Suomen Krikettiliitton 2013 toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 SUOMEN KRIKETTILIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2013

2 Suomen Krikettiliitto keskittyy vuoden 2013 toiminnassaan seuraaviin osaalueisiin: Juniorikriketin pelaajamäärien kasvattamiseen uuden erityislyhyen Street20 -peliformaatin avulla Keravalla sijaitsevan Suomen ensimmäisen kansainväliset kriteerit täyttävän krikettikentän rakentamisen loppuun saattamiseen Krikettiseurojen vahvistamiseen kehittämällä hyvien käytänteiden jakamista Suomen krikettimaajoukkueen kansainvälisten turnausten välivuotena panostetaan säännölliseen harjoitteluun, leireilyyn ja pelitason nostamiseen; osana suomalaisen huippu-urheilun muutosprojektia tarjota sekä nykyisille kriketinpelaajille sopiva urheilijanpolku että lajia yhtenä vaihtoehtona maanlaajuisesti suomalaisille nuorille Junioritoiminnan ja -valmennuksen kehittäminen Valmentajavierailut kouluilla sekä koulujen väliset ottelut, turnaukset ja tapahtumat Suomen Krikettiliiton olemassa olevan kouluvalmennuksen vapaaehtoisohjelman avulla lajin esittelyä on jatkettu useissa kouluissa, erityisesti isommissa kaupungeissa. Vuonna 2012 toiminta kehittyi siihen pisteeseen, että Krikettiliitto palkkasi junioritoimintaa vetäämään ja kehittämämään osa-aikaisen päävalmentajan. Vuonna 2013 Krikettiliiton junioritoimintaa jatketaan edelleen panostamalla säännölliseen harjoitteluun ja peliohjelmaan. Yhteistyötä jatketaan Eestin Krikettiliiton kanssa järjestämällä yhteisiä projekteja, kesäleiri sekä pelimatkoja alle 18-vuotiaille pelaajille. Hyvin onnistuneen sisäkauden 2012 seurauksena, Krikettiliitto tarjoaa jälleen junioripelaajille mahdollisuuden kehittää taitojaan osallistumalla Liiton järjestämään sisäkrikettiliigaan (joulukuu huhtikuu 2013). Keravan kansallisella krikettikentällä järjestetään kesällä 2013 vuotuinen maanlaajuinen kesäleiri, johon on mukaan kutsuttu junioripelaajia sekä valmentajia myös Virosta. Sekä poikien että tyttöjen/naisten joukkueet osallistuvat kesällä 2013 Krikettiliiton kehitysliigaan.

3 Alla kuva, FinEst naisten peli Keravan kansalliskrikettikentällä elokuussa 2012: Suomen Krikettiliitolle myönnettiin jälleen Kansainvälisen Krikettiliiton Euroopan kehitysohjelman (International Cricket Council Europe, ICCE) tukea erityisprojektille vuodelle Tämän kertainen projekti keskittyy intensiiviseen lajiin tutustuttamiseen eteläsuomalaisissa kouluissa. Krikettiliitto vahvistaa edelleen yhteistyötään Keravan kaupungin liikuntatoimen kanssa; osana tätä yhteistyötä kehitetään pelaajapolkua junioreille, joka johtaa kouluista säännölliseen lajitoimintaan Keravan kansallisella krikettikentällä. Uuden pelimuodon rantautuminen Suomeen Kansainvälisen Krikettiliiton lajin globaalin kehittämisen ja kasvamisen tukipilaireihin kuuluva uusi pelimuoto, Street20, on päätetty ottaa myös Suomen Krikettiliiton ohjelmaan vuonna Ohjelman toteuttamiseen ICCE on jo myönnetty osittaista tukea. Suomi on yksi vain kuudesta Euroopan maasta, jotka on valittu mukaan ohjelmaan; ICCE:n jäsenmaita on Euroopassa 31. Tämä uusi ohjelma on suunniteltu monivuotiseksi. Jotta ohjelma voidaan toteuttaa kokonaisuudessan, haemme tukea myös OKM:ltä. Street20 on kriketin pikapeli, joka kestää kokonaisuudessan noin 30 minuuttia. Monissa kouluissa on tänä päivänä käytössä pitkiä nk. siesta-välitunteja, jonka aikana voisi mainiosti pelata tätä peliä esimerkiksi välituntikerhona; kokeiluluonteisesti peliä onkin jo vedetty joissakin helsinkiläisissä kouluissa syksyllä 2012 ja vastaanotto on ollut innostunutta. Peliä varten riittää normaali koulun liikuintasali, tai vaikka ulkokoripallokenttä, yksinkertaisetut pelivälineet ja tennispallo sekä 6 pelaajaa joukkueseen. Krikettiliitto on jo palkannut yhden henkilön tätä projektia varten, ja toinen henkilö palkataan vuoden alussa.

4 Seurojen junioritoiminnan laajentaminen Syksyllä 2012 pidettiin Kuortaneen urheiluopistolla kaikkien aikojen laajin krikettivalmentajien peruskurssi; osallistujia oli 20. Osa kurssin sisältöä käsitteli seurojen junioritoiminnan kehittämistä ja yhteyttä Suomen Krikettiliiton kouluohjlemaan. Aiemmin mainittu kriketin kouluohjelma on herättänyt laajaa kiinnostusta eri tahoilla krikettiä kohtaan, mutta toistaiseksi se on liittynyt pääasiassa sisäkrikettiin johtuen lajiin sopivien ulkoolosuhteiden puuttumisesta. Keravan krikettikenttä sijoittuu sopivasti pääkaupunkiseudun kupeeseen (n. 30 min. ajo-/junamatka mm. Helsingin keskustasta), ja palvelee hienosti siten myös eteläisen Suomen asutuskeskuksia Tuusulaa, Järvenpäätä, Hyvinkäätä, Keravaa itseään ynnä muita lähikuntia. Näin ollen Krikettiliitolla tulee olemaan mahdollisuus tarjota juniorivalmennusta, - pelejä ja -leirejä myös ulko-olosuhteissa maan tiheimpään asutulla seudulla. Tämänhetkiseen junioritoimintaan kuuluu kouluissa tapahtuvat tutustumis- ja esittelysessiot, kerhotoiminta sekä Krikettiliiton säännölliset juniorivalmennukset. Kiinnostuksen lisäännyttyä junioritoimintaa kohtaan Krikettiliitto aloittaa alkavalla 5-vuotiskaudella ohjelman, joka innostaa seuroja aktiivisemmin osallistumaan junioritoiminnan kehittämiseen. Vanhempien tuki ja kiinnostus lajin tukemiseen ja eteenpäinviemiseen on koettu erittäin tärkeäksi ja siihen panostetaan myös tulevaisuudessa. Keravan kansallisen krikettikentän valmistuminen Keravan kansallisen krikettikentän kehittäminen on jatkunut vuonna 2012 ja tämä krikettikeskus toimi pääareenana koko ulkokauden, toukokuun alusta syyskuun loppuun, niin krikettiliigoille kuin junioreiden ja maajoukkueenkin leireille. Kansainvälisen Krikettiliiton (ICC) rahoituspäätös siirtyi vuoden 2012 loppupuolelle, mistä seurasi, että kerhotalon rakentamisen aloitus viivästyi. Myönnetty euron tuki tarkoittaa kuitenkin sitä, että kerhotalo on pystyssä ulkokauden 2013 aikana. Keravan KrikettiKenttä on myös keskeinen tekijä Krikettiliiton tavoitteessa luoda ja kehittää lajissa edistymisen polku koulujen pihoilta krikettikentille.

5 Alla kuva, Keravan kansalliskrikettikenttä käytössä kesällä 2012: Ja pelikauden jälkeen, Keravan kansalliskrikettikenttä marraskuu 2012: Kansainvälinen toiminta Viimeisen neljän vuoden aikana yhteistyö Tanskan Krikettiliiton kanssa on toiminut hyvin ja pyrimme vahvistamaan lajin kehitystyötä yhdessä jatkossakin. Lisäksi yhteistyötä jatketaan niin Eestin Krikettiliiton kuin Ruotsin Krikettiliitonkin kanssa, joiden kanssa vuoden 2012 aikana aloitettiin useita uusia projekteja lajin kehittämiseksi. Kesällä 2013 pidetään naapurimaiden keskinäinen turnaus Keravalla. MM-turnauspolku Maajoukkue osallistui syyskuussa 2012 Kreikassa pidettävään Euroopan 2. divisioonan MMkarsintaan kuuluvaan turnaukseen, jossa pelasi 12 maata. Tiukan harjoittelun ja kovan työn tuloksena Suomi pelasi kaikkien aikojen parhaan turnauksensa ja play off paikka jäi kiinni yhdestä niukasta häviöstä. Koska edellisestä johtuen vuosi 2013 on ICC-turnauksien välivuosi, harjoittelun ja leirien merkitys kasvaa valmistauduttaessa vuoden 2014 turnaukseen, jotta peliesitysten taso jatkuu yhä parempaan suuntaan.

6 Valiokuntatoiminta Suomen Krikettiliiton puheenjohtajan Andrew Armitagen työ Kansainvälisen Krikettiliiton ICC:n kehitysvaliokunnassa ja 60 affiliaatti-jäsenmaan maailmanlaajuisena edustajana jatkuu vuonna Tämän tärkeän tehtävän avulla Suomen Krikettiliitto pystyy verkostoitumaan kansainvälisesti ja saamaan arvokasta tietoa siitä, miten kriketti kehittyy lajina maailmanlaajuisesti. Koulutustoiminta Tuomaritoiminta Suomella on tällä hetkellä 1 edustaja Kansainvälisen Krikettiliiton Euroopan tuomaripaneelissa. Krikettiliitto pyrkii kannustamaan myös muita tuomareita vastaavaan aktiivisuuteen. Krikettiliitto järjesti keväällä 2012 kaksi kansainvälisen liiton hyväksymää tuomarikurssia, joilta valmistui 28 uutta liigatuomaria. Tuomarikoulutuksen käyneitä krikettituomareita on nyt Suomessa kaikkiaan 147. Uusia aktiivisia tuomareita koulutetaan vuonna kahdella järjestettävällä tuomarikurssilla. Valmennustoiminta Suomen Krikettiliiton valmennuksen kehitysohjelma keskittyy edelleen vuonna 2013 pääasiassa kahdelle alueelle, junioreiden valmentamiseen sekä seurojen valmennuksen kehittämiseen; lisäksi halutaan varmistaa tämän tavoitteen saavuttaminen huolehtimalla riittävästä resurssista. Vuonna 2012 Krikettiliitto järjesti uudentyyppisen valmennuksen peruskurssin, jossa koulutettiin 20 uutta krikettivalmentajaa. Tällä hetkellä Suomessa on 64 koulutettua 1-tason ja 6 2-tason aktiivivalmentajaa, jotka palvelevat niin seuroja kuin liiton projektejakin. Seurojen kehittämistoiminta Krikettiliitto jatkaa strategiaansa, jonka mukaan tulevien vuosien aikana kiinnitetään huomiota vahvasti jäsenseurojen kehittämiseen ja lisäämiseen; tämä edellyttää kuitenkin lisäresurssin löytämistä tähän tarkoitukseen. Seuroja on nyt kaikkiaan 23. Seuroille tehdyn vaatimuslistan avulla pyrimme auttamaan seuroja entistä ammattimaisempaan organisointumiseen niin pelikentällä kuin sen ulkopuolella vuoden 2013 aikana. Jokaisella seuralla tulisi olla seuraavan kahden vuoden aikana 3-4 Krikettiliiton järjestämän koulutuksen käyneitä tuomareita sekä valmentajia. Lisäksi liitto kannustaa seuroja yhteisöllisyyteen, mm. esittelemällä lajiaan julkisissa tapahtumissa omalla kotipaikkakunnallaan. Kriketti on viime vuosina levinnyt maanlaajuiseksi urheilulajiksi, mutta kehittämistyötä lajin tunnettavuudessa on vielä paljon.

7 Suomen Krikettiliiton 5-vuotisvisio ( ) Suomen Krikettiliiton 12-vuotisen olemassaolon aikana kriketti on lajina levinnyt koko maahan, neljän jäsenseuran liitosta on kasvanut 18 seuran liitto vuoden 2010 alussa (2012 lopussa seuroja on 23), jonka pohjoisin jäsenseura tällä hetkellä on Oulussa. 5-vuotiskauden aikana Krikettiliitto visioi seuraavaa: Jäsenseurojen määrä nousee 30:een. Seurojen organisaatio on kehitetty tarkoituksenmukaisemmaksi kouluttamalla liiton tuella jäsenseurojen aktiiveja niin hallinnointiin, valmennukseen kuin tuomaritoimintaankin. Tällä koulutuksella on saatu luotua seuratoimintaan pitkäjännitteisyyttä. Liigatoimitsijoiden kouluttaminen on vakiintunut jokavuotiseksi. Sisä- ja ulkoliigoilla on omat organisaationsa. Ainakin alemmissa divisioonissa pelataan alueelliset alkulohkot. Valmentajakoulutus on alemmilla tasoilla siirtynyt liitolle; 2-tasosta ylöspäin toimitaan yhteistyössä muiden Euroopan maiden kanssa. Yhteistyö Suomen eri urheiluopistojen kanssa on vakiintunut alempien tasojen valmentajakoulutusta voi saada mm. liikunnanohjaajakoulutuksen yhteydessä. Muita yhteistyötapoja ovat leirien ja koulutusten vetäminen ym. Maajoukkue on noussut 105 maan rankinglistalla Kansainvälisen Krikettiliiton uudessa turnausstruktuurissa sijalle 70 nykyiseltä sijalta 86. Tämä on edellyttänyt ammattimaisen valmennuksen ja säännöllisen harjoittelun jatkamista ja kehittämistä nykyiseltä hyvältä pohjalta. Suomeen on saatu pysyvästi alueellisia junioriliigoja, joita pelataan talvella sisällä ja kesällä turnausmuotoisesti ulkona. Tämän liigatoiminnan seurauksena on voitu aloittaa ikäkausimaajoukkuetoiminta ja osallistua eri puolilla Eurooppaa pidettäviin juniorimestaruusturnauksiin; erityisesti tyttöjen maajoukkue on päässyt pitkälle ja osallistunut 1-2 Euroopan-laajuiseen turnaukseen. Junioreiden alueelliset kesäleirit yhdessä muiden urheilulajien kanssa ovat vakiintuneet. Keravan kansallisen krikettikeskuksen lisäksi pääkaupunkiseudulle on saatu toinen nurmikenttä lajille, ja muualle Suomeen on valmistunut tai valmistumassa myös oma krikettikeskus (mahdollisesti yhteistyössä pesäpallon tai muun urheilulajin kanssa). Koska kriketti on Suomessakin monikansallinen laji, Krikettiliitolla on aktiivinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa, jonka kautta suomalaiset ja maahanmuuttajat ovat yhdessä päässeet toimimaan urheilun piirissä. Vision toteuttaminen edellyttää, että eri tehtävien resurssointi liiton sisällä on varmistettu ja riittävä taloudellinen tuki myös ulkopuolelta on taattu. Suomen Krikettiliiton hallitus,

8