksi asukasta. Kotitöiden tavoitteena on tukea asukasta omatoimiseen kodin hoitamiseen, kodin ilmapiirin säilyttämiseen, yhteisen tekemisen tuoman ilon jakaminen ja jokaisen asukkaan tärkeyden arvostaminen. Miesten työpajatoiminnan tavoitteena on järjestää mielekästä miesten työtä. Työpaja on auki 9-15 joka arkipäivä, ellei ole jotain tilaustöitä muualla. Tilaustöinä tehdään muuttokuormia, kivien keräämistä pelloilta, marjojen keräämistä, lumitöitä, polttopuiden tekoa ja polttopuiden kuljetusta sekä tukkukuorman haku perjantaisin. Työtoiminnassa tehdään mm seuraavia tuotteita: lintujen ruokintalautoja, puulastoja, puunkantotelineitä, pannunalusia, katu- ja auton lumiharjojen tuunausta, linnunpönttöjä, katiskoja jne. Avotyön tavoitteena on antaa asukkaille tärkeyden tunteen, itsetunnon kohottaminen ja kuntouttaa asukkaita mahdollisimman normaaliin elämään. Opiskeluun liittyy myös opettelu koulumatkojen itsenäiseen kulkemiseen sekä sosiaalisten taitojen oppiminen. Opiskelu tapahtuu Poppelista käsin. Poppelista on ohjaaja mukana opiskelun alkuvaiheessa sekä tarvittaessa Hoivakoti Manteli Oy Hoivakoti Manteli on eri-ikäisille kehitysvammaisille tarkoitettu koti, joka antaa ympärivuorokautista valvottua hoitoa, kuntoutusta ja ohjausta. Mantelissa on 12 paikkaa eri kunnista sijoitetuille kehitysvammaisille. Hoivakoti Manteli sijaitsee Suonenjoella, Hulkkolan kylällä. Kauniin ja rauhallisen luonnon ympäröimään hoivakotiin on Suonenjoen keskustasta matkaa vain 16 kilometriä.

19 Hoivakoti Mantelin tehtävänä on ylläpitää jo opittuja taitoja ja ottaen huomioon kehitysvammaisuuden tason, myös kehittää niitä. Toiminta pohjautuu asukkaan yksilöllisyyden huomioimiseen ja kunnioittamiseen. Hoivakodissa opetellaan yhdessä vastuun kantamista, yhteisössä toimimista ja muiden huomioon ottamista. Sosiaalinen kuntoutus eli harraste- ja viriketoiminta kuuluvat myös olennaisena osana hoitoon. Mantelissa on työtilat, jossa jokainen voi harjoittaa käden taitojaan. Ohjattua työtoimintaa on neljänä päivänä viikossa. Kerran viikossa on asiointipäivä Suonenjoelle, jolloin asukkaat voivat hoitaa asioitaan. Hoivakodista tehdään myös matkoja ja retkiä sekä käydään konserteissa ja elokuvissa. Mantelissa noudatetaan selkeää päivä- ja viikko-ohjelmaa, joka selkeyttää asukkaan kykyä havainnoida tulevia tapahtumia Lapinlahden Mari-Koti Oy Lapinlahden Mari-Koti Oy tarjoaa ympärivuorokautista, täysin autettua asumis-, kuntoutus- ja hoivapalvelua kehitysvammaisille asiakkaille. Mari-Kodissa toimitaan yhteisöhoidollisesti perus- ja erityistarpeiden tyydyttämiseksi. Kodinomaisessa ympäristössä opetellaan kaikkia oman itsensä ja yhteisössä asumiseen liittyviä taitoja. Pääpaino toiminnassa on hyvä ja laadukas, normaali elämä. Virkistys- ja työtoiminnot suunnitellaan yksilöllisesti. Ympäröivä luonto ja pihapiiri tarjoavat luontaisen ympäristön monipuoliseen toimintaan eri vuodenaikoina. Mari-Koti toimii vuonna 1994 valmistuneissa ja vuonna 2004 laajennetussa palvelukotiasumista varten suunnitelluissa tiloissa, joissa on otettu huomioon kodikkuus, paloturvallisuus, kestävyys, siivottavuus ja helppokulkuisuus. Asiakaspaikkoja on 16 henkilölle. Asiakkaiden käytössä on pääsääntöisesti yhden hengen huoneita, ja kaikki huoneet on suunniteltu liikuntaesteisille asiakkaille. Kaikkien käytössä ovat lisäksi ruokailutilat, askartelu/oleskeluhuone, puulämmitteinen sauna, kauneudenhoitohuone poreammeineen sekä pyykinpesu ja kuivaustilat. Valmistamme itse ruuan omassa keittiössämme, myös siivous-, vaatehuolto ja lääkehuolto toteutetaan omassa yhteisössämme. Organisaatiokulttuurimme on tasavertaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteisötoimintaa. Keskeisimpänä ajatuksenamme on asiakkaiden ja henkilökunnan välinen ja keskinäinen tasavertaisuus yhteisön jäseninä. Organisaation päätöksentekoa ohjeistaa ajatus yhteisön ja sen jäsenten hyvinvoinnista, yleisestä ja yhteisestä edusta ja perustehtävämme toteutuminen. Päätöksentekoa ohjaavat yhteiset arvot, lait ja etiikka. Asukkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen yksilölliset erityispiirteensä huomioidaan. Toiminnassa noudatetaan selkeää, strukturoitua päivä- ja viikko-ohjelmaa ja kaiken toiminnan tavoitteena on edistää asiakkaan toimintakykyä sekä tukea asiakasta omatoimisuuteen kaikissa päivittäisissä toimissa. Asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet otetaan huomioon hänen osallistuessaan yhteisön toimintaan ja tavoitteena on tarjota asiak-

20 20 kaalle mahdollisuus viettää hyvää ja aktiivista arkipäivää turvatussa ympäristössä. Jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja, joka perehtyy kokonaisvaltaisesti asiakkaidensa elämäntilanteeseen Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy tuottaa autettua, ohjattua ja tuettua asumispalvelua kehitysvammaisille henkilöille. Kodeissamme on yhteensä n. 40 asumispaikkaa. Hoitotyötä ohjaa yhteisöllisyys sekä vihreän hoivan ajattelu (green care). Arvostamme yksilöllisyyttä, omaa osallisuutta elämänpolkujen suunnittelussa sekä luonnon ja maaseutuympäristön suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä hoivatyön toteuttamisessa. Hoivahistoriaa kertyy reilut 20 v. Yrityksen omistavat Vuokko ja Juhani Suomalainen. Vuokko on yrityksen toimitusjohtaja ja taloushallinnosta vastaa Juhani. Jokaisella yksiköllä on oma vastuuhenkilö, johtava ohjaaja. Kaksi pojistamme on kouluttautunut hoitoalalle ja työskentelevät yksiköissämme. Kaikki kotimme ovat pienyksikköjä, joissa paikkaluku on suurimmassakin kodissa vain 10. Työryhmämme on moniammatillinen (sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosionomi, sosionomi-diakoni, yhteisöpedagogi taideterapeutti, ekonomi, laitosmies) Kuopion Päivärannassa sijaitsee kaksi pientä perhekotia. Perhekotien asukkaat ovat koulua käyviä nuoria sekä nuoria aikuisia. Perhekodin läheisyydessä sijaitsee tukiasuntoja, jossa tarjoamme ohjattua ja tuettua asumista omille perhekodin nuorille ja myös ulkopuolelta tuleville. Riistavedellä, Savulahden kylällä sijaitsevat palvelukodit Vilhola, Veeruska, Ryhmäkoti Juuliska sekä taidetalomme Tuulia. Palvelukoti Vilholan asukkaat ovat kypsiä aikuisia. Veeruskassa ja Ryhmäkoti Juuliskassa asustaa nuorempaa väkeä. Toimimme yhteisöhoidon periaattein ja kehitämme omaa vihreää hoivaamme. Kotimme sijaitsevat maaseudun rauhassa 30-km Kuopiosta, omalla 20-hehtaarin tilalla järven rannalla. Maaseutu ympäristöineen ja eläimineen tarjoaa loistavat mahdollisuudet toiminnallemme. Palvelukotiemme päivä- ja viriketoiminta on osin yhteistä. Jokainen voi osallistua kykyjensä mukaan tilamme puutarhan/ympäristön hoitoon, taide- sekä eläintoimintaan. Meillä on oma taideterapeutti, joka työskentelee Tuuliassa kolmena päivänä viikossa. Hän ohjaa maalausta, savitöitä ja kudontaa. Muina päivinä Tuuliassa järjestetään ryhmiä ja työtoimintaa. Ratsastuskenttämme on kaikkien asukkaidemme käytössä. Osa asukkaista ratsastaa itsenäisesti, mutta suurin osa harrastaa talutusratsastusta. Tallitoiminta on liittänyt meidät tiiviisti kyläyhteisöön, sillä monet kyläläiset ovat kiinnostuneita ratsastuksesta ja eläimistämme Haluamme tarjota asukkaillemme kodinomaisen, turvallisen yhteisön ja verkoston. Asukkaillamme on mahdollisuus elää täysipainoista osallistuvaa elämää niin kaupungissa kuin maallakin. Kuopiossa on moninaiset kouluttautumis- ja harrastusmahdollisuudet sekä työharjoittelupaikkoja nuorillemme. Hyödynnämme ympäröivää luontoa kaikissa toiminnoissamme ja hoidamme hevosia, alpakoita, lampaita ja muita pieneläimiä.

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMA- HUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMA- HUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMA- HUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Sosiaalilautakunta 2008 Sosiaalilautakunta 2012 Sosiaalilautakunta 2015 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUONENJOKELAISET

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Kuopion kaupunki TIEDOTE 1(5) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2011 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma

KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma KOTIKULLAN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHON Toimintasuunnitelma Tominta-ajatus ja tavoitteet Tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia heidän kasvatustyössään sekä mahdollistaa vanhempien

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 17.12.2014 98 LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Yleistä Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot