Aino Launto-Tiuttu Matkaraportti Greener Agriculture for a Bluer Baltic Sea -seminaari Varsovassa

Transkriptio

1 Aino Launto-Tiuttu Matkaraportti Greener Agriculture for a Bluer Baltic Sea -seminaari Varsovassa Seminaarin järjestäjänä tänä vuonna toimi Baltic Compact -hanke taustaorganisaatioineen, Puolan maatalous- ja maaseudun kehittämisministeriö sekä Puolan ympäristöministeriö. Seminaari pidettiin lentokenttähotelli Gromadassa Varsovassa. Seminaariin olisi ollut tänäkin vuonna enemmän tulijoita kuin voitiin ottaa. Seminaarin materiaalia löytyy sivuilta Seminaarin päätteeksi retkeiltiin Stawy Raszynskien luonnonsuojelualueella Falentyssä. Alueelle tyypillistä ovat lukuisat linturikkaat lammet. Aluetta hallinnoi Tekniikan ja luonnontieteiden instituutti, jossa opiskelevat nykyään jatko-opiskelijat. Kuva: A. Launto-Tiuttu. Sekä Puolan ympäristöministeriön että maatalous ja maaseudun kehittämisministeriön edustajat toivottivat läsnäolijat tervetulleiksi, ministereitä ei paikalle ehtinyt. Seremonioiden jälkeen ruotsalaisen toimittajan Jenny Jewertin ja kuvaaja Mikael Erikssonin video Ripples on Baltic Water esitettiin. Videossa esiteltiin kolmen viljelijän toimia ympäristön eteen. Video löytyy myös youtubesta Ruotsalainen Jan-Christer Carlsson kerää naapurustosta WC-lietteet lannoitteeksi, ilmastaa lietteen +40 asteessa ja lisää ureaa. Kahden viikon kuluttua lietteen taudinaiheuttajat ovat kuolleet. Lietteen raskasmetallipitoisuus vastaa karjanlannan raskasmetallipitoisuutta. Lietteen lääkeainejäämät kasvit ilmeisesti suodattavat ureakäsittely ansiosta, koska lääkeainejäämiä ei löydy viljelykasveista. Naapurustossa on WC-pöntöt, mistä jätökset kerätään umpitankkeihin.

2 Saksalainen Gerd Schumacher ja latvialainen Juris Cirulis ovat tehneet perinteisempiä toimia tiloillaan: laskeutusaltaita tai kosteikkoja ja huomioineet viljelyssään ympäristöä. Cirulis on muuttanut vanhan sovhoosin karjatilan nykyaikaiseksi maidontuotantotilaksi, missä on biokaasulaitos. Biokaasulaitoksen lämpöä hyödynnetään kasvihuonetuotannossa. Viljelijäpaneelissa Schumacher korosti, että ensin pitää pyydystää ideoita kuin kanoja säkkiin, sitten keskustella viljelijöiden, viranomaisten ym. kanssa aidosti, jotta ympäristön eteen voidaan toimia. Ihmiset pitää saada tekemään jotain vapaaehtoisesti ja luottamus pitää säilyttää puolin ja toisin. Työtä tehdään seuraaville sukupolville. Maatalouden trendeistä ja paineista globaalissa ympäristössä puhui Puolan maatalous ja maaseudun kehittämisministeriön johtaja Waldemar Guba. Markkinoilla ruuan ja energian hinta kehittyy arvaamattomasti, mikä on yksi riskitekijä alalla. Ympäristön puolelta tulee myös paineita. Puola ja Tanska ovat EU:ssa elintarvikkeiden nettoviejiä, toisin kuin muut EU-maat. Nyt riskiä lisäävät Venäjän vientirajoitteet. Alueellisesti pitää voida vastata globaaleihin haasteisiin: markkinoiden muutoksiin, ympäristön vaatimuksiin ja väestön kehitykseen. Politiikkaa pitää sopeuttaa niin, että maatalouden kasvu ja kestävä kehitys voivat molemmat toteutua. Erik Kiesow Ruotsin pääministerin kansliasta kertoi EU:n Itämeren alueen strategiasta (EUSBSR). Kahdeksan Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta on EU:n jäsen, joten kyse on naapurustopolitiikasta. BSR:n (Baltic Sea Region) toimintasuunnitelmassa on: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja vaurauden lisääminen. BSR:ssä on politiikkataso, koordinaatiotaso ja toiminnallinen taso. Viron ympäristöministeriön valtiosihteeri Harry Liiv oli huolissaan kuormituksen vähentymisen hidastumisesta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nyt typen ja fosforin kuormitus on vähentynyt vain n. 10 % kymmenessä vuodessa, kun aiemmin väheneminen oli 16% ja enemmän. Tavoitteena on kuitenkin 50 % vähenemä kuormituksessa vuoteen 2020 mennessä. Maatalouden osuus ravinnekuormituksesta on huomattava, typestä % ja fosforista %. Toimenpiteitä pitäisi kohdentaa paremmin. Helcomin puitteissa on perustettu ryhmä miettimään maatalouden ympäristönsuojelua ja ryhmä kokoontuu Helsingissä Osallistuin iltapäivän rinnakkaisistunnoista ryhmään, joka käsitteli maisemanhoidon ja paikallisten suojeluhankkeiden roolia vesiensuojelussa. Siellä tuotiin esimerkkien valossa esille, mitä hankkeilla on saatu aikaan. Flanderin alueella Belgiassa on muodostettu osuuskunta, joka tuottaa maatalouden ympäristöpalveluja. Palvelut ovat käytännön toimia, joilla ylläpidetään biodiversiteettia, parannetaan vedenlaatua, vähennetään tulvia jne. Jotta koko alue saadaan toimien ja kokeilujen piiriin, tekevät toiset viljelijät haluttomienkin osuuden. Tavoitteena on win-win-tilanne sekä viljelijöille että ympäristölle. Hankkeisiin pitää saada mukaan viljelijöistä johtajia, joilla on hyvät sosiaaliset taidot vaikuttaa, ei vain toimintaan osallistuvia pioneereja. Belgiassa on kova paine ottaa maatalousmaata rakentamiseen. Näin jäljelle jäävälle maatalousmaalle kohdistuu entistä suurempia paineita säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja toisaalta tuottaa ruokaa. Hankkeen nimen mukaisesti (Eco²) tavoitteena on yhdistää ekologia ja ekonomia.

3 Otto von Arnold Ruotsista lisäsi, että hankkeiden tavoitteena tulee olla Itämeren puhtaaksi saaminen kuormituksen vähentämisellä. Tarve kuormituksen vähentämiselle on perusteltava kaikille toimijoille. Tulltorp Stream -hankkeessa on perustettu työryhmä, missä mukana ovat viljelijät, erilaiset yhdistykset ja hankkeeseen palkattu vetäjä. Luonnon monimuotoisuutta, vesiensuojelua, uusia viljelymenetelmiä ja maisemanhoitoa on pystytty edistämään hankkeessa. Uwe Rammert Saksasta kertoi hankesuunnittelun työkalusta, joka löytyy jo nyt netistä Tämä käsikirja täydentyy vielä, mutta tarkoitus on, että ohjelmaa voidaan hyödyntää hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Nyt sivuilta löytyy hankkeisiin osallistuville viljelijöille soveltuva osio. Thing-konsepti on luotu Baltic Compass ja Baltic Compact -hankkeissa. Ulla Ovaska MTT:lta kertoi esimerkkejä hankkeista, miten viljelijöitä on saatu mukaan hankkeisiin. Muukin kuin vain rahallinen kannuste on kiinnostanut viljelijöitä. Loppukeskustelussa korostettiin vielä, että viljelijät tuottavat ruuan lisäksi luontopalveluita. Tuleva viherryttäminen ei innostanut kaikkia osallistujia, mm. Puolassa kerrottiin olevan vastustusta viherryttämistä kohtaan Kaavakuva hankkeen suunnittelusta Thing-konseptin mukaisesti.(lähde:

4 Seminaariosuuden jälkeen tutustuttiin eri tahojen postereihin. Myös TEHO Plus -hankkeella oli oma posterinsa seminaariaulan näyttelyssä. Hankkeen loppuraportti löytyy netistä englanniksi, -> julkaisusarja. Iltatilaisuudessa julkistettiin vuoden ympäristöystävällisin tila Itämeren alueella. Voittajaksi selviytyi latvialainen Ciruliksen tila. Tila on keskittynyt maidon tuotantoon ja tilalla on biokaasulaitos, jonka tuottamaa lämpöä hyödynnetään kurkun ja salaatin tuotannossa kasvihuoneissa. Seminaarin toinen päivä ( ) alkoi rinnakkaisseminaareilla. Osallistuin osioon, missä keskusteltiin tulevasta yhteistyöstä Itämeren alueella maatalouden ympäristöasioissa. Airi Kulmala MTK:sta toi esille, että viljelijät ovat työssään paineen alla ja tarvitaan yhteinen Itämeren alueen taho, missä tutkimus ja käytäntö kohtaavat ja mistä tietoa on helposti saatavilla. Toistaiseksi ei ole löytynyt tällaisen foorumin ylläpitäjää, kun ei ole resursseja. Kun toimitaan eri maiden viljelijöiden kanssa, tulee maiden välisessä yhteistyössä kieliongelmia. Tämä on yhteisissä hankkeissa ongelma. Mateusz Sekowski Puolasta työskenteli Baltic Deal -hankkeessa ja kertoi luodusta demotilaverkostosta Itämeren alueella. Baltic Dealin sivuilta löytyy 117 demotilaa eri puolilta Itämeren aluetta. WWF:n edustaja Jan Wärnbäck Ruotsista korosti, että ympäristöasioissa tarvitaan eri sektoreiden, viljelijöiden ja eri maiden välistä yhteistyötä. Baltic Deal, Compass ja Manure ovat tätä työtä tehneet. Parhaat käytännöt niin käytännön viljelystä kuin tutkimuksesta pitää saada ympäristönsuojelun käyttöön Itämeren alueella kuormituksen vähentämiseksi. Keskustelussa kaivattiin luotettavaa, kaikki osapuolet huomioivaa tahoa, joka jatkossa voisi toimia hyvät käytännöt, tutkimustulokset ja ideat kokoavana ja tiedottavana paikkana. Nyt on jo olemassa HELCOMin maatalouden ympäristöasioista vastaava sektori, WWF ja tuottajajärjestöt mahdollisina tahoina. Jos koko elintarvikesektori saadaan entistä aktiivisemmin mukaan yhteiseen Itämeren alueen foorumiin, kasvattaa se poliitikkojen kiinnostusta asiaa kohtaan. EU:n komission edustaja totesi, että uusia rakenteita ei tarvita. Hankkeille pitää löytyä omarahoitusta vähintään 15 % ja kestoltaan hankkeet ovat enintään kolme vuotta. Ideoita pitää nostaa alueiden käyttöön. Helcomin edustaja katsoi, että pysyviä rakenteita ei foorumia varten tarvita. GABBS on hänen mielestään hyvä taho jatkamaan ajatusten vaihtoa. Uusia hankeideoita tai rahoituslähteitä ei seminaarissa tullut, vaikka niitä ryhmän vetäjät kyselivät. Neuvojia edustava Frank Bondgaard Tanskasta kiteytti, että meidän pitäisi oppia toinen toisiltamme. Neuvojien pitäisi päästä ratkomaan asioita myös toisiin Itämeren alueen maihin ja oppia toinen toisiltaan. Ratkaisevaa on, miten tuloksia tuodaan esille ja että kokemuksia tuodaan keskusteluun myös viljelijätasolta. Kaikkien rinnakkaisseminaarien yhteenvedossa todettiin, että hankkeiden pitää lähteä ruohonjuuritasolta. Viljelijöille on tarjottava vaikuttavia toimenpiteitä käyttöön ja perustel-

5 tava, miksi erilaisia toimia on tehtävä. Toimijoiden on annettava tilaa viljelijöiden ideoiden toteuttamiselle ja byrokratia ja paperityö on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on voimavara ja asioista on kerrottava myös toisille toimijoille. Uusia rakenteita ei tarvita, vaikka jotain foorumia tarvitaan asioiden edistämiseksi. Jo nyt on olemassa mallitilaverkosto (Baltic Dealin luoma), jota voidaan hyödyntää. Ympäristöfoorumiin tarvitaan koko elintarvikeketju mukaan, silloin saadaan enemmän painoarvoa myös poliitikkojen silmissä. Koko seminaarin loppuyhteenvedossa todettiin, että on monia tahoja, jotka haluavat toimia puhtaamman Itämeren puolesta. Tarvitaan sekä ympäristöalan että maatalouden yhteistyötä tavoitteeseen pääsemiseksi. Vuoden ympäristöystävällisimmän viljelijän esimerkki kertoo, että maataloutta voidaan harjoittaa ympäristöystävällisesti. Seminaari oli hyvä paikka verkostoitua hanketoimijoiden kanssa ja suunnitella Itämeren laajuista yhteistyötä. Seminaarissa tunnelma oli odottava uusien hankkeiden osalta. Uusia hankkeita varmaan tulee ja yhteistyötä tarvitaan jatkossakin vaikuttavien menetelmien ja toimintatapojen löytämiseksi ravinnekuormitusta vähentämään. Tekniikan ja luonnontieteiden instituutilla Falentyssä on yli satapäinen lypsykarja. Navetasta tulevia vesiä puhdistetaan näillä kosteikoilla. Kuva: A. Launto-Tiuttu.