RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 16 a :N MUKAINEN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS

Transkriptio

1 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 16 a :N MUKAINEN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen Anni Antila

2 Sisällys 1 Kuntajakoselvityksen tausta ja kuntajakoselvittäjien toimeksianto Elinvoima ja toimintaympäristö Palveluiden järjestäminen ja palvelutarpeet Kuntien talous, riskit ja henkilöstöresurssit Talouden tunnuslukujen kehitys Tulojen kehitys Kustannusten ja toimintakatteen kehitys Investoinnit Talouden tasapainottaminen Takausvastuut Kuntien organisaatiorakenteet ja yhteistoiminta Henkilöstö Yhteenveto alueen nykytilasta Arvio yhdistymisen edellytyksistä ja vaikutuksista Arvio Rääkkylän kunnan edellytyksistä turvata lakisääteiset palvelut Kuntarakennelain mukaisten yhdistymisen edellytysten täyttyminen Kuntarakennemuutoksen vaikutukset selvitysalueelle ja yhdistyneeseen kuntaan LIITTEET Liite 1 Kuntien yhteistoiminta Liite 2 Kuntien palveluverkkoa koskevia tietoja Liite 3. Takaukset Liite 4 Kuntien verotulon kehitys (euroa/asukas) vuosina (Tilastokeskus) Liite 5 Palvelutarve-ennusteisiin ja taloustrendeihin liittyvät lähtötiedot ja oletukset Liite 6 Yhdistymisehdotuksen käsittely kunnissa ja ministeriössä

3 1 Kuntajakoselvityksen tausta ja kuntajakoselvittäjien toimeksianto Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen päätti 3. helmikuuta 2016 määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin välillä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Velvoite syntyy, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot. Rääkkylän kunta täytti vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätösten perusteella kriisikuntamenettelylle asetetut raja-arvot. Arviointimenettely toteutettiin syksyllä Rääkkylän kunnassa on toteutettu arviointimenettely jo kerran tätä aikaisemmin, vuonna Arviointiryhmä esitti kuntajakoselvittäjän asettamista kuntajaon muuttamiseksi Rääkkylän ja Kiteen kaupungin osalta. Silloin Rääkkylän ja Kiteen valtuustot päättivät kuntaliitosselvityksen toteuttamisesta. Kuntajakoselvittäjä esitti Kiteen ja Rääkkylän kuntaliitosta vuodesta 2009 alkaen. Viimeisimmässä arviointimenettelyssä arviointiryhmä katsoi, että Rääkkylän kunnalla ei ole uskottavia, riittävästi taloudellisiin ja toiminnallisiin tosiasioihin perustuvia edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Arviointiryhmä ehdotti Rääkkylän kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 :n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi isompaan kokonaisuuteen mahdollisimman pian eli vuoden 2017 alussa. Lisäksi arviointiryhmä ehdotti, että kunta jatkaa edelleen talouden tervehdyttämiseksi esittämiään omia toimenpiteitä sekä toteuttaa niitä rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden parantamiseksi. Rääkkylän kunta ei hyväksynyt arviointiryhmän ehdotusta. Valtiovarainministeriö kuuli Rääkkylää, Kiteetä ja Joensuuta ennen erityisen kuntajakoselvityksen asettamista. Rääkkylän kunta katsoi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnille siirtymisen jälkeen kunnan tulot tulevat riittämään jäljelle jäävien palvelujen tuottamiseen. Kunnalla on uskottavat ja riittävät taloudellisiin ja toiminnallisiin tosiasioihin perustuvat edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana sekä järjestää ja turvata kuntalaistensa palvelut jatkossakin. Kuntajakoselvittäjien asettaminen tässä kuntakentän epäselvässä tilanteessa olisi kunnan lausunnon mukaan tarpeeton ja hallituksen oman hallitusohjelman vastainen. Kiteen kaupunki ilmoitti, että se on valmis osallistumaan erityiseen kuntajakoselvitykseen Rääkkylän kunnan kanssa erityisesti Keski-Karjalan seutukunnan yhtenäisyyden ja yhteistyön vuoksi. Kitee katsoi, että kuntaliitoksen yhdistymisavustus ja lisäosa, yhteensä 2,3 miljoonaa euroa, olisi kuitenkin varsin vaatimaton tuki mahdolliselle liitokselle ottaen huomioon edellä todetut Rääkkylän kunnan taloudelliset riskit. Tämän vuoksi Kiteen kaupunki vetosi, että valtio päättäisi myöntää harkinnanvaraista lisätukea. Joensuun kaupunki katsoi lausunnossaan, että Rääkkylän kunta kuuluu eri seutukuntaan ja yhteistyö Joensuun seudun kuntien kanssa on käytännössä vähäistä. Joensuun kaupunki ei nähnyt tarkoituksenmukaiseksi eikä ollut halukas osallistumaan kuntarakennelain mukaiseen selvitykseen Rääkkylän kunnan kanssa. Ministeri on asettanut kuntajakoselvittäjiksi HTM Jarmo Asikaisen ja HTM Anni Antilan. Selvityksen tehtävänä on toteuttaa erityinen kuntajakoselvitys kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi siten, että mahdollinen kuntien yhdistyminen voisi tulla voimaan Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevassa erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntajakoselvittäjien on tehtävä mukana olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntien yhdistymisestä sekä kuntien yhdistymissopimuksesta mennessä. Kuntajakoselvittäjien ehdotuksen käsittely kunnissa sekä tämän jälkeen on esitetty liitteessä 6. 3

4 2 Elinvoima ja toimintaympäristö Kitee ja Rääkkylä sijaitsevat Keski-Karjalassa, joka käsittää Pohjois-Karjalan maakunnan eteläisimmän osan. Seudun kolmas kunta on Tohmajärvi. Seudulla on yhteensä noin asukasta. Keski-Karjala sijaitsee kuutostien, Karjalanradan ja Saimaan vesireitin varrella. Matkaa maakuntakeskus Joensuuhun on noin 70 ja pääkaupunkiin Helsinkiin noin 400 kilometriä. Järvet sekä vaara- ja lehtomaisemat ovat seudulle tyypillisiä, ja seudulla on yli 5200 kesämökkiä. Selvitysalueella on neljä taajamaa (Kiteen keskusta, Puhos ja Kesälahti sekä Rääkkylän kirkonkylä), joissa asui vuoden 2014 lopussa noin puolet alueen väestöstä (49,9 %). Selvitysalueen kuntien taajama-asteet eroavat kuitenkin selvästi toisistaan, sillä Rääkkylässä taajama-aste on 27,6 ja Kiteellä 54,8 prosenttia (Lähde: Tilastokeskus: Taajama-aste alueittain ). Kuvio 1: Pohjois-Karjalan aluerakenne ja Keski-Karjala sen osana. (Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2008; Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys ) Kiteen ja Rääkkylän alueella sijaitsevien työpaikkojen määrä on vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana noin viidenneksellä (1 168 työpaikkaa). Työpaikkojen määrän väheneminen on ollut näissä kunnissa nopeampaa kuin valtaosassa muista manner-suomen maaseutumaisista syrjäisistä kunnista. Ohessa on kuvattu Kiteen ja Rääkkylän sekä alueen joidenkin kuntien ja koko maan työpaikkamäärän kehitystä 2000-luvun aikana. Pohjois-Karjalassa kehitys on sisäisesti erilaistunut siten, että Joensuussa ja sen välittömässä ympäristössä työpaikkamäärä on lisääntynyt, kun taas muualla vähentynyt. Kiteen ja Rääkkylän kehitys eroaa myös valtakunnallisesta suunnasta. Taulukko 1: Työpaikkojen määrän kehitys Vuonna 2002 kuntien tai valtion työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli selvitysalueella hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin (26 % / 29 %). Molemmissa kunnissa yksityisen sektorin sekä yrittäjätyöpaikkojen 4

5 osuus oli hieman yli 70 prosenttia. Vuosina julkisen sektorin työpaikkojen suhteellinen osuus alueella pieneni hieman (23 %). Samaan aikaan tällaisten työpaikkojen osuus koko maan tasolla pysyi samana. Alla olevasta elinkeinorakennetta kuvaavasta kaaviosta käy ilmi, että Kiteellä teollisuuden ja kaupan työpaikkoja on suhteellisesti selvästi enemmän ja rakentamisen ja koulutuksen sekä kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkoja suhteellisesti hieman enemmän kuin Rääkkylässä. Rääkkylässä työpaikoista vajaa kolmannes on maa-, metsä- ja kalataloudessa. Seuraavaksi eniten työpaikkoja on terveys- ja sosiaalipalveluissa. Kiteellä elinkeinorakenne on monipuolisempi, kun työpaikoista yli 17 prosenttia on teollisuuden alalla. Vuosina työpaikkojen lukumääräinen väheneminen oli alueella toimialoittain tarkasteltuna voimakkainta teollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa sekä rakentamisessa. Työpaikkojen määrä lisääntyi hallinto- ja tukipalveluissa. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työpaikkamäärä lisääntyi Kiteellä ja väheni Rääkkylässä. Vuonna 2008 alkanut lama on vaikuttanut merkittävästi vahvasti vientiin suuntautuneiden kiteeläisten yritysten toimintaan. Teolliset työpaikat ovat vähentyneet kerrannaisvaikutuksineen yli 500 työpaikalla Kiteellä vuodesta Kuvio 2: Työpaikat toimialan mukaan selvitysalueella sekä Kiteen ja Rääkkylän kunnissa 2013 Työllisten määrä on vähentynyt vuosina sekä Kiteellä että Rääkkylässä noin viidenneksellä. Määrä on vähentynyt näissä kunnissa nopeammin kuin esimerkiksi Tohmajärvellä. Koko maan tasolla työllisten määrä on samaan aikaan lisääntynyt. Liperissä ja Joensuussa työllisten osuuden kasvu suhteessa ei-työllisiin on ollut koko maan keskiarvoa nopeampaa. 5

6 Kuvio 3: Työllisten määrän kehitys Työpaikkojen ja työllisten määrän vähentyessä samassa suhteessa alueen ja kuntien työpaikkaomavaraisuus on säilynyt kuitenkin korkeana. Kiteellä työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia eli kunnassa on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Rääkkylässä työpaikka oman kunnan alueella on noin neljälle työlliselle viidestä. Näiden kuntien työpaikkaomavaraisuus on suurempi kuin Liperissä, mutta pienempi kuin Joensuussa. Rääkkylässä asuvista työllisestä yli kolmannes käy työssä Rääkkylän ulkopuolella eli pendelöi. Yli puolet pendelöivistä käyvät töissä Joensuussa (17,6 % työllisistä). Rääkkylästä pendelöidään seuraavaksi eniten Kiteelle (7,4 %). Kiteen työllisistä pendelöi noin 16 prosenttia. Kiteen työssäkäyvistä 6 prosenttia pendelöi Joensuuhun. Kuvio 4: Työssäkäynti Rääkkylässä ja Kiteellä vuonna Työttömyysaste on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut molemmissa selvitysalueen kunnissa. Kuntia yhdessä tarkastellen nousu on ollut noin viisi prosenttiyksikköä. Työttömyys on lisääntynyt Kiteellä hieman nopeammin kuin Rääkkylässä. Työttömyysaste on selvitysalueella jonkin verran korkeampi kuin Joensuussa, mutta matalampi kuin Tohmajärvellä. Alueen työttömyysaste ylittää valtakunnallisen keskiarvon reilulla viidellä prosenttiyksiköllä. 6

7 Taulukko 2: Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömyys on puolitoistakertaistunut selvitysalueella kymmenen viime vuoden aikana. Rääkkylässä pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt hieman nopeammin kuin Kiteellä. Koko maan taso on noin puolitoista prosenttiyksikköä matalampi kuin selvitysalueella. Tohmajärvellä pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus on hieman korkeampi kuin Kiteellä tai Rääkkylässä. Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä 500 päivän kuluessa. Vuonna 2015 kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta kasvoi: päivää työmarkkinatukea saaneista on 50 prosenttia ja päivää ja yli työmarkkinatukea saaneista 70 prosenttia. Kuviossa 5 on esitetty Rääkkylän, Kiteen, selvitysalueen sekä Joensuun, Tohmajärven ja koko maan kuntien maksamat osuudet työmarkkinatuesta tuen saajaa kohden. Selvitysalueella osuuden määrä on selkeästi alle koko maan tason. Rääkkylän maksama osuus on laskenut vuoden 2013 jälkeen, kun taas Kiteellä osuus on kasvanut vuonna Vuonna 2015 Kitee ja Rääkkylä maksoivat yhteensä euroa kuntaosuuksia. Kuvio 5: Kuntien maksamat osuudet työmarkkinatuesta vuosina , euroa/asukas. 7

8 Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot asukasta kohti jäävät selvitysalueella ja muissa pohjoiskarjalaisissa vertailukunnissa koko maan keskiarvon alapuolelle. Ero valtakunnan tasoon on myös säilynyt suurin piirtein samana vuosien aikana. Kiteen ja Rääkkylän yhdistetty asukaskohtainen verotettava tulo on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin Tohmajärvellä, mutta matalampi kuin Joensuussa tai Liperissä. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista on alueella pienempi kuin maassa keskimäärin. Tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on kuitenkin ollut varsin tasaista koko 2000-luvun ajan, ja tarkastelujakson lopulla osuus on molemmissa kunnissa hieman yli 60 prosenttia. Ero valtakunnan keskitasoon on pysynyt ennallaan. Pohjoiskarjalaisista verrokkikunnista Joensuussa ja Liperissä tutkinnon suorittaneita on enemmän kuin maassa keskimäärin. Kuvio 6: Nettomuutto Maan sisäinen, kumulatiivisesti tarkasteltu nettomuutto on ollut selvitysalueella negatiivista 2000-luvun aikana. Kiteellä kumulatiivinen nettomuuttajien lukumäärällä mitattu kehitys on ollut voimakkaampaa kuin Rääkkylässä. Vuoden 2001 asukaslukuun suhteutettuna nettomuutto on ollut yhtä voimakasta kummassakin kunnassa. Rääkkylästä muuttoliike on suuntautunut vuosituhannen vaihteen jälkeen eniten alueen muihin kuntiin, erityisesti Joensuuhun mutta myös Kiteelle ja Ilomantsiin. Tohmajärvi sijoittuu näiden kuntien väliin. Joensuussa ja Liperissä eri vuosien välillä on ollut vaihtelua 2000-luvulla, mutta molemmat ovat kokonaisuutena olleet selvästi muuttovoittoisia. Asukasta kohti laskettu arvonlisäys Keski-Karjalan seutukunnassa on matalampi kuin verrokkiseuduilla. Seutukunta jää myös koko maan tason alapuolelle, Joensuun seutukunta sijoittuu näiden kahden väliin. Selvitysalueen kunnilla on pitkä historia seutukunnallisesta, elinvoimaan tähtäävästä, yhteistyöstä. Seutukunnan kunnat omistavat yhteisen kehittämisyhtiön (KETI), jonka puitteissa järjestetään mm. yritysneuvontaa ja hanketoimintaa. Yhtiötä aikaisemmin toimintaa toteutettiin koulutuskuntayhtymän alaisena (Keski-Karjalan kehittämis- ja tietokeskus KETI) vuodesta 1996 alkaen. Tämän lisäksi Kiteen kaupungilla sekä Rääkkylän ja Tohmajärven kunnilla on seutusopimus, jossa on sovittu keskinäisestä yhteistyöstä seudun elinvoiman, menestyksen ja palveluiden turvaamiseksi. 8

9 Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksessä (loppuraportti ) on kuvattu Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät ja kaupan palveluverkon kokonaisuus. Selvityksessä todetaan, että kaupan kehitystrendien valossa keskustojen merkitys kaupan sijaintipaikkana vahvistuu tulevaisuudessa. Selvityksessä esitetään kaupan sijainnista ja mitoituksesta, että Keskustatoimintojen alueet tulisi osoittaa maakuntakeskus Joensuun ja seutukeskusten Kiteen, Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun keskustaajamiin sekä Joensuun Rantakylän keskustaan. Myös Ilomantsin, Juuan ja Tohmajärven keskustaajamiin tulisi mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Muut keskusta-alueet ovat merkitykseltään paikallisia ja niiden kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisut määritellään kuntakaavoissa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma (2014) sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Ohjelmassa kuvataan maakunnan sisäisinä erityispiirteinä väestön ja työpaikkojen määrän väheneminen esimerkiksi Keski-Karjalan seutukunnan alueella. Samalla ohjelmassa kuitenkin korostetaan vastavuoroisesti maakunnan sisäisten alueiden vahvuuksia ja kasvupotentiaalia. Ohjelmassa kuntien omistama elinkeinoyhtiö KETI nähdään merkittävänä voimavarana seutukunta-alueensa elinkeinotoiminnan kehittäjänä. Maaseudun paikallisen elinvoimaisuuden kehittämisessä LEADER-toimintatapa on keskeinen, ja Keski-Karjalan toimintaohjelma on yksi maakunnan kolmesta. Paikallinen kehittäminen nostetaan maakuntaohjelmassa erityiskysymykseksi. Pohjois-Karjalan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma eli varautumissuunnitelma (2016) on osa Pohjois- Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa. Kyseessä on ennakointitietoa hyödyntäen laadittu suunnitelma Pohjois-Karjalan elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja rakennemuutoksen vauhdittamiseksi. Samalla voidaan parantaa kykyä kestää ja sopeutua elinkeinorakenteen muutoksiin. Suunnitelman mukaan olennaista rakennemuutokseen varautumisessa on, että elinkeino- ja osaamisrakenne pidetään monipuolisena ja kilpailukykyisenä sekä panostetaan erityisesti nouseviin tulevaisuuden kasvualoihin. Edelläkävijyys voidaan saavuttaa maakunnan älykkään erikoistumisen teemoissa (metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit ja Venäjäosaaminen) sekä aktiivisella ja ennakkoluulottomalla kehittämisotteella (esimerkiksi Siun sote, öljyvapaa maakunta, digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen). Keski-Karjalan elinkeinostrategiassa 2017 seudun vahvuuksiksi, joita on edelleen vahvistettava, nostetaan alueella sijaitsevat yhdeksän teollisuuskeskittymää, monipuolinen elinkeinorakenne ja sitoutunut työvoima, kehittämisresurssit ja kehittäminen, logistinen sijainti ja tietoliikenne sekä harrastustoiminta. Heikkouksien katsotaan liittyvän vastaavasti alueen julkikuvaan, yhteistyöhön ja riskinottokykyyn, kuntatalouteen, kooltaan pieniin lähimarkkinoihin ja ostovoimaan, työvoiman koulutustasoon ja seudun houkuttelevuuteen muuton kohteena sekä innovatiivisuuteen ja tuotekehitykseen. Elinkeinostrategiassa tuodaan myös esiin keinoja, joilla heikkoudet on mahdollista kääntää vahvuuksiksi. 9

10 Kuvio 7: Keski-Karjalan vahvuudet ja vahvistettavat (elinkeinostrategia, s. 5 6). Rääkkylässä on myös laadittu oma elinvoimaohjelma vuosille Ohjelmassa kunnan erityispiirteinä mainitaan pienyritysten suuri määrä, maatalouden suuri osuus elinkeinorakenteessa, kolmannen sektorin vahvat toimijat sekä kunnan kattava valokuituverkko. Ohjelman tavoitteet on jaettu neljään teemaan. 10

11 3 Palveluiden järjestäminen ja palvelutarpeet Sairastavuus on selvitysalueen kunnissa yleisempää kuin pohjoiskarjalaisissa vertailukunnissa. Rääkkylässä sairastavuus on vertailujoukon kunnista selvästi yleisintä. Kiteellä sairastavuus on hieman yleisempää kuin Tohmajärvellä tai Liperissä. Joensuussa sairastavuustaso on matalin, mutta kuitenkin jonkin verran koko maan keskiarvon yläpuolella. Kuvio 8: Sairastavuus alueella ja eräissä maakunnan kunnissa , Lähde: THL, Sotkanet Alla olevassa kuvassa on esitetty kehitys selvitysalueella, mikäli väestön kehitys (syntyvyys, kuolleisuus, väestöennuste) jatkuisi kuten nyt. Palvelutarpeissa ei ole huomioitu esimerkiksi Kiteen vastaanottokeskuksen (paikkoja noin 276 henkilölle) vaikutusta, joka on todennäköisesti palvelutarpeita kasvattava. Alueella on haasteena väestörakenne. Alle 1-vuotiaiden ikäluokka on Rääkkylässä vuonna 2014 ollut 14 ja selvitysalueella 94. Tämä haastaa tulevaisuudessa perusopetuksen järjestämisen lapsille ja nuorille. Alla olevassa kuviossa on esitetty selvitysalueen palvelutarpeiden kehitys vuoden 2014 ikäluokittaisten käyttötietojen ja väestöennusteen mukaan. Laskenta ei huomioi esimerkiksi säädösten muutoksia, muutoksia tuottavuudessa tai palveluinnovaatioita, jotka voivat vaikuttaa palvelutarpeiden kehitykseen. Liitteessä 5 on esitetty palvelutarpeiden ja niihin liittyvien taloustrendien olettamat ja perusteet. 11

12 Kuvio 9: Palvelutarpeiden kehitys suhteessa työikäiseen väestöön, 2014=100 Väestön vanhenemisen vuoksi etenkin vanhuspalveluissa palvelutarpeet kasvavat. Vuoteen 2029 mennessä vanhuspalveluiden tarve kasvaisi nykyisellä väestön kehityksellä miltei 1,5-kertaisesti. Selvitysalueella palvelutarpeet vähenevät etenkin lasten ja nuorten palveluissa (päivähoito ja esiopetus, perusopetus sekä lukio ja ammatillinen koulutus). Perusopetuksessa palvelutarpeiden ennakoidaan laskevan jopa 15 prosenttia vuoteen Rääkkylän kunnassa lasku olisi vielä voimakkaampaa (-25 %). Koko selvitysalueella perusopetuksen oppilasmäärä vähenisi oppilaasta 977 oppilaaseen vuoteen 2017 mennessä. Palvelutarve-ennusteet eivät kuitenkaan huomioi Puhoksen vastaanottokeskuksen perustamista, mikä voi lisätä palvelutarpeita. Merkittävä ja elinvoimaisuuteen kytkeytyvä haaste palvelujen järjestämisessä ja rahoittamisessa on työikäisen väestön voimakas väheneminen tulevina vuosina. Samaan aikaan, kun vanhuspalveluissa palvelutarve kasvaa työikäisten ja työssä käyvien joukko pienenee. Tämän lisäksi etenkin Rääkkylän asukkaiden verotettavat tulot ovat alhaiset. Palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää entistä tehokkaampaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä sekä sopeuttamista laskevien palvelutarpeiden osalta. Edellä esitetyn palvelutarve-ennusteen sekä 2014 tilinpäätöstietojen perusteella Rääkkylässä vanhuspalveluiden voimakas palvelutarpeiden nousu lisää veronkorotuspaineita jopa siten, että vuoteen 2025 veronkorotuspaine olisi 10 prosenttiyksikköä. Veronkorotuspaine kasvaa, mikäli muita palveluita ei pystytä sopeuttamaan palvelutarpeiden laskun mukaisesti. Ennusteen mukaan tulorahoitus ei riitä kattamaan poistoja vaan kunta velkaantuu yhä kiihtyvällä vauhdilla vuoteen 2025 saakka. Mikäli palvelutarpeiden laskun mukaisesti pystyttäisiin nettokustannuksia vähentämään päivähoidon ja perusopetuksen kustannuksista, tarkoittaisi tämä noin 20 prosentin vähennystä kustannuksissa. Näin merkittävän kustannustason alentaminen on kuitenkin erittäin 12

13 vaikeaa, koska palveluverkko on jo keskitetty ja useita kehittämis- ja tehostamistoimenpiteitä (esim. yhtenäiskoulun aineenopetuksen joustava järjestäminen) on jo viety pitkälle. Rääkkylän talouden tasapainottamissuunnitelma sisältää perusopetuksen toimenpiteenä yhden henkilötyövuoden vähentämisen (säästövaikutus euroa/vuosi) sekä vierekkäin sijaitsevien koulutilojen mahdollisen yhdistämisen vuoden 2023 jälkeen. Tilojen käytön tehostaminen edellyttää kuitenkin vapautuvien tilojen kustannusten siirtämistä pois kunnalta. Selvitysalueella kokonaisuutena veronkorotuspaine olisi huomattavasti alhaisempi. Kiteellä ei ole veronkorotuspainetta, mutta Kiteenkin osalta paineen välttäminen edellyttäisi palveluiden sopeuttamista palvelutarpeiden laskuun. Kiteen kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa vuosille on useita toimenpiteitä perusopetuksen järjestämiseen liittyen. Näihin sisältyy mm. joukkoliikenteen ajaminen alas sekä Kesälahden yläluokkien siirtämisen arviointi vuonna 2017 oppilasennusteen perusteella ja oppilasmäärien laskemisesta johtuva opetustuntien määrän vähentäminen. Kuntien kouluissa ja kuntien välillä voidaan hyödyntää uudistuvaa opetussuunnitelmaa palveluiden järjestämisen valmistelussa ja toteuttamisessa. Kummatkin kunnat ovat nostaneet strategioissaan teknologian hyödyntämisen tavoitteeksi. Myös arviointiryhmän raportissa korostettiin Rääkkylän sähköisten palvelujen kehittämisen merkitystä. Palveluverkot Kiteellä ja Rääkkylällä on huomattavasti yhteistyötä sivistys- ja kulttuuritoimen palveluissa (ks. liite 1). Selvitysalueella palveluverkko on keskittynyt pääasiassa neljään kuntakeskukseen (Kitee, Kesälahti, Puhos ja Rääkkylä). Palveluverkkoja kuvaavia tietoja on esitetty liitteessä 2. Kuntien järjestämät palvelut ovat keskittyneet pääasiassa kolmeen keskukseen; Rääkkylän kuntakeskukseen, Kiteen kuntakeskukseen sekä Kesälahden kuntakeskukseen. Kaikissa keskuksissa on vähintään alakoulu, päivähoidon yksikkö sekä kirjasto. Rääkkylän ja Kiteen välisten kuntakeskusten välinen matka on 38,4 kilometriä (autolla n. 32 minuuttia). Etäisyys vastaa Kiteen ja Kesälahden välisiä etäisyyksiä (34,5 km). Kuvio 10: Palveluverkko sivistys- ja kulttuuripalveluissa Kiteellä on neljä koulua; Arppen koulu (luokat 1-9), Hutsin koulu (lk 1-6), Kesälahden (lk 1-9) ja Puhoksen koulut (lk 1-6). Rääkkylässä toimii yksi yhtenäiskoulu kahdessa rakennuksessa. Kiteellä sijaitsee yksi lukio (oppilasmäärä 158). Rääkkylässä asuvista lukio-opiskelijoista suurin osa kävi lukiota Joensuussa (21 opiskelijaa) ja Kiteen lukiossa kolmannes (10 opiskelijaa). Kiteellä toimii myös koulutuskuntayhtymän toimipiste. Taulukossa 3 on esitetty joitakin palveluja koskevia tietoja. Selvitysalueella oli päivähoidossa (ml. vuorohoito) 267 lasta. Lisäksi Kiteellä on yksityinen päiväkoti, jossa on 23 lasta. Rääkkylässä toimii päiväkoti (34 lasta) sekä ryhmäperhepäivähoidossa 14 lasta. Puhoksessa on myös kaksi turvapaikanhakijoiden valmistavan opetuksen ryhmää (29 oppilasta) sekä yksi ryhmä Kiteen yläkoulussa (8 oppilasta). Taulukko 3: Palveluverkkoja koskevia tietoja 13

14 Palveluverkkoa koskevia tietoja Rääkkylä Kitee Kesälahti Puhos Selvitysalue Päivähoito Esiopetus Perusopetus 1-6 luokat Perusopetus 7-9 luokat Esiopetus ja perusopetus yhteensä Lukio (oppilasmäärä) 158 Kirjastot (lkm) Nuorisotilat (lkm) Lisäksi kunnat tarjoavat kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä muita vapaa-ajan palveluita, jotka on kirjattu liitteeseen 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon toteuttamiseksi Pohjois-Karjalan kunnat kuuluvat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään. Rääkkylän terveys- ja sosiaalipalvelut järjestää Attendo. Pohjois-Karjalan kunnat sekä Heinävesi päättivät perustaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (SiunSote), jolle siirtyvät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alkaen. Siun sotessa palvelut tullaan järjestämään kunnissa tarjottavina lähipalveluina sekä yhteisinä palveluina/resursseina. Kuvio 11: Palveluiden järjestäminen Siun Sotessa Siun sote-valmistelussa palvelut on jaettu yhteisiin palveluihin ja resursseihin sekä lähipalveluihin kunnissa. Lähipalvelut ovat palveluita, joita väestö käyttää usein tai ainakin osa väestöstä käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin. Myös harvoin tarvittavat ja keskitetysti tuotetut palvelut voivat olla asiakkaan luokse tai lähelle tuotavia lähipalveluja. Asukkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina ja liikkuvina palveluina. Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluita, jotka jalkautetaan vaikka niiden fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Lähipalveluiden merkitys korostuu lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelukokonaisuuksissa sekä syrjäytymisuhan alla olevien kansalaisten kohdalla. Yhteiset palvelut ja resurssit ovat harvoin tarvittavia palveluita, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Nämä palvelut on perusteltua järjestää keskitetysti joko maakunnallisesti tai seudullisesti. Keskittämisellä voidaan varmistaa harvoin tuotettavien palveluiden osalta hyvä laatu, turvallisuus ja saatavuuden varmistaminen sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. 14

15 Selvitysalue Rääkkylä Kitee Selvitysalue Rääkkylä Kitee 4 Kuntien talous, riskit ja henkilöstöresurssit 4.1 Talouden tunnuslukujen kehitys Rääkkylän kunta täytti vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätösten perusteella asetetut raja-arvot. Rääkkylän kunnan talouden raja-arvot ylittyivät taseen kertyneen alijäämän osalta (vuonna 2013 yli 500 euroa/asukas ja vuonna 2014 yli 1000 euroa/asukas). Lisäksi kunnalla täyttyivät kuudesta muusta raja-arvosta taseen kertynyt alijäämä, tuloveroprosentti ja omavaraisuusaste. Alla olevissa taulukoissa on kuvattu kuntien talouden raja-arvot vuonna 2014 sekä arviot vuodelta 2015, jotka perustuvat kuntien antamiin tietoihin. Kuntien vuoden 2015 talousluvut vahvistetaan vasta tilinpäätösten hyväksymisen yhteydessä. Vuonna 2014 selvitysalue täytti neljä raja-arvoa kuitenkin siten, että taseeseen ei ollut kertynyt alijäämää yli 1000 euroa. Kuntien antamien tietojen mukaan vuonna 2015 selvitysalue ja kunnat täyttivät tuloveroastetta koskevan raja-arvon sekä Rääkkylä omavaraisuusasteen raja-arvon. Ylijäämään on erityisesti vaikuttanut Rääkkylän omistamien sähköosakkeiden myynti kunnan omistamalle yritykselle ja tästä aiheutunut satunnainen tulo 3,5 miljoonaa euroa. Ilman satunnaisia tuloja, Rääkkylällä olisi edelleen yli 1000 euroa kertynyttä alijäämää ja täyttäisi siten kriisikunnan edellytykset. Selvitysalueella olisi edelleen kuitenkin kertynyttä ylijäämää. Taulukko 4: Taloudellisten tunnuslukujen raja-arvojen täyttyminen vuosina 2014 ja 2015 Vuosi 2014 Raja-arvo Vuosikate, /as < * Tuloveroprosentti > 20,25 21,41 21,00 22,50 Lainamäärä, /as > Kertynyt ali-/ylijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 43,8 36,6 45,1 Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 37,0 37,9 36,8 * Kiteen vuosikatteesta eliminoitu harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Arviot 2015 Raja-arvo Vuosikate, /as < Tulovero-% > 20,35 22,00 21,00 22,50 Lainamäärä, /as Kertynyt ali-/ylijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 53,0 49,0 53,0 Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 33,7 38,6 32,6 15

16 Kuvio 12: Vuosikatteen kehitys , euroa/asukas. Harkinnanvaraiset valtionosuudet eliminoitu. Kiteellä vuosikate kattoi myös ilman harkinnanvaraisia valtionosuuksia poistot vuosina suunnitelman mukaiset poistot. Rääkkylällä vuosikate ei ollut riittävä kattamaan poistoja eikä ollut kunnan nettoinvestointien tasolla. Selvitysalueella vuosikate kattoi vuosina suunnitelman mukaiset poistot sekä nettoinvestoinnit. 16

17 Kuvio 13: Lainakannan (euroa/asukas) kehitys vuosina Vuonna 2014 selvitysalueella oli lainaa euroa asukasta kohden. Vuosina Kiteellä ja Rääkkylällä lainakanta on asukasta kohden ollut alle maan keskiarvon. Vuoden 2015 arvioiden mukaan Rääkkylän lainakanta kasvoi 3,54 miljoonaa euroa, jolloin kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 5,048 miljoonaa euroa (2 144 euroa/asukas). Lainakannan nousu johtuu kunnan ottamasta 4 miljoonan euron lainasta, jolla maksettiin ostovelat Attendo Oy:lle. Kiteen kaupungilla on lainaa vuoden 2015 lopussa yhteensä 17,4 miljoonaa euroa (1 602 euroa/asukas). Kokonaisuutena selvitysalueella olisi lainaa vuoden 2015 lopussa siten 22,4 miljoonaa euroa (1 701 euroa/asukas). 17

18 Kuvio 14: Kertynyt alijäämä vuosina , euroa/asukas Vuosien ajan Kiteellä ja Rääkkylällä on ollut taseessaan kertynyttä alijäämää. Kummatkin kunnat ovat vuoden 2015 tietojen mukaan tekemässä ylijäämäisen tilinpäätöksen ja kattamassa kertyneet alijäämät. Rääkkylä oli vuonna 2015 saanut satunnaisia tuottoja 3,5 miljoonaa myymällä omistamansa sähköyhtiön osakkeet perustamalle yhtiölleen. Ilman näitä tasejärjestelystä aiheutuneita satunnaisia tuottoja kunnalla olisi kertynyttä alijäämää 2,87 miljoonaa euroa (1 219 euroa/asukas). Kiteen kaupungilla kertynyttä ylijäämää olisi vuoden 2015 arvioiden mukaan 4,19 miljoonaa euroa (387 euroa/asukas). Kiteellä olisi myös ylijäämää, vaikka siitä vähennettäisiin harkinnanvaraiset valtionosuudet ja muut kuntakohtaiset lisät (114 euroa/asukas). Selvitysalueella olisi yhteensä siten vuonna 2015 kertynyttä ylijäämää 4,8 miljoonaa euroa (364 euroa/asukas). 4.2 Tulojen kehitys Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot asukasta kohden ovat selvitysalueella keskimäärin euroa asukasta kohden vuonna Asukkaiden verotettavien tulojen taso on yli euroa koko maan tasoa alhaisempi. Rääkkylässä verotettavat tulot ovat 16. alhaisimmat maan kunnista. Samaan aikaan kummankin kunnan verotusaste on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kiteellä kunnallisveroprosentti oli vuonna 2015 maan korkein ja kaupunki on laskenut vuodelle 2016 tuloveroprosentin 22 prosenttiin. Rääkkylän kunta on nostanut veroprosenttiaan 21,5 prosenttiin. 18

19 Taulukko 5: Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot euroa/asukas. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot /asukas Kitee-Rääkkylä Kitee Rääkkylä Joensuu Liperi Tohmajärvi Koko maa Taulukko 6: Kuntien veroasteet Kuntien veroasteet Rääkkylä Kitee Selvitysalue Rääkkylä Kitee Selvitysalue Kunnallisvero 21,50 22,00 21,90 21,00 22,50 22,30 Yleinen kiinteistövero 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 0,60 0,59 0,50 0,60 0,59 Muun asunnon kiinteistövero 1,05 1,10 1,09 1,05 1,10 1,09 Kuntien verotulot ovat maan keskitasoa alhaisemmat verratessa koko maan tasoon. Kiteellä verotulojen määrä on kasvanut viime vuosina. Rääkkylän verotulot ovat pysyneet 2010-luvun alle 2500 euron tasolla asukasta kohden. Taulukko 7: Kuntien verotulot 2014 Kuntien verotulot Euroa/asukas Rääkkylä Kitee Selvitysalue Rääkkylä Kitee Selvitysalue Manner Suomi Kunnallisvero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Muut verotulot Verotulot yhteensä Verotulot kattaa nettokustannuksista 39 % 58 % 54 % 19

20 4.3 Kustannusten ja toimintakatteen kehitys Vuosina selvitysalueen toimintakate on parantunut 2,4 prosenttia; toimintakulut ovat vähentyneet 2 prosenttia. Rääkkylän toimintakate on heikentynyt 3,6 prosenttia ja Kiteen parantunut 2,4 prosenttia. Taulukko 8: Toimintatulojen ja -menojen sekä toimintakatteen kehitys vuosina Rääkkylä Kitee Selvitysalue Muutos 2015 Muutos Muutos Toimintatuotot ,7 % ,4 % -3,1 % Toimintakulut ,9 % ,6 % 2,5 % Toimintakate ,6 % ,0 % 3,6 % Muutos 2015 Muutos Muutos Toimintatuotot ,9 % ,9 % 1,0 % Toimintakulut ,7 % ,3 % -3,1 % Toimintakate ,5 % ,2 % -3,7 % Muutos 2015 Muutos Muutos Toimintatuotot ,9 % ,8 % 0,1 % Toimintakulut ,0 % ,04 % -2,0 % Toimintakate ,6 % ,2 % -2,4 % Nettokustannusten kasvu on ollut selvitysalueella voimakkaampaa kuin maassa keskimäärin vuosina Tähän ovat vaikuttaneet etenkin sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten voimakas kasvu. Rääkkylällä vanhusten palvelut ovat kasvaneet, kun taas koko maan kehityksestä poiketen perusopetuksen ja päivähoidon kustannukset ovat laskeneet. Rääkkylän yhdyskuntapalvelut ovat kasvaneet aikajaksolla huomattavasti. Kiteellä nettokustannusten lasku on ollut huomattavaa vanhuspalveluissa. Sen sijaan perusopetuksessa ja omassa lukiokoulutuksessa nettokustannukset ovat ylittäneet selvästi maan keskiarvon. Taulukko 9: Nettokustannusten muutos , prosenttia /vuosi. Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilastot Nettokustannusten muutos , %/vuosi Selvitysalue Kitee Rääkkylä Koko maa KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia 2,30 2,50 1,30 0,90 Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 3,20 3,70 1,40 1,90 Erikoissairaanhoito 3,90 4,20 2,90 2,20 Vanhuspalvelut yhteensä (per yli 75-vuotias) -7,40-9,30 1,90-3,00 Päivähoito ja esiopetus (per 0-6 vuotias) 0,00 0,70-2,80 0,60 Oma perusopetus (per oppilas) 2,50 3,30-1,10 0,60 Oma lukiokoulutus (per oppilas) 2,80 2,80 0,00 1,30 Kulttuuritoiminta yhteensä -1,70-1,60-1,90-0,50 Yhdyskuntapalvelut yhteensä 0,20-1,60 11,80 0,10 Saman väestörakenteen ja koon kuntiin verrattuna alueella on säästöpotentiaalia etenkin sosiaali- ja terveystoimessa. Kiteellä ja siten selvitysalueella säästöpotentiaalia löytyy myös opetustoimesta (perusopetus, lukio). Rääkkylän kunnalla säästöpotentiaalia löytyy jossain määrin yhdyskuntapalveluista. 20

21 4.4 Investoinnit Taulukko 10: Kuntien nettoinvestoinnit vuosina (pl. pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot) Nettoinvestoinnit (pl. pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot) 1000 euroa euroa/asukas Keskiarvo Keskiarvo Rääkkylä Kitee Selvitysalue Nettoinvestointien taso on Rääkkylässä ollut alhainen. Investointeja ei ole juurikaan tehty vuosina Korjausvelka tulee jossain vaiheessa katettavaksi peruskorjaamalla tai jopa omaisuudesta luopumalla. Suurimpia investointeja vuonna 2014 olivat terveyskeskuksen korjaukset, Rasivaaran alueen viemäröinti sekä laajakaistan rakentaminen. Investoinnit toteutuivat euroa budjetoitua alhaisempina ja joitakin investointeja on lykätty suunnittelukaudella. Talousarviovuodelle investointeja on suunniteltu euroa (netto) painottuen kiinteistöjen kaavateiden ja vesihuollon korjausinvestointeihin. Kiteen kaupunki on viime vuosina investoinut mm. korjaamalla Kesälahden vanha kunnantalo palveluasumisen käyttöön (2015) sekä peruskorjannut vanhan palveluasumisyksikön terveysasemaksi (2016), peruskorjannut sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen sekä remontoinut Arppen koulun. Suunnittelukaudella merkittävimpiä investointeja on paloaseman rakentaminen, alustava kustannusarvio 2,5 miljoonaa euroa. Kiteen uusinvestointien osalta tarkasteltavaksi tulee käyttö- ja ylläpitomenojen kasvu samoin kuin tiloissa annettavien palvelujen kustannusten lisäys, jos kunnan palvelutarjonta laajenee. Talousarvio- ja suunnittelukauden investoinnit painottuvat Kiteellä vuoteen Taulukko 11: Kuntien nettoinvestoinnit asukasta kohden sekä talousarvio- ja suunnittelukaudella Talouden tasapainottaminen Nettoinvestoinnit euroa/asukas (pl. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot) Rääkkylä Kitee Selvitysalue Selvitysalueella alueen kumulatiivinen vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot ovat kehittyneet vuosina alla olevan kuvion mukaisesti. Kuvioissa on eliminoitu Rääkkylän osakekaupan järjestely. Talouden tasapainotilassa vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot lähestyvät toisiaan pitkällä tähtäimellä. Kumulatiivisen tarkastelun avulla havaitaan pitkän aikavälin kehitys vuotuista tarkastelua havainnollisemmin. 21

22 Kuvio 15: Selvitysalueen talouden kumulatiivinen kehitys vuosina Poistot ja investoinnit kehittyisivät melko samansuuntaisina aina vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen investointitaso kiihtyi. Vuosikate jää vuonna 2015 alle poistojen ja investointien. Selvitysalueen kattava kunta olisi tehnyt jatkuvasti alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Vuonna 2015 vuosikate kattoi poistot. Kuvio 16: Rääkkylän (vasen) ja Kiteen (oikea) talouden kumulatiivinen tarkastelu vuosina Rääkkylässä poistojen ja investointien suuri erotus (vuonna 2015 kumulatiivisesti noin 5 miljoonaa euroa) johtaa tilanteeseen, jossa kunnan kiinteän omaisuuden korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Taseen lainakanta näyttää kohtuulliselta, koska velat ovat taseen ulkopuolella. Korjausvelka tulee jossain vaiheessa katettavaksi peruskorjaamalla tai jopa omaisuudesta luopumalla. Huonokuntoinen rakennuskanta ja infrastruktuuri aiheuttavat taloudellisten riskien lisäksi toiminnallisia ja terveydellisiä riskejä. Kunnan tasapainottamissuunnitelma sisältää lähinnä omaisuuden myyntitoimia ja muita kertaluontoisia eriä. Tasapainottamissuunnitelma ei sisällä varsinaisia rakenteellisia ja pitkävaikutteisia kunnan toimintakatteeseen vaikuttavia toimenpiteitä. Kunta on omistanut Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n osakkeita, joiden tasearvo kunnan taseessa oli euroa tilinpäätöksessä Vuonna 2015 kunnanvaltuusto päätti perustaa omaisuudenhoitoyhtiön, jolle ko. 22

23 osakkeet myytäisiin. Kauppahinta katettiin kunnan yhtiölle antamalla lainalla. Osakkeiden arvoksi arvioitiin 2,2 miljoonaa euroa. Osakkeet kuitenkin myytiin 3,5 miljoonan euron kauppahinnalla, joten aiemmin määritelty osakkeiden käypä arvo ylittyi noin 60 prosentilla. Omaisuus on tuottanut luovutusvoittoa, kattanut taseen alijäämiä ja vahvistanut kunnan tasetta 3,5 miljoonalla eurolla. Yliarvostettujen osakkeiden riski ainakin myyntitilanteessa on todennäköisyydellä suuri luovutustappio. Tämä heikentäisi merkittävästi kunnan tasetta ja sen yli-/alijäämiä. Vaikka tämä järjestely vahvisti kunnan sisällä tasetta, niin tämä ei lisännyt kuntakonsernin reaalituloja. Kiteen talouden tasapainottamisohjelman positiiviset tulokset näkyvät edellä olevassa kuviossa. Vuosikate ja investoinnit kumulatiivisina lähestyvät toisiaan. Poistojen taso jää nettoinvestointeja matalammaksi. Tasapainottamistarve tämän tarkastelun perusteella olisi vielä noin 10 miljoonaa euroa, jolloin tulorahoitus eli vuosikate kattaisi investoinnit. Jos verrataan vuosikatetta poistoihin, talous on tasapainossa vuonna Tasapainottamistyö vaatii edelleen vahvaa muutosjohtamista ja henkilöstön sitouttamista uudelleenjärjestelyihin, säästöihin ja tehostamiseen sekä erityisesti rakenteellisten muutosten toteuttamista. Perusopetuksen säästöpotentiaali voi antaa viitteitä siitä, että kunnalla on sopeuttamismahdollisuuksia opetustoimessa. Vuonna 2015 Kitee kattoi kertyneet alijäämät taseessa sekä on vuodesta 2016 laskenut veroprosenttia ja samaan aikaan pienentänyt lainakantaa edelleen. Kaupungin toimintakate on laskenut ja vuosikate on kattanut suunnitelman mukaiset poistot. Kaupunki on toteuttanut laatimaansa talouden tasapainottamissuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa vuosille , mihin sisältyy yhteensä 7,3 miljoonan euron edestä talouden tasapainottamistoimenpiteitä toimintakatteeseen. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toiminnasta saavutettavat säästöt Rääkkylän nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen taso ja kustannukset ovat olleet korkealla tasolla suhteessa todelliseen käyttöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten taso laskee jo vuonna 2016, kun voimassa olevan palvelusopimuksen hintaan tehdään euron vähennys. SiunSoteen siirtyessä kunta arvioi, että kustannukset alenisivat noin miljoona euroa. Vuonna 2014 sote-palvelujen (ml. Attendon palvelut, palvelut kunnassa sekä tulot) kustannukset olivat 9,3 miljoonaa euroa. Kustannuksiin sisältyy kuitenkin eriä, jotka korjatessa kustannustason on arvioitu olevan 10,2 miljoonaa euroa (lähde: SiunSoten laskentavastaava). Arviointiryhmä arvioi omassa raportissaan, että esitetyt säästöt ovat epätodennäköisiä, kun huomioidaan kunnan ikärakenne ja palvelutarpeet: Toimintakulut putoavat sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä SiunSotelle noin euroa, mutta samalla toimintatuotot alenevat vastaavalla summalla. Selvityshetkellä ei ole varmuutta kustannusten (kuntayhtymän maksujen) tasosta vuoden 2017 osalta, mutta edellä mainittu 10 prosentin lasku kustannustasoon on edelleen epätodennäköinen. Vuoden 2018 loppuun saakka kuntien maksuosuudet perustuvat rahoitusmalliin, jossa käytön mukainen osa on 95 prosenttia ja asukasluvun mukainen osa on 5 prosenttia. Käytön mukainen osa perustuu talousarviovuoden ja kahden (2) edellisen vuoden tilinpäätöksiin, joita painotetaan seuraavasti; talousarviovuosi 50, edellinen 30 ja sitä edellinen 20 prosenttia. Vuoden 2019 alusta lukien kuntien maksuosuudet määräytyisivät kokonaan palvelujen käytön perusteella. SiunSoten valmistelussa on sitouduttu siihen, että kustannusten kasvu saisi olla vuositasolla enintään 1,2 prosenttia. 23

24 4.6 Takausvastuut Ennen voimaan tullutta kuntalakia kuntia ei kielletty antamasta takauksia myös konsernin ulkopuolisille yksityiseen yritystoimintaan. Erityisesti todettiin, että kunnan toimialaan takaus voi kuulua lähinnä silloin kun kyseessä on työllisyyden turvaaminen. Lain valmistelussa esitettiin säännöstä, jonka mukaan takausten antaminen olisi kielletty. Riskien hallitsemiseksi todettiin, että takauspäätösten on perustuttava tarkkaan harkintaan ja ajan tasalla oleviin tietoihin. Kunnan edut on turvattava edellyttämällä riskit kattavien vastavakuuksien antamista kunnalle. Selvitysalueella oli vuoden 2015 lopussa annettuja takauksia yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Suhteessa asukaslukuun takausten määrä on alhaisempi kuin maassa keskimäärin vuoden 2014 lopussa. Liitteessä 3 on esitetty takausvastuut sekä velalliset. Kunnat ovat antaneet takauksia sekä omille tytäryhteisöilleen että konsernin ulkopuolisille yhteisöille. Takaukset ovat omavelkaisia, joka tarkoittaa, että takaaja vastaa päävelasta niin kuin niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa oleva velallinen. Velkojalla on oikeus vaatia omavelkaisen takauksen perusteella takaajalta suoritusta, kun päävelka on erääntynyt. Rääkkylän ja Kiteen antamista takauksista erityisen riskipitoisia ovat konsernin ulkopuoliset takaukset sekä kahden vuokrataloyhtiön lainojen takaukset. Suhteessa asukasmäärään Rääkkylän konsernin ulkopuoliset takaukset ovat huomattavat ja samoin yhdistymistilanteessa uuden kunnan takaukset olisivat yli maan keskiarvon. Jos alla esitetyt takaukset realisoituvat selvitysalueen maksettavaksi kokonaisuudessaan, lainakanta kasvaisi lähes 9,4 miljoonalla eurolla ja lainanhoitokulut olisivat (esimerkiksi 20 vuoden takaisinmaksuajalla, kokonaiskorko 1 % p.a) euroa vuodessa. Kuvio 17: Takausvastuut euroa/asukas Maakuntien perustamisen myötä Rääkkylän lainoihin ja takauksiin liittyvät riskit kasvavat suhteessa kunnan budjettiin; vastuut pysyvät samansuuruisina, mutta kuntien verotulojen määrä puolittuu ja valtionosuuksien määrä laskee keskimäärin kolmasosaan nykyisestä. 24

25 Kuntayhtymät (edustus valtuustossa) Kitee Rääkkylä 5 Kuntien organisaatiorakenteet ja yhteistoiminta Alla olevassa taulukossa on kuvattu Rääkkylän ja Kiteen luottamushenkilöorganisaatiot sekä yhtymävaltuustojen edustus. Lakisääteisten lautakuntien (tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta) lisäksi kummallakin kunnalla on neljä lautakuntaa. Kiteellä on tekninen lautakunta ja yhdistetty sivistys- ja vapaa-aikalautakunta. Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimii yksilöjaosto. Lisäksi Kiteen kaupunginhallituksella on edustaja lautakunnissa (pl. tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta). Kesälahden ja Kiteen kuntaliitossopimuksessa on sovittu, että Kiteellä toimii aluejohtokunta. Aluejohtokunnan tehtävänä on muun muassa edistää kesälahtelaisten hyvinvointia, johtaa alueen kehittämistä sekä vastata järjestöavustuksista ja tapahtumien järjestämisestä. Aluejohtokunta voi tarvittaessa tehdä esityksiä myös julkisten palveluiden saatavuuden, toimivuuden ja laadun kehittämiseksi. Kiteen kaupunki ja Rääkkylän kunta päivittävät uuden organisaation vuoden 2016 sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä uudelle kuntayhtymälle. Rääkkylän kunnanhallituksen alaisena toimii kehittämisryhmä. Ryhmään kuuluu kaksi yrittäjien, kaksi maataloustuottajien ja kaksi kunnan edustajaa. Taulukko 12: Kuntien luottamushenkilörakenteet Valtuusto Hallitus Lautakunnat lkm 21 7 Sivistyslautakunta 7 Vapaa-aikalautakunta 5 Ympäristölautakunta 7 Perusturvalautakunta 7 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Yhteensä (lautakunnat) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 9 Tekninen lautakunta 9 Ympäristölautakunta 9 Perusturvalautakunta 9 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 7 Yhteensä (lautakunnat) 48 Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymä: Yhtymävaltuusto (Rääkkylä 1; Kitee 4) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen Ky (Rääkkylä 1; Kitee 4) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (Rääkkylä 1; Kitee 4) Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (Kitee 2) Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä (Kitee 1) **Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Rääkkylä 1; Kitee 4) Rääkkylällä ja Kiteellä on paljon yhteistoimintaa Keski-Karjalan ja jossain määrin myös maakunnan tasolla. Kunnat omistavat yhdessä Tohmajärven kanssa kehitysyhtiön (KETI) sekä ovat mukana maaseudun kehittämisyhdistyksessä (Jetina). Lisäksi seutukunnan kunnat järjestävät yhdessä maaseutu- ja lomituspalvelut. Seutukunnan kunnilla on myös laajalti kehittämisyhteistyötä sivistystoimessa. Maakuntatasolla kunnilla on yhteistyötä mm. tietohallinnon osalta. Merkittävin yhteistoiminnassa oleva muutos on kuntayhtymän perustaminen ja käynnistyminen vuoden 2017 alusta. Yhteistoimintaa on tarkemmin kuvattu liitteessä 1. Konsernirakenteet Kunnat omistavat yhteensä seitsemän tytäryhtiötä, joista neljä on kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiöitä. Kitee omistaa lämpöyhtiön ja lisäksi seutukunnan kuntien omistama Keti Oy kuuluu Kiteen tytärkonserniin. Rääkkylä ja Kitee ovat omistajina samoissa kuntayhtymissä pois lukien Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Itä-Savon Päihdehuollon kuntayhtymä. Talouden tasapainottamissuunnitelmassa Rääkkylä on merkinnyt toimenpiteiksi jätevesi- ja vesilaitosten ja kiinteistönhoidon yhtiöittämisen. Näiden osalta ei ole vielä tehty päätöksiä. 25

26 Kitee Rääkkylä Taulukko 13: Kuntien konserniomistukset Tytäryhtiöt Osakkuusyhteisöt Kuntayhtymät Koy Rääkkylän Vuokratalo 100 Koy Rääkkylän Liike-Virastotalo 35,39 Pohjois-Karjalan koulutusky 1,7 Koy Rääkkylän Yrittäjätalo 67,58 AsOy Rääkkylän Kinnulanrinne 22,8 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1,49 Rääkkylän Sijoitus Oy 100 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö 13,9 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Ky 2,2 K-K:n paikallislehti Oy 0,5 Kiteen Kotitalot Oy 100 KOy Juhanan tupa 26 Itä-Suomen Päihdehuollon Ky 1,49 Kiteen Lämpö Oy 90 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 4 Pohjois-Karjalan koulutusky 4,00 Koy Kesälahden Vuokratalot 100 P-K:n Energiaholding Oy 8,31 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 7,64 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö 60 PTTK Oy 4,62 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Ky 7,04 0,5 K-K:n paikallislehti Oy 1,0 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 3,52 Rääkkylän kunnan toiminnot on jaettu päävastuualueisiin, joita ovat hallinto ja talous, sivistystoimi, tekninen toimi sekä sosiaali- ja terveystoimi. Päävastuualueiden johtajina toimivat osastopäälliköt: kunnanjohtaja (hallintoja talous, sosiaali- ja terveyspalvelut), rehtori/sivistystoimenjohtaja (sivistystoimi), kunnaninsinööri (tekninen toimi) ja johtava sosiaalityöntekijä (perusturva). Kansanterveystyöstä vastaava lääkäri vastaa virkalääkärin tehtävistä. Osastopäälliköiden varahenkilönä toimii kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan sijaisena toimii rehtori/sivistystoimenjohtaja. Kuvio 18: Rääkkylän organisaatio Kiteen kaupungin toiminta jakautuu seuraaviin palvelukeskuksiin, joita johtavat toimialajohtajat/talous- ja hallintojohtaja: Hallintokeskus, tekninen keskus, perusturvakeskus ja vapaa-aikakeskus. Kuvio 19: Kiteen organisaatio 26

27 5.1 Henkilöstö Vuoden 2015 lopussa Kiteen ja Rääkkylän kuntaorganisaatioissa oli yhteensä 857 työntekijää. Rääkkylän osalta tämä sisältää sosiaali- ja terveystoimen osalta neljä sosiaalityöntekijää sekä terveydenhuollon työntekijän (lääkäri) eli ei ostopalvelua Attendolta. Alla olevassa taulukossa henkilöstömäärät on esitetty toimialoittain vuosina Vertailtavuuden vuoksi henkilöstömääriä on tarkasteltu ilman sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömääriä sekä siten, että mukana on Attendon työntekijämäärät (Attendon suoraan palkkaamat ja kunnasta ns. työlomalla olevat). Ilman sosiaali- ja terveystoimea kunnissa olisi yhteensä 446 työntekijää vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2013 osalta Rääkkylän teknisen toimen henkilöstömäärä sisältää yhden työntekijän maaseudun kehittämistoimesta. Vuosien henkilöstömäärän kasvu Rääkkylän hallinnossa selittyy työllistettyjen määrän lisäyksellä, vakinaisten määrä on pysynyt samalla tasolla. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärä on vähentynyt. Rääkkylä Kitee Selvitysalue Muutos Muutos Muutos Hallinto Ruokahuolto Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi (Attendo) 55,5 54,5 54-1,5 0 55,5 54,5 54-1,5 Sivistystoimi Yhteensä (pl. Sote 2017) Yhteensä 145,5 151, ,5 847, ,5 Vuodesta 2017 alkaen henkilöstöllä on kuntaliitostilanteissa tavanomainen irtisanomissuoja eli tarvittaessa voidaan soveltaa taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita. Kiteen ja Kesälahden yhdistymissopimuksessa on sovittu henkilöstön irtisanomissuojasta, joka on voimassa vuoden 2017 loppuun. Tämä palvelusuhdeturva ulottuisi myös Rääkkylän henkilöstöön kuntaliitostilanteessa saakka. Irtisanomiset kunnissa tuotannollisista ja taloudellisista syistä ovat kuitenkin harvinaisia kaikissa kunnissa. Kuntarakennelain irtisanomissuojasta huolimatta Kiteellä henkilöstömäärä on vähentynyt kaikilla muilla, paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti Kiteellä hyödynnettiin luonnollinen poistuma, eläköityminen ja muu liikkuminen. Palveluja organisoitiin uudelleen ja tehtäviä on pystytty hoitamaan sisäisin siirroin paitsi omalla toimialalla myös eri toimialojen kesken. Kiteen eläke-ennusteen mukaan kaupungin vakituisesta henkilöstöstä on eläköitymässä joka neljäs työntekijä vuoden 2018 loppuun. Myös Rääkkylä on arvioinut, että työtehtävien uudelleen organisointi ja uusien työmenetelmien käyttöönottaminen tulee ajankohtaiseksi eläköitymisen seurauksena. 27

28 6 Yhteenveto alueen nykytilasta Selvitystyön perusteella voidaan havaita Rääkkylän seuraavia vahvuuksia ja heikkouksia: Rääkkylän vahvuudet/mahdollisuudet Rääkkylän heikkoudet/riskit Hyvä työpaikkaomavaraisuus sekä suuri maaseutu- ja muu yrittäjäsektorin osuus. Järvialueen tehokkaampi hyödyntäminen matkailussa ja loma-asukkaiden voimavarat. Tietoliikenneinfrastruktuurin ja -yhteyksien hyvä taso. Uuden teknologian ja laajakaistan hyödyntäminen julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Tehokkaalla tasolla järjestetyt sivistyspalvelut ja niiden edelleen kehittäminen Palvelutarpeiden lasku mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen (varhaiskasvatusja opetustoimi). Sote palvelujen siirtymisen maakunnan kuntayhtymään voi vaikuttaa positiivisesti kustannustasoon. Työpaikkojen ja työikäisen väestön väheneminen. Väestön väheneminen ja negatiivinen nettomuutto. Väestörakenteen ennustettu muutos sekä korkea sairastavuus. Verotettavien tulojen alhaisuus sekä näiden vaikutus palvelujen rahoittamiskykyyn. Lasten ja nuorten palveluissa väestömäärän aleneminen sekä vähäinen liikkumavara toiminnan sopeuttamiseksi laskeviin palvelutarpeisiin. Toimintakatteen heikkeneminen ja lainakannan kasvu sekä korjausvelka. Tasapainottamistoimenpiteet pääasiassa kertaluonteisia sisäisiä tasejärjestelyjä. Kuntakonsernin ulkopuolisten takausvastuiden erityisen suuri määrä suhteessa kunnan asukasmäärään ja talouden kantokykyyn. Odotettu kustannustason aleneminen maakunnan sote palveluissa ei toteudu. Rääkkylän talouden perusongelmana on asukkaiden verotettavien tulojen alhaisuus ja kunnan verotulotason alhaisuus, työikäisen väestön väheneminen ja väestön terveydentila (sairastavuusindikaattorit). Valtionosuuksien suhteellinen osuus lisää riippuvuutta valtiosta ja valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteistä. Palveluiden järjestämisen kannalta haasteena on erityisesti toimintaympäristön ja palveluiden rahoittamisen lisäksi kasvaviin vanhusten palvelutarpeisiin vastaaminen. Samaan aikaan lasten ja nuorten jo nyt pienet ikäluokat pienenee entisestään, mutta palvelutarpeen vähenemisen edellyttämät ratkaisut ja niiden mukaiset kustannussäästöt toteutuvat hitaammin. Rääkkylässä opetustoimi on tehokkaasti toteutettu ja hyödynnetty yhtenäiskoulussa yhteistä aineenopetusta. Rääkkylän kunnassa hahmotellut koulujen opetuksessa hyödynnettävät sähköiset toimintatavat ja etäyhteydet tuovat kustannussäästöjä, mutta niiden merkitys on enemmänkin opetuksen laadussa ja oppimisympäristön toimivuudessa eikä niinkään henkilöstökustannusten tai muiden tukipalveluiden vähenemisessä. Lasten ja nuorten palvelutarpeiden lasku on huomattava ja tämä edellyttäisi toimitilojen käytön ja toimintojen tehostamista. Kokonaisuudessaan koulun ja päivähoidon merkitys on olennainen lapsiperheiden pysymisessä kunnassa ja niiden saamiseksi kuntaan. Kokonaisuudessaan Rääkkylän kunnan talouden parantuminen edellyttäisi voimakasta tulojen, erityisesti verotulojen, lisäystä, jotta asukkaiden lainsäädännön edellyttämät palvelut voitaisiin tulevaisuudessa turvata. Arviointiryhmän esiin nostamat talouden haasteet pätevät edelleen. Rääkkylän kunnalla on vuodelta 2015 ylijäämäinen tulos ja taseeseen kertyy ylijäämää. Ylijäämäistä tulosta selittää kuitenkin tasejärjestely ja ilman satunnaista tuloa kunnan kertynyt alijäämä olisi kasvanut. Reaalirahassa toimintakate on jatkanut heikentymistä vuosina Rääkkylän suunnittelemat talouden tasapainottamisen toimenpiteet perustuvat merkittävin osin oletuksiin sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnalliseen järjestämiseen sekä tehtyihin sisäisiin tasejärjestelyihin. Sosiaali- ja 28

29 terveyspalvelut siirtyvät Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle vuoden 2017 alusta. Näiden palvelujen siirtämisen vaikutuksia kunnan talouteen ei tässä vaiheessa tarkkaan tiedetä. Kuntayhtymän talousvalmistelijoiden arvioiden mukaan kustannustason 10 prosentin lasku on epätodennäköinen ja vaikutus voinee olla neutraali nykyiseen kustannustasoon verrattuna. Suomen hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen reformi 2019 alkaen vaikuttaa kuntien palveluihin ja tuloihin, mutta hyvin todennäköisesti vaikutukset Rääkkylän kunnan talouteen eivät ole ratkaisevasti positiivisia. Kunnan vastuulle jäävien palvelujen kustannukset ovat muihin kuntiin verrattuna suhteellisen kohtuulliset, mutta mahdollisuuden lisäsäästöihin ovat todennäköisesti vähäiset. Kiinteistöjen ja infrastruktuurin ylläpidon investointitarpeet kasvavat tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon kunnan vähäiset investoinnit viime vuosina. Lisäksi kunnan alueen elinvoiman ja elinkeinojen turvaaminen edellyttää panostusta kehittämiseen, edellytysten luomiseen ja infrastruktuuriin, mikä vaatii resursseja ja rahoittamista. Kiteen kaupungin taloudellinen tilanne on parantunut viime vuosina huolimatta kuntaliitoksesta Kesälahden kunnan kanssa. Kiteen kaupunki on pystynyt parantamaan toimintakatettaan ja kattamaan kertyneet alijäämät vuosina Ilman harkinnanvaraisia valtionosuuksiakin vuoden 2014 tulos oli edelleen hyvä. Kaupunki on laskenut vuonna 2016 veroprosenttiaan, mutta verotusaste on edelleen korkea. Kaupungilla vaikuttaa edelleen olevan säästöpotentiaalia, jota voidaan hyödyntää jossain määrin mikäli palvelutarpeet laskevat ennustetusti. Talouden kantokykyä tulee kuitenkin edelleen vahvistaa ja jatkaa talouden tasapainottamista. Kaupungilla on takausriskejä, joiden realisoituminen on hyvinkin mahdollista, mutta riskit ovat pääosin kaupunkikonsernin sisäisiä. Talouden myönteinen kehitys vaikuttaa koko selvitysalueen talouden tunnuslukuihin myönteisesti. Myös Kiteellä toimintaympäristön muutokseen liittyvät haasteet pätevät; työpaikat ovat vähentyneet, väestö vähenee ja etenkin työikäisen väestön väheneminen ovat haastavat. Selvitysaluetta kokonaisuudessa tarkastellessa useat talouden tunnusluvut ovat riittävän hyvällä tasolla. Vuoden 2015 osalta selvitysalue täyttäisi väestömäärää painottamalla korkean veroasteen kriteerit. Ilman satunnaisiakin tuloja alueelle olisi kertynyt ylijäämää. Toimintaympäristön tunnusluvuilla katsottuna alueen haasteena on negatiivinen väestökehitys sekä työpaikkojen ja työllisten määrän väheneminen. Verotettavat tulot asukasta kohden ovat korkeat. Suurempi kuntakoko vahvistaisi riskienhallintaa sekä takauspäätösten valmistelussa että realisoituneiden takausten jälleenrahoittamiseen liittyen. Kun selvitysaluetta katsotaan kokonaisuutena, kuntarajoista riippumatta, voidaan havaita seuraavat vahvuudet ja haasteet: Selvitysalueen vahvuudet/mahdollisuudet Selvitysalueen haasteet/riskit Korkea työpaikkaomavaraisuus ja monipuolinen elinkeinorakenne. Keski-Karjalan kuntien yhteiset panostukset elinkeinoihin (ml. Keti). Alueen sisäiset suhteellisen lyhyet etäisyydet. Työssäkäyntiä ja asiointia on kuntien välillä. Järvialueen matkailu ja loma-asukkaiden suuri osuus. Työpaikkojen ja työikäisen väestön väheneminen sekä verotettavien tulojen alhaisuus. Väestön väheneminen ja negatiivinen nettomuutto Palvelujen ja niiden resurssien sopeuttaminen riittävästi suhteessa laskeviin palvelutarpeisiin. Tietoliikenneyhteyksien hyvä taso sekä uuden teknologian hyödyntäminen julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Selvitysalueen lainakannan kasvu sekä korkea verotusaste koko maan tasoon verrattuna, vaikka laskenut vuonna 2016 Kertynyt alijäämä on voitu kattaa. Toimintakate parantunut, lainakanta pienentynyt ja vuosikate riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin. Palvelutarpeiden lasku mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen Vuosikate ei kata nettoinvestointeja ja alueella on korjausvelkaa. Kuntakonsernin ulkopuolisten takausvastuiden suuri määrä suhteessa kuntien asukaslukuun ja talouden kantokykyyn. 29

30 7 Arvio yhdistymisen edellytyksistä ja vaikutuksista Selvityksen tarkoituksena on ollut arvioida onko Rääkkylän kunnalla mahdollisuudet turvata tulevaisuudessa asukkaille lainsäädännön edellyttämät palvelut. Tässä luvussa on esitetty kuntajakoselvittäjien arvio Rääkkylän kunnan edellytyksistä turvata lakisääteiset palvelut, arvio yhdistymisen edellytysten täyttymisestä sekä arviot yhdistymisen vaikutuksista. 7.1 Arvio Rääkkylän kunnan edellytyksistä turvata lakisääteiset palvelut Rääkkylän kunnan toimintaympäristön haasteena on erityisesti väestön ikääntyminen sekä korkea sairastavuus, työikäisten osuuden supistuminen sekä työpaikkojen määrän väheneminen ja korkea työttömyys. Nämä tekijät kuntalaisten alhaisen verotettavien tulojen ja kunnan verotulotason kanssa edellyttävät jatkuvaa kustannustason alentamista kunnan toiminnoissa. Palvelujen turvaamisen edellytyksenä on kunnan rahoituksen riittävyys ja talouden vakavaraisuus. Rääkkylän kunnan talouden vakavaraisuutta uhkaavat suuret takausvastuut, erityisesti konsernin ulkopuolelle. Kunnan talouden tilan tunnuslukuja on korjattu konsernin sisäisillä ratkaisuilla, joille ei ole reaalirahassa vaikutusta kunnan talouden vakauteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen maakunnalliselle kuntayhtymälle 2017 alusta ei nykyisten tietojen mukaan vähennä merkittävästi kunnan kustannuksia. Rääkkylän kunnan talouden kantokyvyn säilyminen edellyttäisi radikaalia muutosta kunnan tulotasoon tai voimakasta puuttumista menotasoon. Verrattuna muihin vastaaviin kuntiin kunnan palvelut ovat kustannustehokkaita, joten palvelutarpeiden muutoksesta syntyvää säästöpotentiaalia on todennäköisesti vaikea hyödyntää palvelujen saatavuutta vaarantamatta. Lisäksi kunnan omaisuuden ylläpito- ja korjausinvestointien taso on ollut alhainen, joten todennäköisesti tulevaisuudessa investointipaineet kasvat merkittävästi. Tämä vaatii lisääntyvää rahoitusta, mikä todennäköisesti tapahtuu lainamäärää kasvattamalla. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja aluehallintouudistus vaikuttaa voimakkaasti menojen lisäksi kunnan tuloihin. Maakuntahallinnon myötä Rääkkylän lainoihin ja takauksiin liittyvät riskit kasvavat kaksinkertaisiksi, kun kunnan erilaiset vastuut pysyvät samansuuruisina, mutta verotulot jäävät alle puoleen nykyisestä ja valtionosuudet noin yhteen kolmasosaan. Rääkkylän toimintaympäristö ja väestötekijät sekä ennakoitu kehitys huomioon ottaen, ei kunnan taloudellinen kantokyky ole tulevaisuudessa riittävä asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseen etenkin, kun huomioidaan useat taloudelliset riskitekijät. Kuntajakoselvittäjät katsovat, että Rääkkylän kunnan yhdistyminen Kiteen kaupunkiin varmistaa asukkaiden lakisääteiset ja muut palvelut sekä mahdollistaa elinvoiman edellytykset ja elinkeinojen kehittämisen alueella. 7.2 Kuntarakennelain mukaisten yhdistymisen edellytysten täyttyminen Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntarakennelain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Selvityksen aikana on arvioitu monipuolisesti kuntien yhdistymisen tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kuntarakennelain tavoitteiden ja edellytysten mukaisuutta. Johtopäätöksenä on, että Rääkkylän ja Kiteen kuntien yhdistyminen toteuttaa kuntarakennelain tarkoittamaa kuntajaon kehittämisen tavoitteita. Yhdistyneessä kunnassa kuntajaon muuttaminen parantaa toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Samalla muutos turvaa alueen asukkaiden palvelut ja elinolosuhteet ja elinkeinojen toimintamahdollisuudet. 30

31 7.3 Kuntarakennemuutoksen vaikutukset selvitysalueelle ja yhdistyneeseen kuntaan Yhdistetyn kunnan reunaehtoja on määritelty yhdistymissopimuksessa. Yhdistymissopimus on muotoiltu siten, että se ei tarpeettomasti rajoittaisi yhdistymishallituksen ja tulevan kunnan ratkaisuvaltaa hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Alla olevaan taulukkoon on nostettu yhdistetyn kunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja riskejä. Yhdistetyn kunnan vahvuudet/mahdollisuudet Yhdistetyn kunnan heikkoudet/riskit Lakisääteisten palvelujen turvaaminen alueen asukkaille Yhteisten panostusten käyttö alueen elinvoiman lisäämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Talouden vakauden ja riskien kantokyvyn parantuminen Hallinnon ja tukipalvelujen tehostaminen ja resurssien siirtäminen palveluihin Talouden sopeuttamisen päätöksissä ja toimeenpanossa epäonnistuminen Elinvoiman kehittämisessä epäonnistuminen erityisesti Rääkkylä alueella ja alueen taantuminen. Yhteisen näkemyksen puuttuminen alueen elinvoiman kehittämisestä ja elinkeinopanostusten kohdentamisesta. Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen ja uudenlaisten toimenkuvien kehittäminen Omistajaohjauksen vaikuttavuuden voimistumien maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään. Kuntaliitosavustusten ja valtionosuusmuutosten myönteinen vaikutus talouden tasapainottamiseen Riskinä takausvastuiden realisoituminen edelleen, vaikka suuremmassa kunnassa kantokyky paranisi. Epäonnistuminen muutoksen johtamisessa ja uuden poliittisen ja ammatillisen uudenlaisen toimintakulttuurin rakentumisessa. Yhdistetty kunta olisi hallittavan kokoinen myös ottaen huomioon kuntataajamien etäisyydet. Yhdistetty kunnan koottuja resursseja voitaisiin kohdentaa entistä tehokkaammin koko alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Rääkkylän ja Kiteen voimavarojen yhdistämisen suurimmat hyödyt ovat Rääkkylän alueen asukkaiden peruspalveluiden turvaaminen yhdistyneen kunnan alueella. Väestömäärä eri ikäryhmissä olisi riittävä lapsiperheiden palveluiden järjestämiseen. Väestörakenteen muutoksesta aiheutuva veronkorotuspaine vähenisi, johon vaikuttaisi mm. yhdistetyn kunnan talouden tasapainottamiseen paremmat lähtökohdat. Vaikka palvelut järjestettäisiin nykyisellä palveluverkolla yhdistyneen kunnan eri taajamissa, voitaisiin suuremmassa kokonaisuudessa palveluiden kehittämistä ja hallintoa tehostaa tuottavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Olennaista on hyödyntää ja edelleen kehittää molempien kuntien toimialoilla ja palveluyksiköissä tehtyjä ja suunniteltuja taloudellisuutta ja vaikuttavuutta tukevia toimenpiteitä sekä hyödyntää laajemmin hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Esimerkiksi Rääkkylän yhtenäiskoulun uutta toimintamallia voidaan hyödyntää uuden kunnan opetuksen palvelumallin luonnissa ja uuden opetussuunnitelman toimeenpanossa kunnan kouluissa. Yhdistyneen kunnan menestyksen kannalta olennaisimmat haasteet koskevat toimintaympäristöä; työpaikkojen ja työikäisten väheneminen, työttömyyden lisääntyminen sekä väestön, etenkin nuoren ja työikäisen, väheneminen. Kuntien elinvoimaisuus on voimakkaasti sidoksissa toisiinsa toimintaympäristön ja kuntien toiminnan kautta. Yhdistetyssä kunnassa voitaisiin nykyistä voimakkaammin vaikuttaa tytäryhtiö KETI:n elinkeinojen kehittämiskohtaisiin ja -panoksiin. Yhdistetty kunta muodostaisi elinkeinorakenteeltaan ja vetovoimatekijöiltään monipuolisemman kokonaisuuden ja elinvoiman kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ja panostukset voitaisiin yhdistää. Yhdistetyn kunnan pitäjäneuvoston tehtävänä olisi edistää ja seurata Rääkkylän alueen elinvoiman kehitystä. Pitäjäneuvostolla olisi käytössään vuosittainen määräraha tehtävänsä suorittamiseen sekä alueen toimijoiden tukemiseen. Yhdistyneellä kunnalla olisi nykyistä enemmän vaikutusvaltaa maakunnallisessa edunvalvonnassa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän omistajaohjauksessa. Samoin kunnalla olisi vahvempi asema tulevan maakuntahallinnon edunvalvonnassa. 31

32 Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet voidaan nykyistä paremmin turvata ja varmistaa yhteisöllisyyden tukemista. Pienemmän liitoskunnan asukkaiden näkökulmasta uusi kuntaorganisaatio voi vaikuttaa etäisemmältä ja viranhaltijat heikommin saavutettavissa. Hallinnollista kuntaorganisaatiota merkittävämpi tekijä paikallisen identiteetin säilymisen kannalta on alueen toimijat, asukkaat, järjestöt ja elinkeinoelämän edustajat. Perinteisen edustuksellisuuden kautta tapahtuvan osallistumisen ohella on tärkeä mahdollistaa myös välittömämpiä kuntalaisten osallistumisen tapoja. Kesälahden ja Kiteen kuntaliitossopimuksessa on sovittu, että Kiteellä toimii aluejohtokunta. Kiteellä on nähty toimivaksi aluejohtokunta, jolle on osoitettu myös määrärahat alueen kehittämiseen. Aluejohtokunnan tehtävänä on muun muassa edistää kesälahtelaisten hyvinvointia, johtaa alueen kehittämistä sekä vastata järjestöavustuksista ja tapahtumien järjestämisestä. Aluejohtokunta voi tarvittaessa tehdä esityksiä myös julkisten palveluiden saatavuuden, toimivuuden ja laadun kehittämiseksi. Rääkkylän alueelle voidaan perustaa pitäjäneuvosto. Merkittävimmät haasteet yhdistymisen vaikutusten näkökulmasta liittyvät muutostilanteen johtamiseen, joten uudessa kunnassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota muutoksen johtamiseen ja reaaliaikaiseen seurantaan sekä yhteisen tahtotilan muodostamiseen. Yhteinen tahtotila ja tavoitteet luodaan yhdistyneen kunnan strategian linjauksessa ja varsinkin sen toimeenpanossa. Selvittäjien näkemyksen mukaan Kiteen ja Kesälahden yhdistymisen toteutuksessa ja muutoksen johtamisessa on jo tässä lyhyessä ajassa nähtävissä hyviä elementtejä siitäkin huolimatta, että kuntaliitos oli myös ns. kriisikunnan sisältävä yhdistyminen ja lähtökohtaisesti haasteellinen (ks. Antila, Asikainen & Koski ( Kiteen ja Kesälahden yhdistymisen toteutumista arvioidaan vuoden 2016 aikana. Tästä arvioinnista saatavia tuloksia ja mahdollisia hyviä käytänteitä tulisi hyödyntää myös Rääkkylän ja Kiteen yhdistymisessä. Selvitysaluetta kokonaisuudessa tarkastellessa useat talouden tunnusluvut ovat riittävän hyvällä tasolla. Kuntien yhdistyminen edellyttäisi, että Kiteen myönteinen taloudellinen kehitys jatkuisi myös yhdistetyssä kunnassa. Tämä edellyttäisi, että jo suunniteltuja molempien kuntien talouden tasapainottamisen toimenpiteitä toteutetaan sekä sitoudutaan hyödyntämään yhdistyneen kunnan mahdollisuuksia toiminnan sopeuttamisessa. Riskinä on, että yhdistetyn kunnan talouden tasapainottamiseen ei sitouduta eikä toimenpiteitä toteuteta. Toimintaympäristön näkökulmasta riskinä on se, että aluetalous heikkenee nykyistä voimakkaammin eikä yhdistetty kunta pysty riittävästi vaikuttamaan omilla toimillaan sen myönteiseen kehitykseen. Kuntarakennelain mukaan nykymuotoisia yhdistymisavustuksia ja valtionosuusmenetysten korvauksia maksetaan viimeisen kerran v voimaan tulevissa liitoksissa. Liittyneelle kunnalle annettaisiin yhdistymisavustusta asukasmäärään ja liitoskuntien määrään perustuen 2 miljoonaa euroa. Lisäksi Rääkkylän ja Kiteen yhdistymisessä maksetaan lisäosaa 150 euroa/asukas (2 355 asukasta ) Rääkkylän osalta eli 0,35 miljoonaa euroa. Yhteensä alue saisi siis 2,35 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta. Yhdistyneelle kunnalle korvataan valtionosuuden menetykset liitosajankohdasta huolimatta vuoteen 2019 saakka. Rääkkylän ja Kiteen yhdistyneessä kunnassa ei synny valtionosuuksien menetyksiä, vaan kunnan väestöpohjaan nähden suurempi syrjäisyysluku lisää kuntien valtionosuuksia 0,22 miljoonaa. Kokonaisuudessaan yhdistymisavustuksen perusosa ja lisäosa sekä valtionosuuden muutos on kolmena ensimmäisenä vuotena yhteensä 3 miljoonaa euroa. Kuntien antamissa helmikuun 2016 lausunnoissa Kitee totesi, että kuntien väestö- ja lukumäärän mukaan määräytyvä yhdistymisavustus on vaatimaton, kun huomioidaan Rääkkylän taloudelliset riskit. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva selvitys poikkeaa lähtökohdaltaan muista erityisistä kuntajakoselvityksistä, koska valtion vastuu ja rooli on erilainen. Tähän viittaa myös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a säännös, jonka mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Lainsäädännön mukaisten palvelujen turvaamisessa on kysymys perustuslain mukaisten sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisesta kuntatasolla. Näin ollen vastuu kuntarakenteen muutoksen selvittämisestä ja toteuttamisesta voidaan katsoa olevan normaalia enemmän myös valtion vastuulla. Tämän mukaan olisi tarkoituksenmukaista, että lakisääteisten palvelujen turvaamisen vuoksi tehdyn kuntien yhdistymisessä syntyneelle kunnalle myönnettäisiin rahallista lisätukea, jolla tuettaisiin vakaan talouden kehityksen lähtökohtaa. 32

33 Rääkkylä Kitee Tohmajärvi Joensuu Liperi Muut maakunnan kunnat Heinävesi Muut (esim. yhtiöt) LIITTEET Liite 1 Kuntien yhteistoiminta Elinkeinot ja kilpailukyky Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy (KETI) P-K:n Maakuntaliitto Keski-Karjalan Jetina ry Keski-Karjalan kuntien seutuyhteistyö ja seutuneuvottelukunta Lisätiedot: Maaseutupalvelut Maaseutupalvelut (Kitee vastuukunta) Lomituspalvelut (Tohmajärvi vastuukunta) Lisätiedot Hallinto- ja tukipalvelut, muu yhteistoiminta Työllistyvä Keski-Karjala hanke, Hankintatoimen yhteistoimintasopimus ATK-tietohuolto Lisätiedot TEKNINEN TOIMIALA Keski-Karjalan seudullinen liikennejärjestelmä työryhmä Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos Ympäristöterveydenhuolto Lisätiedot SIVISTYS- JA KULTTUURIPALVELUT Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Keski-Karjalan Kansalaisopisto Keski-Karjalan Musiikkiopisto Perusopetus Perusopetus Erityisopetuksen osto/honkalammen koulu Sivistysjohtajien ja rehtoreiden yhteistyö Koulunjohtajien ja rehtoreiden yhteistyö Veso- ja täydennyskoulutusyhteistyö Rehtoreiden ja opetushenkilöstön nivelvaiheyhteistyö Sivistyslautakuntien yhteistyö Keski-Karjalan valmiussuunnitelmatyöryhmä Oppilas- ja opiskelijahuollon seudullinen ohjausryhmä Perusopetuksen laadunhallinnan yhteistyöverkosto Apip-yhteistyöverkosto Sivistystoimen atk-asiantuntijaryhmä P-K:n Koulutuskuntayhtymä Itä-Savon koulutuskuntayhtymä P-K:n koulutuskuntayhtymän ja muiden toisen asteen oppilaitosten yhteistyö Kirjastoyhteistyö Vapaa-aikapalvelut Nuorisolain mukainen ohjaus- ja palveluverkosto Lisätiedot SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Siun sote Pohjois-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) Lasten ja nuorten hyvinvointikeskuksen (Hytkesin) palveluiden myyntisopimus Lastensuojelun sosiaalityön yhteistyösopimukset Lastensuojelun sosiaalityön yhteistyösopimukset Joensuun kaupunki Keski-Karjalan Vammainneuvosto Sosiaalipäivystys Lisätiedot Huom. (esim. vastuukunta, organisointitapa tai muu lisätieto) Yritysneuvonta, elinkeinojen ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen (hankkeet) ja seudun markkinointi Perussopimus Maaseudun kehittämisyhdistys. Lieder-hankerahoitus Yhteinen edunvalvonta, elinkeinojen kehittäminen, kuntapalvelujen yhteistyö Joensuun kaupunki. Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy. Palvelu- ja puitesopimus (kaikki toimipisteet) Päivähoitopaikkojen myynti; Tohmajärvi, Helsinki Päivähoitopaikkojen ostaminen yksityiseltä päiväkodilta Oppilaspaikan osto Oppilaspaikan osto Kahden (2) oppilaspaikan osto Mm. laatuarvioinnit, opetuksen kehttäminen jne Kehittämissuunnitelmat Mm. nivelpalaverit, kuljetusten suunnittelu Yhteisiä kokouksia/kieliohjelmat, seutukesu, arvioinnit, kuljetusten kilpailutus Perussopimus Muut kuntayhtymän jäsenet: Enonkoski, Parikkala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Mm. nivelvaihepalaverit, oppilashuoto asiat, oppilaspaikka-asiat Vaara kirjastot Yhteistoimintaa mm. eri hankkeiden ja tapahtumien muodossa sekä nuorten työpajatoiminnan ostopalvelussa. Nuoriso- ja vapaa-aikatoimi aloittava kuntayhtymä. Jokainen kunta osoittaa omat resurssit Vain poikkeustilanteissa Avun antaminen puolin ja toisin, jos yllättäviä poissaoloja Avun antaminen puolin ja toisin, jos yllättäviä poissaoloja Ilta- ja viikonloppupäivystys/perusterveydenhuolto Vammaisten palvelujen edistäminen ja kartoitus 33

34 Liite 2 Kuntien palveluverkkoa koskevia tietoja OPETUS ALAKOULUT Toimipisteen nimi Oppilasmäärä (syksy Katunimi 2015) Huomautuksia Arppen koulu 1-6 luokat Koulutie Kitee 256 Hutsin koulu Hutsintie Kitee 129 Kesälahden koulu 1-6 luokat Pyhäjärventie Kesälahti 105 Puhoksen koulu Kartanontie Puhos 58 Rääkkylän koulu 0-6 luokat Paksuniementie Rääkkylä 126 Sisältää esiopetuksen YLÄKOULUT Arppen koulu Koulutie Kitee 271 Kesälahden koulu Pyhäjärventie Kesälahti 66 Rääkkylän koulu Paksuniementie Rääkkylä 66 LUKIO JA AMMATILLISET OPPILAITOKSET Kiteen lukio Koulutie Kitee 158 Lisäksi 2 aikuisop. ja 21 aineopiskelijaa P-K:n koulutuskuntayhtymän toimipiste Savikontie Kitee PÄIVÄHOITO- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Toimipisteen nimi Katunimi Hoitopaikat (syksy 2015/ Kitee ) Hutsin esiopetus ja leikkitoiminta Hutsintie KITEE Sijoitettu esiopetukseen 17 lasta ja leikkitoimintaan 9 lasta. Kesälahden päiväkoti, ph, eo ja lk Sijoitettu päivähoitoon 17 lasta, joista kuusi alle 3-vuotias. Pyhäjärventie KESÄLAHTI Esiopetukseen 12 lasta ja leikkitoimintaan 6 lasta. Puhoksen päiväkoti, ph, eo ja lk Sijoitettu päivähoitoon 20 lasta (6 alle 3-vuotiasta). Esiopetukseen Kartanontie PUHOS 9 (+6 turvapaikan hakijaa) lasta ja leikkitoimintaan 7 lasta. Sijoitettu vuorohoitoryhmään 14 lasta (kaikki alle 3-vuotiaita) ja Päiväkoti Kieppi muihin päivähoitoryhmiin yht. 93 lasta (13 alle 3-vuotiasta, 4 ryhmää). Esiopetukseen sijoitettu 36 lasta (2 ryhmää) ja Opintie KITEE leikkitoimintaan 26 lasta (1 ryhmä) Perhepäivähoito KITEE Lapsia sijoitettu 75 Päiväkoti Siilinpiilo (Yksityinen) Kylänseläntie Kitee Sijoitettu 23 lasta, joista neljä lasta alle 3-vuotiasta. Lasten päiväkoti Koivukuja Rääkkylä Päivähoitolapset 23 ja ryhmäperhepäivähoitolapset 11 Perhepäivähoito Rääkkylä Lapsia sijoitettu 14. Kolme perhepäivähoitajaa KULTTUURI JA VAPAA-AIKA KIRJASTOT Toimipisteen nimi Katunimi Huomautuksia Kiteen pääkirjasto Opintie KITEE Kesälahden kirjasto Pyhäjärventie KITEE Puhoksen kirjasto Kartanontie PUHOS Avoinna vain parillisen viikon torstaina klo Rääkkylän pääkirjasto Kinnulantie Rääkkylä NUORISOTILAT Kesälahden nuorisotila Pyhäjärventie KESÄLAHTI Nuorisotalo Kinnulantie Rääkkylä LIIKUNTAHALLIT JA TILAT Urheilutalo-Uimahalli Vespeli Sisältää liikuntasalin, ryhmäliikuntatilan, kuntosalin, uimahallin, Urheilutie KITEE pukuhuoneita, kahvion yms. Uimahalli Vespeli Urheilutie KITEE Kiteen kaupungin uimahalli Kuntosali/Keilahalli Kotitie Rääkkylä Seniorisali Kinnulantie Rääkkylä Lisäksi Kiteellä käytössä liikuntasaleja ilta- ja viikonloppukäytössä Arppen koululla, Rantalan koululla, Hutsin koululla ja Kesälahden koululla. Rääkkylällä on 2 liikuntasalia ala- ja yläkoulun tiloissa. Kiteen Jäähalli Oy on yksityinen. MUUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄT PALVELUT JA KULTTUURITILAT Toimipisteen nimi Katunimi Huomautuksia Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen mm. Kiteen lukio, Kiteen kansalaisopiston tiloja, Kiteen kulttuuritoimisto, Monttu -musiikkistudio, Kitee-Sali, ravintola Koulutie KITEE Kipakka Sovintola - yhteisötalo Kesälahdella Kiteen omistama kiinteistö, jossa toimii eri kulttuuri - ja vapaa-ajan Pyhäjärventie KESÄLAHTI järjestöjä Rääkkylän koulukeskuksen Auditorio Paksuniementie Rääkkylä mm. Urheilutalo-Uimahalli Vespeli, hiihtolatuja/ulkoilureittejä, Hutsin Urheilukeskus hyppyrimäet, yleisurheilu- ja jalkapallokentät, skeittiparkki, Urheilutie KITEE frisbeegolfrata, yksityinen jäähalli, Hutsin koulun sisäampumarata Horkkanotkon urheilukenttä Kesälahdella Sortolammentie KESÄLAHTI mm. jääkiekkokaukalo, hiihtoladut/ulkoilureitit, pesäpallokenttä, frisbeegolfrata. Kiteen pesäpallokenttä Tohmajärventie KITEE Hiekkatekonurmipohjainen pesäpallokenttä Kesälahden Paloaseman Kuntosali Ratsumestarintie KESÄLAHTI Kiteen toinen kuntosali, jonne pääsee avainkortilla. Kirkonkylän urheilualue yleisurheilukenttä, ulkokuntoilulaitteet, lähiliikuntapaikkoja (mm. 2 x areena), kunto- ja pururata, hiihtolatuja (osa valaistu), Kinnulantie Rääkkylä ulkoilureittejä, frisbeegolfrata, ulkoliikunta-alue (välineet) yms. Vanha jalkapallokenttä Oravisalontie Rääkkylä Lisäksi eri puolilla Rääkkylän ja Kiteen kuntia lähiliikuntapaikkoja ja virkistysreittejä. 34

35 Liite 3. Takaukset Velallinen Rääkkylä Takausvastuut KOy Rääkkylän Vuokratalot Keski-Karjalan Vanhustentaloyhdistys ry Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunta Yhteensä Kitee Kiteen Lämpö Oy Kiteen Kotitalot Oy (KOy Kiteen Rantalanmäki) Keski-Karjalan Vanhustentaloyhdistys ry Kiteen Kotitalot Oy Kesälahden Vanhustentuki ry Kesälahden Vuokratalot Koy Kiteen Pallo -90 ry Yhteensä Selvitysalue Liite 4 Kuntien verotulon kehitys (euroa/asukas) vuosina (Tilastokeskus) 35

36 Liite 5 Palvelutarve-ennusteisiin ja taloustrendeihin liittyvät lähtötiedot ja oletukset Palvelutarve-ennusteen lähtötiedot ja oletukset Palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko. Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2015 (väestö 2014, muuttotiedot , hedelmällisyys , kuolleisuus ): Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Päivähoidon, perusopetuksen ja lukion palvelutarve-ennuste: Pohjana kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) sekä peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus). Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä kouluja. Ikäryhmittäiset avohoitokäyntitiedot. Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa.sairaalahoidon hoitojaksojen määrät (Sotkanet) (ikäryhmän asukkaat). Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset 2014 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Ennusteet vuoden 2013 rahanarvossa Hoitoilmoitustiedot (THL). Terveyskeskuslääkärissä käynnit ja esh:n hoitojaksot Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Kuntaliiton arvio peruspalvelujen valtionosuuksista 2015 OKM:n ennakkotieto muista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista 2014 Peruspalvelujen hintaindeksi (Tilastokeskus) Kunnallisverotulojen ennuste: Veroprosentit ja vähennykset säilyvät vuoden 2016 tasolla Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +1%/vuosi Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +0,75%/vuosi Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten vuotiaiden määrä Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Kuntaliiton ennusteet kiinteistöverojen ja yhteisöverojen kehityksestä Vuodesta 2018 eteenpäin +1 %/v/asukas Valtionosuudet: Ikäryhmien laskennallisissa kustannuksissa on huomioitu ikäryhmien muuttuvat koot väestöennusteissa. Ikäryhmät ko. vuoden ikäryhmiä (esim laskennassa, vuoden 2017 väestöennuste) Ikäryhmähinnat, muut laskennalliset kustannukset ja lisäosat muuttuvat reaalisesti +1 % vuodessa Valtionosuusprosentti on vielä vuonna 2017 nykyinen 25,42, mutta laskee sitten 23:een Sairastavuusindeksit pysyvät vuoden 2013 tasolla Verotulojen tasauksessa huomioidaan verotettavien eläketulojen ja muut ansiotulojen laskennallinen kehitys kunnittain, ydinvoimaloiden kiinteistöverot 2013 tasolla Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos on +1 % /vuosi koko ennustejakson kuntatalouden hinnat nousivat keskimäärin 0,8 % nopeammin kuin kuluttajahinnat Palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko. Palvelujen yksikköjen hinnat nousevat reaalisesti 1 % vuodessa Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi 36

37 Liite 6 Yhdistymisehdotuksen käsittely kunnissa ja ministeriössä * Kunnanhallituksen esityksen on oltava valtuuston käsiteltävänä eli kunnanhallituksen 2. kokous voi olla ennen valtuuston kokousta. Kuntajakoselvittäjät antavat ehdotuksensa kuntien yhdistymisestä sekä siihen liittyvät yhdistymissopimuksen ja selvitysraportin Kiteen ja Rääkkylän kunnanhallitukset merkitsevät tiedokseen selvittäjien aineiston (ehdotus, yhdistymissopimus sekä selvitysraportti) sekä varaa asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kuulutus julkaistaan kunnissa välittömästi tiistaina Huhtikuussa välittömästi kuulemisajan jälkeen kunnanhallitus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Kunnanhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kunta joko hylkää tai hyväksyy kuntajakoselvittäjien tekemän kuntarakennelain mukaisen kuntien yhdistymisehdotuksen ja siihen liittyvän yhdistymissopimuksen, joiden mukaan Rääkkylän kunta liittyisi Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alusta. Valtuuston joko hylkää tai hyväksyy ehdotuksen mennessä. Jos kummankin kunnan valtuustot hyväksyvät kuntajakoselvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen esityksen kuntajaon muuttamisesta valtiovarainministeriölle. Jos yhden tai useamman kunnan valtuusto ei hyväksy selvittäjän ehdotusta, selvittäjä toimittaa esityksensä ministeriölle ja liittää siihen kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Ministeri esittää tai jättää esittämättä kuntien yhdistymistä. Tämän jälkeen valtioneuvosto tekee päätöksen kuntajaon muuttamisesta. 37