PUUKERROSTALON IDENTITEETTI Case: Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUUKERROSTALON IDENTITEETTI Case: Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialue"

Transkriptio

1 i Taru Karnaattu PUUKERROSTALON IDENTITEETTI Case: Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialue Kandidaatintyö Rakennetun ympäristön tiedekunta Markku Karjalainen Huhtikuu / 2020

2 TIIVISTELMÄ Taru Karnaattu: Puukerrostalon identiteetti Case: Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialue The identity of a wooden apartment building Case: wooden residential area of Isokuusi in Vuores, Tampere Kandidaatintyö Tampereen yliopisto Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma Huhtikuu / 2020 Puukerrostalorakentamisen suosio on kasvussa, ja sitä edistetään ja kehitetään jatkuvasti muun muassa sen positiivisten ilmastovaikutusten vuoksi. Tässä kandidaatintyössä tutkin, miten puumateriaali vaikuttaa kerrostalon arkkitehtuuriin ja millainen on nykyaikaisen puukerrostalon identiteetti. Työn erityisenä tutkimuskohteena on Tampereen Vuoreksen Isokuuseen rakentuva moderni puukaupunkialue, jonka avulla selvitän, millä tavoin puurakentamisen edistämiseen voidaan vaikuttaa ja millaista arkkitehtuuria siitä syntyy. Työssäni tutkin ensin puurakentamiseen vaikuttavia hankkeita ja ohjelmia Tampereella. Seuraavaksi selvitin puurakentamisen keinoja ja vaikutuksia rakennuksen tunnelmaan ja arkkitehtuuriin. Isokuusen puukaupunkialueeseen perehdyin tutkimalla alueen asemakaavojen määräyksiä ja siellä järjestettyjä arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailuja. Niiden perusteella pohdin kyseisen puukaupunkialueen onnistumisen astetta. Tämän jälkeen jatkoin pohdintaa yleisesti puukerrostalon arkkitehtuurista ja siitä, miten puumateriaalin kuuluisi näkyä puukerrostalossa. Puu sitoo itseensä hiilidioksidia, joten sen käyttö rakennusmateriaalina on tärkeä osa ilmastostrategiaa niin Suomessa, Pirkanmaalla kuin Tampereellakin. Isokuusen asemakaavan osissa on käytetty sekä tarkkoja runkomateriaalivaatimuksia että vain pelkkiä suosituksia julkisivumateriaalista. Vapaammat vaatimukset asemakaavassa ovat mahdollistaneet joidenkin betonirunkoisten rakennusten rakentamisen puukaupunkialueelle. Työn pohdintaosuudessa mietin arkkitehtuurin rehellisyyttä suhteessa runkomateriaaliin ja ulospäin näkyviin materiaaleihin. Puusta voidaan rakentaa monenlaista arkkitehtuuria, mutta tuoreimmat puurakentamisen trendit vaikuttavat korostavan puun lämmintä materiaalintuntua ja luonnonläheistä tunnelmaa. Samoja piirteitä voidaan kuitenkin löytää esimerkiksi Alvar Aallon arkkitehtuurista. Arkkitehtuurissa näkyy aina oman aikansa erityispiirteet. Paljon puhuttu ilmastonmuutos vaikuttaa nykyajan rakentamiseen, ja se myös näkyy erityisesti Isokuusen kaltaisissa puurakentamisen pilottikohteissa. Avainsanat: puukerrostalorakentaminen, puukaupunki, runkomateriaali, puujulkisivu, ilmastostrategia, puuarkkitehtuuri Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck ohjelmalla.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PUUKERROSTALORAKENTAMINEN TAMPEREELLA Puurakentamisen historiaa Suomessa Tampereen ilmastostrategia PUUN KÄYTTÖ PUUKERROSTALOISSA Runkorakennejärjestelmät Julkisivut Sisäverhoukset, kalusteet ja muut elementit CASE: ISOKUUSEN PUUKAUPUNKIALUE Asemakaavamääräykset Arkkitehtuurikilpailut Isokuusen arkkitehtuuri ULKOKUOREN SUHTEESTA RUNKOMATERIAALIIN Puukerrostalon ilmastovaikutukset Rakenteen merkitys arkkitehtuurissa Aikamme arvot Arkkitehtuurin eettisyys Puukerrostalon arkkitehtuuri YHTEENVETO LÄHTEET... 33

4 1 1. JOHDANTO Olin tekemässä arkkitehdin opintoihin kuuluvaa työmaaseurantaa Vuoreksen Kosmosasuntoyhtiön kerrostalokohteesta, joka on osa Tampereen Vuoreksen uutta puutaloaluetta, Isokuusta. Kohdetta mainostettiin uudenlaisena rakentamisena, ja Isokuusen alueen kuului olla aivan erityinen ja ympäristöystävällinen alue. Kuitenkin työmaalla minulle selvisi runkorakenteiden koostuvan betonielementeistä, joiden päälle kiinnitetään puujulkisivu. Betonirakenteiden peittäminen puujulkisivulla ja sen kutsuminen uudenlaiseksi puukerrostaloksi tuntui hieman tekopyhältä, mikä sai minut kiinnostumaan aiheesta tarkemmin. Haluan siis tässä työssä tutkia Isokuusen puukaupunkia tarkemmin ja etsiä vastausta, miksi tälle puukaupunkialueelle on mahdollista rakentaa betoninen kerrostalo. Tutkin, millä tavoin puuta voidaan käyttää puukerrostalossa. Pohdin myös puukerrostalon runkorakenteen suhdetta julkisivumateriaaliin ja muihin näkyviin pintoihin, sekä niiden yhteyden merkitystä arkkitehtuurille. Kandidaatintyön toisessa luvussa avaan työn taustatietoja ja tutkimuksen lähtökohtia. Kerron yleisesti puurakentamisen historiasta Tampereella ja merkityksestä osana ilmastostrategiaa. Kolmannessa luvussa käsittelen erilaisia yleisimpiä tekniikoita ja tapoja, miten puuta voidaan käyttää kerrostalorakentamisessa. Selvitän esimerkkien kautta, millä tavoin puu voi näkyä arkkitehtuurissa. Neljännessä luvussa perehdyn tarkemmin Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialueeseen ja sen kaavamääräyksiin. Esittelen esimerkkejä alueelle rakentuvista rakennuksista ja pohdin puukaupungin arkkitehtuurin onnistumista. Viidennessä luvussa käsittelen ulkopuolelle näkyvien pintojen ja materiaalin yhteyttä runkorakenteeseen eri näkökulmista. Pohdin arkkitehtuurin rehellisyyden merkitystä ja tutkin puukerrostalon arkkitehtonisia piirteitä. Työn viimeinen luku on yhteenveto, jossa yhdistän eri luvuissa käsittelemiäni asioita ja tiivistän tutkimuksen ajatukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteenvedossa pohdin tämän kandidaatintyön merkitystä arkkitehtuurin tutkimukselle sekä erityisesti omalle oppimiselleni ja arkkitehdin uralleni.

5 2 2. PUUKERROSTALORAKENTAMINEN TAMPEREELLA Ilmastonmuutoksen myötä puurakentaminen on havaittu erittäin tärkeäksi keinoksi päästöjen vähentämiseksi. Puu materiaalina sitoo hiiltä, joten rakenteissa se toimii eräänlaisena hiilinieluna. Euroopan komission tiedonannon mukaan noin puolet materiaalien ja energian käytöstä koostuu rakennuksista ja rakentamisesta. Oikeilla rakennusmateriaalivalinnoilla voidaan siis vaikuttaa suuresti energiankäyttöön ja kasvihuonepäästöihin. Kerrostaloasuntojen suosio on Suomessa suuressa kasvussa. Tilastokeskuksen (2018) mukaan vuonna 1990 pientaloasuntoja ja kerrostaloasuntoja oli suunnilleen yhtä paljon, kerrostaloissa vain asuntoa enemmän kuin pientaloissa. Vuoden 2018 lopussa kerrostaloasuntoja oli enemmän kuin pientaloja (Suomen virallinen tilasto (SVT), 2018). Taulukosta 1 huomataan, että vuonna 2018 valmistuneista asunnoista suurin osa sijaitsee asuinkerrostaloissa. Taulukko 1. Vuonna 2018 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan (Suomen virallinen tilasto (SVT), 2018) Puu runkomateriaalina ei kuitenkaan vaikuta olevan kovin suosittua rakennuttajien keskuudessa, varsinkaan kerrostalokohteissa. Puukerrostalon rakentaminen on noin 10% kalliimpaa kuin betonikerrostalon muun muassa siksi, että se vaatii automaattisen sprinklausjärjestelmän (Ryhänen, 2017). Lisäksi siihen ei ole yksinkertaisesti totuttu, toisin kuin betonielementtirakentamiseen. Maapallomme tulevaisuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää huomioida muitakin vaihtoehtoja.

6 3 2.1 Puurakentamisen historiaa Suomessa Suomessa on ollut aina paljon metsää, joten puu rakennusmateriaalina on ollut luonnollinen ratkaisu kautta aikojen. Vuonna 1441 rakennettu Kihniön Tarsian aitta on Suomen vanhin säilynyt puurakennus (Puuinfo Oy, d). Ennen keskiaikaa suomalaisesta puurakentamisesta on vain vähän tietoa, mutta keskiajalla tiedetään rakentamisen saaneen vaikutteita niin Ruotsista ja Englannista kristinuskon leviämisen myötä, kuin Baltian maista ja Venäjältä novgorodilaisvaikutteita (Purdy, 2010) luvulla Suomeen perustettiin Tiedeakatemia, joka edisti maassa terveellisempää, lämmitysenergiaa säästävää ja kestävämpää rakennustapaa. Hirsitalojen rakennustekniikkaa kehitettiin aina luvulle asti, kunnes 1950-luvulla lautatalon periaate saapui Suomeen Yhdysvalloista. (Kaila, 2000) Pientaloista yli 80% tehdään nykyäänkin puurunkoisiksi, mutta kerrostalorakentamisessa betoni rakennusmateriaalina on ollut ylivoimainen viimeisen 60 vuoden aikana. Puukerrostalot ovat kuitenkin kasvattaneet suosiotaan viime aikoina: yli kaksikerroksisia puurunkoisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen 2612 asunnon verran maaliskuun 2020 loppuun mennessä, ja lähivuosina niitä on toteutumassa yli 2300 asuntoa lisää. Lisää puukerrostalokohteita on suunnitteilla ja puumateriaali on suosittua myös esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakennuksissa. (Karjalainen, 2020) Puukerrostalojen kasvavasta suosiosta voidaan varmasti kiittää valtion ja kuntien toteuttamia hankkeita ja ohjelmia puun käyttämisen kannustamiseksi. 2.2 Tampereen ilmastostrategia Ympäristöministeriö huomasi puun potentiaalin rakentamisen hiilijalanjäljen alentamisessa ja aloitti vuonna 2016 Puurakentamisen ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaikessa rakentamisessa koko maassa ja samalla kasvattaa puun jalostusarvoa. Ohjelmalla on viisi painopistettä: 1. Puun käytön lisääminen kaupunkirakenteessa 2. Puun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessa 3. Suurten puurakenteiden rakentamisen lisääminen 4. Alueellisen osaamisen kasvattaminen 5. Viennin tukeminen (Heino, 2018)

7 4 Puurakentamisen ohjelman osana Ympäristöministeriö käynnisti Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman, joka kannustaa toimijoita puurakentamiseen tukirahoitusta liittyen valittuihin teemoihin, yhteensä enintään 2,5 miljoonaa euroa. Teemoja ovat vuosina olleet puurakentamisen kiertotalouden ratkaisut, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja digitalisaatiota edistävät ratkaisut. (Ympäristöministeriö, 2018) Rahoituksen avulla voidaan helposti kannustaa yrityksiä suosimaan ja kehittämään puurakentamisen ratkaisuja, sillä silloin se on myös taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 2014 Tampereella käynnistyi puurakentamisen edistämisohjelma, jonka tavoite on tuoda lisää puurakentamista Tampereelle ja edistää puurakentamisen osaamista ja yritystoimintaa. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Isokuusen alue Tampereen Vuoreksessa on ohjelman erityinen kohde, jonne on rakentumassa yksi Suomen suurimmista moderneista puutaloalueista. (Tamminen) Osana Tampereen puurakentamisen edistämisohjelmaa käynnistyi myös Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanke, jonka rahoitukseen osallistuvat Pirkanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston avulla, Tampereen yliopisto, Metsäkeskus sekä 14 alan yritystä ja 14 Pirkanmaan kuntaa. Hanke toteutetaan vuosina , ja sen tärkein tavoite on nostaa puu kilpailukykyiseksi materiaaliksi teollisessa rakentamisessa. Hankkeen tarkoituksena on saada vähintään 10% uusista kerrostalokohteista puurakenteisiksi ja käyttää ¼ oman maakunnan tuotetusta puutavarasta rakentamiseen Pirkanmaalla. Se kehittää ja edistää puurakentamisen yritystoimintaa ja kilpailukykyistä osaamista, sekä tukee puukerrostalorakentamisen pilottihankkeita. (Metsäkeskus)

8 5 3. PUUN KÄYTTÖ PUUKERROSTALOISSA Kuten totesin jo luvussa 2, pientalorakentamisessa puun käyttö runkorakenteissa on luontevaa ja suosittua, mutta puumateriaalin potentiaali kerrostalorakentamisessa on vasta viime vuosina huomattu. Erilaisia innovatiivisia ratkaisuja on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti. Puuta voidaan kuitenkin käyttää rakentamisessa hyvin monella tapaa täysin riippumatta toisistaan. Puiset runkorakenteet kattavat rakennusmateriaalien kokonaismäärästä hyvin suuren osan, mutta runkomateriaali ei aina välttämättä näy ulkopuolelle. Julkisivu voi olla vuorattu laudoituksella, mutta se ei takaa rungon koostuvan puusta. Puuta voidaan käyttää sisäverhouksissa sekä ovien ja ikkunoiden karmeissa. Kalusteissa puu on hyvin yleinen ja käytännöllinen materiaali todennäköisesti sen helpon muovattavuuden vuoksi. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön vuonna 2016 toteuttaman asukas- ja rakennuttajakyselyn mukaan puuta toivottaisiin käytettävän erityisesti asuntojen sisällä lattioissa, rakennuksen julkisivuissa ja parvekkeissa. Hyvän ääneneristyksen ja sisäilman lisäksi puukerrostaloissa korostettiin viihtyisyyttä, lämminhenkisyyttä ja kodikkuutta. (Karjalainen, 2020) Ulkonäölliset piirteet voidaan toki saavuttaa ilman puista runkorakennetta, mutta autenttinen tunnelma ja konkreettiset hyödyt voivat jäädä puutteellisiksi. 3.1 Runkorakennejärjestelmät Yleisin tapa tehdä puurunkorakenne on käyttää kantaviin seiniin perustuvia järjestelmiä, joita ovat rankarunkoinen suurelementti ja massiivipuulevystä, kuten CLT:stä (Cross Laminated Timber) valmistettu elementti. Kuvassa 1 on vasemmalla CLT-elementtijärjestelmän ja oikealla rankarunkoisen järjestelmän periaate. (Puuinfo Oy, c)

9 6 Kuva 1. CLT- ja rankarunkorakennejärjestelmä (Puuinfo Oy, c) Kantavien seinien sijaan rakennejärjestelmänä voidaan käyttää avoimet ratkaisut ja suuret aukotukset mahdollistavaa pilari-palkkijärjestelmää, joka on esitetty kuvassa 2. Puisessa runkorakenteessa voidaan myös hyödyntää tilaelementtitekniikkaa, jossa tehtaalla valmistetut ja viimeistellyt tilayksiköt pinotaan ja kiinnitetään työmaalla yhteen, tehden työmaavaiheesta erityisen nopean. Tilaelementin kantavana rakenteena voidaan käyttää useita vaihtoehtoja, joka voi olla esimerkiksi jokin edellä mainituista järjestelmistä. (Puuinfo Oy, c) Kuva 2. Pilari-palkkijärjestelmä (Puuinfo Oy, c)

10 7 Ensimmäiset Suomeen rakennetut puukerrostalot rakennettiin käyttäen amerikkalaista rankarunkorakentamiseen perustuvaa platform-frame-järjestelmää. Viime vuosina CLTtekniikka ja erityisesti tilaelementit ovat kehittyneet ja kasvattaneet suosiotaan puukerrostalorakentamisessa. Muutamia kohteita on toteutettu myös käyttäen pilari-palkki-ripalaatta-järjestelmää, jonka soveltuvimpina kohteina pidetään 3-4-kerroksisia asuinkerrostaloja. (Karjalainen, 2020) Vuonna 2016 StoraEnso käynnisti oman LVL-massiivipuulevytuotantonsa (Laminated Veneer Lumber), jota nykyään valmistaa myös Metsä Wood. Vuonna 2014 Kuhmossa CrossLamin tehtaalla käynnistyi kotimainen CLT-tuotanto. (Karjalainen, 2020) CrossLamin CLT-levyjä käytettiin esimerkiksi Vuorekseen vuonna 2017 valmistuneessa Puukoukku -puukerrostalokohteessa. Casagrande Laboratoryn suunnittelemat kerrostalot kuuluvat VTS-kotien hankkeeseen, jossa oli tavoitteena tehdä puusta kohtuuhintaisia asuntoja huomioiden ekologisuuden, kestävyyden ja hintapaineet. Nämä kaksi kerrostaloa olivat ensimmäiset kotimaisesta CLT-materiaalista rakennetut kerrostalot. Kohde näkyy kuvassa 3. (Casagrande, 2017; Kiinteistölehti, 2017) Kuva 3 Puukoukku, Casagrande Laboratory, VTS-Kodit (Casagrande, 2017)

11 8 Puukoukun suunnittelun aikaisten rakennusmääräysten takia puinen runkomateriaali ei juurikaan näy sisätiloissa massiivipuupinta on täytynyt päällystää kipsilevyillä (Aunela, 2017). Asunnoiden lattiapinnat on päällystetty muovimatoilla, joissa on vaalea lautakuvio (VTS Kodit Oy, 2017). Muovimatot kertovat ajatuksesta tehdä asunnoista kohtuuhintaisia ja kaikille saatavia, vaikka puurakentaminen onkin yleisesti kalliimpaa. Puun käyttö näkyy ulospäin lähinnä julkisivulaudoituksessa. Sekään ei tietysti kerro runkomateriaalia, sillä puujulkisivu voisi hyvin olla myös betonirakennuksessa. Suomen rakennusmääräyksiä muutettiin alkaen siten, että rakennus voidaan suunnitella paloluokkien sijaan huomioimalla oletetun palonkehityksen (Ympäristöministeriö, 2017). Tämä mahdollistaa puupintojen näkymisen sisällä myös puukerrostaloissa. Puukerrostalorakentamisen ollessa tänä päivänä vielä harvinaista ja erityistä, tuntuu luontevalta haluta näyttää se myös ulospäin. Puurunko vaikuttaa myös yleisesti rakennusten arkkitehtuuriin. Puisilla välipohjilla voidaan päästä maksimissaan kahdeksan metrin jänneväleihin, kun välipohjan kokonaispaksuus on 600mm (Puuinfo Oy, c). Esimerkiksi 500mm paksuisella ontelolaatalla päästään aina 20 metrin jänneväliin saakka (Betoniteollisuus Ry). Pienempi mahdollinen jänneväli vaikuttaa kerrostalossa esimerkiksi asuntojen ja huoneiden jaotteluun ja muunneltavuuteen. Vielä enemmän vaikutusta jänneväleillä on varmasti julkisissa rakennuksissa, joissa todella avoimet aulat ja muut tilat ovat yleisempiä. 3.2 Julkisivut Yleisimmin käytetyt puiset julkisivuverhoukset koostuvat laudoituksista, joko pysty- tai vaakasuuntaisena. Myös vinoon asennetut laudoitukset ovat mahdollisia. Ulkoverhous voidaan tehdä myös esimerkiksi vanerista, päreestä tai paanusta. (Rakennustietosäätiö RTS, 2004) Mikään ei myöskään estä tekemästä puurunkoiselle rakennuksen julkisivua jostakin muusta materiaalista kuin puusta. Puujulkisivua suunnitellessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon määräykset esimerkiksi palotilanteiden varalta. Palon leviäminen julkisivun kautta on estettävä ensinnäkin huoneistojen toimivalla sprinklauksella, mutta myös riittävillä palokatkoilla julkisivussa (Lahtela, 2018). Puujulkisivun säänkestävyys voi olla hyvä, kunhan suunnittelussa muistetaan sen rakenteellinen suojaus, pintakäsittelyt ja mahdollisuus huoltaa tai vaihtaa kuluvat osat (Puuinfo Oy, d). Julkisivumateriaalin valinnalla voidaan vaikuttaa paljon rakennuksen ulkonäköön ja ympäristön tunnelmaan. Puujulkisivukin voi näyttää eri kohteissa hyvin erilaiselta: vahvoilla

12 9 väreillä maalattu laudoitus antaa aivan erilaisen vaikutelman kuin auringon vaalennettavaksi ja sään armoille jätetty puun värinen puu. Kuvassa 4 on näkymä OOPEAA Arkkitehtien suunnitteleman Puukuokka-korttelin sisäpihalta Jyväskylässä. Valmistuessaan vuonna 2015 korttelin ensimmäinen talo, Puukuokka 1, oli Suomen ensimmäinen puurakenteinen kahdeksankerroksinen kerrostalo. Rakennukset on valmistettu CLT-tilaelementeistä, niiden kadun puolen julkisivu on peittomaalattua kuusta ja sisäpihan puoli käsittelemätöntä lehtikuusta. (Puuinfo Oy, 2015) Käsittelemätön julkisivupinta harmaantuu, mikä voidaan jo nähdä korttelin ensimmäisenä valmistuneen rakennuksen julkisivussa. Kuva 4 Jyväskylän Puukuokka 1, 2 ja 3 (OOPEAA Arkkitehdit Oy, 2018) Kun vertaa Puukuokkaa kuvan 3 Puukoukku-kerrostaloon, on niiden tunnelma hyvin erilainen. Puukuokan käsittelemätön julkisivu tuntuu lämpimältä ja harmaantuessaan luonnonläheiseltä. Siinä puun materiaalintuntu tulee voimakkaasti esiin. Puukoukussa taas voimakkaan valkoinen ja punainen maalipinta tuntuvat perinteisemmältä ratkaisulta. Nopealla vilkaisulla julkisivua ei välttämättä tunnista puuksi yhtä helposti kuin Puukuokassa, vaan se vaatii enemmän tarkastelua. Kirkkaat värit saavat rakennuksen pomppaamaan ympäristöstään. Vaakasuuntainen laudoitus ja pinnan muutos alimmassa kerroksessa

13 10 antavat Puukoukulle vaakasuuntaiset linjat. Puukuokka on huomattavasti korkeampi rakennus, mitä pystylaudoitus korostaa entisestään. Puukoukun leveät räystäät suojaavat julkisivulaudoitusta, ja jää tulevaisuudessa nähtäväksi, miten Puukuokan julkisivupinta kestää lähes räystäätöntä ratkaisua. 3.3 Sisäverhoukset, kalusteet ja muut elementit Puu voi näkyä myös rakennuksen sisätiloissa monella tapaa. Ovien ja ikkunoiden karmit ovat usein tehty puusta, ja lattia- tai seinäpinnoilla voi olla puulaudoitus. Pelkästä CLT:stä rakennettu massiiviseinärakenne voidaan jättää sellaiseksi, jolloin yksi levy huolehtii kantavuuden ja eristyksen, ja sen sisä- ja ulkopinta jää näkyviin (Puuinfo Oy, b). Puulla on tutkittuja psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Puuverhoilu sisätiloissa vähentää huomattavasti sisäilman kosteuden vaihteluita verrattuna kipsilevypintoihin (Künzel ym., 2004). Brittiläisen Kolumbian yliopiston suorittamassa tutkimuksessa selvisi, että puisilla huonekaluilla sisustettu huone alensi koehenkilöiden stressitasoa, mikä viittaisi puulla olevan samanlaisia vaikutuksia stressiin kuin luonnolla (Fell, 2010). Puukuokan sisätilojen pinnoissa on puu selvästi näkyvissä, mikä voidaan nähdä kuvassa 5. Puuta on esimerkiksi parvekkeiden seinissä ja lattioissa. Puu antaa tilalle selkeästi lämpimän ja rentouttavan tunnelman. Ikkunoista näkyvät korkeat männyt vahvistavat luonnonläheistä ilmapiiriä.

14 11 Kuva 5. Puukuokka, sisätila (OOPEAA Arkkitehdit Oy, 2018) Kalusteissa puu on materiaalina hyvin yleinen, olivat ne sitten peittomaalattuja, puun värisiksi jätettyjä tai jotain siltä väliltä. Esimerkiksi Alvar Aalto on suunnitellut useita puisia kalusteita. Alvar Aallon arkkitehtuurissa näkyy puuta paljonkin, vaikka häntä yleisesti pidetäänkin funktionalistina. Puiset yksityiskohdat antavat Aallon suunnittelemille rakennuksille tunnistettavan ilmapiirin. Kuvassa 6 on sisätilanäkymä Aallon ystävilleen suunnittelemasta Villa Maireasta. Portaita ympäröivät puiset pystysuuntaiset rimat matkivat talon ympäristön korkeiden mäntyjen runkoja. Aalto on ottanut suunnitelmissaan inspiraatiota perinteisestä japanilaisesta arkkitehtuurista, jossa puu on hyvin käytetty materiaali. (Mairea-säätiö)

15 12 Kuva 6. Villa Mairea, Alvar Aalto (Sveiven, 2010) Vaikka Villa Mairea näyttääkin sitä lähestyessä funktionalistisen valkoiselta ja pelkistetyltä, sen sisätiloissa ja sisäpihalla on hyvinkin lämmin tunnelma. Sen tuo esiin harkitusti valitut puumateriaalit kontrastissa valkoisiin seinäpintoihin. Puisten yksityiskohtien pieni ja ymmärrettävissä oleva mittakaava saa ympäristöstä kotoisan.

16 13 4. CASE: ISOKUUSEN PUUKAUPUNKIALUE Vuores sijaitsee Tampereen eteläosassa, ja se on suosittu ja jatkuvasti kehittyvä alue, jonne tällä hetkellä rakennetaan koko ajan uusia rakennuksia ja infrastruktuuria. Myös Tampereelle valmistuvalle raitiotielle on yleiskaavassa mainittu ohjeellinen tulevaisuuden laajenemissuunta Lakalaivan kautta Vuorekseen (Tampereen kaupunki, 2017a). Raitiotie parantaisi Vuoreksen saavutettavuutta ja palvelutasoa, ja sen mahdollisuus on jo otettu huomioon tämänhetkisessä suunnittelussa (Tampereen kaupunki, 2016b). Vuores on innovatiivisen rakentamisen keskus, ja siihen kuuluvalle Isokuusen alueelle pyritään rakentamaan moderni ja hiilineutraali puukaupunkialue. Arkkitehtuuriltaan Isokuuseen halutaan yhtenäistä puista rakennuskantaa, joka koostuu puukerrostaloista, -liikerakennuksista ja puisista pientaloista. (vuores.fi) Puurakennukset antavat alueelle raikkaan, omaleimaisen ilmeen ja identiteetin, jossa ympäristöystävällinen ajattelu saa näkyä. Kuva 7 on arkkitehtuuritoimisto B&M:n luoma havainnekuva, joka tuo esiin tulevan Isokuusen alueen herkkää tunnelmaa. Kuva 7. Isokuusi, havainnekuva (Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, 2016)

17 Asemakaavamääräykset Kunnilla ja kaupungeilla on useita tapoja määrätä ja ohjata puurakentamista, joista yksi on selkeät asemakaavamääräykset. Asemakaavan yhteydessä voidaan laatia rakentamistapaohje. Tontinluovutuksessa kaupunki voi edellyttää hakijoita, jotka sitoutuvat toteuttamaan tietyn suunnitelman. Puurakentamista voidaan edistää myös hankkeiden ohjauksella ja rakennusvalvonnan avulla voidaan varmistaa lopputulos. (Tamminen, 2019) Isokuusen alue sijaitsee Vuoreksen pohjoisosassa. Se on jaettu asemakaavassa kolmeen osaan: lännessä Isokuusi I, idässä Isokuusi II ja pohjoisessa Isokuusi III. Kuvasta 8 voidaan nähdä eri alueiden rajat Vuoreksessa. (Tampereen kaupunki) Kuva 8. Vuoreksen eri alueiden rajaukset (Tampereen kaupunki) Isokuusi III:n asemakaavamääräykset liittyen rakennusten runko- ja julkisivumateriaaleihin ovat melko tarkkoja. Kaikkien tonttien rakennusten julkisivujen on oltava puuta, ja osalle tonteista on lisäksi määrätty runkomateriaalin olevan pääosin puuta (Tampereen kaupunki, 2016a). Tällä pyritään edistämään Tampereen ilmastostrategian tavoitteita ja

18 15 luomaan Isokuusesta energiatehokas puukaupunkialue, jolla on omanlaisensa identiteetti. Kuvassa 9 on esitetty asemakaavan vaatimukset rakennusmateriaaleista eri tonteille Isokuusi III:n kaava-alueella (Tampereen kaupunki, 2017b). Kuva 9. Isokuusi III:n rakennusmateriaalivaatimukset rakentamistapaohjeessa (Tampereen kaupunki, 2017b) Isokuusi I:n asemakaavassa ei ole yksityiskohtaisesti määrätty rakennusten runko- tai julkisivurakenteiden materiaaleja. Asemakaavaselosteessa on kuitenkin mainittu puurakentamisen edistäminen PuuVuores- ja ECO 2 -hankkeiden avulla. Rakennushankkeista on laadittava tontinkäyttösuunnitelmat, jotka Vuoreksen laaturyhmän on hyväksyttävä ennen rakennuslupavaihetta. (Tampereen kaupunki, 2013a) Alueen rakentamistapaohjeessa korostetaan kuitenkin kyseessä olevan puukerrostalorakentamisen yksi tärkeimmistä pilottikohteista, jolloin sen pitäisi myös näkyä alueen arkkitehtuurissa (Tampereen kaupunki, 2013b). Tarkkojen materiaalivaatimusten puute Isokuusi I:n asemakaavassa voi johtua asemakaavan laatimisajankohdasta. Kaava on laadittu vuonna 2013, kun taas Tampereen puurakentamisen edistämisohjelma aloitettiin vasta Ohjelma on mahdollistanut kehityksen asemakaavoissa, joka näkyy aiemmin mainitussa Isokuusi III:n asemakaavassa, joka laadittiin ja hyväksyttiin vuosina 2016 ja 2017.

19 16 Isokuusi II:n asemakaava noudattaa pitkälti samoja periaatteita kuin Isokuusi I. Asemakaava vaatii, että suurimmalla osalla tonteista julkisivumateriaalin on oltava pääosin puuta, ja että Isokuusen puukaupunkitavoite on huomioitava edistämällä puun käyttöä rakennusmateriaalina. Kaavaselosteessa mainitaan aiempien hankkeiden lisäksi myös Tampereen kaupungin, teknillisen yliopiston, ammattikorkeakoulun, työ- ja elinkeinoministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen solmima yhteistyösopimus puurakentamisen edistämiseksi. (Tampereen kaupunki, 2015a) Kuva 10 on ote Isokuusi II:n asemakaavan rakentamistapaohjeesta (Tampereen kaupunki, 2015b). Siinä esitetään suosituksia alueen rakennusten julkisivujen materiaaleille ja värisävyille. Kuva 10. Isokuusi II:n julkisivujen materiaali- ja värisuositukset (Tampereen kaupunki, 2015b) Rakentamistapaohjeessa (Tampereen kaupunki, 2015b) puhutaan puun käytöstä korttelialueen 7717 yhteydessä näin: Koska kyseessä on yksi Suomen puukerrostalorakentamisen tärkeistä pilottikohteista, on luontevaa, että puu materiaalina on vahvasti läsnä katukuvassa. Rakennusten tulee arkkitehtuuriltaan ja laadullisesti määrittää nykyaikaista puukerrostalorakentamista. Rakennusten arkkitehtuurin ta-

20 17 voitteena on aikaansaada laadukasta tulevaisuuden puurakentamista. Materiaalina puu muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän osan korttelin ilmeestä. Julkisivujen tulee olla pääosin puuta. Ohjeessa ei siis missään vaiheessa vaadita tai edes mainita runkorakenteiden materiaalia. Voidaan pohtia, tarkoittaako puukerrostalo puurunkoista vai vain puujulkisivuista rakennusta. Lisäksi rakentamistapaohje on nimensä mukaan ohje, suositus, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Mikään ei siis varsinaisesti sido rakennuttajaa rakentamaan runkorakenteita puusta, kuten tontille 7717 toteutuvasta betonielementtirakennuksesta huomataan. Puurakenteisen rungon vaatiminen rakennuttajilta jää eri hankkeiden ja kaupungin laaturyhmän vastuulle, kun taas viimeisimmässä vuonna 2017 hyväksytyssä Isokuusi III:n asemakaavassa runkomateriaalivaatimukset määräytyvät jo suoraan kaavassa. 4.2 Arkkitehtuurikilpailut Vuoreksessa ja Isokuusen alueella on järjestetty ja järjestetään monille tonteille arkkitehtuurikilpailuja, joilla voidaan mahdollistaa alueelle ominaista, mahdollisimman laadukasta ja innovatiivista suunnittelua. Tässä luvussa käsittelen Isokuusen alueen arkkitehtuurikilpailuja ja niiden lopputuloksia. Vuonna 2012 toteutettiin Isokuusen puukerrostalokorttelien kumppanuushanke koskien Isokuusen keskustan ensimmäisiä puukerrostalokortteleita. Sen tavoitteena valita kortteleiden toteuttajiksi sopivat yritysryhmät, joille tontit voitiin luovuttaa ja joiden kanssa voitiin jatkaa asemakaavasuunnittelua nk. kumppanuuskaavoituksena. Yritysryhmät esittivät korttelisuunnitelmat, joiden perusteella valittiin neljä ehdotusta kumppaneiksi aloitusvaiheen kortteleiden suunnitteluun. Kuvassa 11 on yksi valituista ehdotuksista Urbica, jonka suunnittelivat Studio Suonto Oy, Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy ja Rakennustoimisto Rasto Oy. (Vuores-Hanke ja Kiinteistötoimi, 2012)

21 18 Kuva 11. Urbica, suunnitelmaehdotus Isokuusen puukerrostalokorttelien kumppanuushankkeeseen (Vuores-Hanke ja Kiinteistötoimi, 2012) Vuoreksen nollaenergiakortteli oli vuonna 2019 Tampereen kaupungin järjestämä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Isokuusi III:n keskustakorttelille Vuoreksen puistokadun varrella. Tontti on Vuorekseen saavuttaessa keskeisellä näkymäpaikalla, ja siihen haettiin nollaenergiamääräykset toteuttavaa, älykästä ja innovatiivista ratkaisua. Alueen asemakaavassa tontin rakennuksille vaaditaan puurunkoa ja -julkisivua. Suunnittelualue on merkitty kuvaan 12. (Tampereen kaupunki, 2019)

22 19 Kuva 12. Nollaenergiakorttelikilpailun suunniteltava kortteli (Tampereen kaupunki, 2019) Nollaenergiakorttelikilpailun voitti ehdotus nimeltään Vihreä sormenjälki, jonka laativat Luo Arkkitehdit Oy, Rakennusyhtiö Lehto Asunnot Oy, Insinööritoimisto Vesitaito Oy ja Frei Zimmer. Suunnitelmassa hyödynnetään puurakenteista elementtirakentamista ja sen ajatus perustuu vihreään hiilikädenjälki -ajatteluun. (Lindell, 2019)

23 20 Kuva 13. Ekologisen asumisen periaatteet Kide -kilpailuehdotuksessa (Studio Architecture Helsinki Oy, 2018) Vuonna 2018 järjestettiin Asuntoreformi kilpailu yhteistyössä Jyväskylän, Tampereen ja Vantaan kaupunkien kanssa. Tampereen osuus sijoittui tulevalle, vielä asemakaavaluonnosvaiheessa olevalle Isokuusi IV:n alueelle, nollaenergiakorttelin vastapäiselle tontille. Kilpailun voitti Studio Architecture Oy:n ehdotus Kide. (Asuntoreformi, 2018) Voittajaehdotuksessa hyödynnettiin useita ekologisia ideoita, jotka ovat esitettynä kuvassa 13 esitetyssä kilpailutyön otteessa (Studio Architecture Helsinki Oy, 2018). 4.3 Isokuusen arkkitehtuuri Tämän kandidaatintyön kirjoittamishetkellä Vuoreksen Isokuusessa kävellessä ei vielä näy kovinkaan paljoa alueen tulevasta. Pientaloja on noussut alueelle nopeasti, mutta muuten se näyttää vielä lähinnä hakkuumaalta. Vähitellen alueelle kuitenkin tulee nousemaan kerrostalojakin. Tulevien suunnitelmien havainnekuvista voidaan nähdä viitteitä tulevan puukaupunkialueen tunnelmasta. Isokuusen alueelle halutaan modernia arkkitehtuuria, jossa näkyy puun käyttö ja ekologiset innovaatiot. Puukaupunkialueelle luonnollisesti suurin osa julkisivuista on puisia, mikä vaikuttaa suuresti alueen ulkonäköön. Ympäristöystävällisestä materiaalista rakennettu julkisivu viestii itsessään alueen ympäristöarvoista. Aiemmat puukaupunkialueet Suomessa ovat olleet pitkälti vanhoja, säilytettyjä ja suojeltuja alueita, kuten Rauman tai Porvoon vanhat kaupungit. Tällaisilla alueilla arkkitehtuuri on hyvin perinteistä, mikä saa ne erottumaan nykyaikaisista kaupungeista. Modernilla puukaupungilla, joka Isokuusestakin on kasvamassa, on yhteys näihin vanhoihin puutaloalueisiin lähinnä materiaalin vuoksi. Vanhoissa kaupungeissa talot ovat kuitenkin melko matalia, kun taas Isokuuseenkin on suunnitteilla korkeitakin kerrostaloja. Modernin elämän vaatimukset ovat erilaisia, asumisen mittakaava ja tarpeet eroavat ajasta, jolloin vanhat puukaupungit on rakennettu.

24 21 Uusia puisia kortteli- tai kaupunkialueita on kuitenkin suunnitteilla ympäri Suomea. Esimerkiksi Porvoon Länsirantaan on suunnitteilla moderni puukortteli osana kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista (Porvoon kaupunki). Myös Turun Linnanfälttiin on tällä hetkellä rakentumassa puinen, kaupunkimainen asuinalue (Turun kaupunki). Isokuusi ei siis suinkaan ole ainoa laatuaan puukaupunkina, mutta se tulee varmasti saamaan omaleimaisen ilmeen. Isokuuseen on kaavoitettu niin kerrostaloja ylettäen jopa kahdeksaan kerrokseen, kuin matalampia rivi- ja pientalojakin. Korkeammat rakennukset keskittyvät Vuoreksen läpi kulkevan Vuoreksen puistokadun varrelle ja pienempi rakentaminen taas alueen reunoille, lähelle ympäröivää luontoa. (Tampereen kaupunki, 2013a) Pientaloja on alueelle rakennettu esimerkiksi HIMLA Arkkitehtien suunnittelema As Oy Vuoreksen Tiera, joka valmistuessaan koostuu 11 erillisestä pientalosta. Kuvassa 14 on näkymä sekä ulkoa että sisältä. Pientaloissa on hirsirunko ja CLT-levyistä valmistettu välipohja. Pientalot on aseteltu viuhkaa muistuttavaan muotoon ja niiden keskelle on suunniteltu asuntoyhtiön yhteinen piha- ja leikkialue. (Puuinfo Oy, a) Kuva 14 As Oy Vuoreksen Tiera, HIMLA Arkkitehdit Oy (Puuinfo Oy, a) Mustaksi maalattu puu hallitsee rakennuksen lähes palikkamaista ulkomuotoa, päästäen kuitenkin pilkahduksia maalaamattomasta puusta ritilöiden välistä. Asunnon sisällä puuta on käytetty runsaasti ja sisäpintojen vaalean värin ansiosta tilat tuntuvat valoisilta ja avoimilta. Mustat, samanlaiset pientalot vievät varmasti katsojan huomion ympäristössä, mutta ritilöiden avulla asukkaiden yksityisyys säilyy. Vaikka tämä pientaloryhmä kiinnittääkin huomion, eivät ympäröivät talot jää toissijaisiksi, jos vain Vuoreksen laadukkaan arkkitehtuurin vaatimukset pitävät.

25 22 Vuoden 2020 syksyllä aloitetaan rakentamaan Isokuusen päiväkotia ja koulua, jotka näkyvät kuvan 15 havainnekuvassa. Rakennus on kaksikerroksinen ja se tulee olemaan osa Isokuusen keskusta-alueen kerrostalokortteleita. (Ekholm, 2019) Modernin puurakentamisen trendit näkyvät tässäkin suunnitelmassa hyvin. Puusäleiköt, vahvat värit kontrastissa vaaleaan luonnolliseen puuhun ja minimaaliset räystäät ovat varmasti piirteitä, joista tunnistaa tämänhetkisen aikamme puukaupungin. Toki trenditkin muuttuvat nopeasti uusien innovaatioiden myötä, joten Isokuusen alueen ollessa pitkä projekti alueelle rakentuu monenlaista arkkitehtuuria. Ajan myötä saadaan myös kokemusta puurakentamisesta, jotta tiedetään, mitkä ratkaisut toimivat käytännössä ja mitkä eivät. Kuva 15. Isokuusen päiväkoti ja koulu, havainnekuva, HIMLA Arkkitehdit Oy (Ekholm, 2019) Tällä hetkellä rakenteilla oleva Arkkitehtitoimisto Mika Hiltunen Oy:n suunnittelema Vuoreksen Kosmos sijoittuu Isokuusi II:n asemakaava-alueelle, jossa ei erityisemmin vaadittu puurunkoisia rakennuksia. Kuvassa 16 on havainnekuva kohteen kerrostaloista. Kohde sijaitsee kaupungin vuokratontilla, ja kaikki sen 5 kerrostaloa ovat betonirakenteisia ja niissä on puiset julkisivut. (As Oy Vuoreksen Kosmos, 2019) Julkisivun ansiosta talot näyttävät puukerrostaloilta ja sopivat näin hyvin Isokuusen ympäristöön.

26 23 Kuva 16. Vuoreksen Kosmos (Vuoreksen Puutarhakortteli Oy, 2019) Jotain vaikuttaa kuitenkin menneen vikaan asemakaava- tai rakennuslupaprosessissa, kun puukaupunkialueelle rakentuva talo ei olekaan puurakenteinen. Tämä voi johtua esimerkiksi kyseisen alueen vähäisistä runkomateriaalivaatimuksista asemakaavassa. Tontilta saatavat vuokratulot kaupungille ovat voineet myös vaikuttaa päätöksiin. Kohde ei kuitenkaan ulkokuoreltaan näytä poikkeavalta suhteessa muuhun Isokuusen arkkitehtuuriin. Kaupunkikuvallisesti se tulee varmasti sopimaan ympäristöönsä. Muita Isokuusen alueelle rakentuvia ei-puurunkoisia kerrostalokohteita on muun muassa T2H:n As Oy Tampereen Kirsikka, jossa on kantava betonirunko ja puurakenteiset eikantavat seinät (Asunto Oy Tampereen Kirsikka, 2019).

27 24 5. ULKOKUOREN SUHTEESTA RUNKOMATERIAALIIN Mikä oikeastaan on puukerrostalo ja miten se pitäisi toteuttaa? Miten runkorakenne näkyy rakennuksen ulkomuodossa ja kuuluuko se tuoda esiin? Täytyykö arkkitehtuurin olla rehellistä ollakseen hyvää? Tässä luvussa pohdin julkisivun ja rungon suhdetta eri näkökulmista. Mietin, millä tavoin puumateriaalin tulisi näkyä puukerrostalossa vai tulisiko ollenkaan. 5.1 Puukerrostalon ilmastovaikutukset Suurin syy Isokuusen puukaupungin rakentamiselle ja yleisesti puurakentamisen edistämiselle on puumateriaalin käytön positiiviset ilmastovaikutukset. Vaikka useimmissa Isokuusen kohteissa on eri keinoin vaadittu puista runkorakennetta, joukkoon mahtuu myös muutama puujulkisivuinen betonikerrostalo. Mutta kuinka paljon merkitystä julkisivun tai runkorakenteen materiaalilla on ilmastovaikutusten kannalta? Julkisivumateriaalin menekki rakennuskohteessa riippuu ulkovaipan suuruudesta ja näin rakennuksen muodosta. Voidaan kuitenkin olettaa, että julkisivumateriaalin määrä on pieni suhteessa runkorakenteeseen tarvittavan materiaalin määrään. Vaikka puinen julkisivu sitookin hieman hiilidioksidia itseensä, on sen vaikutus pieni verrattuna kokonaan puusta rakennettuun runkoon. Taulukossa 2 on esitetty materiaalimenekkiä kuusikerroksisessa asuinrakennuksessa eri runkovaihtoehdoilla (Karjalainen, 2020). Vaikka puurunkoisessa rakennuksessa tarvitaan betonia muun muassa perustuksissa, on sen määrä huomattavasti pienempi kuin betoni- tai sekarunkoisessa rakennuksessa. Ja koska puun aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat negatiiviset, erityisesti paljon puuta vaativa CLT-runko vähentää rakennuksesta syntyviä kokonaispäästöjä, korvaten näin pakollisen betonin aiheuttamia vahinkoja.

28 25 Taulukko 2. Paljonko puukerrostaloissa on puuta ja betonia? (Karjalainen, 2020) Joissakin Isokuusen alueen kerrostaloissa on käytetty ns. sekarunkoa, jonka kantavat seinät ovat teräsbetonirakenteisia, mutta ei-kantavat seinät ovat puusta. Kuten taulukosta 2 nähdään, sekarungolla on jotakin vaikutusta materiaalimenekkiin ja näin ilmastovaikutuksiin, mutta vaikutukset ovat melko pieniä. Nykyaikaisessa kerrostalossa eikantavia seiniä on kuitenkin melko vähän, lähinnä asuntojen sisäiset väliseinät, jotka eivät muutenkaan ole kovin paksuja. Rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksen kannalta ei siis ole kovinkaan paljoa perusteita rakentaa betonirunkoista, mutta puujulkisivuista rakennusta. Toki rakentamisen ympäristövaikutukseen liittyy paljon muitakin tekijöitä. Jos rakennusmateriaaleja joudutaan kuljettamaan ympäri Eurooppaa valmistettavaksi, voi puurakenteenkin kokonaisvaikutus olla suuri. Kuitenkin valtion puurakentamisen edistämistoimien vuoksi myös Suomeen on tullut puutuote- ja elementtivalmistajia, jotka voivat hyödyntää lähellä tuotettua puuta. 5.2 Rakenteen merkitys arkkitehtuurissa Tapoja näyttää arkkitehtuuria on monia, mutta jokaisella rakennuksella on jokin runko, jonka avulla se pysyy pystyssä. Runko voidaan joko jättää näkyviin, tai se voidaan peittää ja piilottaa. Rakennetekniikka kuitenkin vaikuttaa aina rakennuksen arkkitehtuuriin. On joko valittava oikea rakenne tietyn arkkitehtuurisen viestin esiin tuomiseksi, tai arkkitehtuuri viestimään rakenteesta.

29 26 Mario Salvadori puhui kirjassaan Structure in architecture (1986) rakennusten katsojalle välittämästä semioottisesta viestistä, jossa ulkomuoto kertoo jotain itse rakennuksesta. Esimerkiksi renessanssipalatsin koristeelliset ikkunat viestivät omistajan statuksesta. Rakenne on tärkeä osa arkkitehtonista viestiä, mutta kun se ei ole selvästi näkyvissä, se voi tavalliselle ihmiselle jäädä epäselväksi. (Salvadori, 1986) Koska seinien sisäinen rakenne on niin tärkeä osuus arkkitehtuurista, pitäisi sen myös jollain tavoin näkyä ulkopuolelle. Puurakennuksessa paljaaksi jätetyt puurakenteet viestivät hyvin rakennuksen kokonaisarkkitehtuurista, kuten voidaan nähdä kuvasta 17 Puukuokan rappukäytävien rakenteesta. Aina rakennetta ei kuitenkaan voida jättää näkyviin esimerkiksi rakennus- tai palomääräysten vuoksi. Rakenne voidaan haluta peittää myös tietyn arkkitehtonisen viestin aikaansaamiseksi. Kuitenkin tuntuisi luontevalta käyttää esimerkiksi julkisivuissa sellaisia materiaaleja ja tekniikoita, jotka ovat jollain tavalla yhteydessä muuhun arkkitehtuuriin. Puurunkoisessa rakennuksessa tämä usein tarkoittaa puista julkisivua. Kuva 17. Puukuokka, rappukäytävän rakenteet (OOPEAA Arkkitehdit Oy, 2018)

30 27 Puujulkisivu betonikerrostalossa tuntuu antavan vääränlaisen viestin katsojalle. Mutta kuuluuko arkkitehtuurin olla täysin rehellistä, vai voidaanko katsojaa hieman huijata paremman elämyksen takaamiseksi? Asiaan perehtymätön ihminen tuskin erottaa helposti, onko puulla vuoratun seinän sisällä puinen vai betoninen runkorakenne. Puujulkisivulla ja puisilla sisäverhouksilla voidaan saada aikaan kokemus puukerrostalosta, vaikka runko olisikin betonia. Tulevalla Isokuusen puukaupunkialueella kävellessä tuskin erottaa yksittäisiä betonirakenteisia kerrostaloja. 5.3 Aikamme arvot Arkkitehtuuri on aina tiiviissä suhteessa aikaansa. Kuvassa 18 näkyy Suomen rumimmaksi kirkoksi äänestetty 1970-luvulla rakennettu Kouvolan keskuskirkko, jonka yliarkkitehti Antti Pihkala muistuttaa liittyvän niin vahvasti aikaansa, että toisenlainen rakennus tuntuisi omituiselta (Grekula, 2018). Nykypäivänä kuulee muutenkin paljon kritiikkiä 60- ja 70-luvun arkkitehtuurista, mutta mielestäni rakennukset kertovat hyvin paljon noiden vuosikymmenten yhteiskunnan tilasta ja arvoista. Kuva 18. Kouvolan keskuskirkko, 1977 (Grekula, 2018)

31 28 Ilmastoahdistus on 2010-luvulla syntynyt ilmiö, jossa ihminen kokee vaikeita tai jopa lamaannuttavia tuntemuksia johtuen ympäristöongelmista ja niiden uhasta (Pihkala, 2019). Politiikassa ja mediassa puhutaan kasvavassa määrin ilmastonmuutoksesta ja sen vaatimista toimista. Ei voida kiistää, etteikö nämä ongelmat vaikuttaisi jokaisen ihmisen elämään. Joten se vaikuttaa ja näkyy varmasti myös aikamme arkkitehtuurissa. Koska puumateriaali rakentamisessa liittyy niin tiiviisti ympäristöongelmien ratkaisuun, pitäisi sen myös näkyä myös nykyään rakennettavissa rakennuksissa. Kestävä rakentaminen ja ympäristö ovat tärkeitä arvoja nykypäivän arkkitehdeille, ja ne konkretisoituvat Isokuusen kaltaisilla alueilla. Nämä arvot on helppo osoittaa puuarkkitehtuurissa puisilla julkisivuilla ja jättämällä näkyviin puupintoja ympäri rakennusta. Puupinnat kertovat näin itsessään arkkitehtuurin arvoista ja periaatteista. Myös tästä syystä puujulkisivu betonirunkoisessa rakennuksessa tuntuu huijaukselta. Se antaa kuvan arvoista, joita rakennuksella ei ole ainakaan tarpeeksi ollakseen puurunkoinen betonin sijasta. Taas päädytään kysymykseen: pitääkö arkkitehtuurin olla rehellistä suhteessa itseensä? 5.4 Arkkitehtuurin eettisyys Kysymys arkkitehtuurin rehellisyydestä alkaa lähestyä hyvin eettistä ongelmaa. Onko oikein huijata rakennuksen kokijaa siitä, mitä rakenteet oikeasti pitävät sisällään? Täysin itsestään rehellinen arkkitehtuuri voisi kuitenkin muuttua jopa tylsäksi. Illuusioita ja näköharhoja on hyödynnetty rakennuksissa kautta aikojen. Esimerkiksi Alvar Aalto piilotti suunnitelmaansa kuvassa 19 näkyvän näköharhan, jossa Kansallismuseon torni näyttää sulautuvan yhteen Finlandia-talon tumman paneelin kanssa (Ranta, 2009). Tällaiset visuaaliset vitsit ja ihmisen aivojen harhautukset tekevät yksityiskohdista mielenkiintoisia.

32 29 Kuva 19. Finlandia-talo ja kansallismuseon torni (Creative Commons, 2003) Monet arkkitehtuurin ratkaisut tukeutuvat pieniin huijauksiin rakenteessa ja rakennuksen ulkomuodossa. Täysi rehellisyys ei useissa rakennuksissa varmastikaan olisi edes mahdollista. On kuitenkin eri asia huijata hieman tuodakseen esiin tietyn viestin, kuin väittää rakennuksen olevan jotakin, mitä se ei ole. Asuntojen markkinointi uudenlaisena rakentamisena, kun kyseessä onkin täysin tavallinen betonielementtirakennus, tuntuu väärältä. Isokuusen aluetta mainostetaan kokonaisuudessaan puurakentamisen pilottikohteena. Vaikka rakennuksesta ei suoraan sanottaisikaan sen olevan puukerrostalo, sen sijainti Isokuusessa tuntuu implikoivan tätä. Siksi tuntuu erityisen pahalta, että puukaupunkialueelle voidaan rakentaa edes yksittäisiä betonitaloja. Ympäristöarvoja korostava asunnonostaja ei välttämättä osaa arvata tai kysyä, mitä seinien sisällä on. Vaikka rakennusmateriaalit eivät olekaan ainoa ilmastotavoitteita edistävä tekijä Vuoreksessa ja Isokuusessa, on niillä kuitenkin huomattavan suuri merkitys. Jos asuinalueesta puhutaan puukaupunkialueena olisi minun mielestäni hyvä, että kaikki alueen rakennukset olisivat oikeasti puurakenteisia. Puutalosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä puurakenteista rakennusta. Tällöin puukerrostalon kuuluisi tarkoittaa puusta rakennettua kerrostaloa, eikä esimerkiksi betonirakenteista, mutta puujulkisivuista rakennusta.

33 Puukerrostalon arkkitehtuuri On hieman epäselvää, miten puukerrostalo pitäisi määritellä. Puurunkoisen kerrostalon rakentamisessa tarvitaan paljon myös esimerkiksi betonia, terästä ja kipsilevyjä riippuen toteutustekniikasta. Välipohjat voidaan tehdä betonista, vaikka seinät olisivatkin puurakenteiset. Tarvitseeko puukerrostalon edes olla puurakenteinen ollakseen puukerrostalo? Teräsbetonirunkoisessa kerrostalossa voi olla näkyvissä hyvinkin paljon puupintoja. Myös puurakenteisen kerrostalon julkisivu voidaan rapata ja sisäpinnat vuorata kipsilevyillä ja muovimatoilla. Herää kysymys, onko puukerrostalon identiteetti enemmän kiinni runkomateriaaleissa vai ulospäin näkyvissä pinnoissa. Vai vaaditaanko puukerrostaloon molemmat? Tuntuu kuitenkin luontevalta ja hyvältä arkkitehtuurilta, jos runkomateriaalilla ja näkyvillä pinnoilla on jokin yhteys. Tämä yhteys voidaan saavuttaa esimerkiksi juuri materiaalien avulla. Puumateriaalilla kerrostalorakentamisessa on aivan omanlaisensa identiteetti, joka olisi hyvä näyttää ulospäin. Vaikka puukerrostalorakentaminen onkin kasvussa, se on kuitenkin vielä vuosikymmenten tasolla uutta ja harvinaista. Siksi puurakentamisesta kannattaa nyt ottaa kaikki irti, ja käyttää mahdollisimman paljon puumateriaaleja myös rakennuksen ulkonäössä. Pientalorakentamisessa puurakenteita on käytetty keskiajalta saakka, ja siksi esimerkiksi rapattu julkisivu puisessa pientalossa ei tunnu oudolta, toisin kuin se saattaisi tuntua puukerrostalossa. Ehkä, jos puukerrostalorakentaminen jatkaa suosiotaan, se voi tulevaisuudessa olla jo tarpeeksi yleistä saavuttaakseen samanlaisen statuksen. Vaikka Isokuusen puukaupunkialueen lopullista arkkitehtuuria onkin vielä vaikea arvioida alueen ollessa vasta suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, vaikuttaa sen tavoiteltu tunnelma ja oma identiteetti onnistuneilta. Muutamaa betonirunkoa lukuun ottamatta, alueen arkkitehtuuri vaikuttaa ulospäin yhtenäiseltä, muttei kuitenkaan liian monotoniselta. Puun näkyminen julkisivuissa, piharakenteissa ja luonnonläheisessä ympäristössä on puukaupunkialueelle tärkeää. Myös asuntojen sisälle tavoitellaan puusta syntyvää lämmintä tunnelmaa.

34 31 6. YHTEENVETO Tässä kandidaatintyön viimeisessä luvussa kokoan yhteen työstäni syntyneet päätelmät. Pohdin työn merkitystä arkkitehtuurin tutkimukselle ja omalle oppimiselleni. Ilmastonmuutos on suuri puheenaihe nykypäivänä niin politiikassa, arkielämässä kuin rakentamisessakin. Ilmastoahdistuksen myötä ympäristöasioista on tullut tärkeä arvo monille ihmisille. Rakentaminen ja rakennusmateriaalit aiheuttavat suuren osan kasvihuonepäästöistä, joten niihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös ilmastoon. Tätä edistävät useat valtion, kuntien ja kaupunkien sekä yritysten ja yhdistysten toteuttamat säännökset ja hankkeet, joilla esimerkiksi kehitetään puukerrostalorakentamista eteenpäin. Puurakentamisella on hyviä vaikutuksia ilmastoon, sillä puu sitoo hiilidioksidia itseensä. Vaikka puurakenteisia kerrostaloja on Suomessa vielä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi betonirakenteisia, puukerrostalojen suosio on kasvussa ja uusia puurakennustekniikoita kehitetään jatkuvasti. Tampereen Vuoreksen Isokuusen alue yksi Suomen tärkeimpiä modernin puurakentamisen kohteita. Se on tärkeä osa Tampereen puurakentamisen edistämisohjelmaa ja Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanketta. Niiden avulla alueelle saadaan kehitettyä puurakenteisia asuinrakennuksia. Toinen tapa Isokuusen puukaupungin rakentamisessa on määrätä rakennusmateriaaleja suoraan asemakaavassa. Se on toiminut vaihtelevasti alueen eri osissa. Vanhemmissa asemakaavojen osissa annettiin vain suosituksia julkisivumateriaaleille, mikä saattoi mahdollistaa betonirunkoisiakin rakennuksia alueelle. Tuorein asemakaava vaatii alueen rakennuksilta myös puurunkoa, mikä toimii varmasti paremmin puurakentamisen edistämisessä. Toisaalta todella tarkat asemakaavamääräykset vievät pois rakentajan omaa vapautta, mistä voi tietyissä tilanteissa olla myös haittaa. Puurunkoisille rakennuksille puun näkyminen pinnoilla tuntuu luontevalta. Isokuusen alueellekin haetaan modernia yhtenäistä arkkitehtuuria, jossa puu toimii hallitsevana materiaalina. Tämä tarkoittaa ensinnäkin puisia julkisivuja. Pelkkä puinen julkisivu ei kuitenkaan automaattisesti takaa puista runkorakennetta ja näin ilmastotavoitteiden edistämistä. Isokuusen puukaupunkiinkin mahtuu muutamia betonikerrostaloja, vaikka se muuten vaikuttaa onnistuneelta kohteelta puurakentamisen edistämisessä. Toki lopullista arviota

35 32 ei voida vielä tehdä alueen ollessa vasta suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Nämä muutamat betonikerrostalot kuitenkin kertovat rakentajien vielä hieman vastahankaisesta suhtautumisesta puurakentamiseen. Ilmastotavoitteiden kannalta pelkkä puujulkisivu ei kuitenkaan riitä, vaan myös runkomateriaalilla on merkitystä. Samaa voidaan sanoa myös arkkitehtuurin kannalta. Rakennuksen pintapuolen pitäisi mahdollisuuksien mukaan kertoa runkorakenteista, varsinkin kun rakenteilla on jokin erityinen merkitys. Puurakenteinen kerrostalorakentaminen ja ilmastotavoitteet ovat tämän aikamme erityinen merkitys arkkitehtuurissa. Eniten koen tällä kandidaatintyöllä olevan merkitystä omalle oppimiselleni ja arkkitehdin uralleni. Koen oppineeni enemmän puurakentamisesta ja sen merkityksestä sekä millaisilla eri tavoilla voidaan ylemmältä taholta vaikuttaa rakentamisen laatuun. Sain myös paljon ajatuksia koskien rakenteiden ja materiaalien merkitystä arkkitehtuurissa. Kandidaatintyöni osoittaa, kuinka hyvin erilaiset rakentamisen vaatimukset toimivat käyttäen esimerkkinä Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialuetta. Työllä on myös merkitystä puurakentamisen edistämisen ja tärkeyden huomioimisen kannalta. Työssä on pohdittu myös arkkitehtuurin rehellisyyden merkitystä suhteessa rakenteisiin.

36 33 LÄHTEET Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy (2016) Isokuusi Wooden Town, bm-ark.fi. Saatavissa: (Viitattu: 15. huhtikuuta 2020). As Oy Vuoreksen Kosmos (2019) Rakennustapaselostus Tampere. Saatavissa: kosmos_- _3_9_2019.pdf?utm_source=ActiveCampaign&utm_medium= &utm_content=Kiito s+as+oy+vuoreksen+kosmos++esitteen+latauksesta%21&utm_campaign=kiitos+as+ Oy+Vuoreksen+Ko. Asunto Oy Tampereen Kirsikka (2019) Tampereen Kirsikka. Tampere. Saatavissa: Asuntoreformi (2018) Asuntoreformi 2018, asuntoreformi2018.fi. Saatavissa: (Viitattu: 31. maaliskuuta 2020). Aunela, A. (2017) Asumisvuosi Tampere. Saatavissa: Betoniteollisuus Ry Ontelolaatat, elementtisuunnittelu.fi. Saatavissa: (Viitattu: 7. huhtikuuta 2020). Casagrande, M. (2017) Puukoukku, casagrandelaboratory.com. Saatavissa: (Viitattu: 6. huhtikuuta 2020). Creative Commons (2003) Finlandia-talo nähtynä Töölönlahden ylitse, Helsinki, commons.wikimedia.org. Saatavissa: (Viitattu: 15. huhtikuuta 2020). Ekholm, V. (2019) Isokuusen päiväkodin ja koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin, vuores.fi, elokuuta. Saatavissa: Fell, D. R. (2010) Wood in the human environment : restorative properties of wood in the built indoor environment. University of British Columbia. doi: / Grekula, V. (2018) Vitsit sinkoilevat kohti kirkkorakennusta vielä vuosikymmentenkin jälkeen: Onhan niitä mitalisijoja rumuuskilpailuissa tullut, Yle Uutiset, 20 lokakuuta. Saatavissa: Heino, P. (2018) Puurakentamisen ohjelma, ym.fi. Saatavissa: FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Puurakentamisen_toimenpideo hjelma. Kaila, P. (2000) Vanhan säilyttäminen, teoksessa Metsä ja puu VI - Puu ja ympäristö. Rakennustieto Oy. Karjalainen, M. (2020) Puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Suomessa, puuinfo.fi. Saatavissa:

121,6 III! PUUKAUPUNKI VII! IV VII! KESKUSTA. u VI VI. n. +123,7. Vuoreksen puistokatu I-II 40% n. +126,0 I-II 40% VII! 7 000 500 kl 1 III!-IV!

121,6 III! PUUKAUPUNKI VII! IV VII! KESKUSTA. u VI VI. n. +123,7. Vuoreksen puistokatu I-II 40% n. +126,0 I-II 40% VII! 7 000 500 kl 1 III!-IV! 135 132,9 124,3 126 7 133,5 121 3 138 3 0 120 8 122,3 126 2 5 7 121,6 131,3 129 121,2 121,4 122 6 6 137 3 138 4 129,4 122,7 129 5 138 7 129 2! PUUKAUPUNK 122 8 122,3 120 9 - V 126 3 V! 126 4 V V! V 135

Lisätiedot

Puurakentaminen Tampereella HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SYYSSEMINAARI 2017

Puurakentaminen Tampereella HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SYYSSEMINAARI 2017 Puurakentaminen Tampereella HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SYYSSEMINAARI 2017 28.11.2017 Puurakentamisen edistämisohjelma 2016-2020 Puurakentamisen yhteistyösopimus Tampere TTY TEM TAMK LUKE Puukerrostalot Koulut,

Lisätiedot

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa

Lisätiedot

832012 8.3.2012. Projektijohtaja Pertti Tamminen

832012 8.3.2012. Projektijohtaja Pertti Tamminen Puurakentamisen Roadshow Tampereella 832012 8.3.2012 Vuores Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Hervanta hi h-tech t h highhigh Asuntomessut 2012 Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa 5.9.2011 Isokuusi

Lisätiedot

Moderni puurakentaminen

Moderni puurakentaminen 13.4.2012 WoodAcademy -tapahtuma, Kouvola ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Moderni puurakentaminen Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma On kirjattu hallitusohjelmaan:

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Rakentamisen hiilivarasto

Rakentamisen hiilivarasto TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakentamisen hiilivarasto Puupäivä 30.11.2017 Wanha Satama Tarja Häkkinen, Sirje Vares Hiilivarasto Puun sisältämä hiili varastoituu puutuotteisiin tuotteen käyttöiän

Lisätiedot

Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017

Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017 PUUPÄIVÄ To 30.11.2017 klo 9.40 10.00 YM-seminaari; Puurakentamisen toimenpideohjelma Sali C, Wanha Satama, Helsinki Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017 Markku Karjalainen Associate

Lisätiedot

Puurakentamisalueiden kaavoitus * Suvi Tyynilä, arkkitehti Helsingin kaupunkiympäristö * 2018

Puurakentamisalueiden kaavoitus * Suvi Tyynilä, arkkitehti Helsingin kaupunkiympäristö * 2018 Puurakentamisalueiden kaavoitus * Suvi Tyynilä, arkkitehti Helsingin kaupunkiympäristö * 2018 MIKSI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TULISI EDISTÄÄ PUURAKENTAMISTA? - ei mielipidekysymys eikä talouspolitiikkaa vaan

Lisätiedot

RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI

RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI PUUPÄIVÄ 29.11.2012 Essi Käppi, arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy SUUNNITTELUALUE MODERNI PUUKAUPUNKI HANKE KOLME ARKKITEHTIDIPLOMITYÖTÄ ALUEESTA

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Metsähallitus / Pilke Cafe 360 o -tilaisuus Ke 7.4.2016 klo 18.00 19.30 Malmitalo Ala-Malmin tori 1, Malmi, Helsinki Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Markku Karjalainen Associate professor

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Kerrostalorakentaminen Suomessa

Kerrostalorakentaminen Suomessa PUUKERROSTALORAKENTAMINEN PUUIDEA 2016 Original Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa 17.3.2016 klo 9.30 10.00 Kerrostalorakentaminen Suomessa Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi)

Lisätiedot

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa

Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja, Puuinfo Keskeinen sisältö 1. Monipuoliset käyttömahdollisuudet julkisissa

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Sixten Sunabacka, strateginen johtaja Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma

Lisätiedot

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen TEKIJÄT: Janne Tolppanen, arkkitehti Markku Karjalainen,

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Sixten Sunabacka, strateginen johtaja Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

PUUKERROSTALOT Koukkurannankatu 10

PUUKERROSTALOT Koukkurannankatu 10 PUUKERROSTALOT Koukkurannankatu 10 VTS-kodit Tampereen Vuokratalosäätiö Tampereen kaupungin v.1970 perustama säätiö Vilusen Rinne Oy Tampereen kaupungin v. 1967 perustama osakeyhtiö Tampereen Vuokratalosäätiön

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT 15.9.2016 Mikko Viljakainen Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2016 Mikko Viljakainen, Toimitusjohtaja, PUUINFO PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT Rakentamisen kokonaisvolyymi ja puun markkinaosuus vuonna 2009

Lisätiedot

Tulevaisuuden opiskelijaasumisen

Tulevaisuuden opiskelijaasumisen ARA-päivä 2019 Ti 15.11.2019 klo 15.00 15.15 Scandic Marina Congress Center Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki Tulevaisuuden opiskelijaasumisen metsästäjät Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi)

Lisätiedot

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen

Lisätiedot

Puurakentamisen edistämishankkeet

Puurakentamisen edistämishankkeet Puurakentamisen edistämishankkeet Timo Nyyssölä, puurakentamisen koordinaattori, Suomen metsäkeskus HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUS Ähtäri 5.-6.4.2018 Metsäkeskus ja puurakentaminen Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Opinnäytetyö: Betonikerrostalon julkisivun uusiminen ja lisäkerroksien rakentaminen puuelementeistä Juuso Suhonen, Syyskuu 2015, Ohjaajat: Timo Pakarinen

Lisätiedot

Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen

Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen 2 Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen Esityksen sisältö 3-1. Massiivipuurakenteiden kosteuskäyttäytyminen - Case Hukanhaudan päiväkoti

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät PUUNET Teemakoulutus: Massiivipuurakenteiden hyödyntäminen julkisessa ja kerrostalorakentamisessa Pe 23.9.2016 klo 12.00 16.00 Ympäristötalo, Solistinkatu 2, OULU Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet

Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet Maria Riala maria.riala@metla.fi Sisältö Tutkimuksen tausta Menetelmät ja aineistot Rakennusteollisuuden muutokset Puukerrostalorakentamisen kustannustehokkuus Puukerrostalorakentamisen

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino Puurakentamisen osaaminen Kehitysasiantuntija Petri Heino Osaamiskartoitushanke Hankkeessa kartoitetaan: puurakentamisen kansallinen osaaminen sekä osaajat rakentamisen koulutuksen nykytila puurakentamisen

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

RAKENTAMISEN RATKAISUT

RAKENTAMISEN RATKAISUT RAKENTAMISEN RATKAISUT Puuinfo roadshow May 5, 2011 1 Johdatus kerrosrakentamiseen Esityksen sisältö Stora Enso Puutuotteet tarjonta CLT-rakennusmateriaalina Keski-Euroopan CLT-järjestelmä kerrostalorakenteet

Lisätiedot

PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA

PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA 42. PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA MAASTOJAKSO 10.5.2017 KIMMO LYLYKANGAS ARKKITEHTI SAFA ARKKITEHTUURITOIMISTO KIMMO LYLYKANGAS OY PUURUNKOISTEN RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Terve kunta rakentuu puulle

Terve kunta rakentuu puulle Terve kunta rakentuu puulle 7.3.2017 Sami Typpö, Liiketoiminnan kehityspäällikkö, Building Solutions Stora Enso lyhyesti Uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden ratkaisuiden

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki

Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille Kuntien ilmastotyö vauhtiin 14.1.2019 Jemina Suikki Suomen kestävyystavoitteet Hiilineutraali Suomi 2045 Edelläkävijä kiertotaloudessa 2025 Puurakentamisen

Lisätiedot

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen Puu rakennusyhtiön arjessa Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan DI, TTY 2010 Lemcon 2007-2010: työnjohtaja, projekti-insinööri SRV 2010-2012:

Lisätiedot

Puurakentamiseen liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta Karelia-ammattikorkeakoulussa. Mikko Matveinen, projektipäällikkö

Puurakentamiseen liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta Karelia-ammattikorkeakoulussa. Mikko Matveinen, projektipäällikkö 2 Puurakentamiseen liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta Karelia-ammattikorkeakoulussa Mikko Matveinen, projektipäällikkö 3 4 MIKSI PUURAKENTAMINEN? 5 Itä-Suomen yliopisto Karelia-ammattikorkeakoulu Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo rakentaa puusta Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Puurakentaminen on tulevaisuutta Espoon, TEM:n ja Aalto-yliopiston yhteistyösopimus. Tarkoituksena on edistää merkittävästi

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01 3 m kaava-alueen

Lisätiedot

PUUN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA ON KORKEALLA TASOLLA

PUUN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA ON KORKEALLA TASOLLA Mikko Viljakainen 3.7.217 PUUN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA ON KORKEALLA TASOLLA Puurakentamisen edistäminen tuottaa tuloksia. Suhteessa rakentamisen volyymiin puun käyttö on jopa historiallisen korkealla tasolla.

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENTAMISTAPAOHJEET 9. kaupunginosa kortteli 9024 tontti, Teollisuustie ROVANIEMI 27.2.2018 Bernadett Lits Zoltàn Fodor 1 Yleistä Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Eteläkeskuksen liike- ja

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KATUMA NYKYTILANNE JA ONGELMAT. Piha-alue on jäsentymätöntä parkkikenttää.

KATUMA NYKYTILANNE JA ONGELMAT. Piha-alue on jäsentymätöntä parkkikenttää. NYKYTILANNE JA ONGELMAT Piha-alue on jäsentymätöntä parkkikenttää. Maantasokerros on tällä hetkellä pääasiassa varastona. Maantasokerroksessa on vain pieniä yläikkunoita, päädyt ovat kokonaan umpinaisia.

Lisätiedot

CLT:n mahdollisuudet kerrostalorakentamisessa

CLT:n mahdollisuudet kerrostalorakentamisessa CLT:n mahdollisuudet kerrostalorakentamisessa 29.1.2016 Mihin puurakentamista tarvitaan? Lähde: Business Insider Tilanne Suomessa? Case Kainuu Käytännössä varallisuus on puussa! Nuorille pitää saada töitä,

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT

SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT Puupäivä..6 Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja, Puuinfo SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT..6..6 Mikko Viljakainen Mikko Viljakainen..6 Mikko Viljakainen Suuri puukerrostalokysely Suomessa on mahdollisuus

Lisätiedot

Puurakentamisen toimenpideohjelman katsaus! Puupäivä Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Puurakentamisen toimenpideohjelman katsaus! Puupäivä Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen toimenpideohjelman katsaus! Puupäivä 2017 Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen toimenpideohjelma Puheenjohtajan avaus 8:30 Ohjelmapäällikkö, Petri Heino, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Jämerä opas 2. Jämerän suunnitteluohjeistus

Jämerä opas 2. Jämerän suunnitteluohjeistus Jämerä opas 2 Jämerän suunnitteluohjeistus Perustiedot Dokumentin kohderyhmä: Jämerän arkkitehtisuunnittelijat Dokumentin ylläpitäjä: Tarjouslaskennan koordinaattori Dokumentin hyväksyjä: Myyntijohtaja

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 PORVOO Maapolitiikka Tarjouspyyntö 15.5.2015 Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 1 1. Yleistä... 2 2. Kilpailun kohde... 4 Tontit... 4 Asemakaava ja rakennustapaohje...

Lisätiedot

Puurakentamisohjelma. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen

Puurakentamisohjelma. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen Puurakentamisohjelma Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen Hallitusohjelma Puurakentamisen edistämistä toteutetaan osana hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut painopistealueen, Puu liikkeelle

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus. Toteutamme tilatarpeesi nopeammin valmiiksi mietityllä runko-, seinä- ja kattojärjestelmällä. Esimerkkirakennuksemme kertovat, että puurakenteista voidaan tehdä yksilöllisiä tilaajan vaatimuksiin suunniteltuja

Lisätiedot

Puurakentamisen edistämishankkeet

Puurakentamisen edistämishankkeet Puurakentamisen edistämishankkeet Timo Nyyssölä, puurakentamisen koordinaattori Suomen metsäkeskus Paikallisten biopohjaisten rakennusmateriaalien hyödyntäminen PaiBiRa hankeen aloitusseminaari 25.5.2018

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN NÄKYMÄT SUOMESSA JA KAINUUSSA

PUURAKENTAMISEN NÄKYMÄT SUOMESSA JA KAINUUSSA PUURAKENTAMISEN NÄKYMÄT SUOMESSA JA KAINUUSSA Agenda 1) Arvoketjusta ja sen tarpeesta 2) Puurakentaminen 3) Elementti Sampo Oy 4) Crosslam Kuhmo Oy 5) Kantolan teollisuusalue 6) Kerrostalorakentaminen

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: -kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Kaavahankkeen yleiskuvaus:

Kaavahankkeen yleiskuvaus: Kaavahankkeen yleiskuvaus: Rakennushanke käsittää 2 kadunvarteen sijoittuvaa, 6-kerroksista asuinrakennusta. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen 1.kerrokseen on varattu liiketilaa

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.

Lisätiedot

Stora Enso ja puurakentaminen

Stora Enso ja puurakentaminen Stora Enso ja puurakentaminen 11.8.2017 Stora Enso lyhyesti Uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden ratkaisuiden edelläkävijä Noin 26 000 työntekijää 35 maassa 26 000 Liikevaihto

Lisätiedot

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke 7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt

Lisätiedot

Lakea Sydänpuu. Lakea Heartwood

Lakea Sydänpuu. Lakea Heartwood Lakea Sydänpuu Lakea Heartwood Lakean tilaelementtirakenteiset puukerrostalohankkeet KOy Rauman Palvelukoti, 16 as., 2012 Lintuviita 2, Seinäjoki, 50 as., 2013 KOy Turun palvelukoti, 54 as., 2014 As Oy

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN TILANNE SUOMESSA

PUURAKENTAMISEN TILANNE SUOMESSA 20.5.2019 Mikko Viljakainen Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen, Ympäristöministeriö PUURAKENTAMISEN TILANNE SUOMESSA Puuromoottori - Metsänhoitaja - Työura puun parissa: menekinedistäminen,

Lisätiedot

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on

Lisätiedot

Kehittyvä puukerrostalon

Kehittyvä puukerrostalon Kehittyvä puukerrostalon toteutusprosessiurakoitsijan näkökulma Puun loppukäyttö ja puurakentaminen, T&K-päivä 25.1.2017 Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten? Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten? Petri Heino, ohjelmapäällikkö, Rakennetun ympäristön osasto, YM PALOROADSHOW - Espoo 24.4.2018 Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Painopistealue:

Lisätiedot

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA 5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus. Liikunnan harrastaminen ansaitsee arvoisensa puitteet. Esitteeseen koottujen puurakenteisten esimerkkikohteiden kautta voit kokea puurakentamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan (VTT Rakennustekniikka

Lisätiedot

Lujatalo Oy Puurakentaminen

Lujatalo Oy Puurakentaminen Lujatalo Oy Puurakentaminen Tuija Schmidt 30.11.2017 Suomen suurimpia rakennusalan konserneja Emoyhtiö Liikevaihto 365 M - Uudis- ja korjausrakentaminen - Asunnot ja toimitilat - Hanke- ja kiinteistökehitys

Lisätiedot