Suomen Potkunyrkkeilyliitto ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

2 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ KOULUTUSTOIMINTA NUORISOTOIMINTA YLEISTÄ TOIMINTA GRADUOINTITOIMINTA YLEISTÄ KOULUTUS VYÖKOKEET ALUETOIMINTA VALMENNUSTOIMINTA KILPAILUTOIMINTA YLEISTÄ KANSAINVÄLINEN KILPAILUTOIMINTA KANSALLINEN KILPAILUTOIMINTA TUOMARITOIMINTA AIKUIS- JA KUNTOLIIKUNTATOIMINTA VIESTINTÄ SISÄINEN VIESTINTÄ ULKOINEN VIESTINTÄ TALOUS JA VARAINHANKINTA... 9

3 1. YLEISTÄ Potkunyrkkeilyn harrastus Suomessa kasvaa edelleen. Tämä tasainen jo vuosia jatkunut tasainen kasvu on hyvä osoitus siitä, että potkunyrkkeily on vahvasti mukana Suomen liikuntakentässä. Vuonna 2013 liittoon liittyi neljä uutta jäsenseuraa. Seuroissa järjestettävien peruskurssien osallistujamäärät ovat säilyneet edellisten vuosien tasolla tai jopa hivenen kasvaneet. Liiton palkattomaan vapaaehtoistyöhön perustuvalla luottamusmiesjohdolla ei ole juurikaan mahdollisuuksia hallinnoida laajempaa järjestötoimintaa, ellei kenttätyöhön kyetä palkkaamaan ketään avuksi. Tämän johdosta jatkamme vuonna 2011 aloitettuja yhteistyöneuvotteluja muiden kamppailulajiliittojen kanssa kyetäksemme muodostamaan suuremman kokonaisuuden. Tämä mahdollistaisi pienen lajiliiton palkata ensimmäinen työntekijä, mikä edistäisi toimintojen pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Toiminnan painopiste on jatkossakin nuoriso- ja koulutustoiminnan edistämisessä. Toimintaa pyritään suuntaamaan seuroissa pääosin lajin riviharrastajille. Liitolla ei ole ollut vielä varaa palkata ketään hoitamaan käytännön töitä kentällä. Tästä syystä kehittämistoiminta on haasteellista ja vaatii liiton hallituksen jäseniltä ja valiokuntaaktiiveilta suurta panostusta. Liitossa on toteutettu tarkoituksella ylijäämäisiä tilikausia, jotta on saatu kerättyä varoja puskuriksi taseeseen. Vuonna 2014 jatketaan hivenen alijäämäisellä budjetilla, jolla pyritään jatkamaan kaikkien keskeisten toimintojen aktivoimista kentällä. Panostukset toteutetaan aktivoimalla useampia henkilöitä lyhytkestoisiin toimeksiantotehtäviin korvaamalla heille syntyneet matkakulut. Vuoden 2014 keskeisiä tavoitteita on jatkaa etenkin nuorten harrastus- ja kilpailutoiminnan kehittämistä, sekä kehittää sekä sisäistä että ulkoista viestintää muun muassa parantamalla tiedon välitystä liiton nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. Lajin turvallisuutta pyritään pitämään yllä ohjaajien koulutuksella harrastajalisenssin antaman vakuutusturvan lisäksi. Pyrkimyksenä on tarjota leirien ja koulutusten kautta jäsenseurojen ohjaajille virikkeitä monipuolisten, turvallisten ja kehittävien harjoitusten ohjaamiseen, jonka avulla kykenemme pitämään harrastajia lajin parissa pidempään. Valmennusosaamisen lisäämisellä pyritään kehittämään kilpailutoimintaa. Vuonna 2014 koulutustoiminnan kehittäminen säilyy edelleen yhtenä liiton keskeisimpänä tavoitteena. Koulutuksessa panostetaan ohjaaja-, valmentaja- ja 1

4 tuomarikoulutuksiin. Osallistumme kamppailulajien yhteiseen III-tason valmentajakoulutukseen yhdessä muiden lajiliittojen kanssa. Liitto käynnistää myös oman valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen (VOK), jonka tavoitteena on kehittää valmentajien ja ohjaajien osaamista eri tasoilla. Kansainvälisessä kilpailutoiminnassa panostetaan edustusjoukkueen koon kasvattamiseen ja osallistutaan keskeisiin arvokilpailuihin. Kansainvälistä yhteistyötä etenkin lähimaiden kanssa pidetään edelleen aktiivisena. SM-kilpailut järjestetään sekä aikuisille että junioreille. Kansallisia kilpailuja pyritään järjestämään kilpailukaudella aktiivisesti eri puolilla Suomea. Aloitteleville kilpailijoille järjestetään otteluita noviisisäännöillä, jotka madaltavat kynnystä kilpailemisen aloittamiseen. Vuonna 2014 tavoitteena on saada kaksi mitalia EM-kilpailuista. Lisäksi tavoitteena on lähettää ottelijoita myös nuorten MM-kilpailuihin, joista tavoitteena on yksi mitali. Suomen Potkunyrkkeilyliitto on sitoutunut noudattamaan kansallisia ja kansainvälisiä dopingsäännöksiä ja suhtautuu vakavasti niiden noudattamiseen. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry tekee dopingtestejä itsenäisesti. Liiton toiminnan kehittämistyötä jaetaan valiokunnille, jotta jäsenseurojen aktiiveja saadaan enemmän mukaan liiton toimintaan ja heidän näkemyksiään otettua monipuolisesti huomioon. Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Ry (VALO:n) kanssa toteutettu pienten lajiliittojen yhteinen lajipalvelutoimisto on mahdollistanut peruspalveluiden tuottamisen jäsenseuroille ja harrastajille. Tavoittelemamme kamppailulajiliittojen yhteistyön tiivistämisen ideana on synnyttää isompi kokonaisuus, jonka myötä voisimme palkata henkilön kehittämään lajitoimintaa. Näin toimimalla voimme varmistaa jatkuvuuden perustoimintojen osalta ja mahdollistaa monipuolisen osaamisen viemisen läpi koko harrastajakentän. Tämä takaa lajin monipuolisen kehittymisen ja tätä kautta turvaamme myös kansainvälisen kilpailumenestymisen jatkon. Olemme varautuneet hankkeeseen omalta osaltamme toteuttamalla ylijäämäisiä tilikausia. 2

5 2. KOULUTUSTOIMINTA Suomen Potkunyrkkeilyliitto jatkaa koulutustoiminnan kehittämistä pääosin vapaaehtoispohjalta. Kehittämistoiminnassa keskeisenä toimijana on koulutusvaliokunta yhdessä liiton hallituksen kanssa. Koulutustoiminnassa tullaan huomioimaan erityisesti tiedon avoin jakaminen kouluttajien kesken, jotta henkilöiden vaihtuessakin valmennus- ja koulutusosaaminen säilyy liitossa. Koulutustoiminta jakautuu neljään selkeästi eriytettyyn osa-alueeseen, jotka ovat ohjaajakoulutus, valmentajakoulutus, tuomarikoulutus ja graduointikoulutus. Osallistumme vuonna 2014 kamppailulajien yhteiseen 3. tason valmentajakoulutukseen yhdessä muiden lajiliittojen kanssa. Liitto käynnistää myös oman valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen (VOK), jonka tavoitteena on kehittää valmentajien ja ohjaajien osaamista eri tasoilla. 1. ja 2. tason koulutusohjelmia pyritään järjestämään 1-2 kappaletta vuoden 2014 aikana. Jäsenseurojen ohjaajia kannustetaan osallistumaan koulutukseen. Koulutuksia järjestetään sekä urheiluopistoissa että alueittain seurojen tiloissa, jotta koko jäsenkunnan osallistuminen koulutukseen olisi paremmin mahdollista. Tuomarien peruskursseja tullaan järjestämään alueittain jaettuna 2 3 kappaletta ja lisäksi järjestetään tuomarien jatkokoulutuskursseja tarpeen mukaan. Graduointikoulutukset toteutetaan liiton suurleirien yhteydessä. Liiton sisäistä viestintää pyritään kehittämään, jotta voimme täysmääräisesti hyödyntää liiton tarjoamaa koulutustoimintaa. Tavoitteena on tarjota kaikille liiton jäsenseuroille ja niiden jäsenille mahdollisuus kehittää ja kouluttaa itseään mahdollisimman monipuolisesti omilla ehdoillaan. Myös VALO:n alueellisten järjestöjen sekä muiden järjestöjen koulutustapahtumia pyritään käyttämään hyväksi ja tiedottamaan niistä liiton www-sivujen ja seuratiedotteiden välityksellä. 3

6 3. NUORISOTOIMINTA 3.1 Yleistä Harrastajamäärän kasvu keskittyy edelleen nuorten harrastajien määrän lisäämiseen, ja vuoden 2014 yksi keskeinen tavoite on edelleen panostaa nuorisotoimintaan. Nuorille harrastajille etenkin harjoittelun turvallisuus ja liikunnallisten perusvalmiuksien rakentaminen ovat ensisijaisen tärkeitä ja ne huomioidaan ohjaajien koulutuksissa. 3.2 Toiminta Leirejä järjestetään niin valtakunnallisesti kuin alue- ja paikallistasollakin. Kilpailukynnystä madalletaan tarjoamalla aloitteleville kilpailijoille noviisisäännöillä käytäviä otteluita. Ottelupareja sovittaessa nuoret ottelevat pääsääntöisesti keskenään ja nuorille järjestetään omat SM-kilpailut. Jäsenseuroja kannustetaan edelleen harjoittamaan nuorisotoimintaa. Aikuisillekin suunnattujen yleisten alkeiskurssien alaikärajaksi suositellaan 13 vuotta, jotta nuorten määrä lajin parissa saataisiin kasvuun myös niissä seuroissa, joissa ei ole erillisiä junioriryhmiä. Liitolla on tavoitteena lähettää ottelijoita vuoden 2014 nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin. Näin pyritään turvaamaan kilpailutoiminnan menestyksen jatkuvuus. 4. GRADUOINTITOIMINTA 4.1 Yleistä Graduointivaliokunta edistää ja valvoo Suomen potkunyrkkeilyn tasoa ja vyökoeohjesäännön noudattamista, ja tarpeen tullen puuttuu ohjesääntörikkomuksiin. Rikkomuksia seuraavia toimenpiteitä ovat huomautus ja törkeissä tapauksissa vyökoearvojen myöntämisoikeuden poistaminen sääntöjä rikkoneelta henkilöltä. Graduointivaliokunta vastaa vyökoejärjestelmän yhdenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta. Graduointivaliokunta pitää luetteloa liiton hyväksymistä vyöarvoista. 4

7 4.2 Koulutus Graduointivaliokunnan koulutusvastuualue jakautuu tekniikkakoulutukseen ja graduointikoulutukseen. Tekniikkakoulutuksessa päähuomio on vuosittaisessa vyötekniikkaleirissä. Graduointikoulutus pidetään vuoden aikana tarpeen mukaan. Graduoitsijat kasvattavat mahdollisuuksien mukaan potkunyrkkeilytietouttaan myös ulkomailla järjestettävissä koulutustapahtumissa. 4.3 Vyökokeet Graduointivaliokunta järjestää mustan vyön kokeen kesäleirillä sekä ruskean ja sinisen vyön kokeita kaikkien kansallisten suurleirien yhteydessä. Keltaisen, oranssin ja vihreän vyön kokeita järjestetään kansallisten suurleirien lisäksi myös seura- ja aluetasolla. Graduointivaliokunta pitää kirjaa graduointioikeuksista. Graduointioikeuden ehtona on samana tai edellisenä vuotena käyty graduointikoulutus sekä vyökoeohjesäännön noudattaminen. 4.4 Aluetoiminta Alempien vöiden graduointitilaisuuksia järjestetään vuosittain paikallistasolla arviolta noin , joita pitävät graduointivaliokunnan hyväksymät mustat vyöt. Alueellisia teemaleirejä järjestetään liiton jäsenseuroissa vuosittain noin 25 30, joissa ohjaajina toimivat liiton hyväksymät kouluttajat. 5. VALMENNUSTOIMINTA Edustusjoukkueen valmennustoimintaa jatketaan vuonna 2014 yhdessä ryhmässä. Päävalmentaja vastaa toistaiseksi sekä miesten- että naisten edustusjoukkueen valmennuksesta ja käyttää tarvittaessa apuvalmentajia. Liitto nimeää edustusjoukkueen valmentajan vuosittain. Eturivin potkunyrkkeilijöille pyritään edelleen antamaan liiton kustannuksella kerran vuodessa mahdollisuus osallistua arvokilpailuihin, mikäli näytöt riittävät. Päävalmentaja ohjaa edustusjoukkueen leirejä. Seuravalmentajia ja lupaavia tulevaisuuden kilpailijoita pyritään saamaan osallistumaan edustusvalmennusleireille, jolloin uusin valmennustietämys välittyy myös heille. Liitto järjestää neljä suurleiriä: talvileirin, kevätleirin, kesäleirin ja syysleirin. Leirien ohjaajiksi rekrytoidaan edellisten vuosien tapaan ulkomaalaisia huippuvalmentajia. 5

8 Ulkomaalaisten ohjaajien lisäksi pyritään käyttämään hyväksi suomalaisten menestyneiden potkunyrkkeilijöiden valmennusosaamista. Vierailevien valmentajien hankinnassa tähdätään mahdollisimman monipuolisen potkunyrkkeilytietämyksen saantiin. 6. KILPAILUTOIMINTA 6.1 Yleistä Laadukas valmennustoiminta on edellytys kilpailuissa menestymiselle. Yleisenä kansallisena tavoitteena on edellisten vuosien tapaan otteluiden määrän ja tason kasvattaminen, etenkin tarkoituksena on saada lisää kansainvälisen tason ottelijoita. Pyrkimyksenä on rakentaa polku junioritoiminnan kautta mestaruusotteluihin. Kilpailutoiminnan ohjesäännön noudattamista valvotaan mahdollisuuksien mukaan. Ohjesäännön pohjalta järjestetään koulutustilaisuuksia halukkaille seuroille myös aina tarvepohjaisesti. Aloittelevia ottelijoita pyritään ohjaamaan puhtaaseen ja monipuoliseen ottelutyyliin. Tämän lisäksi kehäottelumuotoihin osallistumista kannustetaan tarkoitusta varten vuonna 2012 käyttöönotetuilla aloittelijoille suunnatuilla noviisisäännöillä. 6.2 Kansainvälinen kilpailutoiminta Kansainvälinen kilpailutoiminta kanavoituu jatkossakin ensisijassa WAKOn (World Association of Kickboxing Organizations) sekä sen kansallisten lajiliittojen järjestämiin kilpailuihin osallistumiseen. Yhteistyötä pyritään tekemään tiiviisti etenkin lähimaidemme kanssa. Full Contact, Low Kick ja K1-ottelumuodoissa edustusvalmennusryhmän päätavoitteena ovat WAKO:n EM-kilpailut sekä juniorien MM-kilpailut. Kansainvälisiä amatööripotkunyrkkeilyliittoja on muutamia, joista WAKO on laajin. WAKO on lisäksi Sport Accordin jäsen. Liitto tekee amatööritasolla yhteistyötä pelkästään WAKOn ja sen kansallisten lajiliittojen kanssa. Ammattilaisten puolella toimitaan ensisijaisesti WAKOn sisarjärjestö WAKO-PRO:n alaisuudessa. Kansainvälisesti osallistutaan WAKOn World Cup -kilpailuihin, Baltic Open -turnaukseen Tallinnassa sekä mahdollisuuksien mukaan Latvia Open -turnaukseen. 6

9 Liiton hallitus päättää kilpailijoiden lähettämisestä kaikkiin kansainvälisiin kilpailuihin ennalta sovittujen kriteerien perusteella. 6.3 Kansallinen kilpailutoiminta SM-kilpailut järjestetään keväällä 2014 Low-Kick-ottelumuodossa sekä aikuisille että junioreille. Vuoden 2015 SM-kilpailut järjestetään K-1-säännöillä. Osallistujien määrää pyritään kasvattamaan lisäämällä säännöllistä salikilpailutoimintaa. Kilpailukalenteri pyritään valmistelemaan mahdollisimman hyvissä ajoin, jotta ottelijoille on helpompi laatia harjoitusohjelmat. Arvokilpailujen karsintaturnauksia ovat kansalliset kilpailut, SM-kilpailut, erikseen nimetyt WAKOn World Cup -kilpailut, Baltic Open sekä muut merkittävät turnaukset ja edelliset arvokilpailut. 7. TUOMARITOIMINTA Tuomaritoiminnassa keskitytään edelleen uusien tuomareiden kouluttamisen ohella nykyisten tuomareiden jatkokouluttamiseen. Tästä vastaa hallituksen nimeämä tuomarivaliokunta. Koulutusten avulla tullaan varmistamaan, että säännöt tulkitaan yhdenmukaisesti. Tämän varmistamiseksi aktivoidaan liiton alueita ja seuroja lähettämään osallistujia alueellisille tuomarikursseille ja aikaisemmin koulutettuja tuomareitaan jatkokurssille. Myös tuomaritoiminnassa on tärkeää jatkuvuuden turvaaminen ja osaamisen siirtäminen uusille tuomareille. WAKOn kansainvälisille tuomarikursseille pyritään lähettämään ainakin yksi kokenut kansallinen tuomari. Tavoitteena on lisätä WAKOn kansainvälisten tuomarilisenssien määrää, sillä jatkossa ei ole mahdollista toimia tuomarina arvokilpailuissa, ellei ole riittävää kokemusta ja näyttöjä. Pyrimme säilyttämään suomalaisen edustajan WAKOn kansainvälisessä tuomarivaliokunnassa. 7

10 8. AIKUIS- JA KUNTOLIIKUNTATOIMINTA Vuoden 2014 aikana jatketaan liiton aikuis- ja kuntoliikuntatoiminnan kehittämistä. Toimintavuoden aikana pyritään kouluttamaan uusia ohjaajia, jonka tavoitteena on viedä potkunyrkkeilyä kuntoliikuntamuotona myös muille harrastuspaikoille kuin perinteisille potkunyrkkeilysaleille. Näin voitaisiin lisätä kuntosaliliikunnan monipuolisuutta ja harrastusvaihtoehtoja. Kuntoliikuntatoiminnassa on tärkeää eriikäisten harrastajien tarpeiden huomioiminen sekä turvallisuus ja monipuolisuus. 9. VIESTINTÄ 9.1 Sisäinen viestintä Sähköisesti jaettu seuratiedote ja liiton nettisivut ovat vakiinnuttaneet asemansa virallisena sisäisen tiedotustoiminnan muotoina. Nettisivujen kehittämistä jatketaan. Sivuille rekisteröidyn laskurin mukaan kävijöitä on kuukaudessa noin kappaletta. Viestintää pyritään tehostamaan hyödyntämällä sähköisiä viestintämenetelmiä aiempaakin tehokkaammin. Perinteisten paperimuotoisten seuratiedotteiden lähettämistä jatketaan. Seuratiedotteen ohella pyritään kehittämään myös muuta jäsentiedottamista. Näin toimimalla liitto kykenee paremmin informoimaan harrastajiaan tehokkaammin kaikesta ajankohtaisesta. Lisäksi lajipalvelutoimiston toimistonhoitaja on päivittäin tavoitettavissa toimistoaikana. Yhteystietojen päivitystä pyritään siirtämään VALOn kanssa yhteistyössä ylläpidettyyn sporttirekisteriin. 9.2 Ulkoinen viestintä Potkunyrkkeilyn lajitietämystä pyritään tiedottajan avulla lisäämään julkisissa tiedotusvälineissä. Vuoden 2014 aikana pyritään aktiivisesti tiedottamaan lajin saavutuksista tiedotusvälineille. Samoin kilpailuja ottelutulokset pyritään saamaan tiedotusvälineisiin ajantasatietona. Liiton nettisivuilla julkaistaan lajiuutisia sekä ylläpidetään ajantasaista tapahtumakalenteria ja kilpailutuloksia. 8

11 10. TALOUS JA VARAINHANKINTA Suomen Potkunyrkkeilyliiton talous perustuu edelleen pääasiallisesti omaan varainhankintaan sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavaan valtionapuun. Oman varainhankinnan määrää kasvatetaan aktivoimalla liiton jäsenseuroja hankkimaan lisää henkilöjäseniä. Oman varainhankinnan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten kannalta on edelleen tärkeää, että kaikki harrastajat rekisteröityvät. Liiton passien ja lisenssivakuutusten myyntiä pyritään tehostamaan. Lajin luonteen ja turvallisuuden vuoksi lisenssivakuutus on säädetty pakolliseksi, viimeistään silloin kun aloittaa lajin harrastamisen peruskurssin jälkeen. Lisenssivakuutuksen ottamista pyritään valvomaan tehokkaammin. Liiton T-paitojen markkinointia jatketaan ja näin lisätään yhteenkuuluvuutta sekä samalla parannetaan liiton varainhankintaa. Pienlajiliittojen yhteisesti palkkaaman toimistosihteerin henkilöstökulut ja toimiston vuokra ovat merkittävämmät menoerät vuoden 2014 aikana. Toimistopalveluiden tarve on säilynyt ennallaan. Lajipalvelutoimisto on kyennyt suoriutumaan tehtävistään hyvin. WAKO:n EM-kilpailut tulevat olemaan kilpailutoiminnan merkittävin menoerä. Kilpailuihin lähetetään ottelijat, joilla on menestymismahdollisuus, heidän tarvitsemansa huoltojoukot sekä yhdestä kahteen tuomaria, liiton taloustilanteen mukaan. 9