JULKISUUSKÄSIKIRJA. Kuvana oikeuden vaaka.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JULKISUUSKÄSIKIRJA. Kuvana oikeuden vaaka."

Transkriptio

1 JULKISUUSKÄSIKIRJA 2019 Kuvana oikeuden vaaka. POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, HELSINKI Puh , Faksi

2 SISÄLLYS 1. YLEISET ASIAT Yleiset periaatteet Julkisuuslain soveltamisala ja suhde muihin säädöksiin Käsitteitä Tietoaineisto Viranomainen Viranomaisen asiakirja Mitkä eivät ole viranomaisen asiakirjoja? Sisäisen työskentelyn asiakirjat Salassapitovelvollisuus Asiakirjasalaisuus ja tietojen salassapito Vaitiolovelvollisuus Salassapitoa määrittävät ehdot Esitutkinta-aineisto Syyteharkinta-aineisto - Oikeudenkäyntiasiakirja Asiakirjajulkisuus ja yleisöjulkisuus Asiakirjan julkiseksi tuleminen Viranomaisen valmisteluasiakirjat Harkinnanvaraisesti julkinen asiakirja Osittain salassa pidettävä asiakirja ja tietoaineisto Yleisöjulkisuuden perusteella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta Asianosaisjulkisuus Asianosaisen määrittely Asiamiehen ja avustajan oikeus tiedonsaantiin asianosaisjulkisuuden perusteella Edunvalvojan oikeus tiedonsaantiin Asianosaisjulkisuuden sisältö Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen julkisuuslain perusteella Erittäin tärkeä yleinen etu Lapsen etu tai erittäin tärkeä yksityinen etu voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta Asian selvittämiselle aiheutuva haitta Asian käsittelyvaihe voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta Viranomaisen asema oikeudenkäynnissä voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta Ulosottotietojen sisältö voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta Rikosasian erityistilanteet asianosaisjulkisuuden rajoittamisessa Julkisuusarvioinnissa oleva asiakirja tai tieto Salassapitosääntely... 27

3 Mitä salassapito- ja vaitiolovelvollisuus tarkoittaa? Julkisuuslain salassapitoperusteista Salassapitoperusteiden sisällöstä Salassapidon kohteena olevat asiaryhmät Ehdottomasti salassa pidettävät asiaryhmät Salassapito-olettama - salassa pidettävät asiaryhmät Julkisuusolettama - salassa pidettävät asiaryhmät Salassa pidettävien tietojen käsittely Salassa pidettävät yhteystiedot ja muut vastaavat tiedot Rekisteröidyn tarkastusoikeudesta Poliisin henkilöstön vaitiolovelvollisuus ja vaitiolo-oikeus Viranomaisen mahdollisuudet antaa salassa pidettäviä tietoja Viranomaisen oikeus antaa tietoa toiselle viranomaiselle Salassapidolla suojaa saavan suostumus tietojen luovuttamiseen Poliisin oikeus saada tietoja salassapito-velvollisuuden estämättä Salassapidon päättyminen ja salassapidon moninkertaisuus Tietopyynnöt ja tietojen antaminen Tietopyynnöt ja tietojen antaminen yleisöjulkisuuden perusteella Tietopyynnöt ja tietojen antaminen asianosaisjulkisuuden perusteella Toimivaltainen viranomainen Tietojen antamisesta päättäminen Käsittelyn määräajat Käsittelyn siirtäminen toiselle viranomaiselle Tietojen antamistavat Tietojen luovutuksista perittävät maksut Muutoksenhaku Tietojen luovuttaminen tieteellistä tai historiallista tutkimusta varten Hallintoasioista valittaminen Yleistä Asian saattaminen viranomaisen ratkaistavaksi Valittaminen hallinto-oikeuteen Viestintä viranomaisen toiminnasta HALLINNOLLISET ASIAT Yleistä Taloushallinto ja toiminnan suunnittelu Nimitykset ja valintaprosessit Virkamiehen taloudelliset asiat ja palkkausasiat Muut palvelussuhteeseen liittyvät asiat Viranomaistoiminnan sisäinen valvonta Sisäinen tarkastus Hallintokantelut ja muut laillisuusvalvonta-asiat... 62

4 Hallintokantelut Muut valvonta-asiat Hallinnollisten asiakirjojen asianosaisjulkisuus Hankinnat Julkisiin hankintoihin liittyvien asiakirjojen julkiseksi tuleminen Salassa pidettävien hankintojen asiakirjat ja salassa pidettävien tietojen käsittely Asianosaisjulkisuus julkisissa hankinnoissa Liikesalaisuudet julkisissa hankinnoissa TURVALLISUUSASIAT JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TIETOJÄRJESTELMÄT JA REKISTERISOVELLUKSET LUPAHALLINTO Yleistä lupahallinnon julkisuusasioista Ampuma-aseasiat Yksityinen turvallisuusala Poliisihallitus, Turvallisuusalan valvonta Poliisilaitokset Keskeisiä havaintoja salassa pidettävästä materiaalista Arpajaishallintoasiat Matkustusasiakirja-asiat KV- JA EU-AINEISTOT VIRKA-APUPYYNNÖT ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA Yleistä ennalta estävästä toiminnasta Salassapidosta ennalta estävässä toiminnassa VALVONTA- JA HÄLYTYSTOIMINTA Yleistä valvonta- ja hälytystoiminnan julkisuudesta ja salassapidosta Hätäkeskustietojärjestelmän tiedot Muistiinpanot sekä kamera- ym. tallenteet valvonta- ja hälytystoiminnassa (julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tietoaineistot) Esitutkinta-aineisto sekä sakkoasiakirjat valvonta- ja hälytystoiminnassa Radioliikenne Poliisilakiperusteinen kiinniotto ja sitä koskeva pakkokeinopöytäkirja (YJT-KIP) Operatiivisen toiminnan tarkastus tai muu valvontatoimi Poliisin suorittamien tehtävien kuvaaminen (paikan ja alueen eristäminen) Poliisin suorittamien tehtävien kuvaaminen ja äänittäminen Kuvaamisen alueellinen rajoittaminen... 81

5 Kuvaamisen kieltäminen yksityisyyden suojan perusteella Salassa pidettävä tieto kuvaamisen rajoittamisen perusteena Äänittämisen kieltäminen Poliisitoiminta, kuvaaminen ja eristäminen Taktiset ja tekniset tiedot valvonta- ja hälytystoiminnassa POLIISITUTKINTA JULKISUUSLAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA Poliisitutkintaa poliisilain ja erityislainsäädännön perusteella Kuolemansyyntutkinta poliisitutkintana Palonsyyntutkinta poliisitutkintana Kadonneen henkilön etsintää koskeva tutkinta poliisitutkintana Työtapaturmatutkinta poliisitutkintana Ulkomaalaislain mukaisen tutkinta poliisitutkintana ja muut ulkomaalaisasiat Liiketoimintakiellon valvominen poliisitutkintana Ampuma-aselain mukainen tutkinta poliisitutkintana Lähestymiskiellon edellytysten tutkinta poliisitutkintana SUOJELUPOLIISIN JA POLIISIN VÄLINEN YHTEISTYÖ SALAISTEN TIEDONHANKINTA- JA PAKKOKEINOJEN JULKISUUS JA SALASSAPITO Yleistä salaisista tiedonhankinta- ja pakkokeinoista Salaiset pakkokeinot Salaiset tiedonhankintakeinot Poliisimiehen vaitiolovelvollisuus ja vaitiolo-oikeus salaisista tiedonhankintakeinoista Tietolähdetoiminnan julkisuus Tuomioistuimelle esitettävät vaatimukset Asianosaisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen ESITUTKINTA RIKOSPROSESSIN OSANA Rikosprosessia sääntelevä julkisuuslainsäädäntö Asianosaisjulkisuus rikosasiassa Rikosasian asianosaiset ja asianosaisjulkisuus Alaikäisen ja vajaavaltaisen tiedonsaantioikeus asianosaisena Edunvalvojan oikeus tiedonsaantiin rikosasiassa Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen esitutkinnassa Tietojen luovuttaminen rikosasiassa vakuutusyhtiölle Tietojen antamisesta päättäminen, kun pyyntö asianosaisjulkisuuden perusteella Yleisöjulkisuus rikosasiassa muita kuin asianosaisia koskevana Esitutkinta-aineistoa koskevasta salassapitosääntelystä Esitutkinta-aineiston yleisestä salassapidosta Esitutkinta-aineisto itsenäisenä tai osana toisessa rikosasiassa...115

6 Tietojen antaminen esitutkinta-aineistosta ennen salassapidon päättymistä Tietojen salassapidon suhde tietojen antamisen tapaan Tiedottaminen rikostutkinnasta esitutkinnan aikana Ilmaisukielto asianosaiselle tai muulle esitutkinnassa läsnä olleelle Esitutkinta-aineistoa koskevasta salassapidosta Asianomistajan henkilöllisyys Rikostutkinnan rekisterit, henkilötuntomerkkitiedot ja tunnisteet Poliisin taktiset ja tekniset menetelmät Liike- ja elinkeinosalaisuudet Henkilöä koskevat tiedot Asianosaisten vuositulot, kokonaisvarallisuus taikka tuet tai etuudet Ulosottotiedot Eri palveluiden asiakkuudet Terveydentilaan liittyvät tiedot Seksuaalinen suuntautuminen Oikeuspsykiatrinen mielentilatutkimus Eri rekistereissä olevat tiedot Henkilökohtaiset olot Arkaluonteinen yksityiselämä rikosasiassa Rikoksen uhria koskevat tiedot Lastensuojeluilmoituksen tiedot Ilmoittajan tiedot Erilaiset yhteystiedot Henkilötunnus Hätäkeskustallenne Kuolemansyyn selvittämistä koskeva aineisto Asianosaisen suostumuksen merkitys lääkärinlausunnon tilaamisessa Poliisin ja syyttäjän yhteistyö Poliisirikostutkinnan erityispiirteitä Pakkokeino-oikeudenkäynnit esitutkinnan aikana Asian siirtyminen rikosprosessissa eteenpäin Syyteharkinnan aika Rikosasian oikeudenkäynnin julkisuutta koskevasta sääntelystä Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus Suljettu käsittely rikosasiassa Tietojen antaminen esitutkinta-asiakirjoista oikeudenkäynnin aikana tai sen jälkeen LIITTEET...138

7 JOHDANTO Julkisuuskäsikirjan tavoite on kuvata poliisitoimintaan liittyvien tietojen julkisuutta mahdollisimman kattavasti säännösten suuresta määrästä ja soveltamistilanteiden vaihtelevuudesta huolimatta. Käsikirjaan on haluttu kerätä poliisitoiminnan kannalta keskeisinä pidettyjä julkisuuskysymysten ratkaisu- ja tulkintaohjeita. Tämän käsikirjan yhtenä tavoitteena on helpottaa virkamiehiä arvioimaan asioiden ja tietojen julkisuutta ja soveltamaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki, JulkL) yhdenmukaisesti, kun esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti samanlaisissa tilanteissa yksittäisiä kansalaisia tulisi kohdella samalla tavalla. Jokaisen virkamiehen, joka päättää asiakirjan antamisesta, tulee tehdä arviointi tietojen julkisuudesta ja luovutusmahdollisuuksista. Poliisitoiminnan eri osa-alueet voidaan erottaa omaksi toiminta-alueekseen, vaikka niillä on luonnollisesti myös liittymäkohtia. Koska poliisitoiminta on prosessinomaista toimintaa, tulee prosessin eri vaiheissa varmistaa, ettei tietojen antamisella vaaranneta toisen osa-alueen toimintaedellytyksiä. Julkisuuslaissa säännellään viranomaisten toiminnan julkisuutta ja salassapitoa yleislakina. Se on tärkein poliisitoiminnan julkisuutta ja salattavuutta sääntelevä laki. Salassapitoa ei tule laajentaa laajemmalle kuin tilanne välittömästi vaatii. Salassapidon arviointiin liittyy yleensä suojattavan intressin välttämättömyyden ja mahdollisen vahingon syntymisen arviointi. Tämän käsikirjan tavoitteena on helpottaa virkamiehiä tässä arvioinnissa. Esityksen sisältö ja rakenne on pyritty toteuttamaan siten, että se antaisi työvälineitä erilaisia käytännön soveltamistilanteita varten ja erityisesti arvioitaessa, onko asiakirja tai tieto julkinen vai salainen sekä mihin seikkoihin soveltamisessa ja päätöksenteossa tulisi pääsääntöisesti kiinnittää huomiota. Siksi käsikirjaan on otettu mukaan viranomaisten toimintaan vaikuttavaa muuta sääntelyä sikäli, kun se kokonaisuuden hahmottamiseksi on ollut tarkoituksenmukaista. Lisäksi viranomaisen henkilörekistereistä tietoja luovutettaessa on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyä ja luovuttamista koskeva sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU 2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus) ja tietosuoja-asetusta täsmentävä ja täydentävä tietosuojalaki (1050/2018), laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä (1054/2018, jäljempänä rikosasioiden tietosuojalaki) sekä laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019, jäljempänä poliisin henkilötietolaki). Kulloinkin sovellettavaksi tuleva tietosuojalainsäädäntökokonaisuus määräytyy tiedon käyttötarkoituksen perusteella. Lainsäädäntömuutoksia ja niiden voimaantuloja on huomioitu tässä käsikirjassa asti. Esityksessä on pyritty johdonmukaiseen esitystapaan ja rakenteeseen, sekä kronologiseen aikajärjestykseen poliisin toiminnan ja prosessien osalta. Julkisuuslainsäädäntöä käsittelevän osan lähtökohtana on huomioitu, että viranomaistoiminnan tietojen julkisuus on pääsääntö, ja salassapito on eri tilanteista ja syistä johtuva poikkeus. Tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön uudistuessa myös terminologia uudistuu. Asiakirjan käsite määräytyy edelleen julkisuuslain mukaan, mikä kattaa myös erityislainsäädännössä mainitut asiakirjat (esimerkiksi oikeudenkäyntiasiakirja). Asiakirjojen lisäksi voimaantulevassa laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019, jäljempänä tiedonhallintalaki) puhutaan tietoaineiston käsitteestä. Tietoaineistolla tarkoitetaan tiedonhallintalaissa asiakirjoista ja muista vastaavista tiedoista muodostuvaa tiettyyn viranomaisen tehtävään tai palveluun liittyvää tietokokonaisuutta. Määritelmässä mainituilla muilla vastaavilla tiedoilla tarkoitetaan asiakirjallisia tietoja, jolla tarkoitetaan tietoja, jotka viranomainen on tehtäviensä hoitamisen yhteydessä tallentanut tietojärjestelmään tietoyksiköiksi, joista voidaan tarvittaessa muodostaa eri hakuperusteilla asiakirjoja. Tietojärjestelmissä olevia tietoyksiköitä voidaan pitää PL:n 12:ssä tarkoitettuina tallenteina, jotka sisältyvät julkisuulain mukaiseen asiakirjan määritelmään. Tietovaranto tarkoittaa taas viranomai- Julkisuuskäsikirja 7

8 sen tehtävien hoidossa tai muussa toiminnassa käytettäviä tietoaineistoja sisältävää kokonaisuutta, jota käsitellään tietojärjestelmien avulla tai manuaalisesti Tässä käsikirjassa on mahdollisuuksien mukaan ennakoitu tiedonhallintalain uudistusta. Käsikirjassa on pyritty käyttämään sellaisia käsitteitä, jotka kuvastavat tulevan lainsäädännön sisältöä tietojen ja tietoaineistojen julkisuutta ja salassapitoa perinteisten asiakirjojen julkisuuden ja salassapidon lisäksi. 1. YLEISET ASIAT 1.1. YLEISET PERIAATTEET Viranomaisten toiminnan julkisuuteen vaikuttavat useat perusoikeudet. Näitä perusoikeuksia ovat julkisuusperiaate, yksityiselämän suoja, henkilökohtainen koskemattomuus, oikeus turvallisuuteen ja kielto kohdella ketään ihmisarvoa loukkaavasti. Rikosasiassa asianosaisella on lisäksi oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Hallintomenettelyssä vaikuttavat lisäksi hyvän hallinnon periaatteet ratkaisevalla tavalla viranomaisen toimintaan. Nämä eri toimintojen taustalla olevat perusoikeudet ovat keskenään samanarvoisia. Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen Suomen perustuslain (731/1999, jäljempänä perustuslaki tai PL) 22 :n edellyttämällä tavalla kuuluu julkisen vallan tehtäviin. Eri perusoikeuksien joutuessa ristiriitaan, perustuslaissa ei erikseen säädetä, miten eri perusoikeuksien ensisijaisuus määritellään. Lähtökohtana on, että toisen perusoikeuden avulla ei saa tehdä tyhjäksi toisen perusoikeuden ydintä. Lisäksi muussa lainsäädännössä on voitu määritellä perusoikeuksien ensisijaisuus perusoikeussääntelyssä olevan rajoittamisperusteen mukaisesti. Poliisin toiminnassa eri tahojen oikeuksia turvaavien perusoikeuksien ensisijaisuus on määritelty lainsäädännössä valmiiksi, salassapitosäännösten avulla, kun kollisiossa on kyse julkisuuden ja sananvapauden kanssa ristiriidassa olevista perus- ja ihmisoikeuksista. Julkisuusperiaate. Viranomaisen hallinnon avoimuus, tietoaineistojen julkisuus ja jokaiselle kuuluva perusoikeus saada tieto viranomaisen hallussa olevasta julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta ovat lähtökohtana (PL 12 2 mom.). Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu (julkisuusperiaate). Jokaisella on oikeus saada tietoa julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Viranomainen on julkisuuslain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain julkisuusperiaate (JulkL 1 ja 3 ) huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti. (JulkL 17 ). Salassapidon poikkeuksen arviointi on nähtävissä esimerkiksi ratkaisusta KHO 2015:172, jossa oli kysymys julkisuuslain 5 :n 4 momentin mainitun viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laaditun asiakirjan määritelmän arvioinnista. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto. Viranomaisten toiminnassa on huomioitava julkisuusperiaatteen lisäksi myös perustuslaissa mainitut muut perusoikeudet. Näitä ovat esimerkiksi yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan suoja (PL 10 ), henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja ja oikeus turvallisuuteen ja kielto kohdella ketään ihmisarvoa loukkaavasti (PL 7 ). Lisäksi asianosaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin (PL 21 ), mikä tarkoittaa oikeutta saada asiansa käsitellyksi muun muassa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa esitutkintaviranomaisessa ja tuomioistuimessa. Asianosaisen oikeus käsittelyn julkisuuteen sekä 8 Julkisuuskäsikirja

9 oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta, samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. 1 Julkisuussääntelyn tarkoituksen tulee näkyä myös poliisiviranomaisten toiminnassa sekä julkisuuslainsäädännön säännösten soveltamisessa ja tulkinnassa. Poliisin tulee noudattaa toiminnassaan avoimuuden ja hyvän tiedonhallintatavan periaatteita, jotta yksilöt ja yhteisöt voivat toteuttaa lain heille suomia oikeuksiaan. Tämän sääntelyn mukaan myös erityiset asianosaisen oikeudet tulee huomioida. Viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa. Poliisin toiminnan avoimuus tarkoittaa muun muassa julkisuuslain mukaisia oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä tietoaineistoja poliisin palveluista, ratkaisukäytännöistä sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialalla (JulkL 20 ). Poliisin toiminnan avoimuutta ei tule toteuttaa yksittäisen asian tai henkilön julkisuudella esim. rikostiedottamisella, koska jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi poliisin kanssa asioidessaan yhdenvertaisella tavalla. Tämä tarkoittaa, että valtaa pitävillä tahoilla ja julkisuuden henkilöillä on esitutkinnassa samat oikeudet kuin tavallisella kansalaisella. 2 Julkisuuden henkilöitä kuten muitakin koskee esitutkintalain tiedottamista koskeva sääntely henkilön nimen ja kuvan antamisesta julkisuuteen. Toimittajien tiedonsaantioikeudesta ei ole olemassa erityissäännöksiä, vaan heidän tiedonsaantioikeutensa perustuu yleisöjulkisuuden toteuttamiseen ja koskee vain julkisia tietoja. Salassapito. Salassapito on poikkeus julkisuusperiaatteesta. Julkisuuden ollessa viranomaistoiminnan lähtökohta, on salassapidolla tarkoitus suojella erilaisia yleisiä ja yksityisiä intressejä julkisuuden aiheuttamalta olennaiselta haitalta sekä vahingolta. Yksityiselämän suoja sekä erilaiset yhteisölliset oikeushyvät on myös otettava huomioon, ja tarvittaessa turvattava, kun on kyse viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Lain mukaisella salassapidolla on julkisuusperiaatteen rinnalla poliisin toiminnassa suuri merkitys. Esimerkiksi rikoksen tutkinnassa tämä intressi on tutkinnan turvaaminen. Samoin tekniset ja taktiset menetelmät ovat suojattavan intressin alaisuudessa, kun arvioidaan esimerkiksi tietojen käsittelyä hallitulla tavalla pakkokeinolain (806/2011, jäljempänä PKL) mukaisten salaisten pakkokeinojen ja poliisilain (872/2011, jäljempänä PolL) salaisten tiedonhankintamenetelmien tuloksellisessa ja turvallisessa käytössä. Samoin rikoksen uhrin suojelua koskevat säännökset edellyttävät huomioimaan myös rikoksen kohteeksi joutuneen oikeudet samalla tavalla kuin epäillyn vähimmäisoikeudet huomioidaan. 3 1 Viittaus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tarkoittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen (SopS 8 9/1990, jäljempänä EIS) 6 artiklan mukaista sääntelyä. Sen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta. 2 Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevassa rikostunnusmerkistössä (RL 24:8) sen täyttymistä arvioidaan, mihin näistä ryhmistä tiedon levittämisen kohde kuuluu. Tällä arvioinnilla ei ole merkitystä viranomaisen arvioidessa tiedon kohteena olevaa tahoa. Kaikki henkilöt ovat yhdenvertaisia viranomaisen toiminnan näkökulmasta. 3 Uhridirektiivissä on kysymys EU:n direktiivistä 2012/29/EU, jonka aiheuttamina muutoksina ETL:n lisättiin ilmoitusvelvollisuus rikosilmoituksen vastaanottamisesta, asianomistajan arviointi suojelutarpeesta ja ohjaaminen tukipalveluihin. Epäillyn vähimmäisoikeuksissa on kysymys EIS:n 6 artiklan mukaisista syyttömyysolettamasta, oikeudesta avustajaan ja riittävästä ajasta valmistella puolustustaan ja asioiden hoitamiseen ymmärtämällään kielellä sekä saada toteuttaa kuulemisperiaatetta todistelun osalta. Julkisuuskäsikirja 9

10 1.2. JULKISUUSLAIN SOVELTAMISALA JA SUHDE MUIHIN SÄÄDÖKSIIN Julkisuuslakia sovelletaan viranomaistoimintaan eli muun muassa valtion viranomaisten, tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten toimintaan. Se on yleislaki ja tarkoittaa säädöksen soveltamista viranomaisen tietoaineistoihin ja asioihin aina, jollei erikseen ole toisin säädetty. Poliisin omassa toiminnassa tärkeimpänä julkisuutta ja salattavuutta sääntelevä lainsäädäntö on julkisuuslaki. Julkisuuslakia sovelletaan erityissääntelyn ohella, jos sellaista on säädettynä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että julkisuuslaki on tällaisen erityissääntelyn ohella tärkeässä roolissa käytännön työskentelyssä. Esimerkiksi terveydenhoitoalalla on omaa erityissääntelyä, jota noudatetaan siellä julkisuuslain lisäksi. Kuitenkin terveydenhuollossa sovelletaan myös julkisuuslain sääntelyä siltä osin kuin erityissääntely ei ole riittävä. Rikosasioiden julkisuutta määrittelee julkisuuslain lisäksi oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa sääntelevä laki (370/2007, jäljempänä YTJulkL) 4. Tämä erityislaki tulee sovellettavaksi rikosasiassa silloin, kun sitä käsitellään tuomioistuimessa. Missään vaiheessa YTJulkL:n soveltamisala ei ulotu esitutkintaan tai syyteharkintaan 5 muutoin, kuin julkisuuslain soveltamisalueella olevan tulee noudattaa toisen viranomaisen antamaa salassapitomääräystä. Tämä soveltaminen tarkoittaa, että esitutkinta-aineiston ja syyteharkinta-aineiston osalta esitutkintaviranomainen ja syyteharkintaviranomainen soveltavat julkisuuslakia ja tuomioistuin YTJulkL:a ratkaistessaan aineiston julkisuutta ja salassapitoa koskevan pyynnön. Tämä tarkoittaa myös sitä, että YTJulkL:ssa olevaa rajausta yksityiselämään, terveyteen, sosiaalihuoltoon ja vammaisuuteen liittyvien arkaluonteisten tietojen (YTJulkL k.) julkisuudesta syytteen teonkuvauksen yhteydessä (YTJulkL 9.3 ) ei ole sovellettavana esitutkinnassa. Myöskään asianosaisen itsensä julkisuuteen tuomat seikat eivät oikeuta viranomaista antamaan tietoja. YTJulkL koskee suoraan poliisin toimintaa ainoastaan sellaisessa tilanteessa, kun virkamies hoitaa jotakin asiaa oikeudenkäynnissä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi vangitsemisoikeudenkäynnit ja yleisten kotietsintöjen laillisuuden arviointia koskevat käsittelyt sekä viran puolesta haettavan lähestymiskiellon hakeminen. YTJulkL ei ole siis suoraan sovellettavana esitutkintaviranomaisessa, vaan näissä tilanteissa on kysymys jonkin esitutkinnan aikaisen tilanteen hoitamisesta tuomioistuimessa. Poliisin omassa toiminnassa, esitutkinnassa tai myöhemminkään, rikosasian tietopyyntöön ei siis sovelleta YTJulkL:a, vaan poliisi pysyy edelleen julkisuuslain soveltamisalueella, vaikka itse rikosasia siirtyy rikosprosessissa eteenpäin YTJulkL:n soveltamisalueelle. Poliisi soveltaa esitutkinnassa pelkästään julkisuuslakia ja sen edellyttämällä tavalla huomioi (JulkL 22 ) tuomioistuimen antamat salassapitomääräykset oikeudenkäyntiaineiston osalta. Poliisitoimintaa hallinnollisena menettelynä koskee julkisuuslain lisäksi laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa (381/2007, jäljempänä HallTJulkL) sellaisissa asioissa, joissa valitetaan hallinto-oikeudellisessa prosessissa. Näitä asioita ovat esimerkiksi tietopyyntöihin tehdyistä ratkaisuista valittaminen, erilaiset hallintopäätökset jne. Näissäkin asioissa poliisi soveltaa omassa toiminnassaan pelkästään julkisuuslakia, ja HallTJulkL:a sovelletaan vain hallintotuomioistuimessa asiaa siellä käsiteltäessä. 4 YTJulkL sääntelee oikeudenkäynnin julkisuuden keskeiset osa-alueet; diaari-, oikeudenkäyntiasiakirja-, käsittely- ja ratkaisujulkisuutta koskevat säännökset sekä oikeudenkäynnin julkisuutta koskevia ratkaisuja tehtäessä noudatettavat menettelysäännökset. 5 YTJulkL:n 2 :n soveltamisalasäännöksen mukaan tätä erityislakia sovelletaan valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa oikeudessa, hovioikeudessa, käräjäoikeudessa, työtuomioistuimessa ja sotaoikeudessa sekä markkinaoikeudessa erikseen määritellyissä tilanteissa. 10 Julkisuuskäsikirja

11 Euroopan unionin tietosuojalainsäädäntö ja kansallinen tietosuojalainsäädäntö on läheisessä yhteydessä julkisuuslakiin. Henkilötietojen käsittelyn ja niiden julkisuuden välinen koordinaatio on toteutettu siten, että henkilötietojen käsittelyä koskevat yleissäännökset sisältyvät tietosuojalainsäädäntöön, mutta henkilötietojen luovutus viranomaisten henkilörekistereistä tapahtuu kuitenkin julkisuuslain mukaan. Tietosuojalainsäädäntö määrittää siis henkilötietojen käsittelyä ja niiden käsittelyn rajoituksia yleisesti. Julkisuuslaki määrittää näiden samojen tietojen salassapidosta. Lisäksi, jos muissa laeissa on tiedon luovuttamista koskevia säännöksiä, ne tulevat sovellettavaksi ensisijaisina julkisuuslakiin nähden. Tietosuojalainsäädännön periaatteita ja yleisvelvoitteita sovelletaan kuitenkin kaikissa tapauksissa täydentävästi. Lähtökohtana on, ettei julkisuuslaissa rajoiteta yksittäisen tiedon antamista viranomaisen henkilörekisteristä, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu. Julkisuuslain 16 :n 3 momentissa säädetään henkilötietoja sisältävän viranomaisen asiakirjan antamistavoista. Tiedonantotapoja koskeva sääntely lähtee siitä, että laajamittainen henkilötietojen luovutus kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa on sidottu julkisuuslain 16 :n 3 momentissa tarkemmin säädettyihin edellytyksiin. Luovutuksensaajalla on oltava henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus henkilötietojen tallentamiseen ja käyttämiseen. Julkisuuslain ohella tulevalla tiedonhallintalailla on merkitystä. Tiedonhallintalaissa säännellään muun muassa turvallisuusluokittelusta, tietoluovutuksista ja sähköisistä tiedonsiirtotavoista, tietoturvallisuudesta, arkistoitujen tietojen luovuttamisesta sekä niiden uudelleenkäytöstä. Tiedonhallintalaki on yleislaki, ja sitä täydentävät muun lainsäädännön ohella erityisesti tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki rikosasioiden tietosuojalaki ja valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010, tietoturva-asetus). Poliisin toiminnan kannalta tärkeitä erityissäännöksiä ovat lisäksi laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa, poliisilaki, esitutkintalaki (805/2011, ETL) ja sekä kuolemansyyn selvittämisestä annettu laki (459/1973). Näissä laeissa on erityissääntelyä julkisuuslainsäädäntöön nähden esim. asianosaisjulkisuuden osalta ja virkamiehen vaitiolovelvollisuuden sisältöön vaikuttaen KÄSITTEITÄ Tietoaineisto Tietoaineiston käsitteen määrittelyssä tarvitaan sekä tietoaineiston itsensä (perinteisen asiakirjan) että tiedon käsitteiden määrittämistä. Tietoaineisto on teknologianeutraali käsite. Tietoaineistolla tarkoitetaan perinteisen kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi kaikkia muita alustoja ja materiaaleja, joille tietoa, tietoaineistoa ja ajatussisältöä voidaan tavalla tai toisella tallentaa. Tietoaineistoa ei pidä ymmärtää perinteisenä paperidokumenttina, vaan laajana eri tallennusmuodot käsittävänä kokonaisuutena. Tiedonhallintalain 2 mukaan tietoaineistolla tarkoitetaan asiakirjoista ja muista tiedoista muodostuvaa tiettyyn viranomaisen tehtävään tai palveluun liittyvää tietokokonaisuutta. Määritelmässä mainituilla muilla tiedoilla tarkoitetaan asiakirjallisia tietoja, jolla tarkoitetaan tietoja, jotka viranomainen on tehtäviensä hoitamisen yhteydessä tallentanut tietojärjestelmään tietoyksiköiksi, joista voidaan tarvittaessa muodostaa eri hakuperusteilla asiakirjoja. Tiedonhallintalaki ei siis tuo määritelmään sisällöllisesti varsinaisesti mitään uutta jo olemassa olevaan nähden. Jo julkisuuslaissa tarkoitettu asiakirjan käsite pitää sinällään sisällään myös rakenteelliset tietojärjestelmiin tallennetut tietojoukot. Tietojärjestelmissä olevia tietoyksikköjä voidaan pitää Julkisuuskäsikirja 11

12 myös perustuslain 12 :n 2 momentissa tarkoitettuina tallenteina 6, jotka sisältyvät julkisuuslaissa säädettyyn asiakirjan määritelmään. Julkisuuslain tietoaineistoja koskeva salassapitosääntely koskee tietoaineistoa eli asiakirjaan merkityn salassa pidettävän tiedon ohella tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä (JulkL 22 ). Julkisuuslain sääntely on yhdenmukainen perustuslain julkisuusperiaatteen kanssa. Julkisuuden kohteena ovat viranomaisen hallussa olevat tietoaineistot eli asiakirjat ja muut tallenteet, ja siten niiden sisältämä tieto, ellei tiedon osalta ole erikseen muuta säädetty. Asiakirjalla tarkoitetaan kirjallisen ja kuvallisen esityksen tai tietoaineiston lisäksi sähköistä asiakirjaa tai tallennetta. 1) Kirjallinen tai kuvallinen esitys tai tietoaineisto Tällaista tietoaineistoa luetaan tai katsellaan siinä olevan tiedon saamiseksi. Tiedon hakeminen ei edellytä mitään apuvälineitä. Kirjallisen tietoaineiston (asiakirjan) yksi ilmentymä on fyysinen paperille painettu tai tulostettu asiakirja, joka sisältää kirjallisen esityksen. Paperinen YJT-KIPpakkokeinopöytäkirja, hallintopäätös ja sakkomääräys ovat esimerkkejä kirjallisista tietoaineistoista. Kuvallinen esitys tietoaineistona voi olla pelkästään kuvallinen, mutta se voi olla myös kirjallisen ja kuvallisen esityksen yhdistelmä. Valokuvat, piirrokset, kartat ja taulukot ovat esimerkkejä kuvallisista esityksistä. Esitutkintapöytäkirjaan liitettävä valokuvaliite on taas esimerkki kirjallisen ja kuvallisen esityksen yhdistelmästä. 2) Sähköiset tietoaineistot ja muut tallenteet Kaikki muut kuin kirjallisen tai kuvallisen esityksen tai tietoaineiston muodostavat tiedon tallentamismuodot ovat periaatteessa sähköisiä tietoaineistoja. Tällaisessa muodossa olevan tiedon hakeminen edellyttää erilaisia apuvälineitä siinä olevan viestin (tiedon) tulkitsemiseksi. Tiedon tallennusmuoto sekä keino, jolla tieto saadaan esille, eivät vaikuta tietoaineiston käsitteen tulkintaan. Sähköistä tietoaineistoa tarkoittaa käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- ja kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla. Tyypillisesti sähköisessä tietoaineistossa olevan tiedon käyttämisessä ja lukemisessa käytetään apuvälineenä tietokoneen, älypuhelimen, optisen lukijan tai esimerkiksi DVDsoittimen hyödyntämistä. Sen lisäksi kyseeseen tulevat erilaiset ohjelmat ja sovellukset, joilla tieto saadaan esille. Kaikki sähköiset tallenteet eivät kuulu asiakirjan käsitteen piiriin. Käsittelemätön raakadata on esimerkki tietomassasta, joka sinällään pitää sisällään tarvittavan tiedon, mutta sen lisäksi paljon muutakin. Tietoaineiston määritelmän täyttyminen edellyttää, että kyseessä on yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuva kokonaisuus. Vain käyttönsä vuoksi yhteenkuuluvien merkkien yhdistelmä on julkisuuslain tarkoittama tietoaineisto. Yhteenkuuluvien merkkien lisäksi kyseessä tulee olla tiettyä kohdetta tai asiaa koskeva viesti. Sen sijaan pelkkä käsittelemätön data tai merkkien yhteenkuulumattomuus ja yhteisen käyttötarkoituksen puuttuminen ei sellaisenaan muodosta julkisuuslaissa tarkoitettua tietoaineistoa. 6 ks. PeVL 3/2009 vp. 12 Julkisuuskäsikirja

13 Julkisuuslain asiakirjaa koskevan määritelmän ulkopuolelle jäävät suullisesti esitetyt tiedot ja viestit. Suullisista esityksistä tulee kuitenkin asiakirjoja viimeistään siinä vaiheessa, kun ne tallennetaan esimerkiksi äänitiedostoksi tai litteroidaan kirjalliseksi esitykseksi. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä arvioitaessa kysymyksessä olevan tiedon julkisuutta ja salassapitoa. Tieto voi olla salassa pidettävä, vaikka se ei olisi asiakirjan tai tietoaineiston muodossa, vaan esimerkiksi virkamiehen tiedossa, ja vaikka sitä ei edes suullisesti jaettaisi eteenpäin Viranomainen Viranomaisella tarkoitetaan tässä mm. valtion virastoja ja laitoksia (JulkL 4 ). Keskushallintoviranomaisena toimiva Poliisihallitus sekä sen alaiset yksiköt (valtakunnalliset yksiköt tai paikallishallintoviranomaiset) ovat kaikki poliisiyksikköjä, ja ne muodostavat poliisiorganisaation. Kukin poliisiyksikkö on kuitenkin oma virastonsa, ja niitä käsitellään tässä yhteydessä omana viranomaisena Viranomaisen asiakirja Julkisuuden kannalta keskeisin käsite on viranomaisen asiakirja. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia ja jokaisella on oikeus saada niistä tieto julkisesta tietoaineistosta, ellei sen julkisuudesta ole toisin säädetty. Viranomaisen asiakirjalla (JulkL 5.2 ) tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtävään kuuluvassa asiassa. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi erilaiset esitutkintaan liittyvät asiakirjat, lupahallintoon liittyvät hakemukset sekä kantelut. Tietoaineisto on viranomaisen asiakirja, jos se on viranomaisen hallussa sen toimipaikassa tai viranomaisen palveluksessa olevan henkilön hallussa. Viranomaisen hallussa oleva asiakirja. Ollakseen viranomaisen asiakirja, asiakirjan on oltava viranomaisen hallussa. Asiakirjan hallussapidolla tarkoitetaan hallinnan ja omistusoikeuden lisäksi asiakirjaan kohdistuvaa määräysvaltaa. Viranomaisen hallussa oleva asiakirja voi olla viranomaisen hallussa sen toimipaikassa tai viranomaisen palveluksessa olevan henkilön hallussa. Viranomaisella voi olla hallussaan sen toimintaan kuulumattomia asiakirjoja, toisen viranomaisen asiakirjoja tai yksityisen asiakirjoja, jotka eivät ole julkisuuslain tarkoittamalla tavalla viranomaisen hallussa. Viranomaisen asiakirja voi olla myös jonkun ulkopuolisen hallussa, mutta viranomaisella on siihen määräysvalta. Asiakirja on tällöin julkisuuslain tarkoittamalla tavalla viranomaisen hallussa, vaikka sen omistusoikeus tai mahdollinen tekijänoikeus kuuluvat toiselle. Nämä yksityisoikeudelliset oikeudet eivät siten sellaisenaan vaikuta julkisuuslain soveltamiseen. Ne voivat kuitenkin rajoittaa mahdollisuuksia käyttää hyväksi asiakirjaa tai siinä olevaa tietoa. Viranomaisen laatima asiakirja. Viranomaisessa työskentelevät virkamiehet ja viranomaisen palveluksessa olevat työntekijät laativat virkatyönä erilaisia asiakirjoja. Yhteistä näille kaikille on se, että ne on laadittu viranomaisen toimintaa varten. Viranomaisen laatimalta asiakirjalta voidaan edellyttää tietynlaista viimeistelyä, koska kaikki asiakirjat eivät ole viranomaisen asiakirjoja. Viranomaisen palveluksessa olevan tai viranomaisen toimeksiannosta toimivan laatimat muistiinpanot taikka sellaiset luonnokset, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten, ei katsota kuuluvan viranomaisen asiakirjan käsitteen piiriin. Esimerkkeinä viranomaisen laatimista asiakirjoista voi olla erilaiset lausunnot, pöytäkirjat ja ohjeet, kun ne on allekirjoitettu. Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta. Viranomaiselle toimitettuna asiakirjana pidetään asiakirjaa, joka on annettu viran- Julkisuuskäsikirja 13

14 omaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän suorittamista varten. Viranomaiselle toimitettu asiakirja. Asiakirja, joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtävään kuuluvassa asiassa, on viranomaisen tietoaineisto. Viranomaiselle toimitetulla asiakirjalla tarkoitetaan sellaista ulkopuolisen joko yksityisen tai toisen viranomaisen toimittamaa asiakirjaa, joka liittyy asian käsittelyyn tai viranomaisen toimialaan tai tehtävään kuuluvaan asiaan. Viranomaiselle voidaan eri tavoin toimittaa myös asiakirjoja, jotka eivät mitenkään liity viranomaisessa asian käsittelyyn tai viranomaisen tehtäviin. Tällaisista asiakirjoista toimii hyvinä esimerkkeinä viranomaisen toimitiloihin toimitetut mainokset ja ilmaisjakelulehdet Mitkä eivät ole viranomaisen asiakirjoja? Kaikki viranomaisen hallussa olevat, viranomaisessa laaditut tai viranomaiselle toimitetut asiakirjat eivät ole viranomaisen asiakirjoja. Näistä poikkeuksista on säädetty julkisuuslain 5 :n 3 ja 4 momentissa. Yksityiskirjeet tai tehtäviin liittymättömät muut asiakirjat. Viranomaisen asiakirjana ei pidetä viranomaisen palveluksessa olevalle tai luottamushenkilölle hänen muun tehtävänsä tai asemansa vuoksi lähetettyä kirjettä tai muuta asiakirjaa. Virkamiehelle tai viranomaisen palveluksessa olevalle toimitettu yksityiskirje tai muu virkatehtäviin liittymätön asiakirja ei liity viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai kuulu viranomaisen toimialaan tai tehtäviin. Muistiinpanot ja luonnokset. Viranomaisen asiakirjana ei pidetä viranomaisen palveluksessa olevan tai viranomaisen toimeksiannosta toimivan laatimia muistiinpanoja taikka sellaisia luonnoksia, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten. Tällaisia asiakirjoja ovat etenkin virkamiehen laatimat tai viranomaisen toimeksiannosta laaditut keskeneräiset tai muuten luonnosmaiset asiakirjat. Esimerkiksi poliisimiehen tekemät muistiinpanot hälytystehtävältä tai rikostutkinnassa laaditut luonnokset ovat viranomaisen asiakirjan määritelmän ulkopuolelle jääviä tietoaineistoja. Yleensä myös esim. rikosilmoituksen tutkintamuistiot kuuluvat ryhmään: ei viranomaisen asiakirjoja, ellei tutkintamuistioon sisällytetä tietoa, joka kuuluisi rikosilmoitukseen tai muuhun esitutkintamateriaaliin. Sisäisen koulutuksen, tiedonhaun ja sisäistä käyttöä varten laaditut asiakirjat. Viranomaisen sisäistä koulutusta, tiedonhakua tai muuta niihin verrattavaa sisäistä käyttöä varten hankitut tietoaineistot eivät ole viranomaisen asiakirjoja, kuten poliisilaitoksen laatima koulutusmateriaali omalle henkilöstölle. Yksityisen toimeksiannon asiakirjat. Julkisuuslakia ei sovelleta tietoaineistoihin, jotka on annettu viranomaiselle yksityisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten tai jotka on laadittu tuollaisen tehtävän suorittamiseksi. Viranomaiset ja valtion liikelaitokset voivat hoitaa tehtäviä myös yksityisten lukuun. Toimeksiantotehtävien suorittamisesta voidaan esimerkkinä mainita tilaustutkimukset, jossa viranomainen yksityisen toimeksiannosta tekee tutkimuksen. Yksityisen toimeksiannosta tehty tilaustutkimus ei ole viranomaisen asiakirja. Viranomaisen teettämä tilaustutkimus kuitenkin kuuluu julkisuuslain soveltamisalan piiriin. Löytötavarana toimitettu asiakirja. Viranomaiselle löytötavarana jäänyttä tai sille löytötavarana toimitettua tietoaineistoa ei pidetä viranomaisen asiakirjana. Tällainen tietoaineisto ei liity viranomaisen käsittelemään asiaan tai kuulu muutenkaan viranomaisen toimialaan tai tehtäviin. Tietoaineisto on viranomaisen hallussa vain sen aikaa, että se pystytään palauttamaan oikealle omistajalleen. Viranomaisessa työskentelevien sekä viranomaisten ja niiden lukuun toimivien yksityisten ja yhteisöjen väliset neuvottelut, yhteydenpito ja muu niihin verrattava viranomaisen sisäinen työskentely. Näitä ei katsota viranomaisen asiakirjoiksi seuraavassa kappaleessa tarkentuvin edellytysten täyttyessä. 14 Julkisuuskäsikirja

15 Sisäisen työskentelyn asiakirjat Viranomaisissa työskentelevien sekä viranomaisten ja niiden lukuun toimivien yksityisten ja yhteisöjen välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa ja muuta niihin verrattavaa viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuihin asiakirjoihin sovelletaan julkisuuslakia vain, jos asiakirjat sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolain/tiedonhallintalain mukaan on liitettävä arkistoon. Jos asiakirjat kuitenkin liitetään arkistoon, viranomainen voi määrätä, että tietoja niistä saa antaa vain viranomaisen luvalla. (JulkL 5.4 ) Lain esitöiden (HE 30/1998 vp) mukaan momentissa ei ole kysymys asiakirjoista, jotka kuvaisivat julkisen vallan käyttämistä, eikä niitä siten voida pitää julkisuusperiaatteen toteutumisen kannalta keskeisinä asiakirjoina. Säännöstä on pidettävä välttämättömänä selkeyssyistä sekä viranomaisissa toimivien mielipiteen vaihdon ja muiden normaalien kommunikointimahdollisuuksien turvaamiseksi. Ratkaisussa KHO 2015:171 katsottiin, että julkisuuslain 5 :n 4 momentissa julkisuusperiaatteesta säädetty poikkeus voi lain perustelujen mukaan ja asian perusoikeuskytkennän vuoksi koskea ainoastaan julkisuusperiaatteen kannalta toisarvoisia sisäisen viestinnän ja mielipiteiden vaihdon asiakirjoja ja eräitä muita vähämerkityksellisiä asiakirjoja. Sisäisellä työskentelyllä tarkoitetaan sellaista viranomaisen toimintaa, joka luo puitteita ja edellytyksiä päätöksenteolle ja viranomaisen tehtäviä toteuttavalle toiminnalle. Tyypillisiä sisäisen työskentelyn asiakirjoja ovat päätöksentekoa valmistelevien henkilöiden väliset alustavat ja epäviralliset kommentit, niihin verrattavat tiedotteet ja sähköpostiviestit sekä työn ohjausta tarkoittavat yksittäiset, suppea-alaiset työnjohto- ja valvontamääräykset. Niihin kuuluvat myös pelkästään viraston sisäistä hallintoa varten laaditut tietoaineistot sekä tekniset neuvottelu- ja valmistelutietoaineistot, joilla ei ole välitöntä vaikutusta käsiteltävän asian sisältöön. Myös esim. työnantajan työntekijöille tekemä henkilöstöbarometrikysely ja sen tulokset on tulkittu viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoiksi 7. Sisäisen työskentelyn asiakirjat kuuluvat julkisuuslain soveltamisalaan (JulkL 5.4 ), jos tietoaineistot sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön/tiedonhallintalain mukaan on liitettävä arkistoon. Julkisuuden kannalta ei ole olennaista, onko sisäisen työskentelyn asiakirja varsinaisesti arkistoitu vai ei. Merkitystä on ainoastaan siinä olevalla tiedolla. Julkisuuden määrittelyn kannalta merkitystä on lisäksi arkistotoimen tavoitteella, josta säädetään arkistolaissa/tiedonhallintalaissa, jossa todetaan arkistotoimen tavoite. Säännöksen mukaan arkistotointa on hoidettava siten, että se tukee arkistonmuodostajan tehtävien suorittamista sekä yksityisten ja yhteisöjen oikeutta saada tietoja julkisista asiakirjoista. Lisäksi arkistointia on hoidettava siten, että yksityisten ja yhteisöjen oikeusturva samoin kuin tietosuoja on otettu asianmukaisesti huomioon ja yksityisten ja yhteisöjen oikeusturvaan liittyvien asiakirjojen saatavuus on varmistettu ja tietoaineistot palvelevat tutkimuksen tiedon lähteinä. Salassapito koskee myös viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja (JulkL 5.5 ), jos ne sisältävät salassa pidettäviä tietoja (JulkL 24.1 ). Salassapitoperusteita sovelletaan riippumatta siitä, onko asiakirja liitettävä arkistoon. Jos asiakirjat kuitenkin liitetään arkistoon, viranomainen voi määrätä, että tietoja niistä saa antaa vain viranomaisen luvalla. 7 KHO taltio 316 (2002:20). Julkisuuskäsikirja 15

16 KHO 2015:171: Hovioikeudessa oli presidentin erillisestä toimeksiannosta laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoselvitys. Selvityksessä käsiteltiin sen kohteena olevia ongelmia systemaattisesti henkilöstöryhmittäin ja osastoittain sekä esitettiin toimenpidesuosituksia. Asiakirjaa ei voitu pitää julkisuuslain 5 :n 4 momentissa tarkoitettuna viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuna asiakirjana (äänestystulos 4-3). KHO 2017:157: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) esitetty asiakirjapyyntö koski kaikkea postin tai sähköpostin välityksellä tapahtunutta kirjeenvaihtoa ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen sekä sanotuissa viranomaisissa toimivien virkamiesten välillä koskien tietyn kaivoksen toimintaa ja valvontaa tietyllä aikavälillä. ELY-keskus luovutti asiakirjapyynnön esittäjälle arkistoidun (ELY-keskuksen diaariin kirjatun) aineiston, mutta ei kirjaamattomia sähköpostiviestejä. Asiassa oli ratkaistavana, voitiinko eri viranomaisissa toimivien virkamiesten välisen viestinnän tuloksena syntyneitä asiakirjoja pitää julkisuuslain 5 :n 4 momentissa tarkoitettuina sisäisen työskentelyn asiakirjoina. Luovuttamatta jätettyjä, saman hallinnonalan viranomaisissa toimivien virkamiesten välisiä sähköpostiviestejä voitiin luonnehtia ennemminkin yksittäisten virkamiesten keskinäisiksi kuin viranomaisten väliseksi viestienvaihdoksi. Sisällöltään ja tarkoitukseltaan viestit olivat pääosin mielipiteentai tietojenvaihdoksi luonnehdittavia. Kun otettiin huomioon, että julkisuuslain 5 :n 4 momentin tarkoituksena on turvata virkamiesten välisen kommunikoinnin ja mielipiteidenvaihdon vapautta, kysymyksessä olevia sähköpostiviestejä oli pidettävä lainkohdassa tarkoitettuina viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuina asiakirjoina. Sähköpostit eivät myöskään sisältäneet sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön mukaan oli liitettävä arkistoon Salassapitovelvollisuus Salassapitovelvollisuudella tarkoitetaan eräänlaista yläkäsitettä, joka käsittää tietoaineistosalaisuuden, vaitiolovelvollisuuden sekä hyödyntämiskiellon. Salassapitovelvollisuuteen kuuluu velvollisuus huolehtia tietoaineistossa olevan tiedon salassapidosta, velvollisuus olla ilmaisematta salassa pidettävää tietoa ulkopuoliselle sekä kiellon olla käyttämättä salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi Asiakirjasalaisuus ja tietojen salassapito Salassapidossa on kysymys julkisuuden rajoittamisesta, joka edellyttää lain tasoista sääntelyä salassapidon määrittämiseksi (PL 12.2 ). Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Salassapidosta ja sen ehdoista voidaan säätää ainoastaan lailla. Salassapito koskee myös tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, vaikka sellaista asiakirjaa ei vielä olekaan tai ylipäätään tulisi laadittavaksi. Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa (JulkL 22 ), jos se julkisuuslaissa tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai, jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka, jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle, eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Asiakirjasalaisuuden säilyttämisellä suojataan ennen kaikkea tietoaineistoon sisällytettyjä tietoja, jotka on pidettävä salassa. Asiakirjasalaisuuden piiriin kuuluvat tietoaineistot kokonaisuudessaan niiden tallennusalustasta riippumatta. Sen lisäksi salassapito koskee myös viranomaisen henkilörekistereissä olevia salassa pidettäviä tietoja. 16 Julkisuuskäsikirja

17 Samoin salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluu tieto, joka ei ole asiakirjan muodossa, mutta joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä. Tällainen tieto on vaitiolovelvollisuuden piirissä, jota koskee samalla tavalla salassapitovelvollisuus kuin asiakirjan muodossa olevaa salassapitoa. Huomioitavaa myös on, että yksittäinen tieto tai jopa asiakirja voi sinänsä vaikuttaa julkiselta. Salassapitoa arvioitaessa on kuitenkin huomioitava se kokonaisuus, jonka tiedot voivat muodostaa, ja näin yksittäinenkin asia voi muuttua salassa pidettäväksi, kun sitä arvioidaan kokonaisuuteen nähden Vaitiolovelvollisuus Vaitiolovelvollisuudella tarkoitetaan kieltoa ilmaista vaitiolovelvollisella olevaa salassa pidettävää tietoa sivulliselle. Vaitiolovelvollisuus koskee salassa pidettävän tiedon paljastamista suhteessa sivulliselle. Ilmaiseminen merkitsee tiedon aktiivista antamista ulkopuoliselle esimerkiksi kertomalla tieto suullisesti. Ilmaisu voi tapahtua myös passiivisesti esimerkiksi siten, että salassa pidettäviä tietoja sisältävä asiakirja jätetään ulkopuolisten saataville. Vaitiolovelvollisuus perustuu lakiin ja sitä koskeva yleissäännös on julkisuuslain 23 :ssä. Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa tietoaineiston salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun viranomaisen palveluksessa olevan toiminta viranomaisessa tai luottamustehtävää hoitavan toiminta viranomaisen lukuun on päättynyt. Vaitiolovelvollisuutta on käsitelty yksityiskohtaisemmin poliisiviranomaisen näkökulmasta käsikirjan alaluvussa Salassapitoa määrittävät ehdot Julkisuuslaissa salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat voidaan jakaa kahteen ryhmään, jotka ovat 1) ehdottomasti salassa pidettävät asiakirjat sekä 2) vahinkoedellytyslausekkeen mukaan arvioitavat salassa pidettävät asiakirjat. Ehdottomasti salassa pidettävien asiakirjojen osalta viranomaisella ei ole harkintavaltaa päättää asiakirjan tai tiedon salassapidosta. Tietoaineisto on salassa pidettävä, jos se sisältää ehdottoman salassapidon piirissä olevaa tietoa. Ehdoton salassapito ei ole sidottu myöskään mihinkään tapauskohtaisiin vaikutuksiin, joita salassa pidettävän tiedon julkistaminen aiheuttaisi. Lainsäädännöllä on suoraan ratkaistu tähän ryhmään kuuluvien tietoaineistojen julkisuus ja salassapito. Lainsäädäntöä soveltavalle ei ole jätetty minkäänlaista harkintavaltaa. Lainsäädännöllä on todettu, että tähän ryhmään kuuluvilla intresseillä on tärkeämpi painoarvo kuin julkisuudella. Vahinkoedellytyslausekkeellinen salassapito on sidottu kummassakin vaihtoehdossa vahinkoedellytyslausekkeen ehdon sisältöön. Vahinkoedellytyksen olettamana voi olla salassapito tai julkisuus ja tällä arvioinnilla lainsäätäjä on arvioinut salassapitointressin vakavuuden. Vahinkoedellytyslausekkeen edellyttämä ehto on arvioitava kussakin yksittäisessä tietoaineistoa koskevassa tilanteessa erikseen. Tämän salassapidon piiriin kuuluvia tietoaineistoja käsitellään tarkemmin alaluvussa sekä erityiseltä osaltaan kunkin toimialan alla. Julkisuuskäsikirja 17

18 Salassapito-olettamaan perustuva salassapito merkitsee sitä, että asiakirja ja tieto on yleensä pidettävä salassa. Salassapito-olettaman mukaisessa vahinkoedellytyslausekkeessa tiedon julkaisemisesta aiheutuu yleensä haittaa tai vahinkoa salassapidon suojaamille eduille. Tieto on julkinen vain, jos sen antaminen ei ilmeisesti aiheuta vaaraa, haittaa tai vahinkoa salassapitosäännöksen suojaamalla intressille. Tämän salassapidon piiriin kuuluvia tietoaineistoja käsitellään tarkemmin alaluvussa Julkisuusolettamaan perustuva salassapito ja vahinkoedellytyslauseke merkitsee, että asiakirja ja tieto on yleensä julkinen, mutta salassapitoa sovelletaan tilanteissa, joissa tiedon antaminen aiheuttaa vahinkoa tai haittaa salassapitoperusteen suojaamalle intressille. Tämän salassapidon piiriin kuuluvia tietoaineistoja käsitellään tarkemmin alaluvussa Tietoaineistojen julkisuuden ja salassapidon arvioinnissa tulee erikseen huomioida vahinkoedellytyslausekkeiden sisältö tai ettei sellaista ehtoa salassapidon suojaksi ole määritelty lainkaan (JulkL 17 ) Esitutkinta-aineisto Syyteharkinta-aineisto - Oikeudenkäyntiasiakirja Esitutkinta-asiakirjat, syyteharkinta-aineisto ja toisaalta oikeudenkäyntiasiakirjat kuuluvat rikosprosessin aikana eri julkisuuslainsäädännön piiriin. Tämä tarkoittaa, että esitutkinta-aineistoon sovelletaan esitutkinnassa ja syyteharkinnassa julkisuuslakia ja oikeudenkäynnissä YTJulkL:a oikeudenkäyntiaineiston julkisuuteen. Esitutkinta-aineistolla tarkoitetaan esitutkinnassa kertyneitä kirjallisia ja sähköisiä asiakirjoja (ETL 9 luku) ja niiden julkisuudesta säädetään julkisuuslaissa (ETL 9:7). Asianosaisjulkisuuden osalta sen sijaan sovelletaan, mitä esitutkintalaissa on säädetty (ETL 4:15). Esitutkinta-aineisto esitutkintapöytäkirjoineen siirtyy esitutkinnan päättämisen jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan ellei esitutkintaa esimerkiksi päätetä tai rajoiteta syyteharkinnan sijaan. Syyteharkinta-aineisto muodostuu yhdessä esitutkinta-aineistosta ja syyteharkinnassa syntyvistä asiakirjoista. Tähänkin aineistokokonaisuuteen sovelletaan edelleen julkisuuslakia. Tietoaineistot (esitutkinta- ja syyteharkinta-asiakirjat) ovat syyteharkinnassa edelleen salassa pidettäviä esitutkinta- ja syyteharkinta-aineiston yleisen salassapitosäännöksen (JulkL k.) mukaisesti. Oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan asiakirjoja, joka on toimitettu tuomioistuimelle tai laadittu tuomioistuimessa oikeudenkäyntiä varten (YTJulkL k.). Oikeudenkäyntiasiakirjoja eivät kuitenkaan ole tuomioistuimessa laaditut muistiinpanot tai luonnokset taikka muut sellaiset asiakirjat, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten. Säännöksessä on erikseen todettu, että asiakirjalla tarkoitetaan julkisuuslain 5 :n 1 ja 2 momentissa määriteltyjä tietoaineistoja (asiakirjoja) ja viranomaisen tietoaineistoja (asiakirjoja). Esitutkinta-asiakirjoista tulee osa oikeudenkäyntiasiakirjoja siinä vaiheessa, kun ne toimitetaan tuomioistuimelle. Tällöin esitutkinta-aineiston osalta oikeudenkäynnissä julkisuuslain soveltaminen ensisijaisesti lakkaa ja vastaavasti YTJulkL:n soveltaminen alkaa. Esitutkinta-aineistoon sovelletaan kuitenkin esitutkintaa suorittaneessa sekä syyteharkintaa suorittaneessa viranomaisessa edelleen julkisuuslakia, vaikka asia on rikosprosessin etenemisen myötä tuomioistuimessa käsiteltävänä. Oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan vain asiakirjoja, jotka ovat tuomioistuimen hallussa nimenomaisesti oikeudenkäyntiä varten. Esitutkinta-asiakirjoista on kappaleita esitutkintaviranomaisella, mutta näiden luonne ei muutu esitutkinta-asiakirjasta oikeudenkäyntiasiakirjaksi. Esimerkiksi poliisin arkistoimaan esitutkintapöytäkirjaan sovelletaan edelleen pelkästään julkisuuslakia, koska kyseessä on esitutkinta-asiakirja siitäkin huolimatta, että rikosasia on käsitelty tuomioistuimessa ja tuomioistuimelle toimitettu esitutkintapöytäkirja on luonteeltaan oikeudenkäyntiasiakirja. Esitutkintaviranomaisen tulee kuitenkin julkisuuslain mukaisesti noudattaa tuomioistuimen YTJulkL:n perusteella antamia salassapitomääräyksiä (JulkL 22 ). 18 Julkisuuskäsikirja

19 1.4. ASIAKIRJAJULKISUUS JA YLEISÖJULKISUUS Asiakirjan julkiseksi tuleminen Julkisuuslain 2 luvussa ovat säännökset viranomaisen laatiman ja viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkiseksi tuloajankohdasta. Säännöksissä on erikseen lueteltu kunkin asiakirjatyypin julkiseksi tuloajankohta. Julkisuuslain 6 ja 7 :n säännökset ovat kuitenkin toissijaisia paitsi suhteessa julkisuuslaissa oleviin erityissäännöksiin myös salassapitosäännöksiin nähden. 8 Viranomaisen hallintoasioissa laatimat julkiset asiakirjat tulevat julkisuuslain 6 :n 1 momentin mukaan julkisiksi 1) jatkuvasti ylläpidettävän diaarin tai muun luettelon merkinnän osalta, kun se on tehty; 2) tarjous-, selvitys- ja lausuntopyynnön sekä esityksen, ehdotuksen, aloitteen, ilmoituksen tai hakemuksen liiteasiakirjoineen osalta, kun se on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu; 3) pöytäkirjan osalta, kun se on tarkastuksen jälkeen allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu, jollei sitä ole laadittu asian valmistelemiseksi tai viranomaisen sisäistä työskentelyä varten; 4) päätöksen, lausunnon ja toimituskirjan sekä niiden käsittelyä varten viranomaisessa laadittujen muistioiden, pöytäkirjojen ja muiden asiakirjojen osalta, kun päätös, lausunto tai toimituskirja on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu; sekä 5) muun asiakirjan osalta, kun se on viranomaisessa käsitelty loppuun. Viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkisuuslain 7 :n 1 momentin mukaan julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut. Asiakirjat, jotka on päätetty avata tiettynä ajankohtana tai tietyn määräajan jälkeen, tulevat saman pykälän 2 momentin mukaan julkisiksi, kun ne avataan. Lähtökohtaisesti asiakirja tulee julkiseksi silloin, kun se on valmistunut käyttötarkoitukseensa ja viimeistään silloin, kun asian käsittely viranomaisessa on päättynyt. Päätös tulee julkiseksi, kun se on allekirjoitettu tai vastaavalla tavalla varmennettu. Samalla tulevat julkisiksi myös päätöksen käsittelyä varten viranomaisessa laaditut muistiot ja muut päätöksen valmisteluun liittyvät asiakirjat. Pääsäännön mukaan diaarimerkintä tulee julkiseksi, kun se on tehty. Jos diaarimerkintä kuitenkin sisältää salassa pidettäviä tietoja, tulee se tältä osin pitää salassa. Diaarien osalta voidaan erottaa kirjattujen asioiden sisältöön perustuen kokonaan julkiset, osaksi julkiset ja kokonaan salassa pidettävät diaarin osat. Julkisuuslainsäädännössä asetettu diaarinpitovelvollisuus liittyy siihen, että julkisten asiakirjojen tulee olla vaivattomasti löydettävissä. Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tulemisen arvioinnissa on myös huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat tiedon ennen yleisöjulkisuuden perusteella tietoa annettaessa. 9 8 Mainituissa säädöksissä ei ole määritelty sitä, onko asiakirjaan sisältyvä tieto sinänsä julkinen. Viranomaisen laatima asiakirja tulee julkisuuslain 6 :n 1 momentin mukaan julkiseksi, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta muussa laissa toisin säädetä. 9 Ks. JulkL 6 :n 3 momentti, jonka mukaan viranomaisen tulee antaessaan toimituskirja tai muu asiakirja huolehtia mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa siitä, että asianosainen voi saada asiakirjan sisällöstä tiedon ennen sen julkistamista. Tätä periaatetta tulee noudattaa myös muussa viranomaisen toiminnassa. Julkisuuskäsikirja 19

20 Luovutettaessa tietoja on tunnettava erilaiseen tietojenkäsittelyyn, asiakirjajulkisuuteen ja asiakirjojen luovuttamiseen liittyvät käsitteet, niiden sisältö sekä vaikutus salassapito- ja vaitiolovelvollisuuteen. Keskeisiä käsitteitä ovat asiakirjasalaisuus ja vaitiolovelvollisuus, tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeus, tiedonantovelvollisuus ja vaitiolo-oikeus Viranomaisen valmisteluasiakirjat Edelliseen kappaleeseen viitaten asiakirja ei yleensä ole julkinen, kun se on vasta valmistelussa. Asiakirjan julkiseksi tulo ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa edellytä sitä, että se on valmis ja allekirjoitettu. Esim. valmisteilla oleva asiakirja voi tulla julkiseksi, kun se on lähetetty eteenpäin lausunnoille. Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan edellytyksenä on, että asiakirja on irtaantunut valmistelijalta ja siirtynyt asiasta päättävälle tai asiaa muuten käsittelevälle. Asiaa asianhallintajärjestelmässä valmisteltaessa tulee siis heti valmistelun alussa miettiä tarkkaan asian ja asiakirjan salassapitoa koskevia seikkoja ja tehdä tarvittavat merkinnät järjestelmään. Asianosaisen oikeuksien osalta asianosaisella ei ole julkisuuslain 11 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan oikeutta esittelymuistioon, ratkaisuehdotukseen ja niihin verrattavaan muuhun viranomaisen asian valmistelua varten laatimaan asiakirjaan ennen kuin asian käsittely on kysymyksessä olevassa viranomaisessa päättynyt. Asianosaisella ei ole myöskään oikeutta julkisuuslain 11 :n 2 momentin 6 kohdan mukaan viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksentekijän liikesalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen vertailussa käytettyä kokonaishintaa lukuun ottamatta Harkinnanvaraisesti julkinen asiakirja Ennen julkisuusajankohdan täyttymistä asiakirjat ovat ei-julkisia eli harkinnanvaraisesti julkisia. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakirjan laativa viranomainen voi harkintansa mukaan antaa tiedon tällaisesta asiakirjasta, ellei asiakirjan salassa pidettävyydestä taikka muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta muussa laissa toisin säädetä. Julkisuuslainsäädännön lähtökohtana on, että mikään viranomaisen asiakirjaksi katsottava asia ei koskaan jää pysyvästi harkinnanvaraisesti julkiseksi asiakirjaksi, vaan asiakirjasta tulee valmistuttuaan tai viimeistään asian käsittelyn päätyttyä viranomaisessa joko julkinen tai salassa pidettävä. Tiedon antaminen valmisteilla olevasta asiakirjasta on julkisuuslain 9 :n 2 momentin mukaan viranomaisen harkinnassa. Harkittaessa tietojen antamista asiakirjasta, joka ei ole vielä tullut julkiseksi, on kuitenkin otettava huomioon julkisuuslain 17 :ssä olevat viranomaisen harkintavaltaa rajoittavat tulkintasäännöt; julkisuusperiaate, objektiivisuusperiaate, suhteellisuusperiaate, yhdenvertaisuusperiaate ja salassapitosäännöksien suppeasti tulkitsemisen periaate. Huomiota tulee kiinnittää myös asiakirjan julkisuusasteeseen julkisuusajankohdan täytyttyä ja mahdollisen salassapidon luonteeseen. Näin ollen viranomaisen vapaa harkintavalta ei ole rajoitukseton. Myös perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan periaate tulee ottaa huomioon. 10 Tässä perus- ja ihmisoikeusmyönteisessä laintulkinnan periaatteen soveltamisessa tulee ottaa huomioon kaikki perusoikeudet samantasoisina perustuslaissa säännellyllä tavalla. Lisäksi perusoikeuksien rajoittaminen on mahdollista vain laissa olevalla perusteella. Harkintavaltaa rajoittavista tulkintasäännöistä Julkisuuslakiin eduskuntakäsittelyssä tehtyjen muutosten tarkoituksena oli hallintovaliokunnan mietinnön mukaan korostaa julkisuusperiaatetta pääsääntönä sekä yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita, kuten objektiivisuutta, tasapuolisuutta, ja suhteellisuutta. Viranomainen on julkisuuslaissa 10 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 7 8/1976, jäljempänä KP-sopimus) 19 artikla. 20 Julkisuuskäsikirja

21 tarkoitettuja päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviä hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisten toiminnasta ei julkisuuslain 1 ja 3 :t huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista, ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti. Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen rikkominen tarkoittaa sitä, että ylittämättä muodollista toimivaltaansa viranomainen tekee päätöksiä tai ryhtyy toimenpiteisiin, jotka näyttävät kuuluvan viranomaisen toimivaltapiiriin, mutta joiden kuitenkin on katsottava jäävän viranomaisen tehtäväpiirin ja valtuuksien ulkopuolelle sen vuoksi, että ne suoritetaan viranomaisen toimivaltuuksille vieraassa tarkoituksessa. Objektiviteettiperiaate täydentää tarkoitussidonnaisuuden vaatimusta edellyttäessään yleisesti, että viranomaisen päätöksentekoon ei saa liittyä epäasiallisia vaikuttimia. Julkisuuslakiin otettu maininta siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei saa rajoittaa ilman asiallista perustetta, korostaa objektiviteettiperiaatteen merkitystä julkisuuslain soveltamistilanteissa; viranomaisen on tehtävä päätöksensä ja toimittava muutoinkin objektiivisin perustein. Suhteellisuusperiaate sisältää vaatimuksen vallankäytön kohtuullisuudesta. Viranomaisen on mitoitettava toimenpiteet oikein ja käytettyjen keinojen tulee olla tavoitteisiin nähden oikeassa suhteessa. Tasapuolisen kohtelun vaatimus hallinnossa tarkoittaa sitä, että asiat, jotka ovat merkityksellisissä suhteissa toisiinsa samankaltaisia, on ratkaistava samalla tavalla. Perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan periaate tarkoittaa tulkintatilanteissa sitä, että erilaisista perusteltavissa olevista vaihtoehdoista on pyrittävä omaksumaan sellainen, joka parhaiten edistää perus- ja ihmisoikeusmääräysten toteutumista. 11 Harkintavaltaa käyttäessään viranomaisen on valittava se ratkaisu- tai toimintavaihtoehto, joka parhaiten edistää ja turvaa julkisuusperiaatteen toteutumista. EOA 2044/4/00: Ylikomisarion menettely hänen antaessaan tietoa epäillystä huumausaineen käyttörikoksesta asianosaisen työnantajalle ilman nimenomaisen lainsäännöksen tukea ei ollut selvästi lainvastainen tai vastoin virkavelvollisuutta, mutta pidättäytyminen antamasta tietoa olisi ollut perusoikeuksien toteutumista edistävämpää. Julkisuuslain valmistelutöissä on korostettu salassapitonormien osalta erottaa suojattavat intressit siinä suhteessa, kuuluuko suojattava (tiedonsaantia rajoittava) intressi perus- ja ihmisoikeuksiin. Tästä näkökulmasta lainvalmistelutöissä on erityisesti korostettu yksityiselämän perusoikeudellista suojaa. Yksityiselämän suoja perus- ja ihmisoikeutena muodostaa välttämättömän syyn rajoittaa tiedonsaantia eli julkisuutta. Edelleen lainvalmistelutöissä korostetaan, että osa salassapitovelvollisuuden perustavista säännöksistä aiheuttaa salassapitovelvollisuuden ilman lisäedellytyksiä. Tällaisia säännöksiä ehdotetaan tapauksiin, joissa asiakirjan julkisuuden voidaan säännönmukaisesti katsoa vaarantavan salassapidon suojaamaa etua. Silloin vähäistäkin harkinnanvaraisuutta on pidetty suojattavaa etua vaarantavana. Näitä ovat siis useimmat yksityiselämän suojaavista salassapitokohdista PeVL 2/1990 vp s HE 30/1998 vp s. 88. Julkisuuskäsikirja 21

22 Kaikissa tapauksissa yksityiselämän suojan edellyttämää ehdotonta salassapitoa ei ole pidetty tarpeellisena. Näin siksi, että se saattaisi tarpeettomasti johtaa laajaan salassapitoon asioissa, joissa on tarvetta julkisen vallan käytön valvomiseen. Näissä tapauksissa salassapitosäännöksiin on asetettu ehtoja (vahinkoedellytyslausekkeita), jotka edellyttävät viranomaisen arvioivan tapauskohtaisesti tiedon antamisesta aiheutuvaa haittaa Osittain salassa pidettävä asiakirja ja tietoaineisto Osittaisella salassapidolla tarkoitetaan sitä, että muuten salassa pidettävään asiakirjaan sisältyy julkisia osia tai osuuksia tai muuten julkiseen asiakirjaan sisältyy salassa pidettäviä osuuksia. Asiakirjassa voi olla esimerkiksi henkilön terveydentilaa tai taloudellista asemaa koskevia yksittäisiä tietoja, kun sen sijaan asiakirjan muussa osassa ei ole salassa pidettävää tietoa. Osittainen salassapito voi tulla eteen missä tahansa poliisin toiminnan osa-alueella. Samaa tietoa tulee käsitellä samanarvoisesti eri puolilla aineistoa. Esimerkiksi sama tieto voi myös olla monessa eri kohdassa esitutkintapöytäkirjassa. Tiedon salassa pitoa tulee arvioida johdonmukaisesti eri puolilla esitutkintapöytäkirjaa. Viranomaisen on pyydettäessä annettava tieto salassa pidettävän asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista salassa pidettävän osan paljastumatta (JulkL 10 ). Tämä edellyttää, että asiakirjan salassa pidettävä osa on selvästi erotettavissa julkisesta osasta ja että asiakirja on salassa pidettävien osien peittämisen jälkeenkin sellainen, että asiakirjan sisältö on ymmärrettävissä oikein. 14 Jos asiakirja ei salassa pidettävien osien poistamisen jälkeen enää muodosta ymmärrettävää kokonaisuutta, voi tämä olla peruste myös julkisen osan antamisen epäämiseen. Tällainen tilanne tulee kuitenkin hyvin harvoin sovellettavaksi. KHO 2015:163. Asiakirjapyynnön kohteena olleet asiakirjat sisälsivät sekä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 10 kohdan perusteella salassa pidettäviä tietoja, että julkisia tietoja. Tiedot, jotka hallinto-oikeus oli asiakirjapyynnön hylänneen Pääesikunnan päätöksen osittain kumoten oikeuttanut asiakirjapyynnön esittäjän saamaan, muodostivat vain vähäisen osan niiden asiakirjojen sisällöstä, joihin nähden asia tuli Pääesikunnan valituksen johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa arvioitavaksi. Näiden asiakirjojen sisältö ei kokonaisuutena arvioiden olisi muiden tietojen peittämisen jälkeen ollut ymmärrettävissä oikein niiden tietojen perusteella, jotka asiakirjapyynnön esittäjä oli oikeutettu saamaan. Pääesikunnalla ei siten ollut velvollisuutta antaa edellä tarkoitettuja tietoja, kun otettiin huomioon julkisuuslain 10. Ymmärrettävyyden vaatimus edellyttää, että asianmukaiset salassapitomerkinnät on tehty ensin ja vasta sen jälkeen arvioidaan jäljelle jääneen osuuden ymmärrettävyyttä Yleisöjulkisuuden perusteella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta julkisuuslain 9 :n nojalla. Tämä oikeus kuuluu kaikille luonnollisille henkilöille kansalaisuudesta riippumatta. Oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta kuuluu myös kaikille oikeushenkilöille ja viranomaisille. Viranomaisella ei ole harkintavaltaa sen suhteen, antaako se tiedon julkisen asiakirjan sisällöstä tieto on aina pyydettäessä annettava. Jokaisella on myös oikeus saada tieto itseään koskevasta viranomaisen asiakirjaan sisältyvästä tiedosta. 13 HE 30/1998 vp s HE 30/1998 vp s Julkisuuskäsikirja

23 1.5. ASIANOSAISJULKISUUS Asianosaisjulkisuudella tarkoitetaan asianosaisen oikeutta saada pyynnöstä tietoja oman asiansa käsittelyyn vaikuttavista tai vaikuttaneista tiedoista siitä riippumatta, ovatko tiedot muutoin julkisia. Asianosaisjulkisuus toteutuu yleisimmin asiakirjajulkisuuden avulla, mutta asianosaisen oikeus kohdentuu ensisijaisesti tietoon. Asianosainen voi näin valvoa oikeuksiaan ja etuuksiaan häntä välittömästi koskevassa asiassa, mutta sitä voidaan myös rajoittaa. Asianosaisella on asianosaisjulkisuuden perusteella oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta. Tämä on keskeinen vaatimus, jonka ulkopuolelle jää lähtökohtaisesti esimerkiksi toista henkilöä koskevan salassa pidettävän tiedon saaminen viranomaiselta sillä perusteella, että tietoja pyytävä tarvitsee tietoa käytettäväksi toisessa viranomaisessa vireillä olevassa muussa asiassa Asianosaisen määrittely Asianosaisen määrittely on asianosaisjulkisuuden perusta, koska se koskee nimensä mukaisesti asianosaista. Asianosainen voi olla luonnollisen henkilön lisäksi oikeushenkilö, kuten yhdistys, yhtiö tai muu yhteisö. Myös julkisyhteisö tai sen toimielin voi olla asianosainen, jos asia koskee julkisyhteisön tai sen toimielimen etua, oikeutta tai velvollisuutta. Asianosaisella tarkoitetaan paitsi oikeudenkäynnin (riita- ja rikosasian tai hallintoprosessin) osapuolia, myös esitutkinnan asianomistajaa tai epäiltyä sekä hallintomenettelyn hakijaa ja valittajaa. Asianosainen on etuutta tai lupaa viranomaiselta hakeva henkilö. Asianosainen voi olla myös henkilö, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Perusedellytyksenä tämän oikeuden toteuttamiselle on, että kysymyksessä oleva tieto voi tai on voinut vaikuttaa asianosaisen asian käsittelyyn. Asianosaisuus määräytyy siten käsiteltävän asian oikeudellisten ja tosiasiallisten vaikutusten mukaan. Asianosaisen määrittelystä on enemmän julkisuuskäsikirjan myöhemmissä jaksoissa toimialakohtaisissa osioissa Asiamiehen ja avustajan oikeus tiedonsaantiin asianosaisjulkisuuden perusteella Asianosaisjulkisuus koskee myös asianosaisen asiamiestä ja avustajaa hallintomenettelyssä ja esitutkinnassa, kuten julkisuuslain 11 :n sanamuodoista ilmenee. Prosessilajeilla on merkitystä, koska hallintomenettelyssä asiamieheltä ja avustajalta ei ole edellytetty tiettyä ammattikelpoisuutta hallintolain 12 :n mukaan, mutta esitutkinnassa avustajan kelpoisuus on määritelty tarkasti esitutkintalain 11 luvun 3 :ssä. Asianosaisjulkisuuden toteutumisen kannalta merkitystä sen sijaan on juuri sillä, että asiamies ja avustaja toimivat asianosaisen ohella asianosaisen omassa asiassa Edunvalvojan oikeus tiedonsaantiin Edunvalvojalla tarkoitetaan holhoustoimesta annetun lain (442/1999, jäljempänä holhoustoimilaki) mukaan henkilöä, jonka tehtävänä on holhoustoimilain tai sen nojalla annetun tuomioistuimen päätöksen mukaan hoitaa päämiehen omaisuutta tai sitä koskevaa erityistä asiaa ja edustaa päämiestä omaisuutta ja taloudellisia asioita (varallisuuden hoito) koskevissa oikeustoimissa. Poikkeuksellisesti edunvalvonta voi tarkoittaa myös päämiehen henkilöön liittyvän asian hoitamista. Edunvalvojan puhevallan osalta on kiinnitettävä huomiota siis siihen, mitä varten asianosaiselle on määrätty edunvalvoja. Edunvalvojan tiedonsaanti asianosaisjulkisuuden piirissä on sidottu edunvalvojan puhevallan käyttöön. Edunvalvojan puhevallan käyttäminen edellyttää myös sitä, että edunvalvoja saa asianosaisen asiaa hoitaessaan tiedon asianosaisjulkisuuden perusteella. Tässä käsikirjassa käsitellään vain hallintomenettelyä sekä riita- ja rikosprosessia. Julkisuuskäsikirja 23

24 Hallintomenettelyn osalta on hallintolain 15 :ssä säädetty edunvalvojan puhevallasta siten, että täysivaltaiselle määrätty edunvalvoja käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä. Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu muulla tavoin kuin vajaavaltaiseksi julistamalla, edunvalvoja käyttää yksin päämiehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää. Edunvalvoja ja hänen päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdessä päättää. Riita- ja rikosprosessissa edunvalvoja, joka on määrätty täysivaltaiselle, käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä. Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, mikäli hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu muulla tavoin kuin vajaavaltaiseksi julistamalla, edunvalvoja käyttää yksin päämiehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää. Edunvalvoja ja hänen päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdessä päättää. Henkilöön liittyvän asian edunvalvonnasta liittyvää rikosprosessin erityissääntelyä käsitellään rikosasiaa käsittelevässä osiossa. Puhevallan käyttämiseen ilmoittautuvan edunvalvojan oikeus käyttää asiassa puhevaltaa tarkistetaan jokaisessa puhevallan käyttämistä koskevassa tilanteessa erikseen. Edunvalvojan määräys pyydetään nähtäväksi tuomioistuimen tai maistraatin päätöksenä, ellei sen sisältö ilmene käytettävissä olevista väestötietojärjestelmän tiedoista Asianosaisjulkisuuden sisältö Perusedellytyksenä asianosaisjulkisuuden toteuttamiselle on, että asiakirja tai sen sisältämä tieto voi tai on voinut vaikuttaa asianosaisen asian käsittelyyn. Asianosaisuus määräytyy siten käsiteltävän asian oikeudellisten ja tosiasiallisten vaikutusten mukaan. Asianosaisjulkisuudella tarkoitetaan asianosaisen oikeutta saada pyynnöstä tietoja oman asiansa käsittelyyn vaikuttavista tai vaikuttaneista asiakirjoista siitä riippumatta, ovatko asiakirjat muutoin julkisia. Asianosaisen tiedonsaantioikeus on oikeussuojakeino, jonka avulla asianosainen voi valvoa oikeuksiaan ja etuuksiaan häntä välittömästi koskevassa asiassa. Asianosaisjulkisuus vähentää mahdollisuutta rajoittaa asianosaiseen kohdistuvia julkisuuden rajoituksia ja laajentaa asianosaisen tiedonsaantioikeutta, ellei sen rajoittamiseen ole perusteita. Asianosaisjulkisuus ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan myös siihen voi kohdistua rajoituksia. Asianosaisen oikeutta saada tietoja voidaan rajoittaa esimerkiksi rikoksen tutkinnan turvaamiseksi määräaikaisesti ja joissakin tilanteissa myös kokonaan. Asianosaisella ei esimerkiksi yleensä ole oikeutta saada tietoa yksityistä tai julkista etua suojaavista seikoista, kuten toisen asianosaisen salaisia osoite-, puhelin- ja muihin yhteystietoja. Asianosaisella on julkisuuslain 11 :n mukaan oikeus saada myös tietoja salassa pidettävistä asiakirjoista, jotka koskevat muitakin kuin häntä itseään, jos tieto voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisen tiedonsaanti ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ulotu sen laajemmalle, kuin sen viranomaisen asiakirjoihin, jonka asiakirjoissa häntä koskevaa asiaa käsitellään. Asianosaiselle on säädetty myös salassapitovelvollisuus. Julkisuuslain 23 :n 2 momentin mukaan asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa eivät saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Asianosaisjulkisuuden lisäksi jokaisella luonnollisella henkilöllä on julkisuuslain 12 :n mukaan oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta, vaikka mitään häntä koskevaa asiaa ei olisikaan vireillä viranomaisessa. Asianosaista koskeva vaitiolovelvollisuus on käsillä silloin, kun asianosainen ja tämän edustaja saavat viranomaiselta tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä yleisen edun tai muun kuin asianosaisen edun vuoksi (JulkL 23 ). Asianosainen ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella 24 Julkisuuskäsikirja

25 saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin häntä itseään. Asianosainen saa käyttää muita kuin itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen edun, oikeuden tai velvollisuuden hoitamisesta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus perustuu. Asianosaiselle on säädetty myös salassapitovelvollisuus. Julkisuuslain 23 :n 2 momentin mukaan asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa eivät saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Edellä on käsitelty asianosaisjulkisuutta yleissääntelyn perusteella. Rikosasioissa asianosaisjulkisuuden osalta on erityissääntelyä, jota sovelletaan julkisuuslain sijasta. Tämä sääntely on esitutkintalaissa (ETL 4:15) ja sitä käsitellään tässä käsikirjassa alaluvussa Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen julkisuuslain perusteella Asianosaisen laajaa tiedonsaantioikeutta voidaan välttämättömistä syistä rajoittaa. Asianosaisjulkisuus ei siis ole ehdoton oikeus, vaan se joutuu väistymään julkisuuslain 11 :n 2 momentin 1 kohdassa lueteltujen merkittävien yleisten ja yksityisten intressien vuoksi. Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen esitellään eri kohtien osalta tässä yhteydessä yleisellä tasolla ja niitä käsitellään tarkemmin toimialakohtaisissa osioissa. Mitä tässä säädetään asianosaisesta, ei koske sitä, jonka muutoksenhakuoikeus perustuu yksinomaan kunnan tai muun yhteisön jäsenyyteen. Asianosaisjulkisuutta mahdollisesti rajoittavia rajoitusperusteita ei ole muotoiltu ehdottomiksi. Ne jättävät viranomaiselle jossain määrin harkintavaltaa sen suhteen, antaako viranomainen tietoa asiakirjasta vai ei. Osassa rajoitusperusteita tiedon saaminen on sidottu kohdasta ilmenevään vahinkoedellytyslausekkeeseen. Asianosaisjulkisuuden toteuttamisessa, kuten julkisuuden toteuttamisessa muutenkin, on otettava huomioon julkisuuslain 17 :n 1 momentin sääntely (rajoittaminen tarpeettomasti). Tietojen saamisen rajoittamista lakiin perustuvana ja tasapuolisuusvelvoitetta on käsitelty käsikirjan alaluvussa 1.1. ja Julkisuuden toteuttaminen on siten aina pääsääntö ja salassapito poikkeus. Asianosaisjulkisuutta arvioitaessa kysymys on henkilön omasta asiasta, eikä toisen asiasta ja tässä suhteessa tiedon antamisen rajoittaminen on arvioitava erityisen tarkasti Erittäin tärkeä yleinen etu Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta asiakirjaan, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua. Erittäin tärkeä yleinen etu voi liittyä esimerkiksi valtion ulkoiseen turvallisuuteen tai ulkopoliittisten suhteiden hoitoon. Yksittäistapauksessa erittäin tärkeä yleinen etu voi tarkoittaa esimerkiksi tietoa siitä, kuka on tehnyt valvontaviranomaiselle selvityspyynnön. Kysymys on tällöin valvontajärjestelmän toimivuuden turvaamisesta. Erittäin tärkeään yleiseen etuun viittaamalla asianosaisjulkisuus voidaan evätä esimerkiksi esitutkinnan päätyttyäkin siihen hetkeen asti, kunnes asiakirja jätetään tuomioistuimelle. Asianosaisjulkisuuden ulkopuolelle jäävät myös turvallisuustietoja sisältävät asiakirjat. Turvallisuustiedoilla tarkoitetaan esimerkiksi sellaisia poliisin poliisilain 1 luvun 1 :n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi hankkimia poliisin työturvallisuuteen, rekisteröidyn turvallisuuteen tai määrätyn kohteen turvallisuuteen liittyviä tietoja, joiden kerääminen ja tallettaminen poliisiasian tietojärjestelmään on katsottu välttämättömäksi rekisteröidyn oman turvallisuuden tai poliisin työturvallisuuden varmistamiseksi Lapsen etu tai erittäin tärkeä yksityinen etu voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta asiakirjaan, jos tiedon antaminen olisi vastoin lapsen etua (JulkL k.). Julkisuuskäsikirja 25

26 Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta asiakirjaan, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua (JulkL k.). Erittäin tärkeä yksityinen etu voi liittyä esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen (esimerkiksi tieto asianosaisen psyykkisestä sairaudesta), yksilön turvallisuuden varmistamiseen taikka oikeushenkilön liikesalaisuuksien paljastumiseen Asian selvittämiselle aiheutuva haitta Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta esitutkinnassa ja poliisitutkinnassa esitettyyn tai laadittuun asiakirjaan ennen tutkinnan lopettamista, jos tiedon antamisesta aiheutuisi haittaa asian selvittämiselle. Tämän lisäksi rikosasian asianosaisjulkisuuden rajoittamisesta on erityissääntelyä, jota käsitellään toimialakohtaisessa alaluvussa Asian käsittelyvaihe voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta esittelymuistioon, ratkaisuehdotukseen ja niihin verrattavaan muuhun asian valmistelua varten viranomaisen laatimaan asiakirjaan ennen kuin asian käsittely on kysymyksessä olevassa viranomaisessa päättynyt (JulkL k.). Asianosaisen oikeus tietoon edellyttää sitä, että asian käsittely on viranomaisessa päättynyt. Jos käsittely on kesken, oikeutta tietoon ei ole edes asianosaisjulkisuuden perusteella. Viranomaisella on harkintavalta antaa tieto myös valmistelussa olevasta asiakirjasta ottaen huomioon salassapitoa koskevat säännökset salassa pidettävän tiedon osalta (JulkL 9.2 ) Viranomaisen asema oikeudenkäynnissä voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta viranomaisen oikeudenkäynnin osapuolena oikeudenkäyntiin valmistautumista varten laatimaan tai hankkimaan asiakirjaan, jos tiedon antaminen olisi vastoin julkisyhteisön tai julkisuuslain 4 :n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen, säätiön tai henkilön etua oikeudenkäynnissä. Viranomainen voi olla asianosaisena tai julkisyhteisön edustajana tuomioistuimessa joko yleisessä tuomioistuimessa tai hallintotuomioistuimessa. Tässä arvioinnissa ei sovi myöskään unohtaa eurooppalaisia ja muita kansainvälisiä tuomioistuimia. Säännöksen tarkoituksena on toteuttaa niin sanottua neutraliteettiperiaatetta, jonka mukaan julkisyhteisön ei tule julkisuuslainsäädännön vuoksi joutua yksityistä huonompaan asemaan tilanteissa, jossa julkisyhteisö rinnastuu yksityisiin. Asianosaisjulkisuuden toteutuminen jo siinä vaiheessa, jossa viranomainen laatii ja päättää omista toimenpiteistään, huonontaa julkisyhteisön mahdollisuuksia valmistautua oikeudenkäyntiin. Asianosaisjulkisuuden tarkoituksena on turvata se, että henkilö voi valvoa, minkälaisten tietojen pohjalta häntä koskevia päätöksiä tehdään. Koska oikeudenkäynnin osapuolten asianosaisuusjulkisuus toteutuu oikeudenkäynnin aikana, sääntely ei vaaranna oikeusturvaa, vaan asettaa julkisyhteisön samaan asemaan kuin yksityiset Ulosottotietojen sisältö voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta tietoihin ulosottoasiassa ennen ulosmittauksen toimittamista ja omaisuuden haltuun saamista, jos tiedon antaminen tuntuvasti vaikeuttaisi täytäntöönpanoa, eikä muihin kuin velallisen taloudellista asemaa koskeviin tietoihin, ellei tietoja tarvita takaisinsaantikanteen tai ulosottokaaren 2 luvun 26 :n tarkoitetun kanteen nostamista varten (JulkL k.) Edellä kuvattu asianosaisjulkisuuden rajoittaminen ei ole mahdollista, jos tietoja tarvitaan takaisinsaantikanteen tai ulosottokaaren (705/2007) 2 luvun 26 :ssä tarkoitetun kanteen nostamista varten Rikosasian erityistilanteet asianosaisjulkisuuden rajoittamisessa Rikosasiassa asianosaisen ym. tahojen oikeutta saada tietoja voidaan rajoittaa, kun kysymys on anonyymiä todistelua koskevasta tilanteesta, erilaisista henkilötahoista, joita tulee suojella heidän tekemänsä ilmoituksen johdosta, vangin ym. tahon vapautumiseen liittyvästä tilanteesta. 26 Julkisuuskäsikirja

27 Näitä tilanteita käsitellään yksityiskohtaisesti esitutkintaosiossa tässä käsikirjassa alaluvussa Julkisuusarvioinnissa oleva asiakirja tai tieto Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta sen asiakirjan salassa pidettyyn osaan, jonka julkisuuden määräytymistä asia koskee. Rajoitusperuste koskee tilanteita, joissa tietopyynnön perusteella viranomainen on tehnyt kielteisen hallintopäätöksen ja todennut, että kyseessä on salassa pidettävä tieto, eikä sitä voida perustellusti antaa. Tällaisessa tilanteessa tiedon pyytäjä, josta on tullut hallintomenettelyn asianosainen, pyytää tämän jälkeen samaa salassa pidettävää tietoa asianosaisjulkisuuteen perustuen. Tällainen asianosaisjulkisuuden väärinkäyttö on estetty asianosaisjulkisuuden rajoitusperusteilla SALASSAPITOSÄÄNTELY Mitä salassapito- ja vaitiolovelvollisuus tarkoittaa? Salassapitosääntelyllä tarkoitetaan julkisuuslain julkisuutta määrittävään pääsääntöön nähden poikkeussääntelyä, jolla tieto määritellään salassa pidettäväksi. Keskeisimmät salassapitoperusteet ovat löydettävissä julkisuuslain 24 :stä, mutta niitä on lisäksi erityislainsäädännössä, esim. kuolemansyyn selvittämistä koskevan laissa (459/1973). Salassapitovelvollisuus on yläkäsite ja se pitää sisällään tietoaineistosalaisuuden (asiakirjasalaisuuden), vaitiolovelvollisuuden sekä hyödyntämiskiellon. Salassapitovelvollisuuteen kuuluu: 1. velvollisuus huolehtia tietoaineistossa olevan tiedon salassapidosta, 2. velvollisuus olla ilmaisematta salassa pidettävää tietoa ulkopuoliselle sekä 3. kiellon olla käyttämättä salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassapitovelvollisuus tarkoittaa viranomaisen velvollisuutta pitää asiakirja salassa (JulkL 22 ) ja erityisesti pitämään tiedon salassa, (vaitiolovelvollisuus) jos tieto olisi asiakirjaan merkittynä salassa pidettävä (JulkL 23 ). Salassapitovelvollisuus asiakirjasalaisuuden osalta sisältää kiellon näyttää tai luovuttaa salassa pidettävää tietoaineistoa (viranomaisen asiakirjaa) sivulliselle. Kielto on riippumaton asiakirjan antamistavasta se tarkoittaa siten myös kieltoa antaa asiakirjasta kopio tai tuloste taikka tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Kopiolla tarkoitetaan myös sähköisesti aikaansaatua jäljennöstä, kuten sähköisen asiakirjan tallentamista tietokoneen levykkeelle, taikka asiakirjan mikrofilmikopiota. Vaitiolovelvollisuus pitää sisällään taas kiellon paljastaa salassa pidettävää sisältöä tai tietoa (asiakirjassa tai tietona) tai muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus (esim. PolL 7 luku). Vaitiolovelvollisuuteen kuuluu myös kielto käyttää hyväksi salassa pidettäviä tietoja (hyödyntämiskielto) ja se jatkuu myös palvelusuhteen tai luottamustehtävän päättymisen jälkeen (JulkL 23 ). Virkamiehen vaitiolovelvollisuutta voidaan kuvata ikuiseksi. Vaitiolovelvollisuutta on kuvattu tarkemmin alaluvussa 1.9. Tietojen antamista arvioitaessa on tärkeää tiedostaa tietoa pyytävän tahon asema asiaan nähden. Vaitiolovelvollisuus voi murtua vain lain säännöksellä. Salassa pidettävää asiakirjaa tai tietoa, joka olisi salassa pidettävä asiakirjaan merkittynä, ei yleensä saa antaa yleisöjulkisuuden perusteella, asianosaisiin nähden sivulliselle. Yleisöjulkisuuden perusteella tietoja pyytävä ei voi saada salassa pidettäviä tietoja missään tilanteessa. Sen sijaan asianosainen on omassa asiassaan eri asemassa. Asianosaisella on yleensä oikeus saada myös salassa pidettävät tiedot, ellei ole esimerkiksi tutkinnallisia tai muita lakiin perustuvia syitä rajoittaa hänen oikeuttaan saada tietoja. Julkisuuskäsikirja 27

28 Toisella viranomaisella tai toimijalla oikeus tiedon saantiin perustuu lain säännökseen tietojen luovuttamisesta. Salassa pidettävästä asiakirjasta ja sen sisällöstä saa julkisuuslain mukaan antaa tiedon vain, jos julkisuuslaissa niin säädetään (JulkL 10 ). Tällainen poikkeama liittyy tilanteeseen, että tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on erikseen säännelty (JulkL 26 ), kuten esimerkiksi poliisin ja eri viranomaisyhteistyötahojen osalta (esim. PolL 7:2 ). Näissä tilanteissa salassa pidettävä tieto ei kuitenkaan tule julkiseksi, vaan tiedon saavalla taholla on lakiin perustuva syy tiedon saamiselle ja sen käyttämiselle. Tältä osin kysymystä käsitellään käsikirjan alaluvuissa 1.7, 1.10 ja Julkisuuslain salassapitoperusteista Pääsääntöisesti julkisuuslain salassapitokohdat ovat säännelty yleisiksi 15 kaikkia soveltamisalan piiriin kuuluvia viranomaisia koskeviksi. Jos kohdan alussa ei ole ilmoitettu rajausta sovellettavan viranomaisen osalta, salassapitokohta koskee kaikkea viranomaistoimintaa lain soveltamispiirissä. Salassapito liittyy enemmän kussakin kohdassa esitettyihin tietoihin kuin itse asiakirjaan kokonaisuudessaan. 16 Asiakirja ja siinä olevat tiedot voivat olla muutoin julkisia, mutta yksittäinen kappale tai virke on salassa pidettävä. On tärkeää huomata, että yksittäisten sanojen tai virkkeiden salaaminen ei ole kuitenkaan välttämättä riittävää, jos yhteydestä pystyy päättelemään salassa pidettävän tiedon. Tällöin merkintä tehdään riittävän laajasti, ettei salassa pidettävä tieto käy ilmi. Samassa poliisin tehtävässä (esim. kuolemasyyn tutkinta, esitutkintapöytäkirja ja erilaiset lupa-asiat tai hankinnat) voi olla useita osioita, jotka itsessään muodostavat itsenäisen asiakirjan. Kunkin osion julkisuutta ja salassapitoa arvioidaan asiakirjakohtaisesti. 17 Salassapitoperusteet ovat myös toisiaan täydentäviä. Sama tieto voi olla salassa pidettävää useamman salassapitoperusteen perusteella, jos tieto kuuluu useamman salassapitoa määrittävän säännöksen piiriin. Oikea toimintatapa on tällöin, että salassapitoperusteeksi merkitään kaikki kohdat, jonka alaisuuteen salassapito kuuluu. Tätä voidaan pitää työläänä, mutta jonkin perusteen mahdollisesti poistuessa merkitsemättä jääneen uudelleen arviointi tuossa tilanteessa jää helposti tekemättä. Viranomaismenettelyn lähtökohtana on julkisuus. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetä. Salassapitoperusteet ovat siten aina poikkeuksia julkisuusperiaatteesta. Salassapitoperusteita on näin ollen lähtökohtaisesti sovellettava suppeasti niiden poikkeusluonteen johdosta. Tietojen saamisen rajoittamista lakiin perustuvana ja tasapuolisuusvelvoitetta on käsitelty käsikirjan alaluvussa 1.1. ja Salassapitoperusteiden sisällöstä Salassapitosääntelyssä tärkeitä seikkoja ovat asiakirjojen sisältö ja tiedon antamisesta kulloinkin aiheutuvat vaikutukset. Salassapitoperusteet voidaan jaotella vielä sen mukaan, suojataanko yleistä (JulkL 24.1 kohdat 1 22) vai yksityistä intressiä (JulkL 24.1 kohdat 23 32). Asiakirjasalaisuutta koskevia säännöksiä sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, minkä laatuisesta salassapidosta on kysymys. Julkisuuslain salassapitokohdat (tai niiden osat 18 ) on jaoteltavissa kolmeen ryhmään 1. ehdottomasti salassa pidettävät tiedot (vahinkoedellytyslausekkeettomat salassapitosäännökset) 15 HE 30/1998 vp s. 36 ja HE 30/1998 vp s. 36 ja sekä Wallin, Anna-Riitta ja Konstari, Timo: Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvät lait. Suomalaiset oikeusjulkaisut, Helsinki 2000 s Ks. HE 30/1998 vp s. 62, Osa julkisuuslain salassapitokohdista sisältää eri vahinkoedellytyslausekkeen mukaista tietoa. Tässä yhteydessä jaottelu on toteutettu jakamalla tällaiset kohdat. 28 Julkisuuskäsikirja

29 2. salassapito-olettama ehdon täyttyessä salassa pidettävät tiedot (salassapito-olettamaan perustuva salassapitosäännökset) 3. julkisuusolettama ehdon täyttyessä salassa pidettävät tiedot (julkisuusolettamaan perustuva salassapitosäännökset) Näitä eri vahinkoedellytyslausekkeita on käsitelty myös alaluvussa eri käsitteitä avattaessa. Vahinkoedellytyslausekkeilla varmistetaan, ettei salassapitoa laajenneta laajemmalle, kuin tilanne välttämättömästi vaatii. Vahinkoedellytyslausekkeen käytön avulla on pyritty rajoittamaan salassapito kussakin tilanteessa suojattavan intressin välttämättömyyteen. 19 Näissä kohdissa arvioinnin mahdollisen vahingon syntymisestä joutuu suorittamaan asiakirjan antamisesta päättävä virkamies. Tämän käsikirjan tavoitteena on helpottaa virkamiehiä tässä arvioinnissa, koska yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti samanlaisissa tilanteissa yksittäisiä kansalaisia tulisi kohdella samalla tavalla eli myös julkisuuslakia sovellettaessa. Mikäli salassapitosäännöksessä ei ole ehtoa (vahinkoedellytyslauseketta), viranomaisella ja sen edustajalla ei ole minkäänlaista harkintavaltaa salassapidon määrittämisessä. 20 Näiden salassapitoperusteiden osalta virkamiehellä ei ole haasteita salassapidon määrittämisessä tiedon kuuluessa arvioitavan kohdan piiriin, koska viranomaisella ei ole tässä tilanteessa toimivaltaa arvioida tällaisen asiakirjan tai tiedon antamisesta mahdollisesti aiheutuvia seurauksia. 21 Yksityiselämän suoja on arvioitu tällaiseksi intressiksi. 22 Lisäksi jos samaa tietoa määrittää kahta eri tasoa oleva salassapitosääntely, arviointi tehdään vahvemman tason mukaisesti, koska se pitää sisällään myös alemmat salassapitotasot. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi esitutkinta-aineiston ( ja syyteharkinta-aineiston) yleisen, rikosprosessin etenemiseen sidotun ja salassapito-olettaman sisältämän salassapitovelvoitteen lisäksi aineistossa voi olla ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja. Nämä tiedot ovat edelleen ehdottomasti salassa pidettäviä ilman harkintaa yleisen salassapitoperusteen päättymisestä huolimatta. Samoin kanteluiden yleisen, ennen ratkaisun antamista ja julkisuusolettaman sisältämän salassapitoperusteen lisäksi asiakirjoissa voi olla muulla perusteella salassa pidettävää tietoa. Muu salassapito voi perustua julkisuusolettaman tai salassapito-olettaman sisältämään ehtoon tai salassapito voi perustua ilman ehtoa olevaan salassapitoperusteeseen. Tämä muu salassapito jatkuu edelleen, mikäli tiedon salassapitoa koskeva ehto sitä edellyttää kanteluiden yleisen, ennen ratkaisun antamista ja julkisuusolettaman sisältämän salassapito-olettaman päättyessä. Mikäli tiedon salassapito perustuu salassapitoon ilman ehtoa, tieto on salassa pidettävää ilman harkintaa. Jos vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on yleensä annettava muusta osasta asiakirjaa (JulkL 10 ). Toisaalta osittain asiakokonaisuudesta tietoa annettaessa on huolehdittava myös siitä, että sisältö kokonaisuutena arvioiden pysyy ymmärrettävänä. 23 Lisäksi on huomioitava, ettei salassapitomerkinnän ulkopuolella jäävästä osuudesta ilmene salassa pidettäväksi merkitty tieto. 19 HE 30/1998 vp s. 88, jossa todetaan, että kaikissa tapauksissa tiedon laatuun perustuvaa ehdotonta salassapitoa ei ole pidetty tarpeellisena. Se saattaisi helposti johtaa tarpeettomaan salassapitoon asioissa, joissa on tarvetta julkisen vallan käytön valvomiseen. 20 Mäenpää, Olli: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. Edita Publishing, Helsinki 2016 s HE 30/1998 vp s. 88, jossa todetaan salassapito ilman lisäedellytystä tarpeelliseksi tilanteessa, jossa asiakirjan julkisuuden on säännönmukaisesti katsottu vaarantavan salassapidon suojaamaa etua ja vähäistäkin harkinnanvaraisuutta on pidetty suojattavaa etua vaarantavana. 22 HE 30/1998 vp s. 88. (JulkL 24.1 :n 32 k) 23 Ratkaisussa KHO 2015:163 on päädytty siihen, että osittainen julkisuus ei ole mahdollista, koska annettava osuus tiedoista ei ollut ymmärrettävä kokonaisuus. Julkisuuskäsikirja 29

30 Salassapidon kohteena olevat asiaryhmät Asiakirjat on jaettavissa niiden salassapitotason mukaan eri ryhmiin. Seuraavissa alaluvuissa nämä ryhmät on esitelty erikseen ja vielä siten, että yleistä ja yksityistä etua koskevat salassapitokohdat on eroteltu alaluvun sisällä. Tässä kuviossa julkisuuslain salassapitokohdat on jaoteltu omille salassapitotasoille eli julkisuusolettaman, salassapito-olettaman ja ilman vahinkoedellytyslauseketta oleviin tietoihin. Salassa pidettävät asiakirjat ja tiedot eri salassapitotasoilla JulkL Julkisuusolettama 2) Kansainväliset suhteet ym. 5) Taktiset ja tekniset menetelmät 6) Kantelu 8) Onnettomuudet ym. 11) + 12) + 13) Raha ja pääoma 14) Uhanalaiset kasvit ja eläimet 15) Vaalirahoitus ja vo:n valvonta 17) + 20) Muu vastaava liiketoimintaa koskeva seikka 18) Työmarkkinat + valtio ym. 19) Valtio oikeudenkäynnissä 22) Pääsykokeet ja testit 26) Rikoksen uhria loukkaavat tiedot Salassapitoolettama 3) Esitutkinta-aineisto 7) Turvajärjestelyt 9) Valtion turvallisuus (Supo) 10) Maanpuolustus 21) Opinnäytetyöt 24) Pakolaiset, turvapaikan hakijat 28) Tuomittu, vangittu tai muutoin vapautensa menettänyt Ehdottomasti salassa pidettävät 1) Ulkopoliittiset asiat 4) Rekisterit (rikosten ehkäiseminen ym.) 16) Tilastot 17) + 20) Liikesalaisuus 23) Tulotiedot, varallisuus, ulosotto 25) Sosiaalihuolto, työhallinto, terveydentila, seksuaalisuus 26) Arkaluonteiset yksityiselämää koskevat tiedot rikosasiassa 27) Lausunnot (mielentila, selvitykset, rangaistuksen täytäntöönpano) 28) Rikosrekisteri, sakkorekisteri ym. 29) Psykologiset testit 30) Oppilashuolto 31) Salaiset yhteystiedot 31a) Anonyymi todistelu 31b) Uhrin suojelu vapautuminen 32) Poliittinen vakaumus, mielipide, elintavat, yhdistystoiminta, harrastukset, perhe-elämä ym. henkilökohtaiset olot Kuvio 1. Salassa pidettävät asiakirjat ja tiedot julkisuuslain eri salassapitotasoilla Ehdottomasti salassa pidettävät asiaryhmät Ehdoton salassapito (ilman vahinkoedellytyslauseketta olevat salassapitokohdat) koskee tapauksia, joissa asiakirjan julkisuus aina tai ainakin yleensä vaarantaa salassapidon suojaaman edun. Ehdottoman salassapitovelvoitteen suojaamat asiakirjat ovat salassa pidettäviä siitä riippumatta, minkälaisia vaikutuksia niiden sisältämien tietojen antamisesta voisi konkreettisessa tapauksessa aiheutua. Viranomaisella ei ole näissä tilanteissa harkintavaltaa samalla tavoin kuin vahinkoedellytyslausekkeen soveltamisessa 25. Ehdoton salassapitosäännös merkitsee sitä, että asiakirjoista ei saa antaa lainkaan tietoja. 24 Kuva on myös käsikirjan liitteenä 1 isommassa koossa. 25 Mäenpää, Olli: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. Edita Publishing, Helsinki 2016 s Julkisuuskäsikirja

31 Ehdottomia salassapitosäännöksiä ovat julkisuuslain 24 :n 1 momentin kohdat 1, 4, 16, 23, 25 27, 29 31, 31a, 31b ja 32. Osittain ehdottomia ovat kohdat 2, 17, 20 ja 28. Kohdan 13 salassapito on sidottu ajalliseen ehtoon. 26 Yleisiä etuja koskevat ja ehdottomasti salassa pidettävät salassapitokohdat (JulkL 24.1 ): 1 k.) Ulkopolitiikka. Erilaiset ulkopoliittisia asioita käsittelevät asiakirjat, poliittiset tilannearvioinnit ja poliittisia ja taloudellisia suhteita toisen valtion kanssa käydyt neuvottelut. Asianomainen valiokunta tai ministeriö voi päättää tietojen toisin ja todeta tiedot julkisiksi k.) Kansainväliset suhteet. Asiakirjat, jotka koskevat Suomen suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön (muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut) sekä asiakirjat, jotka liittyvät kansainvälisessä lainkäyttö- tai tutkintaelimessä tai muussa kansainvälisessä toimielimessä käsiteltävään asiaan (alkuosa kohdasta). 4 k.) Rekisterit. Poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitämät rekisterit ja rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset samoin kuin henkilöllisyyden tai matkustusoikeuden todentamista tai varmentamista koskevan hallintoasian käsittelyssä saamat ja ottamat henkilön valokuvat ja muut henkilötuntomerkkitiedot sekä henkilölle tai henkilökortille tai matkustusasiakirjalle annetut erityiset tunnisteet. KHO 1453/2/05: Hallintopäätökset ja muut asiakirjat, joiden perusteella merkinnät rekisteriin tehdään, eivät ole osa rekisteriä. Näiden asiakirjojen ja päätösten julkisuutta ei täten voida rajoittaa rekisteriä itseään koskevien salassapitosäännösten perusteella, vaan niiden julkisuus on lähtökohtaisesti ratkaistava tapauskohtaisesti. 13 k.) Pääoma- ja rahoitusmarkkinat. Kansantalouden kehitystä kuvaava tilasto, talouspoliittinen aloite ja toimenpidesuunnitelma sekä muut sellaiset asiakirjat, joihin sisältyvillä tiedoilla ilmeisesti voi olla vaikutusta pääoma- ja rahoitusmarkkinoilla. Salassapito on voimassa, kunnes tiedot on saatettu julkisuuslain 8 :ssä tarkoitetulla tavalla yleisesti julkisiksi. 16 k.) Tilastot. Tilastoviranomaiselle tilastojen laatimista varten annetut asiakirjat samoin kuin asiakirjat, jotka on vapaaehtoisesti annettu viranomaiselle tutkimusta tai tilastointia varten. 17 k.) Julkisyhteisön liikesalaisuus. Valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkista tehtävää hoitavan 28 yhteisön, laitoksen tai säätiön liikesalaisuutta koskeva tieto (alkuosa kohdasta). 26 Wallin, Anna-Riitta Konstari, Timo: Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvät lait. Suomalaiset oikeusjulkaisut, Helsinki 2000 s JulkL 24.1 :n 1 k.: Valtioneuvoston ulkopoliittisia asioita käsittelevän valiokunnan asiakirjat, jollei valiokunta toisin päätä, sekä ulkoasioita hoitavan ministeriön ja Suomen edustustojen poliittiset tilannearvioinnit, poliittisista tai taloudellisista suhteista toisen valtion kanssa käytyjä neuvotteluja koskevat asiakirjat ja ulkoasiainhallinnon alaan kuuluvat salakirjoitetut viestit, jollei asianomainen ministeriö toisin päätä. 28 JulkL 4.2 : Mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain ym. perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Julkisuuskäsikirja 31

32 Yksityisiä etuja koskevat ja ehdottomasti salassa pidettävät salassapitokohdat (JulkL 24.1 ) 29 : 20 k.) Yksityinen liikesalaisuus. Yksityistä liikesalaisuutta koskeva tieto (alkuosa kohdasta). 23 k.) Vuositulot ja ulosottotiedot. Henkilön vuosituloja tai kokonaisvarallisuutta taikka tuen tai etuuden perusteena olevia tuloja ja varallisuutta koskevia tietoja taikka muutoin hänen taloudellista asemaansa kuvaavat tiedot. Ulosottoviranomaisen asiakirjat siltä osin kuin ne sisältävät sellaisia tietoja, jotka ulosottorekisteriin merkittyinä olisivat ulosottokaaren mukaan salaisia, sekä tiedot luonnollisesta henkilöstä ulosottovelallisena ja ulosottoselvitys. 25 k.) Sosiaalihuolto, työhallinto, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalisuus. Tiedot sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta. 26 k.) Arkaluonteinen yksityiselämä rikosasiassa. Tiedot rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista (alkuosa kohdasta). 27 k.) Tutkimukset ja suunnitelmat. Rikoksesta syytetylle tehty oikeuspsykiatrinen mielentilatutkimus sekä erilaiset rangaistuksiin liittyvät selvitykset ja täytäntöönpanon suunnitelmat k.) Rekistereihin merkityt tiedot. Rikosrekisteriin, sakkorekisteriin, oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sekä eläintenpitokieltorekisteriin talletetut tiedot, todistajansuojeluohjelmia koskevaan rekisteriin tallennetut tiedot ja muut todistajansuojeluohjelmaa koskevat tiedot samoin kuin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimus- ja seurantatarkoituksia varten keräämät tiedot (loppuosa kohdasta) 29) Psykologiset testit ja muut arvioinnit. Tiedot henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta taikka asevelvollisen sijoittamista tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista. 30 k.) Oppilashuolto. Oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, 29 Rikosasioiden tietosuojalain 11 :ssä ja tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa säädetään erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvista tiedoista ja näiden tietojen käsittelystä. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja ovat henkilötiedot, joista ilmenee etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus taikka ammattiliiton jäsenyys, sekä geneettiset tiedot, luonnollisen henkilön yksiselitteiseen tunnistamiseen tarkoitetut biometriset tiedot sekä terveyttä taikka luonnollisen henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja seksuaalista suuntautumista koskevat tiedot (voidaan nimittää myös arkaluontoisiksi henkilötiedoiksi). Rikosasioiden tietosuojalain 11 :n mukaan näiden tietojen käsittely on sallittua vain, jos käsittely on välttämätöntä ja jos ko. pykälässä säädetyt vaatimukset täyttyvät. Sellainen profilointi, joka johtaa erityisiin henkilötietoryhmiin perustuvaan luonnollisten henkilöiden syrjintään, on kielletty. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan sen soveltamisalaan kuuluvassa henkilötietojen käsittelyssä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely on kiellettyä, ellei käsittelylle ole jotakin ko. artiklassa sallittua perustetta. Näiden tietojen luovuttamiseen ja muuhun käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Erityisiin henkilötietoryhmiin liittyvien tietojen käsittelystä ohjeistetaan erikseen tarkemmin. 30 Näitä täytäntöönpanoon liittyviä tietoja ovat nuoresta rikoksesta epäillystä laadittu seuraamusselvitys, nuorisorangaistuksen rangaistusajan suunnitelma, vankeusrangaistuksen sijasta suoritettava yhdyskuntapalvelun tai valvontarangaistuksen seuraamusselvitys, valvontarangaistuksen edellytysten selvittäminen, rangaistusajan suunnitelma, vapauttamissuunnitelma, valvontasuunnitelma tai elinkautisvangin vapauttamismenettelyä tai yhdistelmärangaistukseen kuuluvaa valvonta-aikaa varten annettu lausunto. 32 Julkisuuskäsikirja

33 jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, ja ylioppilastutkinnon osalta erikseen määritellyt tiedot k.) Salainen puhelinnumero ja matkaviestimen sijaintipaikka. Asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta tai tiedon matkaviestimen sijaintipaikasta sekä osoitetietoa ja muita yhteystietoja, jos suojattava henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuiksi. 31a k.) Anonyymi todistelu. Hakemus anonyymistä todistamisesta päättämiseksi ja hakemuksen valmisteluun liittyvät asiakirjat ja anonyymin todistajan henkilöllisyyden paljastamista koskevaan asiaan liittyvät asiakirjat sekä näitä asioita koskevat oikeudenkäyntiasiakirjat, jollei oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 11 d :stä muuta johdu. 31b k.) Tieto vankilasta vapautumisesta uhrin suojelemiseksi. Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja asianomistajan pyynnöstä saada ilmoitus (ETL 4:19) vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta ja vankilasta tai muusta säilytystilasta poistumisesta taikka tietoja mainituista ilmoituksista sekä, sen lisäksi mitä 31 kohdassa säädetään yhteystietojen salassapidosta, edellä mainittuun pyyntöön liittyvät asianomistajan yhteystiedot Rikosseuraamuslaitoksen asiakirjoissa, 32 k.) Henkilökohtaiset olosuhteet. Tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista. Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen tehtävään samoin kuin henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia. Laki kuoleman syyn selvittämisestä 15 : Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat, 32 josta on annettu ohje Poliisitutkinta kuoleman johdosta Salassapito-olettama - salassa pidettävät asiaryhmät Salassapito-olettaman mukaisella vahinkoedellytyslausekkeella varustettujen säännösten soveltamisessa viranomaisilla on tiettyä harkintavaltaa verrattuna ehdottomiin salassapitosäännöksiin. Salassapito-olettaman mukainen asiakirjasalaisuus sisältää ns. vahvemman vahinkoedellytyslausekkeen. Tällaisissa tapauksissa asiakirjan antamisesta aiheutuu yleensä haittaa. Asiakirja on siis pääsäännön mukaan tällöin pidettävä salassa, jollei ole ilmeistä, ettei tiedon antamisesta tai sen sisällöstä aiheudu laissa tarkoitettua haitallista seurausta. Salassapito - olettamaan liittyvässä epäselvässä tapauksessa säännöksiä on tulkittava siten, ettei pyydettyä tietoa anneta Salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat, joista ilmenee ylioppilastutkintolautakunnan määräämien arvostelijoiden arvostelutehtäviä koskeva koulukohtainen työnjako, kunnes on kulunut vuosi kyseisestä tutkintakerrasta. 32 Säännöksessä on mainittu ne tahot, joille tietoja voidaan antaa, kuten toimenpidettä pyytäneelle, tuomioistuimelle ym. ja vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä vakuutus- tai eläkelaitokselle ja tilastokeskukselle säännöksessä tarkemmin mainituin edellytyksin. 33 HE 30/1998 vp s. 88. Ks. myös Wallin, Anna-Riitta ja Konstari, Timo: Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvät lait. Suomalaiset oikeusjulkaisut, Helsinki 2000 s ja Helminen, Klaus Kuusimäki, Matti Rantaeskola, Satu: Poliisilaki. Talentum Media Oy, Helsinki 2012 s Julkisuuskäsikirja 33

34 Salassapito-olettaman mukaisessa harkinnassa tiedon antaminen sidotaan säännöksissä sen ilmeisyyteen, ettei tiedon antamisesta aiheudu haittaa julkisuuslain 24 :n 1 momentin 3, 7, 9, 10, 21, 24 ja 28 kohdissa mainituille eduille. Yleisiä etuja koskevat ja salassapito-olettaman sisältävät salassapitokohdat (JulkL 24.1 ): 3 k.) Esitutkinta- ja syyteharkintasalaisuus. Poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten ja syyttäjän, sekä tarkastus- ja valvontaviranomaisten tiedot ja tietoaineistot rikosprosessin määriteltyyn ajankohtaan saakka. Näitä tietoaineistoja ovat ilmoitukset rikoksesta, esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat sekä haastehakemus, haaste ja siihen annettu vastaus rikosasiassa. Ajankohdat, mihin asti salassapito ulottuu, ovat: asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai asia on jätetty sikseen. Tiedon antaminen ennen edellä mainittuja ajankohtia on riippuvainen salassapito-olettaman mukaisesta ehdosta. Esitutkinta- ja syyteharkintasalaisuus on ennen mainittuja ajankohtia voimassa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä tai estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta YTJulkL:n mukaan. Salassapito-olettamaa harkittaessa on arvioitava, ettei mikään vaihtoehtoinen salassapidon määrittävä ehto toteudu. Jos poliisilla on varmuus, ettei mikään käsillä olevista tilanteista toteudu, esitutkinta- ja syyteharkinta-aineisto on julkista. Tällöin tulee myös huomioida, ettei aineistossa ole jollakin muulla perusteella salassa pidettävää aineistoa. Näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin tiedottamista koskevassa alaluvussa k.) Turvajärjestelyt. Henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat tiedot ja tietoaineistot. Tiedot ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista. KHO 2014:69: Ratkaisussa oli kysymys muun ohella poliisin tietojärjestelmien käyttämistä koskevista lokitiedoista, joita pidetään luonteeltaan tietojärjestelmien turvajärjestelyinä. Ne ovat salassa pidettäviä tietoja (JulkL k.). Nämä tiedot eivät koskeneet lokitietoja pyytänyttä henkilöä itseään vaan lokitietojärjestelmien käyttäjiä. Lokitietoja pyytäneen henkilön tiedonsaantioikeus on käsitelty käsikirjan alaluvussa 4. 9 k.) Valtion turvallisuus. Suojelupoliisin ja muiden viranomaisten tiedot ja tietoaineistot, jotka koskevat valtion turvallisuuden ylläpitämistä. Tiedot ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna valtion turvallisuutta k.) Maanpuolustus. Sotilastiedustelua, puolustusvoimien varustamista, kokoonpanoa, sijoitusta tai käyttöä taikka muuta sotilaallista maanpuolustusta taikka maanpuolustusta palvelevia keksintöjä, rakenteita, laitteita tai järjestelmiä taikka maanpuolustuksen kannalta muutoin merkityksellisiä kohteita taikka puolustusvalmiuteen varautumista koskevat tiedot ja tietoaineistot. Tiedot ovat salassa 34 Supoa koskevien tietojen osalta on useita KHO:n ratkaisuja, joissa salassapidon ulottuvuutta on arvioitu ratkaisuissa KHO 2012:8, KHO 2003:77 ja KHO 2010:31. Tapauksia on käsitelty tarkemmin alaluvussa käsikirjan luvussa Julkisuuskäsikirja

35 pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vahingoita tai vaaranna maanpuolustuksen etua. Yksityisiä etuja koskevat ja salassapito-olettaman sisältävät salassapitokohdat (JulkL 24.1 ): 21 k.) Opinnäytetyö ja tutkimus. Asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa taikka teknologista tai muuta kehittämistyötä tai niiden arviointia. Tiedot ja tietoaineistot ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta opinnäytetyön, tutkimuksen tai kehittämistyön suorittamiselle taikka niiden hyödyntämiselle tai sen asianmukaiselle arvioinnille tai tutkijalle taikka tutkimuksen tai kehittämistyön toimeksiantajalle haittaa. 24 k.) Pakolaisuus ja turvapaikan hakeminen. Pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa koskevat tietoaineistot ja tiedot, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta. (katso lisää 10.6) 28 k.) Vapautensa menettänyttä koskevat asiakirjat. 35 Hallintoviranomaisen tiedot, tietoaineistot sekä rekisterit, jotka sisältävät tietoja tuomitusta taikka vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja jos tiedon antamiseen on perusteltu syy (alkuosa salassapitokohdasta) Julkisuusolettama - salassa pidettävät asiaryhmät Sellaisissa tapauksissa, joissa tiedon tai tietoaineiston antamisesta ei yleensä aiheudu säännöksessä tarkemmin mainittua haittaa, on käytetty vahinkoedellytyslauseketta, joka sisältää ns. julkisuusolettaman. Tällaisesta tietoaineistosta on annettava tieto, jos on pääteltävissä, ettei sen antamisesta aiheudu säännöksessä tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia. Tällöin kyseessä on ns. heikko vahinkoedellytyslauseke. Julkisuusolettamaan liittyvässä epäselvässä tapauksessa säännöksiä on tulkittava siten, että pyydetty tieto annetaan. 36 Julkisuusolettaman mukainen harkinta tulee sovellettavaksi niissä tapauksissa, joissa tieto tai tietoaineisto määrätään salassa pidettäväksi, jos tiedon antamisesta aiheutuisi haittaa suojattaville julkisuuslain 24 :n 1 momentin kohdille 2, 5, 6, 8, 11, 12, 14, 15, 18, 19 ja 22, sekä osittain kohdissa 17, 20 ja 26 kohdissa mainituille eduille. Laissa säädettyjen perusteiden tiedon antamatta jättämiselle tulee täyttyä tapauskohtaisesti, jotta tieto voidaan jättää antamatta. Yleisiä etuja koskevat ja julkisuusolettaman sisältävät salassapitokohdat (JulkL 24.1 ): 2 k.) Kansainväliset suhteet. Suomen valtion, Suomen kansalaisten, Suomessa oleskelevien henkilöiden tai Suomessa toimivien yhteisöjen suhteita toisen valtion viranomaisiin, henkilöihin tai yhteisöihin koskevia tietoaineistoja ja tietoja, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä (salassapitokohdan loppuosa). 35 Salassapitokohta koskee laajasti erilaisia vapautensa menettäneitä henkilöitä. Poliisitoiminnassa kyse voi siis olla a) poliisilain, b) pakkokeinolain tai c) virka-avun perusteella vapautensa menettäneen henkilön tiedoista. Esimerkiksi tieto poliisilakiperusteista kiinniotosta poliisilain 2 luvun 2 :n perusteella on salassa pidettävä, ellei vahinkoedellytyslausekkeen perusteella tehty harkinta johda tiedon antamiseen. Esitutkintapöytäkirjalla voi olla erilaisia merkintöjä, joiden perusteella käy ilmi tieto henkilön vapauden menetyksestä. Tällaisia merkintöjä ovat kansilehdellä olevat merkinnät, rikosilmoituksessa olevat merkinnät sekä merkintälehdellä olevat merkinnät. 36 HE 30/1998 vp s. 88. Ks. myös Wallin, Anna-Riitta ja Konstari, Timo: Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvät lait. Suomalaiset oikeusjulkaisut, Helsinki 2000 s ja Helminen, Klaus Kuusimäki, Matti Rantaeskola, Satu: Poliisilaki. Talentum Media Oy, Helsinki 2012 s Julkisuuskäsikirja 35

36 5 k.) Taktiset ja tekniset menetelmät 37. Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen sekä vankeinhoitoviranomaisen taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevia tietoja sisältävät tietoaineistot ja ylipäätään tiedot, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taikka rangaistuslaitoksen järjestyksen ylläpitämistä. 6 k.) Kantelu. Kanteluasiaa koskevat tietoaineistot ja tiedot ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä asiaan osalliselle. 8 k.) Onnettomuus ym. tutkinta. Onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua taikka turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaista tutkintaa koskevat tietoaineistot ja tiedot ovat salassa pidettäviä. Salassapito toteutuu kuitenkin vain, jos tiedon antaminen niistä vahingoittaisi tai vaarantaisi turvallisuutta tai sen kehittämistä, väestönsuojelun toteuttamista tai poikkeusoloihin varautumista. Edelleen salassapito toteutuu vain, jos tiedon antaminen vaarantaisi turvallisuustutkinnan tai sen tarkoituksen toteutumisen, vaarantaisi tiedon saantia tutkintaa varten, taikka loukkaisi onnettomuuden, vaaratilanteen tai poikkeuksellisen tapahtuman uhrien oikeuksia tai heidän muistoaan tai läheisiään. 11 k.) Valtion raha- ja valuuttapoliittiset päätökset. Raha- ja valuuttapoliittisista päätöksistä tai toimenpiteistä taikka niiden valmistelusta koskevat tietoaineistot ja tiedot sekä tiedot finanssi- ja tulopolitiikan valmistelusta taikka finanssi-, tulo-, raha- tai valuuttapoliittisten päätösten tai toimenpiteiden tarpeiden selvittämisestä ovat salassa pidettäviä. Salassapito toteutuu kuitenkin vain, jos tiedon antaminen niistä olisi vastoin valtion etua neuvotteluosapuolena, taikka vaarantaisi päätösten tai toimenpiteiden tarkoituksen toteutumisen tai muutoin merkittävästi vaikeuttaisi finanssi-, tulo-, raha- tai valuuttapolitiikan hoitamista. 12 k.) Pääoma- ja rahoitusmarkkinat. Rahoitusmarkkinoita ja vakuutustoimintaa valvovien sekä rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusjärjestelmien toimivuudesta vastaavien viranomaisten laissa säädettyjä tehtäviä varten laaditut selvitykset, joista ilmenee tietoja markkinoiden toimivuudesta tai rahoitus-, vakuutus- tai eläkelaitoksista tai niiden asiakkaista, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa rahoitus- tai vakuutusjärjestelmän luotettavuudelle ja toimivuudelle. 14 k.) Luonnonsuojelu. Uhanalaisista eläin- tai kasvilajeista tai arvokkaiden luonnonalueiden suojelusta olevat tietoaineistot ja tiedot, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi kysymyksessä olevan eläin- tai kasvilajin tai alueen suojelun. 15 k.) Vaalirahoitus. Ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain (273/2009) nojalla valtiontalouden tarkastusvirastolle annettuja tietoja kampanjatileistä, sekä vastaavat muut selvitykset vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista, samoin kuin tietoaineistot ja tiedot, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle. 37 Taktisten ja teknisten menetelmien määrittelyssä salassapidon kohteena on menetelmän käyttötarkoitus, jos tiedon antaminen vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taikka rangaistuslaitoksen järjestyksen ylläpitämistä. Menetelmä itsessään voi siis olla julkinen tieto, mutta sen salassapito määräytyy menetelmän paljastumisen vaikutusten perusteella. Menetelmän paljastaminen voi samalla johtaa siihen, että myös käyttötarkoitus paljastuu. Ks. myös Mäenpää, Olli. Julkisuusperiaate. Helsinki 2016, s. 430, jossa mainittua salassapitokohtaa koskien on todettu, että menetelmien tehokkuus perustuu suureksi osaksi siihen, että menetelmä on salassa pidettävä. 36 Julkisuuskäsikirja

37 17 k.) Julkisyhteisön muu vastaava liiketoiminta. Valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkista tehtävää hoitavan 38 yhteisön, laitoksen tai säätiön muusta vastaavasta liiketoimintaa koskeva seikka on salassa pidettävää. Tietoaineistot ovat salassa pidettäviä kuitenkin vain, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön tai mainitun julkista tehtävää hoitavan yhteisön, laitoksen tai säätiön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin (salassapitokohdan loppuosa). 18 k.) Julkisyhteisö työriidan osapuolena. Valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön työmarkkinaosapuolena tai työriidan osapuolena laatimia tai saamia tietoja, jos tiedon antaminen niistä olisi vastoin julkisyhteisön etua työnantajana, sekä asiakirjat, jotka sisältävät valtion edustajien maataloustukineuvotteluja varten laatimia tai saamia tietoaineistoja tai tietoja, jos tiedon antaminen niistä olisi vastoin valtion etua neuvotteluosapuolena. 19 k.) Viranomainen oikeudenkäynnissä. Viranomaisen oikeudenkäynnin osapuolena oikeudenkäyntiin valmistautumista varten laatimat ja hankkimat asiakirjat, jos tiedon antaminen tietoaineistosta tai tiedosta olisi vastoin julkisyhteisön tai julkista tehtävää hoitavan 39 yhteisön, laitoksen, säätiön tai henkilön etua oikeudenkäynnissä. Yksityisiä etuja koskevat ja julkisuusolettaman sisältävät salassapitokohdat (JulkL 24.1 ): 20 k.) Yksityisen muu vastaava elinkeinotoiminta. Yksityisen liiketoiminnassa sellaiset tietoaineistot ja tiedot, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista (kohdan loppuosa). 22 k.) Pääsykokeet ym. Tiedot pääsy- tai muusta kokeesta tai testistä, jos tiedon antaminen vaarantaisi kokeen tai testin tarkoituksen toteutumisen tai testin käyttämisen vastaisuudessa. 26 k.) Rikoksen uhria loukkaavat tiedot. Tiedot rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään, jollei tiedon antaminen ole tarpeen viranomaisen tehtävän suorittamiseksi (salassapitokohdan loppuosa) Salassa pidettävien tietojen käsittely Salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä poliisin salassa pidettävien tietoaineistojen käsittelystä annetussa määräyksessä (POL ) esitettyjen vaatimusten ja toimintatapojen mukaisesti. Jokaisella käsittelijällä on oma vastuu käsittelemästään materiaalista SALASSA PIDETTÄVÄT YHTEYSTIEDOT JA MUUT VASTAAVAT TIEDOT Yhteystiedot. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohta suojaa henkilön ilmoittamaa tietoa salaisesta puhelinnumerosta tai tiedon matkaviestimen sijaintipaikasta sekä osoitetietoa ja muita yhteystietoja, jos suojattava henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä 38 JulkL 4.2 : Mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain ym. perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. 39 JulkL 4.2. Julkisuuskäsikirja 37

38 itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuiksi. 40 Turvallisuuden käsite on ymmärrettävä tässä yhteydessä laajasti. Se sisältää fyysisen väkivallan uhan ohella myös esimerkiksi kotirauhan häirinnän ja psyykkisen pelottelun. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohdan osalta voi tulla kyseeseen myös todistajien suojeleminen. Yhteystiedot ovat yleensä julkisia tietoja. Jokaisen yksityisyyden suojaan kuuluu kuitenkin saada pitää puhelinnumeronsa ja muut yhteystietonsa salaisena, jos näin erikseen haluaa. Tästä syystä yhteystietojen antaminen viranomaiselle ei saa johtaa tiedon julkiseksi tulemiseen. Puhelinnumeron salassapidon edellytyksenä on viranomaiselle tehty ilmoitus, jonka perusteella viranomaisen on selvitettävä, onko tiedon salassa pitämiselle lainkohdassa tarkoitettu syy. Yhteystietojen salassapitoperusteet tulee selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta asianosaisen yksityiselämän suoja tulee riittävällä tavalla huomioiduksi. Tämä on myös osa hyvää tiedonhallintatapaa ja helpottaa asian myöhempää käsittelyä. Esimerkiksi tietopyyntöjen käsittelyssä ei tällöin tarvitse erikseen selvittää asianosaisen ja muiden henkilöiden osalta sitä, onko yhteystietojen salassapidolle edellytyksiä, koska tiedot on jo arvioitu. Tiedon salassapidon vaikutuksesta viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon säädetään julkisuuslain 29 :n 2 momentissa: viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon sellaisista osoite- tai muista tiedoista, jotka ovat 24 :n 1 momentin 31 kohdan mukaan salassa pidettäviä. Käytännössä pelkäävän todistajan tapauksessa voidaan menetellä siten, että yhteystiedot toimitetaan tuomioistuimen käyttöön esitutkintapöytäkirjasta erillisellä paperilla eikä yhteystietoja kirjata kuulustelupöytäkirjaan. 41 Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohdan yhteystietojen ilmoituksenvaraista salassapitoa tulee erikseen harkita, mutta harkinta koskee vain perustellun syyn olemassa oloa. Poliisin ei tarvitse arvioida tiedonluovutuksen vaikutuksia (eli toteutuuko uhka vai ei), vaan ainoastaan uhkan laatua. Jos tällainen uhka on olemassa, ovat yhteystiedot salassa pidettäviä. Tällainen yhteystieto voi olla myös rikoksen tapahtumapaikan osoite, jolloin myös se voi olla salassa pidettävä tieto. Kokonaisuuden kannalta on olennaista huomioida erikseen se, vaikuttaako salaaminen tiedon paljastumiseen. Tapahtumaosoitteen peittäminen esimerkiksi rikosilmoituksesta julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohdan perusteella voi heti paljastaa, mitä tietoa oikeastaan pidetään salassa. Vaikka rikos on siis tapahtunut tietyssä osoitteessa ja rikospaikka siten luonnollisesti on tekijän tiedossa, sitä suojataan rikoksen kohteen edellyttämän suojan vuoksi. Henkilötunnus. Salassa pidettävien yhteystietojen salassapitoperustetta tai julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdan perustetta on saatettu käyttää poliisin tietoaineistossa olevan henkilötunnuksen salaamiseen. Salaamisen perusteena on usein ollut tarve estää yksittäisen henkilön yksilöintitiedon päätyminen julkiseen aineistoon. Henkilötunnus ei kuitenkaan ole sellainen tieto, joka olisi sellaisenaan salassa pidettävä, eikä sen salaamista voida perustella suoraan julkisuuslain 24 :ssä 40 Salassa pidettävät osoite-, puhelin- ja muut vastaavat yhteystiedot liittyvät myös asianosaisjulkisuuden rajoituksiin julkisuuslain 11 :n 2 momentin 7 kohdan perusteella. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta muun kuin 6 a kohdassa tarkoitetun todistajan, asianomistajan tai asianosaisen taikka rikosilmoituksen, lastensuojelulain 25 :ssä tarkoitetun ilmoituksen tai muun niihin verrattavan viranomaisen toimenpiteitä edellyttävän ilmoituksen tekijän salassa pidettäviin osoite-, puhelin- ja muihin vastaaviin yhteystietoihin, jos tiedon antaminen vaarantaisi todistajan, asianomistajan tai asianosaisen tai ilmoituksen tekijän turvallisuutta, etuja tai oikeuksia. 41 Toinen vaihtoehto on käyttää koodinimeä. Esitutkintapöytäkirjaan kirjataan ainoastaan henkilön etunimi tai koodinimi. Koodinimen käyttöä ei kuitenkaan voida pitää suositeltavana, koska esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (122/2014) 1 luvun 2 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan kuulustelusta laadittavaan kuulustelupöytäkirjaan on merkittävä kuulusteltavan henkilötiedot ja epäiltynä kuulusteltavasta myös siviilisääty, elatusvelvollisuus, tulot ja sotilasarvo sekä moottoriajoneuvolla tehtyä liikennerikosta tai liikennerikkomusta tutkittaessa tiedot ajokortista. Kuulusteltavan henkilötiedoilla tarkoitetaan henkilön oikeaa nimeä kokonaisuudessaan. 38 Julkisuuskäsikirja

39 olevilla salassapitoperusteilla. Tähän lopputulokseen on päätynyt myös korkein oikeus ennakkopäätöksessään KKO 2004:15. KKO 2004:15, Tapauksessa oli kyse osittain salassa pidettävästä oikeudenkäyntiaineistosta. Asianosaisten henkilötunnukset olivat merkittynä tuomiolauselmiin, jotka ovat julkisia siitäkin huolimatta, vaikka oikeudenkäyntiaineisto on määrätty salassa pidettäväksi. Arvioitaessa henkilötunnusten loppuosien antamisvelvollisuutta lähtökohdaksi tuli ottaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 1 :n 1 momentista ilmenevä periaate, jonka mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen säädetä. Samaa periaatetta noudatetaan myös oikeudenkäyntiaineiston osalta. Tästä syystä tuomiolauselmiin merkityt henkilötunnukset olivat julkisia. Henkilötunnuksen käsittelyyn liittyy kuitenkin erityisiä vaatimuksia henkilötietojen käsittelyn näkökulmasta. Henkilötunnuksen käsittelystä on säädetty tietosuojalain 29 :ssä sekä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 12 :ssä. Lakien soveltamisalojen vuoksi henkilötunnuksen käsittelyperusteet ovat toisistaan poikkeavat, mutta kummassakin säännöksessä säädetään erikseen rekisterinpitäjän velvollisuudesta huolehtia siitä, että henkilötunnusta ei merkitä tarpeettomasti henkilörekisterin perusteella tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin. Rekisterinpitäjän olisi siten huolehdittava esimerkiksi siitä, että henkilötunnuksia ei merkitä näkyvästi postilähetyksiin. Henkilötunnuksia ei myöskään saa merkitä esimerkiksi kiertäviin työvuoro- tai lomalistoihin. 42 Huolellisella henkilötunnuksen käsittelyllä on väistämättä vaikutusta siihen, päätyykö henkilötunnus osaksi julkista asiakirjaa vai ei. Tietosuoja-asetuksen 87 artikla edellyttää. että henkilötunnusta käsiteltäessä toteutetaan asianmukaiset suojaustoimet. Henkilöntunnuksen käsittelyä koskevien tietosuojasäännösten perusteella ei voi tehdä kovinkaan yksioikoista tulkintaa siitä, voidaanko yhden rekisterinpitäjän velvollisuus huolehtia henkilötunnuksen käsittelyn asianmukaisuudesta siirtää toisen rekisterinpitäjän vastuulle. Toisin sanoen, tulisiko poliisin arvioida henkilötunnuksen merkitsemisen tarpeellisuutta, jos poliisin esitutkinta-aineistoon on liitetty asiakirja (esimerkiksi liikennevakuutusyhtiön regressivaatimus, jossa on asianosaisen henkilötunnus ja muut henkilötiedot), jossa on merkitty henkilötunnus. EU:n ja kansallisen tietosuojalainsäädännön tulkitseminen näin johtaisi väistämättä siihen, että henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta esitutkinta-aineistossa tulisi arvioida kokonaisuutena, eikä pelkästään henkilötunnuksen käsittelyn osalta. Tällaista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena lopputuloksena. Tämän vuoksi velvollisuus huolehtia henkilötunnuksen asianmukaisesta käsittelystä kuuluu sille rekisterinpitäjälle, joka laatii henkilötunnuksen sisältävän asiakirjan tai jonka tiedoista henkilötunnuksen sisältävä asiakirja tulostetaan. Henkilötunnuksen merkitsemisen tarpeellisuutta ei tästä syystä voida tehdä toiselta rekisterinpitäjältä peräisin olevien asiakirjojen osalta enää myöhemmässä vaiheessa. Tilinumero. Henkilön nimen yhteydessä olevan tilinumeron voidaan katsoa täyttävän henkilötiedon määritelmän. Se, että pankkitilin numero olisi salassa pidettävä tieto, ei kuitenkaan ilmene sellaisenaan laista. Tilinumerotiedon salassa pidettävyydelle voisi julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdasta sinänsä löytää joitain perusteita. Tähän lopputulokseen on tullut myös apulaisoikeuskansleri, joka on katsonut, että pankkitilin numero voi olla salassa pidettävä tieto juuri julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdan perusteella. 43 Lisäksi tietosuojavaltuutettu on katsonut, että pankkitilin numero on henkilötieto. 42 Ks. esim. HE 96/1998 vp, s. 49/I, HE 9/2018 vp, s. 114 ja HE 31/2018 vp, s AOK 168/1/04, Julkisuuskäsikirja 39

40 1.8. REKISTERÖIDYN TARKASTUSOIKEUDESTA Tietosuoja-asetuksen 15 artiklan ja rikosasioiden tietosuojalain 23 :n mukaan rekisteröidyllä on lähtökohtaisesti oikeus saada rekisterinpitäjältä tieto siitä, käsitelläänkö häntä koskevia henkilötietoja, ja jos näitä henkilötietoja käsitellään, oikeus saada pääsy henkilötietoihin. Lisäksi rekisteröidyille on annettava edellä mainituissa 15 artiklassa ja 23 :ssä yksilöidyt muut tiedot, kuten tieto käsittelyn tarkoituksista ja oikeusperusteesta. Poliisin henkilötietolain 41 :n mukaan rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökohtaisesti. Pyyntö voidaan esittää myös vahvaa sähköistä tunnistamista käyttämällä, jos tällainen palvelu on käytössä. Tarkastusoikeutta voidaan kokonaan tai osittain lykätä, rajoittaa tai se voidaan evätä tietosuojalain 34 :ssä, rikosasioiden tietosuojalain 24 :ssä ja poliisin henkilötietolain 42 :ssä säädetyllä tavalla. Oikeutta tutustua omiin tietoihin voidaan rajoittaa esimerkiksi, jos tiedon antaminen saattaisi vahingoittaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai haitata rikosten ehkäisemistä tai selvittämistä. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei lähtökohtaisesti siis ole oikeutta saada tietoa julkisuuslain mukaisen asianosaisjulkisuuden perusteella sellaisista henkilötiedoista, joihin rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta. Jos henkilötietoja ei voida tarkastusoikeuden nojalla luovuttaa rekisteröidylle, on hänellä mahdollista pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan tiedot (välillinen tarkastusoikeus), Rekisteröidyn oikeuksien käyttämisestä tietosuojavaltuutetun välityksellä säädetään rikosasioiden tietosuojalain 29 :ssä. Rekisteröidyn omien henkilötietojen tarkastusoikeudesta ja välillisestä tarkastusoikeuden käyttämisestä ohjeistetaan tarkemmin tietosuojaa koskevissa poliisin määräyksissä ja ohjeissa. Jos tarkastusoikeuden käyttöön liittyvä pyyntö kohdistuu sellaisiin henkilötietoihin, joihin liittyvän tapauksen tutkinta on kesken tai asia on muutoin avoin, tarkastusoikeuden käyttäminen tapahtuu tapauksen tutkinnanjohtajaksi nimetyn tai hänen esimiehensä luvalla. Edellä olevin perustein ilmoituksen selostusosaan ja sen mahdolliseen päätökseen voisi olla hyvä kirjata alla oleva huomautus. Mikäli ilmoitukseen kirjattu henkilö esittää pyynnön, jossa hän käyttää oikeuttaan omien tietojensa tarkastamiseen poliisirekistereistä, tämän ilmoituksen tietoja ei saa suoraan antaa tai avoimen asian olemassa oloa paljastaa. Ota yhteyttä tutkinnanjohtajaan POLIISIN HENKILÖSTÖN VAITIOLOVELVOLLISUUS JA VAITIOLO-OIKEUS Vaitiolovelvollisuus sitoo poliisin henkilöstöä työssään. Julkisuuslain mukainen salassapitovelvollisuus pitää sisällään asiakirjasalaisuuden ja vaitiolovelvollisuuden. Asiakirjasalaisuus merkitsee kieltoa luovuttaa tai näyttää salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota sivullisten käyttöön. Vaitiolovelvollisuus merkitsee kieltoa ilmaista salassa pidettävää tietoa - oli se missä muodossa tahansa. Vaitiolovelvollisuus on asiakirjan salassapitovelvollisuutta laajempi käsite. Vaikka tieto ei siis vielä olisi asiakirjassa, mutta on tietona salassa pidettävä, vaitiolovelvollisuus koskee tilannetta. Poliisin vaitiolovelvollisuudesta säännellään poliisilaissa 44 erityissääntelynä ja julkisuuslaissa yleissääntelynä. Poliisin henkilöstöön kuuluva virkamies ei saa ilmaista luottamuksellisesti tietoja anta- 44 Poliisilaissa viitataan muutoin poliisin henkilöstöön kuuluvan virkamiehen vaitiolovelvollisuudesta julkisuuslakiin, muuhun lainsäädäntöön sekä samaan poliisilain 7 lukuun (PolL 7:1). 40 Julkisuuskäsikirja

41 neen taikka valeostajana tai peitehenkilönä toimineen henkilöllisyyttä koskevaa tietoa (PolL 7:1). 45 Vaitiolovelvollisuus on voimassa, jos tiedon ilmaiseminen vaarantaisi luottamuksellisesti tietoja antaneen tai valeostajana tai peitehenkilönä toimineen tai hänen läheistensä turvallisuuden. Vaitiolovelvollisuus on voimassa myös, jos henkilöllisyyttä koskevan tiedon ilmaiseminen vaarantaisi jo käynnissä olevan tai tulevan tiedonhankinnan. Vaitiolovelvollisuus sisältää julkisuuslain mukaan kiellon ilmaista tiedon salassa pidettävän sisällön siitä riippumatta, onko tieto talletettu vai ei, ja se koskee lähinnä virkamiehen ja muun vaitioloon velvoitetun henkilön käyttäytymistä rajoittaen heidän ilmaisuvapauttaan. Vaitiolovelvollisia voivat olla muun muassa viranomaisen palveluksessa virka- ja työsuhteessa olevat henkilöt, luottamustehtävää hoitavat, harjoittelijat ja toimeksiantosuhteessa olevat henkilöt. Vaitiolovelvollisuus on voimassa myös palvelussuhteen poliisissa päätyttyä. (JulkL 23 ). Vaitiolovelvollisuus ei ole ehdoton. Vaitiolovelvollisuus ei estä tiedon ilmaisemista viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jolla säädetyn tehtävänsä vuoksi on tarve saada tieto muutoin salassa pidettävästä seikasta taikka henkilön luotettavuudesta tai sopivuudesta tehtävään. Tietojen luovuttamisesta turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään pyrkivän tai siinä olevan henkilön luotettavuuden varmistamiseksi säädetään erikseen laissa. (PolL 7:2.1). Vaitiolovelvollisuus ei myöskään estä ilmaisemasta sellaisia tietoja, joiden ilmaisemiseen on yksittäistapauksessa painava syy hengelle tai terveydelle vaarallisen tapahtuman, vapauteen kohdistuvan rikoksen tai huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi taikka valtion turvallisuuden varmistamiseksi. (PolL 7:2.2) Vaitiolo-oikeus tarkoittaa poliisin henkilöstöllä olevaa oikeutta rajoittaa muiden lakiin perustuvien tiedonsaantioikeuksia. Vaitiolo-oikeus suojaa virkamiestä itseään tai jotakin muuta intressiä, johon tai josta poliisimiehellä on tieto. Vaitiolo-oikeudesta säädetään poliisilaissa. Vaitiolo-oikeuden perusteella poliisi ei ole velvollinen ilmaisemaan salassa pidettäviä taktisia tai teknisiä menetelmiä (PolL 7:3). Poliisin salassa pidettäviä asiakirjoja ovat julkisuuslain perusteella taktisia ja teknisiä menetelmiä sisältävät asiakirjat ja niitä koskevat tiedot, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä (JulkL k. ja JulkL 23 ). Tässä salassapidon käsite on laajempi ja käsittää asiakirjasalaisuuden lisäksi ei pelkästään vaitiolo-oikeuden, vaan myös vaitiolovelvollisuuden, koska salassapidon piiriin kuuluu myös sellainen tieto, joka olisi asiakirjaan merkittynä salassa pidettävä (JulkL 23 ). Tietojen antamisessa on huomioitava, että tietojen pyytäjällä (esimerkiksi poliisilla) voi olla oikeus saada tietoja vain jotain tiettyä tarkoitusta varten. Laissa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa on määritelty viranomaiset ja tietojen käyttötarkoitukset. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei ole velvollinen ilmaisemaan hänelle hänen palvelussuhteessaan tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyyttä (PolL 7:3). Tuomioistuin voi vaitiolovelvollisuudesta tai vaitiolo-oikeudesta huolimatta määrätä ilmaistavaksi nämä tiedot 46, jos ilmoittamatta jättäminen voisi loukata asianosaisen oikeutta puolustautua asianmukaisesti tai muuten asianmukaisesti valvoa oikeuttaan oikeudenkäynnissä. Määräyksen antamisen edellytyksenä on lisäksi, että syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta, taikka sellaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen. 45 Sama vaitiolovelvollisuus on myös sillä, joka on työsopimussuhteessa poliisiin tai joka hänelle myönnettyjen poliisivaltuuksien nojalla tai muulla perusteella suorittaa poliisitehtävää (PolL 7:1.2). 46 Luottamuksellisesti tietoja antaneen taikka valeostajana tai peitehenkilönä toimineen henkilöllisyyttä koskevat tiedot (PolL 7:1.1) sekä luottamuksellisesti tietoja antaneen henkilöllisyyttä sekä poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä koskevat tiedot (PolL 7:3.1). Julkisuuskäsikirja 41

42 Luottamuksellisesti tietoja antaneen henkilön taikka valeostajana tai peitetoiminnassa toimineen henkilöllisyyttä ei tällöinkään saa määrätä ilmaistavaksi, jos siitä ilmeisesti aiheutuisi vakavaa vaaraa hänen tai hänen läheistensä turvallisuudelle. (PolL 7:4) VIRANOMAISEN MAHDOLLISUUDET ANTAA SALASSA PIDETTÄVIÄ TIETOJA Viranomaisella on tietyin yleisin edellytyksin oikeus antaa tietoja salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta. Julkisuuslain 26 :ssä on säädetty tiedon antamisen yleisistä perusteista. Viranomainen voi antaa tiedon salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on erikseen nimenomaisesti säädetty tai se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa tiedon luovuttamiseen suostumuksensa. Oikeus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen edellyttää erillistä lain säännöstä. Kysymyksessä on vakiintunut periaate salassapidon toteuttamisessa. Tältä erilliseltä säännökseltä edellytetään sääntelyä oikeudesta tai velvollisuudesta antaa salassa pidettävä tieto tai säännöstä oikeudesta saada sellainen tieto. Säännöksessä ilmenee siten luovutuksen sallittavuus salassapitosäännöksistä riippumatta ja mitkä salassapitoperusteet säännös syrjäyttää. 47 Yksittäistapauksellinen lupa. Viranomaisella on harkintavaltaa antaa yksittäistapauksessa lupa tietojen saamiseen salassa pidettävästä asiakirjasta (JulkL 28 ). Lupa voi koskea tieteellistä tutkimusta, tilastointia taikka viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyötä. Luvan saaminen edellyttää, että tiedon antaminen ei ilmeisesti loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Viranomainen ei saa antaa lupaa tiedon saamiseen, jos se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, ei anna siihen suostumustaan. Suostumuksen antaja on myös voinut suostumuksellaan rajoittaa salassa pidettävän tiedon käyttöä ja luovuttamista. Tällaiset tahdonilmaisut tulee ottaa lupaa koskien huomioon. Lupaa ei saa myöntää, jos se on ristiriidassa salassapidolla suojatun edun haltijan suostumuksen kanssa. Viranomainen myöntää luvan määräajaksi, ja lupaan on liitettävä yleisen ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset. Viranomainen voi peruuttaa luvan, milloin siihen harkitaan olevan syytä. Peruuttaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos tiedonsaaja rikkoo salassapito- tai vaitiolovelvollisuuttaan saamiensa tietojen osalta Viranomaisen oikeus antaa tietoa toiselle viranomaiselle Julkisuuslain julkisuus- ja salassapitosääntely koskee myös tietoa pyytävää viranomaista. Pääsäännön mukaan asiakirjaa pyytävään viranomaiseen sovelletaan asian laadusta riippuen samoja säännöksiä kuin tietoa pyytävään yksityiseen. Viranomaisen tiedonsaantioikeus toisella viranomaisella olevaan salassa pidettävään asiakirjaan voi perustua myös sitä koskevaan laissa olevaan sääntelyyn. Viranomainen voi antaa salassa pidettävää tietoa toiselle viranomaiselle laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä (JulkL 29 ). Nämä tilanteet voidaan jakaa: 1. viranomaisen tiedonsaantioikeuteen, 2. salassapidon suojaaman oikeushyvän omistajan antamaan suostumukseen, 47 HE 30/1998 vp s Julkisuuskäsikirja

43 3. ennakkotiedon ja ennakkoratkaisun antamisen, muutoksenhaun, kantelun ja alistusasian asianmukaisen käsittelyn turvaamiseen sekä 4. viranomaisen yksittäisen valvonta- tai tarkastustehtävän suorittamiseen. Viranomaisen tiedonsaantioikeus mahdollistaa, että viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta saada tieto on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty (JulkL k.). Oikeudesta tiedonsaantiin on säädetty usein viranomaisia koskevissa erityislaeissa, joissa on usein määritelty myös tiedonsaantioikeuden laajuudesta. Viranomaisella voi olla oikeus saada tietynlaista tietoa tai tarpeellinen tieto. Tiedonsaantioikeuden rajoitukset tuleekin ottaa huomioon salassa pidettävää tietoa luovutettaessa. Suostumuksen perusteella salassapitosäännöksien antama suoja poistuu, mutta kysymys ei ole aivan yksiselitteinen. Tätä kysymystä on käsitelty tarkemmin alaluvussa Salassapitosäännöksillä suojataan erilaisia yleisiä tai yksityisiä etuja. Varsinkin yksityisten etujen kohdalla suojattavat intressit voidaan johtaa suoraan perusoikeuksista, esimerkiksi yksityiselämän suojasta. Suojattavan edun omistaja voi omalla vapaaehtoisella, nimenomaisella ja aidolla suostumuksella antaa viranomaiselle luvan luovuttaa salassa pidettävä tieto toiselle viranomaiselle. Päihdehuoltoloissa ja muissa sosiaalihuollon laitoksissa on usein henkilöitä, joita poliisi tavoittelee etsintäkuulutuksen tai muun virkatoimen perusteella. Poliisilla voi olla entuudestaan tieto siitä, että tavoitettava henkilö on sosiaalihuollon asiakkaana laitoksessa. Sosiaalihuoltoa koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä ja niitä koskee vaitiolovelvollisuus siltä osin kuin ne sisältävä tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä. 48 Näitä tietoja saa antaa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. 49 Joissakin tapauksissa sosiaalihuollon laitos huolehtii itse asiakkaansa käyttämisestä tuomioistuimessa (esim. pääkäsittelyyn osallistuminen asianomistajana), saatuaan siitä ensin tiedon viranomaiselta. Ennakkotietoa, ennakkoratkaisua, muutoksenhakua, kantelua ja alistusasiaa käsittelevillä on viranomaisena yleensä oikeus saada samat tiedot kuin asian ratkaisevalla taholla on ollut (JulkL:n k.). Viranomainen voi antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos tieto tai asiakirja on tarpeen mainitun asian käsittelemiseksi. Kysymyksessä on itsestään selvä oikeusohje, jonka tarkoituksena on turvata ennakkotiedon ja ennakkoratkaisun antamisen, muutoksenhaun, kantelun ja alistusasian asianmukainen käsittely. Näin asioita käsittelevillä viranomaisilla on sama tietopohja päätöksensä tekemiseen kuin sitä ensiasteena käsittelevällä viranomaisella. Muutoksenhaulla tarkoitetaan paitsi oikaisuvaatimusta ja valitusta myös ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja. Kantelulla tarkoitetaan hallintokantelua ylemmälle viranomaiselle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille taikka eduskunnan oikeusasiamiehelle. Viranomainen voi valvonta- ja tarkastustehtävää suorittaessaan tarvita salassa pidettäviä tietoja, jos tehtävän suorittaminen ilman niitä ei olisi mahdollista. Tällöin on kysymys yksittäisestä valvonta- ja tarkastustehtävästä. Viranomainen ei voi tämän säännöksen nojalla saada valvonnan tai tarkastuksen kohteena olevalta viranomaiselta yleisesti kaikkea tietynlaista tietoa. Sellainen ei ole säännöksen tarkoitus. Tiedon saamisen tulee olla tarpeellinen kulloinkin kysymyksessä olevan yksittäisen valvonta- tai tarkastustehtävän suorittamiseksi. 48 Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 14 ja Lisäksi tilanteessa, milloin asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa alaikäisen asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella, jos edustajalla itsellään ei ole oikeutta tiedon saantiin 11 :n 3 momentissa tarkoitetusta syystä. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16. Julkisuuskäsikirja 43

44 Osoitetietojen luovuttamista viranomaiselta toiselle viranomaiselle on säännelty. Tieto salassa pidettävistä osoitetiedoista tai muista yhteystiedoista (JulkL k.) on annettavissa toiselle viranomaiselle (JulkL 29.2 ). Salassa pidettäviä ovat tiedot henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta tai tiedon matkaviestimen sijaintipaikasta. Samoin salassa pidettäviä ovat asiakirjat ja tiedot, jotka sisältävät tiedon henkilön kotikunnasta ja hänen siellä olevasta asuinpaikastaan tai tilapäisestä asuinpaikastaan samoin kuin puhelinnumerosta ja muista yhteystiedoista, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi (JulkL k.). Osoitetietojen ja muiden yhteystietojen luovuttamisesta on yksityiskohtaisesti käsikirjan alaluvussa 1.7. Antamansa virka-aputehtävän suorittamiseksi viranomainen voi antaa salassa pidettävää tietoa. Samoin salassa pidettävien tietojen antaminen on mahdollista, kun tieto annetaan viranomaisen toimeksiannosta tai muuten lukuunsa suoritettavaa tehtävää varten, jos se on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Välttämättömyys liittyy olennaisesti tiedon tarpeellisuuteen. Virka-aputehtävien suorittaminen ei edellytä koko tiedon saamista, vaan ainoastaan välttämättömän tiedon saamista. Salassa pidettäviä tietoja voi kuitenkin luovuttaa mainittuja tehtäviä varten myös silloin, kun salassa pidettävien tietojen poistaminen niiden suuren määrän tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ei ilmeisesti ole tarkoituksenmukaista. Ennen tietojen luovuttamista viranomainen on varmistuttava siitä, että luovutettujen tietojen salassapidosta ja suojaamisesta huolehditaan asianmukaisesti. Käyttöyhteyden avaaminen on mahdollista salassa pidettävien tietojen toimittamiseksi. Viranomainen voi avata toiselle viranomaiselle salassa pidettävien tietojen saamiseksi teknisen käyttöyhteyden viranomaisen henkilörekisteriin (JulkL 29.3 ). Tekninen käyttöyhteys voi koskea vain sellaisia henkilörekisterissä olevia tietoja, jotka toisen viranomaisen on laissa erikseen säädetyn velvollisuuden mukaan otettava päätöksenteossaan huomioon. Jos henkilötiedot on säädetty salassa pidettäväksi, käyttöyhteyden avulla saa hakea tietoja vain henkilöistä, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa, jollei salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta erikseen nimenomaisesti säädetä toisin. Viranomaisella tai julkista tehtävää hoitavalla yhteisöllä voi tehtävänsä vuoksi olla tarve salassa pidettävään tietoon, samoin kuin henkilön luotettavuuden tai sopivuuden tehtävään varmistuttaessa. Tältä osin salassa pidettävien tietojen luovuttaminen on säännelty julkisuuslakiin nähden erityislainsäädännössä. Poliisi voi erikseen määritellyssä tilanteessa antaa tietoja vaitiolovelvollisuuden estämättä (PolL 7:2). Poliisin henkilöstöön kuuluvan virkamiehen tai muun viranomaisen palveluksessa olevan tai toimeksiantoa suorittavan henkilön vaitiolovelvollisuus ei estä tiedon antamista viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jolla säädetyn tehtävänsä vuoksi on tarve saada tieto muuten salassa pidettävästä seikasta taikka henkilön luotettavuudesta tai sopivuudesta tehtävään. Lisäksi tietojen luovuttamisesta turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään pyrkivän tai siinä olevan henkilön luotettavuuden varmistamiseksi säädetään erikseen laissa. Yleisimmin tiedon antaminen tapahtuu poliisille tehdystä pyynnöstä. Säännös ei kuitenkaan aseta rajoitetta sille, että poliisi antaa tiedon myös oma-aloitteisesti. Tästä esimerkkinä voisi olla tilanne, jossa poliisilla on tarve ilmoittaa epäillystä rikoksesta epäillyn nykyiselle työnantajalle esim. työnantajaan kohdistuvien tai työssä tapahtuvien uusien rikosten ehkäisemiseksi. Painava syy hengelle tai terveydelle vaarallisen tilanteen hoitamiseen mahdollistaa yleensä salassa pidettävän tiedon antamisen. Tältäkin osin salassa pidettävien tietojen luovuttaminen on säännelty julkisuuslakiin nähden annetun erityissääntelyn myötä. Samoin poliisilain 7 luvun 1 :ssä säädetty vaitiolovelvollisuus ei estä ilmaisemasta yksittäistapauksessa sellaisia tietoja, joiden ilmaisemiseen on painava syy hengelle tai terveydelle vaarallisen tapahtuman, vapauteen kohdistuvan rikoksen tai huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi taikka valtion turvallisuuden varmistamiseksi. Tieteelliseen tutkimukseen, tilastointiin taikka viranomaisen suunnittelu- ja selvitystyötä varten salassa pidettävän aineiston luovuttaminen on yksittäistapauksessa mahdollista (JulkL 28 ). Tällöin edellytyksenä on, että on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Luovutettaessa henkilötietoja tietoja tieteellisiä ja historiallisia tut- 44 Julkisuuskäsikirja

45 kimustarkoituksia sekä tilastollisia tarkoituksia varten on huomioitava henkilötietolainsäädännössä säädetty, kuten tietosuojalain 31 ja tietosuoja-asetuksen 85 artikla. Aineiston luovuttaminen opetuskäyttöön ei julkisuuslain sääntelyn perusteella ole mahdollista. Poliisin henkilötietolain 13 :n nojalla henkilörekisterin tietoja saadaan kuitenkin käyttää poliisin koulutustoiminnassa, jos se on koulutuksen toteuttamiseksi välttämätöntä. 50 Henkilötietoja sisältävien rekisteritietojen luovuttaminen voidaankin sallia poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten antamaa opetusta varten, jos se on koulutuksen toteuttamiseksi välttämätöntä. Luovutuksen ja käytettävän aineiston välttämättömyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, ettei haluttuun koulutustulokseen päästä muutoin kuin aitoja tietoja luovuttamalla ja käyttämällä. Muille viranomaisille henkilötietoja sisältäviä rekisteritietoja voidaan antaa opetustarkoituksiin, jos aineistoa voidaan käyttää anonyymissä muodossa niin, että henkilön tunnistettavuutta koskevat tunnistetiedot on poistettu. Tietojen luovuttaminen on sidottu tietojen käyttötarkoitukseen, kun poliisitoimintaa varten perustetuista henkilörekistereistä luovutetaan tietoja poliisiorganisaation sisällä. Vastaavasti hallinnollisiin tarkoituksiin perustettujen henkilörekistereiden osalta tietojen luovuttaminen organisaation sisällä on sidottu tietojen keräämis- ja tallettamistarkoituksiin. Eräissä tapauksissa poliisille säädettyjen tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää kuitenkin mahdollisuutta intressivertailun jälkeen poiketa tarkoitussidonnaisuudesta. 51 Tiedonhallintalaissa säädetään tietojen luovuttamisesta teknisen rajapinnan avulla viranomaisten välillä (22 ), katseluyhteyden avaamisesta tietovarantoon viranomaiselle (23 ) ja tietoaineistojen luovuttamisesta teknisen rajapinnan avulla muille kuin viranomaiselle (24 ). Tiedonhallintalaissa ei säädetä tiedonsaantioikeuksista, vaan ne määrittyvät julkisuuslain perusteella. Poliisin henkilötietolaissa on erikseen säännökset poliisin oikeudesta saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä, muiden viranomaisten oikeudesta luovuttaa tietoja poliisille suorakäyttöisesti tallettamalla tai tietojoukkona tallettamista varten sekä poliisin oikeudesta luovuttaa tietoja henkilörekistereistään muille viranomaisille salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Poliisin henkilötietolaissa säädetään lisäksi erikseen poliisin oikeudesta luovuttaa tietoja yleisölle yleisen tietoverkon välityksellä. Myös esitutkintalaissa (3:6 ) on säädetty poikkeus salassa pitoon. Sen mukaan tutkinnanjohtajalla on velvollisuus, eli hänen on ilmoitettava esitutkinnan aloittamisesta virkamiehen esimiehelle mahdollisia virkamiesoikeudellisia toimenpiteitä varten, jos virkamiestä epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Lisäksi tutkinnanjohtajalla on myös mahdollisuus, eli oikeus, ilmoittaa myös virkamiehen tekemäksi epäillyn muun rikoksen esitutkinnan aloittamisesta, jos tutkittavana oleva rikos on sellainen, että sillä voidaan olettaa olevan merkitystä virkatehtävien suorittamisen kannalta. 50 Poliisin henkilötietolain 15 :ssä säädetään lisäksi siitä, että DNA-näytteiden laadun varmistamiseksi käsiteltäviä tietoja saa käyttää vain niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen. Lisäksi tietoja saa käsitellä laillisuusvalvonta-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa sekä koulutustoiminnassa, jos tiedot ovat koulutuksen toteuttamiseksi välttämättömiä. 51 Poliisin henkilötietolain 13 ja 14. Julkisuuskäsikirja 45

46 Salassapidolla suojaa saavan suostumus tietojen luovuttamiseen Henkilön antama suostumus poistaa salassapitovelvollisuuden, jolloin häntä itseään koskevat salassa pidettävät tiedot voidaan ilmaista. 52 Suostumus tulee olla kuitenkin nimenomainen, eikä esimerkiksi henkilön itse levittävät salassa pidettävät tiedot sosiaalisessa mediassa ole tällainen suostumus. Jos salassapito- tai vaitiolovelvollisuus suojaa sekä julkista että yksityistä intressiä, ei yksityisen henkilön suostumusta ole pidettävä yksinään riittävänä. Tiedot voidaan antaa vain niiltä osin, kun se on mahdollista vaarantamatta julkista intressiä. Yksityistä intressiä koskevissa, tiedon salassapitoa koskevissa rajatapauksissa tulee yksityisen salassapitosuojaa tulkita suojattavan edun mukaisesti, jolloin suostumus tulee pyytää ennen kuin tietoja voidaan luovuttaa. Salassapidon kohteen omalla näkemyksellä voi olla merkitystä. Toisaalta jos asianosaisen näkemystä ei ole saatavissa, viranomaisen tulee ratkaista asia säännösten perusteella. Jos asiaan liittyy useita tahoja, kaikkien suostumus on tarpeen salassa pidettävän tiedon antamiseksi asianosaisiin nähden ulkopuoliselle taholle. AOK 481/1/03: Viranomaisen salassapitovelvollisuus säilyy, vaikka asianosainen olisi itse kertonut julkisesti viranomaisessa salassa pidettävistä asioistaan POLIISIN OIKEUS SAADA TIETOJA SALASSAPITO- VELVOLLISUUDEN ESTÄMÄTTÄ Poliisin oikeus saada myös salassa pidettävää tietoa perustuu poliisilain säännöksiin, jossa poliisille on erikseen säädetty nimenomainen oikeus saada tietoa, mikä vaaditaan, kun huomioidaan edellä mainitut julkisuuslain 26 ja 29 :n vaatimukset salassa pidettävän tiedon luovuttamisesta. Viranomaiselta Poliisilain 4 luvun 2 :n mukaan poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu. Poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä ajo-oikeuden, ampuma-aseluvan tai muun sellaisen luvan voimassaolon harkitsemiseksi luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä, jos voidaan perustellusti olettaa, että luvanhaltija ei enää täytä luvan saannin edellytyksiä. Saatuja salassa pidettäviä tietoja saa käyttää vain luvanhaltijan luotettavuuden, sopivuuden taikka luvan voimassaolon muun edellytyksen tai lupaan sisältyvän ehdon täyttymisen arvioimiseksi. Yksityisoikeudellisen oikeushenkilön jäseneltä Poliisilain 4 luvun 3 :n mukaan poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada poliisitutkinnassa tarvittavia tietoja yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, halli- 52 Suostumuksesta on kyse esimerkiksi rikosasiassa, jossa rikoksen rangaistusmaksimiksi on säädetty alle kuusi vuotta vankeutta ja henkilö antaa poliisille suostumuksensa tilata häntä koskeva lääkärinlausunto. Henkilö ei kuitenkaan voi antaa suostumustaan tiedon luovuttamiseen asiakirjasta ulkopuolisille silloin, kun hän itse ei olisi oikeutettu tiedon saamiseen. Henkilö ei voi antaa suostumustaan luovuttaa häntä koskevia poliisin henkilörekistereihin talletettuja luokitus-, tarkkailu- tai tekotapatietoja tai muita paljastuessaan julkista intressiä vaarantavia tietoja, koska rekisteröidyllä itselläänkään ei ole mahdollisuutta saada rekisteritietoja. 46 Julkisuuskäsikirja

47 tuksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yritys-, pankki- tai vakuutussalaisuuden estämättä, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii. Poliisilla on yksittäistapauksessa oikeus pyynnöstä saada teleyritykseltä ja yhteisötilaajalta yhteystiedot sellaisesta teleosoitteesta, jota ei mainita julkisessa luettelossa, taikka teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöivät tiedot, jos tiedot ovat tarpeen poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Poliisilla on vastaava oikeus saada postitoimintaa harjoittavalta yhteisöltä jakeluosoitetietoja. Poliisilla on oikeus saada tietoja lupahallintoa varten yksityiseltä yhteisöltä ja henkilöltä siten kuin poliisilain 4 luvun 2 :n 2 ja 3 momentissa säädetään SALASSAPIDON PÄÄTTYMINEN JA SALASSAPIDON MONINKERTAISUUS Salassapidon lakkaamisesta säännellään julkisuuslain 31 :ssä. Viranomaisen asiakirjaa ei saa pitää salassa, kun salassapidolle laissa säädetty tai lain nojalla määrätty aika on kulunut tai kun asiakirjan salassa pidettäväksi määrännyt viranomainen on peruuttanut salassapitoa koskevan määräyksen 53. Yleinen salassapitoaika on intressistä riippumatta 25 vuotta, jollei kulloinkin kyseessä olevan intressin osalta muuta johdu tai ole säädetty. Viranomaisen asiakirjan salassapitoaika on 25 vuotta, jollei toisin ole säädetty tai lain nojalla määrätty. Yksityiselämän suojaamiseksi julkisuuslain 24 :n 1 momentin kohdassa salassa pidettäväksi säädetyn asiakirjan tai niitä vastaavan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn tai muun lain nojalla salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, on salassapitoaika sata vuotta. Salassapidon voidaan katsoa päättyneen, kun on ilmeistä, ettei tiedon antaminen enää aiheuta vahinkoedellytyslausekkeen määrittelemää vahinkoa tai haittaa. Jos on ilmeistä, että asiakirjan tuleminen julkiseksi aiheuttaisi salassapidon päätyttyäkin merkittävää haittaa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty voi valtioneuvosto pidentää asiakirjan salassapitoaikaa enintään 30 vuodella riippumatta salassapitoajan määräytymisestä esimerkiksi valtion turvallisuusintresseihin liittyvistä syistä. Toisaalta vahinkoedellytyslausekkeiden mukainen tosiasiallinen salassapitoaika voi olla huomattavasti yleistä aikaa lyhyempi. Viranomainen voi myös peruuttaa salassapitomääräyksen, mikä merkitsee salassapitomääräyksen lakkaamista. Viranomaisen laatiman asiakirjan salassapitoaika lasketaan asiakirjaan merkitystä päivämäärästä tai, jollei asiakirjassa ole päivämäärää, sen valmistumisesta. Valmistumisajankohtaa määriteltäessä voidaan soveltaa lain 6 ja 7 :n säännöksiä. Siten esimerkiksi rekisteriin tehtyjen merkintöjen salassapitoaika lasketaan merkinnän tekemisestä. Yksityisen viranomaiselle antaman asiakirjan salassapitoaika lasketaan päivästä, jona viranomainen on asiakirjan saanut. On huomioitava, että salassapito voi olla moninkertaista. Yleisten salassapitoperusteiden (esimerkiksi kanteluasiakirjat tulevat julkisiksi, kun asia on ratkaistu, ja esitutkinta-aineiston yleinen salassapito päättyy prosessin etenemiseen liittyvillä perusteilla) lisäksi muu salassapitoperuste voi olla edelleen voimassa ja rajoittaa tietojen julkisuutta. Tällaisia voivat olla muun muassa varallisuusasemaa koskevat tiedot, sosiaalihuollon asiakasta koskevat tiedot, yksityiselämään liittyvät tiedot, salaiset yhteystiedot ja kuolemansyyn selvittämistä koskevat tiedot. 53 Salassapitomääräyksen antamiseen oikeuttavia säännöksiä sisältyy erityislakeihin. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 9 :n 2 momentissa olevassa erityissäännöksessä mainituin perustein tuomioistuin voi päättää oikeudenkäyntiaineiston, lukuun ottamatta sovellettuja lainkohtia ja tuomiolauselmaa, pidettäväksi salassa määräajan, enintään 40 vuotta päätöksen antamisesta. Julkisuuskäsikirja 47

48 1.13. TIETOPYYNNÖT JA TIETOJEN ANTAMINEN Tietopyynnöt ja tietojen antaminen yleisöjulkisuuden perusteella Jokaisella on perustuslaissa taattu oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen (PL 12.2 ). Tätä jokaisen oikeutta saada tietoa rajoittavat salassapitoperusteet, joita on käsitelty alaluvussa 1.6. Yleisöjulkisuuden perusteella ei ole oikeutta saada tietoa salassa pidettävästä asiasta. Tietopyynnön voi tehdä millä tahansa viranomaisen käyttämällä viestimellä ja sen voi tehdä myös asianosaisen avustaja, asiamies tai muu edustaja. Julkisen tiedon pyytäjä voi toimia anonyymisti, eikä pyyntöä tarvitse perustella. Viranomainen voi edellyttää henkilötietoja ja pyynnön perustelemista, jos se on tarpeen viranomaisen harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto. Henkilöllisyyden selvittäminen voi olla tarpeellista esimerkiksi varmistettaessa, että henkilöllä on asianosaisasemansa perusteella oikeus saada tieto salassa pidettävästä asiasta (JulkL 11 ). Sosiaalisen median käyttö on myös huomioitava tietopyyntöjen vastaanottamisessa. Viranomaiset toimivat nykyisin myös erilaisilla sosiaalisen median alustoilla pääasiassa tiedottamistarkoituksissa. Sosiaalisen median yleistyvä käyttö voi kuitenkin madaltaa kynnystä tehdä viranomaiselle tietopyyntöjä ja muita virallisia yhteydenottoja myös sosiaalisen median kautta, jota ei voida pitää tarkoituksenmukaisena asioiden käsittelyn kannalta. Esimerkiksi Oikeuskanslerinvirasto on tiedottanut, ettei se ota vastaan kanteluja ja muita asiointeja sosiaalisen median kautta. 54 Tietopyyntöjen yhteydessä on huomattava, että jo pelkkä tiedon antaminen asian ylipäätään vireillä olemisesta saattaa olla salassa pidettävä tieto. Siksi yksiköissä tulisikin olla järjestettynä asianmukainen prosessi, kuka vastaa tietopyyntöihin. Tietoja antavan tulee arvioida antamaansa vastausta, ettei tule vastauksessaan antaneeksi salassa pidettävää tietoa. Esimerkiksi asianosaisuuden varmistamista koskeva kysymys antaa kysymyksessä tiedon, että rikosasia on vireillä. Joissakin tilanteissa tätäkään tietoa ei voida antaa yleisöjulkisuuden perusteella asiaa tiedusteltaessa. Myös se näkökulma tulee muistaa, että yksittäinen tieto tai jopa asiakirja voi sinänsä vaikuttaa julkiselta, mutta salassapitoa arvioitaessa on huomioitava kokonaisuus, jonka tiedot voivat muodostaa, ja näin yksittäinenkin asia voi muuttua salassa pidettäväksi, kun sitä arvioidaan kokonaisuuteen nähden. Kun pyydetään tieto salassa pidettävästä asiakirjasta tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tietojen antamisessa on oltava erityisen tarkka. Näissä tilanteissa tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava henkilöllisyytensä, tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää. Näissä tilanteissa on kysymys tilanteesta, jolloin yleisöjulkisuuden piirissä oleva henkilö erityisestä syystä oikeutetaan saamaan salassa pidettävää aineistoa. Tällöin kysymys on yleensä tieteellistä tutkimusta, tilastointia taikka viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyötä varten pyydetystä tiedosta, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Luvan antamiselle on säännelty tarkat ehdot (JulkL 28 ). Edellä kuvattu samanlainen selontekovelvollisuus on olemassa myös silloin, kun pyydetään tietoja viranomaisen henkilörekistereistä yleisöjulkisuuden perusteella. Tässä yhteydessä on kuitenkin erotettava, mitä tietoja voidaan antaa henkilötietojen käsittelyn puitteissa, ja mitkä tiedot ovat jul- 54 Oikeuskanslerinviraston tiedote : Oikeuskanslerinvirasto on avannut Twitter-tilin. Tili löytyy oikeuskansleri. Pääasiallista sisältöä ovat oikeuskanslerin antamat kanteluratkaisut, lausunnot, tiedotteet ja puheenvuorot. Kantelut ja muu asiointi hoidetaan jatkossakin kirjaamon kautta. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti jatkaa oman päivittämistä jatkossakin. Tervetuloa seuraamaan! Viitattu Julkisuuskäsikirja

49 kisuuslain perusteella salassa pidettäviä. Lisäksi on erotettava, onko kysymys asianosaisjulkisuuden perusteella pyydettävistä tiedoista vai henkilön oikeudesta tarkistaa omat tietonsa rekisterissä. Näitä kysymystä on käsitelty alaluvuissa 1.5. ja 1.8 sekä Tietopyynnölle ei ole määrättyä muotoa, mutta pyyntö saada asiakirja tai tieto on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa tai tietoa pyyntö koskee (JulkL 13.1 ). Pyyntö on siis tehtävä mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti. Pyyntö on yksilöity riittävästi, kun viranomainen voi sen perusteella selvittää, mitä asiakirjaa tai tietoa pyyntö koskee. Riittävänä voidaan pitää, että asiakirjan asiasisältö tai asia, jota se koskee, käy ilmi pyynnöstä (asiakirjan täsmällistä otsikkoa tai asiatunnusta ei tarvitse ilmoittaa). Yksilöintivaatimukseen tulee suhtautua joustavasti ja julkisuusmyönteisesti, mutta toisaalta huomioiden julkisuutta rajoittavat perusoikeudellisia intressejä suojeleva salassapitosääntely. Mikäli tietopyyntöä ei ole yksilöity riittävällä tarkkuudella, viranomaisen tulee avustaa tietopyynnön tekijää hallintolain 8 :ssä säädetyn neuvontavelvollisuuden edellyttämällä tavalla. Asiallisesti rajoitukseton tai muuten erittäin laaja tietopyyntö ei täytä julkisuuslain mukaista yksilöintivaatimusta. Tietopyyntöjen yhteydessä tulee huomioida yleisöjulkisuuden perusteella tehtävä tietojen kalastelu, jonka tavoitteena on saada viranomaiselta salassa pidettävää tietoa. Sähköisiin tallenteisiin ja digitaalisiin tietoaineistoihin kohdistuvan tietopyynnön riittävälle yksilöinnille ei voida asettaa samanlaisia vaatimuksia, kuin jos tietoa pyydettäisiin paperiaineistoista. Pyyntö voi kohdistua myös yksilöityyn tietoon tai aiheeseen Tietopyynnöt ja tietojen antaminen asianosaisjulkisuuden perusteella Asianosaisjulkisuus on huomattavasti laajempi oikeus saada tietoa omassa asiassaan ja tietopyyntöjen sisältö määrittyy sen mukaisena. Asianosaisjulkisuutta on käsitelty käsikirjan alaluvussa 1.5. Asianosaisen pyytäessä tietoa omassa asiassaan lähtökohta on erilainen kuin yleisöjulkisuuden perusteella tietoa pyydettäessä. Asianosaisella on kaikissa asioissaan oikeus saada tieto asian käsittelyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asianosaisjulkisuudella halutaan huolehtia asianosaisen mahdollisuudesta huolehtia oman asiansa tasapuolisesta käsittelystä. Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn (JulkL 11 ). 55 Tämän lisäksi on erityissääntelyä, joka vielä tarkemmin määrittelee asianosaisen oikeuden saada tietoa. Tällainen erityissääntely on esimerkiksi rikosasiassa, jolloin asianosaisella on oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja siinä selvinneistä seikoista hyvin laajasti (ETL 4:15). Tämä ajankohta on säännönmukaisesti aiemmin kuin esitutkinnan päättyessä ja esitutkintapöytäkirjaa laadittaessa, kuten alaluvussa on todettu. Asianosaisen pyytäessä tietoja tai jäljennöksiä omassa asiassaan, tehdään yksittäinen arviointi, ovatko tiedot annettavissa. Mikäli tiedot eivät ole esitutkinnan ollessa käynnissä annettavissa, asiasta tehdään esitutkintapäätös (ETL 11:1), erityisesti silloin, kun asianosainen ei hyväksy suullisesti esitettyjä perusteita. Kun tietojen antamiseksi olemassa oleva este on poistunut, tiedot ovat annettavissa asianosaiselle. Tässä vaiheessa edellä kuvattu määräaikainen asianosaisjulkisuuden rajoittamispäätös tulee myös uudella päätöksellä kumota ja antaa vaadittavat tiedot asianosaiselle. Kysymys on 55 KHO (Diaarinumero 4125/1/14) Julkisuuslain 11 :n 1 momentti ei lähtökohtaisesti luo tiedonsaantioikeutta esimerkiksi siinä tilanteessa, jossa lokitietojen pyytäjä vasta epäilee, että häntä koskevien poliisin tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen käyttäminen ei ole ollut asianmukaista. Tällöin viranomaisessa ei ole mitään asiaa vireillä, vaan tietopyyntö on esitetty asian mahdollista myöhempää vireille saattamista silmällä pitäen. Julkisuuskäsikirja 49

50 oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ehdottomasta edellytyksestä. Tietosuojalainsäädännön mukainen rekisteröidyn tarkastusoikeus on erotettava asiallisesti julkisuuslain mukaisesta asianosaisen tiedonsaantioikeudesta ja oikeudesta saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. Julkisuuslain säännöksiä sovelletaan rinnakkain tietosuojalainsäädännön tarkastusoikeutta koskevien säännösten kanssa. Henkilö voi pyytää tietoja joko julkisuuslain tai tietosuojalainsäädännön perusteella. Valittavasta säädösperustasta riippuu muun muassa pyydettyjen tietojen maksullisuus, valitustiet ja määräajat tietojen antamiselle 56. Niin virkamiehen kuin tietoja pyytävän on oltava selvillä siitä, minkä säännöksen nojalla tietoja pyydetään. Virkamiehen on kuitenkin tarvittaessa neuvottava tietojen pyytäjää tältäkin osin, jos asiassa on epäselvyyttä (neuvontavelvollisuus) Toimivaltainen viranomainen Tietojen saamista koskevan pyynnön esittäminen toimivaltaiselle viranomaiselle on ensimmäinen askel tiedonsaantioikeuden ja asiakirjajulkisuuden käytännöllisessä toteutumisessa. Tietojen antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa tieto on (JulkL 14.1 ). Julkisuuslain 14 :ssä säädetään virkamiehen ja viranomaisen toimivallasta ja tehtävistä julkisuuden toteuttamista koskevan pyynnön käsittelyssä. Tiedon asiakirjan sisällöstä antaa se viranomaisen henkilöstöön kuuluva henkilö, jolle tämä tehtävä on annettu tai jolle se hänen asemansa ja tehtävänsä huomioon ottaen muuten kuuluu. 57 Jokainen viranomaisen henkilöstöön kuuluva voi siis päättää omaan toimialueeseensa ja tehtäviinsä kuuluvien asiakirjojen ja tietojen antamisesta. Esimerkiksi asian valmistelijan ja esittelijän tehtävänä on yleensä antaa tieto hänen valmisteluvastuunsa piiriin kuuluvasta julkisesta asiakirjasta, ellei tätä vastuuta ole annettu esimerkiksi kirjaamolle. Jokaisella virkamiehellä on myös vastuu ottaa asia itselleen hoidettavaksi tai siirtää se eteenpäin oikealle taholle, jos asiakirjapyyntö on tullut suoraan virkamiehelle Tietojen antamisesta päättäminen Tiedot annetaan yleensä sitä koskevan yksilöidyn pyynnön perusteella. Viranomaisella on velvollisuus tehdä päätös tietojen luovuttamista koskevan pyynnön johdosta, ja vastaavasti tiedon pyytäjällä on oikeus saada päätös tietopyyntönsä johdosta (PL 21 ). Jos viranomainen luovuttaa julkisia tietoja, erillistä päätöstä ei kuitenkaan ole välttämätöntä tehdä. Tiedon asiakirjan sisällöstä antaa se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen on tämän tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten kuuluu. Virkamiehen on annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista, ilmoitettava tiedon pyytäjälle mahdollinen kieltäytymisen syy, tiedusteltava tällöin asian kirjallisesti vireille saattaneelta, haluaako tämä asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi ja annettava muutoksenhakuohjaus. Neuvontavelvollisuudella pyritään parantamaan tiedon pyytäjän mahdollisuuksia päästä oikeuksiinsa. 56 Tietojen maksullisuutta on käsitelty käsikirjan alaluvussa ja valittamista alaluvussa Tutkimustyöhön pyydetään toistuvasti esitutkinta-aineistoa laajaa mielenkiintoa herättäneistä rikostapauksista, joista saattaa olla kulunut vuosikymmeniä. Asiakirjan luovutus tulisi ratkaista julkisuuslain nojalla, mutta käytännössä ratkaisijan on hyvin vaikea tietää tai selvittää, mikä osa aineistosta on syyttäjän tai tuomioistuimen ratkaisun perusteella salassa pidettävä. Yleensä julkisuuslain perusteella tiedon salattavuus on laajempi kuin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain perusteella ja esitutkintaviranomainen tekee ratkaisun tietojen julkisuudesta ja salattavuudesta edelleen vain julkisuuslain perusteella. Tähän arviointiin vaikuttaa myös, onko asiakirja näissä tapauksissa annettavissa osajulkisenakaan, kun kokonaisuus ei ole enää ymmärrettävä. 58 Julkisuuskäsikirjan liitteenä nro 2 on prosessikaavio asiakirjapyynnöstä ja sen antamisesta. 50 Julkisuuskäsikirja

51 Sellaisissa tapauksissa, joissa tietopyyntö on esitetty kirjallisesti, myös kieltäytymispäätös on lähtökohtaisesti ilmoitettava kirjallisesti. Muutoin kieltäytyminen ja sen perustelu voi tapahtua suullisestikin. Jos viranomaisen henkilöstöön kuuluva kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, täytyy hänen perustella kieltäytymispäätöksensä asianmukaisesti ja antaa tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi (JulkL 14.3 ) (ilmoitus). 59 Jos virkamies kieltäytyy antamasta tietoa asiakirjasta sillä perusteella, että tiedon katsotaan olevan julkisuuslain 24 :n perusteella salassa pidettävä, perusteluissa ei kuitenkaan saa antaa sellaista tietoa, josta on pääteltävissä salassa pidettävän tiedon sisältö tai aihepiiri. Lisäksi tiedon pyytäjälle on ilmoitettava, että kysymys tiedon saamisesta on mahdollista saattaa kyseisen viranomaisen ratkaistavaksi. 60 Pyytäjällä on oikeus saada itselleen ilmoituksen jälkeen kirjallinen valituskelpoinen ratkaisu, koska viranomaisen tekemä valituskelpoinen päätös on edellytys julkisuuslain 33 :n mukaiselle muutoksenhaulle. Menettelysäännösten tarkoituksena on mahdollistaa se, että kysymys asiakirjan luonteesta voidaan saattaa hallintotuomioistuimen ratkaistavaksi. 61 Tämän vuoksi viranomaisen on asiakirjan luovutuksesta kieltäytyessään tehtävä asiassa ensin ilmoitus ja sen jälkeen tarvittaessa valituskelpoinen päätös. Kielteinen päätös on ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännössä katsottu tehtäväksi myös silloin, kun viranomaisella ei ole pyydettyjä tietoja, sekä sellaisissa tapauksissa, kun viranomainen katsoo, ettei kyse ole laissa määritellystä viranomaisen asiakirjasta. 62 Asianosaisen näkökulmasta asialla on kuitenkin vielä korostuneempi merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta. Kysymys on hänen omasta asiastaan ja siihen vaikuttavasta tiedosta ja asianosaisella on oltava käytössää riittävät mahdollisuudet vaikuttaa, että saa riittävät tiedot viranomaiselta Käsittelyn määräajat Viivytyksettömyysvaatimuksesta seuraa, että tietopyynnöt on käsiteltävä välittömästi. Kaksi viikkoa kestävä käsittely on normaalitilanteessa enimmäisaika. 63 Julkisuusperiaatteen viivytyksettömän toteutumisen kannalta kahteen viikkoon pitkittyvä käsittelyaika voi olla ongelmallinen, joten viranomaistoiminnassa tulee pyrkiä ripeämpään käsittelyyn. Vaikeammissa tapauksissa noudatetaan kuukauden enimmäisaikaa. Tällaisia ovat tilanteet, kun tietoja on pyydetty erityisen paljon tai ne sisältävät sekä julkisia että salassa pidettäviä tietoja. Tämä käsittelyaika soveltuu tietopyyntöjen ensimmäiseen vaiheeseen, kun virkamies antaa pyydetyn tiedon tai ilmoituksen, ettei tietoa voidakaan antaa muine vaatimuksineen (JulkL 14.3 ). Jos vastauksen saaja pyytää tämän jälkeen viranomaiselta asiaan liittyvän valituskelpoisen päätöksen, kyseiset määräajat eivät enää sovellu, vaan tähän käsittelyyn ja päätökseen sovelletaan hallintolain 49 e :ää, jolloin asia tulee käsitellä kiireellisesti. Tätä aikaa ei ole suoraan määritelty, mutta kiireel- 59 AOK 8/42/02: Tutkinnanjohtajana ollut rikoskomisario jätti vastaamatta faksilla toimitettuun tietopyyntöön. Päätettyään kieltäytyä pyydetyn tiedon luovuttamisesta, rikoskomisarion olisi tullut perusteella kieltäytymispäätöksensä sekä antaa tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. 60 Julkisuuskäsikirjan liitteenä nro 3 on mallipohja virkamiehen ilmoituksesta asiakirjojen antamisesta. 61 OKV 68/1/2016: Menettelysäännöksiä on noudatettava riippumatta siitä, mikä käsitys tietopyyntöä käsittelevällä viranomaisella on pyydettyjen tietojen luonteesta. 62 Julkisuuskäsikirjan liitteenä nro 4 on mallipohja viranomaisen päätöksestä ja valitusosoituksesta asiakirjapyyntöön. 63 EOA 731/4/08: Oikeusasiamies huomautti tutkintasihteeriä siitä, ettei asiassa ole esitetty hyväksyttävää syytä sille, että pyydettyä jäljennöstä ei ole toimitettu pyynnön mukaisesti kantelijan asiamiehelle julkisuuslain 14 :n 4 momentissa säädetyssä kahden viikon määräajassa pöytäkirjan valmistumisesta. Tapahtuneesta virheestä on vastuussa tutkintasihteeri, jonka tehtäviin pöytäkirjojen toimittaminen niitä pyytäneille kuuluu. Julkisuuskäsikirja 51

52 lisyysvaatimus on kohtuullisen tiukka, mutta käsittelyaikaan vaikuttaa tietysti tietopyynnönaihe, -aineisto ja muut vastaavat seikat Käsittelyn siirtäminen toiselle viranomaiselle Jos viranomaiselta pyydetään tietoaineistoa, jonka toinen viranomainen on laatinut tai joka kuuluu toisen viranomaisen käsiteltävänä olevaan asiaan, viranomaisen voi siirtää tiedonsaantia koskevan asian tämän toisen viranomaisen käsiteltäväksi (JulkL 15.1 ). Tietopyynnön kohteena voi olla esimerkiksi valmistelumuistio, josta sen laatija on pyytänyt lausuntoa toiselta viranomaiselta. Lausuntoa valmisteleva viranomainen voi siirtää muistioon kohdistuvan tietopyynnön käsittelyn ja ratkaisun muistion laatineelle viranomaiselle. Huomioitavaa on, että kohta antaa mahdollisuuden siirtää asian käsittelyn, mutta se ei ole pakottava. Mikäli tietopyyntö on osoitettu väärälle viranomaiselle, pyynnön vastaanottaneen viranomaisen tulee siirtää asia toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi (HL 21 ). Kun tietopyyntö siirretään oma-aloitteisesti toisen viranomaisen käsiteltäväksi, ei tiedon pyytäjältä voida edellyttää uutta pyyntöä. Siirtämiselle tulee joka tapauksessa olla riittävät perusteet, sillä siirtomenettely hidastaa ja monimutkaistaa tietojen saamista. Erityissäännös päätösvallan siirtämisestä koskee rekisteriin talletettuja yksilöinti- ja osoitetietoja. Jos viranomaiselta pyydetään henkilöä, yritystä, kiinteistöä tai ajoneuvoa koskevia tai muuta sellaista yksiselitteistä osoitetietoa, pyynnön käsittely voidaan siirtää rekisteriviranomaiselle, jonka tehtävänä on tallettaa tällaisia tietoja yleiseen rekisteriin (JulkL 15.2 ). Siirtosäännöksen tarkoituksena on mahdollistaa tarkoituksenmukainen työnjako rekisteri- ja muiden viranomaisten välillä. Siirtäminen voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun pyydetyn asiakirjan salassapito on riippuvainen tietojen antamisesta johtuvista vaikutuksista. Salassapidon ulottuvuuden määrittely saattaa tällöin edellyttää sellaista erityisasiantuntemusta tai kokonaisnäkemystä, joka on asian käsittelystä vastaavalla viranomaisella. Siirtäminen ei ole kuitenkaan ehdoton vaatimus, ja epävarmassa tapauksessa hyvä toimintatapa on keskustella siirron tarpeesta toisen viranomaisen kanssa. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että organisatorisesti asiakirjan antamista koskeva päätösvalta määräytyy viranomaisen erillisyyden ja asiakirjan tosiasiallisen hallussapidon perusteella. Ylempi viranomainen ei voi päättää alaisensa viraston asiakirjojen antamisesta eikä myöskään antaa alaiselleen sitovaa määräystä asiakirjan antamisesta 64. Turvallisuusluokiteltuja salassa pidettäviä tietoja koskee siirtämisvelvollisuus. Viranomaisen on siirrettävä tällaista tietoa koskeva pyyntö sen laatineen viranomaisen ratkaistavaksi (JulkL 15.3 ). Muutoin salassa pidettävien tietojen osalta ei ole saamaa siirtovelvollisuutta. Asiakirjapyynnön siirtämistä koskeva ratkaisu ei sisällä valituskelpoista kannanottoa itse julkisuuskysymykseen. Asiakirjapyynnön siirtäminen merkitsee päätösvallan siirtämistä, eli asian siirtäneellä viranomaisella ei ole enää oikeutta puuttua siirrettyyn asiaan Tietojen antamistavat Tietojen antamistavoista on erotettava yleisöjulkisuuden ja asianosaisjulkisuuden perusteella määrittyvä oikeus tietoon. Yleisöjulkisuuden perusteella ei ole oikeutta saada salassa pidettävää tietoa, kun taas asianosaisjulkisuuden perusteella tämä oikeus on. Joissakin tilanteissa tietojen antamisen tapaa on kuitenkin voitu rajoittaa, vaikka asianosaisella onkin oikeus saada tieto asiasta. 64 EOA 152/4/04: Sisäasiainministeriön poliisiosasto ei olisi laillisen perusteen puuttuessa saanut ottaa keskusrikospoliisille tehtyä asiakirjapyyntöä ratkaistavakseen. 52 Julkisuuskäsikirja

53 Päätettäessä tiedon antamisesta otetaan samalla kantaa myös tapaan ja muotoon, jolla tieto on saatavissa. Lähtökohtaisesti tieto asiakirjasta on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyyntö aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Tällainen kohtuuton haitta voi johtua esimerkiksi asiakirjojen suuresta määrästä, asiakirjan kopioinnin vaikeudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. 65 Jos kysymys on asianosaisen tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta tai henkilöä itseään koskevista tiedoista, tiedot on lähtökohtaisesti annettava. Pääasialliset ja samalla vaihtoehtoiset tavat, joilla viranomainen antaa pyydetyt tiedot yleisöjulkisuuden tai asianosaisjulkisuuden perusteella, ovat (JulkL 16.1 ): tiedon antaminen suullisesti tiedon antaminen viranomaisen tiloissa nähtäväksi tai kuunneltavaksi tiedon antaminen viranomaisen tiloissa jäljennettäväksi kopion tai tulosteen antaminen tiedon antaminen teknisenä tallenteena tai muuten sähköisessä muodossa (JulkL 16.2 ). Ennen tiedon antamista on kuitenkin arvioitava, millä perusteella (yleisöjulkisuus vai asianosaisjulkisuus) tietoa pyydetään ja onko tieto ylipäätään annettavissa pyynnön mukaisesti. Tiedon antaminen suullisesti tapahtuu siten, että viranomaisen edustaja selostaa tietoaineiston julkista sisältöä. Sähköisestä ja digitaalisesta tallenteesta annetaan tieto näyttämällä sen sisältö näyttöruudulta tai antamalla siitä tuloste taikka jäljennös. Jos kysymys on tietojärjestelmästä, tieto siihen tallennetusta sisällöstä voidaan saada suorittamalla siihen hakuja viranomaisen tiloissa. Mikäli tiedot annetaan viranomaisen tiloissa jäljennettäväksi, käytetään yleensä viranomaisen jäljennelaitetta. Ehdottomia esteitä ei ole sille, että pyytäjä itse jäljentää tiedot viranomaisen tiloissa, kunhan tietoturvakysymykset huomioidaan. Tiedon pyytäjällä on oikeus saada tieto sähköisestä tallenteesta, tietojärjestelmästä ja digitaalisesta aineistosta myös siten, että se annetaan nähtäväksi viranomaisen luona. Kaikissa tiedon antamisen tilanteissa viranomaisen on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei salassa pidettävää tietoa paljastu, vaikka toisaalta on huomioitava julkisuusperiaate, eli tiedonsaantia ei rajoiteta muutoin kuin laissa säädetyissä tapauksissa. Digitaaliset aineistot on perusteltua lähettää pyynnöstä sähköpostitse, vaikkei laki kielläkään käyttämästä muita tiedonantomuotoja, jos sellainen pyyntö esitetään. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei digitaalisessa aineistossa lähetetä salassa pidettävää aineistoa. Salassa pidettävän aineiston käsittelemiselle on asetettu rajoituksia ja sellaisen lähettäminen poliisihallinnon ulkopuolelle suojaamattomassa ympäristössä on lähtökohtaisesti kielletty. EOAK 6148/2016: Kysymys oli esitutkintapöytäkirjan lähettämisestä sähköpostitse. Tapauksessa kantelija arvosteli poliisilaitoksen menettelyä koskien esitutkintapöytäkirjan lähettämistä. Poliisilaitos oli toimittanut kantelijalle esitutkintapöytäkirjan postitse, kun kantelija oli pyytänyt lähettämään esitutkintapöytäkirjan sähköpostitse. Tapauksessa huomionarvoista oli, että salassa pidettävän asiakirjan toimittamista sähköpostitse rajoittavat erilaiset tietoturvaan, henkilön tunnistamiseen ja henkilötietojen suojaan liittyvät tekijät. Tärkeää on, ettei ulkopuolinen pääse tietoaineistoon käsiksi. Tietoaineisto voidaan toimittaa hallinnon ulkopuoliselle asiakkaalle sähköisessä muodossa sähköpostin välityksellä, mikäli aineisto on asianmukaisesti ja tietoturvallisesti salattuna sen suojaustason huomioivalla hyväksytyllä menetelmällä (salausohjelmisto) ja mikäli asiakas voidaan luotettavasti tunnistaa. 65 KHO 2007:64: Asianosainen pyysi itseään koskevia teletallennetietoja sekä -taulukoita CD-levyille poltettuina. Keskusrikospoliisi vetosi tietojen erittelemisen aiheuttamaan kohtuuttomaan haittaan virkatoiminnalle, ja eväsi pyynnön. Asianosaiselle tarjottiin mahdollisuus tutustua aineistoon KRP:n tiloissa. HaO katsoi viranomaisella olevan julkisuuslain 16 :n harkintavallan nojalla mahdollisuus olla antamatta kyseisiä asiakirjoja pyydetyssä sähköisessä muodossa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että koska aineistoa ei ollut käytetty hyväksi esitutkinnassa, eikä sitä ollut liitetty esitutkintapöytäkirjaan eikä sen vuoksi myöskään käsitelty enempää, aineistoa ei pidetty kokonaisuutena ja sellaisenaan viranomaisen asiakirjana, josta epäillyllä olisi ollut oikeus saada rikosasian asianosaisena tieto. Julkisuuskäsikirja 53

54 Viranomaisen henkilörekisteriin sisältyvät tiedot ovat ja ne myös katsotaan julkisuuslain tarkoittamiksi viranomaisen asiakirjoiksi ja niiden luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslain 16 :n 3 momentin säännöksiä. Lainkohdan mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, ja jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Tiedon antamista viranomaisen henkilörekistereistä on arvioitava julkisuuslain määrittelemien perusteiden mukaisesti. Jos nämä vaatimukset eivät täyty, on julkiset tiedot kuitenkin mahdollisuus saada suullisesti tai tulla esim. katsomaan niitä viranomaisen luokse (JulkL 16.1 ). Puhelutallenteiden ja nauhoitteiden sisällöstä voidaan antaa tieto antamalla nauhoite kuunneltavaksi tai luovuttamalla tallenteesta otettu kopio tietojen pyytäjälle. Videotallenteesta tai muusta vastaavasta tallenteesta, jolla on viranomaisen kuvaama kuulustelu tai muu tapahtuma, jossa henkilöä kuullaan, saa kuitenkin antaa kopion vain, jos tallenteessa kuultava henkilö siihen suostuu tai jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on ilmeistä, ettei kopion antaminen johda hänen yksityisyyden suojansa loukkaamiseen. Asiakirjojen käsittelystä niiden luokittelu huomioiden on ohjeistettu myös määräyksessä poliisin salassa pidettävien tietoaineistojen käsittelystä (POL ). Määräyksen mukaan käsiteltäessä salassa pidettäviä tietoaineistoja puhelimitse tai muilla ääntä ja/ tai kuvaa välittävillä laitteilla, tulee erityisesti varmistua vastaanottajan henkilöllisyydestä ja hänen oikeudestaan käsitellä kyseistä tietoa. ST IV asioita tai tietoaineistoja voidaan käsitellä puhelun aikana peitetysti. ST III voidaan käsitellä puhelun aikana peitetysti ja vain asiakohtaista harkintaa käyttäen. Mainituista vaatimuksista voidaan poiketa, mikäli se on tarpeellista poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus vaikuttavat kuitenkin siihen, mitä tietoja vastaanottajalle yleensäkään voidaan antaa tai kertoa kyseisten kanavien kautta. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus ovat tietojen antamistavasta ja viestintäkanavasta riippumattomia Tietojen luovutuksista perittävät maksut Valtion maksuperustelain (150/1992, jäljempänä maksuperustelaki) 5 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan viranomaisen neuvot, ohjeet, opastus ja tiedottaminen, ovat maksuttomia, ellei näistä aiheudu vähäisiä suurempia kustannuksia. Tietopyynnön perusteella tietojen antaminen julkisesta asiakirjasta on lähtökohtaisesti maksutonta. Tietojen antamisesta julkisuuslain 9 (tiedonsaanti julkisesta asiakirjasta) ja 11 :n (tieto itseään koskevasta asiakirjasta) nojalla ei peritä maksua silloin, kun: 1) asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti; 2) asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi, kuunneltavaksi tai jäljennettäväksi; 3) julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse; 4) sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse; tai 5) pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvoitteen piiriin. Viranomainen voi periä maksun julkisuuslain 34 :ssä nimenomaisesti mainituista tiedon antamismuodoista. Kopiosta, tulostamisesta ja postittamisesta viranomainen voi periä maksuperustelain mukaisen omakustannehinnan. Julkisuuslain mukaan maksullisia ovat erikseen säädettäessä seuraavat tiedonantomuodot: Tiedon antaminen kopiona. Tiedon antaminen tulosteena. Tiedon antaminen teknisen käyttöyhteyden avulla. Tiedon antaminen muuten sähköisesti tai siihen verrattavalla tavalla. Tietoaineiston tuottaminen pyynnöstä eli viranomaisen tietopalvelu. 54 Julkisuuskäsikirja

55 Koska tiedon saamisen maksullisuus on julkisuusperusoikeuden toteutumista rajoittava järjestely, ei säännöksessä mainittuja tiedonantotapoja voida tulkita laajentavasti. Maksun periminen edellyttää lisäksi, että maksuperusteet ovat määritelty lailla tai asetuksella. Poliisissa tulee maksujen osalta sovellettavaksi kulloinkin voimassa oleva sisäministeriön asetus poliisin suoritteiden maksullisuudesta (jäljempänä poliisin maksuasetus). Hinnoittelussa voidaan erikseen määrittää maksut tavanomaisia asiakirjapyyntöjä ja erityisiä toimenpiteitä vaativia asiakirjapyyntöjä varten. Tavanomaisena asiakirjapyyntönä pidetään sellaisen asiakirjan antamista, joka on kokonaan julkinen tai josta salassa pidettävät osat ovat vaivatta poistettavissa, ja joka on julkisuuslain 13 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yksilöitävissä ja vaivattomasti löydettävissä. Poliisin maksuasetuksen 10 :ssä säädetään asiakirjajäljennöksestä perittävistä maksuista ja siitä, että erityisiä toimenpiteitä vaativia asiakirjapyyntöjä käsiteltäessä on oikeus periä suoritteen tuottamiseen käytetyn työn mukainen omakustannushinta. Täten on esimerkiksi mahdollista periä asiakirjapyynnön suorittamisesta maksu, jos pyydettyä asiakirjaa ei ole saatavissa sähköisenä olevasta rekisteristä sen hakutoimintojen avulla. Näin ollen, jos esimerkiksi esitetään tietopyyntö koskien poliisin henkilörekisteriä, josta pyydettyjä tietoja ei ole saatavissa ilman poliisin teknisen alihankkijan toimenpiteitä, syntyy poliisille oikeus periä teknisen toimittajan työstä aiheutuvia kustannuksia tietopyynnön esittäjältä. Toinen esimerkki voi liittyä laajaan asiakirjapyyntöön, joka sisältää paljon salassa pidettävää tietoa, jolloin materiaalin käsittely vaatii erityisiä toimenpiteitä. Erityisistä maksuperustelain 6 :ssä mainituista syistä maksu voidaan määrätä perittäväksi alennettuna tai jättää kokonaan perimättä. Erityisestä syystä voidaan myös päättää, että maksu on omakustannusarvoa korkeampi. Erityinen syy maksuttomuudelle voi olla esim. yleisessä intressissä tai tutkimustarkoituksessa tapahtuva julkisuuden toteuttaminen. Maksullisuudelle erityinen syy voi olla esim. puhtaasti kaupallisiin tarkoituksiin tapahtuva asiakirjajulkisuuden toteuttaminen. Maksun määrää maksettavaksi viranomainen, joka päättää tietojen antamisesta Muutoksenhaku Virkamiehen antamaan kielteiseen ilmoitukseen tietopyyntöasiassa voi hakea muutosta oikeusturvakeinojen kautta. Pyynnön tekijä voi tehdä uuden tietopyynnön, saattaa asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi ja tarvittaessa valittaa tästä viranomaisen ratkaisusta. Asian saattaminen asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi on tehtävä sille viranomaiselle, jota päätöksen tehnyt virkamies edustaa. Tarkemmin näistä asioista on alaluvussa Tietojen luovuttaminen tieteellistä tai historiallista tutkimusta varten Julkisuuslain 28 :n mukaan viranomainen voi antaa yksittäistapauksessa luvan tietojen saamiseen salassa pidettävästä asiakirjastaan tieteellistä tutkimusta varten, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen luvan myöntämistä on varmistuttava siitä, että tietoja aiotaan käsitellä lainmukaisesti. Tutkimuksen tekijän velvollisuutena on käsitellä henkilötietoja laillisesti sekä noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Poliisin henkilörekisterin tietoja on mahdollista käyttää tutkimustoiminnassa. Käsiteltäessä henkilötietoja tieteellisiä tai historiallisia tutkimustarkoituksia varten on huomioitava tietosuojalain 31 :n mukaiset suojatoimet ja poikkeukset. Poliisin valtakunnallisten rekisterien aineiston käyttöön tai laajojen kysely-/haastattelututkimusten tekoon poliisissa liittyvät tutkimuslupahakemukset käsitellään Poliisihallituksessa. Tietosuojalain 29 :n 1 momentin 3 kohdan ja rikosasioiden tietosuojalain 12 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan henkilötunnusta saa käsitellä historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten, jos rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää kyseiselle tutkimukselle tai tilastoinnille. Julkisuuskäsikirja 55

56 Arkistolaissa säädetyssä järjestyksessä arkistoon siirretystä, salassa pidettäväksi säädetystä viranomaisen asiakirjasta saa antaa tietoja tutkimusta tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten, jollei asiakirjan siirtänyt viranomainen ole toisin määrännyt. Asiakirjan saaneen on annettava kirjallinen sitoumus siitä, ettei hän käytä asiakirjaa sen henkilön tai hänen läheisensä vahingoksi tai halventamiseksi, jota asiakirja koskee taikka sellaisten muiden etujen loukkaamiseksi, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty (JulkL 27 ). Arkistolain mukainen tietojen luovutus tulee kysymykseen lähinnä julkisuuslain mainitsemissa tutkimus- tai muissa hyväksyttävissä tarkoituksissa. Tutkimuksen tekijä ei saa paljastaa salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto ovat voimassa myös tutkimuksen päätyttyä HALLINTOASIOISTA VALITTAMINEN Yleistä Hallintoasioilla tarkoitetaan yksittäisten yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksiin ja etuihin liittyviä asioita. Kysymys on siis poliisin hallintomenettelystä, useimmiten lupahallinnosta. Näiden asioiden yhteydessä julkisuuden keskeisenä tarkoituksena on antaa yksittäisille yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi kuuluu perustuslaissa turvatun oikeusturvan keskeisiin elementteihin; siksi viranomaisen tekemään päätökseen saa pääsääntöisesti hakea muutosta (PL 21 ). Pääsääntöön on lukuisia poikkeuksia ja tavallisesti esimerkiksi esitutkintapäätökseen ei voi hakea valittamalla muutosta. Julkisuuslain mukaisista oikeusturvakeinoista säädetään julkisuuslaissa ja hallintolainkäyttölaissa Asian saattaminen viranomaisen ratkaistavaksi Julkisuuslain 14 :n mukaan tiedon asiakirjan sisällöstä antaa se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen on tämän tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten kuuluu. Jos virkamies kieltäytyy antamasta tietoa, ei kysymys ole kuitenkaan valituskelpoisesta viranomaisen ratkaisusta (HL 49 a ja b ). Ilmoitusta tai vastausta antaessaan virkamiehen on tiedusteltava asianosaiselta, haluaako vastauksen saaja asiasta viranomaisen päätöksen. Virkamiehen (tai muun työntekijän) ilmoitus eroaa viranomaisen päätöksestä siinä, että virkamiehen antama ilmoitus on ennen muutoksenhakua saatettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jolloin sovelletaan samoja menettelyjä kuin hallintolain mukaisessa oikaisumenettelyssäkin (HL 49 a-g) (kyse ei kuitenkaan ole oikaisumenettelystä), kun taas viranomaisen päätöksestä voi valittaa. Viranomaisen päätöksestä voi sitten valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (29/2018) 66 säädetään. 66 Uusi laki tulossa voimaan Siihen asti käytössä on hallintolainkäyttölaki (586/1996). 56 Julkisuuskäsikirja

57 Kieltäytyessään antamasta pyydettyä tietoa virkamiehen on 1. ilmoitettava tiedon pyytäjälle kieltäytymisen syy; 2. annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi; 3. tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi; sekä 4. annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista. Esimerkki 1: Komisario kieltäytyy antamasta pyydettyä asiakirjaa. Hän ilmoittaa pyytäjälle syyn kieltäytymiselle ja ilmoittaa että kysymyksessä ei ole valituskelpoinen ratkaisu, mutta asian voi saattaa poliisilaitoksen ratkaistavaksi. Komisarion on lisäksi tiedusteltava tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi, ja ilmoitettava käsittelyn johdosta mahdollisesti perittävistä maksuista, joista on säädetty maksuperustelain (150/1192) nojalla annetussa sisäministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta 67. Suulliseen tietopyyntöön voi vastata suullisesti, mutta kirjallisesti jätettyyn tietopyyntöön tulee vastata kirjallisesti. Virkamies voi esimerkiksi ilmoittaa suullisessa keskustelussa pyytäjälle, että pyytäjällä on halutessaan oikeus valituskelpoiseen päätökseen tekemällä asiaa koskevan vaatimuksen viranomaisen kirjaamoon. Esimerkki 2: Komisario kieltäytyy antamasta rikosasian asianosaiselle tämän pyytämää aineistoa esitutkinnan ollessa kesken vedoten esitutkinnan keskeneräisyyteen. Komisarion mukaan asianosaisella ei ole oikeutta pyytämisiinsä tietoihin, koska tietojen antamisesta on haittaa asian selvittämiselle. Komisarion on tehtävä asiasta esitutkintalain mukainen esitutkintapäätös (ETL 11:1), koska tiedon antamatta jättäminen voi vaikuttaa asianosaisen oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin. Halutessaan asianosaisella on myös oikeus saada valituskelpoinen päätös, kuten esimerkki 1:ssä on kuvattu. Huomion arvoista on, että esitutkintapäätös voi olla myös määräaikainen ja edellyttää tilanteen uudelleen arviointia, kun tietojen antamisesta aiheutuva haitta asian selvittämiselle on poistunut Valittaminen hallinto-oikeuteen Julkisuuslain soveltamista koskevaan viranomaisen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (JulkL 33 ). Viranomaisen tekemään päätökseen ei saa vaatia oikaisua. Muutoksenhaussa noudatetaan hallintolainkäyttölakia 68. Hallinto-oikeuden päätökseen saa edelleen hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Päätökseen, josta saa valittaa, on liitettävä valitusosoitus (HLL 14 ). Kameleonissa on tarjolla asiakirjapohja valitusosoitusta varten (asiakirjan näyttönimi: Valitusosoitus; Lomakenumero: L13). Valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen; viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä valitusaika ja mistä se lasketaan. Valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta. 67 Poliisin suoritteiden maksullisuudesta annettu sisäministeriön asetus annetaan pääsääntöisesti vuosittain. Tietopyyntökäsittelyyn kuuluvat maksut kannattaa tarkastaa erikseen kulloinkin voimassa olevasta asetuksesta. 68 Vuoden 2020 alusta tulee voimaan uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioista (808/2019) Julkisuuskäsikirja 57

58 Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta (HLL 22 ). Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen toimialue, jonka päätöksestä valitetaan (HLL 12 ). Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta; miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan (HLL 23 ). Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle (HLL 25 ). Esimerkki: Asiakirjaa pyytänyt henkilö ei ole tyytyväinen komisarion päätökseen olla antamatta tietoa asiakirjasta. Pyynnön esittäjä saattaa asian poliisilaitoksen ratkaistavaksi. Asia on käsiteltävä kiireellisenä (HL 49 e ). Poliisilaitos tekee asiassa perustellun kirjallisen päätöksen, johon liitetään valitusosoitus. Työjärjestyksellinen kysymys on se, kenelle päätösvalta ja esittelyvastuu asiassa kuuluvat. Viimekädessä päätösvaltaa käyttää yksikön päällikkö VIESTINTÄ VIRANOMAISEN TOIMINNASTA Viranomaisella on aktiivinen velvollisuus tuottaa ja jakaa julkista tietoa. Viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja laadittava tarvittaessa oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään ja kehityksestä toimialallaan. Viranomaisen on oma-aloitteisesti tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa. Kyse on laajemmasta viestintävelvoitteesta kuin pelkästä ajankohtaistiedottamisesta. Aktiivista tiedottamista ei kuitenkaan saa käyttää viranomaistoiminnalle vieraassa tarkoituksessa kuten esimerkiksi rikoksesta epäillyn painostamiseksi, eikä virkamiehen omien intressien (vaalit ym.) perusteella. Samoin on muistettava pidättäytyä mm. sellaisista haastattelulausumista, jotka voivat heikentää luottamusta viranomaistoimintaan. Tämän estää jo virkamieslain (14 2) velvoite virkamiehen käyttäytymisestä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Lisäksi virkamiehen tulee huomioida virkamieslain (17 ) mukainen vaitiolovelvollisuus, jonka sisältö määräytyy julkisuuslain ja mahdollisesti muun lainsäädännön perusteella. On myös varottava antamasta kannanottoja, jotka voivat estää viranomaista toimimasta asiassa riippumattomasti. Viranomaisen on myös huolehdittava siitä, että yleisön tiedonsaannin kannalta keskeiset asiakirjat tai niitä koskevat luettelot ovat tarpeen mukaan saatavissa kirjastoissa, yleisissä tietoverkoissa tai muilla yleisön helposti käytettävissä olevilla keinoilla. Yksilön oikeutta yksityisyyden suojaansa ei saa myöskään loukata annettaessa esimerkiksi lausuntoja tiedotusvälineille julkista mielenkiintoa herättävistä arkaluontoisista yksilöiden yksityisyyttä koskevista asioista on kuitenkin viestittävä totuudenmukaisesti mutta varovaisesti ja hienotunteisuus riittävästi huomioiden. Julkisuuslain yhtenä lähtökohtana on valmistelun julkisuuden lisääminen. Viranomaisen käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvä viranomaisen asiakirjaksi katsottava valmisteluaineisto tulee yleensä salassa pidettäviä asiakirjoja lukuun ottamatta asian käsittelyn päätyttyä kussakin viranomaisessa lähtökohtaisesti julkiseksi. Viranomaisella on myös erityinen velvollisuus tiedonantoon keskeneräisissäkin asioissa, elleivät salassapitosäännökset estä tietojen antamista. Tietojenantovelvollisuus ei kuitenkaan välttämättä perusta oikeutta saada kopiota keskeneräisestä asiakirjasta. Sen sijaan viranomaisen on pidettävä saatavissa asiakirjoja, joista ilmenevät valmisteltavaan asiaan liittyvät keskeiset tiedot. Kyseinen velvollisuus koskee erityisesti lainvalmisteluhankkeita ja merkittäviä suunnitelmia, selvityksiä ja ratkaisuja. Viranomaisilla on julkisuuslain asettama velvollisuus edistää tiedonsaannin toteutumista ja hyvää tiedonhallintatapaa. Viranomaisen on hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteuttamiseksi huolehdittava asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä eheydestä ja muusta tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Hyvän tiedonhallinnan käsite on laaja ja se kattaa erilaiset viranomaisten tietoaineistoihin ja niiden käsittelyyn 58 Julkisuuskäsikirja

59 kohdistuvat velvoitteet, kuten julkisuusperiaatteen toteuttamisen ja salassa pidettävien tietojen suojaamisen sekä tietoturvasta huolehtimisen. Hyvä tiedonhallintatapa edellyttää omien tietoaineistojen ja niiden hallintatarpeiden perusselvitystä. Viranomaisen tulee pitää luetteloa sille käsiteltäväksi annetuista tai otetuista sekä sen ratkaisemista ja käsittelemistä asioista sekä käytössä olevista tietojärjestelmistä taikka muutoin huolehtia siitä, että sen julkiset asiakirjat ovat helposti löydettävissä. Viranomaisen käytössä olevat julkisia merkintöjä sisältävät tietojärjestelmät on luetteloitava. 2. HALLINNOLLISET ASIAT 2.1. YLEISTÄ Hallinnollisilla asioilla tarkoitetaan viranomaisten sisäiseen hallintoon liittyviä asioita. Hallinnolliset asiakirjat voidaan jaotella taloushallintoon, toiminnan suunnitteluun, henkilöstöhallintoon, viranomaistoiminnan valvontaan ja sopimuksiin liittyviin asioihin. Niiden yhteydessä julkisuuden tarkoituksena ei ole niinkään antaa yksittäisille yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa oikeuksiaan ja etujaan, vaan antaa heille yleisempi mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä. Hallinnollisiin asioihin liittyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, jollei niitä ole erikseen säädetty salassa pidettäviksi. Salassapidon kannalta nämä asiakirjat voidaan jakaa ehdottomasti salassa pidettäviin ja harkinnanvaraisesti salassa pidettäviin. Jälkimmäisessä tapauksessa niiden julkisuus riippuu yksittäistapauksia koskevasta harkinnasta ja kulloinkin suojattavan intressin tärkeydestä Taloushallinto ja toiminnan suunnittelu Pääsääntöisesti taloushallinnossa käsiteltävä aineisto on julkista, ellei se sisällä julkisuuslain mukaan tiettyä salassa pidettävää tietoa. Lähtökohtana myös on, että poliisin sisäinen resurssinjako on julkista yleisten julkisuuslain perusperiaatteiden mukaisesti. Viranomaistoiminnan läpinäkyvyyden näkökulmastakin resurssijako tulisi pitää mahdollisimman julkisena. Julkisuutta arvioitaessa tulee kuitenkin arvioida kokonaistilanne ja ottaa huomioon esimerkiksi operatiiviset tai taktiset syyt esim. tietyt hankinnat tai maalitoiminta. Koko talousarvioprosessin kohdalla on hetkiä, jolloin esim. kehyskauden suunnittelu tai talousarviot eivät ole julkisia ennen kuin valtiovarainministeriö on antanut virkamieskantansa (talousarviot) (JulkL k.) tai valtioneuvosto on päättänyt asiasta (kehyskauden rahoituskehykset) (JulkL k.). Kehyskauden rahoituskehyksien valmistelussa perustelumuistioineen julkisuutta arvioitaessa huomioitavaksi tulevat myös julkisuuslain 24.1 :n kohdat 4 (rekisterit), 7 (turvajärjestelyt), 9 (valtion turvallisuus), 13 (taloustieto, jolla voi olla vaikutusta pääoma- ja rahoitusmarkkinoilla ennen julkiseksi tuloa) ja 20 (yksityiset liikesalaisuudet sekä muut tiedot, jotka voi aiheuttaa elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa). Toiminnan suunnitteluun liittyen tutkimus ja tilasto sekä niihin verrattavissa oleva yleisesti merkittävän ratkaisun tai suunnitelman esillä olevia vaihtoehtoja, niiden perusteita ja vaikutuksia kuvaava itsenäisen kokonaisuuden muodostava selvitys, silloinkin kun se liittyy muuten keskeneräiseen asiaan, tulee julkiseksi, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa (JulkL k.). Komitean mietintö, selvitys tai muu vastaava yleiseen jakeluun tarkoitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun se on viranomaisen hallussa jakelua varten (JulkL 6.2 ). Mahdollinen salassapito tulee kuitenkin myös arvioida. Salassa pidettävän tiedon määritteleminen ei ole aina yksinkertaista. Esimerkiksi julkisuuslain 24.1 :n 5 kohdassa todetaan, että poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevia tietoja sisältävät asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Joskus jo pelkkä tavaran ym. toimittajan nimi tai hankinnan summa saattaa muodostaa riskin poliisin operatiiviselle toiminnalle, jos niistä voi päätellä esim. poliisin hankkiman laitteen. Myös jo Julkisuuskäsikirja 59

60 yksistään tavaran ym. toimittajan, hankintayksikön, hankintakategorian ja tiliöintisumman julkaiseminen samaa hankintaa koskien saattaa paljastaa poliisin hankkimaa taktista ja teknistä suorituskykyä. Siten voi olla mahdollista, että julkisenkin hankinnan yksittäisen tilauksen tiedot voivat olla salattavia Nimitykset ja valintaprosessit Hakemusasiakirjojen julkisuutta koskevat samat säännökset kuin muidenkin asiakirjojen julkisuutta. Pääsääntönä on, että hakemus virkaan ja muut hakuasiakirjat ovat julkisia ja kenellä tahansa on oikeus saada niistä tieto. Poikkeuksen muodostavat vain mahdolliset, laissa erikseen salassa pidettäviksi säädetyt tiedot, jos sellaisia sisältyy asiakirjoihin. Toimenhakuasiakirjat ja ansiovertailut ovat siis julkisia. Viranomaiselle lähetetyt hakemukset virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen ovat julkisia. 69 Hakija voi virkaa hakiessaan esittää toivomuksen, että hänen tietojaan ei annettaisi julkisuuteen. Viranomaisen on kuitenkin pyynnöstä annettava tiedot viran hakemisesta. Jos hakemuksessa on salassa pidettävää tietoa, tällaista tietoa ei luovuteta ulkopuolisille. Salassa pidettäviä tietoja ovat tässä käsikirjassa käsiteltyjen salassa pidettävien tietojen lisäksi erityisten säännösten perusteella mm.: ylimpien virkamiesten taloudellista asemaa koskevat ilmoitukset ja tiedot (virkamieslaki 8 a ) terveydentilaa koskevat tiedot (esim. virkamieslaki 8 b ) turvallisuusselvitys valintamenettelyn yhteydessä tehty henkilöarviointi ja sitä koskevat asiakirjat rangaistustiedot (vain nimikirjanotteessa - ei muutoin 70 ). Haastatteluvaihetta ohjaavat normit liittyvät pääasiallisesti haastateltavan yksityisyyden suojan turvaamiseen. Valintamenettelyssä, kuten palvelussuhteen aikanakin, lähtökohtana on, että henkilötietoja kerätään aina henkilöltä itseltään. Jos tietoja kerätään muualta, siihen on saatava työnhakijan/-tekijän suostumus (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, jäljempänä työelämän tietosuojalaki, YksTL, 4 ). Henkilökuntaa koskevien tietojen osalta psykologisten testien ja soveltuvuuskokeiden tiedot ja tulokset ovat salassa pidettäviä. Myös työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyt arvioinnit ovat salassa pidettäviä (JulkL k.). Erilaiset testit voivat kattavasti kuvata henkilön persoonallisuutta, minkä vuoksi niiden julkisuus on vastoin ihmisoikeuksiin kuuluvaa yksityisyyden suojaa. 71 Säännös on hyvä huomioida tulosjohtamisen, kannustuspalkkauksen, ja soveltuvuustestien yleistyttyä julkishallinnossa Virkamiehen taloudelliset asiat ja palkkausasiat Julkisuuslain lisäksi taloudellista asemaa koskevien tietojen julkisuuteen vaikuttavat erityissäännökset, esim. valtion ja kunnan virkamiesten, viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkatietojen julkisuus määräytyy nimikirjalain (1010/1989) mukaan. 69 EOA 60/4/11: Ministeriö ei olisi saanut poistaa virkaa hakeneelle henkilölle kopiona lähettämästään valituksi tulleen henkilön hakemuksesta henkilön osallistumista yhdistystoimintaan ja hänen vapaa-ajan harrastuksiaan koskevia tietoja. 70 KHO 2018: HE 30/1998 vp, s Julkisuuskäsikirja

61 Nimikirjalain 7 :n mukaan julkisyhteisön palveluksessa olevien palkkaa koskevat tiedot ovat julkisia. Tiedot virkamiehelle, viran- tai toimenhaltijalle ja työntekijälle henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti määräytyneestä palkan osasta, sijoituspalkkausluokasta tai vaativuusryhmää vastaavasta palkasta taikka muusta mahdollisesta palkkauksen osasta sekä palkan kokonaismäärästä ovat julkisia. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 29 kohdan mukaan palkkauksen perusteella tehdyt arvioinnit ovat taas salaisia. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 23 kohdan mukaan henkilön taloudellista asemaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Taloudellisella asemalla tarkoitetaan henkilön taloutta kokonaisuudessaan, esimerkiksi palkkaa päätoimesta tai kokonaisvarallisuutta koskevia tietoja. Samoin henkilön maksukykyä kuvaavat tiedot voivat olla laissa tarkoitetulla tavalla taloudellista asemaa kuvaavia. Mitkä tahansa tuloa koskevat tiedot eivät ole salassa pidettäviä, vaan niiden tulee kuvata henkilön taloudellista asemaa laajemmin (JulkL k.). Siten esimerkiksi kunnallisen luottamushenkilön kokouspalkkiota koskeva tieto ei ole lainkohdassa tarkoitettu salassa pidettävä tieto. Taloudellista asemaa koskevien tietojen julkisuuteen vaikuttavat erityissäännökset. Säännöksiä on tulkittava siten, että nimikirjalaki on erityislaki julkisuuslakiin nähden ja siten poliisihallinnon virkamiesten palkkausta koskevat tiedot ovat julkisia. Valtion ja kunnan virkamiesten, viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkatietojen julkisuus määräytyy nimikirjalain perusteella. Huomion arvoista on, että verottaja voi antaa tietoja verotuksen verolainsäädännön perusteella Muut palvelussuhteeseen liittyvät asiat Työnantajalla on oikeus käsitellä palveluksessaan olevien henkilötietoja palvelussuhteen vuoksi, koska rekisteröidyllä on asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan. Työnantaja saa käsitellä kuitenkin vain sellaisia henkilötietoja, jotka ovat tarpeellisia palvelussuhteen kannalta. 72 Työelämän tietosuojalakia sovelletaan myös virkamieheen ja virkasuhteeseen, vaikka laissa käytetään termiä työntekijä ja työsuhde (YksTL 2 ). Päihdeongelmaan, päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa. Poliisin kunniamerkkiesitykset tai toiselle viranomaiselle niiden toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten toimitetut kunniamerkkiesitykset eivät ole julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä asiakirjoja. Ne eivät myöskään ole julkisuuslain 5 :n 3 momentissa mainittuja asiakirjoja, joita ei pidetä viranomaisen asiakirjana. 73 Nimikirjaan talletetut tiedot ovat yleensä muutoin julkisia, paitsi tieto tuomitusta rangaistuksesta. Nimikirjaan talletetut tiedot luovutetaan yleensä nimikirjanotteella. 74 Tietoja annettaessa tulee huomioida nimikirja-asetuksen (1322/1989) vaatimukset, mm. ilmoitus tietojen käyttötarkoituksesta (8 ). Virkamiesoikeudellisiin asioihin pätee yleiset julkisuuslain säännökset. Niitä ei ole erikseen säädetty salassa pidettäväksi. Siten virkamiesoikeudelliset päätökset ovat yleensä julkisia, elleivät päätökset sisällä erikseen salassa pidettäviksi säädettyjä asioita, jolloin tämä tulee huomioida julkisuut- 72 Tarpeellisia ovat esimerkiksi työn suorittamiseen ja työolosuhteisiin liittyvät sekä lainsäädännön edellyttämät henkilötiedot. 73 KHO T /1/ Nimikirjalaki (1010/1989) 7 ja 9 Julkisuuskäsikirja 61

62 ta arvioitaessa. Salassa pidettävä tieto on esimerkiksi salassa pidettävät henkilö- ja yhteystiedot, rikosasian haastehakemus ennen kuin se on tullut julkiseksi, terveystiedot, maininta virkamiehen virantoimituksesta poissaolon henkilökohtaisesta syystä ja nimitieto, kun virkamiehen toimiminen tarkkailutehtävissä ilmenee asiakirjasta. Virkamiesoikeudellisten päätösten luovuttamisessa ei ole kysymys nimikirjalain 6 :ssä tarkoitetusta nimikirjaan talletettujen tai muutoin henkilöstöasioiden hoitamiseksi viranomaisella olevien tietojen luovuttamisesta ja toisaalta rikosasiassa antama tuomio ei yleensä tällaiseen päätökseen sisällytettynä ja siihen olennaisesti liittyvinä tietoja ole myöskään salassa pidettävää tietoa (KHO:2018:154). Virkamiesoikeudellisten asioiden valmistelun aikana syntyy valmistelumateriaalia. Näitä ovat esim. selvitykset, kuulemiset, kutsut ja muistiot. Jos asiakirja on voinut vaikuttaa ratkaisuun, niin valmistelumateriaali tulee yleensä julkiseksi, kun asia on ratkaistu. Huomioitavaa on kuitenkin materiaalin muu salassapidon huomiointi, esim. jos asia on vielä esitutkinnassa tai syyteharkinnassa tai sisältää muutoin salassa pidettävää tietoa, niin tämä tieto on edelleen salassa pidettävää, vaikka muu asiakirja olisikin julkinen VIRANOMAISTOIMINNAN SISÄINEN VALVONTA Sisäinen valvonta tarkoittaa viraston ohjaus- ja toimintaprosesseihin sisältyviä menettelyitä, organisaatioratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan saada kohtuullinen varmuus toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä valvotaan ja tarkastetaan organisaatiossa eri tavoin. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 15 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle. Valvonta-asiakirjoihin liittyvä salassapitosäännös perustuu julkisuusolettamaan. Valvontaan liittyvät asiakirjat voivat olla salassa pidettäviä myös muiden julkisuuslain säännösten perusteella. Valvonta-asiakirjoja ovat mm. valvonta- ja tarkastussuunnitelmat, valvontailmoitus ja muut vireillepanon muodot, valvonta- ja tarkastuskertomus sekä valvontapöytäkirjat Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus tukee johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen kohteena voivat olla poliisin kaikki toiminnot ja varojen hoito. Sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit ovat pääsääntöisesti julkisia. Sisäisen tarkastuksen suunnitelmat, raportit ja muut asiakirjat voivat sisältää julkisuuslain mukaan salassa pidettävää tietoa. Asiakirjat voivat olla osittain tai kokonaan salassa pidettäviä. Useimmiten salassa pidettävän aineiston osalta sisäisessä tarkastuksessa tulee sovellettavaksi julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohta (poliisin taktiset ja tekniset menetelmät), 7 kohta (turvajärjestelyt), 8 kohta (poikkeusoloihin varautuminen) ja 17 kohta (liikesalaisuus) Hallintokantelut ja muut laillisuusvalvonta-asiat Laillisuusvalvonnalla tarkoitetaan viranomaistoiminnan lainmukaisuuden ja hyvän hallintotavan noudattamisen valvontaa. Poliisin laillisuusvalvonnan tarkoituksena on edistää poliisille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä ylläpitää ja parantaa poliisin toiminnan oikeellisuutta ja laatua vahvistaen samalla kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan ja sen laillisuuteen. Laillisuusvalvonta auttaa osaltaan ennalta estämään virheitä ja korjaamaan virheellisiä menettelytapoja. Poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta säädetään ohjeessa POL Julkisuuskäsikirja

63 Laillisuusvalvontaa suoritetaan muun ohella suorittamalla laillisuustarkastuksia, selvittämällä oma-aloitteisesti esiin nousseita poliisin menettelyn oikeellisuutta koskevia kysymyksiä sekä käsittelemällä hallintolain 8 a luvussa tarkoitettuja kanteluita. Missä tahansa edellä kuvatuista laillisuusvalvontaprosesseista saatetaan joutua käsittelemään tietoa, joka on kokonaan tai osittain salassa pidettävää. Laillisuusvalvonnassa kertyneet asiakirjat joutuvat keskimääräistä useammin myös ulkopuolisen tarkastelun kohteeksi esimerkiksi asiakirjapyyntöjen johdosta ja tämän vuoksi laillisuusvalvonta-asioiden käsittelyssä onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä tietoja asian käsittelyssä kertyy ja miten tietoja on salassapitonäkökulmasta käsiteltävä. Salassa pitoa ei kuitenkaan saa tulkita laajentavasti. Tyypillisimmät julkisuuslain 24 :n 1 momentin mukaiset salassapitoperusteet laillisuusvalvonnassa liittyvät mm. esitutkinta-aineiston salassapitoon (3 kohta), poliisin rekistereihin (4 kohta) tai niiden lokitietoihin (7 kohta) taikka henkilön terveydentilaan (25 kohta) tai yksityiselämään (32 kohta). Edellä sanottu ei luonnollisestikaan ole tyhjentävä lista, vaan laillisuusvalvonta-asian käsittelijän on huolellisesti arvioitava kaikki mahdolliset salassapitovelvoitteet. On myös syytä huomata, että salassapitosäännöksiä sisältyy myös muuhun lainsäädäntöön kuin yksin julkisuuslakiin. Itse laillisuusvalvontaprosessiin liittyvät salassapitoperusteet puolestaan käyvät keskeisimmin ilmi JulkL 24 :n 1 momentin 6 ja 15 kohdista. Niistä esitetään joitakin kokoavia näkökohtia seuraavassa alakohdassa Hallintokantelut Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan kanteluasiakirjat ovat salassa pidettäviä ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä asiaan osalliselle ( julkisuusolettama). Lainkohdalla viitataan nimenomaan hallintolain 8 a luvussa tarkoitetussa kantelumenettelyssä kertyneisiin asiakirjoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hallintokantelua käsittelevä poliisiyksikkö tekee kanteluasiakirjoja pyydettäessä ratkaisun siitä, voidaanko asiakirjat luovuttaa ennen asian ratkaisemista. Kanteluasiakirjoja koskee asian käsittelyn kesken ollessakin julkisuusolettama - salassapito on perusteltua vain, jos tiedon antaminen vaikeuttaisi asian selvittämistä tai aiheuttaisi lainkohdassa tarkoitettua haittaa. Lain esitöissä todetaan salassapitoa perustelevana esimerkkinä tilanne, jossa kantelun välitön julkiseksi tulo voisi aiheuttaa kantelun kohteen aiheetonta leimaamista. 75 Tämä kantelun käsittelyn salassapitoa koskeva tilanne on hyvin samankaltainen kuin esitutkinta-aineiston salassapito esitutkinnan aikana. Asian tutkinnan ollessa vasta kesken, tietojen antaminen siitä voi aiheuttaa lainkohdassa mainitun vahingon tai haitan. Jos poliisilta pyydetään kanteluasiakirjoja, jotka liittyvät toisen viranomaisen käsiteltävänä olevaan asiaan, on lähtökohtaisesti perusteltua siirtää pyynnön käsittely julkisuuslain 15 :n 3 momentin nojalla sille viranomaiselle, joka käsittelee itse kanteluasian. Tällöin käsittelevä viranomainen harkitsee, aiheutuuko asiakirjojen julkistamisesta lainkohdassa tarkoitettua haittaa tai vahinkoa. Edellä mainittu voi koskea esimerkiksi tilannetta, jossa poliisiyksiköltä pyydetään tämän itse laatimaa lausuntoa esimerkiksi ylimmillä laillisuusvalvojilla käsiteltävänä olevaan kanteluasiaan. Kun kanteluasia on lopullisesti ratkaistu, väistyy julkisuuslain 24 :n 1 momentin 6 kohdan mukainen salassapitoperuste ja asiakirjat ovat tämän jälkeen joka tapauksessa julkisia kyseisen perusteen osalta. Ratkaisevan viranomaisen tulee kuitenkin luonnollisesti varmistua, onko kanteluasiassa kertyneissä asiakirjoissa muulla perusteella salassa pidettäviä tietoja ja tarvittaessa kieltäytyä kokonaan tai osittain antamasta asiakirjoja näiltä osin. 75 HE 30/1998 vp Julkisuuskäsikirja 63

64 Hallintokanteluita käsiteltäessä on huomattava, että hallintokantelun voi tehdä kuka tahansa, myös henkilö, joka ei ole itse pääasiaan osallinen. Näissä tapauksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että hallintokantelun tekeminen ei luo henkilölle asianosaisasemaa pääasiaan nähden, eikä kantelun tekijälle voida näin ollen luovuttaa asianosaisaseman (JulkL 10 ja 11 ) nojalla salassa pidettäviä tietoja Muut valvonta-asiat Julkisuuslain tarkastusta ja valvontaa koskevaa lainkohtaa (JulkL k.) voidaan soveltaa muuhun laillisuusvalvontatoimintaan, kuin kanteluasioiden käsittelyyn. Näin ollen esimerkiksi suunnitelma tulevista laillisuustarkastuksista voidaan katsoa salassa pidettäviksi. On pantava kuitenkin merkille, että myös tässä tapauksessa lähtökohtana on julkisuusolettama - asiakirjat ovat salassa pidettäviä vain lain erikseen säädetyissä tilanteissa. Lain esitöissä todetaan salassapidon perusteena tarkastuksen kohteen aiheeton leimautuminen. Edelleen esitöissä mainitaan, että joissakin tapauksissa ilmoituksen tai muun aloitteen tekijän henkilöllisyyden salaaminen voi edesauttaa valvonnan yleisiä toteuttamismahdollisuuksia. 76 Joissakin tapauksissa esimerkiksi ilmiantojen tekijöiden henkilöllisyys voidaan näin ollen katsoa luottamukselliseksi Hallinnollisten asiakirjojen asianosaisjulkisuus Vaikka asiakirja ei olisikaan yleisöjulkinen, hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, on julkisuuslain 11 :n mukaan myös hallinnollisissa asioissa oikeus saada eräin rajoituksin tieto asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Vastaavasti jokaisella on julkisuuslain 12 :n mukaan oikeus saada samoin rajoituksin tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista. Asianosaisella ei ole oikeutta saada tietoa salassa pidettävän asiakirjan sisällöstä, joka ei voi tai ole voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tältä osin asianosaisella on oikeus muutoksenhakuun, jos hän on eri mieltä asiasta. Asiaa on käsitelty tarkemmin käsikirjan alaluvussa HANKINNAT Julkisiin hankintoihin liittyvien asiakirjojen julkiseksi tuleminen Viranomaisen tekemä tarjouspyyntö liiteasiakirjoineen tulee julkiseksi, kun se on allekirjoitettu tai muulla tavalla varmennettu (JulkL k.). Sen sijaan hankintaa koskeva tarjouksen täydennyspyyntö ja tarjousasian käsittelyä varten annetut selvitykset ja muut asiakirjat tulevat julkiseksi vasta, kun hankintasopimus asiassa on tehty (JulkL k.). Julkista hankintaa koskevat osallistumishakemukset, tarjoukset sekä muut hankintaa koskevat asiakirjat tulevat salassa pidettävää tietoa lukuun ottamatta julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty (JulkL 7.2 ). Tarjousten osalta on huomattava, että hankintamenettelyssä asianosaisena olevalla tulee kuitenkin olla oikeus saada tietoa tarjousasiakirjoista esimerkiksi muutoksenhakua varten jo ennen näiden tuloa yleisesti julkiseksi. Hankintapäätös tulee julkiseksi päätöksen allekirjoittamisella tai varmentamisella muulla vastaavalla tavalla (JulkL k.). Sama koskee päätöstä tarjoajan tai ehdokkaan poissulkemisesta tarjouskilpailusta sekä päätöstä hankinnan keskeyttämisestä. Keskeyttäessään hankintamenettelyn tulee hankintayksikön ottaa kantaa myös keskeytettyä menettelyä koskevien hankinta-asiakirjojen julkisuuteen erityisesti kilpailevien tarjoajien eli asianosaisten 76 HE 30/1998 vp. 64 Julkisuuskäsikirja

65 näkökulmasta. Toimivan kilpailutilanteen varmistamiseksi on keskeytetyssä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset ja muut hankinta-asiakirjat syytä määritellä salassa pidettäväksi, jos vastaava tarjouskilpailu on tarkoitus tehdä uudelleen. Salassapitoperusteena on tällöin julkisuuslain 24 1 mom. 17 kohta, jonka perusteella salassa pidettäviä tietoja ovat liiketoimintaa koskevat seikat, jos tiedon-antaminen niistä aiheuttaisi julkisyhteisölle taloudellista vahinkoa tai heikentäisi julkisyhteisön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin. Asianosaisilla ei ole oikeutta saada tietoa asiakirjoista ennen kuin uutta hankintamenettelyä koskeva päätös on tehty. Kaikille julkisiksi nämä asiakirjat tulevat vasta, kun uutta hankintaa koskeva sopimus on tehty Salassa pidettävien hankintojen asiakirjat ja salassa pidettävien tietojen käsittely Salassa pidettävässä hankinnassa kaikki hankinta-asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Hankinnan salassapidolle tulee aina olla olemassa julkisuuslain mukainen salassapitoperuste. Koska salaisten hankinta-asiakirjojen käsitteleminen vaatii erityistoimenpiteitä aina laskujen käsittelyä myöten, ei hankintaa tule perusteettomasti määrittää salassa pidettäväksi. Tarjouspyyntöaineiston luottamuksellisuutta ja hankintaa koskevan tiedon leviämistä voidaan turvata myös muilla keinoilla ilman, että hankinta kokonaisuudessaan määrätään salassa pidettäväksi. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi siten, että salassa pidettävä aineisto kootaan salassa pidettäväksi merkittyyn liite-asiakirjaan, joka luovutetaan vain turvallisuussopimusta ja vaitiolositoumusta vastaan ja että aineiston käsittelijöistä on tehty turvallisuusselvitykset Asianosaisjulkisuus julkisissa hankinnoissa Julkisuuslain 11 :n mukaan asianosaisella on oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tarjouskilpailuun osallistuneella tarjoajalla on siten oikeus saada tarjousasiakirjat nähtäväkseen käytännössä hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei kuitenkaan ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on aina annettava (JulkL k.). Asianosaisaseman puuttuessa tarjoajalla ei ole oikeutta saada asianosaisjulkisuuden mukaisesti tarjousvertailussa käytettyjä muiden tarjoajien tietoja. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, kun tarjoaja on päätetty päätöksellä sulkea pois tarjouskilpailusta, koska tämä ei täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia ja tarjous ei siten ole päässyt vertailuun Liikesalaisuudet julkisissa hankinnoissa Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 17 kohdassa salassa pidettäviksi tiedoiksi säädetään valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön asiakirjat, jotka sisältävät liikesalaisuuksia, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi edellä mainituille tahoille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, mikäli tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Liikesalaisuuksien salassapitointressi liittyy useimmiten suojaan kilpailijoita kohtaan. Liikesalaisuudet ovat yleensä luonteeltaan teknisiä tai kaupallisia, mutta voivat olla myös esimerkiksi yrityksen organisaatioon, kuten hallintoon, toimintastrategiaan, tietotaitoon, yrityskokemukseen tai Julkisuuskäsikirja 65

66 liikeideaan liittyviä. Tavallisesti liikesalaisuudelta on edellytetty, että tieto osaamisesta tai teknisestä ratkaisusta sisältää jotakin uutta. Liikesalaisuutena ei voida pitää tietoa, joka on yleisesti tunnettu tai saatavilla julkisista lähteistä. Liikesalaisuuden määrittelystä on tarkemmin liikesalaisuuslain (595/2018) 2 :ssä. Laissa ei määritellä kategorisesti tai säännönmukaisesti mitään tarjousvertailussa tai hankintamenettelyssä muutoin käytettyä tai huomioitua tietoa liikesalaisuudeksi tai toisaalta ehdottoman luovutusvelvollisuuden piiriin. Jokaisen tiedon tai tekijän asema liikesalaisuutena ja siten lain suojan piiri ratkaistaan jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen käsittelevän viranomaisen toimesta ja viime kädessä toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaisulla. Tarjouspyynnössä tulisi edellyttää tarjoajia merkitsemään konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti tarjoukseensa mahdollisesti sisältyvät liike- ja ammattisalaisuudet. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan hankinnassaan sidottu tarjoajan omaan ilmoitukseen liikesalaisuudesta. Päätöksen asiakirjan tai tiedon salassapidosta taikka julkisuudesta tulee perustua aina hankintayksikön omaan harkintaan. Tilanteessa, jossa tarjousvertailun kohteena olevat tarjousten laatutekijät katsotaan yksittäistapauksissa liikesalaisuudeksi, on tarjousvertailun lopputulos tästä huolimatta pyrittävä perustelemaan siten yleisellä tasolla, etteivät liikesalaisuudet paljastu. Ennakoivasti on myös mahdollista edellyttää tarjoajilta, että tarjoukset on annettava tavalla, jonka seurauksena niiden mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet eivät paljastu. 3. TURVALLISUUSASIAT JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 7 kohdassa käsitellään henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä, ja niitä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista (salassapito-olettama). Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 8 kohdassa käsitellään muun muassa onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumista sekä väestönsuojelua koskevia asiakirjoja, jotka ovat salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen niistä vahingoittaisi tai vaarantaisi turvallisuutta tai sen kehittämistä, väestönsuojelun toteuttamista tai poikkeusoloihin varautumista ( julkisuusolettama). Organisaatio- ja tietoturvallisuuden, riskienhallinnan sekä valmiussuunnittelun ja varautumisen alle sijoittuvia asioita, joissa yleensä käsitellään poliisin salassa pidettävää tietoa edellisiin kohtiin liittyen ja ainakin osittain, ovat esimerkiksi: turvallisuusohjeet ja -määräykset, henkilöturvallisuusselvitykset ja PSC -todistukset, turva- ja osoitteenluovutuskiellot, turvallisuussopimukset ja -vakuutukset, turvallisuusauditoinnit ja -katselmoinnit (tarkastusraportit), tietojärjestelmäauditoinnit (tarkastusraportit), turvallisuustekniset järjestelmät ja suojaustoimenpiteet sekä erilaiset rakennus- ja turvatekniset piirustukset. Salassa pidettäviä tietoja ovat yleensä myös poliisin riskienhallintaa sekä valmiussuunnittelua ja varautumista koskevat tiedot ja suunnitelmat. Kohdat eivät käsittele suoraan sitä, mitä ollaan suojaamassa, vaan mikäli kyseinen kohta täyttyy viranomaisen asiakirjassa, asiakirja tai sen kohta voidaan salata. Esimerkiksi poliisitalojen tai poliisivankiloiden rakennuspiirustukset voivat olla tällä perusteella salassa pidettäviä tai valtiovierailuiden turvajärjestelyt ja tasavallan presidentin ja valtioneuvoston jäsenten henkilösuojaukset, jotka voivat olla myös julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan salassa pidettäviä menetelmiä. 66 Julkisuuskäsikirja

67 4. TIETOJÄRJESTELMÄT JA REKISTERISOVELLUKSET Lokitietoja käsitellään salassa pidettävinä yleisimmin julkisuuslain 24 :n 1 momentin 7 kohdan nojalla. Asiasisällön perusteella huomioitavaksi voi usein tulla myös 3, 4, 5, 15 ja 26 kohtien salassapito. Käsiteltävästä asiasta riippuen salassapito voi perustua muihinkin salassapitokohtiin. Julkisuuslain 11 :ssä on säännökset asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin, tiedonsaantioikeuden ulottuvuudesta ja sitä koskevista rajoituksista. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on katsottu, että henkilöllä, jonka tietojärjestelmään talletetut tiedot ovat olleet käsittelyn kohteina, voi julkisuuslain asianosaisjulkisuutta koskevien säännösten nojalla olla oikeutettu saaman tietoonsa sen, kuka häntä koskevia tietoja on käsitellyt. Asianosaistilanteesta ei julkisuuslain esitöiden mukaan yleensä ole kysymys esimerkiksi silloin, kun tietoja pyydetään asiakirjasta, joka on laadittu viranomaisen tosiasiallisen toiminnan yhteydessä. Esitöiden mukaan asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevat säännökset voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi näihin asiakirjoihin, jos ne liittyvät asian vireille saattamiseen tai käsittelyyn. Julkisuuslain 11 ei mahdollista tiedonsaantioikeutta siinä tilanteessa, jossa lokitietoja pyytävä vasta epäilee, että häntä koskevien poliisin tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen käyttäminen ei ole ollut asianmukaista. Lokitietoja koskeva asianosaisen tiedonsaantioikeus voi perustua vain siihen, että tiedot vaikuttavat tai ovat voineet vaikuttaa jonkin poliisissa vireillä olevan tai olleen, tiedon pyytäjää koskevan asian käsittelyyn. 77 Tietosuojalainsäädännön mukainen rekisteröidyn tarkastusoikeus koskee rekisteröityä itseään koskevia tietoja. Käyttölokiin tallentuvat tiedot koskevat tietojärjestelmän käyttäjiä, eli niitä henkilöitä, joilla on tai on ollut käyttöoikeus poliisin tietojärjestelmiin. Täten poliisin tietojärjestelmiin rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta poliisin käyttölokijärjestelmän tietoihin, koska lokitiedot eivät ole häntä itseään koskevia tietoja. Julkisuuslain 11 :n 2 momentissa säädetään asianosaisen tiedonsaantioikeuksien rajoituksista. Lokitietojen luovuttamista harkittaessa asianosaisille tulee esimerkiksi arvioida, paljastetaanko samalla poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä tavalla, joka voisi jatkossa vaarantaa rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä. Lokitietojen luovuttaminen voi joissain tapauksissa vaarantaa myös tietojärjestelmän tai rekisterisovelluksen käyttäjän turvallisuuden sekä asettaa tietojärjestelmän tai rekisterisovelluksen käyttäjän yksityiselämän suojan vaaraan. Tietojärjestelmistä voidaan antaa lain sallimissa rajoissa tietoa, mutta haasteena voi olla annettavan tiedon muoto. Tiedon antamista varten voidaan esimerkiksi tehdä erillinen asiakirja, jos se on kohtuullisesti toteutettavissa. Oman tulosteen antaminen suoraan järjestelmästä tulee taas arvioida yksittäistapauksittain huomioiden esimerkiksi henkilötietojen turhan tulostamisen välttäminen asiakirjoihin tai tiedon salassa pito. 77 KHO 2014:69. Julkisuuskäsikirja 67

68 5. LUPAHALLINTO 5.1. YLEISTÄ LUPAHALLINNON JULKISUUSASIOISTA Lupa-asian käsittelyn yhteydessä esille tulevasta käynnissä olevasta rikostutkinnasta ei saa kertoa mitään asianosaiselle, ennen kuin asiasta on neuvoteltu kyseistä tutkintaa johtavan tutkinnanjohtajan kanssa. Päättyneistä tutkinnoista tieto voidaan antaa. Yleensä asianosainen onkin ollut oikeutettu tietoon jo aikaisemmin, kun tutkinnan vaarantumisen vaihe on ohitettu. Tätä kysymystä on käsitelty tarkemmin alaluvussa asianosaisjulkisuuden rajoittamista käsiteltäessä. Lupahakemuksen käsittelyn tai luvan peruuttamisharkinnan yhteydessä esiin tulevan avoimen rikos- tai poliisitutkinta-asian käsittely on ohjeistettu tarkemmin erikseen AMPUMA-ASEASIAT Ampuma-aselain 113 :n mukaan poliisin on pidettävä ampuma-aseista, aseen osista, patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista lupa- ja valvontatehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tiedostoja. Tiedostoihin on merkittävä asevientiasetuksessa säädettyjen lupa- ja valvontatehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot. Tiedostoihin voidaan merkitä myös edellä tarkoitettujen esineiden hankkimista, hallussapitoa, siirtoa, tuontia ja vientiä koskevia tietoja asedirektiivissä, siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä (93/15/ETY) ja Schengenin yleissopimuksessa tarkoitettujen ilmoitusten tekemiseksi muiden valtioiden viranomaisille. Edellä tarkoitetut tiedostot ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä ovat myös ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia koskeva lupahakemus ja ennakkosuostumusta, suostumusta ja asekeräilijälle annettavaa hyväksyntää koskeva hakemus sekä asiassa annettu päätös. Poliisi voi kuitenkin erityisestä syystä päätöksellään vahvistaa yksittäisen luvan voimassaoloa tai sisältöä koskevan tiedon, jos tiedon pyytäjän henkilöllisyys on poliisin tiedossa. Tiedostojen pitämiseen, käyttöön, tietojen luovuttamiseen ja tietojen poistamiseen sovelletaan muuten, mitä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa säädetään YKSITYINEN TURVALLISUUSALA Yksityinen turvallisuusala on toimialana erittäin monimuotoinen, minkä vuoksi sen määritteleminen on vaikeaa. Yksityinen turvallisuusala jaotellaan usein vartioimisliike-, järjestyksenvalvoja-, turvatarkastus- ja turvasuojaustoimintaan. Toimiala muodostuu myös monista muista palveluista ja tuotteista, joita ei välttämättä mielletä toimialaan kuuluvaksi. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset turvallisuusasiantuntija- ja koulutuspalvelut sekä turvallisuusteknologiaa ja -järjestelmiä tuottavat toimijat. Käsittelyssä olevassa käsikirjassa käsitellään yksityisen turvallisuusalan luvanvaraista toimintaa. Poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonnan sekä poliisilaitosten tehtävät perustuvat yksityisistä turvallisuus-palveluista annettuun lakiin (1085/2015) sekä kyseisen lain pohjalta annettuihin asetuksiin. Tehtävien hoidossa käsitellään henkilötietoja henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten mukaan Poliisihallitus, Turvallisuusalan valvonta Poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonta vastaa yksityisten turvallisuuspalveluiden yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta sekä pääsääntöisesti alan yritystoimintaan ja koulutukseen liittyvien viranomaislupien ja -hyväksymisten myöntämisestä ja peruuttamisesta. Turvallisuusalan valvonta myöntää hakemuksesta turvallisuusalan elinkeinoluvat sekä hyväksyy turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoiden vastuuhenkilöt, vastaavat hoitajat ja sijaiset, väliaikaiset vastaavat hoitajat sekä voimankäyttö-, ase- ja järjestyksenvalvojakouluttajat. Turvallisuusalan valvonta peruuttaa hakemuksesta tai viranomaisaloitteisesti turvallisuusalan elinkeinoluvat ja edellä 68 Julkisuuskäsikirja

69 mainitut hyväksymiset sekä muuttaa hakemuksesta turvallisuusalan elinkeinoluvan tai henkilöiden hyväksymisten ehtoja ja rajoituksia Poliisilaitokset Poliisilaitokset vastaavat yksityisten turvallisuuspalveluiden, vastaavien hoitajien ja sijaisten, väliaikaisten vastaavien hoitajien, vartijoiden, väliaikaisten vartijoiden, järjestyksenvalvojien, tilapäisten järjestyksenvalvojien, turvasuojaajien ja turvatarkastajien sekä voimankäyttö-, ase- ja järjestyksenvalvojakouluttajien ja järjestyksen-valvojakoulutuksen järjestäjien toiminnan valvonnasta toimialueillaan. Poliisilaitos myöntää hakemuksesta vartijaksi, väliaikaiseksi vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi, tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi ja turvasuojaajaksi hyväksymiset sekä muuttaa tarvittaessa (hakemuksesta tai viranomaisaloit-teisesti) hyväksymisen ehtoja tai rajoituksia. Poliisilaitos peruuttaa hakemuksesta tai viranomaisaloitteisesti edellä mainitut hyväksymiset. Peruuttamisesta ilmoitetaan henkilön työnantajana toimivalle turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle. Poliisilaitos hyväksyy hakemuksesta pääsääntöisesti toimialueellaan toimivat turvatarkastajat Keskeisiä havaintoja salassa pidettävästä materiaalista Lähtökohtaisesti Poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonnan sekä poliisilaitosten vastuulle kuuluvien, yksityiseen turvallisuusalan liittyvien, asioiden käsittelyssä syntyvät päätösasiakirjat ovat julkisia. Lupa- ja hyväksymishakemusten, lupiin ja hyväksymisiin liittyvien peruuttamisharkintojen, erilaisten muutos- ym. ilmoitusten käsittelyn yhteydessä voidaan joutua kuitenkin käsittelemään, tai käsittelyn tuloksena voi syntyä, julkisuuslain näkökulmasta kokonaan tai osittain salassa pidettäviä asiakirjoja tai niiden osia. Asiakirjojen salassa pitämiseen velvoittavaa lainsäädäntöä tulee mainittujen toimintojen yhteydessä myös muusta lainsäädännöstä kuin julkisuuslaista. Suoraan salassa pidettäviä asiakirjoja ovat muun muassa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vuosi-ilmoitukset sekä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan toimipaikan tarkastuspöytäkirjat (JulkL k - Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta). Edellä mainitun JulkL 24.1 :n 20 kohdan lisäksi usein esiin nousevia ja huomioon otettavia julkisuuslain kohtia, yksityisen turvallisuusalan asioita poliisissa käsiteltäessä, ovat muun muassa: JulkL k. Esitutkinta- ja syyteharkintasalaisuus; JulkL k. Rekisterit; JulkL k. Turvajärjestelyt; JulkL k. Vuositulot ja ulosottotiedot; JulkL k. Sosiaalihuolto, työhallinto, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalisuus; JulkL k. Arkaluonteinen yksityiselämä rikosasiassa; JulkL k. Rekistereihin merkityt tiedot; JulkL k. Salainen puhelinnumero ja matkaviestimen sijaintipaikka; JulkL k. Henkilökohtaiset olosuhteet. Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvien asioiden moninaisuuden vuoksi tyhjentävän ja kaikki tilanteet huomioon ottavan luettelon laatiminen ei ole mahdollista, vaan asiat tulee käsitellä ja mahdolliset salassapitoedellytykset harkita tapauskohtaisesti ARPAJAISHALLINTOASIAT Arpajaishallinnon tehtävät perustuvat arpajaislakiin (1047/2001), rahankeräyslakiin (255/2006) ja rahanpesulakiin (444/2017). Tehtävien hoidossa käsitellään henkilötietoja henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten mukaan. Julkisuuskäsikirja 69

70 Kokonaan tai osittain salassa (harkinnanvaraisesti) pidettäviä valvontatoiminnassa kertyviä asiakirjoja ovat Poliisihallituksen arpajaishallinnon valvonnan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle (JulkL k.). Tietojen antaminen näistä arvioidaan viranomaisen näkökulmasta valvonnan ja sen tarkoituksen toteutuminen osalta ja vahingon aiheuttaminen asiaan osallisille taas valvonnan tai tarkastuksen kohteen näkökulmasta. Samalla perusteella salassa pidettäviä voivat olla myös tietyt valvontatoimien ja tarkastusten toteuttamiseen liittyvät aineistot ja asiakirjat sekä valvontatoimien tai tarkastusten toteuttamisen yhteydessä saatavat tiedot. Rahankeräys- ja arpajaisasiat Lupaviranomaisena arpajaishallinnon tehtäviin kuuluu rahankeräys-, tavara-, arpajais- ja bingolupien myöntämiseen liittyvä lupaharkinta ja näihin lupiin liittyvä jälkikäteinen tilitysvalvonta. Kaikkiin lupatyyppeihin liittyvät hakemusasiakirjat, lupapäätökset ja lupiin liittyvät tilitykset ovat lähtökohtaisesti julkisia. Julkisten hakemus- ja tilitysasiakirjojen ohessa viranomaiselle voidaan toimittaa julkisuuslain 24 :n 17 ja 20 kohtien nojalla salassa pidettävää tietoa esimerkiksi yksityisen toimijan tai julkisyhteisön liikesalaisuudesta taikka harkinnanvaraisesti salassa pidettävää tietoa muista vastaavista julkisyhteisön liiketoimintaa tai yksityisen elinkeinotoimintaa koskevista seikoista. Käytännössä salassa pidettävää tietoa liike- tai elinkeinotoiminnasta voi sisältyä esimerkiksi rahankeräys- tai arpajaistoiminnan käytännön toteutusta koskeviin yksityiskohtaisiin palvelukuvauksiin ja -sopimuksiin taikka laajempiin selvityksiin luvan haltijan taloudellisesta toiminnasta ja varojen käytöstä. Hakemus- ja tilitysasiakirjat saattavat lisäksi sisältää julkisuuslain 24 :n 32 kohdan nojalla salassa pidettävää tietoa luonnollisten henkilöiden olosuhteista kuten esimerkiksi tietoja avustettavien henkilöiden terveydentilaan tai taloudelliseen tilanteeseen liittyvistä seikoista. Hakemusten käsittelyn yhteydessä hakijassa tosiasiallista päätäntävaltaa käyttäville luonnollisille henkilöille tehtävistä taustatarkistuksista ilmenevät tiedot ovat myös salassa pidettäviä joko julkisuuslain 24 :n 3 kohdan tai 28 kohdan nojalla. Rahapelitoiminnan valvonta Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan valvontaan liittyvien tehtävien suorittamiseksi arpajaishallinto vastaanottaa Veikkaus Oy:ltä tietoa, joka saattaa sisältää julkisuuslain mukaista liikesalaisuutta koskevaa salassa pidettävää tietoa. Nämä tiedot ovat yksityisiä etuja koskevia tietoja ja ehdottomasti salassa pidettäviä (JulkL k.). Lisäksi valvontatoiminnassa kertyy materiaalia, joka saattaa sisältää tietoja liikesalaisuudesta (ehdottomasti salassa pidettävää) tai tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta (harkinnanvaraisesti salassa pidettävää tapauksissa, joissa tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa). Poliisihallitus valvoo Veikkaus Oy:tä sekä tämän asiamiehiä myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017, jäljempänä rahanpesulaki) osalta (7 luku 1 2 k). Valvontatehtävässään Poliisihallituksen arpajaishallinto saattaa saada tietoja, jotka koskevat rahanpesulain mukaista salassa pidettävää tietoa. Rahanpesulain 4 luvun 4 1 mom. mukaan, joka on saanut salassa pidettäviä tietoa kyseisen pykälän mukaan, ei saa paljastaa lain 4 luvun 1 :ssä tarkoitetun ilmoituksen (velvollisuus tehdä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta) tekemisestä tai selvittelyä sille, johon epäily kohdistuu, eikä muulle henkilölle. Arpajaislain 42 :n mukaan rahapelien toimeenpanon valvonnassa on käytettävä tarvittaessa sähköisiä valvontajärjestelmiä. Valvontajärjestelmän avulla valvotaan, että rahapelien toimeenpanossa noudatetaan annettuja pelisääntöjä. Osana arpajaislain edellyttämää Veikkauksen pelitoiminnan valvontaa arpajaishallinnon tietotekniseen valvontajärjestelmään tulee henkilötietoja (kuten Veikkauksen asiakkaiden pelaajatunnuksia, asiakkaiden tilinumeroita, osoitetietoja ja Veikkaus-korttien numeroita) valvonta-aineistona. Tehtävien hoidossa käsitellään henkilötietoja henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten mukaan. 70 Julkisuuskäsikirja

71 5.5. MATKUSTUSASIAKIRJA-ASIAT Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 4 kohdan säännöksen perusteella henkilötuntomerkkitiedot ja tunnisteet ovat salassa pidettäviä, minkä takia henkilöllisyyden tai matkustusoikeuden todentamista tai varmentamista koskevan hallintoasian käsittelyssä saamat ja ottamat henkilön valokuvat ja muut henkilötuntomerkkitiedot sekä henkilölle tai henkilökortille tai matkustusasiakirjalle annetut erityiset tunnisteet ovat salassa pidettäviä. Näissä asioissa ei siis ole harkintaa, vaan ne ovat ehdottomasti salassa pidettäviä. 6. KV- JA EU-AINEISTOT Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka koskevat Suomen suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön sekä asiakirjat, jotka liittyvät kansainvälisessä lainkäyttö- tai tutkintaelimessä tai muussa kansainvälisessä toimielimessä käsiteltävään asiaan. Samoin ovat salassa pidettäviä asiakirjoja ne, jotka koskevat Suomen valtion, Suomen kansalaisten, Suomessa oleskelevien henkilöiden tai Suomessa toimivien yhteisöjen suhteita toisen valtion viranomaisiin, henkilöihin tai yhteisöihin, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä (julkisuusolettama). Asiakirjojen piiri on hyvin laaja ja on vaikeaa arvioida, aiheutuisiko tiedon luovuttamisesta haittaa Suomen edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Toisaalta haitan tai vahingon aiheuttamisen ala on varsin suppea: vain Suomen suhteiden ja Suomea edustavien viranomaisten toimimisedellytykset huomioidaan, ei esimerkiksi yksittäisten henkilöiden toimimisedellytyksiä. Poliisissa merkittävä ryhmä säännöksen perusteella salassa pidettäviä asiakirjoja ovat kansainvälisten järjestöjen tai toimielinten lähettämät valmisteluasiakirjat, kyselyt tai tiedonkeruuaineistot. Lähtökohtana voidaan pitää, että Suomen viranomaista sitoo näiden tietoaineistojen osalta salassapitovelvollisuus ja tietopyyntö tulisi osoittaa kyseiselle järjestölle tai elimelle. Tilanteissa tulee kuitenkin harkita myös tiedon antamisen mahdollisuutta esimerkiksi kyselyvastauksiin kirjattujen Suomen tilannetta koskevien tilasto- tms. tietojen osalta. Julkisuuslain lisäksi kansainvälisiä aineistoja koskevat kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain (588/2004, jäljempänä KvTiTuL) säännökset. KvTiTuL:n sääntelyä täsmentää tietoturva-asetus, jossa säädellään mm. sitä, miten salassa pidettävien asiakirjojen luokitus merkitään. Asetuksen mukaan mm. julkisuuslain 24 :n 1 momentin 2 kohdan aineistoon voidaan tehdä suojaustasoa koskevan merkinnän yhteyteen tai sen sijasta turvallisuusluokitusmerkintä, mutta se ei ole pakollista. Suomella on turvallisuusluokiteltua tietoa koskevia kahdenvälisiä valtiosopimuksia, joissa määritellään mm. menettelyt turvallisuusluokitellun tiedon toimittamiselle osapuolten välillä. Sopimukset eivät velvoita osapuolia turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamiseen, mutta ne helpottavat menettelyjä esimerkiksi tietojärjestelmiin tai materiaalihankintoihin liittyvässä tiedonvaihdossa. Sopimusten tarkoituksena on varmistaa sellaisen turvallisuusluokitellun tiedon suojaaminen, jota vaihdetaan tai tuotetaan osapuolten välisessä yhteistyössä erityisesti ulko-, puolustus-, turvallisuus-, poliisi- tai tiede-, elinkeino- ja teknologia-asioiden alalla. Sopimuksia koskevista neuvotteluista ja sopimusten voimaansaattamisesta vastaa ulkoministeriö, ja se myös ylläpitää listausta voimassaolevista tietoturvallisuussopimuksista sivuillaan (kirjoitushetkellä 24 kpl) 78. Sopimukset koskevat arkaluonteista tietoaineistoa, joka on lähettävässä sopimusvaltiossa erikseen luokiteltu korkean tietoturvallisuuden tason toteuttamista edellyttäväksi. Sopimukset eivät vaikuta kansainväliseen operatiiviseen poliisiyhteistyöhön ja siinä vaihdettavaan tietoon, sillä operatiivista tiedonvaihtoa koskevat pääsääntöisesti omat suojatut poliisikanavat ja niihin liittyvät luottamuksellisuuden tasoa osoittavat merkinnät Julkisuuskäsikirja 71

72 Sinetissä ja KRP:n palveluportaalissa olevaan kansainväliseen virka- ja oikeusapukäsikirjaan on kirjattu joitain ohjeita julkisuuskysymyksistä (osiot 1.8. ja 4.6.). Laissa kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa (4/1994, jäljempänä rikosoikeusapulaki) on omat säännöksensä salassa pidettävistä tiedoista sekä oikeusavun antamistilanteissa (25 a ) että oikeusavun pyytämistilanteissa (27 ). Kansainvälisessä virka- tai oikeusapuasiassa asianosaisen tai ulkopuolisen tekemän tietopyynnön ratkaisemisessa sovelletaan julkisuuslain lisäksi siis rikosoikeusapulakia. Joissakin tilanteissa asiaan voi liittyä Suomessa meneillään oleva tutkinta, jolloin tutkinnanjohtaja ratkaisee tietojen julkisuusja luovuttamiskysymykset. Vieraan valtion oikeusapupyynnön perusteella saa luovuttaa myös salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja käytettäväksi todisteena rikosasiassa, jollei tiedon tai asiakirjan luovuttamista ulkomaille tai käyttämistä todisteena ole laissa kielletty tai rajoitettu. Tietoja luovuttaessa on mainittava mahdollisista julkisuutta koskevista rajoituksista. 7. VIRKA-APUPYYNNÖT Poliisin antamasta virka-avusta säädetään poliisilain 9 luvun 1 :ssä ja poliisille annettavasta virka-avusta 9 luvun 2 :ssä. Virka-apupyyntö ja sen johdosta tehty päätös ovat viranomaisen asiakirjoja, joihin sovelletaan julkisuuslakia ja ensisijaisesti julkisuusperiaatetta. Tämän lisäksi virka-apuasian julkisuutta ja salassapitoa koskevia säännöksiä voi olla siinä erityislaissa, jonka perusteella virka-apua pyydetään. Virka-apua koskevan kokonaisuuden kannalta onkin hyvä aina muistaa, että virka-apu perustuu valtaosassa asioissa useamman lain soveltamiseen. Ensinnäkin poliisin virka-avusta säädetään edellä kerrotuin tavoin poliisilaissa. Toiseksi muun viranomaisen oikeudesta saada tai velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään sen viranomaisen hallinnonalakohtaisessa erityislaissa, joita ovat esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (812/2000), mielenterveyslaki (1116/1990), eläinsuojelulaki (247/1996) sekä ulosottokaari (705/2007). Lisäksi virka-avun julkisuudessa on otettava huomioon julkisuuslain 26 :n 3 momentti, ellei erityislaeissa ole erikseen säädetty virka-apuun kuuluvien salassa pidettävien tietojen julkisuudesta. Muun muassa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 22 :ssä ja 27 :ssä säädetään virka-apua koskien asiakassalaisuuden alaisten tietojen salassapidosta. Varsin tavallisesti virka-apupyynnöt koskevat sellaisia henkilön yksityiselämään liittyviä asioita, että jokin julkisuuslain 24 :n 1 momentissa tarkoitetuista salassapitoperusteista (esim. JulkL 24.1 :n 25 tai 32 kohta) voi tulla sovellettavaksi. Julkisuuslain 26 :n 3 momentin mukaan virka-apua pyytävä viranomainen voi virka-apupyynnössä antaa toiselle viranomaiselle salassa pidettävästä asiakirjasta tiedon, jos se on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Tällaisia tietoja voi olla esimerkiksi henkilön terveydentilaa koskevat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja voi kuitenkin luovuttaa virka-aputehtävää varten myös silloin, kun salassa pidettävien tietojen poistaminen niiden suuren määrän tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ei ilmeisesti ole tarkoituksenmukaista. Esimerkki: Virkalääkäri tekee poliisille virka-apupyynnön mielenterveyslain 31 :n 1 momentin perusteella. Pyynnössä lääkäri toimittaa poliisille tiedot potilaasta, mutta sen lisäksi tiedot potilaan diagnoosista sekä siihen kuuluvasta väkivaltaisuudesta. Tiedot ovat salassa pidettäviä terveystietoja, mutta tiedot ovat välttämättömiä poliisin virka-aputehtävän kannalta. Poliisille toimitettu virka-apupyyntö on kuitenkin julkisuuslain tarkoittama viranomaisen asiakirja, koska se on julkisuuslain 5 :n 2 momentin perusteella toimitettu poliisille poliisin tehtäviin kuuluvassa asiassa. Virka-apupyyntö on kuitenkin salassa pidettävä niiltä osin, kun asiakirjassa on salassa pidettävää tietoa. 72 Julkisuuskäsikirja

73 Virka-apua pyytävän viranomaisen on ennen asiakirjan antamista varmistuttava siitä, että salassa pidettävän tiedon saaja huolehtii asianmukaisesti sen salassapidosta ja suojaamisesta. Virka-aputehtävän perusteella saatua salassa pidettävää tietoa saa käyttää vain sen tehtävän suorittamiseksi, jota varten se on annettu. Poliisilla on myös poliisilain 4 luvun 2 :n mukaisesti päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu. Tämä tiedonsaantioikeus koskee myös virka-aputehtäviä. 8. ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA 8.1. YLEISTÄ ENNALTA ESTÄVÄSTÄ TOIMINNASTA Ennalta estävää poliisitoimintaa on yhtäältä ennalta estävästi suoritettu jokapäiväinen poliisitoiminta sekä toisaalta toiminta, jossa poliisi toteuttaa toimenpiteitä ensisijaisena tavoitteenaan ennalta estävä turvallisuuden parantaminen. Poliisin kaikki tekeminen sisältää ennalta estävää toimintaa, ja parhaimmillaan sitä toteutetaan poliisin kaikkien toimintojen prosessien yhteisvaikuttavuus huomioiden. Ennalta estävässä toiminnassa korostuu tietojohtoisuus, jossa hyödynnetään poliisin eri toiminnoista aktiivisesti hankittua, saatua ja analysoitua tietoa ennalta estävyyden saavuttamiseksi. Toimintaa toteutetaan usein myös ongelmakeskeisesti moniviranomaistoimintana, jolloin toimenpiteiden yms. kirjaaminen sekä muu dokumentointi on tärkeää ja merkityksellistä kuten esim. rikostutkinnassa SALASSAPIDOSTA ENNALTA ESTÄVÄSSÄ TOIMINNASSA Ennalta estävää toimintaa koskevat julkisuuslain salassapitoperusteet ovat lain 24 :n 1 momentin kohdat 4 (rekisterit), 5 (taktiset ja tekniset menetelmät), 9 (valtion turvallisuus) ja 32 (henkilökohtaiset olosuhteet). Hyvänä esimerkkinä voisi tässä olla uhkatutkinta, joka on ennalta estävää toimintaa, ja johon edellä mainitut salassapito kohdat yleensä soveltuvat. Näiden tietojen asianosaisjulkisuutta rajoittaa julkisuuslain 11 :n 2 momentin 1 kohta, jonka nojalla asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta saada tietoa asiakirjasta, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua. Sama tiedonsaantirajoitus koskee julkisuuslain 12 :n mukaista oikeutta saada tieto henkilöstä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista. Yksityiskohtaisemmin näitä asioita on käsitelty alaluvuissa ja VALVONTA- JA HÄLYTYSTOIMINTA 9.1. YLEISTÄ VALVONTA- JA HÄLYTYSTOIMINNAN JULKISUUDESTA JA SALASSAPIDOSTA Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnassa kertyvä tietoaineisto on tyypillisesti varsin moninaista sekä sisältönsä että juridisen luonteensa puolesta. Valvonta- ja hälytystoiminnan tietoaineistoihin sovelletaan julkisuuslakia, mutta asian luonteesta riippuen myös jokin erityissääntely kuten poliisilaki ja esitutkintalaki voi tulla sovellettavaksi. Valvonta- ja hälytystoiminnan yhteydessä kerätään tietoa ja Julkisuuskäsikirja 73

74 samalla syntyy asiakirjoja, jotka ovat myös esitutkintaa ja hallintotoimintaa palvelevaa tietoaineistoa. Tietoa kerätään myös ennalta estävän toiminnan sekä paljastavan toiminnan ja tiedustelun tarpeisiin. Valvonta- ja hälytystoiminnalle on ominaista, että toiminnan yhteydessä tehdään runsaasti muistiinpanoja ilman, että tallennettavan tiedon lopullinen tallennuspaikka tai käyttötarkoitus olisi vielä varmistunut. Tällaisia muistiinpanoja ovat paitsi perinteiset käsin tehdyt muistiinpanot myös esimerkiksi digitaaliseen kameraan tai muulle sähköiselle alustalle tallennettu raakadata silloin, kun tiedon tallentaja ei ole vielä antanut tietoa esittelyä tai asian muuta käsittelyä varten. Tällaiset viranomaisen palveluksessa olevan tai viranomaisen toimeksiannosta toimivan laatimat muistiinpanot taikka sellaisia luonnokset, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten, eivät ole viranomaisen asiakirjoja, eikä niihin siten sovelleta julkisuuslakia muutoin kuin salassapitoperusteiden osalta (JulkL k.). Vaikka valvonta- ja hälytystoiminnassakin julkisuusperiaate on lähtökohta, käsiteltävät tiedot ovat varsin usein niiden luonteesta johtuen salassa pidettäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi lähtökohtaisesti salassa pidettävät epäiltyä rikosta koskevat tiedot, joista voi muodostua esitutkinta-aineistoa (JulkL k.). Samanlaisia tietoja ovat kenttä- ja hälytystoimintaa tukeviin tietojärjestelmiin tallennettavat asianosaista koskevat tiedot, jotka ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä (JulkL , 26, ja 32 kohdat). Lisäksi salassa pidettäviä ovat poliisin rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitämät rekisterit (JulkL k.) sekä taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevia tietoja sisältävät asiakirjat, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä (JulkL k.). Käsiteltävänä on usein myös muita salassa pidettäviä yksityiselämään ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja, kuten terveyteen, sosiaalihuoltoon, vammaisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyviä tietoja (JulkL k.), tulotietoja (JulkL k.) tai henkilökohtaisia oloja koskevia tietoja (JulkL k.). Rikosasiassa salassapito voi edellä mainittujen sekä esitutkinta-aineiston yleisen salassapidon lisäksi olla käsillä arkaluonteisten yksityiselämään liittyvien tietojen tai rikoksen uhria loukkaavien tietojen (JulkL k.) perusteella. Edellä mainitut salassapitoperusteet rajoittavat siis oikeuden saamista poliisin kenttä- ja hälytystoiminnasta yleisöjulkisuuden perusteella. Asian käsittelyn alkuvaiheessa myös asianosaisten oikeus tiedonsaantiin voi olla rajoitettu esimerkiksi esitutkinnan turvaamiseksi (ETL 4:15.2) tai muuten erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun suojaamiseksi (JulkL 11.2 ). Tätä on käsitelty tarkemmin alaluvuissa 1.55 ja 1.6 Esimerkkejä: Kenttäpartio saa hätäkeskukselta tehtävän, jonka perusteella partio menee rikospaikalle. Tehtävään liittyvät hätäkeskustietojärjestelmän tiedot (mukaan lukien hätäpuhelutallenne) ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä (esimerkiksi JulkL k.). Tehtävällä partio tekee vihkoihinsa muistiinpanoja tapahtumapaikan olosuhteista, muista havainnoistaan sekä alustavista puhutteluista. Edellä mainitut muistiinpanot ovat tässä vaiheessa julkisuuslain 5 :n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja muistiinpanoja, eivätkä ne siten ole viranomaisen asiakirjoja. Partio ottaa myös valokuvia rikospaikasta. Nämä valokuvat ovat viranomaisen asiakirjoja, koska ne ovat sellaisenaan käytettävää esitutkintamateriaalia. Muistiinpanoihin ja valokuviin kuitenkin sovelletaan julkisuuslain 24 :n salassapitoperusteita, kuten esitutkinta-aineistoa koskevaa 24 :n 1 momentin 3 kohtaa. Tämän yleisen esitutkinta-aineiston salassapidon lisäksi voi tulla sovellettavaksi valokuvan kohteesta riippuen 24 :n 1 momentin 25 ja 26 kohtia (vammakuvat) sekä 32 kohtaa (henkilökohtaiset olot). Koska partion jäsenet ovat esitutkinnan ammattilaisia, eikä tehtäviä ole odotuksella, päättää partio kuulustella paikalla olevan asianomistajan. Kuulustelupöytäkirja (ETL 9:2) sekä kirjattava rikosilmoitus (ETL 3:1) ovat esitutkinta-asiakirjoja, joiden julkisuudesta esitutkintalain 9 luvun 7 :n mukaisesti säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa 74 Julkisuuskäsikirja

75 laissa. Asianosaisjulkisuuden osalta sovelletaan, mitä esitutkintalain 4 luvun 15 :ssä säädetään. Nämä ovat siis viranomaisten asiakirjoja, jotka ovat asian käsittelyn ollessa kesken lähtökohtaisesti salassa pidettäviä JulkL:n 24 :n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Tämän yleisen esitutkinta-aineiston salassapidon lisäksi voi tulla sovellettavaksi sekä kuulustelun sisältämien tietojen mukaisesti 24 :n 1 momentin 25 ja 26 kohdat (vammoja koskevat tiedot) sekä 32 kohta (elintavat, harrastukset, muut vastaavat henkilökohtaiset olot). Poliisin valvonta- ja hälytystoimintaan liittyy monesti erilaista henkilörekistereistä ja tietojärjestelmistä saatua tietoa sekä asiakirjatietoa, jota tarvitaan hätätehtävien ja muiden poliisitehtävien suorittamiseen, mutta näiden tehtävien perusteella ei ole vielä alkanut esitutkinta. Rekistereissä, tietojärjestelmissä sekä asiakirjoissa oleva tieto saattaa sisältää yksityisten tai yleisen intressin suojaamiseksi, ehdottomasti tai harkinnanvaraisesti salassa pidettävää tietoa. Jos nämä rekisterit ja asiakirjat sisältävät rikosten ehkäisemistä ja niiden selvittämistä koskevia tietoja, ne ovat salassa pidettäviä ja tietojen antaminen niistä tulee tapahtua yhteistyössä esitutkintaa johtavan tutkinnanjohtajan kanssa. Esimerkki: Poliisi on saanut hätäkeskukselta tehtäväksi käydä selvittämässä epäiltyä kannabiksen hajua taloyhtiön rappukäytävässä. Tätä ennen poliisi on tehnyt virkatehtäväänsä liittyen tiedustelua hankkien tietoa hätäilmoituksessa ilmoitetun taloyhtiön rapun asukkaista. Muutamien asukkaiden osalta poliisi on selvittänyt historiatietoja sekä mahdollisia henkilöliitoksia. Poliisin hankkimissa tiedoissa voi olla tietoja turvakiellon alaisista yhteystiedoista, salaisista puhelinnumeroista, keskeneräisestä esitutkinnasta tai henkilön elintapoihin kuuluvista tiedoista. Tällaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Lisäksi keskeneräistä esitutkintaa koskevissa tiedoissa on erikseen tunnistettava tutkinnan turvaamisintressi, jonka vuoksi tiedon julkisuusharkinnassa tulee olla yhteydessä jutun tutkinnanjohtajaan Hätäkeskustietojärjestelmän tiedot Hätäkeskustietojärjestelmän käytöstä Hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 16 :n mukaan hätäkeskustietojärjestelmä on pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä valtakunnallinen tietojärjestelmä. Hätäkeskustietojärjestelmään tallennetaan hätäkeskukseen tehdyt yleisöilmoitukset, partioiden ilmoittamat tehtävät, rikosilmoitinlaitteista tulleet hälytykset sekä muut poliisin kenttätoimintaan liittyvät tehtävät kaikkine niihin liittyvine tarpeellisine tietoineen. Hätäkeskustietojärjestelmään kirjataan myös ne ilmoitukset ja tehtävät, joihin päivystäjän tai poliisin päätöksen perusteella ei ole lähetetty partiota. Hätäkeskustietojärjestelmää ja siitä saatavia tietoja käytetään muun muassa poliisin hälytys- ja muun kenttätoiminnan seurantaan. Hätäkeskustietojärjestelmään tallennettuja tietoja käytetään kuvaamaan valtakunnallisesti poliisin toimintaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidossa sekä hälytystehtävien hoitamisessa. Hätäkeskustietojärjestelmään tai sen osarekisteriin kuuluu rekisteriselosteen mukaan muun muassa ilmoituksen nauhoite tai vastaava tekninen tallenne, joita voidaan käyttää poliisin suorittamassa esitutkinnassa. Hätäkeskustietojärjestelmän tietojen julkisuusluonteesta Poliisin kenttä- ja hälytystoimintaa palvelevien rekisterien sisältämät tiedot (mukaan lukien hätäpuhelutallenteet) ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä julkisuuslaki 24.1 :n 32 kohdan perusteella, eivätkä niiden sisältämät tiedot pääsääntöisesti tule julkisiksi. Myös asianosaisen tiedonsaantioikeus voi olla rajoitettu julkisuuslain 11 :n 2 momentin 1, 2, 7 ja 8 kohtien perusteella. Tietojen luovuttamisesta hätäkeskustietojärjestelmästä on säädetty hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 :ssä. Säännöksen 6 momentin mukaan tietojärjestelmästä voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa salassa- Julkisuuskäsikirja 75

76 pito- ja vaitiolovelvollisuuden estämättä luovuttaa yksityinen tieto, jonka ilmaiseminen on yksittäistapauksessa tarpeen hengen tai terveyden suojaamiseksi tai huomattavan ympäristö- tai omaisuusvahingon välttämiseksi, jolloin tiedon saajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta on vastaavasti voimassa, mitä siitä julkisuuslain 23 :ssä säädetään. Asianosaisilla on kuitenkin joissakin tilanteissa oikeus saada tietoja tehtäväilmoitusten sisällöstä asianosaisjulkisuuden perusteella, jos tiedot liittyvät viranomaisella käsittelyssä olleeseen tai olevaan asiaan ja tieto voi tai on voinut vaikuttaa asianosaisen asian käsittelyyn. Suurimmassa osassa tapauksia luovuttamista harkittaessa luovuttamisen esteeksi tulee julkisuuslain 11 :n 2 momentin1 kohdan tarkoittama tärkeän yleisen edun suojaaminen. Säännöksen 7 kohdan perusteella tulee lisäksi kyseeseen yksityisen edun suojaaminen esimerkiksi ilmoittajien turvallisuuden vuoksi siten, ettei tietoja tai hätäpuhelutallenteita luovuteta edes asianosaisille. Lisäksi hätäkeskustietojärjestelmässä olevat tiedot liittyvät usein tosiasiallisen julkisen vallan käyttöön, jossa ei päätetä julkisuuslain 11 :n 1 momentin edellyttämällä tavalla kenenkään edusta, oikeudesta ja velvollisuudesta. Tällaiseen tietoon ei siksi voi olla edes asianosaisjulkisuutta. Hätäkeskustietojärjestelmän tietojen luovuttaminen Poliisin tehtäviä koskevia tietoja voidaan hätäkeskuslaitoksesta luovuttaa ainoastaan poliisille. Vain poliisi voi antaa poliisin tehtäviin kuuluvia tietoja hätäkeskustietojärjestelmästä muille toimijoille. Järjestelmästä ei anneta suoria tulosteita tai suoraan näytetä tietoja pyytäjille. Vastaukset kootaan kirjalliseen muotoon lausunnoksi. Hätäpuhelutallenteita ei luovuteta autenttisina vaan ne tulee antaa kirjallisesti ja vain siltä osin kuin tiedot voidaan yleistä tai yksityistä etua vaarantamatta antaa. Niissä tilanteissa, joissa tietojen luovuttaminen on katsottu perustelluksi, vaihtoehtoisena toimintamallina kirjalliselle lausunnolle on antaa asianosaisen kuunnella tallenne, mikäli on päädytty siihen, että hänelle voidaan tieto koko puhelun sisällöstä luovuttaa. Puhelutallenteet voidaan luovutusperusteiden olemassa ollessa antaa tiedostona pyytäjälle. Muuten asia voidaan hoitaa poliisilaitoksella. Hätäkeskustietojärjestelmästä saatavia tulosteita ei saa myöskään luovuttaa asianosaisille sellaisenaan, vaan tiedot on annettava poliisilaitoksista lausunnon muodossa. Hätäpuhelutallenteiden ja poliisin tehtäväilmoituksiin liittyvien tietojen luovuttamisesta päätettäessä tulee varmistua siitä, etteivät luovutettavat tietoaineistot sisällä sellaista salassa pidettävää tietoa, jota pyytäjällä ei ole oikeutta saada tai joka ei vaikuta asian käsittelyyn. Lisäksi tulee aina tapauskohtaisesti arvioida erityisesti luovuttamisen vaikutuksia yleiseen etuun ja yksityiseen etuun. Nämä tiedot on rajattu myös asianosaisjulkisuuden ulkopuolelle, kuten alaluvussa on tarkemmin kerrottu. Asiakirjan tai siinä ilmenevän tiedon luovuttamisesta päättää esitutkinta-asioissa tutkinnanjohtaja tai tutkija sekä muissa asioissa se, jonka rekisterissä tieto on ja jonka toimenkuvaan tietopyynnön käsittely julkisuuslain 14 :n perusteella kuuluu. Laajemmasta poliisia koskevien tietojen luovuttamisesta päättää rekisterinpitäjä. Hätäkeskuslaitos ei anna muita kuin tehtävän vastaanottamiseen ja välittämiseen liittyviä tietoja Muistiinpanot sekä kamera- ym. tallenteet valvonta- ja hälytystoiminnassa (julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tietoaineistot) Virkatehtävien suorittamisen yhteydessä muodostuva aineisto kuuluu pääsääntöisesti sen mahdollisesta tulevasta käyttötarkoituksesta riippumatta julkisuuslain 5 :n 2 momentissa tarkoitettuihin viranomaisen asiakirjoihin. Viranomaisen asiakirjoina ei kuitenkaan pidetä muun ohella sanotun pykälän 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja viranomaisen palveluksessa olevan tai viranomaisen toimeksiannosta toimivan laatimia muistiinpanoja taikka sellaisia luonnoksia, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten. Julkisuuslain 5 3 momentin 2 kohdassa määritellään siten ajankohta, josta lähtien kohdassa tarkoitettu asiakirja voi olla viranomaisen asiakirja. Säännös merkitsee sitä, että täysin keskeneräi- 76 Julkisuuskäsikirja

77 nen virkamiehen laadittavana oleva asiakirja, johon muu asian käsittelyyn osallistuva, tavallisimmin asiasta tai sen esittelystä päättävä esimies, ei ole vielä voinut tutustua, jää viranomaisen asiakirjan käsitteen ulkopuolelle. Tavallista on, että asiaa käsittelevällä virkamiehellä on eriasteisia hahmotelmia, asiakysymyslistoja ja muita muistiinpanoja ja luonnoksia valmisteltavana olevasta asiasta. Näitä ei voida vielä pitää viranomaisen asiakirjoina, koska niitä ei ole tarkoitettukaan asiakirjoiksi, joihin asian käsittely perustuu. 79 Valvonta- ja hälytystoiminnassa tehdään tyypillisesti runsaasti muistiinpanoja. Luonteenomaista muistiinpanoille on, että ensivaiheessa ne tehdään ja tallennetaan virkamiehen henkilökohtaista virkakäyttöä varten. Vasta myöhemmin virkamies tekee arvion, onko tallennettu tieto syytä luovuttaa edelleen esimerkiksi esitutkintaa, poliisitutkintaa, ennalta estävää toimintaa tai lupaharkintaa varten, taikka havainto- tai tiedotustiedoksi. Vasta tässä vaiheessa, kun tietoaineisto luovutetaan edelleen seuraavalle käsittelijälle (esim. kirjataan rikosilmoitus, tallennetaan aineistoa yhteiselle projektilevylle jne.), tulee tietoaineisto julkisuuslain soveltamisalan piiriin. Se, että virkamies antaa alustavan luonnoksen esimiehelle tarkemman ohjauksen saamiseksi tai asiasta käytävää keskustelua varten, ei merkitse vielä asiakirjan tulemista lain soveltamisalan piiriin. Jos tällaisiin muistiinpanoihin tai luonnoksiin sisältyy salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan on kuitenkin sovellettava lain salassapitoa koskevia säännöksiä. Muistiinpano ja luonnos ovat käsitteinä teknologianeutraaleja. Perinteisesti muistiinpanot mielletään ensi sijassa kirjallisiksi merkinnöiksi asiakirjaan. Muistiinpanoja tai luonnoksia voivat kuitenkin olla myös erilaiset sähköiset tallenteet, kuten partio- tai haalarikameralla, Revikalla tai Dronella tallennettu kuva-aineisto tai äänitteet, elleivät ne ole sellaisenaan käyttökelpoisia viranomaisen päätöksenteossa. 80 Muistiinpanojen ja luonnosten lisäksi valvonta- ja hälytystoiminnassa käsitellään myös viranomaisen sisäistä koulutusta, tiedonhakua tai muuta niihin verrattavaa sisäistä käyttöä varten hankittuja tietoaineistoja (JulkL k.) sekä niin sanottuja sisäisen työskentelyn asiakirjoja (JulkL 5.4 ), jotka myös jäävät julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle. Näistä on kerrottu laajemmin luvuissa ja Joitakin julkisuuslain soveltamisalan kannalta merkityksellisiä tuomioistuinratkaisuja: KHO 2016:207. Vakuutusyhtiön asiakirjapyyntö koski aluepaloaseman palopaikalta ottamia valokuvia palaneesta henkilöautosta. Valokuvat oli otettu virkatoiminnan yhteydessä ja niiden oli katsottava liittyneen dokumenttiaineistona pelastuslain 41 :ssä tarkoitettuun palontutkintaan, vaikkei tutkinnasta ollutkaan laadittu erillistä raporttia, johon kuvat olisi liitetty. Virkatehtävien suorittamisen yhteydessä muodostuva aineisto kuuluu pääsääntöisesti sen mahdollisesta tulevasta käyttötarkoituksesta riippumatta julkisuuslain 5 :n 2 momentissa tarkoitettuihin viranomaisen asiakirjoihin. Koska valokuvat olivat paloa koskevia, siinä muodossa tarvittaessa käytettävissä olevia dokumentteja, niitä ei voitu myöskään pitää julkisuuslain 5 :n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuina muistiinpanoina tai luonnoksina tms. KHO 2016:131. Yhtiön verotarkastuksen tausta-aineistona oli käytetty yhtiön työntekijöiden haastatteluja. Verotarkastajien haastatteluissa tekemiä muistiinpanoja, jotka olivat ainoa dokumentaatio haastatteluissa saadusta selvityksestä, ei pidetty sellaisina julkisuuslain 79 HE 30/1998 vp, s Ks. esim. KHO 2016:207. Koska valokuvat olivat paloa koskevia, siinä muodossa tarvittaessa käytettävissä olevia dokumentteja, niitä ei voitu myöskään pitää julkisuuslain 5 :n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuina muistiinpanoina tai luonnoksina eikä käyttötarkoitukseensa nähden liioin julkisuuslain 5 :n 4 momentissa tarkoitettuina neuvotteluja, yhteydenpitoa ja muuta niihin verrattavaa viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuina asiakirjoina. Julkisuuskäsikirja 77

78 5 :n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuina muistiinpanoina tai alustavina luonnoksina, jotka jäävät julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle. Kyse oli asiakirjoista, joihin oli kirjattu viranomaisen saama suullinen selvitys, jota oli käytetty verotarkastuksen taustaaineistona, mutta jotka eivät sinänsä olleet varsinaisen toiminto- ja tosiseikka-analyysin tai verontarkastuskertomuksen luonnosversioita. Verohallinto ei siten voinut kieltäytyä antamasta asiakirjoja yhtiölle sillä perusteella, että ne eivät ole julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. KHO T Verotarkastuksen kohteena ollut yhtiö oli pyytänyt Verohallinnolta muun ohella verotarkastajien laatimia muistiinpanoja, Excel-taulukoita sekä Orbistietokantaan tehtyjen hakujen tuloksia. Mainitut asiakirjat olivat sellaisia hahmotelmia, asiakysymyslistoja ja muita muistiinpanoja ja luonnoksia valmisteltavana olevasta asiasta, joihin ei julkisuuslain 5 :n 3 momentin 2 kohdan perusteella sovellettu julkisuuslakia. Verohallinto oli siten voinut kieltäytyä luovuttamasta niitä yhtiölle Esitutkinta-aineisto sekä sakkoasiakirjat valvonta- ja hälytystoiminnassa Valvonta- ja hälytystoiminnassa suoritetaan tyypillisesti esitutkinnan alkutoimia. Kertyvä tietoaineisto on tällöin esitutkinta-aineistoa, jonka julkisuutta ja salassapitoa käsitellään kattavasti luvussa 13. Valvonta- ja hälytystoiminnassa tulee korostetusti huomioitavaksi julkisuuslain soveltamisen ajallinen alkaminen suhteessa muistiinpanoihin ja luonnoksiin, jota on käsitelty edellä luvussa Kaikki rikosasian yhteydessä kerättävä, syntyvä ja tallennettava tietoaineisto ei siis välttämättä välittömästi kuulu julkisuuslain soveltamisalaan. Valvonta- ja hälytystoiminnan yhteydessä tavanomaisesti käsiteltävää esitutkinta-aineistoa ovat rikosilmoitus ja erilaiset pakkokeino- ja kuulustelupöytäkirjat sekä muut pöytäkirjat. Tyypillisesti käsittelyn kohteena on yritysten liiketoimintaan ja luonnollisen henkilön yksityiselämään liittyviä tietoja, jotka julkisuuslain perusteella ovat salassa pidettäviä. Tiedon salassapitoa pohdittaessa on muistettava, että julkisuuslain 23 :n 1 momentin perusteella merkitystä on sillä, olisiko tieto asiakirjaan merkittynä salassa pidettävä. Esimerkki: Poliisi saa kotihälytystehtävän, jossa on kyse taloyhtiössä ilmenneestä kovasta metelistä sekä mahdollisista kotibileistä. Kohdeosoitteessa poliisitehtävän lomassa käy ilmi muun muassa sellainen seikka, että asunnon haltijalla on jonkun asteinen alkoholiongelma sekä diabetes. Kyseessä on henkilön terveydentilaan sekä elintapoihin kuuluvia tietoja, jotka asiakirjaan merkittynä olisivat salassa pidettäviä. Nämä tiedot ovat siis salassa pidettäviä ja partion vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia. Huomionarvoista myös julkisuuden ja salassapidon kannalta on, että melko usein rikosasia käsitellään kokonaisuudessaan alusta loppuun poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan yhteydessä sakkomenettelyssä. Julkisuuslain ja esitutkintalain soveltaminen sakkomenettelyssä ei poikkea muusta rikosprosessista. Jos eroja pitää kuitenkin löytää, on yksi olennaisimmista eroista sakkomenettelyn yksinkertaisuus, joutuisuus ja summaarisuus, joka tarkoittaa keskeisesti tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvaa käsittelyä. Sakkomenettelyn julkisuuden arvioinnin kannalta keskeisintä onkin kiinnittää huomiota siihen, millä sakolla rikosasia on ratkaistu ja kuka tietoa pyytää. Sakkomenettelyssä määrätty rikesakkomääräys ja sakkomääräys ovat tuomioistuimen tuomioon rinnastettavia ratkaisuja. Niillä käsitelty rikosasia tulee päätökseen silloin, kun sakko määrätään. Sakon määrääminen on usein myös tiedoksiantohetki. Rikosasian julkisuuden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että määräämisen myötä rikosasia tulee julkiseksi esitutkintaan kuuluvien tietojen osalta, ellei aineistoon kuulu salassa pidettävää aineistoa jollakin muulla perusteella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sakkomenettelyssä ratkaistun rikosasian tiedot voisi antaa yleisöjulkisuuden perusteella ilman sen suurempaa harkintaa. Sakolla ratkaistuun rikosasiaan voi asian yksinkertaisuudesta ja selvyydestä huolimatta liittyä seikkoja, jotka edellyttävät julkisuusharkintaa. 78 Julkisuuskäsikirja

79 Sakkovaatimuksella ja rangaistusvaatimuksella käsitelty rikosasia ei tule julkiseksi sakon antamishetkellä, koska sakkovaatimus siirtyy syyttäjän ratkaistavaksi ja rangaistusvaatimus siirtyy lähtökohtaisesti esitutkintaan, jolloin siihen sovelletaan julkisuuden osalta rikosprosessin julkisuussääntelyä (JulkL k sekä ETL julkisuussääntely). Sakkovaatimuksen osalta on hyvä muistaa, että syyttäjän ratkaisun myötä sakkovaatimuksessa olevat tiedot tulevat julkisiksi, samoin syyttäjän rangaistusmääräys, joka annetaan sakkovaatimuksen perusteella, ellei aineistoon kuulu salassa pidettävää aineistoa jollakin muulla perusteella. Asianosaisjulkisuus voi toteutua sakkomenettelyssä jo siinä vaiheessa, kun varsinainen sakkoasia on vielä kesken. Asianosainen voi saada tiedon rikosasiasta esimerkiksi vakuutusyhtiön vahingonkorvausprosessia varten. Sakkomenettelyssä käsitellään kuitenkin usein vain sellaisia asioita, joissa asianosaisena on ainoastaan epäilty, jolloin usein tiedon pyytäjänä on epäilty. Kuitenkin erilaiset liikennerikokset ovat sellaisia, että niissä on sekä asianomistaja että rikoksesta epäilty, joilla molemmilla on tarve asianosaisjulkisuuden perusteella saada esitutkinta-aineistoa itsellensä. Poliisin yksi tyypillisimmistä tehtävistä parkkipaikkakolari on hyvä esimerkki siitä, että poliisi antaa rikosasiaan kuuluvaa tietoa asianomistajalle sekä rikoksesta epäillylle muun muassa vakuutusyhtiöiden korvausprosessia varten. Joskus kyse voi olla sellaisesta asiasta, jota ei voida heti ratkaista paikan päällä sakolla, joten tällöin asiassa oleva esitutkinta-aineisto on salassa pidettävää julkisuuslain 24 :n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Tiedon antaminen asianosaisjulkisuudenkin perusteella edellyttää viranomaisen tekemää harkintaa salassapitointressin ja julkisuusintressin väliltä. Asianosaisjulkisuuden toteuttaminen kuitenkin edellyttää, että tiedon antaminen ei esimerkiksi vaikeuta tutkintaa. Tiedot kuitenkin annetaan säännönmukaisesti, koska liikennerikosasiassa ei yleensä ole mitään sellaisia seikkoja, joita asianosaiset eivät jo tietäisi ja sakkomenettelyssä käsitellään muutenkin rikosasioita, jotka ovat yksinkertaisia ja selviä, eikä niihin liity merkittäviä tutkinnallisia intressejä. Yleisöjulkisuuden kannalta sakkoasian salassapitoa voidaan käsitellä sakkomenettelyyn kuuluvien tyypillisten salassapitointressien avulla. Keskeneräisen sakkoasian tai vielä ratkaisemattoman sakkoasian osalta tiedon salassapito perustuu esitutkinnan salassapitoon, mutta myös yksittäisiin muihin salassapitointresseihin. Jälkimmäisestä yhtenä esimerkkinä voisi olla lievässä pahoinpitelyssä olevat vammatiedot tai sukupuolisiveellisyyden loukkaamisessa epäillyn yksityiselämään liittyvät tiedot (seksuaaliset taipumukset). Kaikki salassapitointressit tulee ottaa huomioon, jos tietoja sakkoasioista tiedustellaan yleisöjulkisuuden perusteella. Tietojen antaminen voi edellyttää sitä, että tiettyjä tietoja sakosta peitetään tai jos peittäminen johtaa asiakirjan sisäiseen eheyteen liikaa, eikä asia ole enää ymmärrettävissä, voidaan koko asiakirja jättää salassapidon vuoksi antamatta. Automaattisen liikennevalvonnan niin sanotussa ehdollisessa rikesakkomääräyksessä ei ole muusta sakkomenettelystä poikkeavaa sääntelyä julkisuuden osalta. Ehdollinen rikesakkomääräys tulee julkiseksi esitutkintaa koskevan salassapidon osalta silloin, kun rikesakko määrätään. Ehdollisen rikesakkomääräyksen määräämishetki ei ole sakon tiedoksianto, vaan sakon vastustamisajan päättyminen. Ehdollisen rikesakkomääräyksen soveltamisalaan kuuluvissa liikennerikkomuksissa rangaistusvastuu määräytyy haltijavastuuolettaman perusteella ja syyllisyys varmistuu vasta, kun ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava passivoituu eikä hae asiaan muutosta vastustamalla Radioliikenne Erilaisten poliisiaiheisten tosi-tv-ohjelmien myötä on noussut esiin eräs tiedon salassapitoon liittyvä kokonaisuus. Tämä on poliisin radioviestintä ja siinä välitettävien tietojen salassapito. Poliisin radioliikenne sekä siihen käytettävä viranomaisverkko (VIRVE) ei ole suoranaisesti salassa pidettävä. Sen sijaan poliisipartioiden, poliisin ja hätäkeskuksen sekä poliisin ja muiden viranomaisten välinen viestintä voi tätä kuitenkin olla. Mitään yksinkertaistettua mallia radioliikenteen salassapitoon ei voi antaa. Lähtökohtaisesti viranomaistoiminnassa sovelletaan julkisuusperiaatetta, jonka mukaan tiedot ovat julkisia, ellei niitä ole ollut välttämätöntä määritellä lain perusteella salassa pidettäviksi. Poliisin radioliikenteessä onkin Julkisuuskäsikirja 79

80 otettava huomioon, että siellä välitettävät tiedot, partioiden tunnukset, partioiden sijainnit sekä erilaiset tehtävätiedot ovat salassa pidettäviä. Kyse on poliisin teknisistä ja taktisista menetelmistä, rikoksiin liittyvistä tiedoista tai hätätehtävien kohteena olevien henkilöiden yksityiselämään liittyvistä tiedoista. Lähtökohtaisesti poliisin radioviestintä tulee hiljentää, jos sen voisi kuulla joku ulkopuolinen. Ainostaan tällä tavalla varmistutaan varmuudella siitä, ettei kuultavaksi tule salassa pidettävää tietoa (JulkL 23.1 ) Poliisilakiperusteinen kiinniotto ja sitä koskeva pakkokeinopöytäkirja (YJT-KIP) YJT-KIP on poliisiasiain tietojärjestelmään tallennettava pöytäkirja henkilön poliisilakiperusteisesta kiinniottamisesta. YJT-KIP:in tiedot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 28 ja 32 kohtien perusteella. Pääsääntöisesti poliisilakiperusteisesti kiinni otetusta henkilöstä ei tule siten antaa tietoja ulkopuolisille. YJT-KIP saattaa sisältää myös muulla perusteella salassa pidettäviä tietoja, kuten julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdassa tarkoitettuja terveystietoja. Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006, jäljempänä putkalaki) 2 luvun 2 :n mukaisesti kiinni otetun vapaudenmenetyksestä on ilmoitettava ilman aiheetonta viivästystä kiinni otetun osoituksen mukaan hänen läheiselleen tai muulle henkilölle. Ilmoitusta ei saa ilman erityistä syytä tehdä vastoin kiinni otetun tahtoa. Poliisilakiperusteinen kiinniotto on usein niin lyhytkestoinen, että putkalain 2 luvun 2 :n tarkoitettu ilmoittaminen ei käytännössä tule tarpeelliseksi, mutta se on kuitenkin hyvä osoitus siitä, kuinka salassa pidettävästä tiedosta voidaan erillisen säännöksen perusteella ilmoittaa tietylle henkilöjoukolle. Tietojen luovuttaminen poliisilakiperusteisesti kiinni otetusta henkilöstä voi tulla kyseeseen myös julkisuuslain 26 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella silloin, kun tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty. Tällainen säännös on esimerkiksi haastemieslain (505/1986) 4 a, jonka mukaan haastemiehellä ja ko. lain 6 :ssä mainitulla tiedoksiannon suorittamiseen oikeutetulla on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä viranomaiselta tiedoksiannon kohteena olevaa henkilöä tai yhteisöä koskevat osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen tiedoksiannon suorittamiseksi. Kun arvioidaan mahdollisuutta luovuttaa poliisin salassa pidettäviä tietoja toiselle viranomaiselle, tulee lisäksi aina huomioida myös poliisilain 7 luvun 2, jonka mukaisesti poliisin vaitiolovelvollisuus ei estä tiedon antamista viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jolla säädetyn tehtävänsä vuoksi on tarve saada tieto muuten salassa pidettävästä seikasta Operatiivisen toiminnan tarkastus tai muu valvontatoimi Operatiivisessa toiminnassa laaditaan asiakirjoja ja sisäiseen käyttöön tarkoitettuja suunnitelmia, selvityksiä ja raportteja, jotka saattavat sisältää salassa pidettäviä tietoja. Ne saattavat liittyä suunnitteluun tai valvonta- ja tarkastustehtävään. Tällaisia ovat esimerkiksi erityistilanteisiin ja vaativiin tilanteisiin, yleisötilaisuuksiin, valtiovierailuihin sekä turvajärjestelyihin tai poikkeusoloihin liittyvät tehtävät. Operatiiviseen toimintaan liittyvät asiakirjat voivat sisältää tietoja, jotka ovat julkisuussäännösten ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella ehdottomasti salassa pidettäviä tai osittain salassa pidettäviä. Harkinnassa lähtökohtana on silti aina asiakirjan julkisuuden arviointi ja julkisuusperiaatteen toteuttaminen. Julkisuuslain soveltamiseen kuuluva harkintaperiaate edellyttää, että tiedon julkisuuden sekä salassapitointressiä punnitaan joka kerta tapauskohtaisesti. Operatiivisessa toiminnassa laadittujen asiakirjojen osalta on ensin selvitettävä asiakirjaprosessin vaihe sekä asiakirjan laatu. Onko kyseessä vasta asian valmistelu sekä onko laadittu asiakirja sellainen, joka ei kuulu julkisuuslain 5 :n 2 momentin määritelmään vaan 3 momentin määritelmään. 80 Julkisuuskäsikirja

81 Tällaisia ovat yleensä viranomaisen laatimat muistiot sekä sisäisen työskentelyn asiakirjat. Operatiiviset kokonaan tai osittain salassa pidettävät asiakirjat saattavat sisältää tietoja, joissa on kyse erilaisista salassapitointresseistä. Tällaisia ovat esimerkiksi poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä, turvajärjestelyjä ja niiden toteuttamiseen vaikuttavia tai onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua tai onnettomuuden selvittämistä koskevia tietoja. Myös turvallisuuden ylläpitämistä koskevat, viranomaisen tehtäväksi säädettyä tarkastusta tai muuta valvontatoimeen liittyvää seikkaa koskevat tiedot saattavat tapauskohtaisen harkinnan perusteella sisältää salassa pidettäviä tietoja. Rikoksesta epäiltyä, asianomistajaa, tai muuta rikosasiaan liittyvää henkilöä, rikoksen uhria, pakolaista tai turvapaikanhakijaa taikka oleskeluluvan tai viisumin hakijaa koskevat ja näiden henkilöiden yksityiselämään liittyvät tiedot sisältävät salassa pidettävää tietoa (JulkL 5, 7, 8, 15, ) POLIISIN SUORITTAMIEN TEHTÄVIEN KUVAAMINEN (PAIKAN JA ALUEEN ERISTÄMINEN) Poliisin suorittamien tehtävien kuvaaminen ja äänittäminen Nykyisin on enemmän kuin tavallista, että poliisin toimintaa kuvataan ja kuvattua materiaalia jaetaan erilaisilla alustoilla. Lisäksi poliisin toimintaa ja tehtävien hoitoa voidaan kuvata erilaisiin esityksiin sekä tosi-tv-ohjelmiin huomioiden kuitenkin esim. yksityiselämän ehdoton salassapito ja passiivinen tiedon paljastamisen estäminen 81. Tallennettiinpa poliisin toimintaa syystä tai toisesta, on tallennettavalla tiedolla erilaisia liittymäpintoja julkisuus- ja salassapitoasioihin Kuvaamisen alueellinen rajoittaminen Kuvaamisen ja äänittämisen alueelliset rajoitukset voidaan jakaa yleiseen paikkaan, julkisrauhan suojaamaan paikkaan sekä kotirauhan suojaamaan paikkaan. Kuvaamisen arvioinnin lähtökohdaksi on otettava se perustuslaillinen tosiasia, että yleisellä paikalla kuvaaminen on yleensä sallittua, ellei kuvaamisen perusteena olevaa sananvapautta rajoiteta erikseen säädetyn toimivaltanormin perusteella. Poliisin toiminnan ja erilaisten tehtävien hoitamisen tallentaminen kuvaamalla yleisellä paikalla on sananvapauden tehtäviin kuuluvaa perusoikeuden käyttämistä. Kysymys voi hyvin usein olla myös siitä, että henkilö tallentaa häneen itseensä kohdistuvan virkatoimen, jolloin kuvaamisen kohteena on lähtökohtaisesti poliisin toiminta ja julkisen vallan käyttö. Tämän lisäksi henkilö voi sananvapautensa turvin kuvata johonkin toiseen kohdistuvaa julkisen vallan käyttöä tai muuta poliisin toimintaa. Tällöin merkitystä on sillä, mitä kuvaaminen koskee ja minkälaisia perusoikeusintressejä asiaan liittyy. Myöhemmin käsiteltävässä eristämisessä on tuotu esille seikkoja, jolloin yksityiselämän suojalle annetaan suurempi intressi kuin sananvapaudelle. Yksilön yksityiselämää suojataan rikoslain 24 luvun 6 :n salakatselusäännöksellä. Säännöksellä suojataan henkilöä, joka oleskelee kotirauhan suojaamassa paikassa, käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa ja häntä kuvataan tai katsellaan oikeudettomasti teknisellä laitteella. Muun henkilön kuin kotirauhan suojaa nauttivan oikeudeton kuvaaminen kotirauhan suojaamassa paikassa voi myös olla lain tarkoittamaa salakatselua ja tällöin kuvaaminen voidaan kieltää. On myös huomioitava, että kuvaaja voi oleskella yleisellä paikalla tai muulla paikalla täysin luvallisesti, mutta kuvaaminen kohdistuu oikeudettomasti kotirauhan suojaamalle alueelle ja siellä oleskelevaan henkilöön. 81 EOA:n ratkaisut /2/07 ja Dnro 653/4/09 Julkisuuskäsikirja 81

82 Salakatselusäännös kattaa myös julkisrauhan suojaamat paikat, joihin valtion virastot kuuluvat. Kuvaaminen voidaan kieltää julkisrauhan suojaamassa paikassa, jos oikeudeton teknisellä laitteella tapahtuva kuvaaminen tai katselu tapahtuu yleisöltä suljetussa rakennuksen osassa tai esimerkiksi työhuoneessa ja kuvaaminen loukkaa julkisrauhan suojassa olevan henkilön yksityisyyttä. Kuvaamisen kieltämisen ehtona ovat tällöin a) kuvaamisen tapahtuminen oikeudettomasti, b) kuvattava on julkisrauhan piirissä yleisöltä suljetussa paikassa salakuvaussäännöksen mukaisesti ja c) kuvaaminen loukkaa kuvattavan yksityisyyttä. Poliisin tiloissa tapahtuvan poliisitoimenpiteen kuvaamisen voi kieltää, jos edellä mainitut perusteet täyttyvät. Kuvaamisen arvioinnissa on tarpeellista kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, mitä kuvataan. Jos kuvaamisen kohteena on kuvattavaan itseensä kohdistuva virkatoimi, eikä kuvaaminen loukkaa muiden yksityisyyttä rikoslain 24 luvun 6 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on kuvaaminen sallittua. Kuvaaminen poliisilaitoksen tai muun viranomaisen yleisissä tiloissa on sallittua, ellei kuvaaminen yksittäistapauksessa loukkaa kuvattavan yksityisyyttä. Tällöin on välttämätöntä arvioida, minkä tasoista yksityisyyden suojaa poliisissa asioivat henkilöt perustellusti odottavat Kuvaamisen kieltäminen yksityisyyden suojan perusteella Kuvaaminen perusoikeutena voi rajoittua sen vuoksi, että kuvaaminen loukkaa kuvattavan yksityisyyttä. Tällöin on kysymys kahden perusoikeuden välisestä yhteentörmäyksestä eli perusoikeuskollisiosta. Kuvaaminen voi tietyissä tilanteissa loukata yksittäisen henkilön yksityisyyttä tai virkamiehen yksityisyyttä, vaikka kysymys ei olisikaan rikoslain 24 luvun 6 :n salakatselusta. Kuvaamisen ei tarvitse olla rangaistavaa ollakseen kiellettyä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Reklos ja Davourlis -ratkaisussaan 82 todennut henkilöstä otetun kuvan olevan osa henkilön yksityisyyttä ja oikeutta nauttia oman yksityisyytensä kunnioittamista ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan. Tapauksessa oli merkitystä sillä, että kuva oli otettu lapsesta, joka ei ollut mitenkään voinut vaikuttaa kuvaamiseen minkäänlaisella tahdonilmaisulla. Lapsen vanhemmat eivät olleet myöskään antaneet suostumustaan kuvaamiseen. Kuvaamisen osalta on arvioitava, loukkaako kuvaaminen kuvattavan henkilön yksityisyyden suojaa. EOA 1224/4/10: Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan todennut, että yleisellä paikalla oleskelevan ei voida ensisijaisesti odottavan kovinkaan suurta yksityisyyttä taikka sitä, että hän ei missään tapauksessa tulisi kuvatuksi jossain yhteydessä yleisellä paikalla oleskellessaan. Sen sijaan tietyissä paikoissa oleskellessa voi perustellusti odottaa tietyn tasoista yksityisyyden suojaa. Poliisin toimitilat ovat osaltaan hyvä esimerkki tällaisista paikoista. Kuvaaminen voidaan kieltää poliisin yleisissä tiloissa, jos kuvaaminen kohdistuu henkilöön vaarantaen tämän yksityisyyden suojan, eikä kuvaaminen kuulu sananvapauden ydinalueelle. Siten esimerkiksi rikosilmoitusten vastaanotossa olevien ihmisten kuvaaminen voi helposti loukata kuvattavien yksityisyyttä. OKV 337/1/2012: Apulaisoikeuskansleri on terveydenhuollon toimintayksikköä koskevassa ratkaisussaan todennut, että kuvaaminen terveyskeskuksen yleisötiloissa ei kuulunut sananvapauden ydinalueelle, ja odotustilassa olleiden potilaiden yksityisyyden suoja oli suurempi intressi. 82 EIT, Reklos ja Davourlis vastaan Kreikka, tuomio (1234/05), perustelukohdat Julkisuuskäsikirja

83 Poliisimiesten kuvaamisen voi tietyissä tapauksissa kieltää, jos kuvaaminen loukkaa poliisimiehen yksityisyyttä. EOAK 873/4/15: Apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan todennut, että henkilö sai kuvata asuntoonsa kohdistuneen kotietsinnän sekä etsintää tekevät poliisit, koska kuvaamisen tarkoitus oli poliisin suorittaman virkatoimen kuvaaminen. OKV 603/1/2008: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa kuulustelutilanteessa tapahtunut kuvan ottaminen kuulustelijasta loukkasi kuulustelijan yksityisyyttä, koska kuvaaminen ei kuulunut sananvapauden ydinalueelle. KKO 1990:36: Korkein oikeus on ratkaisussaan todennut, että kuulustelun kuvaaminen videolaitteella ei loukannut poliisimiesten yksityisyyttä, koska tallentaminen ei käsittänyt poliisien yksityiselämän kannalta merkityksellisiä seikkoja. Merkitystä on siten sillä, minkälaista yksityisyyden suojaa virkamies nauttii virkatehtävissään ja mihin kuvaaminen kohdistuu. Kuvaamisen kieltämiseen virkamiehen yksityisyyden suojelemisen perusteella tuleekin suhtautua varauksella. Kuvaamisen kieltämiseen ei vaikuta poliisin epäilys siitä, että kuvamateriaali tavalla tai toisella päätyy julkisuuteen esimerkiksi julkaistuna sosiaalisessa mediassa tai internetin suoratoistopalvelussa. Apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan EOAK 873/4/15 arvioinut tällaisen tulevan myöhemmin harkittavaksi kuvan tai tiedon julkaisemista koskevien kriminalisointien mukaan. Edellä olevissa ratkaisuissa on otettava huomioon pakkokeinolain 8 luvun 6 :n 3 momentin soveltaminen. Kotietsinnän toimittamispaikalla oleva henkilö saadaan poistaa paikalta, jos hän käyttäytymisellään haittaa etsinnän toimittamista tai vaarantaa sen tarkoituksen toteutumisen. Hänen liikkumistaan toimittamispaikalla voidaan myös rajoittaa sen estämiseksi, ettei hänen tietoonsa tule lain nojalla salassa pidettäviä tietoja, tai 9 luvun 1 :ssä tarkoitetun tutkimuspaikan tai -kohteen eristämisen turvaamiseksi. Poistamisen ja rajoittamisen edellytyksenä on, että se on välttämätöntä poistamisen tai rajoittamisen tavoitteen saavuttamiseksi. Ratkaisuista ei siis voida vetää kategorista velvollisuutta sallia kuvaaminen, jos kuvaamisen kohteena tulisi olemaan tieto, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä ja myös asianosaisjulkisuutta voidaan rajoittaa tämän tiedon osalta. Oman kysymyksen luo kuvaajan suhde käsiteltävään asiaan. Edellä on kuvattu tilanteita, joissa tiedoksianto ja julkisen vallan käyttö kohdistuvat kuvaajana olevaan asianosaiseen. Asian tarkastelu muuttuu toisenlaiseksi, jos kuvaaja on tilanteen ulkopuolinen, kuvaaminen loukkaa etenkin asianosaisen yksityisyyden suojaa, asianosainen ei ole antanut suostumustaan kuvaamiseen eikä kuvaaminen kuulu sananvapauden käytön ydinalueelle Salassa pidettävä tieto kuvaamisen rajoittamisen perusteena Kuvaaminen voidaan kieltää, jos kuvaamisessa tallentuu tietoja, jotka asiakirjaan merkittynä olisivat salassa pidettäviä esimerkiksi julkisuuslain 24 :n 1 momentin mukaan. Kuvaamisen kieltäminen tulisi harkittavaksi jopa silloin, kun kuvaaminen tapahtuu poliisin yleisissä tiloissa, mutta kuvaaminen kohdistuu salassa pidettäviin tietoihin. Salassa pidettävien tietojen osalta on kiinnitettävä huomiota myös asianosaisjulkisuuden toteutumiseen julkisuuslain 11 :n mukaan. Asianosaisjulkisuus on lähtökohta, mutta tiedon antaminen edellyttää aina päätöstä ja harkintaa, onko tiedon antaminen mahdollista. EOAK 873/4/15: Apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan todennut, että kuvaamista ei voitu kieltää, jos kysymys on ollut sellaisesta tietojen tallentamisesta, joista henkilö on voinut luvallisesti saada tiedon, ja jotka hän saisi, jos ne olisi merkitty asiakirjaan. Kuvaamisen kieltäminen tiedon salassapidon perusteella on yksittäistapauksessa mahdollista, mutta tällöin tulisi kiinnittää huomiota salassa pidettävän tiedon laatuun, sen merkitykseen tiedon kohteen kannalta sekä asianosaisjulkisuuteen. Kuvaamisen kieltämisessä ei lähtökohtaisesti ole epäselvää, Julkisuuskäsikirja 83

84 jos kuvaamisella tallentuu salassapidon piiriin kuuluvaa tietoa, eikä tiedot koske millään tavalla kuvaajaa. Asia on kuitenkin toinen, jos kuvaaja kuvaa häntä itseään koskevia tietoja. Tällainen voi olla turvapaikkapäätöksen tai sakon tiedoksiantotilanne. Kyse on lähtökohtaisesti pelkästään henkilöä itseään koskevista tiedoista, joista henkilö saa joka tapauksessa tiedoksiannon yhteydessä tiedon. Tämän vuoksi kuvaamista ei voida kieltää ilman tapauskohtaista harkintaa Äänittämisen kieltäminen Kuvaamisen lisäksi sananvapauden perusteella tapahtuva tiedonhankinta ja välittäminen voi tapahtua äänen tallentamisen avulla. Äänittämistä ja pelkän äänen muuta tallentamista tulee tarkastella ensisijaisesti rikoslain 24 luvun 5 :n salakuuntelusäännöksen kautta. Salakuuntelussa kuuntelu kohdistuu aina sellaiseen keskusteluun, puheeseen tai äänen, jota ei ole tarkoitettu salakuuntelijan tietoon. Kyse ei ole salakuuntelusta, jos kyseessä on keskustelu, johon kuuntelija itse osallistuu. Vastaavasti kuuntelu tai äänen tallentaminen voi koskea tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävää. Kuuntelu ja tallentaminen kohdistuvat kuitenkin usein henkilöä itseään koskevaan tietoon, jonka henkilö saa joka tapauksessa tietoonsa. Tämän vuoksi kuulustelun tai esimerkiksi tiedoksiantotilaisuuden äänittäminen on lähtökohtaisesti sallittua. Kuuntelun ja äänen tallentamisen lähtökohtainen sallittavuus ei tarkoita sitä, että käsiteltävän tiedon salassapitointressiä ei tarvitse erikseen arvioida. Ei ole mitenkään mahdotonta, että henkilöä itseään koskevassa virkatoimessa joudutaan käsittelemään tietoa, jonka salassapitoperuste edellyttää tiedon tallentamisen kieltämistä. On tärkeä muistaa, että tiedon laatua ja salassapitoa pitää joka tapauksessa harkita tapauskohtaisesti. Toisaalta rikostutkinnan turvaaminen voi edellyttää, ettei kuulustelun sisältöä levitetä välittömästi kuulustelun tapahtumisen jälkeen asianosaisella olevan tallenteen kautta. Tarvittaessa kuulustelun kuvaamisen kieltäminen edellyttää tällaisessa tilanteessa asianosaisjulkisuuden rajoittamista siten, ettei asianosainen saa haltuunsa kuulustelun sisältöä. Näissä tilanteissa kuulusteltava ei saisi kuulustelua itselleen asiakirjan muodossakaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esitutkintapäätöksen tekemistä asianosaisjulkisuuden rajoittamisesta. Kuulustelun tallentaminen viranomaisen toimesta ja viranomaisen laitteilla on näissä tilanteissa lähes välttämätöntä ja myöskin keino saavuttaa yksimielisyys menettelytavoista kuulustelun yhteydessä Poliisitoiminta, kuvaaminen ja eristäminen Poliisitoiminnan kuvaamisessa yhtenä tärkeimpänä suojattavana intressinä ei ole poliisimiesten yksityisyys, vaan poliisin virkatoimen kohteena olevan henkilön yksityisyys. Julkista valtaa käyttävä virkamies voi hyvin harvoin vedota virkatehtävällä omaan yksityiselämän suojaansa. Sen sijaan on hyvin yleistä, että esimerkiksi liikenneonnettomuuden tapahtumapaikka tai vaativa poliisitoiminnallinen tilanne eristetään osittain yksityiselämän suojaamiseksi. Sananvapauden rajoittaminen ei kuitenkaan voi olla kategorinen toimenpide. Poliisin tulee eristäessäänkin mitoittaa toimenpiteensä oikein, jotta jokaisen perus- ja ihmisoikeudet tulevat riittävästi huomioiduksi. Eristämisestä on säädetty poliisilain 2 luvun 8 :ssä ja pakkokeinolain 9 luvun 1 :ssä. Poliisilain mukaan poliisimiehellä on oikeus eristää, sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetty paikka tai alue taikka kieltää tai rajoittaa liikkumista, jos se on tarpeen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, poliisitutkinnan turvaamiseksi taikka onnettomuuspaikalla suoritettavien toimenpiteiden, toimenpiteen kohteena olevan henkilön yksityisyyden tai vaaraan joutuneen omaisuuden suojaamiseksi. Säännös tulee usein sovellettavaksi peruspoliisitehtävillä. Yhtenä eristämisen perusteena voi olla nimenomaisesti toimenpiteen kohteena olevan henkilön yksityisyyden suojaaminen. Eristäminen tarkoittaa yksityisyyden suojaamista alueellisella rajauksella. Kuvaamisen osalta tämä tarkoittaa sitä, että kuvaamista voidaan rajoittaa eristysalueen sisällä, mutta ei sen ulkopuolella, ellei kuvaaminen kohdistu esimerkiksi kotirauhan tai julkisrauhan suojassa oleskelevaan. Tämä on otet- 84 Julkisuuskäsikirja

85 tava huomioon myös eristysalueen laajuudessa, jossa on yhtä lailla huomioitava eristyksen tavoitteet. 83 Rikoksen selvittämisen turvaamiseksi saadaan pakkokeinolain perusteella sulkea rakennus tai huone taikka kieltää pääsy tietylle alueelle, pääsy tietyn tutkittavana olevan kohteen lähelle, esineen siirtäminen tai muu vastaava toimenpide. Vaikka pakkokeinolain lähtökohtana on esitutkinnan turvaaminen, voidaan eristämisen taustalta löytää samanlaisia tavoitteita kuin poliisilain eristämissääntelystä. Tällöin kyseeseen voi tulla myös yksityisyyden turvaaminen. Säännös ei kuitenkaan mahdollista sitä, että eristetyllä alueella tehtävällä kotietsinnällä voitaisiin kategorisesti rajoittaa paikan haltijan oikeutta kuvata ja tallentaa kotietsinnän kulkua, ellei ole perustetta rajoittaa kohdehenkilön liikkumista (PKL 8:6.3). Kotietsinnän toimittamispaikalla olevan henkilön liikkumista voidaan rajoittaa sen estämiseksi, ettei hänen tietoonsa tule lain nojalla salassa pidettäviä tietoja, tai tutkimuspaikan tai -kohteen eristämisen turvaamiseksi (PKL 9:1). Esimerkiksi teknisen tutkinnan suorittamiseksi rikospaikan eristäminen antaa mahdollisuuden määrätä, ettei paikan haltija ole paikalla etsintäpaikalla. Tämä toimenpide edellyttää asianmukaisten merkintöjen tekemistä etsintää koskevaan pöytäkirjaan TAKTISET JA TEKNISET TIEDOT 84 VALVONTA- JA HÄLYTYSTOIMINNASSA Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdan poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevat tiedot kulminoituvat hyvin usein poliisin valvonta- ja hälytystoimintaan. Puhuttaessa taktiikasta, voi nopein mielleyhtymä liittyä vaativien tilanteiden poliisitaktiikkaan ja puhuttaessa tekniikasta, voi mieleen tulla erilaiset rynnäkkötarkkailun välineet. Tämä kuvastaa kuitenkin sitä, että poliisin tekniset ja taktiset menetelmät voivat hyvin usein tulla salassapitoperusteena arvioiduksi poliisin valvonta- ja hälytystoiminnassa siitäkin huolimatta, että julkisuus on pääsääntö. Teknisen ja taktisen menetelmän salassapidossa on arvioitava ennen kaikkea menetelmän käyttötarkoitusta. Tässä osiossa on käyty läpi erilaisia poliisin valvonta- ja hälytystoimintaan liittyviä kokonaisuuksia. Kokonaisuuksien osalta on haluttu tuoda esiin niihin liittyviä julkisuuden ja salassapidon kannalta huomioon otettavia seikkoja. Esitys ei ole tyhjentävä, mutta antaa hyvää kuvaa siitä, kuinka asiakokonaisuuteen liittyviä yksittäisiä asioita tulee julkisuuslainsäädännön osalta arvioida. VIRVE-numerointi, kutsut ja paikkatiedot. Viranomaisverkon toiminta on tärkeää poliisitoiminnan kannalta sekä myös muussa viranomaistoiminnassa. Viranomaisverkkoa käytetään lisäksi yksityiselläkin sektorilla, mitä ei tule unohtaa. Viranomaisverkkoon kuuluvat operatiiviset asiat ovat kokonaisuudessaan salassa pidettäviä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti. Poliisin taktisiin ja teknisiin menetelmiin liittyy vahinkoedellytyslauseke, jossa olettamana on julkisuus. Viranomaisverkko on kuitenkin kriittinen osatekijä, jonka vuoksi harkintaperiaatteen soveltamisen jälkeen salassa pitämisen intressi on ensisijainen. 83 EOA:n ratkaisu ja EOAK/1944/ Tässä teknisiä ja taktisia menetelmiä on pohdittu valvonta- ja hälytystoiminnan osalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tekniset ja taktiset menetelmät olisivat poliisin valvonta- ja hälytystoimintaan liittyviä tietoja. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut tekniset ja taktiset menetelmät on sidottu kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat 1) rikosten ehkäiseminen, 2) yleinen järjestys ja turvallisuus sekä 3) rangaistuslaitoksen järjestyksen ylläpito. Poliisin osalta kyseeseen tulevat rikosten ehkäiseminen sekä yleinen järjestys ja turvallisuus, jolloin kyse voi olla myös rikosten esitutkintaan kuuluvasta menetelmästä. Käsikirjan aikaisemmassa vaiheessa on korostettu sitä, että teknisen ja taktisen menetelmän salassapidossa on arvioitava menetelmän käyttötarkoitusta. Tästä johtuen esimerkiksi tekninen tutkinta ei sellaisenaan ole salassa pidettävää, mutta teknisessä tutkinnassa käytettävä menetelmä voi sellaista olla, jos sen paljastuminen johtaisi vahinkoedellytyslausekkeessa mainittuihin seurauksiin. Julkisuuskäsikirja 85

86 Tehtävälaji- ja toimenpidekoodisto. Poliisin ja hätäkeskuksen välisessä viestinnässä hyödynnetään erilaisia koodistoja. Yleisimmät näistä ovat tehtävälaji- ja toimenpidekoodit. Koodien käytön osalta voidaan julkisuutta lähteä arvioimaan peruslähtökohdista: tehtävälaji- ja toimenpidekoodeissa on kyse kahden eri viranomaisen välisestä yhdenmukaistetusta viestinnästä, johon käytetään numero- ja kirjainsarjoihin perustuvia koodeja. Koodeissa ei tästä näkökulmasta ole vielä mitään salassa pidettävää. Koodien tarkoitus ei ole pelkästään yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa kahden eri viranomaisen välistä viestintää. Koodeilla on myös viestinnän salaisuuteen liittyvä merkitys. Numero- ja kirjainkoodeilla käytävä viestintä ei vielä paljasta ulkopuoliselle kuulijalle mitään, mutta koodit tietävälle viestintä on huomattavasti merkityksellisempää. Koodeilla voidaan myös suojata viestintää kuuluvia tietoja, joissa voi olla kyse yksityisyyden suojaamisesta, henkilöllisyyden suojaamisesta sekä viranomaistoiminnan suojaamisesta. Tästä johtuen koodeihin liittyy salassapitointressi monestakin näkökulmasta, joista osa on välittömiä ja osa välillisiä. Välittömiä salassapitointressejä liittyy poliisin teknisiin ja taktisiin menetelmiin. Koodien käyttö on osa operatiivista poliisitoimintaa sekä keino viranomaisten väliselle luotettavalle viestinnälle. Vaikka koodit eivät yksittäin paljasta mitään, saavat ne eri merkityksen muun viestinnän osana. Luotettavan ja turvallisen viranomaisviestinnän turvaamiseksi on tärkeää, että viestinnässä käytettävät koodit pysyvät vain viranomaisten käytössä. Välillisiä salassapitoperusteita sisältyy siihen viestintään, jota koodeilla on haluttu suojata. Näitä on edellä jo kuvattu, mutta yleisimmin on kyse erilaisten yleisten ja yksityisten intressien suojaamisesta. Operatiiviset kutsut ja termit. Poliisitoiminnassa käytetään erilaisia kutsuja ja termejä, joiden tarkoituksena on tehdä operatiivisesta viestinnästä yksinkertaista ja yhdenmukaista. Operatiiviseen viestintään liittyy myös näkökulma viestinnän suojaamisesta ulkopuoliselta. Tätä varten kehitettyjen kutsujen ja termien käytössä on tässäkin mielessä kyse poliisin teknisistä ja taktisista menetelmistä, jotka ovat salassa pidettäviä. Poliisin resurssit ja työvuorolistat. Poliisitoiminnan vahvuus ja haavoittuvuus voidaan määritellä osittain poliisin kulloinkin käytössä olevista resursseista. Poliisin kokonaishenkilömäärä on sinällään täysin julkinen tieto, mutta tätä ei tule sekoittaa päivittäiseen poliisitoimintaan. Tiedot partioiden lukumääristä ja niiden alueellisesta sijoittumisesta ovat julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella salassa pidettäviä. Myöskään työvuorolistat eivät ole julkisia asiakirjoja. Työvuorolistat liittyvät olennaisesti poliisin päivittäistoiminnan resurssiin. Työvuorolistasta on myös nähtävissä, jos yksittäinen virkamies on syystä tai toisesta poistunut vahvuudesta. Työvuorolistojen julkisuutta sekä asemaa voidaan arvioida myös julkisuuslain 5 :n 3 momentin 3 kohdassa määriteltyihin sisäisen työskentelyn asiakirjoihin. Kohdan tarkoituksena on jättää viranomaisen harkintaan, missä määrin viranomainen antaa tietoja, esimerkiksi kopioita, virkatoiminnassaan käytettävistä apuvälineistä, mutta työvuorolista katsotaan kuitenkin viranomaisen asiakirjaksi. Työvuorolistoista säädetään muun muassa työaikalain (605/1996) 35 :ssä. Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo ja se on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Työvuorolista on olennainen asiakirja myös työsuojeluviranomaiselle. Pelkästään näistä syistä työvuorolista on ennen kaikkea viranomaisen asiakirja. Poliisitoiminnan kannalta kyse ei silti ole julkisesta asiakirjasta, vaan julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamalla tavalla salassa pidettävästä asiakirjasta. Poliisin operatiivisen toiminnan viestiryhmien sisältö. Poliisitoiminnassa tietoa tallennetaan sen käyttötarkoituksesta riippuen eri paikkoihin. Tällaisia paikkoja ovat erilaiset blogit ja viestiryhmät, joihin 86 Julkisuuskäsikirja

87 tallennetaan joko päivittäistoiminnan tai yksittäisten poliisitoiminnallisten tilanteiden tietoja. Tieto on hyvin usein salassa pidettävää erilaisilla perusteilla, joita ovat taktiset ja tekniset menetelmät, yksityiselämään liittyvät tiedot, terveystiedot tai salaiset yhteystiedot. Kyse on pelkästään operatiiviseen toimintaan kuuluvasta tiedosta, joka on tarkoitettu viranomaisten sisäistä työskentelyä varten. Tästä syystä tietoa voidaan arvioida myös julkisuuslain 5 :n 3 momentin 3 kohdan perusteella sisäisen työskentelyn asiakirjana, joka on harkinnanvaraisesti julkinen. Tiedon kirjaamisessa on muutenkin otettava huomioon se, mitä tietoa kirjataan. Kirjataanko siis kaikki tiedot vai ainoastaan asiaan liittyvät tiedot. Lisäksi tiedon luonteeseen on kiinnitettävä huomiota. Tieto on sisäiseksi työskentelyksi katsottavaa tietoa niin kauan, kunnes tieto esimerkiksi liitetään osaksi viranomaisen asiakirjaa (esimerkiksi esitutkinta-aineisto). Tällöin muuten harkinnanvarainen tieto voi yllättäen tullakin julkiseksi, vaikka sitä ei ole sellaiseksi tarkoitettu. Salaiset tiedonhankintakeinot, salaiset pakkokeinot ja hätäpaikannus. Poliisilain tai pakkokeinolain perusteella voidaan hankkia tietoja teleosoitteen tai telepäätelaitteen sijaintitiedosta. Esimerkiksi poliisilain 5 luvun 8 :n 1 momentin mukaan televalvonnalla voidaan hankkia tiedot telepäätelaitteen sijaintiedosta ja vastaava säännös on rikosprosessuaalisten pakkokeinojen osalta pakkokeinolain 10 luvun 6 :ssä. Hätäpaikannuksesta säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 321 :n 1 momentin 2 kohdassa. Teleyritys on velvollinen luovuttamaan hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle ja poliisille käsiteltäväksi hätäilmoituksen kohteena olevan henkilön käyttämän päätelaitteen ja liittymän sijainnin ilmaisevat yhteystiedot ja sijaintitiedot, jos henkilö on hätäilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen perustellun käsityksen mukaan ilmeisessä hädässä tai välittömässä vaarassa. Teleosoitteen ja telepäätelaitteen sijaintiedossa on kyse yksityishenkilön yksityiselämään sekä viestinnän salaisuuteen liittyvistä tiedoista. Niihin liittyy olennainen perusoikeusintressi, sekä myös salassapitointressi. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohdan sellaiset tiedot ovat salassa pidettäviä, joissa on kyse henkilön matkaviestimen sijaintipaikasta. VARO-tiedot. Poliisiasiain tietojärjestelmään sekä hätäkeskustietojärjestelmään voidaan kirjata niin sanottuja VARO-tietoja, jotka ovat henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 2 :n 3 momentin 6 kohdan mukaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oman turvallisuuden tai viranomaisen työturvallisuuden turvaamiseksi välttämättömiä tietoja henkilön terveydentilan ja sen seurannan taikka hänen sairautensa hoidon kannalta, tietoja kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta sekä tietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta. Vastaavasti hätäkeskustietojärjestelmään voidaan hätäkeskustoiminnasta annetun lain 17 :n 1 momentin 7 kohdan mukaan tallentaa henkilön oman turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot, kuten tieto kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta. Samoin järjestelmään voidaan tallentaa henkilötiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta taikka henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia taikka tiedot sosiaalihuollon toimenpiteistä, mutta kuitenkin vain niiltä osin kuin se on välttämätöntä henkilön oman turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta. VARO-tietojen osalta julkisuus voi tulla hyvin harvoin kyseeseen, ellei kyse ole esimerkiksi poliisilain 7 luvun 2 :n 2 momentin soveltamisesta. Niissä voi olla yhtäältä kyse julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti poliisin taktisesta ja teknisestä menetelmästä. Lisäksi kyse on hyvin usein henkilön terveydentilaan liittyvästä tiedosta, joka on ehdottomasti salassa pidettävä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan perusteella. VARO-tietoihin voi olla lisäksi tallennettuna tietoja henkilön yksityiselämän suojaan liittyen, jolloin kyse olisi julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdan salassapitoperusteesta. Julkisuuskäsikirja 87

88 VARO-tietojen osalta on huomattava, että ne ovat tietosuojalainsäädännössä tarkoitettuja erityisiä henkilötietoryhmiä. Näiden tietojen julkisuus määrittyy kuitenkin julkisuuslain sekä henkilötietojen käsittelyä koskevan tietosuojalainsäädännön perusteella. Operatiiviset yhteystiedot ja yhteystietoluettelot. Poliisin operatiivisilla yhteystiedoilla tarkoitetaan erilaisia viestiyhteyksiä, joita käytetään operatiivisessa toiminnassa. Yksinkertaisimmillaan on kyse johto- ja tilannekeskusten puhelinnumeroista, yksittäisten partioiden ja poliisimiesten puhelinnumeroista, VIRVE-päätelaitteiden numeroista sekä sähköpostiosoitteista. Kaikkia näitä yhdistää tarve pitää yhteystiedot ainoastaan operatiivisen poliisitoiminnan käytössä, koska niiden avulla tapahtuvan viestinnän tulisi olla ensisijaisesti sekä vain ja ainoastaan poliisin operatiivista viestintää. Operatiiviset yhteystiedot sekä näistä koostetut yhteystietoluettelot ovat poliisin sisäistä käyttöä varten laadittuja luetteloita, eivätkä näin ollen julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Vaikka kyse on yksinkertaisimmillaan vain yksittäisistä ja osittain helposti korvattavista yhteystiedoista, voi tietojen päätyminen ulkopuolisille vaikuttaa poliisitoiminnan häiriöttömyyteen. Esimerkiksi johtokeskuksen numeron päätyminen medialle, voi yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa aiheuttaa lukemattomien soittojen tekemisen johtokeskukseen. Tällainen tilanne ei ole toivottu. Vastaavasti kokonaisen yhteystietoluettelon joutuminen ulkopuolisin käsiin voi paljastaa tietoja poliisin päivittäisorganisaation rakenteesta. Ajopäiväkirjat. Poliisin ajoneuvoissa käytetään ajopäiväkirjoja, joilla dokumentoidaan ajoneuvon käyttöön liittyviä tietoja. Kyseessä on viranomaisen päivittäiseen toimintaan liittyvistä asiakirjoista, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöön kuuluvia tietoja. Tästä syystä ne eivät ole julkisuuslain tarkoittamia viranomaisen asiakirjoja, vaan viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja. Muita seikkoja. Taktisiin ja teknisiin menetelmiin välillisesti liittyviä tietoja voi sisältyä poliisitoiminnan eri osa-alueiden asiakirjoihin. Esimerkiksi rikostiedustelu- ja tarkkailutoimintaa koskevia taktisia ja teknisiä tietoja voi sisältyä moniin taloushallintoa, henkilöstöhallintoa ja sopimuksia koskeviin asiakirjoihin. Pääsäännön mukaan sellaiset taktiset ja tekniset menetelmät, jotka eivät ole yleisesti tiedossa ja joiden paljastaminen aiheuttaisi vahinkoa myöhemmälle poliisitoiminnalle, ovat mahdollisesti salassa pidettäviä tietoja, joita poliisin henkilöstön kuuluvalla on oikeus olla paljastamatta. Vaitiolo-oikeuden sivuuttaminen on mahdollista, jos tuomioistuin erittäin painavien syiden vaatiessa harkitsee tämän olevan välttämätöntä törkeää rikosta koskevassa asiassa esitetyn todistuksen tai todisteen arvioimiseksi. 88 Julkisuuskäsikirja

89 10. POLIISITUTKINTA JULKISUUSLAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA POLIISITUTKINTAA POLIISILAIN JA ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN PERUSTEELLA Poliisitutkinnalla tarkoitetaan muuta poliisin toimittamaksi laissa säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta suoritettavaa esitutkintaa. Poliisitutkinnan toimittamisesta on säädetty poliisilain 6 luvussa. Esitutkinta ja poliisitutkinta eivät välttämättä ole aina erillisiä, vaan poliisitutkinnassa saattaa ilmi tulleen rikosepäilyn vuoksi ilmetä aihe käynnistää esitutkinta. Samoin rikosepäilyn aikana voi tulla esille tarve poliisitutkinnan käynnistämiseksi. Tyypillinen tällainen tilanne on silloin, kun rikoksesta epäillyllä on edelleen aselupia ja/tai aseita hallussaan. Näissä tilanteissa epäillyn oikeus aseisiin on arvioitava uudessa tilanteessa. Samoin lähestymiskiellon määrääminen edellyttää poliisitutkinnan toimittamista. Poliisitutkinnassa henkilöön sovelletaan esitutkintalain säännöksiä asianosaisesta, jos poliisitutkinta toimitetaan henkilön oikeuksiin tai velvollisuuksiin vaikuttavan asian selvittämiseksi (PolL 6:2). Jos poliisitutkinta toimitetaan sen selvittämiseksi, onko jollekin henkilölle tuomittava tai määrättävä rangaistukseen verrattava seuraamus, häneen sovelletaan rikoksesta epäiltyä koskevia esitutkintalain säännöksiä. Muuhun kuin edellä mainittuun henkilöön sovelletaan todistajaa tai asiantuntijaa koskevia esitutkintalain säännöksiä. Esitutkintalain edellä mainitun asianosaisuutta koskevan sääntelyn myötä esitutkinnan asianosaisjulkisuutta esitutkinnassa (ETL 4:15) koskevat säännökset soveltuvat myös poliisitutkintaan. Yleisesti poliisitutkintaa koskevassa luvussa ei ole tarkemmin määritelty sovellettavaksi tulevia esitutkintalain säännöksiä, mutta niiden sisällöstä useissa tapauksissa lisäksi ilmenee suhteellisen selvästi, voidaanko niitä tai niiden osaa soveltaa poliisitutkinnassa. 85 Keskeneräistä poliisitutkintaa turvaa sen ennenaikaiselta julkisuudelta esitutkinta- ja syyteharkinta-aineiston salassapitoa (JulkL k) määrittävä säännös, että yleisöjulkisuus alkaa tutkinnan päätyttyä, ellei tietoihin ole sovellettavissa erikseen julkisuuslaissa tai muussa laissa säädettyä salassapitoperustetta. Lisäksi poliisitutkinnasta tiedottamista koskee sama säännös kuin esitutkinnasta tiedottamista (ETL 11:7 ). Molempien säännösten soveltuvuudesta poliisitutkinaan on ylimmän laillisuusvalvojan ratkaisu. Ratkaisussa AOA (Dnro 1049 ja 1075/4/98) todetaan meneteltävän soveltuvin osin siten kuin tutkinnan suorittamiseksi esitutkinnassa säädetään. Ratkaisussa AOA (Dnro 2243/2/15) tapaus on koskenut poliisin mediatiedotteen sisältöä lastenkodista kadonneesta pojasta. Sovellettujen oikeusohjeiden osalta ratkaisua perustellaan muun muassa viittaamalla esitutkintalain 11 luvun 7 :n rikostiedottamisesta. Poliisitutkinnan suorittamisesta säädetään pääsääntöisesti erityislaissa, jossa viitataan poliisilaissa säädettyyn poliisitutkintaa koskevaan säännökseen. Yleisimpiä poliisitutkinnassa käsiteltäviä asioita ovat (listaus ei ole tyhjentävä): Kuolemansyyn tutkinta: Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973). Palonsyyntutkinta: Pelastuslaki (379/2011) ja Poliisilaki. 85 Poliisitutkintaan liittyvän kuulustelutilaisuuden tallentaminen ääni- ja kuvatallenteeseen saattaa olla tarpeen esitutkintalaissa (ETL 9:3) säädetyllä tavalla. Myös poliisitutkinnassa kertyvästä aineistosta on laadittava tutkintapöytäkirja (ETL 9:6). Poliisitutkinnassa saatetaan tehdä lisäksi asianosaisen oikeuksiin, etuihin ja velvollisuuksiin mahdollisesti vaikuttavia päätöksiä, joiden osalta on sovellettava esitutkintalain (ETL 11:1) säännöksiä esitutkintapäätöksestä. Myös poliisitutkinnassa saatetaan tarvita asiantuntijalausuntoja, joista säädetään esitutkintalaissa (ETL 11:4). Julkisuuskäsikirja 89

90 Kadonneen henkilön löytämiseksi tehtävä tutkinta: Poliisilaki. Työtapaturmatutkinta: Tapaturmavakuutuslaki (608/1948). Ulkomaalaisen maahantulon, maassa oleskelun ja maasta poistamisen edellytysten selvittäminen: Ulkomaalaislaki (301/2004). Liiketoimintakiellon valvonta: Laki liiketoimintakiellosta (1059/1985). Ampuma-aselain nojalla annetun luvan peruuttamista koskeva tutkinta: Ampuma-aselaki (1/1998). Lähestymiskiellon tarpeen ja edellytysten tutkinta: Laki lähestymiskiellosta (898/1998). Poliisitutkinnan julkisuutta ja salassapitoa määrittävät käsikirjan luvussa 1 käsitellyt asiat samoin kuin muutakin poliisin toimintaa. Poliisitutkintaan liittyvää vaitiolovelvollisuutta ja salassapitoa säätelevät poliisilain 7 luvun sekä julkisuuslain säännökset (ks. alaluku 1.9). Asianosaisjulkisuutta on yksityiskohtaisemmin käsitelty rikosasian yhteydessä alaluvussa KUOLEMANSYYNTUTKINTA POLIISITUTKINTANA Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain perusteella (KuolSyyL 15 ). Tämä salassapito tarkoittaa salassapitoa yleisöjulkisuuteen nähden. Säännöksessä on erikseen lueteltu ne tahot, joilla on oikeus saada näitä tietoja. Salassapidon estämättä kuolemansyyn selvittämistä koskeviin asiakirjoihin sisältyviä tietoja saa antaa: 1) tuomioistuimelle, muulle viranomaiselle tai yhteisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus, 2) sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu, 3) vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen, 4) vakuutus- tai eläkelaitokselle, jos luovuttamiseen on perusteltu tarve etuuden saamista koskevan hakemuksen käsittelemiseksi. Mahdollisia kuolemansyytutkintaan liittyviä salassa pidettäviä asiakirjoja ovat: Kuolemansyyntutkintaan liittyvä ilmoitus, kuulustelut ja muu mahdollinen materiaali Määräys oikeuslääketieteellisenkuolemansyyn selvittämisestä Lausunto oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta Ruumiinavauspöytäkirja ja muu liiteaineisto Tutkinnan päätös Asiakirjoihin sisältyviä tietoja saa antaa viranomaiselle, jolla on tiedonsaantiin laissa säädetty oikeus. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) 5 luvun 14 :n mukaan lääkäri tai muu henkilö, joka on vainajaa hänen viimeisen sairautensa aikana hoitanut tai jolla muuten on tietoja kuolemaan liittyvistä seikoista, on velvollinen pyynnöstä ilmoittamaan poliisille tiedossaan olevat kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeelliset seikat. Tilastokeskus sekä tässä laissa tarkoitetut kuolemansyyn selvittämiseen osallistuvat viranomaiset voivat antaa luvan tietojen saamiseen kuolintodistuksista ja muista kuolemansyyn selvittämistä koskevista asiakirjoista tieteellistä tutkimusta, tilastointia sekä viranomaisen suunnittelu- ja selvitystyötä varten noudattaen, mitä julkisuuslaissa säädetään. Luovutuksensaajat ovat velvollisia pitämään tiedot salassa. 90 Julkisuuskäsikirja

91 Kuolemansyyn selvittämistä koskevien asiakirjojen antamista on käsitelty ohjeessa Poliisitutkinta kuoleman johdosta. 86 Tiedon saantiin oikeutettujen ollessa riidoissa keskenään, voitaneen lähteä olettamasta, että kaikilla tiedonsaantiin oikeutetuilla on oikeus saada asiakirjat. Lisäksi tulee huomioida, miltä osin digitaalisessa muodossa olevat tiedot ovat annettavissa tietoon oikeutetuille ja miltä osin heille varataan tilaisuus tutustua aineistoon poliisilaitoksen tiloissa PALONSYYNTUTKINTA POLIISITUTKINTANA Palosyyntutkintaa sääntelevä erityislaki on pelastuslaki. Pelastuslain 41 :n mukaan poliisin on toimitettava poliisitutkinta palonsyyn selvittämiseksi sellaisissa tulipaloissa, joista seurauksena on ollut henkilön kuolema, vakava henkilövahinko tai huomattava omaisuusvahinko. Palontutkintaa suorittavalla alueen pelastusviranomaisella on oikeus päästä onnettomuuskohteeseen ja ottaa näytteitä sekä saada salassapitosäännösten estämättä maksutta tutkinnassa välttämättömiä tietoja ja asiakirjoja onnettomuuskohteen edustajalta ja viranomaisilta. Pelastuslain 86 :n mukaan pelastustoimen palveluksessa oleva tai pelastustoimintaan osallistuva eivät saa pelastustoimeen kuulumattomalla tavalla käyttää hyödykseen eivätkä luvatta ilmaista muille tässä tehtävässään tietoon saamaansa seikkaa, jos siitä on laissa säädetty salassapitovelvollisuus taikka jos se koskee yksityistä liikesalaisuutta, taloudellista asemaa, henkilökohtaisia olosuhteita tai terveydentilaa. Edellä kuvattu pelastuslain mukainen salassapitovelvollisuus on yhtenevä julkisuuslain salassapitosääntelyn kanssa. Lisäksi samassa vaitiolovelvollisuutta koskevassa säännöksessä on erikseen viitattu salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomittavaan rangaistukseen rikoslain mukaan (RL 38:1 tai 38:2, jollei teko ole rangaistava RL 40:5 mukaisena). Vaitiolovelvollisuus ei estä ilmaisemasta sellaista tietoa, jonka ilmaiseminen on yksittäistapauksessa tarpeen hengen tai terveyden suojaamiseksi tai huomattavan ympäristö- tai omaisuusvahingon välttämiseksi. Salassapitovelvollisuuden estämättä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on myös oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Tietojen luovuttamisen kannalta keskeistä on asianosaisuus. Palossa loukkaantunut asukas sekä kiinteistön omistaja ovat esimerkkitapauksessa asianosaisia. Tapaukseen liittyvillä asianosaisilla on oikeuksia eri tietoihin ja heille luovutetaan tietyin rajoituksin myös muutoin salassa pidettävää tietoa. Kiinteistön omistajalle luovutetaan kiinteistön omaisuusvahinkoja koskevat tiedot, mutta asukkaan omaisuusvahingot ovat kiinteistön omistajalta salassa pidettävää tietoa (julkisuuslaki 23 ), samoin kuin henkilövahinkojen osalta (julkisuuslaki 25 ). Asukkaan omaisuusvahinkoja sekä henkilövahinkoja koskevat tiedot luovutetaan luonnollisesti kuitenkin asukkaalle. Asianosaisuuden osalta tulee huomioida myös rajoitukset asianosaisjulkisuuteen, eli jos asukasta epäillään asuntonsa polttamisesta (rikosepäily), ei asukkaalle voida luovuttaa esimerkiksi onnettomuusselostetta (ETL 4:15). Vakuutusyhtiö on oikeutettu tietoihin, mikäli se on asianosaisen asemassa esimerkiksi korvausten maksajana tai perusteettoman korvausvaatimuksen saaneena. Lehden toimittaja esimerkiksi ei taas ole asianosainen, joten tapauksesta on luovutettavissa vain julkiset tiedot KADONNEEN HENKILÖN ETSINTÄÄ KOSKEVA TUTKINTA POLIISITUTKINTANA Poliisin on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön löytämiseksi, jos on perusteltua syytä olettaa henkilön kadonneen tai joutuneen onnettomuuden uhriksi (PolL 1:1,2). Kadonneen henkilön etsinnässä tulee muistaa perustuslain mukainen oikeus yksityiselämän suojaan, jonka mukaisesti 86 Säännöksessä on mainittu ne tahot, joille tietoja voidaan antaa, kuten toimenpidettä pyytäneelle, tuomioistuimelle ym. ja vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä vakuutus- tai eläkelaitokselle ja tilastokeskukselle säännöksessä tarkemmin mainituin edellytyksin. Julkisuuskäsikirja 91

92 jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kadonneen henkilön etsinnässä julkaistavissa tiedotteissa tulee muistaa julkisuuslain salassapitosäännökset. Kadonneen henkilön nimi ja kuva ovat usein olennaisia tietoja kadonneen henkilön etsimiseen ja yleisesti hyväksyttyjä tiedotteen sisältönä. Kadonneesta henkilöstä ei saa julkaista sellaisia tietoja, jotka ovat lain mukana salassa pidettäviä. Kun kysymys on ehdottomasti salassa pidettävästä tiedosta, laki ei tältä osin ole tulkinnanvarainen. Esimerkiksi sillä seikalla, olisiko tieto tarpeen kadonneen henkilön löytämisen näkökulmasta, ei ole merkitystä kysymyksen ollessa ehdottomasti salassa pidettävästä tiedosta. Tällaisia salassa pidettäviä tietoja voivat olla esimerkiksi sosiaalihuoltoon, terveydentilaan, vammaisuuteen tai seksuaalisuuteen liittyvät tiedot (JulkL k.). Samoin erilaiset henkilön yksityiselämään liittyvät tiedot (elintavat, perhe-elämä tai muut niihin verrattavat henkilökohtaiset olot) ovat salassa pidettäviä (JulkL k.). Kadonneen henkilön etsinnässä tieto matkaviestimen sijaintipaikasta on salassa pidettävä tieto (JulkL k.). Katoamista koskevan tapahtumispaikan ilmoittaminen on kuitenkin mahdollista ilmaisematta edellä mainittua tietoa. Poliisilla on yleensä katoamiseen liittyen myös muuta tietoa, millä katoamispaikkaa koskeva tieto voidaan yksilöidä ilmaisematta matkaviestimen sijaintipaikkaa. Myös muita salassa pidettäviä tietoja voi tulla esille kadonneen henkilön etsinnän yhteydessä. Näitä eri kohtia on käsitelty käsikirjan alaluvussa EOA 2243/2/15. Poliisilaitos oli antanut tiedotteen saadakseen tietoja lastenkodista kadonneesta pojasta. Tilanteessa oli menetelty lainvastaisesti, kun poliisin ulkoisilla verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa oli paljastettu ehdottomasti salassa pidettävä tieto kadonneen pojan sosiaalihuollon asiakkuudesta. Tiedotteen maininta kadonneen henkilön sijoituspaikkana toimineesta lastenkodista on tieto, josta on pääteltävissä sosiaalihuollon asiakkuus. Maininta on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain salassapitosäännöksen vastainen TYÖTAPATURMATUTKINTA POLIISITUTKINTANA Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) (valvontalaki) tavoitteena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla. Muun muassa aluehallintovirasto tarkastaa työpaikkoja ja muita valvonnan kohteita sekä tekee muita lainsäädännössä edellytettyjä toimenpiteitä. Tässä tarkoituksessa työsuojeluviranomaisella ja tarkastajalla on laajat oikeudet päästä eri paikkoihin työpaikalla sekä saada haltuunsa asiakirjoja ja keskustella työntekijöiden kanssa. Työnantajan on valvontalain 46 :n mukaan viipymättä ilmoitettava poliisille ja aluehallintovirastolle työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) tarkoitetusta työtapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vakavan vamman. Poliisin on viipymättä suoritettava tapahtumapaikalla poliisitutkinta. Siihen on kutsuttava työnantaja tai hänen edustajansa. Poliisitutkinnasta on annettava tieto myös aluehallintovirastolle sekä työtapaturmassa vahingoittuneelle tai hänen edustajalleen. Jäljennös tutkintapöytäkirjasta on toimitettava vakuutuslaitokselle ja tutkimusta pyytäneelle sekä pyynnöstä asiasianosaiselle. Mahdollisia työtapaturmatutkintaan liittyviä salassa pidettäviä asiakirjoja ovat: Tapaturmailmoitus työtapaturmasta (JulkL k.) Vakuutustodistus työtapaturmasta, (Potilaslaki 13 (785/1992), JulkL k.) Valtiokonttorin päätös työtapaturmasta (Potilaslaki 13, JulkL k.) Työtapaturmatutkinnassa saattaa tulla esille myös muita erilaisia salassa pidettäviä tietoja, joita on käsitelty käsikirjan alaluvussa Erityisesti terveydentilaan ja henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvät tiedot sekä tulotiedot liittyen erilaisten korvausten maksamiseen voivat työtapaturmia koske- 92 Julkisuuskäsikirja

93 vassa poliisitutkinnassa tulla arvioitaviksi. Samoin työnantajan taloudellista asemaa, liikesalaisuutta, yrityssalaisuutta ja turvajärjestelyä koskevat tiedot saattavat olla sellaisia tietoja, jotka tulevat työtapaturmaa koskevassa selvityksessä esille ja huomioitavaksi salassapitosäännöksiä sovellettaessa. Valvontalain 10 :ssä säädetään ilmoittajan tietojen salassapidosta. Kun työsuojeluviranomaiselle on tehty ilmoitus työpaikan turvallisuutta tai terveellisyyttä koskevasta puutteellisuudesta tai epäkohdasta tai muusta sen valvontaan kuuluvien säännösten epäillystä rikkomisesta, ilmoittajan henkilöllisyys ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta, on pidettävä salassa. Ilmoittajan henkilöllisyys saadaan kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa. Tämä tieto voidaan ilmoittajan suostumuksetta antaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi. Salassapitosäännöistä poiketen tapaturmavakuutuskeskuksella on työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 259 :n mukaisesti oikeus saada poliisilta sellaisia työtapaturmien ja ammattitautien syitä ja seurauksia koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä 236 :ssä tarkoitettuja tutkimuksia ja laskelmia varten. Kyseiset tiedot on annettava pyynnöstä vahingoittuneen henkilötunnuksella yksilöityinä ULKOMAALAISLAIN MUKAISEN TUTKINTA POLIISITUTKINTANA JA MUUT ULKOMAALAISASIAT Poliisin suorittamaan ulkomaalaisen maahantulon, maassa oleskelun ja maasta poistamisen edellytysten selvittämiseen sovelletaan poliisilain poliisitutkintaa koskevia säännöksiä ulkomaalaislain 4 :n 2 momentin mukaan. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 24 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta (salassapito-olettama). Tämän yleissääntelyn lisäksi on otettava huomioon erityissääntelyä. Ulkomaalaisrekisteriä pitää ja käyttää myös poliisi. Ulkomaalaisrekisteristä annetun lain (1270/1997) 10 :n mukaan ulkomaalaisrekisteristä saa salassapitosäännösten estämättä ja siinä määrin kuin se on vastaanottavan viranomaisen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi välttämätöntä, luovuttaa tietoja: 1) viisumia ja oleskelulupaa sekä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista ja hakemuksiin annetuista päätöksistä puolustusvoimille rikosten ennalta estämistä ja paljastamista varten sekä oleskeluoikeuden rekisteröinneistä ja henkilön kansalaisuustiedoista asevelvollisuuslaissa tarkoitettujen asevelvollisuusasiain käsittelyä varten, 2) esitutkintaviranomaisille rikosten ehkäisemistä ja paljastamista sekä rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa varten, 3) asianomaiselle ministeriölle turvapaikanhakijoiden ja ihmiskaupan uhrien vastaanoton järjestämiseksi, 4) väestörekisterikeskukselle ja maistraateille henkilön saamasta Suomen kansalaisuudesta, kansalaisuuden menettämisestä ja säilyttämisestä sekä väestötietolaissa ja kotikuntalaissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten, 5) eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain soveltamista varten sekä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja Suomen sosiaaliturvasta tekemien sopimusten henkilöllisen ulottuvuuden selvittämistä varten, Julkisuuskäsikirja 93

94 6) Kansaneläkelaitokselle ja kunnan sosiaaliviranomaiselle ulkomaalaisen sosiaaliturvaan ja sosiaalihuoltoon liittyvää päätöksentekoa ja valvontaa varten, 7) vieraan valtion viranomaiselle Suomen kansalaisuuden saaneista henkilöistä kansalaisuusaseman määrittämistä varten, jos se voi tapahtua henkilön turvallisuutta vaarantamatta, 8) Kansanterveyslaitokselle ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitokselle DNAtutkimuksen suorittamiseksi tarpeellisia tietoja (ulkomaalaislaki 65 ), 9) työsuojeluviranomaiselle ulkomaalaisen työntekijän työsuhteen ehtojen ja työntekooikeuden valvontaa varten, 10) hätäkeskuslaitokselle (hätäkeskuslaki k), 11) oppilaitoksille opiskelijoiden oleskeluluvista, 12) oikeusapulaissa tarkoitetuille oikeusaputoimistoille oikeusapuhakemusten käsittelyä varten ulkomaalaislaissa tarkoitettua kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa. Edellä tarkoitettuja tietoja voidaan luovuttaa myös konekielisessä muodossa tai teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla on tietoja pyytävän esitettävä selvitys tietojen suojaamisesta tietosuoja-asetuksen 32 artiklassa, tietosuojalaissa 6-7 :ssä ja rikosasioiden tietosuojalain :ssä tarkoitetulla tavalla. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei koske oleskeluluvan, oleskelulupakortin tai oleskelukortin hakijalta taikka muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan hakijalta otettuja sormenjälkiä, ellei muualla laissa toisin säädetä. Mahdollisia ulkomaalaisasioihin liittyviä salassa pidettäviä asiakirjoja ovat mm.: Ulkomaalaisasioihin liittyvä S-ilmoitus, (esim. turvapaikanhakija) Ulkomaalaisasioihin liittyvä U-lomake Muuhun ulkomaalaislain mukaiseen tutkintaan liittyvät asiakirjat Tiedon saanti. Ulkomaalaislain 105 a :n mukaan poliisilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada pyynnöstään vastaanottokeskukselta ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikanhakijan syntymäaikaa, perheenjäseniä ja näiden olinpaikkaa koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä mainittujen viranomaisten selvittäessä alaikäisen maahantulon tai oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä. Tietoja pyydettäessä viranomaisten on erityisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun. Biometriset tunnisteet. Lisäksi ulkomaalaislain 60 e :n mukaan oleskelulupakortin tekniseen osaan tallennettuja biometrisiä tunnisteita saavat lukea Maahanmuuttovirasto, poliisi, rajatarkastusviranomainen sekä Suomen edustusto. Oleskeluluvan haltijalta saa ottaa biometriset tunnisteet ja verrata niitä oleskelulupakorttiin ja matkustusasiakirjaan tallennettuihin biometrisiin tunnisteisiin oleskelulupakortin aitouden toteamiseksi ja oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentamiseksi. Vertaamista varten otettuja tietoja voidaan käyttää vain vertaamisen ajan, jonka jälkeen ne on hävitettävä välittömästi. Tiedottaminen. Turvapaikanhakijoiden osalta huomiotavaksi tulee myös tiedottaminen esimerkiksi yksittäisen rikoksesta epäillyn kohdalla. Asiasta on annettu ohjaava kirje Menettely turvapaikkahakijatilanteen viestinnässä (POL ). Tiedottamista rajoittaa yksittäisen henkilön turvapaikkastatuksen kertomisen julkisuuteen lähes kaikissa operatiivisissa tilanteissa sekä esitutkinta-asioissa (JulkL 24.1 :n 24 k). Rikoksesta epäillyn tai rikosasian asianosaisen etnisen taustan voi antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikollisen kiinnisaamiseksi tai vaarallisen henkilön tunnistamiseksi. Etnisen taustan kertomisella pitää olla siis oleellista merkitystä jutun tutkinnalle. Etnistä taustaa ei ole määritelty lain tasolla. Etnisyydellä viitataan kuitenkin yleensä jonkin ihmis- 94 Julkisuuskäsikirja

95 ryhmän yhteiseen esim. kulttuuritaustaan, jolla he erottuvat muista ihmisryhmistä. Yleisjohtajat ja tutkinnanjohtajat joutuvat päättämään tiedottamisen sisällön aina tapauskohtaisesti. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 24 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja (tietoja) ei ole säädetty ehdottomasti salassa pidettäviksi. Vaikka asiakirjat ovat vahinkoedellytyslausekkeen mukaisesti lähtökohtaisesti salassa pidettäviä, ne voivat olla joissakin tapauksissa julkisia (salassapito-olettama). Vahinkoedellytyslauseketta sovellettaessa on arvioitava, voiko asiakirjan julkiseksi tulo konkreettisesti vaarantaa sen intressin, jota salassapitosäännöksellä on tarkoitus suojata. Julkisuuslain esitöiden (HE 30/1998 vp, s. 97) mukaan lainkohta koskee pakolaisen sekä turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijan turvallisuutta. Tapauksessa on siten arvioitava, onko ilmeistä, ettei pyydetyn tietoaineiston julkiseksi tuleminen vaaranna edellä mainittujen tahojen turvallisuutta. Turvapaikkastatus ei ole siis automaattisesti salassa pidettävä tieto, vaan asiaa arvioitaessa tulee tehdä aina asiakirjakohtainen arvio (KHO:2013:121). Turvallisuus voi kuitenkin joissain tapauksissa vaarantua jo sillä, että tieto luovutetaan hakijan kotimaan lähetystöön. Huomioitavaa on myös se, että turvapaikkastatus ei lakkaa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeenkään. 87 Esitutkintavaiheessa voitaisiin periaatteessa tiedottaa epäillyn rikoksentekijän turvapaikanhakija-asemasta, jos turvapaikanhakijan henkilöllisyys ei olisi yksilöitävissä tiedotuksen perusteella. Käytännössä turvapaikanhakija-asemasta ei voida kuitenkaan tälläkään tavoin tiedottaa, koska rikoksesta epäillyn henkilöllisyys voi myöhemmin rikosoikeudenkäynnin ja mahdollisen annettavan tuomion kautta tulla julkiseksi. Esitutkinnan tiedottamisessa esiin tullut turvapaikanhakija-asema olisi rikosasiassa annetun tuomion jälkeen näin yhdistettävissä yksilöityyn henkilöllisyyteen. Lainsäädäntö ei rajoita kuitenkaan ilmiötiedottamista yhtä tiukasti kuin rikostapauksen tiedottamista. Näin ollen turvapaikanhakijoiden tekemiksi epäillyistä rikoksista voi yleisellä tasolla tiedottaa kertomalla rikosten nimikkeitä ja rikosten lukumääriä. Edustustot. Ulkomaalaisten kohdalla tulee arvioitavaksi myös tiedon antaminen ja ilmoittaminen ulkomaalaisen kotimaan edustustoon. Kun kyse on maasta karkottamisen tai käännyttämispäätöksen täytäntöönpanosta huomioitavaksi tulee Poliisihallituksen ohje Käännyttämistä ja maasta karkottamista koskevan päätöksen täytäntöönpano (POL ), jonka mukaan Helsingin poliisilaitos vastaa yhteydenpidosta matkustusasiakirjoja myöntäviin edustustoihin. Kaikessa yhteistyössä kohdemaiden viranomaisten kanssa on huomioitava, että poliisi ei saa paljastaa kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön taustaa turvapaikanhakijana. Myös niin sanotussa putka-ohjeessa eli Poliisihallituksen ohjeessa Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta on ohjeita ilmoituksista ulkomaalaisia vapautensa menettäneitä koskien. Sen mukaan ulkomaalaiselle vapautensa menettäneelle on tiedotettava putkalain 7 luvun 6 :n mukaisesta mahdollisuudesta olla yhteydessä kotimaansa edustustoon. Ilmoitus on tehtävä, jos vapaudenmenetyksen kohteeksi joutunut henkilö sitä pyytää. Tästä oikeudesta on ilmoitettava vapautensa menettäneelle. Tämän lisäksi vapautensa menettäneen henkilön edustustolleen osoittamat lähetykset on viranomaisten viipymättä toimitettava edelleen. Sopimukset velvoittavat viranomaisen tekemään ilmoituksen yleensä viipymättä tai viimeistään kolmen päivän kuluessa vapaudenmenetyksestä kyseisen maan täkäläiseen edustustoon. Tiedon antamisessa konsulisopimuksen perusteella on huomioitava, että tiedon antaminen saattaa vaarantaa ulkomaalaisen, tai hänen läheisensä, turvallisuuden. Turvapaikanhakijoiden osalta tulee ottaa huomioon julkisuuslain 24 :n 1 momentin 24 kohta. Jo pelkästään tieto turvapaikan hakijan oleskelusta Suomessa voi olla salassa pidettävä seikka. Turvapaikanhakijan ja hänen läheistensä turvallisuutta suojaava salassapitosäännös ei ole sidottu hakemuksen käsittelyvaiheeseen, eikä turva- 87 AOA (380/2004). Julkisuuskäsikirja 95

96 paikkahakemusta koskeva päätös tee tarpeettomaksi salassapitosäännösten huomioimista ja soveltamista. Ilmoitusvelvollisuutta noudatettaessa tulee ottaa huomioon turvapaikanhakijoiden suojaksi laaditut salassapitosäännökset. Edellä mainittujen konsulisopimusten mukaista ilmoitusta kotimaan edustustoon ei tule tehdä niissä tapauksissa, joissa henkilö ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi, eikä anna lupaa vapaudenmenetyksestä ilmoittamiseen LIIKETOIMINTAKIELLON VALVOMINEN POLIISITUTKINTANA Liiketoimintakiellon noudattamista valvoo poliisi liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 21 a :n mukaan. Valvonnasta on voimassa, mitä säädetään poliisitutkinnasta. Kun liiketoimintakielto on tullut voimaan, on poliisin laadittava selvitys siitä, mitä liiketoimintaa liiketoimintakieltoon määrätty on harjoittanut ennen kiellon määräämistä ja mihin toimenpiteisiin tämä on ryhtynyt kiellon johdosta. Liiketoimintakieltoon määrätty on velvollinen antamaan selvitystä varten tarpeelliset tiedot. Hänen on kiellon voimassaoloaikana toimitettava poliisille tämän kehotuksesta selvitys toimeentulostaan ja tiedot työpaikastaan. Tämä sääntely on liiketoimintakiellosta annetun lain 21 a :ssä. Liiketoimintakiellon valvomisessa tulee erityisesti ottaa huomioon, että valvonnan yhteydessä saattaa olla salassa pidettävää tietoa. Erityisesti on huomioitava tarkastuksen tai muun valvontatoimen yhteydessä esille tulevan seikan mahdollinen salassapito. Salassapito on sidottu yksittäistapauksessa arvioitavaan ehtoon. Tieto on ehdon mukaan salassa pidettävä, jos tiedon antaminen tarkastuksen yhteydessä esille tulleista seikoista vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle (JulkL k.). Salassapitoa määrittävän ehdon mukaan mikään ehdossa mainituista tilanteista ei saa toteutua. Jos yksikin ehdon tilanne on käsillä, tieto on salassa pidettävä. Valvonnan ja sen tarkoituksen toteutuminen arvioidaan tarkastusta toteuttavan viranomaisen näkökulmasta. Vahingon aiheuttaminen asiaan osalliselle arvioidaan taas tarkastuksen kohteen näkökulmasta. Salassapitokohdan tiedot voivat koskea sekä valvonnan tai tarkastuksen kohteena olevaa tahoa, yleensä oikeushenkilöä, mutta myös oikeushenkilön edustajana toimivaa ja valvonnan tai tarkastuksen kohteeksi joutunutta yksityistä henkilöä. Edellä mainitun tarkastuksen tai valvonnan yhteydessä voi tulla ilmi tietoja liikesalaisuudesta (ehdottomasti salassa pidettävät), sekä muusta vastaavasta elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta (julkisuusolettaman mukaan salassa pidettäviä). Edelleen tarkastuksen ja valvonnan yhteydessä voi tulla ilmi tietoja, jotka sisältävät tietoja henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta taikka tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta, taikka jotka muutoin kuvaavat hänen taloudellista asemaansa (JulkL k.). Samoin tarkastuksen yhteydessä voi tulla esille ulosottoon liittyviä tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä (JulkL k.). Verottajaa tai ulosottoa koskeva erityislainsäädäntö ei koske poliisia. Liiketoimintakiellon valvonnan tai tarkastuksen yhteydessä voi tulla esille myös muita salassa pidettäviä tietoja. Näiden tietojen salassa pidettävyyttä on käsitelty tarkemmin käsikirjan alaluvussa AMPUMA-ASELAIN MUKAINEN TUTKINTA POLIISITUTKINTANA Ampuma-aselain (1/1998) nojalla annetun luvan peruuttamista koskevassa tutkinnassa noudatetaan poliisilain poliisitutkinnasta säädettyä, ampuma-aselain 98 :n mukaan. Luvan peruuttamiseen johtavista tilanteista on säädetty ampuma-aselain 67 :ssä ja elinkeinon harjoittajana lain 29 :ssä. Lisäksi ampuma-aselain luvan peruuttamiseen voi liittyä erikseen vireillä oleva rikosasia. Nämä prosessit ovat erillisiä, mutta kummassakin prosessissa tulee olla tietoisuus toisesta prosessista. Lisäksi tietojen antamista tulee arvioida myös toisen prosessin turvaamisen näkökulmasta. Esimerkiksi 96 Julkisuuskäsikirja

97 ampuma-aselupien peruuttamista koskevalla prosessilla ei saa vaarantaa rikostutkintaa siten, että asianosaisena oleva henkilö saa liian varhaisessa vaiheessa sellaista tietoa asiasta, mitä hänellä ei ole. Ampuma-aseluvan peruuttamista koskevassa asiassa käsitellään hyvin monenlaisia asiakirjoja, kuten alla olevasta listasta on havaittavissa. Asiaan ei liity yleistä salassapitoperustetta vaan asiakirjoissa voi olla salassa pidettäviä tietoja ja ehkä tavallisimpia ovat esitutkinta-aineiston yleinen salassapito (JulkL k.), rikoksen uhria loukkaavat tiedot (JulkL k.), terveydentilaa, sosiaalihuoltoa ym. koskevat tiedot (JulkL k.) sekä henkilökohtaisia olosuhteita (JulkL k.) koskevat tiedot. Näitä ja muita koskevia salassa pidettäviä tietoja on käsitelty käsikirjan alaluvussa Mahdollisia ampuma-aseluvan peruuttamista koskevaan tutkintaan liittyviä salassa pidettäviä asiakirjoja ovat muun muassa: Ampuma-aseisiin liittyvä poliisitutkinta Ilmoitus aselupien peruuttamiseksi Aselupien peruuttamismenettelyyn liittyvät kirjeet liitteineen Päätös väliaikaisesta haltuunotosta, peruutuksesta tai varoituksesta Aselupien peruuttamisasiakirjoihin liittyvät liitteet Haltuunottopäätös Lausunto liitteineen ampuma-aselakiin perustuvissa valituksissa Päätös ampuma-aselakiin perustuvissa valituksissa LÄHESTYMISKIELLON EDELLYTYSTEN TUTKINTA POLIISITUTKINTANA Lähestymiskieltoasiassa voidaan toimittaa poliisilain mukainen poliisitutkinta lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 5 :n mukaan. Poliisitutkinta voidaan toimittaa, jos se edistää asian käsittelyä. Määräyksen poliisitutkinnan toimittamiseen antaa lähestymiskieltoasiaa käsittelevä viranomainen. Lain alkuperäisessä tarkoituksessa tarkoitetun lähestymiskiellon sekä perheen sisäisen lähestymiskiellon määrääminen perusmuotoisena tai laajennettuna, mutta jo esitutkintaviranomaisen toimesta eli väliaikaisena, tarkoittaa poliisitutkinnan suorittamista. Samoin pyyntö asian selvittämisestä voi tulla virka-apupyyntönä käräjäoikeudelta, kun lähestymiskieltoa koskeva hakemus on toimitettu suoraan käräjäoikeudelle. Näistä asioista on ohjeistettu tarkemmin lähestymiskieltoa koskevassa ohjeessa POL Lähestymiskiellon määräämistä koskevassa asiassa voi olla hyvin erilaisia lähestymiskiellolla suojattavaa yksityiselämää koskevia tietoja. Tavallista on, että lähestymiskiellon määräämistä koskevassa asiassa on eri perusteilla salassa pidettäviä tietoja. Näitä tietoja ovat tavallisesti rikoksen uhria loukkaavat (JulkL k.), arkaluonteista yksityiselämää rikosasiassa (JulkL k.), terveydentilaa, sosiaalihuoltoa ym. (JulkL k.) sekä henkilökohtaisia olosuhteita (JulkL k.) koskevat tiedot. 11. SUOJELUPOLIISIN JA POLIISIN VÄLINEN YHTEISTYÖ Suojelupoliisi antaa säännöllisesti poliisin käyttöön tietoja huolta aiheuttavista henkilöistä toimenpiteitä varten ja esitutkintaviranomaisten toiminnan suuntaamiseksi. Osa näistä tiedoista on merkitty luottamuksellisiksi julkisuuslain 24 :n 1 momentin 2 ja/tai 9 kohdan mukaisesti. Tällaiset tiedot eivät ole yleensä asianosaisjulkisia julkisuuslain 11 :n 2 momentin 1 kohdan perusteella. Luottamuksellisten ja ei-asianosaisjulkiseksi merkityn tiedon käyttö ei ole sallittua sellaisessa yhteydessä, jossa on vaara tällaisen tiedon päätymisestä asianosaisen tietoon, jos asiasta ei erikseen muuta sovita Suojelupoliisin kanssa. Julkisuuskäsikirja 97

98 Erityistä huomiota on kiinnitettävä tällaisten tietojen käytön rajoitteisiin suhteessa tutkintailmoituksiin, pakkokeinopäätöksiin tai ulkomaalaislain turvaamistoimiin. Luottamuksellisiin ja ei-asianosaisjulkiseksi merkittyihin tietoihin ei saa edes viitata tällaisissa yhteyksissä, koska luottamuksellisen asiakirjan tai tiedon olemassaolokin on salassapidon piirissä. 88 Valtion turvallisuusintressit Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 9 kohdan säännös suojaa Suojelupoliisin ja muiden viranomaisten asiakirjoja, jotka koskevat valtion turvallisuuden ylläpitämistä. Asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna valtion turvallisuutta. Kyseisiä tietoja koskee siis vahinkoedellytyslausekkeeseen liitetty salassapito - olettama. Mainittuja asiakirjoja voivat olla muun muassa turvallisuusselvityksistä koskevassa laissa tarkoitetut turvallisuusselvitykset (suppea, perusmuotoinen ja laaja). Niitä koskevat muun muassa mainitun lain omat erityissäännökset, joissa on luotu oma oikeusturva- ja suojamekanismi. KHO 2012:8: Suojelupoliisi oli saanut kansainvälisen tiedusteluyhteistyön yhteydessä haltuunsa niin sanottua Rosenholz-aineistoa ja sen sisältämiä tietoja. Toimittajien asiakirjaja tietopyyntö kohdistui tähän Suojelupoliisin hallussa olevaan tietoaineistoon. Suojelupoliisi hylkäsi toimittajien asiakirja- ja tietopyynnön ja hallinto-oikeus toimittajien valituksen Suojelupoliisin päätöksestä. KHO perehtyi tietoaineistoon Suojelupoliisissa. Korkein hallintooikeus katsoi, että aineistolla oli yhä merkitystä valtakunnan turvallisuuden ylläpitämistä koskevan Suojelupoliisin tehtävän kannalta. KHO lausui myös, että asiakirjojen tietosisällön ohella oli kiinnitettävä huomiota asiakirjojen saantitapaan. Tietoaineisto oli saatu osana tiedustelupalvelujen välillä tapahtuvaa, kansainvälisesti vakiintuneen tavan mukaisesti luottamukselliseksi tarkoitettua tietojenvaihtoa ja se sisälsi aineiston käyttöön liittyviä rajoittavia lausekkeita. Ei voitu edellyttää, että Suojelupoliisin olisi asiakirjapyynnön johdosta tullut nimenomaisesti tiedustella yhteistyötaholtaan sen suhtautumista tietojen antamiseen. KHO arvioi, että Suojelupoliisin hallussa olevan tietoaineiston julkiseksi tuleminen haittaisi Suojelupoliisin edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä ja vaikuttaisi kielteisesti muiden turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen halukkuuteen luovuttaa Suojelupoliisille jatkossa tiedustelutietoja. Tällaisten tietojen saamatta jääminen heikentäisi Suojelupoliisin edellytyksiä hoitaa valtakunnan turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tehtäviään. KHO katsoi, ettei ollut ilmeistä (JulkL k.), että tiedon antaminen tietoaineistosta ei vaaranna valtion turvallisuutta. Suojelupoliisi oli voinut hylätä toimittajien asiakirja- ja tietopyynnön ja hallinto-oikeus toimittajien valituksen suojelupoliisin päätöksestä. Ks. samoin myös KHO 2003:77 ja KHO 2010:31. KHO T /1/07: Hallinto-oikeus oli päättänyt, että Suojelupoliisin toimintakertomuksen liitteineen oli valittaja oikeutettu saamaan lukuun ottamatta niitä osia, joiden osalta hallinto-oikeus oli hylännyt valittajan valituksen. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, että toimintakertomuksesta ilmi käyvät tiedot on kerrottu melko yleisellä tasolla ja tiedon antaminen ei vaaranna erikseen mainittuja kohtia lukuun ottamatta valtion turvallisuutta siten kuin julkisuuslain 24 :n 1 momentin 9 kohdan nojalla eikä se näin ollen ole salassa pidettävä. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen katsoen, että hallinto-oikeus on tulkinnut julkisuuslakia ja 24 :n 1 momentin 9 kohdan sisältämää vahinkoedellytyslauseketta ahtaasti. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan toimintakertomuksen ja sen liitteiden julkisuus tulee nähdä Suojelupoliisin toimintaan ja sen toimintaedellytysten turvaamiseen liittyvänä laajempana valtion turvallisuutta koskevana kysymyksenä. 88 Poliisihallituksen kirje POL Julkisuuskäsikirja

99 Tiedon vaihtamisen osalta tulee kuitenkin huomioida se, että Suojelupoliisi ei ole samaan organisaatioon kuuluva poliisiviranomainen vastaavasti kuin muut poliisiyksiköt keskenään. Siten se tulee rinnastaa muun muassa tiedon vaihdon osalta muuhun viranomaiseen, esim. Rajavartiolaitokseen. Lainsäädännössä on kuitenkin poikkeuksia nimenomaan Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan välillä, jotka turvaavat omalta osaltaan salassa pidettävän tarpeellisen tiedon vaihdon. 12. SALAISTEN TIEDONHANKINTA- JA PAKKOKEINOJEN JULKISUUS JA SALASSAPITO YLEISTÄ SALAISISTA TIEDONHANKINTA- JA PAKKOKEINOISTA Salaisten pakkokeinojen käytöstä rikoksen selvittämiseksi säännellään pakkokeinolaissa. Rikoksen estämiseen, paljastamiseen ja vaaran torjumiseen käytettävistä salaisista tiedonhankintakeinoista säädetään pakkokeinolain kanssa mahdollisimman yhteneväisesti poliisilain 5 luvussa. Salaisia pakkokeinoja ja salaista tiedonhankintaa koskee myös esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen kolmas luku Salaiset pakkokeinot Salaiset pakkokeinot ovat menetelmiä, joilla oikeutetaan lailla suojatut puuttumiset henkilöihin ja omaisuuteen, kun se on esitutkinnassa tarpeen. Salaisten pakkokeinojen käytön yleisenä edellytyksenä on, että käytöllä voidaan olettaa saatavan rikoksen selvittämiseksi tarvittavia tietoja (PKL 10:2). Salaisia pakkokeinoja käytetään salassa niiden kohteilta ja niiden käytössä korostuu perus- ja ihmisoikeuksien merkitys, koska pakkokeinoilla saadaan usein arkaluonteisia yksityiselämää koskevia tietoja. Tämän vuoksi aineisto on usein pidettävä yleisöltä salassa. Pakkokeinolain 1 luvun 4 :n mukaan pakkokeinoja käyttäessä on vältettävä aiheettoman huomion herättämistä ja toimittava muutenkin hienotunteisesti. Salaiset pakkokeinot luetellaan pakkokeinolain 10 luvun 1 :ssä. Ne voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1. Telepakkokeinot: Telekuuntelu Tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta Televalvonta Tukiasematietojen hankkiminen. 2. Tarkkailutyyppiset keinot: Suunnitelmallinen tarkkailu Peitelty tiedonhankinta Tekninen tarkkailu Tekninen kuuntelu Tekninen katselu Tekninen seuranta Tekninen laitetarkkailu Teleosoitteen ja telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen. 3. Erityiset salaiset pakkokeinot Peitetoiminta Valeosto Tietolähde toiminta Valvottu läpilasku. Julkisuuskäsikirja 99

100 Poliisin tulee kirjata käyttämänsä salaiset pakkokeinot Salpa-tietokantaan. Jokaisen salaisia pakkokeinoja käytävän on omalta osaltaan huolehdittava, että salaiseen tiedonhankintaan liittyvät menetelmät ja asiaa koskevat tiedot pysyvät salassa. KHO T /1/15: Toimittaja pyysi Poliisihallitukselta kopion annetusta niin sanotusta Salpa-määräyksestä. Poliisihallitus luovutti toimittajalle kopion Poliisihallituksen määräyksestä nro POL Poliisin salaisen tiedonhankinnan järjestäminen, käyttö ja valvonta siten, että eräät sen osat oli peitetty. Poliisihallituksen päätöksen mukaan peitetyt osat sisälsivät julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja poliisin taktisista ja teknisistä menetelmistä sekä suunnitelmista. Helsingin hallinto-oikeus kumosi toimittajan valituksesta Poliisihallituksen päätöksen ja oikeutti toimittajan saamaan pyytämänsä asiakirjan kokonaisuudessaan. Hallintooikeuden mukaan poliisin salaiseen tiedonhankintaan liittyvä määräys on kirjoitettu yleisellä tasolla. Määräykseen ei sisälly sellaisista yksityiskohtaista tietoa poliisin taktisista tai teknisistä menetelmistä tai suunnitelmista, jotka tulisi pitää salassa sillä perusteella, että niiden julkiseksi tuleminen vaarantaisi rikosten ehkäisyä tai selvittämistä. Määräys ei tietolähdetoimintaa koskevalta osaltaan tai muutoinkaan sisällä tietoja, joiden perusteella poliisin salaista tiedonhankintaa koskevan toiminnan yleensä tai yksittäistapauksissa voisi arvioida vaarantuvan asiakirjan julkisuuden vuoksi. Yleisluonteisesti kirjoitetun määräyksen julkisuuden ei myöskään voida katsoa millään tavoin vaarantavan mahdollisten tietolähteiden tai poliisimiesten tai heidän läheistensä turvallisuutta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiselle ei ollut perusteita muilta kuin määräyksen jakson Tietolähdetoiminta osalta. On epäselvää, voidaanko peitetoiminnassa tai valeostajana toimineen poliisimiehen henkilöllisyys suojata yleistä salassapitoaikaa pidemmäksi julkisuuslain 31 :n 2 momentin yksityiselämän suojaan liittyvien salassapitosäännösten perusteella. Yksityiselämän suojaamiseksi salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta. Tuomioistuin voi kuitenkin päättää harkinnanvaraisesta, osittain tai kokonaan suljetusta käsittelystä, kun kysymys on rikosasiasta, jossa on käytetty peitetoimintaa tai valeostoa. Jos käsittely on kokonaan tai osaksi suljettu, tai jos siinä on esitetty salassa pidettävä asiakirja tai esine taikka ilmaistu tieto, josta on säädetty salassapitovelvollisuus, tuomioistuin voi päättää, että oikeudenkäyntiaineisto, sovellettuja lainkohtia ja tuomiolauselmaa lukuun ottamatta, on pidettävä tarpeellisin osin, kuitenkin enintään 40 vuotta päätöksen antamisesta salassa Salaiset tiedonhankintakeinot Salaiset tiedonhankintakeinot luetellaan poliisilain 5 luvun 1 :ssä. Luvun sääntely poliisin tai poliisimiehen oikeudesta käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja koskee telekuuntelua, tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta, peitetoimintaa, valeostoa ja tietolähteen ohjattua käyttöä. Tullin osalta salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä säädetään rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa (623/2015) ja Rajavartiolaitoksen osalta rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa (108/2018). Salaisen tiedonhankintakeinon käytön yleisenä edellytyksenä on, että sillä voidaan olettaa saatavan rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi taikka vaaran torjumiseksi tarvittavia tietoja. 89 Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta 5 ja Julkisuuskäsikirja

101 Poliisimiehen vaitiolovelvollisuus ja vaitiolo-oikeus salaisista tiedonhankintakeinoista Ei tavanomaisten tutkintamenetelmien käyttöä ja teknistä tiedonhankintaa koskeva salassapito perustuu joko poliisilakiin 90 tai julkisuuslakiin 91. Salassapitovelvollisuus pitää sisällään vaitiolovelvollisuuden ja asiakirjasalaisuuden. Määrätyissä tapauksissa salassapito voi perustua myös säännösten suojaamaan vaitiolo-oikeuteen. Poliisilain säännös sisältää todistajana tai muuten kuultavana esiintyvän poliisimiehen vaitiolo-oikeuden ja määrittää lisäksi tuomioistuimen toimivallan rajat suhteessa poliisin vaitiolo-oikeuteen. Poliisilain 7 luvun 1 :n 1 momentin mukaan poliisimies ei ole todistajana tai muuten kuultaessa velvollinen ilmaisemaan hänelle hänen palvelussuhteessaan tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyyttä eikä salassa pidettäviä taktisia tai teknisiä menetelmiä. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei ole todistajana tai muuten kuultaessa velvollinen ilmaisemaan valeostajana tai peitetoiminnassa toimineen henkilöllisyyttä, mikäli tiedon antaminen vaarantaisi todistelun kohteena olevan peitetoiminnan onnistumisen, tai merkittävästi vaarantaisi valeostajana tai peitetoiminnassa toimineen tulevien vastaavanlaisten tehtävien hoitoa taikka, jos tiedon ilmaisematta jättämiseen on muu erityisen painava syy. Tuomioistuin voi kuitenkin painavien syiden vaatiessa määrätä ilmaistavaksi poliisimiehelle tietoja luottamuksella antaneen henkilön henkilöllisyyden, salassa pidettäviä taktisia tai teknisiä menetelmiä sekä peitetoiminnassa tai valeostajana toimineen henkilöllisyyden, jos syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta voi seurata vankeutta kuusi vuotta tai ankarampi rangaistus. Tietoja antaneen henkilön taikka valeostajana toimineen tai peitetoiminnassa toimineen henkilön henkilöllisyyttä ei saa kuitenkaan määrätä ilmaistavaksi, jos tästä ilmeisesti aiheutuisi vakavaa vaaraa hänen tai hänen läheistensä turvallisuudelle. Julkisuuslaki sääntelee puolestaan ei tavanomaisia menetelmiä ja teknistä tiedonhankintaa koskevan poliisilain säätelyn ulkopuolelle jäävän, mutta salassapitosäännösten osalta taktisiin tai teknisiin menetelmiin rinnastettavan, tiedon salassapitoa. Merkittävin salassapitointressi liittyy usein peitemiehenä ja/tai valeostajana toimivan henkilön henkilöllisyyden suojelemiseen tai poliisin taktiseen ja teknisiin menetelmiin verrattavaan tietoon siitä, miten käytännön järjestelyt on toteutettu tai onko keinoja ylipäänsä käytetty. Poliisin taktisiin ja teknisiin menetelmiin verrattavat, epäkonventionaalisiin tutkintamenetelmiin ja tekniseen tiedonhankintaan kuuluvat menetelmät ja yksityiskohdat kuuluvat asiakirjasalaisuuden piiriin, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi: rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä; yleisen järjestyksen ja turvallisuuden: tai rangaistuslaitoksen järjestyksen ylläpitämistä. Tapauksissa, joissa esitutkinta on lopetettu eikä asiaa ole saatettu syyttäjälle, tulee epäkonventionaalisiin menetelmiin liittyvistä seikoista vaieta. Epäkonventionaalisiin menetelmiin liittyvä salassapito tulee arvioida tapauskohtaisesti asianosaisjulkisuuden perusteella, jos asianomistaja on kärsinyt vahinkoa ja asianosainen pyytää asian käsittelyyn vaikuttaneita asiakirjoja. Pelkät taktisia tai teknisiä menetelmiä koskevat tiedot eivät ole asian käsittelyyn vaikuttavia. 90 Poliisilain 7 luvun 1 ja JulkL k. Julkisuuskäsikirja 101

102 Tietolähdetoiminnan julkisuus Tietolähdetoiminnasta on annettu erillinen määräys (POL ), joka on salassa pidettävä julkisuuslain 24 1 momentin 5 ja 7 kohtien perusteella. Salaista tiedonhankintaa koskevaan sähköiseen käsikirjaan on kirjattu yksityiskohtaisempia toimintamalleja poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen ja salaisten pakkokeinojen taktisesta ja teknisestä käytöstä. Käsikirja on salassa pidettävä edellä mainittujen lainkohtien perusteella. Aiheeseen liittyy myös korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 3377/2015 ja 3379/201523, jotka on annettu KHO on päätöksissään linjannut, että tiedot tietolähteille maksettavista palkkioista ovat salassa pidettäviä myös vuosittaisen palkkioihin käytetyn kokonaissumman osalta. Perusteluissa on todettu, että tietojen antaminen kuvaisi yksiköiden tietolähdetoiminnan laajuutta ja vaarantaisi näin ollen rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Myös tietolähteelle maksetut kulukorvaukset ovat salassa pidettäviä samoin perustein Tuomioistuimelle esitettävät vaatimukset Pakkokeinolain 10 luvun 43 :n 6 momentin mukaan peitetoimintaa koskevaa asiaa varten tuomioistuimelle on toimitettava ainoastaan asian käsittelemiseksi välttämättömät tiedot. Tuomioistuimelle esitettävissä vaatimuksissa tulee huomioida vaatimusten julkitulo. Tuomioistuimille esitettävät vaatimukset sekä poliisin päätösperustelut tulee laatia sillä tarkkuudella, että kirjaukset mahdollistavat toimenpiteen lainmukaisuuden edellytysten ulkopuolisen tosiasiallisen arvioinnin. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 22 :n 1 momentin mukaan tuomioistuimen ratkaisu on julkinen, jollei tuomioistuin 24 :n nojalla määrää sitä tarpeellisin osin salassa pidettäväksi esimerkiksi siitä syystä, että ratkaisu sisältää tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu lain 10 :ssä tarkoitettu salassapitomääräys. Tuomioistuin voi lain 10 :n mukaan asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja. Edellytyksenä on, että kyseisten tietojen julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Mikäli tämänkaltainen ratkaisuun sisältyvä tieto halutaan määrätä salassa pidettäväksi, se on kuitenkin tehtävä pakkokeinoa koskevan ratkaisun yhteydessä, koska tuomioistuin voi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 32 :n 1 momentin nojalla päättää uudelleen vain muun kuin ratkaisun julkisuudesta. Muuhun oikeudenkäyntiasiakirjaan sisältyvä vastaava tieto voidaan määrätä salassa pidettäväksi myös siinä yhteydessä, kun sitä pyydetään. Tällöinkään asianosaisen oikeutta saada tieto ei voida rajoittaa. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 16 :n mukaan oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuuteen pakkokeinoasiassa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa säädetään, jollei 16 :stä muuta johdu. Ennen syytteen käsittelyn alkua toimitettavassa pakkokeinoasian käsittelyssä tai todisteiden vastaanotossa kertyneet oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan ratkaisun sisältävää oikeudenkäyntiasiakirjaa lukuun ottamatta 2 momentissa mainituista syistä määrätä pidettäviksi salassa enintään syyteasian käsittelyyn asti taikka kunnes asia on jätetty sillensä. Pakkokeinolain 10 luvussa, poliisilain 5 luvussa, rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvussa ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain 3 luvussa tarkoitettua salaista tiedonhankintakeinoa koskeva asia, jossa tiedonhankintakeinon kohteena olevaa henkilöä ei vaatimusta käsiteltäessä 92 Määräys Tietolähdetoiminnan järjestäminen poliisissa (POL ). 102 Julkisuuskäsikirja

103 tarvitse kuulla, käsitellään ja ratkaisu siinä julistetaan yleisön läsnä olematta. Ratkaisun sisältävä ja muu oikeudenkäyntiasiakirja tulevat julkisiksi, kun tiedonhankintakeinon käytöstä on viimeistään ilmoitettava rikoksesta epäillylle taikka tiedonhankintakeinon kohteena olevalle. Jos hänelle ilmoitetaan tiedonhankintakeinon käytöstä myöhemmin hänen henkilöllisyytensä selvittyä, oikeudenkäyntiasiakirjat tulevat julkisiksi, kun tuomioistuimelle ilmoitetaan edellä tarkoitetusta ilmoituksesta. Tuomioistuin voi erityisestä syystä päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi aikaisemmin. Salaista tiedonhankintakeinoa tai pakkokeinoa koskeva ratkaisu tulee siis julkiseksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 16 :n 4 momentin nojalla viimeistään silloin, kun tiedonhankintakeinon tai toimenpiteen käytöstä on ilmoitettava rikoksesta epäillylle taikka tiedonhankintakeinon tai toimenpiteen kohteena olevalle. Pakkokeinolain 10 luvun 43 :n 6 momentin mukaan peitetoimintaa koskevaa asiaa varten tuomioistuimelle on toimitettava ainoastaan asian käsittelemiseksi välttämättömät tiedot. Asian käsittelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota salassapitovelvollisuuden toteutumiseen ja siihen, että asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen suoja turvataan tarvittavin menettelytavoin ja tietoturvallisuusjärjestelyin. KKO 2015:45: Käräjäoikeus oli liittänyt tutkinnanjohtajan kirjallisen vaatimuksen perusteluineen oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätökseensä, jolla se oli myöntänyt poliisille oikeuden telekuunteluun ja -valvontaan. Poliisi vaati liitteen pitämistä salassa sen jälkeen, kun salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä oli ilmoitettu toimenpiteen kohteelle. Poliisi vetosi siihen, että kirjallinen vaatimus sisälsi poliisin teknisiä tai taktisia menetelmiä koskevia tietoja. Korkein oikeus katsoi, että salaista tiedonhankintaa koskeva ratkaisu ja muu oikeudenkäyntiasiakirja tulevat oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 16 :n 4 momentin nojalla julkisiksi, kun tieto tiedonhankintakeinon käyttämisestä on ilmoitettu tiedonhankinnan kohteelle, jollei asiasta ole toisin päätetty. Lainkohdan esitöissä on nimenomaisesti todettu, ettei tuomioistuin voi päättää myöhentää julkiseksi tuloa siitä ajankohdasta, jona asiasta on ilmoitettava pakkokeinon kohteelle (HE 13/2006 vp s. 57). Vaatimus hylättiin, koska käräjäoikeuden ratkaisu siihen sisältyvine liitteineen oli tullut julkiseksi ilmoitettaessa pakkokeinon käytöstä sen kohteelle, minkä jälkeen määräystä ratkaisun salassapidosta ei enää voitu antaa. EOA 1514/2012: Oikeusasiamies kiinnitti huomiota televalvontaa koskevan päätöksen niukkoihin perusteluihin. Poliisin salaista tiedonhankintaa koskevan määräyksen (SM /Ri-2) mukaan telepakkokeinovaatimuksessa pelkkä yleinen viittaus tiedustelussa tai esitutkinnassa ilmi tulleisiin seikkoihin ei ole riittävä selvitys siitä, että epäily on aiheellinen. Edellytysten arvioimiseksi tulee siten olla sellaista yksityiskohtaista tietoa, että edellytyksiä ja yksittäisen henkilön mahdollista osallisuutta voidaan tosiasiassa arvioida. Määräyksen mukaan vaatimukset tulee laatia sillä tarkkuudella, että kirjaukset mahdollistavat toimenpiteen lainmukaisuuden edellytysten arvioinnin. Poliisin laatima kirjallinen vaatimus oli puutteellinen, kun siihen ei ollut lainkaan kirjattu seikkoja, joiden perusteella katsottiin olevan syytä epäillä nimenomaan A:ta tutkittavana olleesta rikosepäilystä Asianosaisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen Asianosaisen tiedonsaantioikeuden ajoittamisesta säännellään yhtenevästi pakkokeinolain 10 luvun 62 :ssä ja poliisilain 5 luvun 60 :ssä. Pakkokeinolain 10 luvun 62 :n mukaan henkilöllä, jonka oikeutta tai velvollisuutta asia koskee, ei ole julkisuuslain 11 :ssä säädetystä huolimatta oikeutta saada tietoa salaisen pakkokeinon käytöstä ennen kuin pakkokeinolain 10 luvun 60 :ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty. Hänellä ei ole myöskään tietosuojalainsäädännössä tarkoitettua rekisteröidyn tarkastusoikeutta. Kun 10 luvun 60 :ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty, henkilöllä, jonka oikeutta tai velvollisuutta asia koskee, on oikeus saada tieto salaisen pakkokeinon käyttöä koskevasta asiakirjasta tai tallenteesta, Julkisuuskäsikirja 103

104 jollei antamatta jättäminen ole välttämätöntä valtion turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen, terveyden, yksityisyyden tai salassa pidettävien taktisten ja teknisten menetelmien suojaamiseksi. Kun harkitaan asiakirjan, tallenteen tai tiedon antamatta jättämistä, arvioinnissa on otettava huomioon 1 momentissa tarkoitetun oikeus puolustautua asianmukaisesti tai muuten asianmukaisesti valvoa oikeuttaan oikeudenkäynnissä. Tieto ääni- ja kuvatallenteesta voidaan antaa vain luovuttamalla tallenne esitutkintaviranomaisen luona kuultavaksi tai nähtäväksi, jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa, että tiedon antaminen muulla tavoin voisi johtaa tallenteessa esiintyvän henkilön yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Salaisen tiedonhankinta- tai pakkokeinon salaamisen puolesta voidaan esittää vahvoja perusteita. Tällaisia intressejä ovat ainakin tärkeät tutkinnalliset syyt, esimerkiksi toisen rikoksen selvittämisen vaarantuminen. Lisäksi hengen ja terveyden suoja, valtion turvallisuus sekä salassa pidettävien taktisten ja teknisten menetelmien suojaaminen voivat edellyttää tiedon antamisen lykkäämistä tai tiedonhankinnan salaamista jopa kokonaan. 93 Salassa pidettävän teknisen menetelmän suojaamistarve voi puolestaan poistua esimerkiksi uuden tekniikan käyttöönoton myötä. Toisaalta esimerkiksi peitetoiminnassa pelkkä tieto keinon käytöstä paljastaa käytännössä peitehenkilön aikaisemmat rikoksen selvittämistä ja/tai estämistä koskevat operaatiot (esimerkiksi tuomioistuimen päätöksellä salatut 10 aikaisempaa operaatiota) ja aiheuttaa sen, ettei peitehenkilöä voida enää tulevaisuudessa käyttää. Lisäksi tieto voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa peitehenkilön ja hänen läheistensä hengen ja terveyden. 94 EIT on ratkaisukäytännössään hyväksynyt sen, ettei kaikkea aineistoa paljasteta syytetylle, jos vastakkainen intressi koskee valtion turvallisuutta (kansallinen turvallisuus), hengen ja terveyden suojaa tai salassa pidettäviä tutkintamenetelmiä. Ratkaisussa Kennedy v. Yhdistynyt kuningaskunta EIT totesi, että EIS 6 artiklan mukaisista kontradiktorisen periaatteen vaatimuksista voitiin poiketa jopa rikosasioissakin tietyissä määrin mm. toisen henkilön perusoikeussuojan vuoksi. EIS 6 artiklan 1 kappale sallii kuitenkin vain ehdottoman välttämättömät syytetyn oikeuksiin puuttumiset. 95 KKO 2011:27: A:han oli murhaa koskevan esitutkinnan aikana kohdistettu peitetoimintaa tiedonhankintamenetelmänä. A oli käräjäoikeudessa vaatinut keskusrikospoliisia luovuttamaan peitetoiminnasta laadittuja asiakirjoja. Käräjäoikeus hylkäsi pyynnön. Hovioikeus pääasiaa koskeneen valmistelun yhteydessä antamallaan päätöksellä määräsi keskusrikospoliisin luovuttamaan peitetoimintamateriaalia. Arvioitaessa A:n oikeutta saada käyttöönsä tietoja peitetoiminnasta laadituista asiakirjoista oli lähtökohtana rikosasian vastaajan oikeus saada tieto esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jolla saattaa olla merkitystä hänen syyllisyytensä selvittämisessä. Syytetyn oikeutta tiedonsaantiin voi kuitenkin rajoittaa muun muassa tarve pitää salassa poliisin taktisia ja teknisiä menetelmätietoja. Keskusrikospoliisi velvoitettiin luovuttamaan A:n käyttöön sellaiset otteet peitetoiminnasta laadituista asiakirjoista, joista saatiin salata peitetoimintaan 93 Helminen, Klaus - Fredman, Markku - Kanerva, Janne - Tolvanen, Matti - Viitanen, Marko: Esitutkinta ja pakkokeinot; Talentum 2014 s Helminen, Klaus - Fredman, Markku - Kanerva, Janne - Tolvanen, Matti - Viitanen, Marko: Esitutkinta ja pakkokeinot;- Talentum 2014 s Helminen, Klaus - Fredman, Markku - Kanerva, Janne - Tolvanen, Matti - Viitanen, Marko: Esitutkinta ja pakkokeinot; Talentum 2014 s Julkisuuskäsikirja

105 osallistuneiden poliisimiesten henkilöllisyys sekä korkeimman oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevillä täsmennyksillä tietoja poliisin taktisista ja teknisistä menetelmistä. KHO /1/08: KHO oli aiemmassa vuosikirjaratkaisussaan 2007:64 katsonut, ettei esitutkintapöytäkirjan ulkopuolelle jätetty telekuunteluaineisto kokonaisuutena ja sellaisenaan ole viranomaisen asiakirja, josta epäillyllä rikosasian asianosaisena olisi ollut oikeus saada tieto. Päätöksessä ei kiinnitetty huomiota esimerkiksi pakkokeinolain 5a luvun 13 :n mukaiseen ylimääräisen tiedon säilyttämiseen ja tuon sääntelyn tarkoitukseen. Ylimääräinenkin tieto säilytetään, jotta voitaisiin varmistua, että se on tarvittaessa käytettävissä, ja jotta voidaan esimerkiksi kontrolloida, ettei syyttömyyttä tukevaa aineistoa hävitetä. KHO totesi, toisin kuin vuonna 2007, että tallenteet olivat viranomaisen asiakirjoja ja toi esiin myös sen, ettei rikosasiassa merkityksellisen aineiston määrittely voi jäädä yksin poliisin tai syyttäjän päätettäväksi. Kuitenkin KHO katsoi eri tekijöitä punnittuaan, että muiden kuin aineiston halunneen henkilön yksityisyyden suoja rajoitti asianosaisjulkisuutta, eli viimeksi mainittu oikeus ei ole rajoitukseton. KHO 2007:64: Keskusrikospoliisin haltuun oli tullut yli kaksi vuotta kestäneessä televalvonnassa ja puhelinkuuntelussa huomattava määrä käsittelemätöntä konekielistä tietoaineistoa. Aineistoa ei ollut käytetty hyväksi esitutkinnassa eikä sitä ollut liitetty esitutkintapöytäkirjaan eikä sen vuoksi myöskään käsitelty enempää. Aineistoa ei pidetty kokonaisuutena ja sellaisenaan viranomaisen asiakirjana, josta epäillyllä olisi ollut oikeus saada rikosasian asianosaisena tieto. KHO katsoi, että keskusrikospoliisin hallussa olevaa niin sanottua raakadataa ei voida vielä pitää viranomaisen asiakirjana, josta A:lla olisi oikeus saada tieto. Keskusrikospoliisilla ei ole velvollisuutta tuottaa tästä aineistosta uusia asiakirjoja esimerkiksi muuttamalla tietokoneohjelmiaan (HE 30/1998 vp. s. 54). Keskusrikospoliisi voi kuitenkin tarvittaessa tuottaa aineistosta valmiita tallenteita. Koska poliisilla ei ole tällaiseen tuottamiseen velvollisuutta, se on voinut edellyttää, että A yksilöi julkisuuslain 13 :n 1 momentin edellyttämin tavoin, mitkä tiedot voivat tai ovat voineet vaikuttaa siihen asiaan, jossa hän on asianosainen. Julkisuuslain 16 :n 2 momentti huomioon ottaen A:lla ei ole oikeutta saada tallenteita sähköisenä jäljennöksenä. Hänellä on siten oikeus saada tiedot vain julkisuuslain 16 :n 1 momentissa mainituilla tavoilla, joihin kuuluu tallenteiden antaminen hänen nähtäväkseen viranomaisen luona. 13. ESITUTKINTA RIKOSPROSESSIN OSANA RIKOSPROSESSIA SÄÄNTELEVÄ JULKISUUSLAINSÄÄDÄNTÖ Rikosprosessia sääntelee kaksi eri lakia riippuen siitä, missä vaiheessa rikosasian käsittely rikosprosessissa on. Esitutkinnassa ja syyteharkinnassa rikosasia on julkisuuslain alaisuudessa ja oikeudenkäynnissä YTJulkL:n alaisuudessa. Missään vaiheessa esitutkintaviranomainen ei sovella rikosasiaan YTJulkL:a, vaikka asia olisi jo prosessissa oikeudenkäyntivaiheessa. Esitutkintaviranomaisessa sovelletaan vain julkisuuslain sääntelyä. Esitutkinnan aikana YTJulkL:n soveltaminen on ajallisesti mahdollista niissä tilanteissa, joissa asian käsittely siirtyy tuomioistuimelle. Esimerkiksi pakkokeino-oikeudenkäynnissä sovelletaan YTJulkL:a jo esitutkinnan aikana, jos pakkokeinoasia päätetään käräjäoikeudessa. Näin tapahtuu vangitsemisessa sekä erikseen määriteltyjen salaista tiedonhankintaa ja salaisia pakkokeinoja koskevissa tilanteissa. Käsittelyn päättymisen ja siinä annetun ratkaisun antamisen jälkeen, asia on esitutkinnassa edelleen vain julkisuuslain soveltamisalueella. Esitutkintaviranomainen ei myöhemminkään sovella YTJulkL:a, vaikka rikosasia itsessään siirtyy YTJulkL:n soveltamisalueelle, kun rikosasia on esillä tuomioistuimessa. Julkisuuskäsikirja 105

106 13.2. ASIANOSAISJULKISUUS RIKOSASIASSA Rikosasian asianosaiset ja asianosaisjulkisuus Rikosasian asianosaiset määrittyvät esitutkintalain perusteella (ETL 2:5). Asianosaisia ovat rikoksesta epäilty ja asianomistaja sekä muu henkilö, jonka oikeuksiin tai velvollisuuksiin rikosasia voi voi vaikuttaa. Esitutkinnassa ei ole useinkaan epäselvyyttä siitä, kuka on asianomistaja ja rikoksesta epäilty. Muun asianosaisen määritteleminen voi sen sijaan osoittautua haastavaksi. Näitä muita tahoja ovat muun muassa: Menettämisseuraamuksen kohde, jota ei pidetä epäillyn asemassa kyseisessä rikosasiassa. Tällainen taho voisi olla esimerkiksi taloudellista hyötyä saanut muu taho kuin rikoksesta epäilty. Vakuutusyhtiö on asianomistajan sijaan tuleva taho, kun voimassa olevan vakuutuksen perusteella korvauksia maksettuaan tulee asianomistajan sijalle rikosprosessiin. Henkilö, joka on kärsinyt vahinkoa, mutta ei kuitenkaan asianomistajamääritelmän mukaisesti eli välittömästi rikoksen johdosta. Tällainen tilanne on käsillä, kun lapsensa menettäneellä vanhemmalla on vahingonkorvausvaatimuksia rikosasiassa. Henkilö tai taho, joka on kärsinyt vahinkoa välittömästi rikoksen johdosta, mutta vahingon aiheuttaminen ei kuulu rikoksen suojeltaviin oikeushyviin. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi, kun henkirikoksen epäillään tapahtuneen ampumakerhon tiloissa. Tällöin asianomistajana on ampumakerho, jos luodit ovat tehneet reikiä myös huoneiston seiniin. Huoltajat, lailliset edustajat ja edunvalvojat, jotka eivät saa normaalien säännösten mukaisesti käyttää puhevaltaa edustamansa tahon puolesta. Lapsiin ja vajaavaltaisiin kohdistuneissa rikoksissa puhevaltaa käyttävä taho ei saa käyttää puhevaltaa lapsen puolesta, jos hän ei pysty puolueettomasti valvomaan lapsen tai vajaavaltaisen etua ja oikeutta, vaikka tämä taho ei olisi epäillyn asemassa. Rikosasian muita asianosaisia ei ole mahdollista luetella tyhjentävästi. Tämän vuoksi asianosaisasema tulee arvioida joka kerta tapauskohtaisesti. Rikosasian asianosaisia koskee asianosaisjulkisuus. Kaikilla edellä mainituilla rikosasian asianosaisilla on oikeus saada tieto rikosasiassa asianosaisjulkisuuden perusteella. Asianosaisella on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn (ETL 4:15). Näissä tilanteissa tulee erityisen tarkkaan arvioida, tehdäänkö esitutkinnassa olevista rikosasioista erilliset pöytäkirjat vai yksi yhtenäinen kokonaisuus. Eri asianomistajilla ei ole oikeutta saada tietoa muita mahdollisia asianomistajia koskevasta rikosepäilystä, vaikka rikoksesta epäiltynä olisikin sama henkilö. Epäiltyjen asema arvioidaan taas toisin, jotta esim. equality of arms toteutuu. Samoin vakuutusyhtiöllä voi olla asianosaisasema vain yhdessä rikosasiassa, mutta ei oikeutta saada tietoa saman epäillyn koko rikoskokonaisuudesta. Arvioimalla asianosaisjulkisuuden toteuttamista esitutkintapöytäkirjan laadintavaiheessa, ja toteuttamalla tarkoituksenmukaisin tapa laatia esitutkintapöytäkirja, on tietojen antaminen asianosaisjulkisuuden perusteella asianmukaista. Vakuutusyhtiön oikeudesta saada tietoja rikosasiassa on käsitelty alaluvussa KHO 2014:69. Poliisin tietojärjestelmien käyttämistä koskeneet lokitiedot eivät olleet julkisuuslain 24 :n 1 momentin 7 kohdan perusteella yleisöjulkisia. Nämä salassa pidettävät lokitiedot eivät koskeneet lokitietoja pyytänyttä henkilöä itseään vaan tietojärjestelmien käyttäjiä. Lokitietoja pyytäneen henkilön tiedonsaantioikeus ei siten voinut perustua julkisuuslain 12 :ään vaan julkisuuslain 11 :ssä asianosaisen tiedonsaantioikeudesta säädettyyn. Julkisuuslain 11 ei mahdollistanut tiedonsaantioikeutta siinä tilanteessa, jossa lokitietoja pyytänyt vasta epäili, että häntä koskevien poliisin tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen 106 Julkisuuskäsikirja

107 käyttäminen ei ollut ollut asianmukaista. Lokitietoja koskeva asianosaisen tiedonsaantioikeus saattoi perustua vain siihen, että tiedot vaikuttivat tai olivat voineet vaikuttaa jonkin poliisissa vireillä olevan tai olleen, tiedon pyytäjää koskevan asian käsittelyyn. Poliisilaitoksen POHA:lta haltuunsa saamat lokitiedot koskivat ajanjaksoa, jonka osalta poliisilaitos oli sisäisenä laillisuusvalvontana selvittänyt, millä perusteella eräät sen henkilökuntaan kuuluvat olivat kysyneet lokitietoja pyytänyttä henkilöä koskevia tietoja poliisin tietojärjestelmistä. Mainittu henkilö oli tässä laillisuusvalvonnassa ollut julkisuuslain 11 :n 1 momentissa tarkoitetussa asianosaisen asemassa. Lokitiedot olivat voineet vaikuttaa laillisuusvalvonta-asian käsittelyyn. Poliisilaitoksen esittämän perusteella ei ilmennyt, että lokitietojen antaminen olisi vaarantanut poliisin tehtävien suorittamista tai poliisin henkilökuntaan kuuluvien turvallisuutta siten, että tietojen antaminen olisi ollut julkisuuslain 11 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua. Henkilöllä oli oikeus saada poliisilaitokselta nämä lokitiedot. Vaitiolovelvollisuuden sisältöä (virkamiestä koskien) on käsitelty käsikirjan alaluvussa 1.9. Vaitiolovelvollisuus koskee kuitenkin myös tahoa, jolle viranomainen on antanut salassa pidettäviä tietoja (JulkL 23 ). Vaitiolovelvollisuus on myös sillä, jolle viranomainen on ilmoittanut julkisuus- tai salassapito-olettaman sisältävän salassapitosäännöksen osoittamissa rajoissa tietoja, jotka ovat yleisöltä salassa pidettäviä. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut. (JulkL 23 ) Alaikäisen ja vajaavaltaisen tiedonsaantioikeus asianosaisena Henkilö voi olla vajaavaltainen ikänsä tai erillisen päätöksen perusteella. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi holhoustoimilain 2 :n perusteella. Tällaisen henkilön oikeus saada itseään koskevia tietoja asianosaisena on säännelty puhevaltaa koskevilla säännöksillä. Alaikäisen tiedonsaantioikeus. Alaikäisen prosessuaalinen asema määräytyy usean lain perusteella riippuen siitä, minkälaisesta asiasta milloinkin on kysymys. Tässä käsikirjassa käsitellään alaikäisen tiedonsaantioikeutta hallintomenettelyssä 96 sekä riita- ja rikosprosessissa 97. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti perustuslain 6 :n 3 momentin mukaisesti. On siis selvää, että lasta tulee aina kuulla hänen asiaansa liittyen, oli lapsella oikeus käyttää puhevaltaa tai ei. 96 HL 14.3 : Vajaavaltaisen puolesta käyttää puhevaltaa hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Vajaavaltaisella on kuitenkin oikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta. Kahdeksantoista vuotta täyttänyt vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta. 97 OK 12:1 (osa säännöksestä): Kun vajaavaltainen on asianosaisena riita-asiassa tai asianomistajana rikosasiassa, vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää edunvalvoja tai muu laillinen edustaja. Alaikäisen henkilöä koskevassa asiassa vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää kuitenkin huoltaja tai muu laillinen edustaja. Vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa, jos hänellä on oikeus vallita sitä, mikä on riidan kohteena tai mihin rikos on kohdistunut, taikka jos riita koskee oikeustointa, jonka tekemiseen hänellä on kelpoisuus. Alaikäinen käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella itsenäisesti puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt 15 vuotta. Julkisuuskäsikirja 107

108 Hallintomenettelyä ja rikosprosessia koskevien yleissäännösten mukaan alaikäinen käyttää puhevaltaansa täytettyään 15 vuotta 98. Alaikäinen 15 vuotta täyttänyt käyttää rinnakkaista puhevaltaa yhdessä huoltajan, edunvalvojan tai muun laillisen edustajan kanssa. Hallintoasiassa tämä rinnakkainen puhevalta koskee 15 vuotta täyttäneen alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta. Rikosasiassa kysymys on 15 vuotta täyttäneen alaikäisen henkilöä koskevasta rikosasiasta. Tällöin kysymys on pahoinpitelystä, kunnianloukkauksesta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä ym. henkilöä koskevasta asiasta. Puhevallan käyttämisen lisäksi 15 vuotta täyttänyttä alaikäistä kuullaan niistä tapahtumista, joista asiassa on kysymys tai niistä vaikutuksista, joista pääasiassa on kysymys. Alle 15 vuotta nuoremmalla ei ole itsenäistä eikä myöskään rinnakkaista puhevaltaa huoltajan, edunvalvojan tai muun laillisen edustajan kanssa. Tämä tarkoittaa, ettei henkilöllä ole silloin oikeutta tehdä itseään koskevia päteviä oikeustoimia. Oikeustoimien tekemisestä tulee erottaa alle 15-vuotiaan kuuleminen niistä tapahtumista, joista asiassa on kysymys tai niistä vaikutuksista, joista pääasiassa on kysymys. Alaikäisellä on kuitenkin oikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta. Alaikäisen puhevaltaa koskevat säännökset tarkoittavat samalla oikeutta saada tieto käsiteltävästä asiasta asianosaisjulkisuuden perusteella. Alaikäisen ikä ei voi vaikuttaa tiedon antamiseen, koska asianosaisjulkisuudella on tarkoitus turvata asianosaisen oikeussuoja oman asiansa käsittelyssä sekä taata asianosaiselle samat tiedot, kuin asiaa käsittelevällä viranomaisella. Toisaalta edunvalvojan tehtävänä on arvioida, onko hänen päämiehensä kykenevä käsittelemään asiaa. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sitä tärkeämpää on, että edunvalvoja pystyy selittämään asian lapselle, tämän ikätasonsa edellyttämällä tavalla. Oikeus puhevallan käyttämiseen antaa samalla oikeuden tiedon saamiseen ja tietoon oikeutettujen piiri on kuitenkin lähtökohtaisesti yhtenevä puhevaltaa käyttävien tahojen kanssa. Vajaavaltaisen tiedonsaantioikeus. Muulla kuin ikänsä perusteella vajaavaltaisen puhevallasta säännellään samoissa säännöksissä kuin ikänsä perusteella vajaavaltaista. Vajaavaltaisen puolesta käyttää puhevaltaa hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Riita- ja rikosprosessin osalta vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa, jos hänellä on oikeus vallita sitä, mikä on riidan kohteena tai mihin rikos on kohdistunut, taikka jos riita koskee oikeustointa, jonka tekemiseen hänellä on kelpoisuus. Lisäksi vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään asian merkityksen Edunvalvojan oikeus tiedonsaantiin rikosasiassa Rikosasiassa henkilölle määrätty edunvalvoja tulee päämiehensä sijaan käyttämään puhevaltaa siten kuin käsikirjan yleisessä osassa on todettu. Esitutkinnassa alle 18-vuotiaalle asianosaiselle on määrättävä esitutkintaa varten edunvalvoja, jos on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueetto- 98 Erityislainsäädäntö voi määrittää myös 15 vuotta nuoremmalle lapselle oikeuden käyttää puhevaltaa itseään koskevassa asiassa. Lastensuojelulain 21 :n mukaan kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Tämä sääntely koskee kuitenkin vain lastensuojeluasioita. 108 Julkisuuskäsikirja

109 masti valvoa asianosaisen etua asiassa ja jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta. Tällöin edunvalvoja määrätään tiettyyn rikosasiaan (ETL 4:8). Tällöin edunvalvoja hoitaa esitutkinnassa vajaavaltaisen henkilöä koskevaa asiaa ja käyttää tässä puhevaltaa asianosaisen kanssa yhdessä tai yksinään. Edunvalvojalla on yhtäläiset oikeudet kuin vajaavaltaisen puolesta normaalisti puhevaltaa käyttävällä huoltajalla olisi. Lapsiin kohdistuvien rikosten yhteydessä tulee huomata, että lapsella voi olla erikseen määrättynä lastensuojeluprosessiin edunvalvoja, joka ei saa toimia rikosasiassa edunvalvojana ilman erillistä määräystä. Rikosasioissa suositeltavaa olisikin käyttää ns. Tandem-mallia, jolloin lapsen edunvalvojana toimii lastensuojelukoulutustaustainen edunvalvoja ja tämä valitsee lapselle oikeudenkäyntiavustajan. Rikosasian edunvalvojaksi voidaan määrätä lapselle lastensuojeluprosessiin määrätty lastensuojelun edunvalvoja, jos edunvalvoja vain on saanut koulutuksen hoitaa rikosprosesseja. 99 Tästä kysymyksestä enemmän ohjeessa Rikoksen uhrin ohjaaminen ja rikosasioiden sovittelu POL Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen esitutkinnassa Asianosaisen oikeutta saada tietoa voidaan rajoittaa monella perusteella. Rikosasian osalta nämä perusteet ovat esitutkintalaissa, mutta osittain säännöksessä viitataan julkisuuslakiin. Asianosaisen oikeudesta tietoon tulee erottaa erilleen millä tavalla tietoa annetaan. Esimerkiksi kuva- ja äänitallenteiden antamista on rajoitettu esitutkintalaissa (ETL 9:7,2). Julkisuuslain ja esitutkintalain suhdetta voidaan tarkastella yleislakia ja erityislakia koskevan soveltamisperiaatteen valossa. Erityislaki syrjäyttää yleislain -periaatteen mukaisesti esitutkintalain sääntelyä sovelletaan asianosaisjulkisuuden osalta, kun kyse on esitutkintaa koskevien tietojen julkisuudesta. Julkisuuslain sääntely koskee kuitenkin myös esitutkintaa niiltä osin mitä esitutkintalaissa ei ole säädetty. Kun harkitaan asianosaisen oikeutta saada tietoja tai sen rajoittamista, arvioinnissa on otettava huomioon asianosaisen oikeus puolustautua asianmukaisesti tai muuten asianmukaisesti valvoa oikeuttaan oikeudenkäynnissä (ETL 4:15,4). Jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin on voimassa, mitä siitä säädetään YTJulkL:ssa ja OikHallJulkL:ssa (JulkL 11.3 ). Esitutkinnan asianosaisen oikeuteen saada tieto esitutkinnassa esitetystä tai laaditusta asiakirjasta sovelletaan, mitä esitutkintalain 4 luvun 15 :ssä säädetään. Julkisuuslaissa siis viitataan esitutkintalakiin ensisijaisena lakina. Asianosaisella on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tietojen antamisesta on haittaa asian selvittämiselle -perusteella, voidaan rajoittaa asianosaisen oikeutta saada tietoa rikosasiassa. Hänen oikeuttaan saada tietoa voidaan rajoittaa ennen tutkinnan lopettamista, jos tietojen antamisesta on haittaa asian selvittämiselle. Tämä tapahtuu erityislainsäädännön eli esitutkintalain (ETL 4:15,2) perusteella julkisuuslakiin nähden. Asianosaisella on siis oikeus tietojen saamiseen ennen tutkinnan lopettamista huomattavasti aikaisemmin, kuin esitutkinnan päättymisen aikoihin, loppulausuntomenettelyn yhteydessä tai asiaa siirrettäessä syyttäjälle. Asianosaisella on oikeus saada omassa asiassaan tietoa siinä vaiheessa, kun se tutkintaa haittaamatta on mahdollista (ETL 4:15.2). 99 Lapsen edunvalvonnasta eri prosesseissa voit tutustua tarkemmin käsikirjasta Lapsen edunvalvonta lastensuojelu- ja rikosprosessissa, Heikkilä - Rantaeskola - Suikkanen-Malin Julkisuuskäsikirja 109

110 Tätä oikeutta asianosaisella ei kuitenkaan ole ennen tutkinnan lopettamista, jos tietojen antamisesta on haittaa asian selvittämiselle. Esitutkinnan osalta ilmaisun on katsottu tarkoittavan vaikutusta tai mahdollisuutta vaikuttaa rikosprosessin lopputulokseen. Yleinen ja yksityinen etu voi myös rajoittaa asianosaisen oikeutta tiedon saantiin. Asianosaisella ei ole oikeutta saada tietoja, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi (ETL 4:15,3). Esitutkintalaissa ei ole erikseen määritelty lapsen etua asianosaisjulkisuuden rajoittamisperusteena. Tältä osin kyse on yksityisestä edusta, mutta viittaussäännöksen myötä myös julkisuuslain sääntely on sovellettavana. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta asiakirjaan, jos tiedon antaminen olisi vastoin lapsen etua (JulkL k.). Tapaukset voivat liittyä esimerkiksi lastensuojelulain mukaisen ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden ja etujen suojaamiseen. Erittäin tärkeään yksityiseen etuun viittaamalla asianosaisjulkisuus voidaan evätä esitutkinnan päätyttyäkin siihen hetkeen asti, kun asiakirja jätetään tuomioistuimelle. Anonyymi todistelu voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta. Rajoitus on esitutkintalaissa (ETL 4:15,3) viittaussäännöksellä julkisuuslakiin. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta anonyymistä todistamisesta päättämisestä koskevaan hakemukseen tai sen valmisteluun liittyviin asiakirjoihin eikä anonyymin todistajan henkilöllisyyden paljastamista koskevaan asiaan liittyviin asiakirjoihin, eikä näitä asioita koskeviin oikeudenkäyntiasiakirjoihin sisältyviin sellaisiin salassa pidettäviin tietoihin, joiden perusteella anonyymin todistajan tai sellaiseksi vaaditun henkilöllisyys voi paljastua, ellei oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 11 d :stä muuta johdu (JulkL a k.). Oikeudenkännistä rikosasioista annetun lain 5 luvun 11 d :ssä on säädetty anonyymin todistelun tietojen salassapidosta ja julkisuudesta koskien oikeudenkäyntiasiakirjoja. Eri henkilötahojen tietoja voidaan rajoittaa asianosaisjulkisuudelta. Rajoitus on esitutkintalaissa (ETL 4:15,3) viittaussäännöksellä julkisuuslakiin. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta: todistajan (muu kuin anonyymi todistaja), asianomistajan tai asianosaisen; taikka rikosilmoituksen, lastensuojelulain (417/2007) 25 :ssä tarkoitetun ilmoituksen tai muun niihin verrattavan viranomaisen toimenpiteitä edellyttävän ilmoituksen tekijän salassa pidettäviin osoite-, puhelin- ja muihin vastaaviin yhteystietoihin, jos tiedon antaminen vaarantaisi todistajan, asianomistajan tai asianosaisen tai ilmoituksen tekijän turvallisuutta, etuja tai oikeuksia (JulkL k.). Rajoitusperusteella on tavoiteltu useita erilaisia intressejä. Ensinnäkin asianosaisjulkisuuden rajoitus turvaa kohdassa mainittujen henkilöiden turvallisuutta. Yhteystietojen suojaamisella voidaan estää esimerkiksi erilaisia kostouhkauksia vireillä olevassa asiassa. Toiseksi rajoitusperusteella on vaikutuksia erilaisten ilmoitusten tekijöiden suojaamiseen. Lastensuojeluilmoitukset, työturvallisuusilmoitukset ja erilaiset eettiset kanavat ovat hyviä esimerkkejä siitä, missä ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden paljastumista on tärkeä suojata. Ei ole lainkaan poissuljettua, että erilaisten ilmoitusten tekeminen herkistäkin aiheesta saattaa aiheuttaa negatiivisia seurauksia ilmoituksen tekijälle. Asianomistajan ja rikoksen uhrin esittämä pyyntö voi rajoittaa asianosaisjulkisuutta. Rajoitus on esitutkintalaissa (ETL 4:15,3) viittaussäännöksellä julkisuuslakiin. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta asiakirjoihin, jotka sisältävät tietoja esitutkintalain 4 luvun 19 :ssä tarkoitetusta asianomistajan pyynnöstä saada ilmoitus vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta ja vankilasta tai muusta säilytystilasta poistumisesta taikka tietoja mainituista ilmoituksista (JulkL a k.). Asianomistajan turvallisuuden takaamiseksi salassa pidettäviä olisivat siten tiedot asianomistajan pyynnöstä saada vapautumisilmoitus sekä tiedot asianomistajalle tehdyistä vapautumisilmoituksista. Rajoitusperuste liittyy rikosuhridirektiivin voimaansaattamiseen. Direktiivin asettamat velvollisuudet rikosuhrien suojelemiseksi pitävät sisällään myös viranomaisille kuuluvan aktiivisen velvollisuuden 110 Julkisuuskäsikirja

111 ottaa huomioon asianomistajan pyyntö saada ilmoitus tutkintavangin tai vangin vapauttamisesta. Esitutkintaviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava asianomistajalle säädetystä oikeudesta 100 saada ilmoitus vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta ja vankilasta tai muusta säilytystilasta poistumisesta (ETL 4:19) erikseen määriteltyjen rikosten yhteydessä 101. Oikeuteen saada tieto salaisen pakkokeinon käytöstä sovelletaan lisäksi, mitä pakkokeinolaissa (PKL 10:60 ja 10:62) säädetään, ja oikeuteen saada tieto salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä, mitä poliisilaissa (PolL 5:58 ja 5:60) säädetään (ETL 4:15, 5). KHO 2015:15: Asiassa oli KHO:ssa kysymys siitä, oliko A:lla asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella (JulkL 11.1 ) oikeus saada tieto häneen kohdistetun rikostutkinnan yhteydessä pakkokeinoteitse hankituista tietyistä, hallinto-oikeuden valituksenalaisessa päätöksessä yksilöidyistä telekuuntelutallenteista, vaikka hän ei ollut osapuolena telekuuntelussa. A oli vuonna 2010 julkisuuslain nojalla vaatinut KRP:ltä hallintoviranomaisena sen hallussa olevia tallennetietoja sillä perusteella, että hän voisi syytettynä asianmukaisesti puolustautua ja muutoinkin valvoa oikeuksiaan rikosoikeudenkäynnissä. KHO totesi päätöksessään, että julkisuuslain 11 :n 3 momentin mukaan rikosasian asianosaisen oikeudesta saada tieto oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvasta asiakirjasta säädettiin YTJulkL:ssa. Tämän lain 28 :n mukaan asiakirjan julkisuus ratkaistiin asiaa käsittelevässä yleisessä tuomioistuimessa lainkäyttöratkaisuna. Jos puheena olevaa asiakirjaa ei ollut otettu esitutkintapöytäkirjaan, eikä sitä ollut muutenkaan toimitettu tuomioistuimelle, se ei sisältynyt oikeudenkäyntiaineistoon. Tällöin rikosasian asianosaisen tiedonsaantioikeus ei tullut ratkaistavaksi YTJulkL:n nojalla. Arvioitaessa A:n oikeutta saada esitutkintapöytäkirjaan ja oikeudenkäyntiaineistoon sisältymättömiä telekuuntelutallenteita haltuunsa julkisuuslain 11 :n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena oli otettava huomioon Suomen perustuslain 10 :ssä säädettyyn yksityiselämän suojaan kuuluva puhelun ja muun luottamuksellisen viestin loukkaamattomuus. Vaikka tutkintamenettelyssä kertyneen aineiston merkityksen arvioimista ei lähtökohtaisesti tulisi jättää pelkästään virkavastuulla toimivien tutkintaja syyttäjäviranomaisten asiaksi, muiden tahojen yksityisyyden suojan turvaaminen esti sellaisen julkisuuslain 11 :n 1 momentin tulkinnan, että rikosasiakokonaisuudessa epäiltynä tai syytettynä oleva voisi asianosaisena saada kaiken, mahdollisesti hänen asiaansa täysin liittymättömän, telekuunteluaineiston arvioidakseen sen merkitystä oman puolustuksensa kannalta. Mainittua yksityisyyden suojaan puuttumista ei riittävästi poistanut mahdollisuus kieltää asianosaista ilmaisemasta saamaansa salaista tietoa ulkopuolisille. Julkisuuslaissa tarkoitetun asiakirjapyynnön käsittelyn yhteydessä hallintoviranomaisessa ei myöskään voitu täsmällisesti arvioida yksittäisen asiakirjan merkitystä rikosasian oikeudenkäynnissä. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti rikosasiassa toteutui syytetyn oikeudella saada tieto koko oikeudenkäyntiaineistosta ja viime kädessä asiakirjan 100 Tästä oikeudesta on säädetty vankeuslain (767/2005) 19 luvun 4 :n 2 momentissa, tutkintavankeuslain (768/2005) 16 luvun 1 :n 2 momentissa ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) 16 luvun 2 :n 2 momentissa. 101 Tällainen oikeus on, kun tutkittavana on raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, tappo, murha, surma, törkeä pahoinpitely, törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu, törkeä kotirauhan rikkominen, törkeä vapaudenriisto, ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa, panttivangin ottaminen, panttivangin ottamisen valmistelu, vainoaminen, törkeä ryöstö tai törkeän ryöstön valmistelu taikka sellaisen rikoksen yritys tai osallisuus sellaiseen rikokseen. Julkisuuskäsikirja 111

112 editiovelvollisuudella, josta määräsi rikosasiaa käsittelevä tuomioistuin. KHO hylkäsi A:n valituksen Tietojen luovuttaminen rikosasiassa vakuutusyhtiölle Vakuutusyhtiöllä on oikeus tietojen saamiseen tilanteessa, jossa vakuutusyhtiöllä on rikosasiassa asianosaisen asema. Useimmiten kyse on vakuutusyhtiöllä olevasta takautumisoikeudesta, jonka perusteella vakuutusyhtiö perii rikoksella aiheutetun vahingon saatavaa rikoksentekijältä. Vakuutusyhtiön voidaan katsoa olevan asianomistajalta siirtyvän oikeuden haltija ja omaa esitutkintalain muun asianosaisen aseman tässä tilanteessa. Pääsääntöisesti vakuutusyhtiö saa näin asianosaisaseman myötä asianosaisjulkisuuden mukaiset oikeudet rikosasiassa. Tietojen luovuttaminen vakuutusyhtiöille voi perustua asianosaisjulkisuuden lisäksi vakuutussopimuksia koskevaan erityislainsäädäntöön ja niissä oleviin tiedonsaantioikeussäännöksiin. Sääntelyllä mahdollistetaan tietojen antaminen vakuutusyhtiöille salassapitosäännösten estämättä vahinkoasian käsittelyä varten. Tietojen antaminen voi kuitenkin edellyttää tarpeellisuus- ja välttämättömyysharkintaa. Vakuutusyhtiöillä ei siten ole asiasta riippuen oikeutta saada kaikkea tietoa, vaan ainoastaan välttämätön ja tarpeellinen tieto. Tietoa antaessa on olennaista selvittää vakuutusyhtiön prosessuaalinen asema esitutkinnassa, koska tällä on merkitystä tiedonsaantioikeuden laajuuteen. Vakuutusyhtiöt eivät välttämättä aina tuo tietopyynnöissään ilmi tiedonsaantioikeuden perustetta. Tämän vuoksi viranomaisen on tunnettava julkisuutta ja salassapitoa koskeva lainsäädäntö, kun se luovuttaa tietoa vakuutusyhtiöille. Esimerkiksi liikennevakuutusyhtiö on hyvin usein rikosasiassa asianosainen tai pyytää muuten rikosasian tietoja vahinkoasian käsittelyä varten. Tällöin liikennevakuutusyhtiöiden tiedonsaanti perustuu liikennevakuutuslain (460/2016) 82 :ään tai asianosaisjulkisuutta koskeviin säännöksiin. Liikennevakuutuslain 82 :n mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus salassapitovelvollisuutta ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada muun muassa viranomaisilta ja muulta taholta, johon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia sovelletaan, tiedot vahinkoa kärsineen tai korvaukseen oikeutetun työsuhteista, yrittäjätyöstä ja ansioista, hänelle maksetuista etuuksista sekä muista näihin verrattavista seikoista. Vastaavia säännöksiä on työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 252 :ssä ja ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain (81/1998) 24 :ssä. Lisäksi esitutkintapöytäkirjan laadintavaiheessa tulee arvioida, onko vakuutusyhtiö suuressa kokonaisuudessa vain yhdessä rikosasiassa asianosaisena, ja miten tämä vaikuttaa esitutkintapöytäkirjojen laatimiseen Tietojen antamisesta päättäminen, kun pyyntö asianosaisjulkisuuden perusteella Asianosaisjulkisuuden perusteella oikeus saada tietoja omassa asiassaan on laaja, kuten edellä asianosaisjulkisuutta ja sen rajoittamista koskevissa luvuissa on ilmennyt. Mikäli asianosaisjulkisuuden rajoittamiseen on peruste, asiasta on tehtävä esitutkintapäätös (ETL 11:1). Kun asianosaisjulkisuuden rajoittaminen on tarpeen, kysymyksessä on tilanne, joka voi vaikuttaa asianosaisen etuihin ja oikeuksiin. Siksi esitutkintapäätöksen tekeminen on välttämätöntä. Päätöksestä on ilmettävä tietyt asiat 102, mutta perusteluissa ei voida yleensä yksityiskohtaisesti avata syytä, miksi tietojen antaminen ei ole mahdollista. Tämä johtuu siitä, että perusteen liiallinen avaaminen 102 Esitutkintapäätöksestä on ilmettävä:1) päätöksen tehnyt viranomainen ja 2) päätöksen tekemisen ajankohta, 3) asianosaiset, 4) asia, 5) päätöksen perustelut ja sovelletut säännökset, 6) päätöksen sisältö ja 7) lisätietoja antavan esitutkintavirkamiehen yhteystiedot (ETL 11:2). 112 Julkisuuskäsikirja

113 yleensä antaa tiedon asiasta, joka tässä vaiheessa esitutkintaa on vielä salassa pidettävä. Esitutkintapäätöksen perusteluja kirjoitettaessa onkin arvioitava, mitä tietoja siinä vaiheessa asianosaiselle voidaan antaa. Tutkinnan vaarantumisen lakattua asianosaisella on oikeus tietoon, ja silloin tiedot annetaan asianosaiselle. Huomion arvoista on, että asianosaisjulkisuutta edellä kuvatulla tavalla rajoitettaessa ei ole kysymys tiedonsaantia koskevasta ratkaisusta, vaan määräaikaisesta tutkinnan turvaavasta esitutkintapäätöksestä. Vasta siinä tilanteessa, että tietoja ei anneta asianosaiselle lainkaan, on kysymys tiedonsaantipyyntöön tehtävästä ratkaisusta. Silloin asianosaiselle on ilmoitettava oikeudesta saattaa viranomaisen ratkaistavaksi ja asian käsittelyn maksuista. Esitutkintapäätöksestä ei voi valittaa, mutta siitä voi kannella, kuten muustakin viranomaistoiminnasta. Esitutkintalain 9 luvun 7 :n mukaan esitutkinta-asiakirjojen julkisuudesta säädetään julkisuuslaissa, jolla viitataan ensinnäkin esitutkinta- ja syyteharkinta-aineiston yleiseen salassapitoon (JulkL k.) ja toisaalta muuhun mahdolliseen salassapitoon. Asianosaisjulkisuuden osalta sovelletaan, mitä säädetään esitutkintalain 4 luvun 15 :ssä. Viimeksi mainitussa lainkohdassa säädetään asianosaisen oikeudesta saada tietoja esitutkinnasta sekä tiedonsaannin rajoittamisesta. Pykälän 6 momentin mukaan kuitenkin asianosaisen oikeuteen saada tieto esitutkinta-aineistosta sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Tämä tarkoittaa, että myös esitutkintaa koskeviin tietopyyntöihin sovelletaan julkisuuslain mukaista menettelyä koskevia säännöksiä. Tämä koskee myös oikeusturvakeinoja kuten valitusta. Asianosaisella on oikeus saattaa tietopyyntöä koskeva asia viranomaisen päätettäväksi siten kuin alaluvussa otsikolla Tietojen antamisesta päättäminen on kerrottu. Käytännössä asianosaisen tietopyyntö voi olla ratkaistavana sekä rikosprosessissa että hallinto-oikeudellisessa prosessissa. Niissä tilanteissa, joissa kysymys on pelkästään tutkinnan turvaavasta tietojen antamisen epäämisestä, tietojen antaminen esitutkinnan sen salliessa poistaa tarpeen valittaa asiasta. Mikäli kysymys on aineistosta, jota ei ole liitetty esitutkintapöytäkirjaan, vaan jätetty sen ulkopuolelle, asianosainen voi vaatia tietoa kahdessa erillisessä prosessissa. Rikosprosessissa asianosainen voi tehdä käräjäoikeusvaiheessa editiovaatimuksen tietojen antamisesta. Käräjäoikeuden pyyntöön antama myönteinen ratkaisu velvoittaa antamaan tiedot rikosasiassa asianosaiselle. Tällöin kysymys on asianosaisjulkisuuden määrittämisestä rikosasiassa ja tietojen tarpeellisuudesta asianosaisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiseksi. Samaan aikaan voi hallinto-oikeudellisessa prosessissa olla käsiteltävänä sama asia ja siellä tietojen antamista arvioidaan julkisuuslainsäädännön näkökulmasta ensin hallinto-oikeudessa ja mahdollisesti myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Myös esitutkintapöytäkirjasta pois jätettyä asian tutkintaan vaikuttavaa tai siihen liittyvää aineistoa on pidetty vain asianosaisjulkisena. 103 Tällainen aineisto saattaa jäädä myös asianosaisjulkisuuden ulkopuolelle, mikäli tieto ei täytä edellytystä voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn HE 89/1981 s. 5. Perusteluissa todetaan, että vaikeasti selvitettävien rikosten esitutkinnassa joudutaan usein suorittamaan laajoja tutkimuksia, jotka osoittautuvat myöhemmin asian kannalta merkityksettömiksi. Tässä yhteydessä voidaan joutua kuulustelemaan useita henkilöitä, joilla ei ole osuutta itse rikosasiaan. Jo pelkkä tieto, että henkilö on ollut kuulusteluissa, voi aiheuttaa kielteistä leimautumista. Tällainen tieto on siten salassa pidettävää tietoa julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdan perusteella. 104 Ratkaisuissa KHO (T 1429) ja (T 4519) on arvioitu asianosaisjulkisuuden sisältöä suhteessa esitutkintamateriaalin ulkopuolelle jätettyyn aineistoon. Julkisuuskäsikirja 113

114 13.3. YLEISÖJULKISUUS RIKOSASIASSA MUITA KUIN ASIANOSAISIA KOSKEVANA Rikosasian yleisöjulkisuuden piiriin kuuluvat kaikki sellaiset tahot, jotka eivät kuulu asianosaisten piiriin. Rikosasiassa hyvin usein kuulustellut todistajat kuuluvat yleisöjulkisuuden piiriin. Muita yleisöjulkisuuden piiriin kuuluvia ovat tiedotusvälineet, rikosasioista kiinnostuneet ja esimerkiksi opiskelijat. Esitutkintalaissa ei ole erikseen määritelty yleisöjulkisuutta, joten yleisöjulkisuuden sisältö määrittyy julkisuuslain perusteella. Viranomaisten asiakirjat, ja niissä olevat tiedot ovat julkisia, jollei julkisuuslaissa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä (JulkL 1, 22 ja 23 ). Yleisöjulkisuutta ei voi rajoittaa, vaan sen reunaehdot määräytyvät salassapitosäännösten mukaisena. Asiakirjojen ja tietojen salassa pidettävyyttä on käsitelty käsikirjan alaluvussa 1.6. Poliisin toiminnan asiakirjat ja ylipäätään poliisin toiminnassa olevat tiedot ovat julkisia, ellei niiden osalta ole olemassa jotakin julkisuutta rajoittavaa sääntelyä. Esitutkintapöytäkirja liitteineen tulee aikanaan yleisöjulkiseksi, ellei siihen sisälly jollakin perusteella salassa pidettävää tietoa. Yleisöjulkisuuden perusteella ei ole oikeutta salassa pidettävään tietoon. Kaikkea aineistoa ei kuitenkaan liitetä esitutkintapöytäkirjaan, vaan se jää säilytettäväksi ns. muuna materiaalina. Tämäkin aineisto tulee samalla tavalla yleisöjulkiseksi kuin esitutkintapöytäkirja, ellei siihen sisälly jollakin perusteella salassa pidettävää tietoa. Arvioitaessa tiedon merkityksellisyyttä tulee myös huomioida, että esitutkintapöytäkirjaan otetaan sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet tasapuolisuusperiaatetta noudattaen (ETL 4:1). Lisäksi esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jota ei ole otettu esitutkintapöytäkirjaan tulee tehdä merkintä pöytäkirjaan (ETL 9:6). Näin asianosaiset pystyvät varmistumaan, että heillä on sama käsitys aineiston tarpeettomuudesta kuin poliisilla. Kysymys on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruslähtökohdista, jotta yksittäisen virkamiehen ratkaisut on jälkikäteen tarkistettavissa. Erityisen epätoivottava on tilanne, että esitutkintapöytäkirjasta on jätetty pois rikoksesta epäiltyä vastaan puhuva aineisto ilman asianmukaisesta merkintää pois jättämisestä. Tällöin asianosaisella ei ole mitään mahdollisuutta saada tietoa aineistosta. Tutkinnan aikana syntyneet muistiot, sarjoituskaaviot, vihjetietolaput ja muut vastaavat tutkinnan omaan käyttöön laaditut asiakirjat tai poliisin rekistereihin tehdyt merkinnät jäävät pääsääntöisesti julkisuuslain 5 :n 3 momentin mukaan lain soveltamisalan ulkopuolelle tai ovat julkisuuslain 24 :n 1 momentin 4 tai 5 kohdassa tarkoitettuja salassa pidettäviä asiakirjoja. Tietopyyntöjä on käsitelty julkisuuskäsikirjan alaluvussa otsikolla Tietojen antamisesta päättäminen ESITUTKINTA-AINEISTOA KOSKEVASTA SALASSAPITOSÄÄNTELYSTÄ Esitutkinta-aineiston yleisestä salassapidosta Esitutkinta-aineiston ja syyteharkinta-aineiston salassapitoa koskee sama salassapitosääntely. Tässä käsikirjassa käsitellään johdonmukaisesti vain esitutkinta-aineiston salassapitoa, mutta sama sääntely koskee myös syyteharkinta-aineistoa. Esitutkinta-asiakirjojen salassa pidon perusperiaatteet määräytyvät julkisuuslain perusteella (JulkL k., ETL 9:7). Säännös koskee esitutkintaviranomaiselle tehtyjä ilmoituksia rikoksesta, esitutkintaa varten saatuja ja laadittuja asiakirjoja sekä haastehakemusta, haastetta ja siihen annettua vastausta. Esitutkinta- ja syyteharkinta-aineistoa koskee yleinen salassapitosääntely, jonka mukaan esitutkinta-asiakirjat on pidettävä salassa, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa tai siihen saakka, kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen. Esitutkinta-asiakirja on pidettävä salassa siitä 114 Julkisuuskäsikirja

115 riippumatta, minkä viranomaisen hallussa se on. 105 Tämän yleisen salassapidon lisäksi sama aineisto voi olla salassa pidettävää myös muun salassapitosääntelyn perusteella. Tämä salassapito ei poistu, vaikka prosessin etenemiseen liittyvä vaihe on edellä kerrotulla tavalla saavutettu. 106 Asian katsotaan olleen esillä oikeudessa, kun valmisteluistunto, tai jollei sitä pidetä, pääkäsittely on alkanut. Tosin vangitsemisvaatimus ja muut pakkokeinoja koskevat asiat käsitellään tuomioistuimessa jo esitutkinnan aikana. Samoin tuomioistuin voi esitutkintalain 7 luvun 9 :n tarkoitetuissa tapauksissa (todistajan kuulustelu tuomioistuimessa) ottaa jo esitutkinnan aikana todisteita vastaan. Tällainen asian tuomioistuimessa esillä oleminen esitutkinnan aikana tekee kyseistä oikeudenkäyntiä varten valmistetut asiakirjat yleisöjulkisiksi, jollei niitä määrätä salaisiksi oikeudenkäyntiä koskevan YTJulkL:n nojalla. Tämä on yleensä tarpeen, koska pääasian tutkinta on vielä esitutkinnassa kesken. Muilta osin tällä esitutkinnan aikana tapahtuneella asian esillä olemisella tuomioistuimessa ei ole vaikutusta pääasian julkiseksi tulemiseen. Syyttäjän päätös olla syyttämättä asiassa aiheuttaa sen, että asiakirjat tulevat julkiseksi tästä ajankohdasta lukien lukuun ottamatta aineistoon mahdollisesti sisältyviä edelleen jollakin muulla perusteella salassa pidettäviä tietoja. Syyttäjän päätös olla syyttämättä voi olla joko päätös olla nostamatta syytettä tai päätös toimenpiteistä luopumisesta. Esitutkintaviranomainen voi lopettaa esitutkinnan viemättä asiaa syyteharkintaan esitutkintalain 3 ja 10 luvun perusteella. Tällöin esitutkinta-asiakirjojen salassapito päättyy lähtökohtaisesti, kun asian käsittelyn lopettamisesta on tehty päätös esitutkinnassa. Esitutkinnan rajoittamisratkaisu (ETL 3:10) merkitsee sitä, että, julkisuuslain 24 :n 1 momentin 3 kohdassa olevan salassapitosäännöksen vaikutus päättyy. Asiakirjat tulevat yleisöjulkisiksi, ellei niiden sisältö ole sellainen, että se edellyttää salassapidon jatkamista jonkun muun salassapitosäännöksen nojalla. Esitutkinnan keskeytyspäätös poliisin tekemänä (ETL 3:13) ei päätä asiakirjojen salassapitoa. Päätöksellä ei ole vaikutusta asiakirjojen salassapitoon. Näytön puutteessa keskeytynyt esitutkinta päättyy syyteoikeuden vanhentumiseen. Asiakirjat ovat siihen asti salassa pidettäviä. Sen jälkeen salassapito voi perustua vain muuhun laissa säädettyyn salassapitoperusteeseen Esitutkinta-aineisto itsenäisenä tai osana toisessa rikosasiassa Esitutkintaviranomainen tekee esitutkinta-aineistoa koskevan ratkaisun itsenäisesti huomioiden julkisuuslain sääntelyn. Julkisuuslain 22 :n mukaan esitutkintaviranomaisen on huomioitava julkisuuslain ja muun lainsäädännön salassapitosääntely. Lisäksi esitutkintaviranomaisen on huomioitava, jos toinen viranomainen on lain nojalla määrännyt aineiston salassa pidettäväksi. Tämä tarkoittaa yleisimmin, että käräjäoikeus on määrännyt aineiston salassapidosta oikeudenkäyntijulkisuuslain perusteella. Siksi esitutkinta- ja syyteharkinta-aineistoa koskevassa salassapitokohdassa on yhtenä vahinkoedellytyslausekkeen salassapidon edellytyksenä, jollei ole ilmeistä ettei tiedon antaminen estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäyntijulkisuuslain perusteella. Vielä esitutkintaviranomaisen salassapitovelvollisuus voi perustua siihen, että aineisto sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Esitutkintaviranomaisen salassapitoarviointi perustuu edelleen vain julkisuuslain sääntelyyn, vaikka esitutkinta- ja syyteharkinta-aineiston yleinen salassapito on päättynyt. 105 HE 30/1998 vp s HE 30/1998 vp s. 90, jossa todetaan, että vaikka esitutkinta-asiakirjojen salassapito julkisuuslain 24 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan loppuu esimerkiksi syyttämättäjättämispäätökseen tai asian esillä oloon oikeudessa, aineistoon voi tästä huolimatta sisältyä mm. yksityiselämää koskevia arkaluonteisia tietoja. Julkisuuskäsikirja 115

116 Esitutkinta-aineisto voi olla itsenäinen tai kuulua olennaisena osana toiseen rikosasiaan. Kysymyksessä on esitutkinta-aineiston asiallinen yhteys ja kokonaisuus. Nämä rikosasiat eivät kuitenkaan välttämättä etene samanaikaisesti rikosprosessissa. Silloin myöhemmin prosessissa olevan asian käsittelyn asianmukaisuus tulee myös turvata siten, ettei ensin julkiseen vaiheeseen edenneen asian myötä anneta julkisuuteen vielä salassa pidettäviä tietoja. Kuten alla olevasta KHO T 166 ratkaisusta ilmenee, esitutkinta-aineisto on julkista, ellei se ole salassa pidettävää jollakin muulla perusteella. Kun asian käsittely jatkuu osan aineiston osalta, salassapito on edelleen käsillä, kuten EOA 152/4/04 ilmenee. KHO T 166: Tapauksessa esitutkinta-aineisto oli saavuttanut yleisen salassapitosäännöksen ajallisen rajan (KäO:n valmisteluistunto), eikä salassapitoa tällä perusteella enää ollut. Asiakirjat eivät olleet sisältäneet julkisuuslain tai minkään muunkaan lain nojalla salassa pidettäviä tietoja. Ne olivat siten julkisia ja ne oli oikeus saada yleisöjulkisuuden perusteella. EOA 152/4/04: Vaikka esitutkinta-asiakirjojen salassapito loppuu esimerkiksi syyttämättäjättämispäätökseen tai asian esilläoloon oikeudessa, aineistoon voi tästä huolimatta sisältyä mm. yksityiselämää koskeva arkaluonteisia tietoja. Lisäksi esitutkintaaineisto voi olla kiinteässä yhteydessä sellaiseen esitutkinta-aineistoon, jonka osalta syyte on päätetty nostaa, jolloin asian käsittely jatkuu tuomioistuimessa. Esitutkintapöytäkirjan eri osioiden, kuten esimerkiksi liitteenä olevien kirjallisten todistusten sekä kuulustelujen, tiedot ovat usein yhteneviä. Samaa tietoa käsitellään yleensä sekä kuulusteluissa että muualla esitutkintapöytäkirjassa. Esitutkinta-aineistossa käsitellään tunnusmerkistön mukaista tekoa monesta eri näkökulmasta. Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti (ETL 4:1). Tämä tarkoittaa, että samaa tietoa voidaan arvioida eri kuulusteltavien taholta (epäilty, asianomistaja ja todistaja) sekä kirjallisissa lausunnoissa asiantuntijoiden taholta. Riippumatta siitä, missä tietoa käsitellään esitutkintapöytäkirjassa, se tulisi merkitä salassa pidettäväksi jokaisessa eri paikassa, mikäli tieto kuuluu salassapitosääntelyn piiriin. Salassapito määrittyy tiedon sisällön perusteella ja tältä osin salassapitomerkintöjen tekemisessä tulee olla johdonmukainen. Esitutkinta-aineiston osajulkisuuden merkitystä tietojen antamisessa yleisöjulkisuuden perusteella, on käsitelty käsikirjan yleisessä osassa, alaluvussa Yleisöjulkisuuden perusteella annettavan julkisen esitutkinta-aineiston tulee säilyä ymmärrettävänä kokonaisuutena salassa pidettävän osuuden jäädessä pois aineistosta, muutoin sitä ei tule antaa laisinkaan. Tosin tämä on hyvin epätodennäköistä koko esitutkinta-aineistoin osalta Tietojen antaminen esitutkinta-aineistosta ennen salassapidon päättymistä Esitutkinta-asiakirjojen salassapito ei kuitenkaan ole ehdotonta, vaan se sisältää salassapito-olettama ehdon. Säännöksessä käytetyn vahinkoedellytyslausekkeen mukaan esitutkinta-asiakirjojen olettamana on salassa pidettävyys. Esitutkintaviranomainen, syyttäjä tai tuomioistuin voi antaa tietoja salassa pidettävästä esitutkinta-asiakirjasta, jos on ilmeistä, ettei tietojen antaminen vaaranna: 1. rikoksen selvittämistä, 2. tutkinnan tarkoituksen toteutumista, 3. ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä taikka 4. estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaan. Tässä arvioinnissa tietoja antavan tahon tulee arvioida, ettei tietojen antaminen vaaranna mitään mainituista kohdasta. Jos yhdenkin kohdan intressi vaarantuu, tietojen antaminen ei ole mahdollista. Salassapito-olettaman mukainen tietojen antaminen on yhdenmukainen esitutkinnasta tiedottamisen kanssa. Tiedottamista käsitellään julkisuuskäsikirjassa omassa yhteydessään alaluvussa Julkisuuskäsikirja

117 Esitutkintalaissa (3:6 ) on säädetty poikkeus salassapitoon, jonka mukaan tutkinnanjohtajalla on velvollisuus tai harkintansa mukaan oikeus ilmoittaa rikosasian vireille tulosta virkamiehen esimiehelle. Tutkinnanjohtajan on ilmoitettava esitutkinnan aloittamisesta virkamiehen esimiehelle mahdollisia virkamiesoikeudellisia toimenpiteitä varten, jos virkamiestä epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Lisäksi tutkinnanjohtajalla on myös mahdollisuus, eli oikeus, ilmoittaa myös virkamiehen tekemäksi epäillyn muun rikoksen esitutkinnan aloittamisesta, jos tutkittavana oleva rikos on sellainen, että sillä voidaan olettaa olevan merkitystä virkatehtävien suorittamisen kannalta Tietojen salassapidon suhde tietojen antamisen tapaan Lisäksi tietojen antamisesta ylipäätään tulee erottaa tietojen antamisen tapa. Vaikka tietoa pyytävällä ja yleensä asianosaisella on oikeus saada tieto esitutkinta-aineistosta, tiedon antamisen tapaa voidaan rajoittaa. Tällöin kysymys ei ole siitä, etteikö henkilöllä olisi oikeus tietoon. Asianosaisella on oikeus saada tieto myös salassa pidettävästä tiedosta, mutta tiedon antamisen tapaa voidaan rajoittaa. Rikosasiassa käytetään usein näyttönä erilaisia tallenteita. Nämä tallenteet voivat olla hätäkeskusnauhoitteita, kuulustelujen tallenteita jne. Ääni- ja kuvatallenteesta tieto voidaan antaa vain luovuttamalla tallenne esitutkintaviranomaisen luona nähtäväksi, jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa, että tiedon antaminen muulla tavoin voisi johtaa tallenteessa esiintyvän henkilön yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Tämä säännellään esitutkintalaissa (ETL 9:7). Näitä tilanteita ovat esimerkiksi tallenteella olevan henkilön yksityisyyden suojaa loukkaavat tilanteet, joissa on kuvattuna uhrin pahoinpitelyvammat tai häneen kohdistuva muunlainen henkilöön kohdistuva rikos. Esimerkiksi kunnianloukkaus on voitu toteuttaa siten, että se on kuultavissa ja nähtävissä digitaalisessa muodossa. Samoin erilaiset lapsiin kohdistuvat rikokset ovat jo uhrin iän perusteella hänen yksityisyyttään loukkaavia. Näihin rikoksiin liittyvät todisteet lapsen seksuaalisesta hyväksikäyttämisestä ja lapsen kuuleminen tallenteelle kuuluvat tähän ryhmään Tiedottaminen rikostutkinnasta esitutkinnan aikana Julkisuuslain 20 :n 1 momentti asettaa viranomaiselle velvollisuuden avoimuuteen. Säännöksen mukaan viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja tässä tarkoituksessa tarvittaessa laadittava oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä tietoaineistoja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan. Tässä julkisuuslainsäädännön tavoitteena viranomaisen toiminnan avoimuus tarkoittaa ilmiöön liittyvää tiedottamista, ei yksittäisestä rikosasiasta tiedottamista. Esitutkinnasta tiedottaminen onkin yksi osa avointa viranomaistoimintaa, mutta myös poikkeuksellista sellaista. Esitutkintaviranomaisella ei ole missään tilanteessa tiedotusvelvollisuutta, kuten esitutkintalain lainvalmistelutöissä selkeästi todetaan. 107 Tiedottamisessa useampi oikeushyvä ja oikeusperiaate joutuvat keskenään vastakkain. Viranomaistoiminnassa julkisuus on lähtökohta, mutta esitutkinnassa tulee ottaa huomioon asianosaisten yksityiselämän sekä muiden intressien suoja, kuten esimerkiksi liiketoimintaan liittyvät intressit. Esitutkinnassa on myös ensiarvoisen tärkeää huomioida syyttömyysolettama rikoksesta epäiltyä on esitutkinnassa kohdeltava syyttömänä. Tiedottamisessa ei tule myöskään unohtaa sananvapautta ja siihen kuuluvaa vapaata ajatuksenvaihtoa, silloin kun se muut perusoikeudet huomioon ottaen on mahdollista. Tiedottamisessa on otettava huomioon myös esitutkintaperiaatteet, joista on säädetty 107 HE 222/2010 vp s Julkisuuskäsikirja 117

118 esitutkintalain 4 luvussa, sekä erikseen säännöksessä viitatulla tavalla julkisuuslain asettamat rajoitukset tietojen antamiselle. Esitutkinnasta tiedottamisesta säädetään esitutkintalain 11 luvun 7 :ssä. Ensinnäkin säännöksessä on todettu, millaiset tilanteet voivat aiheuttaa tarpeen tiedottaa (ETL 11:7.1): Asian yhteiskunnallinen merkittävyys Asian herättämä yleinen mielenkiinto Rikoksen selvittäminen Rikoksesta epäillyn tavoittaminen Uuden rikoksen estäminen Rikoksesta aiheutuvan vahingon estäminen Muu vastaava syy Jos tiedottaminen on tarpeen, se on tehtävä tietyllä tavalla. Tältä osin sääntely on ehdottomassa muodossa eli sääntely ei anna virkamiehelle harkintavaltaa (ETL 11:7.1). Tiedottaminen on tehtävä siten, että ketään ei aiheettomasti saateta epäilyksenalaiseksi ja että kenellekään ei tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa tai haittaa. Lisäksi tiedottamisessa on huomioitava esitutkintalain periaatteet ja julkisuuslain salassapitosäännökset. Henkilön nimen tai kuvan saa antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, rikoksesta epäillyn tavoittamiseksi, uuden rikoksen estämiseksi tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämiseksi (ETL 11:7.2). Rikoksen selvittäminen, rikoksesta epäillyn tavoittaminen, uuden rikoksen estäminen, rikoksesta aiheutuvan vahingon estäminen ja muu vastaava syy ovat selkeästi rikoksen selvittämiseen liittyviä tiedottamisen perusteita. Asian yhteiskunnallinen merkitys ja asian herättämä yleinen mielenkiinto saavat perusteen yleensä poliisin ulkopuolelta. Poliisin ei tulisikaan omalla tiedottamisellaan olla alkusyy yhteiskunnallisen mielenkiinnon tai yleisen mielenkiinnon herättämiselle. Näitä perusteita soveltaessaan poliisin lähtökohtana on säännöksessä todetulla tavalla syyttömyysolettama, kielto antaa julkisuuteen salassa pidettävää tietoa ja kielto olla aiheuttamatta kenellekään tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Yhteiskunnallista merkitystä rikoksella saattaa olla epäillyn merkittävän aseman kautta tai sen vuoksi, että rikoksen vaikutukset ulottuvat laajalle. 108 Henkilön nimen tai kuvan saa kuitenkin antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, epäillyn tavoittamiseksi tai uuden rikoksen tai rikosvahingon estämiseksi. Yhteiskunnallista merkitystä ei siis ole välttämättä sellaisessa tilanteessa, jossa rikos on erikoinen tai harvinainen. Toisaalta tällaisessa tilanteessa voi olla hyvinkin perusteet kertoa, jos ennakoidaan esimerkiksi ilmiötä. Pidättyväinen linja esitutkinnassa tiedottamisessa on kuitenkin oikea ratkaisu, mikäli tunnistetaan mahdollisuus, että oikeudessa asia käsitellään yleisön läsnä olematta ja oikeudenkäyntiaineisto määrätään salassa pidettäväksi. Yksittäisen rikosasian yhteiskunnallisen merkittävyyden arviointi tapahtuu rikosasiassa viime kädessä poliisin toimesta. Merkittävyyden arviointiin vaikuttaa kuitenkin myös se, miltä asia vaikuttaa ulospäin. Asian käsittely muiden toimesta julkisuudessa vaikuttaa myös sen arviointiin, onko käsillä tarve tiedottaa asian herättämän yleisen mielenkiinnon takia. Yleinen mielenkiinto voi kohdistua esimerkiksi julkisella paikalla tapahtuneeseen rikokseen, jolla on lukuisia silminnäkijöitä. Näissä 108 HE 222/2010 vp, s Julkisuuskäsikirja

119 arvioinnissa poliisin tulee myös huomioida esitutkinnan asema rikosasiaa valmistelevana tahona oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita noudattaen. Ulkoisesta tiedottamisesta tulee erottaa sisäinen viestintä viranomaisten välillä, ja varmistua tästä tiedonkulusta. Samoin informaatiovaikuttaminen (esimerkiksi hybridi ja ääriliikkeiden toimesta) tai sen uhka voi vaikuttaa tiedottamisen. Näissä tilanteissa tulee erityisesti muistaa, että esitutkinnan aikainen erilainen tiedottaminen ja asian käsittely vaillinaisin tiedoin voi vaikuttaa rikosasian aineellisen totuuden tavoitteluun. Poliisin on ryhdyttävä kuitenkin välittömästi tehostettuun sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, kun esille tulleista seikoista voidaan päätellä, että jokin poliisin tilanne on muodostumassa vaativaksi tai on odotettavissa jonkin tapahtuman saavan erityistä huomiota. Poliisin on samalla huolehdittava siitä, etteivät puutteelliset, väärät tai harhaanjohtavat tiedot kärjistä tilannetta. Tiedonsaannin tarve korostuu, kun ihmiset kokevat turvallisuutensa uhatuksi. Tähän tarpeeseen poliisin on vastattava nopeasti. On huomioitava, että tämän päivän tiedonvälityksessä huhut ja väärät tiedot leviävät kulovalkean tavoin. Poliisin ilmoitus siitä, ettei ole uutta kerrottavaa, saattaa olla tällaisissa tilanteissa yhtä tärkeä tieto kuin uudet tiedot. Viestinnän tehostamisen tarve on arvioitava aina ja kaikissa tilanteissa erikseen. Operatiivisten tilanteiden viestinnässä on huomioitava kuitenkin tutkinnan turvaaminen. Tiedottaminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Edellytyksiä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota esitutkinnan salassapitoon julkisuuslain 24 :n 1 momentin 3 kohdan perusteella, joka edellyttää muun muassa sitä, että tiedon antaminen ei ilman painavaa syytä saa aiheuttaa asiaan osallisille vahinkoa tai kärsimystä (salassapito-olettama). Painavan syyn arvioinnissa olisi merkitystä esitutkintalain 11 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitetuilla seikoilla, kuten asian yhteiskunnallisella merkityksellä tai yleisen mielenkiinnon heräämisellä. Tiedottamisen edellytyksiä on arvioitava silloinkin, vaikka tieto olisi julkista, koska tiedon yleisölle saattaminen saattaa asettaa jonkun aiheettomasti epäilyksenalaiseksi tai aiheuttaa tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa. Tässä arvioinnissa tulee huomioida sekä epäillyn että asianomistajan asemassa olevat tahot. Syyttömyysolettama on luonnollisesti tärkeämpi epäillyn näkökulmasta arvioitaessa. Vahingon ja haitan arviointi on erityisen tärkeä arvioitaessa asiasta tiedottamista sen tahon näkökulmasta, joka on joutunut rikoksen kohteeksi. Tämän lisäksi myös epäillyn näkökulmat on tarpeettoman vahingon ja haitan arvioinnissa huomioitava. Esitutkinnasta tiedottaminen on säädetty tutkinnanjohtajalle ja hänen esimiehilleen sekä heidän määräämilleen muille virkamiehille. Oikeus tietojen antamiseen on myös syyttäjällä esitutkinnan päättymisen jälkeen (ETL 11:7.4). Rikosasioista tiedottaminen on yksi esitutkintayhteistyön piiriin kuuluvista asioista. Siksi syyttäjän näkemyksen huomioiminen jo esitutkinnan aikana on välttämätöntä. Erityisesti oikeudenkäyntiä verrattavan menettelyn siirtymistä liian varhaiseen vaiheeseen rikosprosessia on varottava, mikäli esitutkinnasta tiedotetaan. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää, että epäillyllä on mahdollisuus valmistautua oikeudenkäyntiin asianmukaisesti ennen tuomioistuimessa tapahtuvaa oikeudenkäyntiä. Liian varhainen tiedottaminen voi aiheuttaa, että rikosasiaa käsitellään vajavaisin tiedoin julkisuudessa ja siitä aiheutuu ne seuraamukset, joita tiedottamista koskevassa säännöksessä edellytetään varottavan. Vaitiolovelvollisuus merkitsee kieltoa ilmaista asiakirjan salassa pidettävä sisältö taikka tällaista tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä. Ilmaiseminen merkitsee paitsi tiedon antamista suullisesti, myös asian ilmaisemista kirjallisessa taikka muussa muodossa. Myös passiivisesti tapahtuva salassa pidettävän tiedon paljastaminen ulkopuolisille on laissa tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden vastaista. 109 Poliisin tehtävänä ei myöskään ole yrittää kumota jokaista yleisön keskuudessa 109 EOA 2243/2/15. Julkisuuskäsikirja 119

120 liikkuvaa huhua. 110 Jos tietoja kesken olevasta esitutkinnasta annetaan, tulisi niiden olla oikeita ja täsmällisiä. Viranomaisen näkökulmasta ei myöskään ole merkitystä sillä, miten asianosainen itse käsittelee asiaa. Tältä osin huomion arvoinen on Helsingin HO ratkaisu (R 16/1036) koskien virkasalaisuuden rikkomisesta. Tutkinnanjohtaja oli toimittajien hänelle soittaessa ja tiedustellessa asianomistajaan kohdistuvaa rikosepäilyä koskevan tiedon paikkansapitävyyttä ilmoittanut, että menettelyä tutkittiin virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena, mutta tutkinnanjohtaja oli kieltäytynyt kommentoimasta asiaa laajemmin. Myöhemmin sanomalehden internetsivuilla oli kerrottu poliisin vahvistaneen, että asianomistajaa epäiltiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Hovioikeus totesi, että salassapitosäännökset ovat keskeisiä esitutkintaviranomaisen toimintaa määrittäviä normeja, jotka poliisivirkamiehen tulee tuntea. Poikkeaminen esitutkintaasiakirjojen salassapito-olettamasta edellyttää, että julkisuuslaissa nimenomaisesti säännellyt vahinkoedellytyslausekkeen tarkoittamat seuraukset eivät täyty. Poliisin tehdessä arviota siitä, voidaanko epäillyn nimi julkistaa, ei ratkaisevaa merkitystä voida antaa sille, onko tieto jotain kautta jo julkisuudessa. Uutisen saadessa suuremman painoarvon, kun poliisi vahvistaa sen sisältämän tiedon, poliisin tulee arvioida tiedon paljastamista omaa toimintaansa määrittävien salassapitosäännösten mukaisesti. Tutkinnanjohtajalla ei ollut siten tiedon paljastamiselle lakiin perustuvaa velvollisuutta eikä mitään oikeuttamisperustetta. Tiedon antaminen oli siten oikeudetonta. EOA 175/4/14: Epäiltyä tappoa koskevassa tiedotteessa ei ollut huolehdittu syyttömyysolettamasta, kun tiedotteessa oli epäillystä käytetty koko ajan nimitystä tekijä ja todettu yksiselitteisesti esimerkiksi, että 37-vuotias mies tappoi 29-vuotiaan. EOA 1163/4/13: Tutkinnanjohtajalla ei ollut perusteita vahvistaa tiedotusvälineille epäiltynä olleen henkilön nimeä. EOA 2543/4/12: Tapauksessa oli kysymys seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäillystä henkilöstä julkisuuteen annetuista tiedoista. Epäillystä taltioidun valvontakameran kuvan julkaiseminen Facebook-yhteisöpalvelussa ja yksityiskohtien kuvaaminen epäillyn teon tapahtumista ei ole ollut tarpeen. Samaan tavoitteeseen olisi voitu päästä yleisluonteisemmalla tiedottamisella. EOA 313/4/09: Poliisi oli vahvistanut aseen näköisellä sytyttimellä häiriköineen pojan samaksi henkilöksi, joka oli aikaisemmin aiheuttanut häiriötä ylimääräisen kalapuikon takia. Tämän kalapuikkopoika uutisoinnin vuoksi tunnistaminen oli mahdollista. Toimittajan epäilyt henkilöstä olisi tullut jättää vahvistamatta. EOA 846/4/07: Kantelijan aviomiehen kuolemantapauksesta ei olisi saanut antaa tiedotteessa julkisuuteen salassa pidettäviä tietoja. Tiedot pystyttiin yhdistämään kantelijan aviomieheen olosuhteet ja paikkakunnan koko huomioon ottaen. Lisäksi lähiomaiset saivat tiedot kuolinsyystä tiedotusvälineistä, vaikka heidän olisi tullut saada tieto ennen tiedotteen julkaisemista. Samoin EOA Dnro 467/4/ EOA 846/4/ Julkisuuskäsikirja

121 EOA 2886/4/06: Kysymyksessä ei ole ollut yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, kun kyse oli epäilyistä liiketoiminnassa tehdyistä rikoksista. Tiedottamiseen oikeuttavaa muuta painavaa syytä ei ole ollut, joka olisi kumonnut esitutkintasalaisuuden salassapitoolettaman. Epäilty oli tietojen julkistamisen myötä joutunut irtisanoutumaan osakeyhtiön toimitusjohtajan toimestaan. Epäillystä ei myöskään saa antaa julkisuuteen sellaisia tietoja, joiden perusteella hänet voidaan tunnistaa kuin laissa määritellyissä poikkeustilanteissa Ilmaisukielto asianosaiselle tai muulle esitutkinnassa läsnä olleelle Ilmaisukiellosta säännellään esitutkintalain 11 luvun 5 :ssä. Sen mukaan, jos esitutkinnassa läsnä olevalle ilmaistaan muita kuin häntä itseään tai hänen päämiestään koskevia tutkintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ennestään ole hänen tiedossaan, tutkinnanjohtaja voi kieltää häntä ilmaisemasta niitä sivullisille esitutkinnan aikana. Syyteharkinnan aikana ilmaisukiellosta päättää syyttäjä. Ilmaisukielto voidaan antaa asianosaisen edustajalle ja avustajalle silloinkin, kun hän ei ole ollut läsnä tutkinnassa. Ilmaisukiellon edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitettujen seikkojen ilmitulo esitutkinnan aikana voi vaikeuttaa rikoksen selvittämistä taikka aiheuttaa asianosaiselle tai muulle henkilölle vahinkoa tai haittaa. Kielto voidaan määrätä olemaan voimassa esitutkinnan päättymisen jälkeenkin, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa, taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, tai kun asia on jätetty sikseen, jos seikkojen ilmitulo voi vaikeuttaa muun vielä tutkittavana olevan rikoksen selvittämistä. Ilmaisukielto annetaan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kielto on annettava saajalleen kirjallisena todisteellisesti tiedoksi. Kiellossa on 1) yksilöitävä kiellon kohteena olevat seikat, 2) mainittava kiellon voimassaoloaika ja 3) ilmoitettava kiellon rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta. Ilmaisukielto on viipymättä kumottava ennen määräajan päättymistä, jos sen määräämisen edellytystä ei enää ole. Kiellon saajalle on ilmoitettava kiellon kumoamisesta. Rangaistus ilmaisukiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 :n nojalla, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Ilmaisukielto ei vaikuta julkisuuslain 23 :n 2 momentista aiheutuvaan salassapitovelvollisuuteen (ETL 11:6). Esitutkintaviranomaisen on selostettava kiellon saajalle kiellon ja mainittuun säännökseen perustuvan salassapitovelvollisuuden suhdetta ja salassapitovelvolliselle salassapitovelvollisuuden sisältöä muutenkin, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. EOA 2379/2/14: Ilmaisukielloissa on todettu olevan kehittämisen varaa. Esitutkinnasta tiedottavan viranomaisen tulee arvioida tiedottamisen sisältö ja tapa tavallista tarkemmin silloin, kun asianosaisille ja/tai heidän avustajilleen on määrätty ilmaisukielto. Tämä asetelma on herkkä epäilyille epätasapuolisista mahdollisuuksista kommentoida rikosasiaa julkisuudessa Esitutkinta-aineistoa koskevasta salassapidosta Esitutkinta-aineistossa voi olla moninkertaisesti salassa pidettävää tietoa. Tällöin kyse on siitä, että esitutkinta-aineisto on salassa pidettävää useammalla eri perusteella. Prosessin niin vielä vaatiessa, koko esitutkinta-aineisto on salassa pidettävää, mutta myös seuraavat asiat, jotka monesti pysyvät prosessin vaiheista riippumatta salassa pidettävinä, tulevat arvioitaviksi salassa pidon osalta Asianomistajan henkilöllisyys Asianomistajan henkilöllisyys rikosasiassa on määrättävissä salassa pidettäväksi oikeudenkäyntijulkisuuslain perusteella. Julkisuuslaissa ei ole samanlaista sääntelyä. Esitutkinta-aineiston etenemistä koskeva sääntely (JulkL k.) pitää sisällään kuitenkin kohdan, ettei esitutkinnasta annettavilla tiedoilla saa estää tuomioistuinta määräämästä salassa pidosta. Tällä perusteella esitutkintaviranomaisen tulee pidättyä antamasta rikoksen kohteeksi joutuneen tahon henkilöllisyyttä ilmaisevia tietoja. Julkisuuskäsikirja 121

122 Rikostutkinnan rekisterit, henkilötuntomerkkitiedot ja tunnisteet Rikostutkinnan rekisterit, henkilötuntomerkkitiedot ja tunnisteet ovat julkisuuslain 24 :n 1 momentin 4 kohdan säännöksen perusteella salassa pidettäviä. Säännös määrää nimenomaisesti salassa pidettäviksi poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitämät rekisterit ja rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset. Säännöksen tarkoittamia, ehdottoman salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia osarekistereitä ovat poliisiasiain tietojärjestelmän tuntomerkkitiedot ja tekotapatiedot, muut luokittelutiedot ja työturvallisuustiedot sekä muun muassa epäiltyjen tietojärjestelmä. Näitä tietoja siis ei koske edes asianosaisjulkisuus ja niiden tietosuojalainsäädännön mukaisesta tarkastusoikeudesta on säädetty erikseen. Poliisiasiain tietojärjestelmän muut tietoryhmät sisältävät asiakirjoja, joiden salassapito määräytyy julkisuuslain 24 :n 1 momentin muiden kuin 4 kohdan mukaisesti (mm. kohdat 3, 5, 20, 23, 24, 26, 31, 32). 111 Vaikka poliisiasiain tietojärjestelmä kokonaisuudessaan ei ole julkisuuslain tarkoittama salassa pidettävä rekisteri, se on poliisin henkilötietolain mukaisesti käyttötarkoitukseltaan rajattu ja siitä tietoja luovutetaan vain rekisterinpitäjän luvalla muille viranomaisille. Jos poliisiasiain tietojärjestelmästä pyydetään julkiseksi tulleita tai asianosaisjulkisia tietoja, on pyytäjä ohjattava asiaomaiseen esitutkinnan suorittaneeseen poliisiyksikköön, joka päättää asiakirjojen luovuttamisesta tämän ohjeen luvun mukaisesti. EOA 394/4/04: Oikeusasiamies huomautti rikosylikonstaapelia asianosaisen henkilötunnuksen merkitsemisestä laatimaansa lausuntoon. Asianosaisen tiedonsaantioikeudella ei sinänsä ole merkitystä henkilötietolain soveltamisen kannalta. Henkilötietojen tarpeettomasta merkitsemisestä tulee mahdollisuuksien mukaan pidättäytyä, vaikka asianosaisella sinänsä kyseiseen tietoon olisikin oikeus. EOA 1151/2/03: Poliisimies M oli kantelijan vuokranantajan pyynnöstä häätöoikeudenkäyntiä varten luovuttanut kantelijasta poliisin rekistereistä (RIKI ja PÄIKE) etsimiään tietoja. Tietosuojavaltuutetun mukaan molemmat rekisterit ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 4 kohdan perusteella. Oikeusasiamies totesi, ettei todisteiden tuottaminen yksityisoikeudellisiin riita-asioihin liity poliisin poliisilaissa säädettyihin tehtäviin, eikä tietojen luovuttaminen rekistereistä niitä varten ole sallittua. Tietosuojavaltuutettu ( ): Poliisin harjoittama telekuuntelu ei muodosta erityistä telekuuntelujärjestelmää, eli sen tuottamat tiedot eivät muodosta julkisuuslaissa tarkoitettua henkilörekisteriä. Pakkokeinopöytäkirjat eivät ole poliisin rekistereitä, rikosten ehkäisemistä koskevia selvityksiä tai muitakaan julkisuuslain 24 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisia asiakirjoja, vaan ne syntyvät esitutkinnassa ja ovat pääsääntöisesti asianosaisjulkisia. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettu laki ei sovellu teleyrityksille lähetettyihin televalvontatietojen luovutuspyyntöihin Poliisin taktiset ja tekniset menetelmät Poliisin taktiset ja tekniset menetelmät kaikessa poliisitoiminnassa ja erityisesti rikostutkinnassa tulee huomioida salassa pidettävinä tietoina. Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen sekä van- 111 Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 2006:64 ottanut kantaa siihen, että ne hallintopäätökset ja muut asiakirjat, joiden perustella merkinnät rekisteriin tehdään, eivät ole osa rekisteriä ja että näin ollen niiden julkisuus ei määräydy suoraan rekisterin salassa pidettävyyden perusteella, vaan on arvioita erikseen. Tiedot voivat olla salassa pidettäviä myös ilman, että ovat osa henkilörekisteriä. Asiaa on käsitelty muun muassa myös päätöksessä KHO 2013:121. Huomioitavaa on, että salassa pidettävässä rekisterissä oleva yksittäinen tieto voi olla julkinen, ja tämä tulee huomioida muun lisäksi tietojen luovuttamisesta päätettäessä. 122 Julkisuuskäsikirja

123 keinhoitoviranomaisen taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevia tietoja sisältävät asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taikka rangaistuslaitoksen järjestyksen ylläpitämistä. Nämä tiedot ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24.1 :n 5 kohdan perusteella, mikäli siinä oleva julkisuusolettaman mukainen vahinkoedellytyslauseke toteutuu (julkisuusolettama) Liike- ja elinkeinosalaisuudet Liikesalaisuutta sekä muita elinkeinosalaisuuksia koskevat tiedot ovat myös esitutkinta-aineistossa julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettäviä. Säännöksessä säädetään liikesalaisuuden salassapitoperusteesta. Ilman vahinkoedellytyslauseketta salassa pidettäviä ovat ensinnäkin asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta. Näiden lisäksi salassa pidettäviä ovat sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista. Esitutkinnassa on tärkeää erottaa, minkälaisesta tiedosta on kysymys. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohta sisältää kaksi erilaista salassapitoperustetta, joihin liittyy eriasteinen suojeluintressi. Säännöksen mukaan liikesalaisuudet ovat ehdottomasti salassa pidettäviä. Muut elinkeinosalaisuudet ovat harkinnanvaraisesti salassa pidettäviä. Niissä vahinkoedellytyslauseke on muodoltaan julkisuusolettaman tasoa. Liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Liikesalaisuuteen sisältyy myös yrityskokemusten eli niin sanotun know-hown suoja. Tämä on kokemukseen perustuvaa taitoa tiedon hyväksikäytössä. Liikesalaisuus voi olla myös tekninen salaisuus. Ammattisalaisuudella tarkoitetaan enemmän taidollisia salaisuuksia, ja niitä voi olla myös vapaiden ammattien harjoittajilla, kuten lääkäreillä ja asianajajilla, siitä riippumatta, harjoittavatko he liiketoimintaa. Liikesalaisuudet ovat ehdotuksen mukaan salassa pidettäviä ilman lisäedellytyksiä. 112 Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on korostettu, että liikesalaisuutta on arvioitava objektiivisesti ja kokonaisuutena. Merkitsevää ei sen vuoksi ole pelkästään ammatinharjoittajan tai yrityksen salassapitotahto. Yrityksen salassapitotahtoa voidaan kuitenkin perustellusti pitää lähtöarviona, koska salaisuuden haltijalla itsellään on parhaimmat mahdollisuudet arvioida tiedon laatua ja antaa siitä selvitystä. Viranomaisen on kuitenkin asianmukaista erityisesti epäselvissä tapauksissa kuulla yrittäjää sekä ottaa arvioinnissa huomioon yrittäjän salassapitotahto sekä yrittäjän tiedon antamisen vaikutuksista esittämät selvitykset. 113 KHO 2007:83: Liike- ja ammattisalaisuuksien osalta julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohtaa tulkittaessa tulee ottaa huomioon säännöksen tarkoitus, joka on yksityisen taloudellisen edun suojaaminen, ja että tästä syystä salassapidon tarvetta tulee tarkastella sen elinkeinonharjoittajan näkökulmasta, jonka liikesalaisuudesta on kysymys. Tämän näkökulman hallinto-oikeus on sivuuttanut. Yrityksellä itsellään on parhaat edellytykset arvioida tiedon liikesalaisuusluonne. Tästä syystä yrityksen näkemystä on pidettävä salassapitoratkaisun pohjana, kuten julkisuussäännösten esitöissä ja oikeuskäytännössä on todettu. 112 HE 30/1998 vp s. 95/II. 113 HE 30/1998 vp s. 96. Julkisuuskäsikirja 123

124 KHO T /1/05: Lentoyhtiö oli vuokrannut ulkomaisilta sopimuskumppaneilta matkustamohenkilökuntaa tietyille ulkomaanreiteille. Suomalaisen matkustamohenkilökunnan edunvalvontayhdistys oli tehnyt rikosilmoituksen, jonka mukaan lentoyhtiö oli syyllistynyt muun muassa työsyrjintään. Rikosilmoituksen johdosta oli toimitettu esitutkinta, jossa työntekijöistä maksetun korvauksen ja työntekijöille maksettujen palkkojen määriä oli selvitetty. Virallisen syyttäjän tehtyä päätöksen syyttämättä jättämisestä yhdistys oli pyytänyt tiedokseen esitutkintapöytäkirjan liitteineen. Poliisilaitos oli, kuultuaan lentoyhtiötä, hylännyt pyynnön sellaisten esitutkintapöytäkirjan osien osalta, jotka sisälsivät tietoja ulkomaalaisille yhtiöille maksetuista korvauksista ja vuokratyöntekijöiden palkoista pitäen näitä tietoja yhtiöiden liikesalaisuuksina. Hallinto-oikeus oli kumonnut poliisilaitoksen päätöksen ja lausunut, ettei palkka- ja työsopimustietoja voitu pitää yrityksen liikesalaisuuksina. Korkein hallinto-oikeus lausui, että työvoimapalveluyrityksille vuokratyöntekijöistä maksetun korvauksen määrää koskevat tiedot olivat lentoyhtiön ja sen sopimuskumppanien liikesalaisuuksia. Myös yhtiöiden työntekijälleen maksaman palkan määrä ja muut yksittäisen työsopimuksen ehtoja koskevat tiedot olivat yhtiöiden liikesalaisuuksia. Yrityksen toimintaa koskevat tiedot erilaisissa muodoissaan ovat tämän salassapitoperusteen perusteella salassa pidettäviä, mikäli tiedot kuuluvat edellä mainittuun asiaryhmiin. Esimerkiksi yrityksen tiliotteet yleensä sisältävät sellaista tietoa, että niiden salassa pitäminen on käsiteltävän kohdan perusteella perusteltua. Oikeushenkilöä koskeva rajaus saattaa aiheuttaa rajanvetotilanteen, kun ammattitoimintaa harjoitetaan toiminimellä. Kun kysymys on selkeästi liiketoiminnasta, salassapito määritellään liike- ja elinkeinosalaisuuksien ehtojen määrittämänä. Joissakin tilanteissa toiminimellä harjoitettava toiminta voi täyttää luonnollisen henkilön salassapitoa koskevan ehdon, kun toiminimi ei ole itsenäinen oikeussubjekti, vaan se rinnastetaan luonnolliseen henkilöön. Esimerkiksi yrityksiä koskevat pankkitiliotteet kuuluvat yleensä yrityksen liike- ja elinkeinosalaisuuksien yhteydessä salattaviksi Henkilöä koskevat tiedot Luonnollista henkilöä koskevat tiedot tulevat esitutkinta-aineistossa arvioitavaksi julkisuuslain 24 :n 1 momentin salassapitokohtien mukaisesti. Nämä salassapitokohdat sääntelevät ns. yksityisiä etuja ja ovat luonteeltaan yleensä ehdottomia. Kun salassapidon määrittämiseksi ei ole minkäänlaista ehtoa, virkamiehellä ei ole harkintavaltaa salassapidon määrittämisessä. Näistä eri kohdista seuraavaksi enemmän. Luonnollista henkilöä koskevaa salassa pidettävää tietoa voi olla esitutkinta-aineiston useassa eri paikassa. Tietoa voi olla tutkintailmoituksen selostusosassa, kuulustelupöytäkirjoissa, merkintälehdellä ja liitteissä. Tiedon laatu ja salassapidon peruste tulee ottaa huomioon viimeistään pöytäkirjaa koottaessa. Salassa pidettävä tieto tulee merkitä asianmukaisesti riippumatta siitä, missä tietoa esitutkintapöytäkirjassa käsitellään. Riittävää ei siis ole, että esimerkiksi esitutkintapöytäkirjan liitteenä olevat valokuvat merkitään salassa pidettäväksi, mikäli samat tiedot ovat löydettävissä tekstinä tai muussa muodossa muualta esitutkintapöytäkirjasta Asianosaisten vuositulot, kokonaisvarallisuus taikka tuet tai etuudet Asianosaisten vuosituloja, kokonaisvarallisuutta taikka tuen tai etuuden perusteena olevia tuloja tai varallisuutta koskevia tietoja taikka muutoin hänen taloudellista asemaansa koskevia tietoja voi olla rikosasiassa. Nämä tiedot tulee huomioida salassapidon piiriin. Etuuksien väärin käyttämistä koskevassa rikosasiassa on yleensä liitteenä esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen päätöksiä etuuksien maksamisesta tai niiden takaisin perimisestä. Nämä tiedot merkitään salassa pidettäväksi julkisuuslain 24 :n 1 momentin 23 kohdan perusteella. Samalla tavalla salassa pidettäväksi merkitään kaikissa kuulusteluissa näitä samoja asioita käsittelevät kertomukset. Näin tulee menetellä siitä huolimatta, että verottaja voi antaa oman erityissääntelynsä perusteella julkisuuteen samoja tietoja. Esitutkin- 124 Julkisuuskäsikirja

125 taviranomainen on sidottu vain julkisuuslain sääntelyyn ja verottajalla on käytössään erityissääntely verotustietojen antamisesta. Verottajan antamana vahvistetun verotuksen tulotiedot ovat erityislainsäädännön perusteella julkisia. Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettu sääntely ei kuitenkaan koske poliisia, vaan poliisin toiminnassa noudatetaan julkisuuslain sääntelyä Ulosottotiedot Ulosottoasioita koskevia tietoja voi olla rikosasiassa. Nämä tiedot merkitään salassa pidettäväksi julkisuuslain 24 :n 1 momentin 23 kohdan perusteella. Jos näitä tietoja on esitutkintapöytäkirjan liitteenä, esimerkiksi ulosottoviranomaisen antama ulosottoselvitys, tämä merkitään salassa pidettäväksi. Samoin muualla esitutkintapöytäkirjassa näitä samoja tietoja käsittelevät kohdat merkitään salassa pidettäviksi tällä samalla perusteella. Vaikka tiedot ovat joiltakin osin julkisia ulosottoviranomaiselle, esitutkintaviranomaisen asiakirjoihin liitettynä nämä tiedot ovat salassa pidettäviä Eri palveluiden asiakkuudet Työhallinnon henkilöasiakkuus sekä tämän saama etuus tai tukitoimi tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelus on salassa pidettävä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan perusteella. Tämän salassapidon piiriin kuuluvat kaikki työttömyyteen ja erilaisten tukien hankkimiseen liittyvät asiakirjat ja päätökset. Nämä tiedot kuuluvat salassapidon piiriin myös, kun niitä käsitellään jossakin muualla esitutkintapöytäkirjassa. Sosiaalihuollon asiakkuus on salassa pidettävä tieto. Samoin salassa pidettäviä ovat kaikki tiedot asiakkaasta tai tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta, taikka sosiaalihuollon palveluista. Tiedot ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan perusteella. Tietojen salassa pidettävyys on samanlainen riippumatta siitä, missä tietoa on esitutkintapöytäkirjassa käsitelty. Tieto lastensuojelun asiakkuudesta. Pelkästään tieto siitä, että joku on lastensuojelun asiakas, on julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 mukaan ehdottomasti salassa pidettävä tieto. Lastensuojelun asiakkuus rinnastuu sosiaalihuollon asiakkuuteen. Esitutkintamateriaalissa tällaista tietoa voi olla useassa kohdassa. Tiedon hajanaisuus asettaa omat vaatimuksena salassapidon asianmukaiselle merkitsemiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on korostuneessa asemassa luottamuksellisuuden periaate. Salassapitokohdan perusteella kaikki henkilön terveydentilaa koskevat tiedot, ei pelkästään diagnoosi, ovat salassa pidettäviä. Jo tieto siitä, että henkilö on sosiaalihuollon tai terveydenhuollon piirissä saattaa paljastaa arkaluonteisen seikan. Siksi salassapito ulottuu kaikkiin asiakasta koskeviin tietoihin. Tämä salassapito koskee paitsi sosiaalihuoltoa ja terveydenhuollon yksiköiden hallussa olevia, mutta myös muiden viranomaisten hallussa olevia kohdassa lueteltuja asiakirjoja. 114 Kela-petosjutuissa on ensisijaisesti kysymys etuuksien maksamisesta (JulkL k.), mutta niissä voi olla kysymys myös henkilön tuloista ja varallisuudesta (JulkL k.). Tieto voi olla myös arkaluonteista ja kuulua henkilön arkaluonteisen yksityiselämän piiriin (JulkL k.). Sama asiakirja voi siis olla salassa pidettävä useamman salassapitokohdan perusteella. Kela-petosjutut salataan siis näiden kaikkien eri kohtien (JulkL , 25 ja 26 k.) perusteella, kun asiakirjan tiedot sitä edellyttävät Terveydentilaan liittyvät tiedot Henkilön terveydentilaan liittyvät tiedot sekä hänen saamansa terveydenhuollon palvelus on julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan perusteella salassa pidettävä tieto. Esimerkiksi henkilön 114 Wallin - Konstari 2000, s Julkisuuskäsikirja 125

126 vammakuvat henkeen ja terveyteen kohdistuneen rikoksen osalta osoittavat usein henkilön terveydentilaan liittyviä tietoja. Kuitenkin on katsottu, että salassa pidettäviä terveystietoja ovat vain ne tiedot, jotka tulevat terveydenalan viranomaiselta eli esimerkiksi sellaiset vammakuvat, jotka olisivat lääkärin ottamia. Henkilön vammakuvat voivat olla salassa pidettäviä kuitenkin myös uhria loukkaavina tietoina. Henkilön terveydentilaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä riippumatta siitä, missä tieto on esitutkintapöytäkirjassa kuvattuna. Tiedot ovat salassa pidettäviä riippumatta kenen kertomaksi ne on kirjattu, ja onko tiedot todenperäisiä vai virheellisiä. Henkilön vammaisuutta tai hänen saamastaan kuntoutuksen palvelusta olevat tiedot ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan perusteella. Tällaiset tiedot ovat salassa pidettäviä riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat esitutkintapöytäkirjassa. Terveydenhuollon viranomaisten kuvaamana henkilön terveydentilaa koskevista tiedoista on kysymys esimerkiksi nirhaumista, pintahaavoista, punotuksesta, turvotuksesta, painaumista ja mustelmista, mutta esimerkiksi poliisin kuvaamana näin ei välttämättä ole 115. Salassa pidettävää on myös potilaan hoitoon toimittaminen tai sinne noutaminen ja nämä tiedot ovat salassa pidettäviä myös muiden kuin sosiaali- ja terveydenhoitoviranomaisten hallussa olevissa asiakirjoissa. 116 Ratkaisussa KHO T 3086 (Dnro 636/1/17) pelkkä tieto henkilön oleilusta potilaan roolissa terveydenhuollon toimintayksikössä oli salassa pidettävä terveystieto (JulkL k.). Oleskelun tarkemmasta syystä ei ollut mitään tietoa. Samoin OKA (1168/1/2007) jo terveydenhuollon asiakkuus on salassa pidettävä tieto terveystietona (JulkL k.). Ratkaisussa OKA (2243/2/15) lastenkodin asiakkuus on salassa pidettävä tieto julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan perusteella. Ratkaisussa AOK (462/1/2006) tieto työkyvyttömyydestä on terveydentilaa koskevaa tietoa ja salassa pidettävää tietoa julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan perusteella. Salassapidon piiriin kuuluvat lääkärinlausunnot, lääkärintodistukset ja näiden samojen tietojen sanallinen kuvaus rikosilmoituksen selostusosassa sekä asianosaisten ja todistajien kuulustelukertomuksissa. Samoin salassapidon piiriin kuuluvat rikosilmoitukseen kirjatut tiedot henkilön saamasta hoidosta ambulanssissa tai tieto hänen viemisestään sairaalaan tai että esitutkintapöytäkirjan kuulusteluista tai muutoin ilmenee tällainen tieto. Edelleen salassa pidettäviä tietoja ovat tällä perusteella esimerkiksi poliisin antama virka-apu sosiaaliviranomaiselle ja mielenterveysviranomaisille, huumeiden käyttäjien ym. asianosaisten kuulusteluissaan kertomat sairaudet, rattijuopumusjutuissa päihdetutkimuslomake B ja Kansaneläkelaitoksen erilaiset tutkintapyynnöt. Jos terveystiedoissa on kysymys terveydentilaa koskevista tiedoista, joita voidaan pitää arkaluonteisina yksityiselämään liittyvinä seikkoina, ne voivat olla lisäksi salassa pidettäviä julkisuuslain kohdan perusteella Seksuaalinen suuntautuminen Henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä tietoja julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan perusteella. Salassapito koskee kaikkea seksuaalista 115 KHO , 630/2/05, taltio nro Wallin - Konstari 2000, s Julkisuuskäsikirja

127 käyttäytymistä ja suuntautumista, eikä pelkästään vähemmistösuuntauksia. Myös tieto avioliitosta voi olla tällä perusteella salassa pidettävä, jos sen perusteella voidaan määritellä avioliitossa olevan henkilön seksuaalinen identiteetti. Avioliittolakia (234/1929) muutettiin maaliskuussa 2017 lailla 156/2015, jolloin avioliittolain sukupuolisidonnaisuus poistui. Avioliittolain 1 :n mukaan kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. Tästä syystä avioliitto ei itsessään enää määrittele kenenkään sukupuolta. Tämän salassapitokohdan perusteella salassapidon piiriin kuuluu esimerkiksi seksin ostaminen ja myyminen, prostituutio ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ylipäätään Oikeuspsykiatrinen mielentilatutkimus Oikeuspsykiatrinen mielentilatutkimus on mahdollista tehdä epäillylle jo esitutkinnan aikana. Tämä tutkimus on julkisuuslain 24 :n 1 momentin 27 kohdan perusteella salassa pidettävä Eri rekistereissä olevat tiedot Erilaisiin rekistereihin merkittyjä tietoja voidaan käyttää rikoksen esitutkinnassa. Rikosrekisteriin, sakkorekisteriin, oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sekä eläintenpitokieltorekisteriin talletettuja tietoja voidaan käyttää esitutkinnassa. Samoin esitutkinnassa voidaan käyttää todistajansuojeluohjelmia koskevaan rekisteriin tallennettuja tietoja ja muita todistajansuojeluohjelmaa koskevia tietoja. Edellä yksilöityjen rekisterien tiedot ovat ilman vahinkoedellytyslauseketta salassa pidettäviä tietoja julkisuuslain 24 :n 1 momentin 28 kohdan perusteella Henkilökohtaiset olot Luonnollisen henkilön olosuhteita koskevat tiedot ovat julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdan perusteella salassa pidettäviä. Tällaisia salassa pidettäviä tietoja ovat tiedot henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tiedot henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tiedot henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista. Kuten salassapitokohdasta on havaittavissa, salassapito on tämän kohdan perusteella hyvin laaja. Mikäli tieto ei kuulu johonkin mainituista kohdista, muu niihin verrattava henkilökohtainen olo viimeistään vie tiedon salassa pidon piiriin. Sen sijaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen tehtävään samoin kuin henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia. Tällöin kysymys on tilanteesta, jossa henkilö osallistuu omasta tahdostaan julkiseen keskusteluun. Henkilökohtaisia oloja suojaava salassapitosäännös edistää välillisesti keskeisiä perusoikeuksia, kuten oikeutta mielipiteisiin ja ilmaisuun taikka yhdistystoiminnan vapautta sekä oikeutta perhe-elämään. 117 Salassa pidettäviä tietoja tämän kohdan perusteella ovat monet perusoikeudelliseen suojaan (PL 10 ) ja yksityiselämän ja kotirauhan suojan piiriin kuuluvat tiedot. Salassapitokohta määrittelee näiden tietojen salassa pidettävyydestä silloin, kun viranomainen käsittelee näitä asioita. Lähtökohtana salassapitokohdan suojan määrittämisessä on henkilöä itseään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa asuvien väliset tai sen ulkopuolelle suuntautuvat suhteet. Esimerkiksi asianosaisen tai muun henkilön asumista, perhettä ym. koskevat tiedot sekä henkilön erilaiset läheissuhteet kuuluvat tämän suojan piiriin. Elintapoja kuvaaviin tietoihin kuuluvat muun muassa 117 Wallin - Konstari 2000, s Julkisuuskäsikirja 127

128 päihteiden käyttöä koskevat tiedot. (HE 90/2010 vp s. 100). Siten esimerkiksi poliisin suorittamia päihtymyspidätyksiä koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Samoin henkilön mielipiteet esimerkiksi politiikasta, uskonnosta jne. kuuluvat hänen uskonnon, omantunnon vapauden (PL 11 ) sekä mielipiteen ja sananvapauden (PL 12 ) piiriin. Viranomaistoiminnassa näitä tietoja myös suojellaan salassapitosääntelyn avulla. Sen sijaan säännöksessä erikseen todetulla tavalla esimerkiksi tieto tunnetun poliitikon kuulumisesta puolueeseen on julkinen tieto. Ratkaisussa AOA (1151/2/03) on todettu häiriökeikat ja muut poliisitehtävät asunnossa tapahtuvina salassa pidettäväksi julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdan perusteella. Ratkaisussa AOA (1354/2/11) henkilön kotiin kohdistamat hälytystehtävät ja muutkin virkatoimet asunnossa ovat melko laajalti salassa pidettäviä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdan perusteella. Edelleen luonnollista henkilöä koskevat testamentit, perukirjat ja perinnönjakokirjat kuuluvat henkilökohtaisten olosuhteiden myötä salassapidon piirin. Samoin rekonstruktio asunnossa, tulipalokuvat asunnon sisältä ja kuvat murtopaikalta asunnon sisältä ovat salassa pidettäviä, kun niistä ilmenee kotirauhan suojan alueen tai yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja. Salassa pidettäviä tietoja ovat asunnottomuus, työttömyys, avoliitto, avioliitto, seurustelusuhteet, salarakkaat, vanhempien ja lasten tapaamisoikeusasiat, huoltajuuskiistat ja elatusmaksut. Myös työsuhteen purku- tai irtisanomisilmoitus tulee salata yksityisyyden suojaamiseksi ainakin julkisuuslain 24 1 momentin 32 kohdan perusteella. Tämän lisäksi nämä tiedot tyypillisesti voivat olla myös arkaluonteisen yksityiselämän piiriin kuuluvia tai tulotietoja ja varallisuutta koskevia tietoja. Samoin salassa pidettäviä tietoja ovat yleensä läheisväkivaltakuvaukset, lapsikaappauksiin liittyvät asiat ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevat rikosasiat, koska ne yleensä rikosnimikkeiden mukaisesti sisältävät yksityisyyden suojaan kuuluvaa tietoa ainakin julkisuuslain 24 1 momentin 32 kohdan perusteella. Tämän lisäksi nämä tiedot tyypillisesti voivat olla myös arkaluonteisen yksityiselämän piiriin kuuluvia ja olla julkisuuslain 24 1 momentin 26 kohdan perusteella salassa pidettävää tietoa. Samoin erilaiset ammuntaharrastukset, ampumayhdistykseen kuuluminen, metsästysharrastus, metsästysyhdistykseen kuuluminen ym. harrastus- ja yhdistystoimintaan kuuluminen on esitutkinta-aineistossa salassa pidettävää tietoa julkisuuslain 24 1 momentin 32 kohdan perusteella. Käsiteltävä salassapitokohta ei koske sen muotoilun myötä oikeushenkilöitä. Rajanveto-ongelmia saattaa tästä syystä aiheutua tilanteessa, jossa ammattitoimintaa harjoitetaan toiminimellä. Kun kysymys on selkeästi liiketoiminnasta, salassapito ei voi perustua tämän salassapitokohdan sääntelyyn. Joissakin tilanteissa luonnollisen henkilön toiminta saattaa kuulua hänen henkilökohtaisten olosuhteiden piiriin, kun se ei ole selkeästi liike- ja elinkeinosalaisuuksiin kuuluvaa. Samoin henkilön mielipiteet esimerkiksi politiikasta, uskonnosta jne. kuuluvat hänen uskonnon, omantunnon vapauden (PL 11 ) sekä mielipiteen ja sananvapauden (PL 12 ) piiriin. Viranomaistoiminnassa näitä tietoja myös suojellaan salassapitosääntelyn avulla. Sen sijaan säännöksessä erikseen todetulla tavalla esimerkiksi tieto tunnetun poliitikon kuulumisesta puolueeseen on julkinen tieto. Erikseen EOAK/4963/2017 ratkaisussa on todettu, että tieto rikollisryhmään kuulumisesta on käsiteltävän salassapitokohdan perusteella ehdottomasti salassa pidettävän tiedon piiriin kuuluva tieto. 128 Julkisuuskäsikirja

129 Arkaluonteinen yksityiselämä rikosasiassa Arkaluonteinen yksityiselämä rikosasiassa on julkisuuslain 24.1 :n 26 kohdan perusteella salassa pidettävää. Tiedot rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista ovat salassa pidettäviä ilman vahinkoedellytyslauseketta. Tämän salassapitokohdan piiriin kuuluvat seksuaalirikokset tai muut rikokset, jotka liittyvät seksuaalielämään. Samoin tämän salassapitokohdan piiriin kuuluvat seksuaalirikokset, jotka ovat kohdistuneet lapsiin. Joissakin tilanteissa myös muut lapsiin kohdistuvat rikokset sekä erilaista läheisväkivaltaa sisältävät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset voivat sisältää tietoja arkaluonteisesta yksityiselämästä rikosasiassa. Jos tiedot eivät kuulu tämän salassapitokohdan piiriin, niiden salassapitoa tulee arvioida rikoksen uhria loukkaavina tietoina. Samoin esitutkintalain 8 luvun 5 :n valokuvatunnistuksessa käytetyt valokuvat ovat rikosepäilyyn liittyvän luonteensa vuoksi arkaluonteista tietoa. Epäiltyä koskevaa kuvaa lukuun ottamatta kuvat koskevat henkilöitä, joita ei edes epäillä rikoksesta. (HE 222/2010 vp s. 262) Arkaluonteista yksityiselämää koskevaa salassapitosääntelyä tulee arvioida tilanteessa, kun epäilty rikos koskee törkeää tekomuotoa. Suoraan tällaista johtopäätöstä ei voida kuitenkaan tehdä, mutta yleensä sanalliset ilmaisut törkeää tekomuotoa ilmentävissä kunnianloukkauksissa ja muissa rikoksissa saattavat sisältää sellaista tietoa, jota voidaan kohteen näkökulmasta pitää arkaluonteiseen yksityiselämään liittyvänä Rikoksen uhria koskevat tiedot Rikoksen uhria koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään julkisuuslain 24 :n 1 momentin 26 kohdan perusteella. Rikoksen uhria loukkaavat tiedot ovat saman tasoisesti salassa pidettäviä tietoja kuin poliisin taktiset ja tekniset menetelmät julkisuuslain 24 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella ( julkisuusolettama). Tämän salassapitokohdan perusteella esimerkiksi väkivaltarikoksen uhrin valokuvia ei anneta yleisöjulkisuuden perusteella. Rikoksen uhria loukkaavien tietojen salassa pidon edellytyksenä on myös, ettei tiedon antaminen ole tarpeen viranomaisen tehtävän suorittamiseksi. Joissakin tilanteissa poliisi joutuu arvioimaan näiden tietojen antamista esitutkinnasta tiedottamisen yhteydessä. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi, jos tietojen antaminen on tarpeen asian yhteiskunnallisen merkityksen, rikoksen selvittämiseksi, rikoksesta epäillyn tavoittamiseksi, uuden rikoksen estämiseksi tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämisen vuoksi. Silloin esitutkinta-aineiston salassapito väistyy ja on olemassa painava syy antaa tietoja esitutkinnasta, vaikka asiaan osalliselle aiheutuu vahinkoa tai kärsimystä. Sen sijaan asian herättämän yleisen mielenkiinnon vuoksi ei voida arvioida olevan olemassa erityisen painavaa syytä antaa tietoja esitutkinnasta punnittaessa asiaan osalliselle aiheutuvaa vahinkoa tai kärsimystä huomioiden kuitenkin esim. asian yhteiskunnallinen merkitys. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa, joka on annettu (diaarinro 630/2/05, taltio nro 2999) on esitettyjen valitusperusteiden ja vastausten perusteella päädytty ratkaisuun, ettei esitutkinta-aineistoon liitetyt vammakuvat ole kuvassa olevan henkilön arkaluonteista yksityiselämää eikä terveystietoja. Tapauksessa ei ole arvioitu kuvan salassapitoa uhria loukkaavia tietoja koskevan salassapitoperusteen osalta, koska sellaista vaatimusta ei ole esitetty. Salassa pidettäviä terveystietoja ovat kuitenkin ne tiedot, jotka tulevat terveydenalan viranomaiselta eli myös esim. vammakuvat, jotka ovat lääkärin ottamia. Lähtökohtana voidaan pitää julkisuuslain valmistelutöiden mukaisesti, että uhria loukkaavat tiedot arvioidaan yleisellä tasolla. Arvioinnissa otetaan huomioon, ovatko valokuvat tai esitutkinta-aineistossa olevat muut aineistot sellaisia, jotka yleisellä tasolla arvioituna loukkaavat rikoksen uhria. Rikoksen uhria koskevina loukkaavina tietoina voidaan pitää esimerkiksi hänestä otettuja valokuvia, Julkisuuskäsikirja 129

130 jotka on liitetty esitutkintapöytäkirjaan, jos ne objektiivisesti arvioiden loukkaavat rikoksen uhria tai vainajan omaisia Lastensuojeluilmoituksen tiedot Lastensuojeluilmoituksen tietoja voi olla esitutkinta-aineistossa eri muodossa. Joskus rikoksen esitutkinta on voinut jopa alkaa lastensuojeluilmoituksen perusteella esimerkiksi silloin, kun lastensuojeluviranomainen on ilmoittanut lapseen kohdistuneesta rikoksesta poliisille. Lastensuojeluilmoitus käsittää paljon erilaisia tietoja, jotka kuuluvat erilaisten salassapitoperusteiden piiriin. Lähtökohtaisesti kyseessä on yksilön etuja suojaavista salassapitointresseistä. Yleisimmin kyseeseen tulee julkisuuslain 24 :n 1 momentin 24 kohta koskien sosiaalihuollon tietoja tai 32 kohdan tiedot henkilön yksityiselämästä. Lastensuojeluilmoituksen tiedot voivat tiedon laadusta riippuen olla jopa ehdottoman salassa pidettäviä. Lastensuojeluilmoituksen tekemisen perusteena voi olla myös terveydentilatieto. Joko lapsi on oirehtinut tietyllä tavalla tai lapsi on joutunut sellaisen teon kohteeksi, jonka kuvaamiseksi lastensuojeluilmoitukseen on kirjattu lapsen terveydentilaa koskevia tietoja. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan mukaan tällainen tieto on ehdottomasti salassa pidettävä. Lastensuojeluilmoituksen tapahtumatiedot voivat sisältää joko vähän tai todella paljon lapsen tapaukseen sisältyviä yksityiselämään kuuluvia tietoja. Lastensuojeluilmoituksen keskiössä on tapahtumat, joissa hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojelutarpeen määrittely perustuu konkreettisiin tosielämän kuvauksiin lapsen elämäntilanteesta, jonka vuoksi lastensuojeluilmoitus on tehty. Tällaiset tiedot ovat hyvin usein julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdan mukaan ehdottomasti salassa pidettäviä. Tietojen julkisuusharkinnassa on muistettava myös lapsen etu. On kuitenkin tärkeä huomata, että esitutkinnassa lapsen edulla ei ole samanlaista merkitystä asianosaisjulkisuuden rajoittamisessa kuin julkisuuslaissa on säädetty. Julkisuuslain 11 :n 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole oikeutta saada tietoa muun kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, jos tiedon antaminen olisi vastoin lapsen etua, mutta esitutkintalain asianosaisjulkisuutta koskevassa ETL 4:15 tällaista rajoitusta asianosaisjulkisuudelle ei ole. Tätä on käsitelty tarkemmin edellä kohdassa Ilmoittajan tiedot Ilmoittajatiedon julkisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota ilmoittajan omaan tahdonilmaisuun tietojensa salassa pitämisestä. Salassapito perustuu tällöin julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohtaan, jonka perusteella sellainen tietoaineisto on salassa pidettävää, joka sisältävät tiedon henkilön kotikunnasta ja hänen siellä olevasta asuinpaikastaan tai tilapäisestä asuinpaikastaan samoin kuin puhelinnumerosta ja muista yhteystiedoista, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Salassapitointressi kohdistuu ilmoittajan tahdonilmaisun lisäksi hänen ilmi tuomaan omaan tai perheensä terveyden tai turvallisuuden uhkaan, jonka tulee olla perusteltu. Pelkkä tahdonilmaisu ei silti riitä tiedon salassa pitämiseen, koska viranomaisen tulee aina tapauskohtaisesti arvioida salassapidon edellytyksenä olevaa uhkaa Erilaiset yhteystiedot Erilaiset yhteystiedot rikosasiassa voivat olla salassa pidettäviä. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot ovat tärkeä osa rikosten esitutkintaa. Nimi ja henkilötiedot yksilöivät oikeat henkilöt, jonka vuoksi esitutkintatoimenpiteitä voidaan kohdistaa oikeisiin henkilöihin. Asiaa on kuitenkin tärkeää ajatella 118 HE 30/1998 vp s. 98 ja Wallin - Konstari 2000, s Julkisuuskäsikirja

131 myös yksityiselämän suojan kannalta, koska edellä tässä käsikirjassa on tuotu ilmi näkökulma esitutkinnan tuomasta negatiivisesta vaikutuksesta. Henkilöiden nimiä ja yhteystietoja kirjataan esitutkintapöytäkirjaan. Pääasiassa ne kirjataan rikosilmoituksessa ja kuulustelupöytäkirjassa henkilön tietoihin. Yhteystietoja voi olla myös kuulustelukertomuksessa sekä rikosilmoituksen selostusosassa. Henkilön yhteystietoihin liittyy salassapitointressi. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohdan mukaan ehdottomasti salassa pidettävää on tietoaineisto, joka sisältää tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta tai tiedon matkaviestimen sijaintipaikasta, samoin kuin tieto henkilön kotikunnasta ja hänen siellä olevasta asuinpaikastaan tai tilapäisestä asuinpaikastaan samoin kuin puhelinnumerosta ja muista yhteystiedoista, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Turvallisuuden käsite on ymmärrettävä tässä yhteydessä laajasti. Se sisältää fyysisen väkivallan ohella uhan ohella myös esimerkiksi kotirauhan häirinnän ja psyykkisen pelottelun. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohdan osalta voi tulla kyseeseen myös todistajien suojeleminen. Käytännössä pelkäävän todistajan tapauksessa voidaan menetellä siten, että yhteystiedot toimitetaan tuomioistuimen käyttöön esitutkintapöytäkirjasta erillisellä asiakirjalla. Uhrin suojelutarpeen määrittäminen on esitutkintalain 11 luvun 9a :n mukainen menettely, jolla parannetaan asianomistajana olevan uhrin asemaa rikosprosessissa. Esitutkintaviranomaisen tulee ilman aiheetonta viivytystä arvioida, onko uhrin suojelua koskevat toimenpiteet tarpeen. Tästä kysymyksestä enemmän ohjeessa Rikoksen uhrin ohjaaminen ja rikosasioiden sovittelu POL Uhrin suojelutarpeen määrittämistä koskevan erillisen lomakkeen täyttämisessä on huomioitava, että lomake on lähtökohtaisesti asianosaisjulkinen. Mikäli lomakkeen asianosaisjulkisuutta on perusteita rajoittaa, se tulee tehdä erillisen asianosaisjulkisuutta rajoittavan päätöksen avulla. Yhteystietojen osalta salassapitoa voidaan tarkastella esitutkintaan osallisen oman tahdonilmaisun sekä erilaisten tiedonluovutuskieltojen kautta. Salainen puhelinnumero. Esitutkintaan osallisen salainen puhelinnumero on ehdottomasti salassa pidettävä tieto. Lainkohta ei edellytä, että salassa pitoa tulisi nimenomaisesti pyytää. Sen sijaan viranomaisen tulisi henkilötietoja tiedustellessaan erikseen kysyä, onko puhelinnumero salainen. Salaisella puhelinnumerolla ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että numeroa ei ole ilmoitettu julkiseen luetteloon. Painoarvoa tulisi antaa ennen kaikkea henkilön omalle käsitykselle yksityiselämänsä suojasta. Tiedonluovutuskiellot. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 4 luvussa säädetään rekisterin tietojen julkisuudesta ja tiedon luovuttamisesta. Luvussa säädetään yleisestä kielto-oikeudesta yhteystietojen luovuttamisen osalta sekä turvakiellosta. Lain 35 :n 1 momentin mukaan henkilöllä on oikeus kieltää omansa, samassa taloudessa asuvan puolisonsa ja huollossaan olevan lapsensa osoitteen ja muun yhteystiedon luovuttaminen lain 32 :ssä (asiakkuuden hoito ja markkinointi) ja 34 :n 1 momentissa (tietojen muu luovuttaminen) säädettyihin käyttötarkoituksiin. Väestötietojärjestelmälain 36 :n 1 momentin mukaan, jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta tallentaa turvakielto. Turvakiellon ansiosta viranomainen ei luovuta turvakiellon alaista tietoa, paitsi ainoastaan sellaiselle viranomaiselle, jolla on oikeus saada tällainen tieto. Osoitteenluovutuskielto ei sinällään vielä tee yhteystiedoista salassa pidettäviä julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohdan tarkoittamalla tavalla, pois lukien salainen puhelinnumero. Sen sijaan turvakiellon alainen tieto kuuluu jo lähtökohtaisesti salassa pidettäviin tietoihin. Tästä huolimatta on perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan mukaista ottaa perustelluksi lähtökohdaksi se, että kynnys julkisuuslain 24 :n 1 momentin 31 kohdan soveltamiselle asetetaan mahdollisimman matalalle. Salassapidon perusteena on henkilön oma tahdonilmaisu tietojen salassapidolle, koska Julkisuuskäsikirja 131

132 henkilöllä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi Henkilötunnus Julkisuuslaki ei ota suoraan kantaa kuinka henkilötunnusta tulisi käsitellä tai onko henkilötunnus salassa pidettävä tieto. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2004:15 katsonut, että tuomiolauselmaan merkitty henkilötunnus on osa julkista asiakirjaa, ja täten voidaankin katsoa, että henkilötunnus ei ole suoranaisesti salassa pidettävä tieto. Henkilötietojen käsittely kuitenkin edellyttää, että henkilötunnusta ei käsiteltäisi tarpeettomasti henkilörekistereistä tulostetuissa asiakirjoissa. Henkilötunnuksen käsittely on siksi tärkeä muistaa myös esitutkinta-aineiston käsittelyssä. Katso tarkemmin henkilötunnuksen käsittelystä Hätäkeskustallenne Hätäkeskustallenteet esitutkinta-aineiston osana voivat olla salassa pidettäviä. Hätäkeskustietojärjestelmän tietoja hyödynnetään myös esitutkinnassa. Usein kysymys on hätäkeskukseen tehdystä hätäsoitosta, tehtäväilmoituksesta tai tehtäväilmoitukselle kirjatuista tarkentavista tiedoista. Poliisin kenttä- ja hälytystoimintaa palvelevien rekisterien sisältämät tiedot, hätäpuhelutallenteet mukaan lukien, ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä julkisuuslain perusteella. Salassa pidettävyyttä on arvioitu keskeisesti julkisuuslain 24 :n 1 momentin 32 kohdan mukaan. Tieto voi olla salassa pidettävää myös muillakin perusteilla. Salassapitoa on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti. Rikosasian asianosaisella on oikeus saada hätäkeskustallenteista tiedot asianosaisjulkisuuden perusteella. Asianosaisjulkisuuden rajoittamisessa on otettava huomioon esitutkintalain 4 luvun 15 :n sääntely. Kun harkitaan asianosaisen oikeutta saada tietoja tai sen rajoittamista, arvioinnissa on otettava huomioon asianosaisen oikeus puolustautua asianmukaisesti tai muuten asianmukaisesti valvoa oikeuttaan oikeudenkäynnissä. Lisäksi on erotettava asianosaisjulkisuudesta se, millä tavalla tiedot asianosaiselle annetaan. Tältä osin erilaisia tallenteita ja niiden luovuttamista asianosaisille on käsitelty alaluvuissa ja Kuolemansyyn selvittämistä koskeva aineisto Kuolemansyyn selvittämistä koskeva aineisto on usein tarpeellinen rikosasian yhteydessä. Tällöin tulee kuitenkin aina arvioida, että kuolemansyyn tutkinta on poliisitutkinta-asia ja yleensä erillinen S-ilmoitus on tältä osin tarpeen. Rikosasiaan yhdistetään vain se aineisto, joka siinä on tarpeen. Rikosasiassa asianosaisilla on yleensä oikeus saada kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat, jotta oikeudenmukainen oikeudenkäynti toteutuu. Kuolemansyyn selvittämistä koskevien asiakirjojen luovuttamisesta tulee kuitenkin huomioida esitutkintalain sääntely tiedon antamisesta koskien ääni- ja kuvatallennetta. Ääni- ja kuvatallenteesta tieto voidaan antaa vain luovuttamalla tallenne esitutkintaviranomaisen luona nähtäväksi, jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa, että tiedon antaminen muulla tavoin voisi johtaa tallenteessa esiintyvän henkilön yksityisyyden suojan loukkaamiseen (ETL 9:7 ja 4:15). Yleensä kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat tällaisia asiakirjoja. Ks. tarkemmin kuoleman syyn selvittämisestä annettu ohje Asianosaisen suostumuksen merkitys lääkärinlausunnon tilaamisessa Henkilön antama suostumus poistaa salassapitovelvollisuuden, jolloin häntä itseään koskevat salassa pidettävät tiedot voidaan ilmaista. Tämä on erittäin tavallinen toimenpide hankittaessa asianomistajasta tai muusta henkilöstä lääkärinlausuntoa. Terveydentilaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä terveydenhuolto anna tietoja ilman suostumusta tai erityissääntelyä. Suostumuksesta on kyse esimerkiksi rikosasiassa, jossa rikoksen rangaistusmaksimiksi on säädetty alle kuusi vuotta 119 Ohje Poliisitutkinta kuoleman johdosta 132 Julkisuuskäsikirja

133 vankeutta ja henkilö antaa poliisille suostumuksensa tilata häntä koskeva lääkärinlausunto. Tätä vakavammissa rikosasioissa suostumusta ei tarvita rikosepäilyn vakavuuden vuoksi. Terveydentilaa ym. salassa pidettäviä asioita koskevien asioiden edettyä oikeudenkäyntiin, tietojen julkisuus määräytyy YTJulkL:n perusteella. Tämän jälkeenkin esitutkinnassa sovelletaan vain julkisuuslain sääntelyä. Salassa pidettävien tietojen antaminen julkisuuteen ei siis ole mahdollista laajasti julkisuuttakaan saaneessa jutussa, vaikka oikeudenkäyntiaineistoa ei ole määrätty salassa pidettäväksi, eikä asiaa ole käsitelty yleisön läsnä olematta. Muilta osin asianosaisen suostumuksen merkitystä on käsitelty käsikirjan alaluvussa Poliisin ja syyttäjän yhteistyö Tutkinnan suorittaneen poliisin tulee ottaa syyttäjään yhteyttä, jos tutkinnan aikana ilmenee julkisuuslain soveltamisen kannalta sellaisia seikkoja, joista syyttäjän tulisi tietää. Lisäksi syyttäjän kanssa tulisi sopia, että syyttäjä toimittaa esitutkinnan suorittaneelle poliisille tiedot syyteharkinnan aikana tekemistään julkisuuskysymyksiin liittyneistä ratkaisuista sekä tuomioistuimen tekemistä julkisuusratkaisuista. Lisäksi syyttäjän näkemyksiä oikeudenkäynnin julkisuuden ja salattavuuden näkökulmasta tulee noudattaa. Tähän velvoittaa jo esitutkintalain esitutkintayhteistyötä koskeva sääntely. Esitutkintaviranomaisen on noudatettava muutenkin syyttäjän määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan asian selvittäminen (ETL 5:2) Poliisirikostutkinnan erityispiirteitä Poliisirikostutkinnassa syyttäjä johtaa esitutkintalain 2 luvun 4 :n mukaan esitutkintaa, jos poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Vaikka poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä, syyttäjä voi rikoksen vakavuuden tai asian laadun sitä muuten edellyttäessä päättää ryhtymisestään tutkinnanjohtajaksi. Syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana asiassa, joka käsitellään sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä. Poliisirikostutkinnassa tutkinnan asiakirjat ovat yleensä poliisin hallussa, ja tällöin julkisuusarvioinnin tekee perussäännösten mukaisesti se, jonka hallussa asiakirjat ovat. Kuitenkin tutkinnanjohtajana on yleensä syyttäjä, joka tekee viimekädessä asiaan liittyvät päätökset. Täten esimerkiksi julkisuusarviointi pitää tehdä hyvässä yhteistyössä asiakirjojen haltijoiden ja tekijöiden sekä syyttäjän kanssa. Tutkinnanjohtajan on ilmoitettava esitutkinnan aloittamisesta rikoslain 40 luvun 11 :n 1 kohdassa tarkoitetun virkamiehen esimiehelle mahdollisia virkamiesoikeudellisia toimenpiteitä varten, jos virkamiestä epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Tutkinnanjohtajalla on oikeus ilmoittaa myös virkamiehen tekemäksi epäillyn muun rikoksen esitutkinnan aloittamisesta, jos tutkittavana oleva rikos on sellainen, että sillä voidaan olettaa olevan merkitystä virkatehtävien suorittamisen kannalta PAKKOKEINO-OIKEUDENKÄYNNIT ESITUTKINNAN AIKANA Esitutkinnan aikana on usein pakkokeino-oikeudenkäyntejä, joihin sovelletaan oikeudenkäyntiä koskevia säännöksiä. Siltä osin kuin pakkokeinon käsittely tapahtuu tuomioistuimessa, se siirtyy myös julkisuusasioiden osalta oikeudenkäynnissä sovellettavan lainsäädännön piiriin. Pakkokeinoasiaa käsitellään siis oikeudenkäynnissä YTJulkL:n mukaisesti, mutta muilta osin asia on edelleen vain julkisuuslain soveltamisalueella. Asian esitutkinnan ollessa kesken, YTJulkL:ssa on oma erityissääntely, joka koskee esitutkinnan aikana pidettäviä pakkokeino-oikeudenkäyntejä. Julkisuuskäsikirja 133

134 Ennen syytteen käsittelyn alkua tapahtuvat pakkokeinokäsittelyt tai todistajankuulustelu tuomioistuimessa (ETL 7:9) ovat pääsääntöisesti julkisia rikosasian oikeudenkäynnin tapaan. Vaikka nämä oikeudenkäynnit palvelevatkin esitutkintaa, ovat ne myös oikeudenkäyntejä YTJulkL:n tarkoittamalla tavalla. Asian esille ottaminen oikeudessa tekee asiaan liittyvistä tiedoista julkisia, jollei niitä määrätä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain nojalla salassa pidettäväksi tai ne eivät ole suoraan lainsäädännön perusteella salassa pidettäviä. Tuomioistuin voi päättää, että vangitsemista, matkustuskieltoa ja todisteiden esittämistä koskevan asian suullinen käsittely ennen syytteen käsittelyn alkua toimitetaan yleisön läsnä olematta (YTJulkL 16 ), jos pakkokeinovaatimuksen esittäjä tutkinnallisista syistä tai epäilty itse sitä pyytää taikka jos tuomioistuin katsoo muutoin siihen olevan tarvetta. Vastoin epäillyn pyyntöä asia saadaan käsitellä yleisön läsnä ollessa vain painavasta syystä. Tässä samassa pakkokeinoasian käsittelyssä tai todisteiden vastaanotossa kertyneet oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan ratkaisun sisältävää oikeudenkäyntiasiakirjaa lukuun ottamatta määrätä pidettäviksi salassa enintään syyteasian käsittelyyn asti taikka kunnes asia on jätetty sillensä (YTJulkL 16.2 ) samoista syistä kuin käsittely pidetään yleisön läsnä olematta. Salaista tiedonhankintakeinoa (PKL 10 luku, PolL 5 luku ja rikostorjunnasta Tullissa 3 luku ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa 3 luku) koskeva asia, jossa tiedonhankintakeinon kohteena olevaa henkilöä ei vaatimusta käsiteltäessä tarvitse kuulla, käsitellään ja ratkaisu siinä julistetaan yleisön läsnä olematta. Ratkaisun sisältävä ja muu oikeudenkäyntiasiakirja tulevat julkisiksi, kun tiedonhankintakeinon käytöstä on viimeistään ilmoitettava rikoksesta epäillylle taikka tiedonhankintakeinon kohteena olevalle. Jos hänelle ilmoitetaan tiedonhankintakeinon käytöstä myöhemmin hänen henkilöllisyytensä selvittyä, oikeudenkäyntiasiakirjat tulevat julkisiksi, kun tuomioistuimelle ilmoitetaan edellä tarkoitetusta ilmoituksesta. Tuomioistuin voi erityisestä syystä päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi aikaisemmin. (YTJulkL 16.4 ). Vaikka tuomioistuin voi tehdä edellä olevat ratkaisut myös viran puolesta (tuomioistuin katsoo siihen olevan tarvetta), pyyntö asian käsittelemisestä yleisön läsnä olematta ja oikeudenkäyntiasiakirjojen määräämisestä salassa pidettäväksi kannattaa tehdä. Takavarikkoa, hukkaamiskieltoa tai vakuustakavarikkoa koskevien asioiden käsittelyn julkisuudesta ei ole kansainvälisiä oikeusapusäännöksiä lukuun ottamatta erityissäännöksiä. Ne on pääsääntöisesti aina käsiteltävä julkisesti, ellei suljetun käsittelyn järjestämiseen ole perustetta oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 15.1 :n 3 kohdan ja 10 :n perusteella. Sen sijaan näissäkin pakkokeinoasiain käsittelyissä esiin tuleva oikeudenkäyntiaineisto voidaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 16 :n 3 momentin nojalla määrätä pidettäväksi salassa, kunnes syytteen käsittely alkaa tai asia jätetään sikseen. On huomattava, että rikosasiaan liittyvät aineistot ja esitutkinta-aineistoon kuuluvat asiakirjat pääasiassa eivät tule julkiseksi, vaan julkiseksi tulevat rikosasiassa pakkokeino-oikeudenkäynnissä käsiteltävät tiedot. Julkiseksi tulemisen voi estää tekemällä pyynnön pakkokeinoasiassa käsiteltyjen oikeudenkäyntiasiakirjojen salassa pitämisestä ja asian käsittelemisestä yleisön läsnä olematta. Näin voidaan toimia, mikäli asiassa on sellaiseen tarvetta. 134 Julkisuuskäsikirja

135 13.6. ASIAN SIIRTYMINEN RIKOSPROSESSISSA ETEENPÄIN Syyteharkinnan aika Rikosasian ollessa syyteharkinnassa, siihen sovelletaan julkisuuslain säännöksiä. Tämän käsikirjan osalta ei ole tarkoituksen mukaista toistaa edellä esitutkinnan osalta kerrottua. Syyteharkinnan aikana syyttäjä huolehtii rikosasian salassa pidosta julkisuuslain mukaisesti Rikosasian oikeudenkäynnin julkisuutta koskevasta sääntelystä Oikeudenkäynti rikosasioissa alkaa yleensä asian pääkäsittelyllä. Poikkeuksellisesti tätä voi edeltää suullinen valmistelu. Koska suullinen valmistelu on pääkäsittelyn tavoin oikeudenkäynnin julkisuussäännösten alainen, pidetään myös tätä ajankohtaa määräävänä esitutkintaan liittyvien asiakirjojen lähtökohtaisessa salassapidon päättymisessä ja yleisöjulkisuuden alkamisessa. Tässä yhteydessä on huomattava, että vangitsemisvaatimukset ja eräät muut pakkokeinoja koskevat asiat käsitellään tuomioistuimessa esitutkinnan ollessa vielä vireillä. Siksi niitä koskeva sääntely on käsitelty edellä esitutkintavaihetta esiteltäessä. Rikosasian suullinen käsittely on julkinen, jollei tuomioistuin erikseen määrää, että suullinen käsittely toimitetaan yleisön läsnä olematta. Jokaisella on oikeus olla läsnä asian julkisessa käsittelyssä, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Oikeudenkäynnin julkisuudella tarkoitetaan EIS 6 artiklassa nimenomaan asianosaisen oikeutta julkiseen oikeudenkäyntiin. Sillä perusteella ei voi tehdä vaatimusta yleisöjulkisuuden toteuttamisesta. Oikeudenkäynnin julkisuuden toteuttamiseen liittyy myös asianmukaisen toiminnan varmistaminen tuomioistuinmenettelyssä. Joissakin tilanteissa tätä julkisuutta on rajoitettava asianosaisten oikeuksien ollessa punninnassa korkeammalla kuin yleisöjulkisuus. Rikosasiaan liittyy asian oikeudenkäynnin käsittelyssä muodostuva oikeudenkäyntiaineisto. Tämäkin aineisto on rikosasiassa hyvin pitkälle julkista, ellei sen osalta anneta erillistä määräystä. Asianosaisten tuleekin huomioida, että oikeudenkäynnissä sama aineisto, joka esitutkinnassa ja syyteharkinnassa arvioidaan salassa pidettäväksi, on lähtökohtaisesti julkista. Tämä johtuu julkisuuslain ja YTJulkL:n soveltamisaloja koskevasta sääntelystä. Asianosaisten tulee esittää pyyntö oikeudenkäyntiasiakirjojen salaamisesta ja asian käsittelemisestä yleisön läsnä olematta, jos he katsovat, että nämä edellytykset ovat oikeudenkäynnissä käsillä Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus Oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan tietoaineistoja, jotka ovat tuomioistuimen hallussa nimenomaisesti oikeudenkäyntiä varten. Oikeudelle toimitettu esitutkinta-aineisto tulee YTJulkL:n 7 :n ja 8 :n pääsäännön mukaan julkiseksi oikeudenkäynnin käynnistyttyä. Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapidosta säädetään lain 9 :ssä ja salassapitoajasta lain 11 :ssä. Oikeudenkäyntiaineiston julkisuus ei siis ole sama asia kuin esitutkinta-aineiston julkisuus. Aineiston ottaminen oikeudenkäyntiaineistoksi ja sen toteaminen julkisesti käsiteltäväksi ei tee aineistosta automaattisesti yleisöjulkista julkisuuslain perusteella. Sama aineisto ei välttämättä ole kaikilta osin koskaan yleisöjulkista sitä arvioitaessa julkisuuslain perusteella esitutkintaviranomaisen ja syyttäjäviranomaisen toimesta. Esitutkinta-aineistoon kuuluvien tietojen julkisuus arvioidaan aina erikseen julkisuuslain perusteella. Esitutkinnan aikana tehdyt salassapitomerkinnät ovat edelleen voimassa samoin kuin esitutkinnan aikana, vaikka asiaa käsitellään oikeudenkäynnissä. YTJulkL:a sovelletaan vain tuomioistuimissa. Helsingin HaO (05/0297/2): Oikeudenkäyntiaineisto tarkoitti oikeudelle tietyn jutun yhteydessä kertyneitä asiakirjoja. Aineisto oli tässä mielessä aikaan ja paikkaan sidottu konkreettinen asiakirjajoukko. Oikeudenkäyntiaineiston ulkopuolelle jäivät muiden viranomaisten hallussa olevat kappaleet tai jäljennökset oikeudelle annetuista asiakirjoista. Niihin ei myöskään oikeuden antaman salassapitomääräyksen vaikutus ulottunut. Julkisuuskäsikirja 135

136 Edellä mainittu ratkaisu tarkoittaa, että YTJulkL:n perusteella tehty kielteinen salassapitoa määräävä ratkaisu (salassapitoa koskeva pyyntö hylätty) ei ulotu muihin viranomaisiin. Silloin tuomioistuin ei ole antanut julkisuuslain 22 :n edellyttämää salassapitoratkaisua. Tällöinkin esitutkintaviranomainen ratkaisee salassapidon pelkästään julkisuuslain perusteella. Oikeudenkäyntiasiakirjoina oikeudenkäynnissä käsiteltävien esitutkinnassakin olleiden asiakirjojen salassapito ja julkisuus määrittyy YTJulkL:n soveltamisalueella eri tavoin kuin julkisuuslain soveltamisalueella. Arkaluonteiset tiedot henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen ja sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista ovat rikosasiassa julkisia siltä osin kuin ne liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin (YTJulkL 9 ). Sen sijaan rikoksen uhria loukkaavat tiedot ovat rikosasiassakin tuomioistuimen viran puolesta salassa pidettäväksi määrättyjä asioita (YTJulkL 9 ). Arkaluonteisetkin tiedot voidaan rikosasiassa määrätä salassa pidettäviksi erillisellä salassapitomääräyksellä, jos ne ovat YTJulkL:n tai muun lain perusteella salassa pidettäviä ja niiden julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty (YTJulkL 10 ) Suljettu käsittely rikosasiassa Tuomioistuin voi asiaan osallisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että suullinen käsittely toimitetaan kokonaan tai tarpeellisin osin yleisön läsnä olematta (YTJulkL 15 ). Tämä on mahdollista, jos 1. asian julkinen käsittely todennäköisesti vaarantaisi valtion ulkoista turvallisuutta taikka aiheuttaisi merkittävää vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä; 2. asiassa esitetään arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista; 3. asiassa esitetään YTJulkL:n 9 :ssä salassa pidettäväksi säädetty tai YTJulkL:n 10 :n nojalla salassa pidettäväksi määrätty oikeudenkäyntiasiakirja taikka ilmaistaan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetty tieto, jonka julkinen käsittely todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty; 4. julkinen käsittely voisi vaarantaa turvapaikanhakijan tai tämän läheisen turvallisuutta; 5. alle 18-vuotias on syytteessä rikoksesta ja suljettu käsittely ei olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua; 6. asiassa kuullaan alle 15-vuotiasta tai henkilöä, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, tai rikosasiassa kuullaan henkilöä, joka on erityisen suojelun tarpeessa ottaen huomioon etenkin hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu; taikka 7. oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädetystä todistamiskiellosta huolimatta henkilö velvoitetaan todistamaan tai tuomaan katsastettavaksi esine tai asiakirja taikka mainitussa luvussa säädetystä kieltäytymisoikeudesta huolimatta henkilö suostuu todistamaan tai tuomaan katsastettavaksi esineen tai asiakirjan TIETOJEN ANTAMINEN ESITUTKINTA-ASIAKIRJOISTA OIKEUDENKÄYNNIN AIKANA TAI SEN JÄLKEEN Tietojen antamiseen esitutkinta-asiakirjoista asian tuomioistuinkäsittelyn alettua sovelletaan tuomioistuimessa kahta lakia, sekä YTJulkL:a että julkisuuslakia. Sen sijaan tietojen antamisessa esitutkintaviranomaisesta tai syyttäjäviranomaisesta sovelletaan edelleen vain julkisuuslakia, vaikka asia on esillä tuomioistuimessa ja sen käsiteltävänä. YTJulkL antaa tuomioistuimelle laajat valtuudet määrätä oikeudenkäynnin ajan ja sen jälkeenkin asiakirjojen salassa pidettävyydestä. Tuomioistuimen tekemä erillinen julkisuusratkaisu koskee vain 136 Julkisuuskäsikirja

137 oikeudenkäyntiaineistoa. Tuomioistuimelle toimitettu esitutkintapöytäkirja tulee oikeudenkäyntiaineistoksi kokonaisuudessaan riippumatta siitä, onko siihen vedottu tuomioistuimen käsittelyssä. 120 Esitutkinnan suorittanut poliisi tekee kuitenkin edelleen itsenäisesti ratkaisun hallinnassaan olevien tietojen antamisesta julkisuuslain perusteella. Ratkaisun tekemisessä on kuitenkin otettava huomioon syyttäjän tai tuomioistuimen mahdollisesti tekemä salassa pitoa koskeva ratkaisu, jolla voi olla merkitystä poliisin arvioidessa esitutkinta-asiakirjojen julkisuutta (JulkL 22 ). Tällöin huomiotavaksi tulevat julkisuuslain 22 :n salassapitoratkaisut. Jos sellaista ratkaisua ei ole annettu tai sitä koskeva pyyntö on hylätty, salassapitoratkaisua ei ole julkisuuslain 22 :n mukaisesti annettu. Tällöin esitutkintaviranomaisella on sovellettavana vain julkisuuslain tai muun lainsäädännön perusteella määrittyvä salassapito. KHO 1480/2/05: Korkein oikeus kumosi poliisilaitoksen päätöksen asiakirjojen salassapidosta, koska poliisilaitos ei ollut perustellut päätöstään julkisuuslain nojalla. Poliisilaitoksen hallussa olevat esitutkinta-aineistoon kuuluvat asiakirjat sisältyivät suurimmalta osaltaan Helsingin käräjäoikeuden oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Käräjäoikeus oli tuomiossaan määrännyt asiakirjat salassa pidettäviksi, ja poliisilaitos perusteli asiakirjojen salassapitoa käräjäoikeuden päätöksellä. Käräjäoikeuden antaman salassapitomääräyksen vaikutus ei ulottunut poliisilaitoksen hallussa oleviin asiakirjoihin. Julkisuuslain mukaan kysymys asiakirjan salassa pitämisestä ratkaistaan aina kunkin tietopyynnön yhteydessä erikseen, ja jokainen viranomainen, jolta tietoa pyydetään, ratkaisee asian itsenäisesti. Edellä mainitussa ratkaisussa on kysymys siitä, että poliisilaitos ei ollut perustellut omaa päätöstään julkisuuslain perusteella, vaan pelkästään viittaamalla käräjäoikeuden ratkaisuun. Tässä tilanteessa poliisilaitoksen ratkaisu tulisi perustua julkisuuslain tai muun lain kyseessä ollen, tiedon salassa pidettäväksi määrittävään säännökseen, sekä julkisuuslain 23 :n viittaussäännökseen toisen viranomaisen antamasta määräyksestä. Voi siis hyvin olla, että poliisin antama ratkaisu salassa pidettävästä aineistoista poikkeaa paljonkin tuomioistuimen antamasta ratkaisusta samaa materiaalia koskien. Laajemman tietoaineiston saamista varten pyytäjän voi tarvittaessa ohjata esimerkiksi pyytämään aineisto suoraan tuomioistuimelta. 120 HE 13/2006 vp. Julkisuuskäsikirja 137

138 14. LIITTEET Liite 1. Luokittelu salassa pidettävistä asiakirjoista ja tiedoista julkisuuslain eri salassapitotasoilla Liite 2. Asiakirjapyynnön prosessikaavio Liite 3. Mallipohja - Virkamiehen ilmoitus asiakirjojen antamisesta Liite 4. Mallipohja - Viranomaisen päätös ja valitusosoitus asiakirjapyyntöön Liite 1. Salassa pidettävät asiakirjat ja tiedot julkisuuslain eri salassapitotasoilla Salassa pidettävät asiakirjat ja tiedot eri salassapitotasoilla JulkL Julkisuusolettama 2) Kansainväliset suhteet ym. 5) Taktiset ja tekniset menetelmät 6) Kantelu 8) Onnettomuudet ym. 11) + 12) + 13) Raha ja pääoma 14) Uhanalaiset kasvit ja eläimet 15) Vaalirahoitus ja vo:n valvonta 17) + 20) Muu vastaava liiketoimintaa koskeva seikka 18) Työmarkkinat + valtio ym. 19) Valtio oikeudenkäynnissä 22) Pääsykokeet ja testit 26) Rikoksen uhria loukkaavat tiedot Salassapitoolettama 3) Esitutkinta-aineisto 7) Turvajärjestelyt 9) Valtion turvallisuus (Supo) 10) Maanpuolustus 21) Opinnäytetyöt 24) Pakolaiset, turvapaikan hakijat 28) Tuomittu, vangittu tai muutoin vapautensa menettänyt Ehdottomasti salassa pidettävät 1) Ulkopoliittiset asiat 4) Rekisterit (rikosten ehkäiseminen ym.) 16) Tilastot 17) + 20) Liikesalaisuus 23) Tulotiedot, varallisuus, ulosotto 25) Sosiaalihuolto, työhallinto, terveydentila, seksuaalisuus 26) Arkaluonteiset yksityiselämää koskevat tiedot rikosasiassa 27) Lausunnot (mielentila, selvitykset, rangaistuksen täytäntöönpano) 28) Rikosrekisteri, sakkorekisteri ym. 29) Psykologiset testit 30) Oppilashuolto 31) Salaiset yhteystiedot 31a) Anonyymi todistelu 31b) Uhrin suojelu vapautuminen 32) Poliittinen vakaumus, mielipide, elintavat, yhdistystoiminta, harrastukset, perhe-elämä ym. henkilökohtaiset olot 138 Julkisuuskäsikirja

139 Liite 2. Asiakirjapyynnön prosessikaavio Asiakirja- tai tietopyyntö saapuu Kirjattavaksi ja vastuutettavaksi, kun kirjallinen Viivytyksetön kasittely (max. 2 vko, vaikea max. 1 kk) (Julkl 14.4 ) Siirto Arvio siirrosta toiselle viranomaiselle (HL 1 / JulkL 15.1 Arvio julkisuudesta Julkinen Kirjaamo antaa Ei päätöstä. Sulku Epavarmuus julkisuudesta Käsittelyn siirto vastaavalle valmistelijalle tai muulle virkamiehelle Kokonaan Julkinen Antaminen Ei päätöstä. Sulku Ei voida antaa kokonaan tms. Arvio antamistavasta Asianosaisjulkinen Arvio asianosaisjulkisuudesta vrt. yleisöjulkinen Yleisöjulkinen Oikeus saada oman asiansa käsittelyyn vaikuttavista/vaikuttaneista myös salassa pidettävistä tiedoista Asiakirjan käsittely - esim. mustaaminen, leimat Esitutkinta käynnissä Muut tilanteet Ilmoituksen antaminen ja asiakirjan antaminen mustattuna (JulkL 14.3 ) Sulku. Arvio rajoituksista (ETL 4:15.3 ) ja antamistavasta Arvio rajoituksista ja antamistavasta Rajoituksia Pyytäjä pyytää valituskelpoisen päätöksen - kiireellinen käsittely (HL 49 e ) Ei estettä Rajoituksia Ei estettä Annetaan Esitutkinnan päätös (ETL 11:1 ) Annetaan Siirto viranomaisessa sovitulle taholle, joka tekee esityksestä perustellun ratkaisun valitusosoituksineen Sulku. Ei päätöstä Esitutkinnan päätös Sulku. Ei päätöstä Sulku. Sulku. Julkisuuskäsikirja 139

140 Liite ID (2) POL Liite 3 Virkamiehen ilmoitus asiakirjojen antamisesta Olette pyytäneet x-yksiköltä seuraavia asiakirjoja x.x.x saapuneella asiakirjapyynnöllä seuraavasti: xxx X-yksikkö liittää tämän kirjeen oheen pyytämänne mukaisesti asiakirjat: X-yksikkö vastaa, että asiakirja sisältää julkisuuslain (621/1999) x :n x momentin x kohdan mukaisia salassa pidettäviä tietoja, ja on täten osaksi salassa pidettävä. Asiakirja luovutetaan julkisin osin. Salassa pidettävät kohdat on merkitty asiakirjoihin mustattuina. X-yksikkö vastaa, että asiakirja on kokonaan salassa pidettävä julkisuuslain (621/1999) x :n x momentin x kohdan mukaan, eikä sitä voida siten luovuttaa. X-yksiköllä ei ole pyydettyä asiakirjaa vaan se on X-viranomaisen asiakirja. Pyyntö tulisi esittää sille viranomaiselle, jonka hallussa se on, koska tällä on julkisuuslain 14 :n mukaan yleensä toimivalta ja oikeus päättää asiakirjan antamisesta. X-yksikkö siirtää asiakirjapyynnön hallintolain 21 :n/ julkisuuslain 15 :n mukaisesti X:lle. Mikäli X-laitos vastoin tätä ilmoitusta päätyisi ratkaisussaan luovuttamaan teille asiakirjan, asian käsittelystä voidaan periä suoritemaksu siten kuin poliisin suoritteiden maksullisuudesta 2019 annetun sisäministeriön asetuksen (1135/2018) 10 :ssä ja julkisuuslain 34 :ssä säädetään. / Arvio lainsäädännön mukaisista aiheutuvista kuluista. Tiedon antamista koskeva asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Pyynnöstä voimme antaa asiassa valituskelpoisen päätöksen. Mikäli haluatte asiassa valituskelpoisen ratkaisun, pyydän esittämään asiasta nimenomaisen pyynnön X-laitoksen kirjaamoon. Ilmoituksen antavan virkamiehen virkanimike <Etunimi Sukunimi> POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, HELSINKI Puh , Faksi Julkisuuskäsikirja

141 Liite ID (2) Liitteet Jakelu Tiedoksi Annettu asiakirja <Kirjoita tähän tai kaksoisnapsauta> <Kirjoita tähän tai kaksoisnapsauta> Julkisuuskäsikirja 141

142 Liite ID (2) POL Liite 4 Viranomaisen päätös ja valitusosoitus asiakirjapyyntöön 1 Asia Olette pyytäneet x-yksiköltä seuraavia asiakirjoja x.x.x saapuneella asiakirjapyynnöllä seuraavasti: xxx Virkamies X on antanut asiakirjojen antamisesta ilmoituksen, jonka mukaan xxx. 2 Päätös Ilmoituksen perusteella olette pyytäneet X-yksikön ratkaisevan asian. Pyytämiänne x-asiakirjan sisältämiä tietoja ei luovuteta. / Pyytämiänne x-asiakirjoja ei luovuteta. / Toisin kuin virkamiehen aiemmin antamassa ilmoituksessa asiakirjojen antamisesta on katsottu, X-yksikkö antaa pyytämänne asiakirjat, jotka ovat tämän ratkaisun ohessa. 2.1 Päätöksen perustelut 3 Valitusosoitus xxx Pykälät ja tarkemmat perustelut Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla X hallinto-oikeuteen noudattaen mitä hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. < Ratkaisijan virkanimike> <Etunimi Sukunimi> < Esittelijän virkanimike> <Etunimi Sukunimi> POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, HELSINKI Puh , Faksi poliisi.fi 142 Julkisuuskäsikirja

143 Liite ID (2) Liitteet Lisätietoja antaa Jakelu Tiedoksi Valitusosoitus (kameleon) <Kirjoita tähän tai kaksoisnapsauta> <Kirjoita tähän tai kaksoisnapsauta> <Kirjoita tähän tai kaksoisnapsauta> Julkisuuskäsikirja 143

Julkisuus ja salassapito. Joensuu Riikka Ryökäs

Julkisuus ja salassapito. Joensuu Riikka Ryökäs Julkisuus ja salassapito Riikka Ryökäs Sovellettavat lait Henkilötietolaki Julkisuuslaki Erityislainsäädäntö Kirkkolaki Suomen perustuslaki Yksityiselämän suoja, PL 10.1 (yksityisyyden suojan periaate)

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

Tietosuojalaki sekä muuta ajankohtaista lainsäädännössä - Virpi Koivu. JUDO-työpaja

Tietosuojalaki sekä muuta ajankohtaista lainsäädännössä - Virpi Koivu. JUDO-työpaja Tietosuojalaki sekä muuta ajankohtaista lainsäädännössä - Virpi Koivu JUDO-työpaja 20.5.2019 Yleislait voimaan 1.1.2019 Tietosuojalaki (1050/2018) Laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Mitä tulisi huomioida henkilötietoja luovutettaessa? Maarit Huotari VM JUHTA/VAHTI-työpaja

Mitä tulisi huomioida henkilötietoja luovutettaessa? Maarit Huotari VM JUHTA/VAHTI-työpaja Mitä tulisi huomioida henkilötietoja luovutettaessa? Maarit Huotari VM JUHTA/VAHTI-työpaja 12.2.2018 Mitä pitää huomioida? Oikeuksien perusta Julkisuuslaki Tietosuojalainsäädäntö Mitä tämä tarkoittaa?

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen

Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen 8.11.2010 1(5) DocId: 145064 Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen Viimeaikaiseen keskusteluun ja yleisönosaston kirjoitteluun liittyen on syytä kerrata luottamushenkilöinä

Lisätiedot

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.04.2016 Dnro OKV/2177/1/2014 1/5 ASIA Asiakirjan osittainen salassapito KANTELU Kantelija on kantelussaan 19.12.2014 pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan valtioneuvoston kanslian menettelyä

Lisätiedot

Tietopyynnön käsittelyssä noudatettava menettely

Tietopyynnön käsittelyssä noudatettava menettely ANONYMISOITU PÄÄTÖS 30.06.2015 Dnro OKV/1873/1/2014 1/5 ASIA Tietopyynnön käsittelyssä noudatettava menettely KANTELU Kirjoituksessaan 1.11.2014 oikeuskanslerille A on kertonut pyytäneensä lapsiasiavaltuutetulle

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi

LAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi LAPIN YLIOPISTO 1(5) JULKISOIKEUDEN VALINTAKOE 13.6.2005 Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Tehtävissä julkisuuslailla tarkoitetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja potilaslailla lakia

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 66/2005 vp. Hallituksen esitys laeiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain sekä kuntalain 50 :n muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 66/2005 vp. Hallituksen esitys laeiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain sekä kuntalain 50 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 66/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain sekä kuntalain 50 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Laki. 1 luku. Julkisuusperiaate. Soveltamisala ja lain suhde muihin säännöksiin. 2 luku. Oikeudenkäyntiä koskevien tietojen julkisuus

Laki. 1 luku. Julkisuusperiaate. Soveltamisala ja lain suhde muihin säännöksiin. 2 luku. Oikeudenkäyntiä koskevien tietojen julkisuus 47 ehdotukset 1. oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Julkisuusperiaate Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Hyvä tietää hallintomenettelystä. Työelämätoimikuntien webinaari ja Sanna Haanpää Lakimies

Hyvä tietää hallintomenettelystä. Työelämätoimikuntien webinaari ja Sanna Haanpää Lakimies Hyvä tietää hallintomenettelystä Työelämätoimikuntien webinaari 30.1.2019 ja 7.2.2019 Sanna Haanpää Lakimies Työelämätoimikunnat Opetushallitus asettaa ja nimittää kuhunkin enintään yhdeksän jäsentä Työelämätoimikunnat

Lisätiedot

Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen. Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike

Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen. Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Yksityisyydensuoja perusoikeutena Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

1. Nykytila. julkisuutta koskevalla lailla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. kuin laki viranomaisten toiminnan

1. Nykytila. julkisuutta koskevalla lailla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. kuin laki viranomaisten toiminnan HE 214/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldcolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäväksi ne muutokset, jotka aiheutuvat julkisuuslainsäädännön

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Perustuslain 10 Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

TUTKIMUSLUPAHAKEMUS/PÄÄTÖS

TUTKIMUSLUPAHAKEMUS/PÄÄTÖS 1/2 TUTKIMUSLUPAHAKEMUS/PÄÄTÖS 1. Tutkimusluvan hakijan tiedot Sukunimi Etunimet Syntymäaika Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite 2. Asiakirjat, joihin tutkimuslupaa haetaan

Lisätiedot

7 Poliisin henkilötietolaki 50

7 Poliisin henkilötietolaki 50 7 Poliisin henkilötietolaki 50 Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon mukaan hallituksen esityksessä (202/2017 vp) ehdotetun poliisilain 5a luvun 44 :n (Siviilitiedustelussa saadun tiedon luovuttaminen

Lisätiedot

Tietosuojalainsäännön katsaus Virpi Korhonen, lainsäädäntöneuvos

Tietosuojalainsäännön katsaus Virpi Korhonen, lainsäädäntöneuvos Tietosuojalainsäännön katsaus 24.9.2018 Virpi Korhonen, lainsäädäntöneuvos Tietosuojaa koskeva EU-tasoinen sääntely Yleinen tietosuoja-asetus suoraan sovellettava Euroopan unionin rikosasioiden tietosuojadirektiivi

Lisätiedot

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin

Lisätiedot

Oikeudenkäynnin julkisuuslaki. 1 Luku. Yleiset säännökset. Julkisuusperiaate

Oikeudenkäynnin julkisuuslaki. 1 Luku. Yleiset säännökset. Julkisuusperiaate 155 ehdotukset 1. Oikeudenkäynnin julkisuuslaki säädetään: 1 Luku Yleiset säännökset 1 Julkisuusperiaate Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

Julkisuuslainsäädäntö valvontaeläinlääkärin näkökulmasta

Julkisuuslainsäädäntö valvontaeläinlääkärin näkökulmasta Julkisuuslainsäädäntö valvontaeläinlääkärin näkökulmasta Lakimies Minna Ruotsalo Eläinlääkärihygieenikkojen yhdistyksen koulutuspäivät 25.4.2013, Helsinki 1 Lainsäädäntöä valvonta-asetus 882/2004 (Euroopan

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Henkilötietojen käsittely tietosuojalain voimaantulon viivästyessä

Henkilötietojen käsittely tietosuojalain voimaantulon viivästyessä Henkilötietojen käsittely tietosuojalain voimaantulon viivästyessä Kuntaliiton ohje 18.5.2018 Taustaa Komission ehdotukset tammikuussa 2012 Make Europe fit for the digital age» http://ec.europa.eu/justice/data-protection/reform/index_en.htm»

Lisätiedot

oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa

oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa EDUSKUNNAN VASTAUS 268/2006 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Hallituksen esitys yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi - TIETOSUOJALAKI

Hallituksen esitys yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi - TIETOSUOJALAKI Hallituksen esitys yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi - TIETOSUOJALAKI 1 Yleinen tietosuoja-asetus ehdotettu tietosuojalaki Asetuksen säännösten täydentäminen ja täsmentäminen 1.

Lisätiedot

Asiakirjojen julkisuus

Asiakirjojen julkisuus Leader työn ajankohtaispäivät 21.11.2017 Lakimies Makasiini n:o - Asiakirjojen julkisuus, erityisesti - Valintapisteet - sähköpostit Asiakirjojen säilytys - Ohjelmakausi 2014-2020 - Ohjelmakausi 2007-2013

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Sote-asiakastietojen käsittely

Sote-asiakastietojen käsittely Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset

Lisätiedot

1. Terveydenhuollon toimintayksikkö. HammasOskari Oy, Liesikuja 4A, Rekisteriasioista vastaava yhteyshenkilö

1. Terveydenhuollon toimintayksikkö. HammasOskari Oy, Liesikuja 4A, Rekisteriasioista vastaava yhteyshenkilö Tietosuojaseloste 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö HammasOskari Oy, Liesikuja 4A, 01600 HammasOskari Oy:n potilasrekisteri on sen toimintayksikössä käytössä niiden terveyshuollon ammattihenkilöiden

Lisätiedot

Työelämän tietosuojalaki Johanna Ylitepsa

Työelämän tietosuojalaki Johanna Ylitepsa Työelämän tietosuojalaki 19.11.2018 Johanna Ylitepsa Tietosuoja-asetus 88 artikla Käsittely työsuhteen yhteydessä Jäsenvaltiot voivat antaa lakisääteisesti tai työehtosopimuksilla yksityiskohtaisempia

Lisätiedot

JULKISUUSLAIN MUKAINEN MENETTELY ASIAKIRJAPYYNTÖÖN VASTAAMISESSA

JULKISUUSLAIN MUKAINEN MENETTELY ASIAKIRJAPYYNTÖÖN VASTAAMISESSA 17.4.2019 1 / 5 EOAK/2049/2018 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juho Martikainen JULKISUUSLAIN MUKAINEN MENETTELY ASIAKIRJAPYYNTÖÖN VASTAAMISESSA 1 KANTELU

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJEET OVAT JULKISIA ASIAKIRJOJA

KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJEET OVAT JULKISIA ASIAKIRJOJA 29.10.2010 Dnro 4169/4/09 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Tapio Räty KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJEET OVAT JULKISIA ASIAKIRJOJA 1 KANTELU Kantelija arvosteli

Lisätiedot

TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO. Dnro 2135/03/2016 ' Opetus- ja kulttuuriministeriö

TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO. Dnro 2135/03/2016 ' Opetus- ja kulttuuriministeriö Dnro 2135/03/2016 '15.8.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi aikuistenperusopetus@minedu.fi Lausuntopyyntö ehdotuksesta hallituksen esitykseksi perusopetuslain 46 :n muuttamisesta Pyysitte

Lisätiedot

Dnro 1433/4/05. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor

Dnro 1433/4/05. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor 8.2.2007 Dnro 1433/4/05 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASTIETOIHIN LIITTYVIEN LOKITIETOJEN ANTAMINEN 1 KANTELU Kantelija arvosteli

Lisätiedot

Webinaarin sisällöt

Webinaarin sisällöt 1 Webinaarin 14.6.2019 sisällöt Tiedonhallintalain ja digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain sääntelykohteet Tiedonhallintalain vaikutukset digitaalisiin palveluihin 2 Keskeinen sääntely Tiedonhallintalaki:

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (5) 382 V 3.5.2017, Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite avoimuusperiaatteesta kaupungin johtajien tapaamisissa HEL 2016-011747 T 00 00 03 Päätös esitti kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Tilastolaki uudistuu. Tutkimusaineistot etäkäyttöön -seminaari

Tilastolaki uudistuu. Tutkimusaineistot etäkäyttöön -seminaari Tilastolaki uudistuu Tutkimusaineistot etäkäyttöön -seminaari 21.11.2012 Tilastolain uudistamisen tilanne Tilastolakityöryhmä 1.10.2010 31.12.2011 Työryhmän loppuraportti VM:lle 30.12.2011 Lausuntokierros

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2014 1 (6) 7 Soudoset Oy:n tietopyyntö koskien HKL:n tarjouskilpailua 31H-12 HEL 2013-000633 T 07 01 02 Päätösehdotus päättää hylätä Soudoset Oy:n tietopyynnön 12.12.2012,

Lisätiedot

Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu

Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu JHS 147 Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu Julkaistu: 28.11.2000 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisältö 1 TAUSTAA 1.1 Suosituksen tarkoitus 1.2 Asiakirjojen ja tietojen luokittelu

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014 Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön Seminaari 27.2.2014 Tilastolain tarkoitus Lain tarkoitusta laajennettiin tilastotarkoituksen lisäksi koskemaan myös tietojen tutkimuskäyttö.

Lisätiedot

Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin.

Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin. Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus 2018 Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin. Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ajankohtaista työelämän tietosuojasta Johanna Ylitepsa

Ajankohtaista työelämän tietosuojasta Johanna Ylitepsa Ajankohtaista työelämän tietosuojasta 20.5.2019 Johanna Ylitepsa Tietosuoja-asetus 88 artikla Käsittely työsuhteen yhteydessä Jäsenvaltiot voivat antaa lakisääteisesti tai työehtosopimuksilla yksityiskohtaisempia

Lisätiedot

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. 1 Luku. Yleiset säännökset. Julkisuusperiaate

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. 1 Luku. Yleiset säännökset. Julkisuusperiaate LAKIEHDOTUKSET 1. oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Luku Yleiset säännökset 1 Julkisuusperiaate Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat

Lisätiedot

OHJE ASIAKIRJA JA TIETOPYYNTÖJEN KÄSITTELYYN

OHJE ASIAKIRJA JA TIETOPYYNTÖJEN KÄSITTELYYN 1(6) 1 Julkisuusperiaate lainsäädännössä Perustuslain 12.2 :n mukaan viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Hankekäsittelyn tietojen julkisuus Case Elävä Kainuu LEADER

Hankekäsittelyn tietojen julkisuus Case Elävä Kainuu LEADER Pirjo Heikkinen Hankekäsittelyn tietojen julkisuus Case Elävä Kainuu LEADER (Leader-ajankohtaispäivät, Helsinki 23.11.2016) Leader-ajankohtaispäivät, Espoo 21.11.2017 Tietojen julkisuus ja tiedon löytäminen

Lisätiedot

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL

Lisätiedot

Migri on kantelijan mielestä antanut väärää tietoa karkottamispäätöksen julkisuudesta Helsingin Sanomien toimittajalle.

Migri on kantelijan mielestä antanut väärää tietoa karkottamispäätöksen julkisuudesta Helsingin Sanomien toimittajalle. 23.8.2019 1 / 5 EOAK/2462/2018 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Jari Pirjola VIRASTON NETTISIVUJEN TIEDOT ASIAKIRJOJEN JULKISUUDESTA 1 KANTELU Kantelija pyysi

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

KOODIVIIDAKKO OY:N PALVELUITA KOSKEVAT HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN YLEISET EHDOT

KOODIVIIDAKKO OY:N PALVELUITA KOSKEVAT HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN YLEISET EHDOT 1 KOODIVIIDAKKO OY:N PALVELUITA KOSKEVAT HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN YLEISET EHDOT 1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA 1.1. Euroopan Unionin yleisen tietosuoja-asetuksen 2016/679 ( Tietosuoja-asetus ) soveltaminen

Lisätiedot

WestStar Oy Aleksanterinkatu 17 B Lahti. Liite Henkilötietojen käsittely

WestStar Oy Aleksanterinkatu 17 B Lahti. Liite Henkilötietojen käsittely 1 WestStar Oy 24.5.2018 2223699-7 Aleksanterinkatu 17 B 15110 Lahti Liite Henkilötietojen käsittely 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet 2. Tausta ja tarkoitus 3. Määritelmät 4. Käsittelyn kohde ja tarkoitus

Lisätiedot

HE 39/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi. Harmaan talouden selvitysyksiköstä

HE 39/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi. Harmaan talouden selvitysyksiköstä HE 39/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

Henkilötietojen käsittely Tullissa (HE 259/18 vp)

Henkilötietojen käsittely Tullissa (HE 259/18 vp) Henkilötietojen käsittely Tullissa (HE 259/18 vp) Erityisasiantuntija Jaana Vehmaskoski 18.1.2019 Hallintovaliokunta Vero-osasto, tulliyksikkö Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Tavoitteet Tullin henkilötietojen

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

OPPILASREKISTERISELOSTE

OPPILASREKISTERISELOSTE OPPILASREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 mukainen REKISTERISELOSTE ja lain 24 :n mukainen INFORMOINTI Laatimispvm: 2.1.2017 1. Rekisterinpitäjä Nimi Siikalatvan kunnan koulutuslautakunta /

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2014 1 (6) 8 Tommy Pohjolan tietopyyntö koskien HKL:n ja Siemensin välistä kirjeenvaihtoa HEL 2012-015395 T 07 01 02 Päätösehdotus päättää hylätä Tommy Pohjolan tietopyynnön

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Kuka on viranomainen?

Kuka on viranomainen? Yhteiset säännökset Hankinta-asiakirjojen julkisuus Viranomaisen toiminnan ja asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta säädetään julkisuuslaissa. Hankintalain 138 :ssä säädetään asiakirjojen julkisuutta

Lisätiedot

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Korkein oikeus Lausunto 26.09.2018 OH2018/203 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Liana Technologiesin palveluita koskevat henkilötietojen käsittelyn yleiset ehdot

Liana Technologiesin palveluita koskevat henkilötietojen käsittelyn yleiset ehdot https://docs.google.com/document/d/1vl7kwqdj2dfhgkzqnttrpynkeoq6rwtnb5zrlpv8lbg/edit# 1/7 Page 2/7 1. Tarkoitus ja soveltamisala 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. Euroopan unionin yleisen tietosuoja asetuksen 2016/679

Lisätiedot

SUOJAAVATKO SALASSAPITOSÄÄNNÖKSET LASTA VAI AIKUISTA?

SUOJAAVATKO SALASSAPITOSÄÄNNÖKSET LASTA VAI AIKUISTA? SUOJAAVATKO SALASSAPITOSÄÄNNÖKSET LASTA VAI AIKUISTA? Yhdessä turvallista varhaiskasvatusta -koulutus Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kouvola 12.10.2017 Lakimies Olli Korhonen, Vantaan kaupunki 1 Esityksen

Lisätiedot

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).

Lisätiedot

SALASSA PIDÄTTÄVIEN TIETOJEN KÄSITTELY OIKEUDEN- KÄYNNISSÄ JA TUOMIOSSA

SALASSA PIDÄTTÄVIEN TIETOJEN KÄSITTELY OIKEUDEN- KÄYNNISSÄ JA TUOMIOSSA VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 27.9.2004 Dnro 1056/1/03 Oikeustoimittajat ry c/o Jarkko Sipilä MTV3 Uutiset 00033 MTV3 ASIA SALASSA PIDÄTTÄVIEN TIETOJEN

Lisätiedot

Tietosuoja-asetus Immo Aakkula Arkistointi

Tietosuoja-asetus Immo Aakkula Arkistointi Tietosuoja-asetus Immo Aakkula 31.10.2017 Arkistointi Tietosuoja-asetus arkistointi Lähtökohdat Henkilötietolaki poistuu 25.5.2018 Asetus koskee keskeisimmiltä osin suoraan arkistoja Asetusta täydennetään

Lisätiedot

HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta

HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta Perustuslakivaliokunta 30.11.2016 Valtiovarainministeriö Valli-Lintu, Kuittinen Ehdotuksen tavoitteet ja lähtökohdat Ehdotusten

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 269/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 269/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 269/2006 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Uusi varhaiskasvatuslaki mikä muuttuu tietosuojan ja salassapidon osalta?

Uusi varhaiskasvatuslaki mikä muuttuu tietosuojan ja salassapidon osalta? Uusi varhaiskasvatuslaki mikä muuttuu tietosuojan ja salassapidon osalta? Lakimies Sanna Haanpää Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Mikä uudessa varhaiskasvatuslaissa muuttuu salassapidon kannalta?

Lisätiedot

Tietopyyntö 1 (5) Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero

Tietopyyntö 1 (5) Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tietopyyntö 1 (5) Saapumispäivä / / 20 Pyytäjän henkilötiedot Sukunimi Mahdolliset entiset nimet Etunimi Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Henkilö, jonka

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Tiedollinen itsemääräämisoikeus ja MyData

Tiedollinen itsemääräämisoikeus ja MyData Tiedollinen itsemääräämisoikeus ja MyData Erityisasiantuntija Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Absoluuttisen tiedollisen itsemääräämisoikeuden sisällön hahmottaminen Tiedollinen itsemääräämisoikeus Oikeus

Lisätiedot

Henkilörekisterin määritelmä ja muut sovellettavat henkilörekisterilain säännökset

Henkilörekisterin määritelmä ja muut sovellettavat henkilörekisterilain säännökset ANONYMISOITU PÄÄTÖS 04.11.2016 Dnro OKV/441/1/2015 1/7 ASIA Asiakirjapyyntöön vastaaminen ja asiakirjojen luovuttaminen viranomaisen henkilörekisteristä KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 24.3.2015

Lisätiedot

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet Anna-Leena Reinikainen 6.5.2009 Vaikuttavia säädöksiä Arkistolaki (831/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2004 vp. Hallituksen esitys Euroopan Avaruusjärjestöä koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten ja

EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2004 vp. Hallituksen esitys Euroopan Avaruusjärjestöä koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten ja EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2004 vp Hallituksen esitys Euroopan Avaruusjärjestöä koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten ja Euroopan Avaruusjärjestön välillä turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta

Lisätiedot

Tietosuojaseloste Kuopion kaupungin palautepalvelujärjestelmä

Tietosuojaseloste Kuopion kaupungin palautepalvelujärjestelmä Kuopion kaupunki Selvitys 1 (5) Tietosuojaseloste Kuopion kaupungin palautepalvelujärjestelmä Seloste henkilötietojen käsittelytoimista ja rekisteröidyn oikeuksista EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679)

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.04.2015 Dnro OKV/901/1/2014 1/7 ASIA Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 29.4.2014 osoittamassaan kantelussa

Lisätiedot

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1 Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin 12.12.2011 A-P Ollila 1 Taustaa Tiedon merkitys yhteiskunnassa ja viranomaisten toiminnassa korostuu kaiken aikaa. Viranomaisten

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 228/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 228/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 228/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä sekä Verohallinnosta annetun lain 4 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Tietosuoja-asetus ja sen kansallinen implementointi

Tietosuoja-asetus ja sen kansallinen implementointi Tietosuoja-asetus ja sen kansallinen implementointi - Tieteellisen tutkimuksen näkökulma 12.12.2017 Kristiina Hovi Arkistopäällikkö, tietosuojavastaava EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR= General Data

Lisätiedot

6) tietojen käytettävyys, eheys ja laatu viranomaisen tehtävän hoidossa ja viranomaisten yhteistyössä;

6) tietojen käytettävyys, eheys ja laatu viranomaisen tehtävän hoidossa ja viranomaisten yhteistyössä; Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta 12.11.1999/1030 Oikeusministerin esittelystä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21 päivänä toukokuuta 1999 annetun

Lisätiedot

Lapsen elatuksen rekisteri

Lapsen elatuksen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot