Lähiruokasankareita s. 21. Katseet tulevaisuuteen s.3. Järjestö uudistuu s.4 5. Intohimon vuosi on avattu! s EU-vaaliuurnat aukeavat s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähiruokasankareita s. 21. Katseet tulevaisuuteen s.3. Järjestö uudistuu s.4 5. Intohimon vuosi on avattu! s.10 13. EU-vaaliuurnat aukeavat s."

Transkriptio

1 TIEDOTUSLEHTI HELMIKUU 2014 Lähiruokasankareita s. 21 Katseet tulevaisuuteen s.3 Järjestö uudistuu s.4 5 Intohimon vuosi on avattu! s EU-vaaliuurnat aukeavat s.19 Tukiasioiden tiedotus Pohjois-Savossa s.28

2 2 Rohkeasti eteenpäin Ruoka on perushyödyke, joka on meidän jokaisen päivässä mukana tavalla tai toisella. Ruoka on herättänyt viime aikoina laajaa keskustelua. Ruoan eettisyys, alkuperä, hinta ja uudet ravintosuositukset, joitakin lähestymiskulmia mainitakseni. Maailmanlaajuisesti ruoan kysyntä ja kulutus jatkavat kasvuaan, ja ruokaa ja sen tuotantoa tarvitaan siis entistä enemmän. Tästä syystä voi sanoa, että elintarviketuotanto, kaikkine sen osaketjuineen, on selkeä tulevaisuuden ala. Ei edelleenkään mikään auringonlaskun sektori. Maanviljelijöitä, karjankasvattajia, isoja ja pieniä tiloja siis tarvitaan myös tulevaisuuden Suomessakin. Melko suuri osa maamme metsistä on tuottajien tai yksityismetsänomistajien hallinnassa. Voi sanoa näiden vihreiden elinkeinojen, maa- ja metsätalouden, hallinnassa olevan merkittävä osa maaseudun varallisuudesta. Tämä varallisuus yhdistettynä vihreiden elinkeinojen kasvavaan arvostukseen takaa sen, että maaseudulla on valtavasti mahdollisuuksia, kun vain ne uskalletaan hyödyntää. Toki mahdollisuudet tuovat myös vastuuta, mutta sen me osaamme kantaa. Nämä mahdollisuudet vaativat pääomia, mutta ennen kaikkea uskaliaita yrittäjiä muuttamaan mahdollisuudet hyvinvoinniksi. Uskaltakaamme olla näitä rohkeita! MTK eli vuonna 2013 voimakasta uudistusten valmistelun ja järjestön aktivoinnin vuotta. Tulevan metsänhoitoyhdistyslain muutos vuoden 2015 alusta luo pohjaa selkeille muutoksille ja muutostarpeille mhy-kentässä. Kun uudistus astuu voimaan, on metsänomistajilla mahdollisuus jäsenöityä metsänhoitoyhdistyksen kautta MTK:hon. Uudistuksessa syntyy entistä tehokkaampi ja kattavampi edunvalvontajärjestö, joka aidosti voi olla valvomassa ja ajamassa koko maaseudun etuja. Nyt kuluva vuosi 2014 hiotaan uudistuksen särmiä yhteisille askeleille. Uskon, että ne yhteiset askeleet löytyvät ja yhteisen tulevaisuuden jatkuva rakentaminen voi alkaa. Työtä ja haastetta uudistus tarjoaa, mutta se kyllä kannattaa. Mennyt vuosi oli yhdistysten toiminnan aktivoinnin vuosi. Se näkyi eri tavoin valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai yhdistys- ja kuntatasolla. Paikallistason toiminta on järjestön toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää läheistoimintaa, jonka kirkasta kärkeä yhdistysten tulee entisestään kirkastaa. Mutta vaikka nykyinen toiminta olisi kuinka hyvää ja nykyiset aktiivit tehokkaita, me tarvitsemme riveihimme myös niitä tulevaisuuden luottamushenkilöitä, jotka jatkavat tärkeää työtämme. Siksi vuosi 2014 on jatkumona edelliselle vuodelle nimetty nuorten vuodeksi, Intohimon vuodeksi, kuten nuoret itse sanovat. Vuoden tavoite on tutustuttaa nuoria järjestöön, aktivoida heitä mukaan toimintaan sekä ehkä myös kannustaa nuoria haastamaan meitä vanhempia. Nuoret olkaa siis aktiivisia ja tulkaa mukaan vuoden tapahtumiin ja toimintaan. Toiminnasta tulee silloin juuri sen näköistä kuin te haluatte. Mitään oikeaa tai väärää tapaa toimia ei olekaan, vaan toiminta on aina meidän tekemää, meidän näköistä. Meillä on siis jokaisella mahdollisuus vaikuttaa millaisena MTK:n toiminta näkyy ja mihin järjestö vaikuttaa. Nuoret, rohkeasti mukaan. Tehdään tästä vuodesta nuorten näköinen vuosi. INTOHIMOLLA! Jarmo Nykänen MTK-Pohjois-Savon puheenjohtaja YHTEYSTIEDOT 2014 Postiosoite: Savonkatu 18 C, KUOPIO Vaihde: Faksi: Sähköposti: tai Kotisivut: Jäsensivut: > Oma liitto Jarmo Nykänen, puh puheenjohtaja, mv, agrologi Akonpohjantie 492, Muuruvesi Veijo Karkkonen, puh varapuheenjohtaja, maaseutuyrittäjä, agrologi Jokiniemenranta 35, Suonenjoki Juhani Savolainen toiminnanjohtaja, agronomi Puh Jari Kauhanen järjestöagrologi Puh Tuomo Tikkanen Tietotila-hankevetäjä Puh Sirpa Lintunen SPV-projektipäällikkö Puh Helena Venäläinen toimistovirkailija Puh Niina Mäntyniemi Maaseutunuorten asiamies 2014, MTK-Pohjois-Savo ja MTK-Etelä-Savo Puh Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Vaihde: PL 510 (Simonkatu 6), HELSINKI (jos ei muuta mainintaa) jäsensivut: MTK-Pohjois-Savon tiedotuslehti ISSN-L Julkaisija: MTK-Pohjois-Savo Savonkatu 18 C, Kuopio Vastaava toimittaja: Juhani Savolainen Ulkoasu: s o i l i m a r i a Toimitusneuvosto: Juhani Savolainen Jarmo Nykänen Veijo Karkkonen Jari Kauhanen Painosmäärä: 7000 kpl Painopaikka:

3 3 Sähköturvallisuus: yhteistyösopimus LähiTapiolan ja Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymien ja valtuutettujen sähköturvallisuustarkastajien kanssa maatilojen sähkölaitteiden turvallisuustarkastuksista Onnistuneen edunvalvonnan ratkaiseva tekijä on ennakointi. Samalla kun paiskitaan töitä tämän päivän haasteiden kanssa, on nähtävä tulevaisuudessa pilkottavat haasteet ja mahdollisuudet. Ennakoinnin kaksi tärkeintä työkalua ovat maailman trendien havaitseminen sekä yrittäjien ja maaseudun arjen tunteminen. MTK on aina ollut vahvasti kansainvälinen. Tänä päivänä Bryssel on toinen kotikenttämme. Maaseudun äänen kuuluminen varmistetaan sillä, että järjestö on jalkautunut maakuntiin ja pitäjiin. Luottamushenkilöillä on vahva rooli järjestössämme. Tulevaisuuden suuri kuva on lupaava ruuan, puun ja uusiutuvan energian tuottajille. Markkinat kasvavat, sitä ei mikään estä. Menestys ei kuitenkaan tule kuin Manulle illallinen. Suomalaiseen yhteiskuntaan on saatava ryhtiliikettä monella tapaa. Maaseudun yritystoiminnan perusedellytysten rapautuminen on uhkakuva, joka yhteiskunnan on kyettävä torjumaan. Perusinfrastruktuuri heikkenee. Varsinkin teiden kohdalla hälytyskellojen on soitava kuuluvasti. Kunnossapitorästejä ei voida sysätä jatkuvasti eteenpäin. Tieverkosta huolehtiminen on aina järkevää ennakointia. Kankeat hallintomenettelyt ja kasvava byrokratia tulevat vastaan aina, kun puhutaan yrittämiseen liittyvistä epäkohdista. Esimerkiksi ilmastonmuutos Katseet tulevaisuuteen on vakava uhkakuva, mutta sen nimissä ei saa rakentaa järjestelmiä, joilla maatalousyrittäminen tukahdutetaan. Ruoka on välttämättömyys ja ruokaturvaa ei voi jättää tuonnin varaan. Tämä tosiasia ei aikojen saatossa muutu. Tulevaisuuden maatilan menestys ratkeaa markkinoilla. Osaavan yrittäjän tuntomerkki on, että hän on kiinnostunut markkinointikanavansa toiminnasta ja tehokkuudesta. Yrittäjällä on oikeus vaatia, että markkinat toimivat rehdisti ja pienemmän osapuolen oikeuksia kunnioittaen. Tässä meillä on vielä kivinen pelto kynnettävänä. Pohjois-Savon maaseudulla on vahva usko tulevaisuuteen. Kehittämistyö, investoinnit ja sukupolvenvaihdokset ovat valtakunnan kärkeä. Tulevaisuutta rakennetaan omista vahvuuksista käsin. Maatilan tärkein resurssi on aina yrittäjä tai yrittäjäperhe. Liian usein yrittäjä on silti tilan huonoimmin huollettu ja vakuutettu voimavara. Asiaan pitää suhtautua vakavasti. Maailma muuttuu ja MTK pyrkii jatkossakin tuomaan jäsenilleen parhaat arviot näistä muutoksista. Siitä huolimatta aina tapahtuu yllätyksiä. Omasta ja perheen hyvinvoinnista huolehtiminen on parhaita keinoja varautua näihinkin haasteisiin. Vuosi 2014 on meille MTK:ssa aivan erityinen. Se on Intohimon vuosi. Varsinkin maaseudun nuorille on nyt otollinen aika tulla mukaan järjestön toimintaan. Mielekäs ja nuorekas MTK-toiminta auttaa ammatissa ja tekee terää hyvinvoinnille. Juha Marttila MTK:n puheenjohtaja MTK-Pohjois-Savon palvelut verkossa sekä jäsenedut MTK- Pohjois-Savon toiminnasta saat lisätietoja liiton kotisivuilta Tykkää Facebookissa: MTK-Pohjois-Savo sekä Pohjois-Savon maaseutunuoret Liiton ja MTK-yhdistysten yhteystiedot Liiton toimi- ja luottamushenkilöiden sekä MTK-Pohjois-Savon alueen MTK-yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden yhteystiedot saat kätevästi liiton kotisivuilta osoitteesta: Hanke- ja kehittämistoiminta MTK-Pohjois-Savo toteuttaa yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa Aktiivinen SPV-tila, maatilojen omistajanvaihdosten edistäminen -hanketta sekä TietoTila -hanketta. Näistä hankkeista löytyy lisätietoa MTK-Pohjois-Savon sekä Savonian maitotalouden kehittämisohjelman sivuilta. Tuki- ja investointiasioiden tiedottamiseen on käynnistymässä Tukisarka hanke. Kevään tukitiedottamisen tapahtumat löydät MTK-Pohjois-Savon kotisivuilta ja Laarista. Tapahtumat ja koulutustilaisuudet MTK-Pohjois-Savon tapahtumat ja koulutustilaisuudet löydät tapahtuma- ja koulutuskalenteri Laarin kautta osoitteesta Odelma-lehti MTK-Pohjois-Savon tiedotuslehti Odelma löytyy verkkoversiona liiton kotisivuilta. MTK-Pohjois-Savon jäsenetusopimusten yhteistyökumppanit Sähkö: Savon Voima Asianajopalvelut: Asianajotoimisto Hyvärinen & Pääkkö Oy, Kuopio Maa- ja metsätalouden ATK-ohjelmat: Suonentieto Oy Hitsauskaasut: Woikoski Kylpylä ja hyvinvointipalvelut: Kylpylähotelli Kunnonpaikka Ajan tasalla olevat jäsenedut ja jäsenetujen yksityiskohdat löydät osoitteesta MTK:n kaikki jäsenedut löytyvät MTK:n kotisivuilta

4 4 Aika muuttuu Niin muuttuu etujärjestökin Suomalaiset viljelijät ja metsänomistajat ymmärsivät jo noin sata vuotta sitten, että ainoastaan liittoutumalla yhteen voi puolustaa riittävästi ammattikunnan etuja. Siitä ajasta moni asia on muuttunut, mutta järjestön toiminnan perustarkoitus ei ole muuttunut miksikään. MTK-järjestön toimintamalli ja -tavat ovat toki muuttuneet ympäristön muuttuessa, mutta suuria rakenteellisia muutoksia järjestössä ei ole perustamisen jälkeen tehty. Muiden kuin viljelijämetsänomistajien järjestäytymisen mallista on puhuttu 1930-luvulta lähtien, mutta toimivaa mallia ei ole järjestäytymiselle löytynyt. Nyt päätetty metsänhoitoyhdistyslain muutos vuoden 2015 alusta alkaen avaa kuitenkin uuden polun tälle pohdinnalle. Järjestöuudistuksen valmistelun tavoitteena on ollut maaseudun elinkeinojen edustajien ja asiantuntemuksen kokoaminen yhteen järjestöön, toiminnan virtaviivaistaminen ja sitä kautta järjestön vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Metsänhoitoyhdistykset ovat itse olleet aktiivisia aloitteentekijöitä. Lukuisten työryhmien, MTK:n johtokunnan ja valtuuskunnan sekä liittojen että metsänhoitoyhdistysten, valmistelutyön tuloksena on syntynyt selvä toimenpidesuunnitelma järjestön rakenteen ja toimintamallien uudistamiselle. Jäsen saa kahdet edut Jäsenyys maataloustuottajayhdistyksissä ei muutu. Myös yhdistysten ja MTK-liittojen asema järjestössä säilyy entisellään. Suurin muutos koskee alueellisia metsänomistajaliittoja. Ne lopettavat toimintansa ja niiden sijaan metsänhoitoyhdistykset voivat hakea Keskusliiton jäsenyyttä. Metsänhoitoyhdistysten valtuustot tekevät tästä päätöksen vielä tänä keväänä. Nykyisten metsänomistajaliittojen henkilöstöä siirtyy Keskusliiton palvelukseen ja he toimivat maakunnissa erikseen sovittavilla alueilla. Esim. maapolitiikan edunvalvonta tulee korostumaan heidän tehtävissään. Liittymällä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi metsänomistaja saa käyttöönsä metsänhoitoyhdistysten jäsenpalveluiden lisäksi MTK:n jäsenedut ja -palvelut. Metsänhoitoyhdistysten tarjoamat palvelut siten monipuolistuvat. Saadakseen nämä metsänhoitoyhdistysten tarjoamat etuudet käyttöönsä, myös viljelijämetsänomistajien tulee liittyä metsänhoitoyhdistysten jäseniksi. Järjestöuudistuksen valmistelun tavoitteena on ollut maaseudun elinkeinojen edustajien ja asiantuntemuksen kokoaminen yhteen järjestöön. Maakunnallisessa edunvalvonnassa metsäedunvalvontaa tehostetaan metsänhoitoyhdistysten ja MTK-liittojen yhteistyöllä. MTK:n korkeimman päätöksentekoelimen, valtuuskunnan, koko kasvaa eli maakunnista valitaan nykyistä useampia edustajia sekä MTK-liitoista että metsänhoitoyhdistyksistä valtuuskuntaan. Tarvittavat sääntömuutokset on Keskusliiton valtuuskunnassa hyväksytty ensimmäisessä käsittelyssä ja toinen, lopullinen käsittely on huhtikuun lopulla. Metsänhoitoyhdistykset puolestaan käsittelevät omien sääntöjensä muuttamista kevään valtuustojen kokouksissaan. Tarkoitus on, että kaikki sääntömuutokset ja muut uudistuksen yksityiskohdat ovat selvillä tämän vuoden puolella, jotta uusi organisaatio voisi aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta. Vahvaa edunvalvontaa Organisaatiorakenteiden ulkoiset muutokset eivät ratkaise käytännön toimintaa, mutta antavat sille uusia mahdollisuuksia. Metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden muuttuessa vapaaehtoiseksi, metsänhoitoyhdistysten pitää panostaa jäsenhankintaan ja jäsenyyden ylläpitämiseen aivan uudella tavalla. Jäsenyys ja siihen perustuva edunvalvonta on juuri se erottautumistekijä, joka tekee yhdistyksistä erilaisia esimerkiksi pelkästään metsäpalveluita tarjoaviin yrityksiin verrattuna. Tavoitteena luonnollisesti on, että jäsenöitymisaste sekä tuottajayhdistyksissä että metsänhoitoyhdistyksissä olisi mahdollisimman korkea. Uudistus vahvistaa myös maaseutuelinkeinojen edunvalvontaa paikallisella tasolla. Tällaisia asioita ovat mm. maankäytön suunnitteluun liittyvät asiat. Maatalouden ja metsätalouden yhteistyöllä varmasti pystytään paremmin viestimään kunnille maa- ja metsätalouden tarpeista. Antti Sahi MTK:n toiminnanjohtaja Arvontaan voi myös osallistua lähettämällä postikortti osoitteeseen: Savon Voima / arvonta, PL 1024, Toivala Suurin kuluttaja Tiedätkö, mikä tai kuka kuluttaa kotonasi eniten energiaa? Rekisteröidy VoimaOnlinepalveluihin ja ota selvää! ReKisTeRöidy ja VOiTa hienoja PalKinTOja KesäilTOjen iloksi! Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä VoimaOnline-palveluihin rekisteröityneiden ja Priwatti-palveluun tutustuneiden kesken arvotaan elektroninen hyttysansa (arvo n. 600 ), sähköperämoottori (arvo n. 250 ) sekä sähkösavustin (arvo n. 150 ). Palveluun jo rekisteröityneet osallistuvat arvontaan automaattisesti. PriWatti on Savon Voiman nettipalvelu, jossa voit seurata oman taloutesi sähkönkulutusta ja omia käyttötottumuksiasi aivan uudella tasolla sekä tietysti vaikuttaa niihin ja samalla sähkölaskuusi ihan itse. PriWatin löydät VoimaOnline-palvelusta osoitteessa Käy rekisteröitymässä käyttäjäksi nyt. Asiakaspalvelu

5 5 Jäsenuudistus on HISTORIALLISESSA VAIHEESSA MTK:n historian suurimmassa järjestöuudistuksessa tapahtuu paljon nyt alkuvuodesta. Valmistelutyö ja lausuntokierrokset huipentuvat huhtikuun valtuuskuntaan, jonka jälkeen metsänhoitoyhdistykset voivat liittyä MTK:n keskusliittoon. Uusi järjestörakenne tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Uudessa organisaatiossa tuottajayhdistysten ja MTK-liittojen asema säilyy, mutta metsänhoitoyhdistysten jäsenyys muuttuu vapaaehtoiseksi. Veroluonteinen metsänhoitomaksu kannetaan viimeistä kertaa tämän vuoden lopussa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni viljelijä olisi jäsenenä sekä tuottaja- että metsänhoitoyhdistyksessä. Yhdistysten yhteistyön lisääminen on iso osa uudistusta, totesi toiminnanjohtaja Antti Sahi tammikuun koulutuspäivillä Peurungassa. Uudessa järjestörakenteessa jäsenyys tuottajayhdistyksessä tai metsänhoitoyhdistyksessä tuo MTK:n jäsenyyden jäsenetuineen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenhintaiset palvelut MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ei usko kaupungissa asuvien metsänomistajien kammoavan liittymistä tuottajayhdistyksiin. saadakseen tuottajayhdistyksen jäsenen tulee liittyä myös metsänhoitoyhdistykseen. Valtuuskunnan jäsenmäärä kasvaa nykyisestä 40:stä 55:een. Yhteisöjäsenien paikkaluku nousee yhdestä viiteen. Metsänhoitoyhdistykset saavat valtuuskuntaan 20 metsävaltuuskunnan valitsemaa edustajaa. Metsänomistajien liitot lopettavat toimintansa, mutta niiden toimihenkilöitä jää MTK:n keskusliiton palvelukseen. Synergia on saatava toimimaan niin, että kiinnostus kummankin jäsenyyteen säilyy. Huoli yhdistysten taloudesta Keski- ja Itä-Suomen liittojen luottamushenkilöt pohtivat puheenvuoroissaan järjestöuudistuksen vaikutusta tuottajayhdistysten talouteen. Pahin yhdistelmä olisi, se että tuottajayhdistysten metsänomistajat vaihtaisivat jäsenyytensä metsänhoitoyhdistyksiin, mutta kaupunkilaismetsänomistajat eivät haluaisi liittyä tuottajayhdistyksiin. Miksi olisin MTK:n jäsen, jos saan samat edut metsänhoitoyhdistyksen kautta? Meillä on aito huoli jäsenrajapinnasta. Koko jäsenmaksuperuste täytyy muuttaa, tiivisti mietteitä MTK-Mäntyharjun puheenjohtaja Jukka Leikkonen. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kääntäisi tuottajayhdistysten paikallisuuden niiden vahvuudeksi. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen tuottajaliittojen alueella toimii vain 12 metsänhoitoyhdistystä, mutta tuottajayhdistyksiä on lähes sata. Työryhmiä, lausuntokierroksia, toimintamallien ja yksityiskohtien viilausta. Toiminnanjohtaja Antti Sahin mukaan tuottajayhdistykset ovat paikallisten tunnelmien parhaita asiantuntijoita. Pelisäännöt on tehtävä ennalta. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys on koko maakunnan kokoinen. Sillä ei voi olla samaa roolia kuin Polvijärven metsänhoitoyhdistyksellä. Maakunnan laajuinen metsänhoitoyhdistys ja paikallinen tuottajayhdistys voisivat vahvistaa toisiaan aktivoimalla suhdettaan, Tiirola ehdotti. Tiirola pitää ajatusta kaupunkilaismetsänomistajien tuottajayhdistyskammosta tuottajien omana fobiana. Asetelmat kaupunkilaisten ja maalaisten välillä ovat muuttuneet ja kaupunkilaiset ovat tottuneet toimimaan etujärjestöissä. Ettei nyt vaan itse sössittäisi tätä. Työtä kaikille tasoille Metsänhoitoyhdistysten uudet mallisäännöt lähtivät lausuntokierrokselle helmikuun alussa. Huhtikuun 5. päivään mennessä metsänhoitoyhdistykset ilmoittavat Keskusliitolle liittymishalukkuudestaan ja kevään valtuuskunnan jälkeen liittyminen on mahdollista. Tähän mennessä metsänhoitoyhdistykset ovat saaneet lakisääteisestä metsänhoitomaksusta vuosittain 27 miljoonan euron jäsenmaksut. Myös metsäpuoli miettii yhdistysten taloutta. Muutos tarkoittaa työtä kaikilla tasoilla. Tuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten synergia on saatava toimimaan niin, että kiinnostus kummankin jäsenyyteen säilyy. Pelisäännöt on tehtävä ennalta, totesi Antti Sahi. Leena Pakarinen

6 6 Vaikea mutta niin helppo L Ä H I D E M O K R A T I A Kuntarakenteen muutokset haastavat myös Pohjois-Savossa miettimään ratkaisuja, miten maaseutualueet ja niiden asukkaat pidetään jatkossakin osana yhteiskunnallista päätöksentekoa. Lähidemokratiassa on perimmiltään kysymys siitä, miten vahvistetaan alueiden elinvoimaisuutta, asukkaiden tulevaisuudenuskoa ja yritteliäisyyttä sekä paikallista pöhinää. Poliitikot hallituksessa, eduskunnassa ja myös kunnissa ovat kenties vaikeampien päätösten edessä kuin kertaakaan sotien jälkeisenä aikana. Samaan aikaan, kun ratkaistavana ovat yhteiskunnan rakennemuutoksiin ja julkiseen talouteen liittyvät haasteet, myös demokratian isoihin kysymyksiin pitää löytää vastauksia. Miten lisätään kansalaisten mielenkiintoa äänestää vaaleissa? Miten vahvistetaan politiikan uskottavuutta kansalaisten silmissä? Entä miten lisätään kansalaisten luottamusta poliitikkoihin ja oman kunnan päätöksentekoon? Tutkimustulokset, joiden mukaan selvä enemmistö suomalaisista kokee ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan, pitää ottaa vakavasti niin kunnissa kuin kuntauudistusta ajavassa hallituksessakin. Nämä kysymykset ovat erityisen polttavia maaseudulla. Kuntauudistus vain lisää haasteita. Miten maaseutualueet pysyvät kehityksen kelkassa ja osana yhteiskunnallista päätöksentekoa? Ja miten taataan maaseudun asukkaille heidän perustuslakiin kirjattu oikeutensa osallistua oman elinympäristönsä ja yhteiskunnan kehittämiseen? Näiden isojen kysymysten rinnalla poliitikkojen on päätettävä, millaisia suoria osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kuntalaisille tarjotaan. Lähidemokratiasta puhutaan paljon, mutta sen sisältö on edelleen epäselvä. Mitä lähidemokratialla tarkoitetaan? Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kansalaisten suorien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisesta? Tilanne on lähidemokratian osalta paradoksaalinen. Kunnilla on jo nyt voimassa olevan kuntalain 27 perusteella laajat mahdollisuudet edistää kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista. Kunta voi muun muassa järjestää osa-aluettaan koskevaa hallintoa, tiedottaa, järjestää kuulemistilaisuuksia, selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, avustaa asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua sekä järjestää kansanäänestyksiä. Eli jo nykyinen, pian 20 vuotta voimassa ollut kuntalakimme sallii pitkälle viedyn lähidemokratian. Laki on pohjoismaisittainkin vertailtuna erittäin mahdollistava. Tästä huolimatta kokemukset lähidemokratian ja kansalaisten suoran osallistumisen toimintatavoista ja käytännöistä ovat Suomen kunnissa varsin ohuita. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että lähidemokratia on vaikea pala purtavaksi. Kuntapäättäjillä on ratkaiseva rooli Paras asiantuntemus on alueiden asukkailla itsellään. pelätään syövän poliitikkojen valtaa. Ja miksi kuntalaisia pitäisi ylipäätään ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan aidosti, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kuntalain uudistustyössäkin lähidemokratia nähdään perinteisesti hallinnollisena ja suoraan kunnan päätöksentekoon liittyvänä kysymyksenä. Tältä tilanne näyttää ainakin nyt, kun uuden lain pykäliä parhaillaan kirjoitetaan. Laitetaan ajatus lähidemokratiasta uusiksi Entä jos kysymys onkin siitä, että lähidemokratia pitäisi ymmärtää aivan uudenlaisella tavalla? Eli pitäisikö hylätä lähtökohta, että lähidemokratia nähdään osana hallintoa ja osana kunnallista päätöksentekoa, ja tuoda sen tilalle ajatus lähidemokratiasta konkreettisena käytännön keinona vahvistaa maaseutualueiden elinvoimaisuutta, asukkaiden tulevaisuudenuskoa ja yritteliäisyyttä sekä paikallista aktiivisuutta? Kuntarakenteen uudistaminen perustuu lähtökohtaisesti ajatukseen, että suuruuden ekonomian kautta saadaan tehokkuussäästöjä. Hallinnollisia ja rakenteellisia ratkaisuja tärkeämpää pitäisi kuitenkin olla etsiä ratkaisuja siihen, miten kaikki Suomen alueet ja niillä asuvat ihmiset, syrjäisintä harvaan asuttua maaseutua myöten, saadaan innostumaan oman alueensa, elinkeinojensa, työpaikkojen ja palvelujen kehittämisestä. Jotta kansalaiset innostuisivat ja sitoutuisivat toimimaan näin, heille on annettava aito mahdollisuus ja toimivat keinot osallistua ja vaikuttaa heidän omaa arkeaan koskeviin asioihin. On annettava päätös- ja toimivaltaa. Lähidemokratia ei siis ole vain kokouksia ja hallintoa, vaan se on ennen kaikkea kehittämistä ja asukkaiden omaehtoista toimintaa oman alueensa vireänä pitämiseksi, paikallisen pöhinän säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Jopa Euroopan unioni korostaa sitä, että päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä niiden ihmisten elinpiiriä, joita päätökset koskevat. Kunnissa on mietittävä, mitkä ovat sellaisia paikallisia asioita, joissa valtaa ja vastuuta voidaan siirtää alueille ja alaspäin, ja missä paras asiantuntemus on alueiden asukkailla itsellään. Tämä on ratkaisevan tärkeää paitsi maaseutualueiden kannalta, myös uusien keskuskuntien ja -kaupunkien tehokkaan toiminnan ja siten koko kuntauudistuksen onnistumisen näkökulmasta. Lähidemokratia on vaikea pala purtavaksi niin maan hallitukselle ja kuntalain valmistelusta vastaavalle valtiovarainministeriölle kuin Kuntaliitollekin, mutta ennen kaikkea kunnille ja kuntien päättäjille. Lähidemokratia nähdään usein kuntien tehtäviä lisäävänä, hallintoa kuormittavana ja kustannuskysymyksenä. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien Ritva Pihlaja tutkija, erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (kansalaistoiminta)

7 7 Pohjois-Savon maaseudun kehittämisestä Maakunnan alueellinen ja tasapainoinen kehittäminen on koko maakunnan ja sen toimijoiden yhteinen asia. Tarvitaan yksituumaisuutta ja viisautta toimia niin, ettei kuntarakenneuudistuksen seurauksena unohdeta maaseudun ja sen elinkeinojen, infrastruktuurin ja palveluiden kehittämistä. Kaupunkipolitiikka ei ole Pohjois-Savon malli ja keskittäminen ei saa johtaa maaseudun näivettymiseen. Maaseudun vihreiden elinkeinojen merkitys ja mahdollisuudet ovat suuret ja ne on kyettävä hyödyntämään. Pohjois-Savon vuoteen 2030 ulottuvassa maakuntasuunnitelmassa taloutta uudistaviksi kehittämiskärjiksi ja kehittämistavoitteiksi onkin nostettu elintarvikkeet, puunjalostus ja biotalous, tiede, kone- ja energia teknologia, terveysklusteri sekä vesi ja ilma. Näistä viidestä kehittämiskärjestä kaksi liittyy suoraan vihreiden elinkeinojen kehittämiseen ja niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Pohjois-Savon Maakuntaohjelma vuosille tukee pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman tavoitteita. Maaseudun kehittäminen päättyvällä ohjelmakaudella Ohjelmakauden rahoituskehys on ollut noin 41,5 milj., joka on sidottu täysimääräisesti (43,5 milj. ). Yritystukien sidonta on 24,6 milj. (tilanne ) ja tuettuja yrityksiä on yhteensä 498 kpl. Hanketukia on sidottu yhteensä 18,93 milj. yhteensä 67 hankkeeseen. Maaseudun yritysten ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta on perusteltua nostaa esille myös Laajakaista Kaikille -hankkeiden panostukset tulevaisuuden maaseudun kilpailukyvyn rakentamisessa. Pohjois-Savon osuus kaikista Suomessa myönnetyistä Laajakaista Kaikille hankkeiden tuesta oli v lopussa peräti 31 %, yhteensä 5,8 milj.. Tällä sektorilla on vielä paljon tekemistä. Rakentamista Kaupunkipolitiikka ei ole Pohjois-Savon malli. ja suunnittelua on vaikeuttanut muutamien kuntien kuntarahoituspäätösten ongelmat. Tällä hetkellä Kaavi näyttää jättäytyvän kokonaan tuetun runkoverkon rakentamisen ulkopuolelle, koska seuraavalla ohjelmakaudella ei EU-tukea voida kohdentaa runkoverkkojen rakentamiseen. Toinen ongelma-alue on ollut Kuopion kaupunkiin liittyneiden maaseutukuntien kuntarahoituspäätökset. Perusmaatalouden investointituet ohjelmakaudella olivat 221:een kohteeseen yhteensä 20,1 milj.. Nuorten viljelijöiden aloitustukia myönnettiin 217:ään sukupolvenvaihdokseen yhteensä 7 milj.. Uusi ohjelmakausi: mahdollisuuksien maaseutu Pohjois-Savon maakunnan kehittämistä tuetaan uuden EU:n ohjelma- ja rakennerahastokauden alueelliseen kehittämistoiminnan ESR- ja EAGR-rakennerahastojen avulla ja Pohjois-Savo kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueeseen, johon kohdistuva EU-rahoitus uudella ohjelmakaudella sen kuudelle toimintalinjalle on yhteensä noin 772,5 milj. euroa. Maaseudun kannalta keskeisin kehittämisväline on Manner Suomen maaseutuohjelma, jonka tehtävä on tukea ja edistää kokonaisvaltaisesti perusmaatalouden, erikoismaatalouden, elintarvikkeiden jalostuksen, metsäketjun, monipuolisen maaseutuyrittäjyyden sekä kestävän maaseudun aluerakenteen kehittämistä, kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Pohjois-Savon maaseudun strategiatyötä ja toimenpideohjelmaa on valmisteltu ja tehty vajaan kahden vuoden ajan maaseuturyhmässä, joka on osa valtakunnallista Manner-Suomen maaseutuohjelmaa. Tämän työn tulos, Pohjois-Savon maaseutustrategia ja maaseudun kehittämissuunnitelma, on luettavissa ja nähtävissä mm. MTK-Pohjois-Savon kotisivuilla osoitteessa Maaseutustrategian painopisteet perustuvat maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin, voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ne huomioivat myös ohjelmakauden maaseudun kehittämisen valtakunnalliset päätavoitteet: maatalouden kilpailukyvyn, luonnonvarojen kestävän käytön ja maaseudun tasapainoisen alueellisen kehittämisen. Työssä on arvioitu myös Pohjois-Savon alueellisen suunnitelman toimenpiteiden rahoituksen kohdentamista Manner-Suomen maaseutuohjelman eri toimenpiteisiin. Ohjelmakauden hanketukien ja yritystukien rahoitustarpeeksi on arvioitu (EU, ja valtio, kunta, yksityisrahoitus) yhteensä 50 milj., josta hanketukien osuus on 23 miljoonaa ja yritystukien 27 milj.. Maatalouden investointitarpeeksi on arvioitu 40 miljoonaa ja aloitustukien tarpeeksi 9 milj.. Meidän kaikkien maakunnan toimijoiden ja yrittäjien on toimittava ja puhallettava yhteen hiileen, jotta kykenemme hyödyntämään nämä kehittämisresurssit, turvaamaan taloudellisen toiminnan kannattavuuden ja vahvistamaan edelleen Pohjois-Savon maaseudun ja sen vihreiden elinkeinojen vahvaa kehitystä ja valtakunnallisen ominaispainon vahvistumista edelleen. Tarvitaan myös maakunnan keskeisten toimijoiden ja vihreiden elinkeinojen edustajien yhteistyöelintä hallinnon tueksi ohjaamaan, suuntaamaan ja kohdentamaan voimavarat kustannustehokkaasti parhaisiin hankkeisiin. Juhani Savolainen toiminnanjohtaja MTK-Pohjois-Savo Pohjolan vakuutukset ovat yllättävän maanläheisiä. Maa antaa ja ottaa. Maatilan arki ja haasteet ovat meille tuttuja, joten maatilavakuutuksemme ovat alansa parhaita. Voit turvata niillä ihmiset, rakennukset, eläimet, koneet ja kodin. Lisätietoja saat lähimmästä konttoristamme, numerosta tai osoitteesta pohjola.fi MTK-Pohjois-Savon yhteistyöasianajotoimisto: Asianajotoimisto Hyvärinen & Pääkkö Oy Käsityökatu 18, Kuopio Puh. (017) Fax. (017) Hoidamme luottamuksella ja ammattitaidolla kaikki maataloutenne ja perheenne lakiasiat. Toimeksiannoissa noudatamme sopimushinnastoa. MTK:n jäsenalennus pääsääntöisesti -15 %

8 8 Saako uudessa Kuopiossa rakentaa omalle maalle? Tänä vuonna päivitettävän Kuopion maapoliittisen ohjelman linjaukset vaikuttavat nykyisten ja tulevien liitoskuntien maaseudun elinvoimaisuuteen. Maanviljelijöiden on syytä olla tarkkana myös ympäristönsuojelumääräysten kanssa. Kaupunkien maankäytön ohjailu on osassa Suomea mennyt niin pitkälle, että se on useiden perustuslainkohtien vastaista, sanoi maankäyttöasioista vastaava johtaja Markku Tornberg MTK:sta Pohjois-Savon tuottajaliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa tammikuun alussa Kuopiossa. Kuopion nykyinen maapoliittinen ohjelma on vuodelta Siihen kuuluu mitoitusvyöhykejärjestelmä, joka määrittää rakennusoikeudet viiteen eri vyöhykkeeseen. Pelkkä ohjelman päivitys ei Tornbergin mukaan riitä, kun liitoskunnat ovat lisänneet Kuopioon maaseutualueita. Kuopio ei enää ole sama Kuopio, mikä se oli kymmenen vuotta sitten. Maankäyttöperiaatteet ovat toimineet ydinkaupungissa, mutta Nilsiä, Karttula ja Maaninka ovat yhä maaseutua. On aivan selvää, ettei vanhan ydinalueen maankäyttöpolitiikkaa voi soveltaa kaikkialle, painotti Tornberg. On aivan selvää, ettei vanhan ydinalueen maankäyttöpolitiikkaa voi soveltaa kaikkialle. Viitosvyöhykettä on taajaman tuleva laajentumissuunta, johon on luettu Vanuvuoren tausta, Hiltulanlahti ja Heinjoki. Sinne kaupunki sallii emätilaa kohti vain kaksi rakennuspaikkaa. Suurin osa Kuopion maaseutualueesta on määritelty kolmos-nelosvyöhykkeeseen. Rajauksia päivitetään maapoliittisessa ohjelmassa. Kaupungilla on iso rooli alueensa tasapuolisesta kehittämisestä. Maatilat ja pienyritykset eivät yksin riitä ylläpitämään maaseudun elinvoimaisuutta. Neljän hehtaarin tonteilla jää asutus aika harvaksi, huomautti toiminnanjohtaja Juhani Savolainen. Kenelle oikea hinta? Kuopion maapolitiikan keskeisin tavoite on saada tarvittava maa käyttöön suunniteltuna ajankohtana oikeaan hintaan. Keinoina siinä kaupunki käyttää etuosto-oikeutta, lunastusta, korotettua kiinteistöveroa, rakentamiskehotusta, maankäyttösopimuksia sekä kehittämiskorvauksia. Vuosittain Kuopio budjetoi maanhankintaansa yhdestä kahteen miljoonaa euroa. Tätä toteutetaan keskeisellä kaupunkialueella Sorsasalosta Hiltulanlahteen. Mutta nyt olemme määrittelemässä, miten tulemme toimimaan Tahkolla tai Käsite oikea hinta herätti tilaisuudessa paljon keskustelua. Pitäisi olla markkinahinta, huomautti Tornberg. Hänen mukaansa esimerkiksi Oulussa maakauppoihin on muodostunut kaksihintataso. Korkeampi koostuu markkinahintaisista kaupoista, toinen selvästi alempi on virkamiesten määrittelemä kunnan hintataso. Tornbergin mielestä kaikki kaupunkien tekemät maakaupat tulisi perata läpikotaisin. Tilastoissa näkyvän hinnan takana voi olla 78-vuotiaalle luvattuja sosiaalisia etuuksia, lisättyä rakennusoikeutta, uhkailua tai kiristystä tai kaikkia niitä. Kuntapäättäjät, olette huonoja! Markku Tornberg kritisoi kuntia maankäytön päätäntävallan antamisesta ELY-keskuksille. Nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa valta kaavoituksesta on kunnilla kahdella poikkeuksella: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tai kaavoituksen ilmiselvä laittomuus. ELY:n tehtävänä on valvoa oikaisukehotuksella, onko kuntien kaavoitus tarpeeksi huomioinut alueidenkäyttötavoitteita. Mutta miten käytännössä? Kunnat ja ELY-keskukset keskustelevat tavoitteista vuosittain, mutta ne eivät Vyöhykkeillä on eroa Kuopion yleiskaavajohtaja Juha Romppasen mukaan nykyisen mitoitusjärjestelmän viisi vyöhykettä pohjautuvat muun muassa etäisyyksiin, palveluihin, asutukseen ja tieyhteyksiin. Esimerkiksi sijainti alle kolmen kilometrin päästä koulusta on plussaa. Myös taajaman kasvusuunta sanelee rakennusmahdollisuuksia. Eniten rakennusoikeutta on ykkösvyöhykkeellä, jota ovat esimerkiksi vahvat kyläkeskukset. Siellä emätilaa seuraavista rakennuspaikoista kahdelle ensimmäiselle riittää 1 2 hehtaarin tontit, seuraaville kuuteen asti 2,5 hehtaarin tontit ja sen jälkeen 3,5 hehtaarin tontit. Kakkosvyöhykkeellä on rakennusoikeutta lähes yhtä paljon. Kolmannella vyöhykkeellä on kaavan MA-aluetta, melko runsasta ympärivuotista asutusta, vesiosuuskuntia ja yhteyksiä julkiseen liikenteeseen. Siellä ensimmäiset rakennuspaikat ovat 3,5 hehtaarin kokoiset, rakennuspaikat 3 6 seitsemän hehtaarin kokoiset ja sitä seuraaviin tarvitaan kymmenen hehtaaria. Lakkautetaan, ei lakkauteta, rakennetaan, ei rakenneta -koulukeskustelu vaikuttaa väistämättä kiinnostukseen rakentaa maaseudulle. Vuonna 2011 Kuopion valtuusto päätti rakentaa Syvänniemelle uuden ala-asteen Kemppaanmäen koulun tilalle, mutta kouluverkkokeskustelu käy jälleen kiivaana. Kuva: Pekka Kääriäinen. Nelos- ja viitosvyöhykkeellä rakennusoikeus alkaa neljän hehtaarin tonteista. Nelonen on määritelty syrjäisemmäksi alueeksi sekä mahdolliseksi taajaman laajentumissuunnaksi. Siellä kolmannesta kuudenteen rakennuspaikkaan edellytetään jo kymmenen hehtaarin tonttikokoa ja sen jälkeen 15:ttä hehtaaria. liitoskuntien vanhoissa kuntakeskuksissa. Kuopion kulttuuri maapolitiikassa on erilainen kuin liitoskunnissa. Nilsiä on aivan uusi haaste. Otetaanko ohjelmaan vivahteita muilta vai mennäänkö Kuopion näkökulmasta, mietti Juha Romppanen pohtien myös välimuotoja nykyiselle raskaalle kaavamenettelylle. ole keskustelu- vaan käskytystilaisuuksia. Kuntapäättäjät, olette huonoja! Olette antaneet kuntien vallan ELY:lle, moitti Tornberg. Tornbergin mukaan kuntien maankäytön säätely kohtaa perustuslain muun muassa yhdenvertaisuussäädöksessä sekä Suomen kansalaisen vapaudessa valita asuinpaikkansa. Voiko Kuopio määrätä, että saat vapaasti valita

9 9 asuinpaikkasi, mutta et tuolta etkä täältä? Jos laki, kaava tai sen sovellus on ristiriidassa perustuslain kanssa, etusija on perustuslailla, sanoi Tornberg muistuttaen parin vuoden takaisesta muutoksesta lunastuslain pykälään 98. Korvauskynnyksen määrittämistä voi soveltaa myös kaavan aiheuttamaan kiinteistön käyttörajoituksiin. Juha Romppanen kielsi ELY:n voimakkaan vaikutuksen kaavaprosesseihin, mutta myönsi, että harmaita alueita valtakunnan tavoitteiden ja kaavan sisältöjen tavoitteiden välillä on. Suunnittelujohtaja Paula Qvick Pohjois-Savon Liitosta totesi asioiden olevan myös henkilökysymyksiä. Näkemys siitä, mikä on hyvää kaavoitusta, riippuu myös henkilöstä. Kunnissa joudutaan tekemään paljon kompromisseja. Kouluarvosanalla kuutosenkin kaava on hyvä, jos sillä päästään eteenpäin. Aikaa ja laatua ympäristönormeihin Kuntaliitoksissa mennään ympäristömääräysten kanssa helposti matalimman aidan yli. Lakimies Leena Penttinen MTK:sta kertoi, että esimerkiksi Savonlinnassa kaupungin määräykset ulotettiin koko uudelle alueelle. On asiallista vaatia kunnilta aikaa ja asiantuntemusta ympäristönsuojelumääräysten muokkaamiseen. Kuntapäättäjät, olette antaneet kuntien vallan ELY:lle. Niiden täytyy lähteä alueen tarpeesta, totesi Penttinen ja mietti, mitä lisäarvoa kunta voi omilla määräyksillään enää tuoda ympäristötuen tai nitraattidirektiivin vaatimuksiin. Lannanlevityskieltoa ei Leena Penttisen mukaan tule määrätä varmuuden vuoksi, vaan sille on oltava järkevä peruste, kuten maalajin läpäisevyys tai vedenottamon läheisyys. Täyskiellon sijasta lannanlevityksen voisi sitoa ravinnetaseeseen niin, että pohjavesialueella voisi käyttää karjanlantaa puolet ravinnetarpeesta. Suurin ongelma ympäristömääräyksissä on niiden laatu, joka kärsii kiireessä. Määräykset tehdään kunnan koko alueelle kaikki mukaan sisällyttäen, lainataan naapurikunnilta tai poimitaan suoraan lakiluonnoksista. Että normi olisi hyvä, se täytyy valmistella huolellisesti ja pienissä osissa, sanoi Penttinen. Loma-asutus on tärkeää taloudelle Pohjois-Savossa on yli loma-asuntoa, mikä ylittää jo maaseudun asuntojen määrän. Paula Qvickin mukaan vapaa-ajan asukkaat ovat mökeillään keskimäärin 83 vuorokautta. Kaupan maakuntakauppaluonnoksessa vuodelle 2030 on laskettu, että jos etätyö ja eläköityminen saa lomalaiset pidentämään mökkiaikaansa kuudella viikolla, heidän ostovoimansa kasvu edellyttää lisäliiketilaa kerrosalaneliömetrin verran. Kaupan kaavassa on heitetty ilmaan ajatus taajamien ympärille perustettavasta kolmen kilometrin kehittämisvyöhykkeestä, joissa vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi helpotettaisiin. Pohjois-Savo on nyt kokonaan maakuntakaavoitettu. Seuraavalle päivityskierrokselle Pohjois-Savon liitto kaipaa kommentteja nykyisen kaavan vaikuttavuudesta. Leena Pakarinen Elina Kuhlmanille Vuoden Helmi kilpailun kunniamaininta MTK-Pielaveden sihteeri Elina Kuhlman sai Vuoden Helmi kilpailun kunniamaininnan ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksessä. Satakunnasta 30 vuotta sitten Pielavedelle muuttanut Elina Kuhlman on imenyt yhdistystoiminnan periaatteet jo äidinmaidossa. Isäni oli tuottajayhdistyksen puheenjohtaja ja olin mukana kokouksissa. Se oli tosi kivaa, Elina Kuhlman muistelee. Myös hänen veljensä, joka viljelee kotitilaa, on ollut tuottajayhdistyksen puheenjohtaja ja valtuuskunnan varajäsen. Palkitun MTK-Pielaveden sihteerin ura alkoi vappuna 19 vuotta sitten. Sihteeri on meidän yhdistyksessä johtokunnan ulkopuolelta. Johtokunnassa jäsenenä voi olla korkeintaan kolme kertaa kolme kautta eli johtokunta vaihtuu tasaisesti, Kuhlman kertoo. Hänestä johtokunnan vaihtuminen on hyvä asia, tulee uusia ihmisiä, jotka tuovat uusia ideoita. Yhdistyksen sielu Yhdistyssihteeri Elina Kuhlman pursuaa edelleen tarmoa yhteisten asioiden puolesta, vaikka alkamassa on jo 20. vuosi sihteerinä. Pielaveden yhdistys on varsin dynaaminen ja nuorekas. Tällä hetkellä johtokunnan jäsenten keski-ikä on 42 vuotta. Kuhlman muistelee, että ensimmäinen nuori tuottaja saatiin yhdistyksen johtokuntaan vuonna Asiasta tuli äänestys, jossa puolesta äänestäneet voittivat. Kokouksessa oli tuolloin 90 henkeä, hän kertoo. Johtokuntien kanssa on aina ollut mukava tehdä töitä, yhteishenki pelaa, toimintaa ja tapahtumia saadaan järjestetyksi, hän kehuu. Sihteeri on monen yhdistyksen sielu, jonka toiminta on ratkaisevaa tiedottamisen ja toiminnan näkökulmasta. Lähinnä tämä työ on jäsenasioiden hoitoa, johtokunnan kokousten sihteerin töitä, lausuntojen laatimista, Kuhlman luettelee. Lisäksi johtokunnan jäsenillä on eri vastuualueita, kuten ympäristö, lomitus, sosiaaliasiat ynnä muuta. Elina Kuhlmanin vastuulla on kuluttaja-asiat. Nuoria mukaan! Muutama toive Pielaveden pitkäaikaisella sihteerillä on. Kokouksissa saisi käydä enemmän väkeä ja nuoria kaipaan toimintaan ja kokouksiin lisää, hän toivoo. Myös yhdistysten välistä yhteistyötä saisi hänestä olla enemmän. Aikoinaan yhteistyötä ja yhteisiä tapahtumia oli enemmän, hän muistelee. Pielaveden tuottajayhdistys on järjestänyt 1970-luvulta lähtien heinäkuussa rantakalaillan. Suosittu on myös yhdistyksen järjestämä Päivä Maalla -tapahtuma, joka keräsi 20-vuotisjuhlavuotenaan viime kesänä yli 600 kävijää. MTK:n ensimmäisen Vuoden Helmi -palkinnon voittajat julkistettiin Vuokatissa perjantaina 24. tammikuuta. Tilaisuudessa myös päätettiin MTK:n ja MHY:n Yhdistysten vuosi ja aloitettiin Maaseutunuorten Intohimon vuosi. MTK julisti tuottaja- ja metsänhoitoyhdistyksille Vuoden helmi -kilpailun. Kilpailu oli osa vuonna 2013 MTK:n yhdistysten vuotta, mutta siitä tultaneen tekemään vuotuinen perinne, jossa palkitaan vuoden säväyttävin yhdistysteko. Kilpailuaika on vuoden alusta marraskuun loppuun, johon mennessä yhdistysten pitää ilmoittaa ehdokkaansa alueensa liittoon. Ne valikoivat parhaat esitettäväksi yhdistysten vuoden ohjaustyöryhmälle. Kilpailun kiertävä palkinto on pienoismalli kylväjäpatsaasta. Risto Saalastin veistämä täysikokoinen patsas on Nivalan kaupungintalon edustalla. Pienoispatsas on kiertänyt aiemmin nuorten tuottajien visailun palkintona. Pienoispatsaan lahjoitti kiertopalkinnoksi 1988 silloinen Nivalan kunta sen kunniaksi, että sen nuoret tuottajat olivat edellisvuonna voittaneet kisan. Tuula Uitto

10 10 Maaseutunuoret aloittivat vauhdikkaasti intohimon vuoden Vuokatissa. MTK:n johto kannusti Intohimon vuoden tekijöitä pöllyttämään nykyisiä rakenteita ja luomaan uutta. Samaan hengenvetoon maaseutunuorten puheenjohtaja Otto Saikkonen lupasi nuorilta enemmän tekoja kuin sanoja. Vuoden maaseutunuori 2013, alastarolainen Juuso Hulmi, joka myös istuu MTK:n maaseutunuorten valiokunnassa ja on MTK-Alastaron puheenjohtajana, kertoi havainnollisesti mitä tapahtui, kun hän otti kotitilan nimiinsä. Ensin soittivat rotaryt, sitten leijonat, sitten yrittäjäyhdistys, maamiesseura, rauhanyhdistys ja MTK, Hulmi nauraa. MTK voitti. Ensin Hulmi valittiin tuottajayhdistyksen johtokuntaan ja myöhemmin hänestä tuli puheenjohtaja. Hulmi kertoi pyrkivänsä olemaan MTK:n toiminnassa ja tilaisuuksissa mukana aina, kun jotakin järjestetään. Vuokatissa hän osallistui Kuhamalja-paneeliin, jossa kyseenalaistettiin yhdistysten johtokuntien toimintaa. Onko se perintöviirimandaatteja ja elinkautisia tuomioita vai kehittyvää toimintaa, johon saadaan mukaan myös nuoria? Noin 12 prosenttia MTK:n jäsenistä on alle 35-vuotiaita. Nuoria on MTK:ssa enemmän kuin yhdessäkään poliittisessa nuorisojärjestössä. Heitä on kaikissa MTK:n 362 yhdistyksessä, muistutti MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila seminaarin avauspuheenvuorossaan. Lunttila totesi, että MTK:n on löydettävä innostavia tapoja saada nuoria mukaan järjestötyöhön. Lunttila heitti myös palloa nuorille. Nuoria tarvitaan viestimään vihreän kasvun tavoitteitamme eteenpäin päättäjille ja antamaan kasvot elinkeinoillemme. Hän peräänkuulutti myös nuoria ilmoittamaan mielenkiintonsa järjestön luottamustehtäviin. Mitä maaseutu on? MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan MTK:laiset ovat erityisesti nuorten asialla tänä vuonna. Kohotetaan omaa uskoamme ja itsetuntoamme ammatteihimme ja näytetään se muulle maailmalle. Haastakaa meitä ja antakaa kuulua, jotta pääsemme kehittämään järjestöä ja samalla suomalaista maataloutta, Marttila haastoi nuoria. Maaseutunuoret haluaisivatkin näyttää, että maaseutu on muutakin kuin vanhaa perinnettä. Vaihtuvuutta he toivovat erityisesti yhdistystoimintaan. Atso Ala-Kopsalan mielestä on johtokuntien tehtävä etsiä riveihinsä nuoria. Monen yhdistyksen alueella maaseutunuorten toiminta on nolla, vaikka Vuokattiin oli saapunut lähes 200 nuorta tuottajaa. MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi muistutti puheessaan, että isossa järjestössä rakenteet ovat jähmeitä, mutta toimintaa voi muuttaa nopeastikin. Älkää antako rakenteiden kahlita, hän opasti. MTK järjestönä on tunnettu ja uskottava, siitä olivat kaikki samaa mieltä. Yhdistystoiminnan kautta on mahdollista vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, muistutettiin nuoria. Intohimon vuoden alkua oli kutsuttu vauhdittamaan Jone Nikula, mutta hän oli estynyt saapumasta. Hänen tilalleen saatiin pikakomennuksella Nic Mepham, Englannista Kainuuseen muuttanut taiteen ja kulttuurin moniosaaja. Intohimo on salainen voimani, Nic Mepham hehkutti. Hän muistutti maaseutunuoria, että intohimo tekemiseen pitää tulessa. Jos rakastat tehdä jotain, tee se intohimolla, Mepham kannusti kuuntelijoitaan ja patisteli väen liikkeelle luentosalissa. Haastakaa meitä ja antakaa kuulua, jotta pääsemme kehittämään järjestöä ja samalla suomalaista maataloutta. Liikkeelle väki sai lähteä perjantaina myös iltapäivällä, kun ohjelmassa oli järjestöseikkailu, jonka aikana oli mahdollista tutustua eri rasteilla oleviin aiheisiin, kokeilla vauhdin huumaa Vuokatin snowtubingissa ja juoda lämpimät glögit metsäteltassa. Tuula Uitto teksti ja kuva MTK:n maaseutunuorten valiokunnan ideoiman teemavuoden aikana nuoret haluavat kertoa työstään kuluttajille ja viedä viestiään päätöksentekijöille. Nuorille tärkeitä asioita ovat mm. maaseudulla yrittämisen ja elämisen mahdollisuudet, elinkeinojen kannattavuus ja sukupolvenvaihdokset. Nuoret järjestävät vuoden aikana erilaisia valtakunnallisia ja alueellisia seminaareja, kokouksia, päättäjätapaamisia, tempauksia ja yhteistä virkistystoimintaa. Teemavuoden nimi kertoo siitä intohimosta, jolla nuoret suhtautuvat työhönsä ja tavasta tehdä asioita ei puolittain vaan täydellä sydämellä. Nick Mepham paikkasi poisjäänyttä Jone Nikulaa vauhdikkaasti.

11 11 Pohjois-Savon vahvuutena ovat karjatilat ja osaaminen Vuokatin maaseutunuorten päiville osallistui ensimmäistä kertaa myös maidontuottaja Tuomas Hyvönen Varpaisjärven Karsanlahden kylästä Lapinlahdelta. Kannatti lähteä. Täällä me käsittelemme yhteisiä asioita ja täällä voi verkostoitua, Tuomas Hyvönen kehuu. Kun saman alan ihmisiä kokoontuu, yhteistä keskusteltavaa löytyy. Kylässä käymisen kulttuuria ei maaseudullakaan enää ole samoin kuin ennen, joten yhteisten tilaisuuksien merkitys kasvaa. Tuomas Hyvönen on lypsykarjatilan isäntä, jonka tilan uusi navetta otettiin käyttöön viime kesänä. Vuonna 2012 hänestä tuli tilan päävelallinen, kuten Tuomas Hyvönen itse sanoo. Taskussaan hänellä on, paitsi vuosien työkokemus, agrologi AMK-tutkinto turvaamassa tuottajan tietä. Keskustelukumppaniksi Intohimon vuoden avausseminaarista löytyi myös Anne-Mari Heikkinen, kasvi- ja metsätilallinen Iisalmesta. Tällä hetkellä hän toimii myös Savonian AMK-projektisuunnittelijana maitohankkeessa. Maito on keskeinen tuotantoala Pohjois-Savossa ja Savoniassa on hyvä osaamiskeskittymä, Heikkinen sanoo. Tavoitteet hankkeessa ovat samat kuin maakunnassakin. Pidetään maaseutu asuttuna ja työllistettynä, hän sanoo. Pohjois-Savo tunnetaan vahvana maidontuottajamaakuntana. Pellot sopivat erinomaisesti Anne-Mari Heikkinen ja Tuomas Hyvönen saivat hyviä ideoita Maaseutunuorten Intohimon vuoden avajaisseminaarissa Vuokatissa. Pohjois-Savossa on hyvä buumi menossa. nurmiviljelyyn, jota kautta saadaan hyvää rehua sekä maitotiloille että naudanlihaa tuottaville tiloille. Tilallaan hän arvostaa hyvää verkostoa ja yhteistyötä. Se on hyvä tapa toimia ja tilallemme tärkeä asia, Heikkinen sanoo. Vuokatissa hänen tavoitteensa oli saada Iisalmen maaseutunuoret jälleen toimimaan aktiivisesti. Pohjois-Savossa on hyvä buumi menossa. Tuomas Hyvönen sanoo, että pelkästään Varpaisjärvellä on viime vuoden aikana toteutunut neljä navettalaajennusta. Maitohankkeen projektisuunnittelijana Anne-Mari Heikkinen muistuttaa, että Maito-hankkeista saa uutta tietoa ja menetelmiä, joilla voi kehittää tilan toimintaa. Hankkeiden tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä ja kustannustehokasta tietoa kehittämistyön tueksi, Heikkinen sanoo. Hän toimii myös MTK-Iisalmen johtokunnassa. Verkottuminen ja yhteistyö ovat tärkeitä tilojen kannattavuudenkin parantamisessa. Kasvinviljelijä voi tuottaa lähirehua ja tehdä rehusopimuksia lähialueen liha- ja lypsykarjatiloille. Koneyrittäjä voi hoitaa peltotyöt kynnöstä lietteen levitykseen. Korpijärven Koneasema esimerkiksi hoitaa monen tilan lietteen levityksen, Tuomas Hyvönen sanoo. Intohimon vuoden kaksipäiväinen seminaari Vuokatissa jätti takataskuun paitsi uusia ystäviä ja verkottumista, myös yhteistä uskoa maatalousyrittämisen tulevaisuuteen, sillä yhtään valituksen sanaa ei kahden päivän aikana alaa kohtaan kaikista haasteista huolimatta kuulunut. Tuula Uitto teksti ja kuva Aktiivinen SPV-tila KUKA JATKAA VILJELYÄ MAATILALLA? Mitä asioita eläkeiän lähestyessä on hyvä huomioida? Aktiivinen SPV-tila -hanke avustaa sukupolvenvaihdoksen etenemisessä Lisätietoja osoitteesta OTA YHTEYTTÄ Sirpa Lintunen, projektipäällikkö puh MTK-Pohjois-Savo SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU PL 72, IISALMI

12 12 Nuorten vuodeksi Intohimon Valtra Cejaa ja Pietaria lannankäsittelyyn ja ympäristötilan hallintaan. Syysparlamenttiin Saimaan rannalle marraskuussa ovat kaikki maaseutunuoret tervetulleita. Maaseutunuoret näkyviin mediassa. Myyntijohtaja Pertti Laaksonen antaa maaseutunuorille vapaat kädet Intohimon vuoden traktorin suunnitteluun. Valtra lähtee mukaan Intohimon vuoteen rakentamalla maaseutunuorten ideoiden mukaisen traktorin kiertämään vuoden suurimmissa tapahtumissa. Valtra N163 valmistuu Suolahdessa tämän kuun lopussa ja huhtikuuhun mennessä se saadaan maalattua ja stailattua koko Intohmon vuoden komeuteensa. Maaseutunuorten ideoiden mukainen traktori kiertää vuoden suurimmissa tapahtumissa. Onko se pinkki vai punainen vai vuoden logon värinen, maaseutunuoret päättävät sen. N163 on sarjansa toiseksi myydyin traktori, tyypillinen maitotilalle ja etukuormaajakäyttöön, kertoo Agco Suomen myyntijohtaja Pertti Laaksonen. Traktorimarkkinat ovat laskeneet sekä Suomessa että koko Euroopassa niin, että viime vuonna Valtran traktorituotanto väheni parhaan vuoden traktorin tuotannosta 7 500:aan. 85 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Laaksosen mukaan Valtran kotimaisuusprosentti on 70 80, koska työn osuus on suuri. Yhden traktorin rakentaminen työllistää 0,3 työvuoden verran. Valtralla toimiva reikäleipäakatemia vie traktoritehtaan työntekijöille viestiä maatalouden työllistävyydestä kannustaen ostamaan suomalaisia elintarvikkeita. Valtra on pitkään muistanut sukupolvenvaihdoksen tehneitä tiloja haalareilla. Uuden Valtra-traktorin tai Sampo-puimurin ostava MTK:n jäsen puolestaan saa vaihtoehtoisen 390 euron bonusedun Valtra-Collectionin tuotteina, käsintehtynä seinäkellona tai Lippupalvelun lippuina. Yhteistyö MTK:n kanssa on Valtralle hyvin tärkeää, painottaa Laaksonen. Iloa ja intoa kaikille Nuorille intohimoa omaan järjestöön ja omannäköistä tekemistä, heiltä iloa ja tekemisen intoa muulle jäsenistölle. Uusia aktiiveita mukaan ja maaseutunuoret näkyviin mediassa. Siinä tavoitteita MTK:n maaseutunuorten teemavuodelle. Valmista ei tule, mutta hyvä alku matkalle kohti maailman parasta maaseutunuorten järjestöä, kuvaili Keski-Suomen tuottajaliiton nuorten lähettiläs Tomi Ahonen vuoden alun tunnelmia. Hän kysyi, onko tuottajajärjestöllä nuorille muutakin tehtävää, kuin alle 35-vuotiaan paikan pitäminen yhdistyksessä. Olen itse aikanaan kokenut, ettei nuorena ole niin helppoa tulla isoihin MTK-tilaisuuksiin. Kynnystä pitäisi laskea. Kaikille on löydettävä paikka ja annettava nuorille tilaisuus muokata se omannäköisekseen. Nyt luodaan intohimoa omaan järjestöön, linjasi Ahonen. Tähän mennessä Intohimon vuotena on koulutettu 22 lähettilästä. Pohjois-Savoa edustavat Simo Räty ja Kaisa Huttunen. Heidän tehtävänään on olla yhdistyksien apuna tilaisuuksien suunnittelemisessa. Maaseutunuorten valiokunta on tehnyt toiminnalle rungon, mutta yhdistyksillä on iso vastuu vuoden onnistumisesta. Vuosi polkaistiin käyntiin Vuokatissa ja helmikuussa Euroopan maaseutunuorten järjestö Ceja toi kansainvälistä väriä Helsingin kevätparlamenttiin. Huhtikuussa kaksi nuorta joka liitosta pääsee Pietariin Pushkinin yliopistoon perehtymään Tomi Ahonen kannusti yhdistyksiä etsimään uusia nuoria mukaan toimintaan. Seutukunnallinen yhteistyö voisi olla siinä toimivaa. Nuorten tilaisuuden ei tarvitse olla suuri eikä orastavaa kiinnostusta pidä jyrätä järeällä järjestöjargonilla. Mukavaa jutustelua ja tutustumista, ja nuoret suunnittelemaan seuraavia tilaisuuksia. Leena Pakarinen maailman vahvin portaaton 4-sylinterinen VALTRA N163 DiRecT Nyt uuden N163 Direct -mallin ostajalla on varaa valita: 1 tai 2 tai 3 Etujousitus Forest-ohjaamo + taakseajolaitteet Liikennepaketti + evoluutio-istuin -50 % Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta tai

13 13 Kuusenkaristajaiset käynnistivät Intohimon vuoden Pohjois-Savossa Jo perinteeksi muodostuneet kuusenkaristajaiset käynnistivät Intohimon vuoden Pohjois-Savossa Maaseutunuorten teemavuoden innoittamana tapahtumassa toteutettiin myös tuleville tai vastikään jo aloittaneille maaseudun yrittäjille suunnattu valmennuspäivä, Startti Maaseudun Toivoksi. Tiukan asiaohjelman vastapainoksi pidettiin hauskaa hyvän ruoan ja musiikin parissa sekä kisattiin savolaiset olympialaiset. Savolaisissa olympialaisissa lajeina oli mm. joukkueampumahiihto, keihään heitto sekä pulkan- ja köydenveto. Voiton vei kieroin, mutta parhaimman tiimihengen omannut Suattaapi olla -joukkue. Kuusenkaristajaisten lisäksi Intohimon vuonna toteutetaan Pohjois-Savossa useampia maakunnallisia ja paikallisia tapahtumia Maaseutunuorille. Tulossa on muun muassa elokuvatapahtuma ja eduskuntavierailu. Parhaiten pysyt jyvällä vuoden tapahtumista liittymällä mukaan Pohjois-Savon maaseutunuorten Facebook-ryhmään. Intohimon vuoden lähettiläät Simo ja Kaisa Intohimon vuoden keulakuviksi on valittu 22 lähettilästä eri puolilta Suomea. Pohjois-Savon lähettiläät ovat Simo Räty Kuopiosta ja Kaisa Huttunen Kiuruvedeltä. Heidän tehtävänään on toimia teemavuoden kasvoina Pohjois-Savossa ja valtakunnallisissa tapahtumissa. He osallistuvat myös aktiivisesti Pohjois-Savon maaseutunuorten valiokunnan toimintaan ja tapahtumien ideointiin. Intohimon vuodelta odotan etenkin sitä, että me nuoret uskaltaisimme lähteä entistä enemmän mukaan MTK:n toimintaan, Simo Räty tiivistää. Tavoite on rohkaista uusia kasvoja mukaan! Kaisa Huttunen täydentää. Ota rohkeasti yhteyttä, kun maaseutunuorten toiminta kiinnostaa! Niina Mäntyniemi INTOHIMON VUODEN LÄHETTILÄIDEN YHTEYSTIEDOT Kaisa Huttunen puh , Simo Räty puh , Maaseutunuorten asiamies: Niina Mäntyniemi puh , Seuraa Pohjois-Savon maaseutunuorten toimintaa Facebookissa! Intohimon vuoden Pohjois-Savon lähettiläät Kaisa Huttunen Kiuruvedeltä ja Simo Räty Kuopiosta kertoivat kuusenkaristajaisissa teemavuoden suunnitelmista ja innostivat nuoria mukaan toimintaan. jokainen päivä, miljoona mahdollisuutta Kukapa ei haluaisi olla vastuullisempi. Syödä terveellisemmin tai jättää pienemmän jäljen ympäristöön. Tietää, mistä ruoka tulee ja tehdä työtä oikeiden asioiden puolesta. Hyvät teot ovat usein lähellä. Pieniä, mutta yhdessä tehtyinä voimakkaita. Lue K-ruokakauppojen vastuullisuudesta pirkka.fi/vastuullisuus Tyylinäyte savolaisten olympialaisten joukkueampumahiihdosta. Osa voittoisasta Suattaapi olla -joukkueesta lähtöviivalla: MTK:n maaseutunuorten asiamies Meri Ojanen (oik), Tuomo Rissanen Maaningalta, Emilia Vlasoff Tohmajärveltä, Mikko Koivistoinen Siilinjärveltä ja Jari Kauhanen Leppävirralta.

14 14 Niina Mäntyniemi innostaa nuoria toimintaan Startti Maaseudun Toivoksi tarjosi nuorille kattauksen tietoiskuja ja verkostoitumista Startti Maaseudun Toivoksi -iltapäivä kokosi maaseutunuorten lisäksi tilanostoa suunnittelevat nuoret Tahkolle perjantaina Iltapäivän aikana kuultiin lyhyitä tietoiskuja muun muassa rahoituksesta, vakuuttamisesta, markkinoinnista sekä ihmissuhteista sukupolvenvaihdoksessa. Tietoiskujen lomassa osallistujat tutustuivat yhteistyökumppaneiden osastoihin. MTK-Pohjois-Savon puheenjohtaja Jarmo Nykänen painotti avauksessaan suojaverkkojen tärkeyttä nuorelle viljelijälle: Huilaa välillä ja jaa vastuuta muille. Myös ItäMaidon edustajiston varapuheenjohtaja Mirja Koutonen korosti viljelijöiden jaksamista tärkeässä työssä. Pohjois-Savossa yli 60 % maatalouden rahavirroista tulee maidontuotannosta. Vuoden alussa ItäMaidon kehittämisneuvojana aloittanut agrologi AMK Tero Kanala toimii investoivien tilojen tukena ja kannusti nuoria ottamaan rohkeasti yhteyttä heti suunnittelun alkuvaiheessa. Juha Ikäheimo Pohjois-Savon ELY-keskuksesta vahvisti, että yli 15 tilaa on jo hakenut nuoren viljelijän aloitustukipäätöstä alkuvuonna. Pohjois-Savossa panostetaan myös peltojen peruskuntoon, sillä viljelijät ovat hakeneet tukea merkittävästi myös salaojitukseen. Helmikuun alussa MTK-Etelä-Savon ja MTK-Pohjois-Savon maaseutunuorten asiamiehenä aloitti Niina Mäntyniemi. Minulle tärkein tavoite Intohimon vuonna on miettiä ja sopia keinoista, miten nuoria innostetaan mukaan maaseutunuorten ja MTK:n toimintaan, Niina Mäntyniemi tiivistää. Suunnitelmissa on järjestää yhdessä nuorten kanssa monenlaisia tapahtumia teemavuoden aikana, Mäntyniemi lupaa. Nuoria maaseutuammattiin Tällä hetkellä Niina Mäntyniemi toimii myös Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtajana. Maaseutuammattiin ry. edistää Pohjois-Savossa uusien yrittäjien ja osaavien ammattilaisten saatavuutta maa- ja metsätalouteen sekä lisää alan tunnettuutta ja verkostoitumista. Tässä työssä tutustutamme lapsia, nuoria ja opettajia maa- ja metsätalouden ammatteihin, maaseutuyrittämiseen sekä laajemminkin maaseudun mahdollisuuksiin asuin-, työ- ja yritysympäristönä. Yhdistys järjestää mm. oppilaille ja opettajille yritysvierailuja, Niina Mäntyniemi kertoo. Tänä vuonna panostamme erityisesti maaseudun TET- ja kesätyöpaikkojen markkinointiin nuorille. Otamme mieluusti lisää TET- ja kesätyöpaikkailmoituksia yhdistyksen nettisivuille, Niina Mäntyniemi kannustaa maaseudun yrittäjiä. Niina Mäntyniemellä on monta työtä, joissa kaikissa hän kohtaa nuoria. Nämä työt täydentävät toisiaan maaseudun nuorten ja maaseudun työpaikkojen hyväksi, tämä energinen, maaseudun puolesta intohimoisesti puhuva nainen sanoo. Tuula Uitto Pohjois-Savon maaseutunuorten valiokunta 2014 Kaisa Huttunen, puheenjohtaja, Aittojärvi; Mikko Koivistoinen, varapuheenjohtaja, Siilinjärvi; Veli-Tuomas Hakulinen, Säviä; Tuomas Hyvönen, Syvärinpää; Juuso Markkanen, Horontaipale; Markus Rytkönen, Haatala; Sini Ryymin, Kurenpolvi; Simo Räty, Hiltulanlahti; Johanna Seppälä, (Liiton johtokunnan edustaja) Siilinjärvi; Jari Kauhanen, asiantuntija, MTK-Pohjois-Savo; Niina Mäntyniemi, sihteeri (2014), MTK-Pohjois-Savo. ProAgrian Tuomo Rissanen luetteli useita positiivisia merkkejä investointiin kannustavista asioista, esim. elintarvikelaitosten investoinnit. Hän korosti oman työn mielekkääksi tekemistä tilan lähtökohdista ja itselle sopivalla investoinnilla. Pohjalla täytyy olla usko omaan tekemiseen ja osaamiseen. Tuomo muistutti, että osaamista vaaditaan aina enemmän suhteessa yksikkökoon kasvuun. Pekka Allinen Vanajanlinna Groupista kertoi nuorille, että lähes 60 % heidän liikevaihdostaan tulee ruoasta. Hän kaipasi osallistujilta suoria ehdotuksia siitä, miten Vanajanlinna Group ja nuoret voivat tehdä yhteistyötä. Vanajanlinna Group osti syksyllä TahkoSpan. Jussi Kortelainen RaisioAgrosta arvioi, että maataloustarvikekaupasta 50 % on siirtynyt verkkoon vuoden 2015 loppuun mennessä. RaisioAgro on laajentamassa verkkopalvelujaan. Kortelaisen mielestä seinillä varustettu maatalouskauppa alkaa olla aikansa elänyt. Jouko Lotvonen kannusti viljelemään ohraa ja vehnää, sillä kauraa on markkinoilla runsaasti. RaisioAgro ostaa sekä tavanomaisesti tuotettua että luomuviljaa Pohjois-Savon alueelta. Koneurakoitsija Heikki Huovinen Leppävirralta listasi urakointipalvelujen käytön etuja ja Anita Oksman ProAgrialta kertoi viljelijöille tarjottavista palvelupaketeista. Mela-asiamies Pirkko Halttunen kertoi, että MYEL-vakuutettujen keskimääräinen eläkeikä on 62,5 vuotta. Viljelijä voi itse vaikuttaa sairaspäivärahansa ja tulevan eläkkeensä määrään mitoittamalla työtulonsa riittävän suureksi. LähiTapiola Pankin Teuvo Partanen ja Nordean Arto Piipponen painottivat, että kannattavaa liiketoimintaa rahoitetaan. Savon Siemenviljelijät ry:n sihteeri Hannu Mäkipää kertoi, että yleensä siemenviljan viljely on kannattavampaa kuin rehu- tai leipäviljan viljely ja siemenviljalle on kysyntää. Sydän-Savon Maaseutupalvelujen Juha Nykäsen mukaan alueelle tulee noin 65 miljoonaa euroa erilaisina tukina. Hän kannusti ottamaan kehittämistilanteissa, myös kylien, yhteyttä maaseutuasiamieheen. Yliopettaja Kalevi Paldanius Savonialta kertoi sukupolvien välisistä suhteista sukupolvenvaihdoksessa. Muita tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat Atria, LähiTapiola Itä, Valtra, NHK-keskus ja Hussolan tila. Tilaisuuden järjestivät Aktiivinen SPV-tila -hanke ja Pohjois-Savon maaseutunuoret. Sirpa Lintunen

15 15 Pidä tukitietosi ajan tasalla! Maatalousneuvos maatilan talous- ja palkkahallintoon, nyt myös pilvipalveluna verkon yli! Agrineuvos viljelysuunnitteluun ja lohkokirjanpitoon Agrismart Task Monitor kirjaa ja paikantaa traktorityöt puolestasi V iljelijätukien ja investointitukien hakemisessa eletään siirtymävaihetta kohti uutta ohjelmakautta. Tukien hakeminen tapahtuu 2014 suurelta osin samoilla ehdoilla kuin viime vuonna. Muutokset ovat lähinnä tarkennuksia tukiehtoihin, tuenmääriin ja rajoituksia uusien sitoumuksien antamiseen. Valmistautuminen tulevaan ohjelmakauteen, joka alkaa 2015 tuo omat valmistautumisvaatimukset mm. vuokarasopimuksiin, maitokiintiöihin, tilatukioikeuksien palauttamiseen ja siirtoihin. detään pääsääntöisesti tuottajayhdistysten kevätkokousten yhteydessä niin, että koulutus alkaa heti kevätkokouksen jälkeen. Ylä-Savon maaseutupalvelu järjestää myös omia tuki-iltoja maaliskuun aikana. Tuotantosuuntakohtaisia tuki-infoja on marja- ja puutarhatiloille, luomutiloille sekä nauta- ja sikatiloille. Tukitiedotustilaisuuksien paikat ja ajat löytyvät tämän lehden takasivulta sekä Laarista osoitteesta CashMan talouden suunnitteluun ja seurantaan Maatilaneuvos tuoteperhe - turvallinen ja tehokas! Tilaa tai imuroi ilmaiset demoversiot! EU-avustajien ja neuvojien verkosto palvelee Puh. (017) , Verkkomaailman keskiössä Tuenhakijan tunnistaminen tapahtuu pankkitunnusten tai sähköisen HST-kortin kautta. Myös valtuutusasiat pitää tehdä uudestaan. Tukihaun Vipu-palvelua on uudistettu. Suurin muutos on sähköisessä tukihaussa tunnistautumisessa ja valtuuttamisessa. Tuenhakijan tunnistaminen tapahtuu pankkitunnusten tai sähköisen HST-kortin kautta. Myös valtuutusasiat pitää tehdä uudestaan. Tukihaun pääkäyttäjä voi valtuuttaa asiantuntijat ja avustajat käyttämään Vipu-palvelua. Valtuutusasiat kannattaa hoitaa kuntoon ennen tukihaun sesonkia. EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen vaikutukset näkyvät tulotukien tukihaussa vuonna Uudistuksen vaikutuksia tilojen talouteen, tulo- ja investointitukien hakemiseen käsitellään valmistelutilanteen tietojen pohjalta tukitiedotustilaisuuksissa ja myös MTK:n maatalousjohtajan Minna-Mari Kailan kirjoituksessa sivulla 17. Tukitiedottaminen tehdään tänä vuonna MTK-Pohjois-Savon hallinnoiman Tukisarka hankkeen toimesta. Tiedotus toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, maaseutupalveluyksiköiden, ProAgria Pohjois-Savon, Savonian, MTK- Pohjois-Savon ja tuottajayhdistysten kanssa. Tuotantosuuntakohtaiset tilaisuudet järjestään yhdessä kunkin tuotantosuunnan verkostotahojen kanssa. Tietotila-hanke on mukana sähköisen tukihaun edistämisessä. Tukitilaisuudet käynnistyvät Kuopiossa EU-avustajille, ProAgrian asiantuntijoille ja maaseutuelinkeinoviranomaisille tarkoitetulla tiedotuspäivällä. Viljelijätilaisuudet alkavat Kuopion ja Sonkajärven tietoiskuilla. Kuntatason tiedotustilaisuudet pi- viljelijöitä tuttuun tapaan tukilomakkeiden täyttämisessä. EU-avustajien ja neuvojien yhteystiedot julkaistaan maaliskuussa ilmestyvässä Maaseudun Tulevaisuuden tukinumerossa. Yhteystiedot löytyvät myös MTK-Pohjois-Savon kotisivuilta. EU-avustajilla on vastuuvakuutus tukihakemusten täyttövirheiden varalle. Vastuuvakuutus koskee avustajien tekemän täytön ja neuvonnan osalta vain MTK:n jäsenmaksun maksaneita tiloja. Korvatut vahinkotapaukset ovat olleet kasvussa, erityisesti ongelmallista on ollut ympäristötuen luonnonhoitopellon kahden vuoden sitoumusten noudattaminen. Vahinkomäärän lisääntymisen myötä EU-avustajan ja avustettavan välistä vastuunjakosopimusta tarkennetaan. Päivitetty sopimus tulee MTK:n nettisivulle ja myös Maaseudun Tulevaisuuden tukihakunumeroon. Lisäyksissä korostetaan sitä, että viljelijän on ymmärrettävä tukihakemuksensa sitoumukset ja noudatettava niitä viljelyssä. Mikäli viljelijä ei näitä itse noudata, ei EUavustajan vakuutus ole siinä tapauksessa korvausväylä. ProAgrian neuvojilla on myös oma vastuuvakuutus. Tukihaussa tapahtuvien vahinkojen vähentäminen on tärkeää ja taloudellisesti merkittävä asia kaikille tuenhakijoille. Tulemalla mukaan tukiasioiden tiedotustilaisuuksiin ja pitämällä tukiehtojen tiedot ajan tasalla varmistat omalta osaltasi, että tuenhaku ja tukiehtojen noudattaminen tapahtuu oikein ja virheet vähenevät. Jari Kauhanen järjestöagrologi MTK-Pohjois-Savo P ohjois-savon maatalous on vahvasti tietoverkoissa mukana. Olemme jo useana vuonna olleet sähköisessä tukihaussa Manner-Suomen kärkimaakunta. Tukihaku ei yksistään ratkaise vahvuutta, vaan karjatalousvaltainen tuotantoalueemme on monella tavoin hyödyntänyt tietoverkkoja tuotannon hallinnassa ja raportoinnissa. Yhtenä uusimmista aluevaltauksista on verottajan sähköiset palvelut, joita hyödyntämällä voimme saada jo merkittävää taloudellista etua. Palauttamalla sähköisen arvonlisäverotuksen vuosi-ilmoituksen saa mahdollisen palautuksen käyttöön muutamassa päivässä, verrattuna paperi-ilmoituksen parin kuukauden odotukseen. Etäosallistuminen koulutuksiin on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Se on tehokas ja aikaa säästävä menetelmä niin kouluttajille kuin osallistujillekin. Luennoijiksi on entistä helpompi saada alansa huippuja ympäri maailmaa, koska heidän on vaivatonta pitää parin tunnin verkkoluento työnsä ohessa ilman tuntien matkustamista koulutuspaikalle. Samoin osallistujien on helppo seurata rauhallisessa ympäristössä koulutuksen materiaalia oman tietokoneensa näytöltä. Koulutuksen mielenkiintoisiin osuuksiin on mahdollista palata vielä jälkeenpäin verkkotallenteiden avulla. Tietokoneiden ja tuotannonohjauslaitteiden etätukipalvelut ovat parantuneet vuosi vuodelta ja nyt voidaan usein jo ratkaista ongelmat pelkästään etäyhteydellä. Etäkokoukset helpottavat luottamustehtävissä toimivien ajankäyttöä. Matkustaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ottaa päivästä helposti 6 10 tuntia. Tämän ajan voi käyttää paljon mukavammin kuin odotellen ruuhkissa ja asemilla. Etäkokouksessa ei jää muusta paitsi kuin kahvitarjoilusta ja käytäväkeskusteluista, jos kokous toteutetaan tehokkaasti tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Tietokoneiden ja tuotannonohjauslaitteiden etätukipalvelut ovat parantuneet vuosi vuodelta ja nyt voidaan usein jo ratkaista ongelmat pelkästään etäyhteydellä. Varsinkin ohjelmistojen päivitykset ja säädöt ovat tehokkaampia tehdä pätevän asiantuntijan toimesta etäyhteydellä, kuin asentajan tulla paikan päälle odottamaan vain ohjelmien latautumista ja asentamista. Usein laitteiden käyttö ja täydennyskoulutus toteutetaan etäyhteydellä, jolloin voi heti kokeilla opetettuja asioita käytäntöön. Monipuolisten ja lisääntyvien verkkopalvelujen hyödyntäminen edellyttää edelleen Pohjois-Savossa panostamista toimiviin tietoliikenneyhteyksiin. Kuituverkkoyhtiöt toteuttavat vielä vuoden 2014 kesän ajan tuettujen runkoverkkojen ja valokuituliittymien rakentamista. Mikäli alueellasi on tarvetta yhteyksien parantamiseen, on nyt aika lähteä alueen asukkaiden yhteisvoimin viemään kuitutilauksia eteenpäin. Ilman liittymämyyntiä ei verkkoa ole mahdollista rakentaa. Valokuiturakentamiseen tulee todennäköisesti taukoa rakennerahaston hankekauden päättyessä helmikuussa Se, miten jatkossa parannetaan maaseudun tietoliikenneyhteyksiä, vaatii selvitystyötä. Tuomo Tikkanen Tietotila-hanke, MTK-Pohjois-Savo

16 16 Eläinrekisteröinnit tehdään nyt viidessä sekunnissa Vesannolla karjatilaa pitävä Heikki Haatainen on tyytyväinen mies: valokuitu kytkettiin käyttökuntoon ennen joulua ja sadan megan yhteydestä nauttivat isännän lisäksi myös perheen tyttäret. En minä oikein tiedä, kuka voisi jättäytyä valokuituverkon ulkopuolelle. Jos ei itse kuitua tarvitse, niin älypuhelimien ja tablettien keskelle kasvaneet sukupolvet tarvitsevat varmasti. Jos mummo haluaa lapsenlapsiaan tavata, niin kyllä ne yhteydet pitäisi saada toimimaan mummolassakin, sanoo Haatainen ja kertoo, että heidän kolmen hengen taloudessaan valokuituverkossa on samanaikaisesti neljä älypuhelinta, viisi tietokonetta ja televisio. Varmaan seuraavaksi kahvinkeittimeenkin saa piuhan, jolla voi navetalta keittiöön ilmoittaa, että turautapa mulle cappuccino, Haatainen virnistää. Vaikka perheenjäsenet ovat vapaa-ajallaan valokuidun heavy usereita, oli tietotekniseen investointiin myös hyvin painavat ammatilliset syyt. Kiinteän yhteyden tarvitsemat ilmalangat vei kaksikerroksinen teurasauto mennessään eikä operaattori suostunut lankoja enää yhteen liittämään. Tilalle he toivat nettitikun ja suunta-antennin, mutta sen seurauksena oli katastrofi, isäntä kertoo. Haatainen oli nettitikun saatuaan tehnyt ilmoituksen tilalle muuttaneista 40 vasikasta. Kun kirjallinen rekisteriote tilan eläinten lukumäärästä saapui postissa muutaman kuukauden kuluttua, isäntä ei ollut uskoa silmiään. Jostain syystä nettitikun kautta yhteys rekisteriin oli syntynyt seitsemän kertaa. Ilmoitus vasikoista oli mennyt kertaalleen läpi, mutta sen jälkeen nettitikku oli vielä kuusi kertaa varmistanut tiedon perillemenon. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tilalle oli kirjautunut 6 x 40 haamuvasikkaa eli pääluku tilalla heitti 240 eläimellä. En uskalla edes ajatella, millaisiin sanktioihin ja tukileikkauksiin tilanne olisi johtanut, jos kyseisenä aikana tilaan olisi kohdistunut tarkastus. Tuolloin Haatainen päätti vakaasti olevansa eturivissä hankkimassa valokuitua, kun sellainen mahdollisuus kylälle siunaantuisi. Viikko sitten tein eläinilmoituksen hiukkasen paljon paremmalla mielellä. Joitakin vuosia sitten rekisteröinnit piti nousta tekemään aamuyöllä koneen raksuttaessa niitä eteenpäin yli kaksikin tuntia, nyt sadan megan yhteydellä ilmoituksen tekoon meni viisi sekuntia, mies myhäilee. Valokuidun ansiosta myös televisio näkyy ensimmäistä kertaa ilman häiriöitä. Tällä alueella asuu ihmisiä, jotka ovat ottaneet valokuidun ihan televisiota varten, kun aikaisemmin telkkari ei ole koskaan näkynyt kunnolla. 30 megan liittymän kylkeen tulee televisiopaketti ja sitä kautta saa enemmän kanavia halvemmalla kuin erillisillä kanavakorteilla, joita minulla ennen oli käytössä. Valokuidun päälle voidaan rakentaa myös erilaisia turvallisuuspalveluita mm. iäkkäiden ihmisten käyttöön; videoyhteydellä voidaan varmistaa, että vanhuksella on asiat oikein ja hän tarvittaessa saa näköyhteyden niin omaisiin kuin hoitohenkilökuntaankin. Näistä syistä olen osaltani ollut vaikuttamassa siihen, että esimerkiksi kunnan omistamiin vuokrakiinteistöihin tulee valokuituyhteys: se luo turvaa tämän päivän RAKENNETTAVAT KUNNAT 2014 Vieremä tekniikkaa hyväksi käyttäen. Enkä pidä sitä edes kalliina: tänä päivänä kännykkä maksaa viisisataa ja televisio tai tietokone tonnin, tätä pitää ajatella samanlaisena investointina kuin esimerkiksi puhelin oli aikanaan. Valokuituyhteys toimii silloinkin, kun säät vaikeuttavat fyysistä liikkumista tilalta, josta Vesannon keskustaankin on 15 kilometriä. Tiet rapistuvat, pitää olla neliveto ja välillä traktorikin, että täältä pääsee liikkeelle. Mutta esimerkiksi kokouksiin osallistuminen videoneuvotteluyhteyden kautta säästää aikaa ja rahaa, eikä näitä yhteyksiä voi langattomilla korvata, sillä nekin tarvitsevat sen kuidun mastolle toimiakseen, Haatainen summaa. Minna Jaakkola Sinä päätät, rakennetaanko valokuituverkkoa kotikuntaasi Kiuruvesi Sonkajärvi Iisalmi Rautavaara Lapinlahti Pielavesi Keitele Valokuituverkko rakentuu kysynnän mukaan: EU, valtio ja kunnat tukevat huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista maaseudun haja-asutusalueille. Paikalliset valokuituoperaattorit rakentavat verkon sinne, missä kuntalaiset ovat aktiivisimpia. Tänä kesänä käynnistyy toiseksi viimeinen rakennusvuosi; rahoitusta rakentamiselle on luvassa enää kahdelle vuodelle. Juuri siksi sinun päätöksesi painaa puntarissa entistä enemmän: kahtena viimeisenä vuotena rakennetaan ne alueet, joilla kysyntä on kovinta. Tervo Vesanto Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi KUOPIO Tuusniemi Rautalampi Suonenjoki Leppävirta Heikki Haatainen on tyytyväinen valokuituun. Valokuituverkko valmis Toteutetaan, mikäli liittyjiä on riittävästi Toteutetaan rahoituksen varmistuttua, mikäli liittyjiä on riittävästi Valokuituliittymä on sijoitus tulevaisuuteen! Ole yhteydessä oman kuntasi valokuituoperaattoriin: KAISANET p Varkaus RAUTAVAARAN TIETOVERKKO-OSUUSKUNTA p SAVON KUITU p Tilaamalla valokuituliittymän olet kehittämässä omaa lähiseutuasi ja vaikuttamassa sen tulevaisuuteen.

17 17 Tukijärjestelmät uudistuvat kohti vuotta 2015 Maatalouspolitiikan uudistuksessa alkuvuosi on ollut kiivasta valmisteluaikaa. Vaikka toimeenpanoa siirrettiin vuodella poliittisten päätösten siirtymisen takia, käy aika tiukoille. Maaseutuohjelma on lähetettävä komissioon maaliskuun 2014 aikana, jotta hyväksyntä komissiosta saadaan ajoissa ja tukimuutokset ehditään toimeenpanna. Maataloustukiin käytettävissä olevia tukieuroja on tulevalla kaudella hieman nykyistä vähemmän. Tukiehtojen muuttuminen johtaa osittain tuen uudelleen kohdentumiseen. Tämä aiheuttaa yksittäisille tiloille muutoksia tukisummiin nykytilanteeseen verrattuna. Valmistelussa keskeinen tavoite kuitenkin on, että kokonaisuudesta saadaan aikaan mahdollisimman oikeudenmukainen ratkaisu tuotantosuuntien ja tukialueiden välille. Parhaillaan EU:n komissiossa laaditaan asetuksia, joissa säädetään tukiehdoista, tukien toimeenpanosta, valvonnasta ja sanktioista. Toimeenpanosäädökset ovat tärkeitä, sillä usein ennenkin hyvä tavoite on vesitetty liian monimutkaisilla asetuksilla. Myös kansalliset lait ja asetukset on päivitettävä vielä ennen vuotta Yksinkertaistuvatko järjestelmät? Yksi uudistuksen keskeinen tavoite oli byrokratian karsinta. Tavoitteen toteutuminen jää valitettavasti odottamaan tulevia uudistuksia. Vaikuttaa siltä, että tukiehdot lisääntyvät entisestään, osittain suorien tukien viherryttämisen takia. Itse viherryttämisen ehdot, viljelyn monipuolistaminen, ekologinen ala tai pysyvien nurmien säilyttäminen, eivät ole mahdottomia toteuttaa. Metsäisille alueille, kuten Pohjois-Savoon, ei tule ekologisen alan vaatimusta. Monipuolistaminen edellyttää kahden kasvin viljelyä, jos tilan pinta-ala on yli 10 hehtaaria. Tästäkin vaatimuksesta ovat vapautettuja tilat, joilla on valtaosa (yli 75 %) pinta-alasta nurmella. Tukiehtojen sijaan ongelma on enemmänkin siinä, että viherryttämisen valvontasäännöt näyttävät olevan kohtuuttomat ja pienetkin virheet aiheuttaisivat isoja tukimenetyksiä. Vuoden 2015 keväällä onkin syytä olla todella tarkkana viherryttämisen ehtojen kanssa. Apua laskentaan voi saada sähköisestä tukihausta, siksi sähköiseen hakuun siirtyminen kannattaisi tehdä jo tänä keväänä. Vuoden 2015 keväällä onkin syytä olla todella tarkkana viherryttämisen ehtojen kanssa. Ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisuuteen on toivottavasti löytymässä nykyistä selkeämpi järjestelmä. Lohkojen tukikelpoisuus muuttuisi pysyväksi lohko-ominaisuudeksi, jolloin kerran tukikelpoiseksi määritelty lohko säilyttää ominaisuuden riippumatta siitä, haetaanko tukea joka vuosi. Samoin luonnonhaittakorvauksen kotieläintila-status on jatkossa tarkoitus määrittää vuosittain. Tällöin yksittäisen vuoden liian alhainen eläintiheys ei veisi tukea tulevilta vuosilta. Tuotantosidonnaisten eläintukien osalta pyritään käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi rekisteritietoja. Tämän pitäisi tehdä tukihausta mahdollisimman yksinkertaista. Tuolloin on tietysti tärkeää, että rekisteritiedot ovat aina ajan tasalla. Jatkossa erityistä huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kansalliset ratkaisut ja säädökset eivät monimutkaista järjestelmiä. Täydentävät ehdot on hyvä esimerkki tukiehdosta, joka vaatisi perusteellista perkausta. Säädöksiä on yksinkertaistettava ja ehdot on kerrottava tiloille selkokielisesti. Esimerkiksi kirjanpitovaatimusten tarkoituksenmukaisuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Tukioikeudet säilyvät Nykyisin tiloilla olevat tukioikeudet säilytetään tulevalla ohjelmakaudella. Tällä pyritään välttämään omistajuuteen ja vuokrasopimuksiin liittyvät ongelmat, joita on vieläkin viime uudistuksen jäljiltä selvittämättä. Nuorille viljelijöille varataan 2 % suorien tukien enimmäismäärästä. Nuorten viljelijöiden tuen voi saada alle 40-vuotias viljelijä viiden ensimmäisen tilanpitovuoden aikana. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan maksaa enintään 90 ensimmäiselle peltohehtaarille. Tuotantosidonnaisia tukia voidaan maksaa vuodesta 2015 alkaen 20 % suorien tukien kokonaismäärästä. Tällä hetkellä tuotantosidonnaisten CAP-tukien määrä on hieman yli 10 %. Tuotantosidonnaiset tuet kohdennetaan lähes samoille tuotteille kuin tälläkin hetkellä. Tuotantosidonnaisten tukien osuus alenee vaiheittain. Vuonna 2020 tuotantosidonnaisia tukia voidaan maksaa 18 %. Vuonna 2015 vedetään vastikkeetta varantoon ne tukioikeudet, joita ei käytetä tukihaussa. Mikäli Mikäli tilalla on ylimääräisiä tukioikeuksia ja niille löytyisi käyttäjä, olisi järkevää tehdä kaupat ennen vuoden 2015 tukihakua. tilalla on ylimääräisiä tukioikeuksia ja niille löytyisi käyttäjä, olisi sekä ostajan että myyjän kannalta järkevää tehdä kaupat ennen vuoden 2015 tukihakua. Hintaa määriteltäessä kannattaa muistaa, että tukioikeuden arvo tulee vähenemään noin puoleen tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna. Tukioikeuden arvo laskee, koska vuonna 2015 käyttöön otetaan viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tukijärjestelmä ja myös tuotantosidonnaisten tukien osuus kasvaa. Ympäristötuki muuttuu ympäristökorvaukseksi Tilojen jako kotieläin- ja kasvinviljelytiloihin poistuu ympäristökorvauksesta. Myös monet toimenpiteet muuttuvat lohkokohtaisiksi. Ympäristökorvausjärjestelmän valmistelua on leimannut se, että asetetut tavoitteet, toimenpiteet ja käytettävissä olevat rahat eivät kohtaa. Kiivasta keskustelua onkin käyty siitä, mihin toimenpiteisiin rahat riittävät, miten järjestelmä kohdennetaan alueellisesti ja millaiset tukitasot voivat olla. Ympäristötuen valmistelua on osaltaan hankaloittanut myös nitraattiasetuksen uudistus ympäristöministeriössä. Tämä tarkoittaa sitä, että perusta, jonka päälle ympäristökorvausjärjestelmä pitäisi rakentaa, on puuttunut. Näyttää siltä, että nitraattiasetus annetaan vasta sen jälkeen, kun ohjelma on lähetetty komissioon hyväksyttäväksi. Investoinneille tarvitaan lisärahoitusta Investointituet ovat olleet tärkeä keino parantaa maatalouden rakennetta ja kilpailukykyä. Investointeja on rahoitettu merkittävästi maatilatalouden kehittämisrahastosta. Rahaston pääoma on nyt kuitenkin käytetty loppuun. Mikäli investoinneille ei löydy lisärahoitusta, voidaan joutua valintamenettelyyn eli hallinto joutuu valitsemaan ne investoinnit, joille investointitukea myönnetään. Maaseudun kehittämisohjelmasta käytetään tulevalla kaudella entistä enemmän rahaa investointitukiin, mutta tämä ei poista kansallisen rahoituksen tarvetta. Hallitus on ohjelmassaan luvannut turvata rakennetukien rahoituksen, nyt olisikin aika tehdä jotakin tuon tavoitteen eteen. Minna-Mari Kaila MTK:n maatalouslinjan johtaja

18 18 Eläinten hyvinvointivalvonnat kotieläintiloilla T uotantoeläintiloille, eläinten hyvinvointiin, pito-olosuhteisiin ja hoitoon kohdistuu lukuisia erilaisia tarkastuksia. Osa käynneistä on vapaaehtoisia, sopimukseen perustuvia käyntejä, osa taas tarkastuskäyntejä, josta tila ei voi kieltäytyä, vaikka aikataulusta sopiminen onkin joskus mahdollista. Tällaisia tarkastuksia ovat mm. maidontuotantotilojen hygieeniset tarkastukset, EU:n edellyttämät, ilman epäilyä ja lyhyellä varoitusajalla tehtävät tarkastukset, sekä epäilyyn perustuvat, pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta tehtävät, eläinsuojelutarkastukset. Yhteisenä tavoitteena näille tarkastuksille ja käynneille on eläinten hyvinvoinnin varmistaminen. Tarkastusten lähtökohtana on lisäksi, että käytettäessä yhteisiä varoja, noudatetaan myös yhteisiä pelisääntöjä, eli lainsäädäntöä. Useilla tarkastuksilla ja käynneillä annetaan myös lainsäädännön minimivaatimukset ylittävää neuvontaa ja ohjeistusta, joka tähtää entistäkin parempaan eläinten hyvinvointiin ja tuottavuuteen, ja kannattaa siten ilman muuta hyödyntää. Tarkastukset tuovat maataloudelle läpinäkyvyyttä ja osoittavat sen kestävän lähemmänkin tarkastelun, mikä on kuluttajille, asiakkaille, erittäin tärkeää, ja siten myös elinkeinon etu. Erilaiset tarkastukset ovat tiloilla nykyisin arkipäivää, ja niihin suhtaudutaankin pääsääntöisesti asiallisesti. Tilat ansaitsevat kiitokset siitä, että pystyvät yleensä järjestämään omalta osaltaan tarkastusten toteutumisen lyhyelläkin varoitusajalla. EU:n velvoittamia, ilman epäilyä tehtäviä eläinsuojelutarkastuksia tehdään vuosittain mm. n. 1,5 %:lle nautatiloja, 3 %:lle sikaloja ja 7 % kanaloja. Näillä tarkastuksilla puutteita havaittiin vuonna 2012 nautatiloista 22 %:lla, sikaloista 24 %:lla ja kanaloista 13 %:lla. Prosenttiluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä osa tiloista arvotaan tarkastuslistoille riskiperusteisesti, eli mm. mahdolliset aiemmat puutteet lisäävät riskiä tarkastukselle. Todelliset prosenttiosuudet puutteille ovat siten todennäköisesti pienemmät. Puutteet ovat vuosien saatossa myös vähentyneet huomattavasti, sillä 2000-luvun alkupuoliskolla eläinten pidossa havaittiin vuosittain laiminlyöntejä yli 30 prosentilla tarkastetuista tiloista, vaikka riskiperusteisuutta ei vielä paljoakaan arvonnassa käytetty. Tavallisimmat puutteet nautatiloilla liittyvät vasikoiden pitopaikkoihin: karsinat ovat liian ahtaita ja/tai likaisia, ja vasikoita pidetään yksittäiskarsinoissa liian vanhoiksi. Muilla naudoilla tavallisimmin havaittiin puutteita pitopaikan puhtaanapidossa. Sikatiloilla suurin osa puutteista liittyi kirjanpitovaatimuksiin, ja aiempien vuosien murheenkryyni, puutteet virikemateriaaleissa, näyttäisi olevan lähes hävinnyt. Tarkastuksilla parhaat lopputulokset kaikkien osapuolten kannalta saavutetaan suhtautumalla asiallisesti tarkastajan havainnoimiin puutteisiin. Usein tarkastuksilla käydään rakentavaakin keskustelua, ja tilalliset voivat, ja heidän kannattaakin, esittää omia näkemyksiään havainnoista. Usein tilalliset miettivät jo tarkastuksen aikana ratkaisuvaihtoehtoja, ja myös korjausaikatauluista voidaan neuvotella. Monesti ennen päätöksentekoa tilaa vielä kuullaan kirjallisesti, mikä tilaisuus kannattaa myös ehdottomasti hyödyntää, ja tarvittaessa pyytää vaikkapa paikallisesta MTK:sta neuvoa. Viimeistään kun päätös määräaikoineen tulee, on aika ryhtyä toimenpiteisiin, ja helpoimmalla, ja vähimmillä mahdollisilla seuraamuksilla, tila pääsee, kun pyrkii hoitamaan asiat kuntoon määräaikojen puitteissa. Jos jokin määräaika tuntuu täysin mahdottomalta, kannattaa olla ajoissa yhteydessä tarkastajaan, ja pyrkiä sopimaan lisäajasta. Samoin yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä, jos jokin muu asia valvonnassa askarruttaa mieltä. Keskustelemalla monet asiat selkiintyvät. Rakkaudesta suomalaiseen maitoon Valio on Suomalaisten maidontuottajien omistama meijeriyritys! Valion tärkein tavoite on maksaa Euroopan parasta maidontuottajahintaa. Vahvan tuotekehityksen avulla Valio tuo markkinoille vuosittain n. 140 maukasta tuoteuutuutta. Itäsuomalaisten maitotilojen hyväksi Hanna Rintala läänineläinlääkäri

19 19 MAASEUDUN VÄKI ÄÄNESTÄMÄÄN MTK on laatinut omat tavoitteet EU-vaaleihin. Käy tutustumassa niihin ja muuhun vaaliaineistoon: Euroopan parlamentin vaalit ovat Parlamentilla on väliä, sen asema ja vaikutusvalta ovat kasvaneet. Vaaleissa valitaan viideksi vuodeksi parlamentaarikot, jotka pystyvät halutessaan vaikuttamaan merkittävällä tavalla maaseudun luonnonvaroja hyödyntävien elinkeinojen tulevaisuuteen. On tärkeää, että MTK:n jäsenet ja maaseudun ihmiset äänestävät näissäkin vaaleissa. Ääni parlamentin vaaleissa on ääni maaseudun puolesta. Parlamentilla on valtaa. Uusimman maatalouspolitiikkauudistuksen yhteydessä parlamentti korjasi monia komission esityksen kohtia Suomen maatalouden eduksi. Kaikkia Suomelle tärkeitä asioita ei saatu läpi. Lopputulos oli kuitenkin selvästi alkuperäistä esitystä parempi. MTK:ssa uskotaan, kaikista EU:n aiheuttamista vaivoista ja vaikeuksista huolimatta siihen, että pelkästään kansallisilla päätöksillä maaseudun tulevaisuus olisi lähes unohdettu. EU:sta on ollut hyötyä. Suomi on EU:n jäsen eikä näytä siitä eroavan. Suomen paikka on Euroopan unionissa. Maaseudun elinkeinot, ruoantuotanto ja metsätalous ovat riippuvaisia siitä, minkälaista politiikkaa EU:ssa harjoitetaan. Suomen hallituksen ja suomalaisten parlamentaarikkojen onkin tehtävä hartiavoimin töitä sen eteen, että luonnonvaroistamme saadaan kasvuvoimaa meille ja maailmalle. Suomen on varjeltava kansallisia etuja rakentavan kriittisesti. Euroopan unionin toiminnan kirkkaana tavoitteena pitää olla jäsenmaiden ja unionin yhteisen kilpailukyvyn tukeminen. Jäsenmaiden on voitava hyödyntää omat voimavaransa, kuten uusiutuvat luonnonvarat täysipainoisesti. Kyselkää, mihin valiokuntiin ehdokkaat aikovat mennä valituksi tultuaan. Tehkää äänestyspäätös sen jälkeen maaseudun tulevaisuuden puolesta. Ruokaa koko maasta Ruokaa on voitava tuottaa koko unionissa ja Suomen kaikilla alueilla. Maailma huutaa ruokaa. Sen tuottamista voidaan etenkin unionin pohjoisilla alueilla, kuten Suomessa, lisätä. Suomen on voitava ammentaa metsien kasvusta elinvoimaa. Markkinaehtoisesti toimivaa metsäsektoria ei saa säännellä häviämään Euroopasta. Luonnonvarojen ylisuojelusta on pontevasti pidättäydyttävä. Ilmastopolitiikan toteuttamisessa on runsaista metsävaroistamme saatava taloudellista hyötyä. EU:n ja Suomen tulevaisuus on elinkeinotoiminnan varassa. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin sekä maa- ja metsätiloille. Maatilojen ja muiden yritysten arkea ja kilpailukykyä nakertaa kuitenkin unionin holhoava ja paisunut sääntely. Komissiokin on sääntelyn haittoihin herännyt ja aloittanut työn hallinnollisen taakan purkamiseksi. Viimeistään seuraavan maatalouspolitiikkauudistuksen yhteydessä on purku tehtävä. Työlään ja kalliin sääntelyn perusta on EU:n lainsäädännössä. Parlamentaarikot voivat purkua vauhdittaa. Suomen metsistä energiaa maalle Euroopan unionin toiminta energia-asioissa on tempoilevaa. Lyhytjänteisyys jarruttaa investointeja uusiutuvaan energiaan. Tarvitaan unionin yhteinen energiapolitiikka tai -strategia. Jäsenmaiden on voitava perustaa energiahuolto ja -omavaraisuus kansallisiin lähtökohtiin ja uusiutuviin luonnonvaroihin. Suomalaisten parlamentaarikkojen on ajettava unionissa uusiutuvan energian käytön lisäämistä. MTK:n mielestä on välttämätöntä, että asetetaan jäsenmaita sitovat tavoitteet uusiutuvalle energialle. Suomen tärkein uusiutuva raaka-aine on metsäenergia. Parlamentin valiokunnat tärkeitä Euroopan parlamentin merkittävät päätökset tehdään valiokunnissa. Luonnonvarojen käytön kannalta ratkaisevat parlamentin valiokunnat ovat maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta, ympäristövaliokunta ja energiavaliokunta. Nämä eivät ole kovin paljon suomalaisia parlamentaarikkoja kiinnostaneet. Sivistys-, ulkosuhde- ja ihmisoikeusvaliokunnat ovat olleet erittäin suosittuja. Vaalikampanjat käynnistyvät toden teolla parin kuukauden sisällä. Hyviä ehdokkaita on kaikissa puolueissa. Käykää vaalitilaisuuksissa tenttaamassa ehdokkaita. Kyselkää, mihin valiokuntiin ehdokkaat aikovat mennä valituksi tultuaan. Tehkää äänestyspäätös sen jälkeen maaseudun tulevaisuuden puolesta. Paula Viertola johdon erityisavustaja, MTK

20 20 Euro kuukaudessa suomiruokaan tuo 1500 työpaikkaa vuodessa MTK on Suomessa toiseksi kuunnelluin ja EU:n maatalouskomissiossa kaikkein hankalin etujärjestö. Se kertoo tuottajajärjestön huikeasta edunvalvontavoimasta. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan MTK:lla oli viime vuonna 936 käyntiä eduskunnassa ja 910 käyntiä eri ministeriöissä. Eli MTK on ollut kolme kertaa joka päivä kertomassa asioihin maaseudun näkökulmaa. Vain EK:lla oli enemmän kontakteja, kertoi MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila Keski- ja Itä-Suomen tuottajayhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien koulutuspäivillä Peurungassa tammikuun lopussa. Brysselin arvion hän kuuli ollessaan viemässä viestiä 141-tuen tärkeydestä sekä luopumistuen merkityksestä Suomen viljelijöiden ikärakenteessa. MTK:lla oli tärkeä rooli luopumistuen jatkoajan saamiselle vuoteen Maatalouskomission kabinettipäällikkö sanoi MTK:n olevan komission hankalin ja työläin etujärjestö. Te pystytte perustelemaan tänne tuomanne asiat, muut maat vain vaativat. Olin siitä lausunnosta aika ylpeä, Lunttila totesi. MTK on ollut kolme kertaa joka päivä kertomassa asioihin maaseudun näkökulmaa. Jäsenedut hinnoista ovat vain pieni osa tuottajayhdistyksen antia. EU- ja lainsäädäntötoimintansa lisäksi MTK on mukana markkinavaikuttamisessa. Me olemme osaava ja edunvalvonnan tunteva etujärjestö. On tärkeää, että jäsen tietää MTK:n ajavan hänen etuaan. Sitä kannattaa miettiä yhdistyksissä. Katse eurovaaleihin Tommi Lunttila innosti maaseutunuoria rohkeaan kyseenalaistamiseen Intohimon vuonna ja sen jälkeen. Jäsenistöstämme on 12 prosenttia alle 35-vuotiaita eli maaseutunuoria on Se on enemmän kuin missään poliittisessa järjestössä. Olette vaikuttava joukko, ottakaa valtaa, kannusti Lunttila. Maaseutunäkemystä tarvitaan myös europarlamentissa, jonka valta on noussut vuosi vuodelta. Turvemaiden raivauskiellon kaatuminen parlamentissa on yksi osoitus siitä. Tommi Lunttila toivoo kevään eurovaaliehdokkailta ajatuksia vaikuttamisesta sekä kiinnostuksesta maatalous- tai ympäristövaliokuntiin. Puolet EU-rahoista kulkee maatalousvaliokunnan kautta. Tuore tutkimus suomalaisten ruoka-asenteista kertoo pääasiassa positiivisesta asenteesta maatalouteen. Mutta perusasioita ruuantuotannosta ei tunneta. Yli puolet vastaajista ei osannut sanoa, onko soijan tai riisin viljely ympäristölle haitallisempaa kuin suomalaisen lihan tuottaminen. Lähes puolelle vastaajista oli epäselvää, ovatko tuotantoeläinten olot paremmat Suomessa kuin Saksassa ja muissa tuontimaissa. Yksi euro kuukaudessa kotimaiseen elintarvikkeeseen tekee vuodessa 1500 uutta työpaikkaa. Raha jää kiertämään omaan maakuntaan. Ollaan kaikki ylpeitä omasta työstämme ja maailman parhaasta ruuasta, muistutti Tommi Lunttila. Leena Pakarinen Valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila ja Keski-Suomen tuottajaliiton puheenjohtaja Jukka Kauppinen joutuivat Peurungassa ratkaisemaan myös mekaanisia pulmia. Agrimarket ammattilaisen valinta Maatilan rahoitusasioissa Sinua palvelee Agrimarket on maanviljelijän ykkösvalinta. Meiltä löydät maatalousja konekaupan laadukkaan ja monipuolisen tuote- ja palveluvalikoiman kaikkiin tuotantosuuntiin. Tervetuloa kaupoille! Nyt maito läikkyy +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, TOIVALA p Katso maan parhaita vaihtokoneita: agrimarket.fi/ Koneet/ vaihtokoneet Juha-Antti Puurunen konttorinjohtaja Lapinlahti Jouni Pekkarinen konttorinjohtaja Iisalmi Risto Hämäläinen konttorinjohtaja Rautavaara, Nilsiä, Varpaisjärvi Petri Korolainen konttorinjohtaja Kuopio Martti Koponen rahoitus päällikkö Kiuruvesi Ville Pekkala konttorinjohtaja Kiuruvesi Jenna Oikarinen konttorinjohtaja Sonkajärvi, Vieremä Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi Järjestöuudistus Toiminnanjohtaja Antti Sahi 31.1.2014 Valmistelun lähtökohdat 1. Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2. Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MTK Maaseutunuor ten SPORTTI STARTTI

MTK Maaseutunuor ten SPORTTI STARTTI MTK Maaseutunuor ten SPORTTI STARTTI HOTELLI HIMOS JÄMSÄ 17.-19.3.2011 MTK Maaseutunuor ten SPORTTI STARTTI HOTELLI HIMOS JÄMSÄ 17.-19.3.2011 Maaseutunuorten Sportti Startti on valtakunnallinen tapahtuma.

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty ) Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jonna Nieminen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot