Leikki treenaa lapsen urheilun huipulle
|
|
- Minna Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Leikki treenaa lapsen urheilun huipulle Lapsena pohjustetaan kaikki ne liikunnalliset perustaidot ja fyysiset kyvyt, joille olympiavoittajan erikoisosaaminen rakentuu. Tämä ei tarkoita, että lapsen pitäisi harjoitella kuin huippu-urheilija. Juuri niin hänen ei pidä tehdä. Pikkulapsi pyörii, taapertaa ja viipertää. Hän keikahtaa ja kellahtaa. Vähän ajan päästä hän jo viilettää, kieppuu ja kiipeää. Joskus törmää, putoaa ja parkuu, mutta jatkaa taas matkaa. Lapsella on sisäsyntyinen tarve liikkua. Liikunta on koko lapsen kehityksen edellytys. Hermoston muovautuminen ja lihasten normaali kasvu vaativat lihasten käyttämistä. Nykytiedon mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee jo terveytensä turvaamiseksi kaksi tuntia reipasta liikuntaa päivässä. Paljon liikkumalla lapsi harjaantuu taitavaksi. Kierre ruokkii itseään, sillä taitavat lapset liikkuvat paljon. 3-6 vuoden iässä mitatut motoriset taidot ennustavat suomalaisen lasten fyysistä aktiivisuutta vielä 13 vuoden iässä. Vie lapsi ulos Pitäisikö jo vauvat ja taaperot siis viedä jumppaan? Ei tarvitse, mutta pientä lasta kannattaa rohkaista liikkumaan. Säntäilyä ja sohvalla pomppimista voi seurata hyvillä mielin, ja aivan erityisesti kannattaa laittaa lapset ulos leikkimään. 3-4 vuotiaiden motoriset taidot ovat erityisesti yhteydessä siihen, kuinka paljon aikaa he viettävät ulkona. Ne lapset jotka ulkoilevat runsaasti, juoksevat nopeimmin ja hyppivät pisimmälle. Selitys on ilmeinen. Sisällä ei mahdu temmeltämään miten vain, ja vanhempien on usein pakko rajoittaa riehumista ja törmäilyä. Ulkona lapsilla on tilaa melskata miten mielivät. Virikkeet vahvistavat Viisivuotiaat hyötyvät jo ohjatuista liikuntatuokioista. Jos lapset saavat päiväkodissa tai kerhossa silloin tällöin mielenkiintoisia ja sopivan haastavia liikuntatehtäviä, heidän motoriset perustaitonsa kehittyvät verrokkeja paremmiksi. Normaali lapsi oppii kuitenkin kouluikään mennessä juoksemaan ja kiipeämään, heittämään ja potkimaan ilman kummempaa opettamista, kunhan hän saa harjoittaa taitojaan erilaisissa ympäristöissä monenlaisilla välineillä. Peli ja leikki maassa ja puussa, kalliolla ja lumihangessa, hietikossa ja jäällä antaa herkullisia virikkeitä lapsen motoriselle kehitykselle. Kun liikkumisen perusvalmiudet ovat hallussa, voi alkaa pikkuhiljaa opetella kiinnostavaa urheilulajia. Tutkimusten mukaan jonkin erityistaidon harjoittelu kouluajan ulkopuolella alkaa parantaa 7-8 vuotiaan yleistä taitotasoa 6 keinoa torpata menestys: Pidä lapsi sisällä Kiellä riehuminen ja kiipeily
2 Kuljeta autolla kouluun ja harrastuksiin Erikoistu päälajiin aikaisin, lopeta muu liikunta Harjoita lasta paljon, kovaa ja kurinalaisesti Vaadi varhain menestystä Erikoistuminen on pahasta Mistä tietää, mikä urheilulaji on alakoululaisille se oikea? Sitä ei tarvitse tietää. Tässä iässä ei ole kiire valita missä lajissa voittaa olympiamitaleja. Sen sijaan kannattaa kokeilla monenlaista urheilua. Lapsen on parasta harrastaa lajeja joista hän saa iloa ja joiden harjoituksissa hän viihtyy. Kun on tutkittu miten aikuisena huipputasolle päässeet ammattiurheilijat ovat harjoitelleet lapsena, tulos kertoo että useimmissa lajeissa huiput eivät juuri uhranneet aikaa ohjattuun harjoitteluun vaan kokeilivat ja harrastivat monia lajeja, vuoron perään ja yhtä aikaa. Huippujen vapaa-aika kului paneutuvaan leikkiin. Sillä tarkoitetaan liikuntaa, joka tuottaa itsessään iloa ja tyydytystä ja jota harjoitetaan juuri sen vuoksi. Esimerkiksi kaikkien aikojen jääkiekkoilija Wayne Gretzky kertoi luistelleensa lapsena kahdeksankin tuntia päivässä. Pikku-Wayne pyöri koulun jälkeen lähijäällä aina siihen saakka, että äiti pakotti hänet sisälle. Kun Gretzkylle on ihmetelty, miten hän jaksoi harjoitella lapsena niin paljon, hän on oikaissut: - jos olisin ajatellut, että harjoittelen, en varmaan olisi tehnyt sitä. Minusta se ei ollut harjoittelua, vaan hauskinta mitä tiesin. Leikkivä liikunta motivoi Leikkivää liikuntaa ei korvaa mikään määrä kurinalaista harjoittelua Liikuntatieteilijät suosittelevat leikillisyyttä myös ohjattuihin harjoituksiin. Se antaa lapsille tilaisuuden liikkua enemmän ja kekseliäämmin Tällainen paneutuva leikki lisää halua urheilla. Lisäksi se vahvistaa ratkaisevasti lapsen fysiikkaa ja monia taitoja, joita harjoittelussa ja kilpailuissa myöhemmin tarvitaan. Lapsesta urheilijaa kasvattava aikuinen tuskin voi tehdä suurempaa virhettä kuin karsia lapsen elämästä vapaan, leikkivän liikunnan. Sitä ei korvaa mikään määrä kurinalaista harjoittelua, jollaiseen aikuinenkaan ei pysty keskittymään monta tuntia kerrallaan. Omaan peliin ja leikkiin lapset sen sijaan jaksavat uppoutua vaikka koko päiväksi. Vaikka lapsi puurtaa urheilutreeneissä monta kertaa viikossa, hän voi saada liian vähän fyysistä harjoitusta. Lapsi, joka kulkee autokyydillä kouluun ja harrastukiin eikä leiki kavereiden kanssa liikuntaleikkejä vapaa-ajalla, saa melko varmasti liian vähän liikuntaa. Hyvä vinkki lasten valmentajille on, että myös ohjattuihin harjoituksiin kannattaa lisätä leikillisyyttä. Silloin aika ei kulu oman vuoron odottamiseen. Ainakin Amerikassa 6-12 vuotiaita lapsia ylivalmennetaan. He tarvitsevat vapautta. Ei painoille ja maitohapolle
3 Leikillinen ja monipuolinen harrastaminen suojaa lapsen henkistä hyvinvointia, mutta se on sopusoinnussa myös fysiologisten tosiasioiden kanssa. Lapsen ei kannata harjoitella samalla tavoin kuin aikuinen. Esimerkiksi lihasmassan hankkimiseen tähtäävä voimaharjoittelu on ennen murrosikää turhaa, ellei haitallista. Lihakset eivät kasva, kun ruumis ei vielä tuota riittävästi testosteronia ja kasvuhormoneja. Sen sijaan raskailla painoilla harjoittelu voi vaurioittaa pitkiä luita ja selkänikamien kasvulevyjä. Lapset voivat opetella voimaharjoittelussa myöhemmin tarvittavia taitoja omalla painollaan tai vaikka harjanvarrella. Leuanvedot ja vatsaliikkeet ovat turvallisia. Myös kova, maitohappoa lihaksiin kasauttava kestävyysharjoittelu on tehotonta ennen murrosikää. Siihenkin tarvitaan hormoneja ja entsyymejä, jotka lapsella toimivat puutteellisesti. Yli 30 sekunnin täysivauhtiset juoksuvedot ja muu pitkäkestoinen maksimaalinen ponnistelu eivät ole lapsille hyväksi. Lyhyitä, alle kymmenen sekunnin pyrähdyksiä lapset sen sijaan jaksavat paljon enemmän ja lyhyemmin palautuksin kuin aikuiset. Lasten oma leikki on luonteeltaan juuri loputonta pyrähtelyä. Juoksentelu kasvaa korkoa Reippaat leikit ja pelit ovat ylivoimaisesti paras tapa lapsen hapenottokyvyn kehittämiseen. Runsas hengästyttävä liikunta vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Se tihentää lasten verisuonistoa, lisää entsyymien määrää ja parantaa rasvanpolttokykyä. Yllättävää kyllä tulokset eivät juurin näy lapsen suorituskyvyssä. Sen sijaan ne näkyvät aikuisena. Jos ei ole saanut aerobista harjoitusta elämän alkutaipaleella, tilannetta on hyvin vaikea parantaa täysikasvuisena. Vaikka ihmisellä olisikin kestävyyslajeihin suotuisat geenit, ne eivät tuota optimaalisia ominaisuuksia, jos ne ovat jääneet lapsuudessa aktivoimatta. Lapsuuden liikunta kertyy pankkiin. Runsaalla liikunnalla hankittu aerobinen perusta antaa pohjan myös nopeus- ja voimalajeihin. Sen turvin harjoitusta kestää paremmin, treenistä palautuu nopeammin ja harjoituksen vaikutus on suurempi. Vakava työ voi odottaa Jossain vaiheessa huipulle pääsyyn tarvitaan paljon raakaa työtä. Minkään lajin mestariksi ei voi tulla ilman että hioo ja kehittää pitkään ja määrätietoisesti juuri oikeita taitoja ja ominaisuuksia. On tutkittu että mestaritason viulistien, shakinpelaajien ja urheilijoiden huippuosaaminen alkaa kypsyä vasta, kun takana on tuntia keskittynyttä harjoittelua. Suurin osa näistä tunneista on hedelmällisintä kerätä lapsuuden jälkeen. Suunnitelmallinen harjoittelu vaati kovia henkisiä ja fyysisiä ponnistuksia eikä ole aina kovin nautinnollista. Vasta 16-vuotiailla alkaa olla ne fyysiset, kognitiiviset ja sosiaaliset valmiudet, joita tarvitaan paneutuvaan, tuloksiin tähtäävään harjoitteluun. Tutkimuksessa mukana olleet amerikkalaiset ja australialaiset huippu-urheilijat olivat alkaneet vähentää leikkejään ja karsia urheiluharrastuksiaan yhteen tai kahteen lajiin 13- vuotiaana. Todella määrätietoinen harjoittelu aloitettiin vasta 15. ikävuoden jälkeen.
4 Taitolajeissa uhmataan terveyttä Kaikesta huolimatta on paljon valmentajia ja kokonaisia lajikulttuureja, jotka vaativat kurinalaista harjoittelua jo lapsena. Vaativimmissa taitolajeissa varhainen erikoistuminen on ainoa tie huipulle (osittain mäkihyppy). Jos on oltava parhaimmillaan jo ennen aikuisikää, leijonanosa harjoittelusta täytyy tehdä lapsena. Paras esimerkki on naisten voimistelu. Lapsen hermosto kehittyy vauhdikkaimmin ennen kymmenen vuoden ikää, ja vaativat motoriset taidot on tehokkainta panna taimelle silloin. Liikkeet on myös helpompi hallita, kun keho on vielä kevyt ja vipuvarret lyhyitä. Murrosiässä hermoston kehitys hidastuu, kädet ja jalat pitenevät, ja tytöillä liikkeitä alkaa rasittaa myös leveä lantio. Terveyden kannalta ei ole hyvä aloittaa kovaa harjoittelua pienenä, mutta jos näissä lajeissa menestystä haluaa, niin on vain aloitettava. Ankaruus syö iloa Suurimmassa osassa urheilua lasten varhainen prässääminen on järjetöntä myös lajin menestyksen kannalta. Ankara harjoittelu liian nuorella iällä aiheuttaa rasitusvammoja ja loukkaantumisia, syö iloa ja saa suuren osan harrastajista luopumaan urheilusta. Vanhempia ja valmentajia innostaa lasten tiukkaan harjoittamiseen kilpailumenestyksen tavoittelu. Jos kuitenkin haluamme antaa lapselle mahdollisuuden kehittyä mahdollisimman pitkälle ja menestyä urheilussa aikuisena, hänestä ei kannata puristaa parasta mahdollista tulosta keskenkasvuisena. Tosiasia on, että maailman huiput ovat harvoin olleet menestyksekkäimpiä lapsiurheilijoita. Jos nuoresta yritetään ottaa aikaisin kaikki irti, motivaatio hiipuu ja mielekkyys häviää. Sitä sanotaan ryöstöviljelyksi. Se ei johda aikuisiän menestykseen eikä edes liikuntaharrastuksen jatkamiseen, joka olisi kuitenkin tavoitteista kaikkein tärkein. Ohjaajat hoi! Muistakaa vuosiluokkansa nuorimmat Kenestä lopulta tulee huippu-urheilija, on vaikeaa ennustaa. Ikä hämää helposti valmentajan. Kykyjen seulominen lasten urheilussa on useimmiten tollon työtä. On erittäin vaikeaa tietää, ketkä menestyvät parhaiten aikuisena. Mikään laji ei ole onnistunut kehuttavasti tunnistamaan lahjakkuuksia. Ennustaminen ei tahdo onnistua edes vuoden iässä. Yksi merkittävä syy on se, että samaan vuosiluokkaan kuuluu eri aikoina syntyneitä ja eri tahtiin kehittyviä lapsia. Alkuvuoden lapset huomataan Valmentajilla on taipumus pitää lahjakkaina niitä, jotka ovat muita edellä biologisessa kehityksessä. Todennäköisesti kehittyneemmät yksilöt saavat myös ikäluokassaan
5 pärjäämisestä intoa ja valmentajien kannustusta. Näin syntyy helposti itseään vahvistava hyvä kierre. Jälkijunan lapsille omat treenit Psykologisissa tutkimuksissa on näytetty toteen, että valmentajat ja opettajat ohjaavat tiedostamattaan parhaiten niitä lapsia, joiden he uskovat olevan lahjakkaita. Ohjaajien ja valmentajien pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että he antavat aikaa ja tukea myös jälkijunassa kehittyville. Jos kaikki parhaat kyvyt halutaan käyttöön, ohjausta ja harjoittelua täytyy eriyttää yksilöllisten edellytysten mukaan. Silloin voi iloisesti urheilla myös se huomisen mahdollinen maailmanmestari, joka on sattunut syntymään vasta joulukuussa. Lähde: Tiede 2000 lehti 8/08 s Artikkelin on kirjoittanut Annika Mutanen. Jutussa haastatellaan / lainataan mm.: Arja Sääkslahti, Jean Cote, Harri Hakkarainen, Timo Jaakkola, Rolf Carlson. Valmennuksen kommentti: Juniorimäkihypyn valmennuksessa pyritään tietoisesti ottamaan huomioon monipuolisen liikunnan tarve. Tästä johtuen järjestämme mahdollisuuden osallistua niin useisiin harjoituksiin viikossa, etenkin lapsille joilla ei ole muita harrastuksia mäkihypyn tueksi. Harjoituksemme koostuvat siis paljon muustakin kuin pelkästä mäkihypystä. Tosin mäkihypyn kaltaisessa taitolajissa lajiin osittainen erikoistuminen lajivalinnassa on tehtävä verraten nuorella iällä. Kuitenkin mäkikoulun tärkeimmät periaatteet ovat turvallisuus ja vastuullinen kasvattaminen, hauskuus ja tasavertaisuus ensisijaisesti huomioon ottaen. Lauri Hakola
Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta
Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta Harri Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen Maisteri Urheilulääkäri- ja valmentaja Perimästä Perimä Geneettinen perimä(
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
LisätiedotHyvä harjoittelu seminaarit 2009
Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus
LisätiedotKOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA
MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN
LisätiedotMitä on taitovalmennus?
Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotHUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä
HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?
LisätiedotUrheilun Pelisäännöt vanhempien illassa
Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Tervetuloa keskustelemaan Urheilun Pelisäännöistä! Keskustellaan lasten urheilun prinsiipeistä Sovitaan yhdessä ryhmän / joukkueen Pelisäännöista Kuullaan seuran
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
Lisätiedot9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?
9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotVarhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella
Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin
LisätiedotLiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa
LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin
LisätiedotNuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma
LisätiedotLasten urheilun tärkeät asiat
Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle
LisätiedotLuku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
LisätiedotLiikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
LisätiedotMax Torstensson. Lahjakkuus. -Menestyminen urheilussa
Max Torstensson Lahjakkuus -Menestyminen urheilussa Mitä lahjakkuus on? Termiä lahjakkuus, käytetään melko useasti monessa asiayhteydessä. Yleinen harhakuva onkin se, että luullaan jonkin ominaisuuden
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotVaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotTeema / Ikävuodet Iso tavoite
Teema / Ikävuodet 4 6 7 9 10 12 13 15 Iso tavoite Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen on hauskaa. Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotEtelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa
Lisätiedotpyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
LisätiedotSuomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018
Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys
LisätiedotLIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja
terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotMitä tehdään tehdään kunnolla.
SALIBANDYTOIMINNAN TOIMINTAOPAS MOTTO: Mitä tehdään tehdään kunnolla www.hirvhesalibandy.net Visio 2015 Hirvensalon Heiton salibandytoiminta rakentuu seuraavien keskeisten tavoitteiden ja arvojen varaan:
LisätiedotLyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen
LisätiedotVähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta
Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotPARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN
PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu
LisätiedotKasva monipuolisuuteen. Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä
Kasva monipuolisuuteen Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä Monipuolisuus = monilajisuus? Norjassa keskimääräinen päälajin valitsemisikä 15,6 Saksassa 14,4 Gretzky kilpaili 14-
LisätiedotMäntsälän Voimistelijat
1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
LisätiedotINNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja
LisätiedotFcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014
FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.
LisätiedotLasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu
Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu Lajikarnevaalit 2010 Jarkko Finni Nuorisourheilun haasteita Tutkittua tietoa lapsista / nuorista: Tuki- ja liikuntaelinvaivoja jo nuorilla Elintapasairauksia
LisätiedotMiten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?
Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana
LisätiedotESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA
ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotIF-ryhmän tavoitteena on harrastemainen taitoluisteluharrastus, luistelun ilo ja onnistumisien kokeminen.
Taitoluistelijan polku Seinäjoen Taitoluistelijat ry LUISTELUKOULU Luisteluharrastus alkaa usein luistelukoulusta. Luistelukouluun tullaan pääsääntöisesti 3-4 vuotiaana. Luistelukoulujen tavoitteena on
LisätiedotTILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN
TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotNUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ
NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen
LisätiedotTÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen
1 TÄRKEÄÄ 1. Yksilön luonne ja kunnianhimo - kasvatetaan aktiivisia ja oma-aloitteisia toimijoita 2. Lajitaidot - opetellaan huolellisesti lajin perustaidot (kiinniottaminen, heittäminen, syöttäminen,
LisätiedotVisio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle
Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut
LisätiedotRETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO
PYÖRÄMATKAILU JA RETKEILY /AKTIIVI LIIKKUJA RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen PYÖRÄMATKAILU JA -RETKEILY VAPAA-AIKA=
LisätiedotHerkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin
LisätiedotSUOMEN VOIMISTELULIITTO
NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.
LisätiedotHarjoittelu ja liikunta
Harjoittelu ja liikunta Paljonko tulee harjoitella ja liikkua? Kilpaurheilusta innostuneen nuoren urheilijan tulisi liikkua ja harjoitella vähintään 20 tuntia viikossa. Viime vuosina on selvitetty huippu-urheilijoiden
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
Lisätiedotliikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata
LIIKUNTA Lämmittely Harrastatko liikuntaa? Miksi / miksi et? Millainen liikunta sopii sinulle? Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun valitset kuntosalin / liikuntakeskuksen? Mitä liikuntapaikkoja tiedät sinun
LisätiedotLajinomaista harjoittelua 365
Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus Suorituksen hallinta Lajinomaista harjoittelua 365 Palautuminen Terveys Ravinto Uni www.suunnistusliitto.fi FOKUS LAADUKKAASSA TEKEMISESSÄ MENESTYS
LisätiedotSKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso
SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotLIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013
LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotE LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI
E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,
LisätiedotMitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?
Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotPELAAJAPOLKU E1 - D2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
LisätiedotVisio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle
Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona on kyetä systemaattisesti kasvattamaan pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotImatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU
Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien
Lisätiedotlapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi
Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla
LisätiedotTerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.
TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotSINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0
SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotPELAAJAPOLKU F1 - E2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE
LisätiedotToimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen
Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotTäyden kympin vapaa-aika
Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen
LisätiedotKilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle
Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen
LisätiedotBLUES MK -01 Blue. Nimi Nro
BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen
LisätiedotAlppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko
Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25
LisätiedotHuippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011
Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen
LisätiedotErilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotTAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi
TAKUULLA LIIKUNTAA Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta Julkistamistilaisuus 10..019 Helsinki Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi Tavoite
LisätiedotUrheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät
Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset
LisätiedotUrheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu
Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi
LisätiedotNaprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk
Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk Esitetään, että kyse on synnynnäisistä kyvyistä esim. pallotuntuma, peliäly, lumituntuma Toisaalta, että kyse on yksilön potentiaalista oppia uusia asioita
LisätiedotKasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt Lappeenranta
Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt 15.3. 2018 Lappeenranta Asettelemalla rajoitteita, luomme tarjoumia Työryhmä: Sami Kalaja, KIHU Jari Savolainen, URHEA Olli Cajan, Santasport Lapin Urheiluopisto
LisätiedotTerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.
TerveysInfo pelit Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät:
LisätiedotLuuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.
lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten
LisätiedotLasten urheilua lasten välineillä & yleisimmät sudenkuopat lasten ja nuorten valmennuksessa. Taito tarttuu seminaari Oulu 23.2.
Lasten urheilua lasten välineillä & yleisimmät sudenkuopat lasten ja nuorten valmennuksessa Taito tarttuu seminaari Oulu 23.2.2018 Sami Kalaja Lasten urheilu on maailmalla vähenemässä Johtaako lasten urheilu
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
Lisätiedot