Turun hallinto-oikeuden päätös

Transkriptio

1 Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero /0324/1 1 (13) Diaarinumero 00537/15/ /15/ /15/ /15/ /15/ /15/ /15/4113 Asia Valitus rakennusluvasta Valittajat Juhani Nylund Matti Härkönen Vesa Kauppinen, Hannu Heino ja Seppo Heino Eero Manni Luvan hakija Ilmatar Somero Oy / asianajaja Klaus Metsä-Simola Päätös josta valitetaan Someron ympäristölautakunta Someron ympäristölautakunta Rakennuspaikka: Vuokra-alue kiinteistöstä Yli-Seppälä RN:o 3:315 Someron kaupungin Joensuun kylässä Ilmatar Somero Oy on hakenut rakennuslupaa nimellisteholtaan 2-3 MW:n, napakorkeudeltaan 120 metrin ja kokonaiskorkeudeltaan 177,5 metrin korkuisen putkirakenteisen tuulivoimalan nro 1 rakentamiseen. Ympäristölautakunta on myöntänyt haetun luvan. Lupa on myönnetty muun ohella ehdolla, että ennen voimalarakentamisen aloittamista tulee toimittaa riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunto hakemuksen yhteydessä esitetyn melumallinnuksen ja välkemallinnuksen vaatimustenmukaisuudesta (ulkopuolinen tarkastus MRL 150 c ). Samalla tulee varmistaa voimalatyypin valinnan jälkeen meluvyöhykkeiden vastaavan valitun voimalatyypin Osoite Puhelinvaihde Telekopio Sähköposti Yliopistonkatu turku.hao@oikeus.fi PL 32, TURKU

2 mukaisia arvoja. Suunnittelutarveratkaisupäätöksessä määriteltyjä melu- ja välkerajauksia ei saa ylittää. 2 (13) Lautakunta on lisäksi päätöksellään myöntänyt hakijalle sen erikseen tekemästä hakemuksesta euron vakuutta vastaan oikeuden tuulivoimalaitoksen nro 1 perustusten raudoituksen, tasausvalun, perustusten valamisen ja kaapeliverkon rakentamiseen sekä euron vakuutta vastaan oikeuden tuulivoimalaitoksen nro 1 turbiinin pystytykseen ennen kuin rakennuslupapäätös on saanut lainvoiman. Lautakunta on myöntänyt Ilmatar Somero Oy:lle rakennusluvat ja aloittamisoikeudet myös kolmelle muulle tuulivoimalalle. Myös noista luvista on valitettu hallinto-oikeuteen. Valitukset Juhani Nylundin valitukset Nylund on valittanut rakennuslupapäätöksestä sekä aloittamisoikeutta koskevasta päätöksestä ja valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut päätösten kumoamista. Matti Härkösen valitukset Härkönen on valittanut rakennuslupapäätöksestä sekä aloittamisoikeutta koskevasta päätöksestä ja valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut päätösten kumoamista. Vesa Kauppisen, Hannu Heino ja Seppo Heinon valitukset Rakennuslupaa koskeva päätös on kumottava ja rakennuslupahakemus hylättävä. Aloittamisoikeutta koskeva päätös on kumottava. Varsinais-Suomen ELY-keskus on katsonut päätöksellään , että kolmen tuulivoimapuistohankkeen muodostamassa kokonaisuudessa tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Nyt kysymyksessä oleva hanke on yksi osa tuota kokonaisuutta. Lupahakemukseen ei kuitenkaan maankäyttöja rakennuslain 132 :n edellyttämällä tavalla sisälly YVA-selostusta. Myöskään ympäristöluvan tarvetta ei ole asianmukaisesti selvitetty. Rakennuslupa perustuu suunnittelutarveratkaisuun, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n vastainen. Korkein hallinto-oikeus on useissa päätöksissään todennut, että tuulivoimaloiden rakentaminen suunnittelutarveratkaisujen nojalla ei ole mahdollista, vaan hanke edellyttää kaavallista suunnittelua. Myönnetyn suunnittelutarveratkaisun yhteydessä ei myöskään ole riittävästi selvitetty hankkeen ympäristövaikutuksia. Hankealue sijaitsee erittäin tärkeällä lintujen muuttoreitillä, mutta linnustolle ja eläimistölle aiheutuvien vaikutusten selvittäminen on laiminlyöty lähes kokonaan. Pesimä- ja muuttolintuselvitystä ei ole tehty ja selvitykset lepakoiden, liito-oravien, metson soidinpaikkojen ja viitasammakkojen osalta puuttuvat kokonaan. Lepakosta tehdään vain oletuksia ympäristöselvityksessä, vaikka lepakoista on runsaasti alueen asukkaiden tekemiä havaintoja. Suomen Lintuatlaksesta ilmenee, että alueella pesii sääksi ja hiirihaukka ja muita uhanalaisia haukkalajeja. Rakennettavien tuulivoimaloiden merkkiä ja ominaisuuksia ei ole yksilöity. Rakennuslupia ei voida myöntää ilman tietoa siitä, minkälaiselle tuulivoimalalle rakennuslupaa haetaan. Rakennettavat tuulivoimalat on rakennusluvassa määriteltävä täsmällisesti, jotta hanketta ei tosiasiassa toteuteta kooltaan ja me-

3 3 (13) luarvoltaan suurempana. Hakemuksen liitteenä olevat melumallinnukset ja ympäristöselvitys eivät perustu rakennettavien tuulivoimaloiden todelliseen melupäästöön ja muihin ominaisuuksiin. Mikäli melumallinnus laadittaisiin asianmukaisesti ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti, se osoittaisi, että tuulivoimaloiden melu ylittää säädetyt melurajat useissa hankealueen kiinteistöissä. Rakennuspaikat eivät ole tuulivoimalarakentamiseen sopivia, eivätkä rakennettavat tuulivoimalat sijoitu riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista ja naapurien maista. Tuulivoimalat eivät sovellu ympäristöön ja maisemaan eivätkä täytä kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimuksia. Tuulivoimalarakentaminen estää alueen kaiken käyttämisen ja asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan perustuslain vastaisesti. Rakennuslupia ei voi myöntää, koska alue on soveltumaton tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat vain 1,5-3 kilometrin etäisyydellä Someron taajama-alueesta. Alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee yli 380 asuinrakennusta ja 20 vapaa-ajanrakennusta. Melumallinnuksen puutteiden ja virheiden perusteella ei voida olla varmoja, että voimaloista ei aiheudu ympäristön asutukselle merkittävää meluhaittaa ja terveysriskejä. Koska aloittamisoikeus mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen ennen kuin niitä koskevat päätökset ovat lainvoimaisia, on vaarana, että tuulivoimaloita ei tosiasiassa pureta, vaikka rakennuslupia koskevat päätökset kumottaisiin. Hakijalta edellytetty vakuus ei riitä kattamaan mahdollisten vahinkojen korjaamista ja laitosten purkamista. Eero Mannin valitus Päätös on kumottava ja rakennuslupahakemus hylättävä. Manni omistaa kiinteistöt RN:ot 4:133, 4:134, 1:81 ja 1:82 sekä yhteismaan 873:3. Naapurien kuulemista ei ole suoritettu lainkaan. Tuulivoimalat estävät kiinteistöjen rakentamisen vuosikymmenten ajaksi. Voimala nro 2 on aivan Mannin omistaman kiinteistön rajalla. Myös voimalat 1 ja 3 sijaitsevat Mannin omistamien kiinteistöjen rajanaapureina. Mannin kanssa ei ole tehty korvaussopimusta. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on sivuutettu. Hankkeesta aiheutuvat meluhaitat ovat merkittäviä. Asian käsittely ja selvittäminen Lautakunta on antanut lausunnot rakennuslupaa koskevista valituksista sekä aloittamisoikeutta koskevista valituksista. Ilmatar Somero Oy on antanut selitykset. Yhtiö on selityksistä tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut, että valitukset jätetään tutkimatta, koska valittajilla ei ole valitusoikeutta. Mikäli valitukset tai joku niistä tutkitaan, valitukset on hylättävä. Hallinto-oikeus on varannut Jouni Nylundille tilaisuuden selvittää, millä perusteella hänellä on asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 192 :ssä tarkoitettu valitusoikeus. Nylund on ilmoittanut omistavansa kiinteistön RN:o 9:10 osoitteessa Mäntytie 20. Valitusoikeus on Nylundin mukaan myönnettävä tuulivoimaloiden erityisluonteesta johtuen maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n 5 kohdan nojalla myös niille, joiden asumiseen päätös olennaisesti vaikuttaa. Nylund on

4 4 (13) antanut myös vastaselityksen. Hallinto-oikeus on varannut Matti Härköselle tilaisuuden selvittää, millä perusteella hänellä on asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 192 :ssä tarkoitettu valitusoikeus. Härkönen on ilmoittanut olevansa Asunto Oy Hairolanrinne -nimisen yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Yhtiö omistaa kiinteistön osoitteessa Kermisenkuja 3, Somero. Härkönen on antanut myös vastaselityksen. Hallinto-oikeus on varannut Eero Mannille tilaisuuden selvittää, millä perusteella hänellä on asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 192 :ssä tarkoitettu valitusoikeus. Manni ei siihen varatusta tilaisuudesta huolimatta ole toimittanut pyydettyä lisäselvitystä eikä vastaselitystä. Manni on puhelimitse ilmoittanut, että hän ei, toisin kuin valituksessa on mainittu, omista kiinteistöä Muurassuo RN:o 4:133. Hallinto-oikeus on varannut Vesa Kauppiselle, Seppo Heinolle ja Hannu Heinolle tilaisuuden selvittää, millä perusteella heillä on asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 192 :ssä tarkoitettu valitusoikeus. Heinot ovat todenneet, että he omistavat Esko Heinon kuoltua yhdessä kiinteistön Yhteislaidun RN:o 4:42 ja että he ovat osaosakkaina jakamattomassa kuolinpesässä, joka omistaa kiinteistön Muurassuo RN:o 4:133. He ovat lisäksi todenneet, että heillä on osuus voimalan nro 3 vieressä sijaitsevasta yhteisalueesta. Vesa Kauppinen on todennut, että hän omistaa kiinteistön RN:o 2:479. Kauppinen ja Heinot ovat antaneet myös vastaselityksen. Heinot ovat hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittaneet lisäselvitystä kiinteistön Muurassuo 4:133 omistuksesta. Hallinto-oikeus on tänään antamallaan kolmella päätöksellä ratkaissut samalle luvansaajalle myönnetyistä muista rakennus- ja aloittamisluvista tehdyt valitukset. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus ei tutki Nylundin, Härkösen eikä Kauppisen valituksia. Hallinto-oikeus hylkää Ilmatar Somero Oy väitteen siitä, että Hannu ja Seppo Heinon sekä Eero Mannin valitukset on jätettävä tutkimatta, koska heillä ei ole valitusoikeutta asiassa. Hallinto-oikeus on tutkinut Heinojen valitukset tuulivoimalan nro 1 rakennusluvasta ja aloittamisoikeudesta sekä Mannin valituksen rakennusluvasta. Hallinto-oikeus hylkää valitukset. Ratkaisun perustelut Nylundin, Härkösen ja Kauppisen valitukset Maankäyttö- ja rakennuslain 192 :n mukaan valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä on: 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikut-

5 5 (13) taa; sekä 4) kunnalla. Rakennuslupa tuulivoimalalle nro 1 on myönnetty noin 110 m x 70 m:n kokoiselle rakennuspaikalle kiinteistöstä Yli-Seppälä RN:o 3:315. Karttatarkastelun ja valittajien ilmoittamien kiinteistötietojen mukaan Nylundin omistama kiinteistö Ollila RN:o 9:10 sijaitsee noin 1,8 kilometrin etäisyydellä rakennuspaikasta. Härkösen, oikeastaan Asunto Oy Hairolanrinteen, jonka hallituksen puheenjohtajana Härkönen toimii, omistama kiinteistö Hairolanrinne RN:o 1:324 sijaitsee noin 1,6 kilometrin etäisyydellä rakennuspaikasta. Kauppisen omistama kiinteistö Mäntylinna RN:o 2:479 rajautuu sinänsä yli 80 hehtaarin kokoiseen Yli-Seppälän kiinteistöön. Mäntylinnan kiinteistön etäisyys tuulivoimalan nro 1 rakennuspaikkaan on kuitenkin noin 1,7 kilometriä. Rakennuslupaa koskevasta valitusoikeudesta on tyhjentävästi säädetty edellä mainitussa maankäyttö- ja rakennuslain säädöksessä. Nylundin valitusoikeutta koskevassa täydennyksessä viittaama maankäyttö- ja rakennuslain 193 liittyy suunnittelutarveratkaisua koskevaan valitusoikeuteen eikä sitä sovelleta rakennuslupa-asiassa. Valitusoikeutta arvioitaessa ei siten oteta huomioon sitä, että päätöksellä mahdollisesti olisi vaikutusta asumiseen Nylundin esittämällä tavalla. Hallinto-oikeus katsoo, etteivät Nylund, Härkönen henkilökohtaisesti tai hänen edustamansa asunto-osakeyhtiö eikä Kauppinen omista tai hallitse kiinteistöä rakennuspaikan naapurissa maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla. Valittajien omistamien tai hallitsemien kiinteistöjen etäisyys rakennuspaikasta huomioon ottaen tuulivoimalan rakennuslupapäätös ei olennaisesti vaikuta heidän kiinteistöjensä rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen. Hanke ei myöskään välittömästi vaikuta heidän oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa. Oikeus valittaa rakennuslupaa koskevasta aloittamisoikeudesta määräytyy samoin perustein kuin oikeus valittaa rakennusluvasta. Koska Nylundilla, Härkösellä tai Kauppisella ei edellä mainituilla perusteilla ole asiassa valitusoikeutta, heidän valituksensa tuulivoimalan nro 1 rakennusluvasta ja sitä koskevasta aloittamisoikeudesta on jätettävä tutkimatta. Heinojen ja Mannin valitukset Valitusoikeus Kiinteistötietojärjestelmän mukaan kiinteistöön Muurassuo RN:o 4:133 ei kohdistu lainhuutomerkintöjä. Väestötietojärjestelmän mukaan kiinteistö on kuulunut vuonna 2001 kuolleelle Lauri Heinolle. Hannu Heino on hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut hallinto-oikeudelle Lauri Heinon jälkeen laaditun perukirjan, josta ilmenee, että kiinteistö kuuluu jakamattomalle kuolinpesälle, jonka osakkaina ovat muiden ohella Hannu ja Seppo Heino. Kiinteistörekisteristä ilmenee, että Hannu Heino omistaa myös puoliosuuden kiinteistöstä Yhteislaidun RN:o 4:42. Kiinteistöt sijaitsevat sellaisella asiakirjoissa olevan meluselvityksen mukaisella tuulivoimaloiden haitallisella melualueella, jolla saattaa olla vaikutusta alueen rakentamiseen. Koska kysymyksessä oleva rakennuslupa voi olennaisesti vaikuttaa Heinojen mainittujen kiinteistöjen rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen, heillä on valitusoikeus tuulivoimalan nro 1 rakennusluvasta.

6 6 (13) Kiinteistörekisterin mukaan Manni omistaa kiinteistön Lehtovaara RN:o 4:134, joka sijaitsee sellaisella asiakirjoissa olevan meluselvityksen mukaisella tuulivoimaloiden haitallisella melualueella, jolla saattaa olla vaikutusta alueen rakentamiseen. Koska kysymyksessä oleva rakennuslupa voi olennaisesti vaikuttaa Mannin kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen, hänellä on valitusoikeus tuulivoimalan nro 1 rakennusluvasta. Mannin valituksessa mainitut muut kiinteistöt sijaitsevat niin etäällä tuulivoimalan alueesta, ettei niillä ole merkitystä Mannin valitusoikeutta arvioitaessa. Kiinteistörekisteristä ilmenee, että edellä mainitulle Lauri Heinon kuolinpesän kiinteistölle Muurassuo kuuluu osuus yhteisestä alueesta Rahkanottoalue RN:o 878:3. Osuus samasta yhteisalueesta kuuluu myös Mannin omistamalle kiinteistölle Lehtovaara. Yhteisaluelain nojalla osakaskunta kantaa ja vastaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Asiassa ei ole ilmennyt, että osakaskunta olisi päättänyt valittaa kysymyksessä olevasta rakennusluvasta tai toisaalta yhteisaluelain 24 :n nojalla päättänyt olla saattamatta valitusasiaa vireille siten, että osakkailla olisi itsenäinen oikeus ajaa asiaa. Hallinto-oikeus toteaa, että Heinojen ja Mannin valituksissaan mainitseman yhteisalueen hallinnan nojalla valitusoikeutta ei siten ole. Naapureiden kuuleminen Maankäyttö- ja rakennuslain 133 :n mukaan rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla. Tarkemmat säännökset lupahakemuksesta ilmoittamisesta, tiedottamisesta ja huomautuksen tekemisestä annetaan asetuksella. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on, jollei maankäyttö- ja rakennuslain 133 :n 1 momentista muuta johdu, annettava rakennuslupahakemuksesta tieto naapureille ja varattava heille vähintään seitsemän päivää huomautuksen tekemiseen. Ilmoitus hakemuksesta saadaan lähettää tavallisena kirjeenä. Jollei naapuria tiedetä tai hankaluudetta tavata taikka jos kuultavia naapureita on enemmän kuin kymmenen, ilmoitus hakemuksesta katsotaan annetuksi naapurille tiedoksi, kun hakemuksesta on ilmoitettu sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan naapureiden kuuleminen on suoritettu kaikkien neljän tuulivoimalan osalta kuulutuksella sanomalehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla olleella kuulutuksella. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä rakennusvalvontatoimistossa. Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan joillakin rakennuspaikoilla on rajanaapureita enemmän kuin kymmenen. Alueella on myös kiinteistöjä, joilla ei ole lainhuutomerkintöjä, joista ilmenisi kiinteistön omistajat. Manni, joka on valituksessaan esittänyt päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä sillä perusteella, että naapureita ei ole kuultu, on tehnyt rakennuslupahankkeesta päivätyn huomautuksen.

7 7 (13) Hallinto-oikeus toteaa, että naapureiden kuulemisen tarkoituksena on rakennushankkeesta tiedottaminen sekä tilaisuuden varaaminen naapureille kirjallisen huomautuksen tekemiseen. Naapureiden suostumus ei ole luvan myöntämisen edellytys. Naapureiden kuuleminen on suoritettu lain mukaisesti, eikä päätöstä ole tällä perusteella syytä kumota. Sovellettavien säännösten sisältö Rakennuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupahakemukseen on liitettävä muun muassa selvitys siitä,että hakija hallitsee rakennuspaikkaa sekä rakennuksen pääpiirustukset. Hakijalta voidaan tarvittaessa edellyttää muutakin hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellista selvitystä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan tuulivoimalan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan, jos rakentamisesta taikka muusta tämän lain mukaan luvanvaraisesta tai viranomaishyväksyntää vaativasta toimenpiteestä on laadittava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen arviointiselostus, se tulee liittää tässä laissa säädettyyn lupahakemukseen tai ilmoitukseen. Rakennettaessa suunnittelutarvealueelle rakennushankkeen on täytettävä maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennusta ei saa sijoittaa tai rakentaa niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan rakennuksessa harjoitettavan toiminnan ympäristönsuojelullisista edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla, ellei siihen ole erityistä syystä.

8 8 (13) Aloittamisoikeus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakennus-, toimenpide- tai maisematyölupaa taikka 161, 162 tai 163 :ssä säädettyä laitteiden sijoittamista, muuttamista tai poistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus). Oikeudesta päätetään edellä tarkoitetun päätöksen yhteydessä. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Rakennushanke ja alueen olosuhteet Ympäristölautakunta on samassa kokouksessa myöntänyt Ilmatar Somero Oy:lle rakennusluvat neljän tuulivoimalan rakentamiseen kyseessä olevalle alueelle. Asiakirjojen mukaan alue sijaitsee Someron päätaajaman pohjoispuolella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 730 metriä ja loma-asunto noin 700 metriä tuulivoimalasta nro 2 lounaaseen. Noin kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista lounaaseen sijaitsee Palman teollisuusalue. Kysymyksessä olevan tuulivoimalan rakennuspaikkana on noin m 2 :n kokoinen alue kiinteistöstä Yli-Seppälä RN:o 3:315. Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Vuonna 2008 vahvistetussa Salon seudun maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa, joka on vahvistettu , alue on osoitettu merkinnällä energiahuollon kohde (en404). Kysymyksessä on maakunnallisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuva alue, jolle voidaan selvitysten mukaan sijoittaa 3-9 tuulivoimalayksikköä. Vaihemaakuntakaavan tausta-aineistona on ollut muun muassa maakuntaliiton tekemä Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Tämän lisäksi maakuntakaavaa varten on laadittu erillinen linnustoselvitys, kulttuuriympäristöä koskevat selvitykset, hiljaisten alueiden kartoitus sekä ekologisten alueiden ja yhteyksien kartoitus. Selvityksessä tehdyt näkyvyys- ja maisema-analyysit on tehty huomioiden noin metriä napakorkeudeltaan olevat voimalat. Tuulivoimala-alueiden sijoittelussa on otettu huomioon tuulivoimaloiden aiheuttama melu-, välke-, varjostus- ja vilkkumishaitta soveltamalla metriä leveää puskurialuetta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Someron ympäristölautakunta on päätöksellään myöntänyt Ilmatar Somero Oy:lle samalle alueelle suunnittelutarveratkaisun neljälle nimellisteholtaan 2-5 MW:n, napakorkeudeltaan noin 120 metrin ja kokonaiskorkeudeltaan 170 metrin korkuiselle putkirakenteiselle tuulivoimalalle. Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä on selvitetty hankkeen vaikutuksia muun ohella alueen luontoarvoihin. Hankealueelta tai sen läheisyydestä ei selvityksen mukaan tiedetä uhanalaisten eliölajien tai luontodirektiivin liitteiden IV ja IV(a) lajien esiintymiä eikä niistä tai niille soveltuvista elinympäristöistä ole tehty havaintoja maastokäynnin yhteydessä. Voimaloille erityisen herkkien kookkaiden

9 9 (13) päiväpetolintujen kuten merikotkan, kalasääksen ja hiirihaukan pesimäreviirejä ei ole lähistöllä tiedossa. Voimaloiden ei tehdyn selvityksen mukaan ole myöskään katsottu muodostavan merkittävää riskiä muuttolinnuille, sillä tuulivoimalaitoksia on vain muutama ja ne sijoittuvat lintujen käyttämän päämuuttoväylän ulkopuolelle usean kilometrin etäisyydelle. Suunnittelutarveratkaisua koskevasta päätöksestä ei ole valitettu. Myönnetyn suunnittelutarveratkaisun jälkeen alueella on laadittu Someron Palmankallion tuulivoimahankkeen rakentamisalueiden luontoselvitys. Selvityksen johtopäätöksenä on todettu, että tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamisalueilla tai niiden läheisyydessä ei ole aikaisemmissa selvityksessä tai tämän selvityksen yhteydessä tehty havaintoja luonnonsuojelulain 29 :n mukaisista luontotyypeistä, metsälain 10 :n tarkoittamista erityisen arvokkaista elinympäristöistä tai vesilain 11 :n tarkoittamista arvokkaista pienvesistä. Tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamisalueilla ei myöskään ole tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista eikä lajeille soveliaista elinympäristöistä. Rakentamisalueilla ei esiinny uhanalaisia luontotyyppejä eikä rakentamisalueilla ole tehty havaintoja erityisistä luontoarvoista. Rakennushanke koskee teholtaan 2-3 MW:n ja napakorkeudeltaan 120 metriä ja kokonaiskorkeudeltaan 177,5 metriä korkean putkirakenteisen tuulivoimalan rakentamista. Rakennuspaikka sijaitsee Yli-Seppälän kiinteistön pohjoisosassa, noin 500 metrin etäisyydellä Mannin omistamasta kiinteistöstä Lehtovaara RN:o 1:34, noin 650 metrin etäisyydellä Hannu Heinon osaksi omistamasta kiinteistöstä Yhteislaidun RN:o 4:42 ja noin 630 metrin etäisyydellä Hannu Heinon edustamaan Lauri Heinon kuolinpesään kuuluvasta kiinteistöstä Muurassuo RN:o 4:133. Muurassuon kiinteistöllä on vanha lato. Kaikki kiinteistöt ovat maa- ja metsätalousaluetta. Lautakunta on lisäksi hakijan erikseen tekemästä hakemuksesta myöntänyt euron vakuutta vastaan oikeuden tuulivoimalaitoksen nro 1 perustusten raudoituksen, tasausvalun, perustusten valamisen ja kaapeliverkon rakentamiseen sekä euron vakuutta vastaan oikeuden tuulivoimalaitoksen nro 1 turbiinin pystytykseen ennen kuin rakennuslupapäätös on saanut lainvoiman. Hallinto-oikeuden johtopäätökset Rakennusluvan hakemiseen ja selvityksiin liittyvät valitusperusteet Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys, jonka perusteella rakentamisen yleiset edellytykset voidaan arvioida rakennuksen sijoittumisen, käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden käyttämisen ja ympäristövaikutusten suhteen. Tuulivoimaloiden osalta edellytetään lisäksi myös sitä, että rakennuslupahakemukseen liitetään selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin. Rakennuslupahakemus koskee napakorkeudeltaan 120 metriä korkean, teholtaan 2-3 MW:n tuulivoimalan rakentamista hakemusasiakirjoissa yksilöityyn paikkaan. Rakennuspaikan soveltuvuutta tuulivoimalarakentamiselle ja tuulivoimaloiden sopeutumista maisemaan on tutkittu vastikään vahvistuneessa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa, jossa on otettu huomioon muun ohella hankkeen ympäristövaikutusten suhde ympäröivän alueen muuhun maankäyttöön. Rakennusluvan erityisiä edellytyksiä on rakennuspaikkakohtaisesti ar-

10 10 (13) vioitu rakennuspaikalle myönnetyssä suunnittelutarveratkaisussa, jossa on yksityiskohtaisemmin selvitetty hankkeen vaikutuksia ympäristöön ja häiriintyviin kohteisiin ja maisemaan. Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä on laadittu meluselvitys, jossa on mallinnettu neljän tuulivoimalan melua. Mallinnus on laadittu sen mukaan, että voimalaitosten napakorkeus on 120 metriä ja teho 2-3 MW. Välkemallinnus on laadittu napakorkeudeltaan 120 metriä korkeiden tuulivoimaloiden osalta. Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä on myös selvitetty naapurikiinteistöjen käyttötarkoitukset ja asuin- ja lomarakennusten sijainnit sekä hankkeen vaikutuksia maisemaan ja luontoarovoihin. Mainittuja selvityksiä on hyödynnetty myös nyt kysymyksessä olevan rakennusluvan yhteydessä. Näiden lisäksi rakennusluvan yhteydessä on esitetty muun ohella tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi ja rakentamisalueita koskeva luontoselvitys. Arvioitaessa hankkeen ympäristövaikutuksia koskevien selvitysten riittävyyttä on vielä otettava huomioon se, että päätökseen on liitetty muun ohella ehto, jonka mukaan ennen voimalarakentamisen aloittamista tulee varmistaa voimalatyypin valinnan jälkeen suunnittelutarveratkaisun yhteydessä esitettyjen meluvyöhykkeiden vastaavan valitun voimalatyypin mukaisia arvoja ja että suunnittelutarveratkaisupäätöksessä määriteltyjä melu- ja välkerajauksia ei saa ylittää. Hallinto-oikeus katsoo, että hankkeen vaikutuksia on rakennuslupahakemuksessa maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla riittävästi selvitetty niin, että rakennusluvan myöntämisen edellytysten arviointi on mahdollista. Päätös ei ole lainvastainen sillä Heinojen valituksessaan esittämällä perusteella, että rakennettavan tuulivoimalan merkkiä ja muita ominaisuuksia ei ole yksilöity. Hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että hakija osoittaa hallitsevansa rakennuspaikkaa. Asiassa ei ole valitusperusteena edes esitetty, että rakennuspaikan hallinta olisi puutteellinen. Rakennusluvan hakemisen edellytyksenä ei ole, että maanomistajan kanssa olisi laadittu korvaussopimus Mannin valituksessa esittämällä tavalla. Nyt kysymyksessä oleva yhden tuulivoimalan rakennuslupa on osa alueelle rakennettavasta neljän tuulivoimalan kokonaisuudesta. Heinojen valituksessaan mainitsema ympäristövaikutusten arviointimenettely on koskenut aiemmin vuosina suunnitteilla ollutta hanketta, jossa oli kysymys kolmen eri toimijan hankkeesta yhteensä 11 tuulivoimalan rakentamiseksi. Tuon kokonaisuuden osalta Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoi vuonna 2013, että hanke edellytti ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuo hanke on sittemmin rauennut ja nyt kysymyksessä on toinen, olennaisesti pienempi hanke. Tämän hankkeen osalta ei ole tehty päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Kun otetaan huomioon tuulivoimalahankkeen koko, joka merkitsee neljän, kokonaisteholtaan enintään 12 MW:n kokoisen tuulivoimalaalueen rakentamista, kysymyksessä oleva hanke ei ole ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen mukaiseen hankeluetteloon kuuluva rakennushanke, johon olisi tällä perusteella sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Suunnittelutarveratkaisu- ja rakennuslupahakemukseen on liitetty selvityksiä, jotka ovat koskeneet suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutuksia muun muassa ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä maisemaan. Hallinto-oikeus katsoo näiden selvitysten osoittavan, että tuulivoimaloiden rakentaminen ei aiheuta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Tämän vuoksi rakennuslupahakemukseen ei ole ollut liitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointiselostusta.

11 11 (13) Tuulivoimalan ympäristöluvan tarve arvioidaan ympäristönsuojelulain ja -asetuksen säännösten perusteella. Ympäristölupa-asian ratkaiseminen on rakennuslupa-asian ratkaisemisesta erillinen menettely eikä hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista saatu selvitys huomioon ottaen rakennuslupa-asian ratkaisemista ole ollut syytä lykätä, kunnes ympäristölupa-asia on ratkaistu. Tämän päätöksen estämättä mahdollisen ympäristöluvan tarve voidaan saattaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksiin liittyvät valitusperusteet Hanketta koskevalla suunnittelutarveratkaisulla on ratkaistu, että rakennusluvan erityiset edellytykset neljän tuulivoimalan sijoittamiseen kysymyksessä olevalle alueelle ovat olemassa. Rakennushanke on myönnetyn suunnittelutarveratkaisun mukainen. Tuulivoimalan rakennuspaikka vastaa suunnittelutarveratkaisussa esitettyä paikkaa ja sijaitsee rakentamattomalla, metsäisellä alueella. Näissä oloissa hallinto-oikeus katsoo, että kysymyksessä oleva tuulivoimala soveltuu ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää tällaiselta rakennelmalta edellytettävän kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimuksen. Hankkeen vaikutuksia luonnonsuojelulaissa tarkoitettuihin eliölajeihin on selvitetty suunnittelutarveratkaisun yhteydessä sekä sen jälkeen laaditussa tuulivoimahankkeen rakentamisalueita koskevassa luontoselvityksessä. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia uusia seikkoja, joiden perusteella asiaa olisi nyt rakennuslupa-asiaa ratkaistaessa syytä arvioida toisin kuin suunnittelutarveratkaisun yhdessä on tehty. Valituksissa on esitetty, että tuulivoimalat sijaitsevat liian lähellä valittajien kiinteistöjen alueita ja estävät niiden käytön. Valittajien omistamat tai hallitsemat kiinteistöt sijaitsevat Salon maakuntakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi varatulla alueella ja ne ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Alue on Varsinais- Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa varattu tuulivoimarakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei ole erityisiä säädöksiä tuulivoimalan vähimmäisetäisyydestä naapurikiinteistön rajaan, joten rakennusluvan laillisuutta arvioitaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyt yleiset rakennusten vähimmäisetäisyyksiä koskevat säädökset. Tuulivoimalan rakennuspaikan ja valittajien kiinteistöjen etäisyydestä edellä esitetty selvitys huomioon ottaen hanke on tältä osin lainmukainen. Valittajien kiinteistöjen alueita ei ole kaavoituksessa osoitettu tai varattu muuhun rakentamiseen kuin tuulivoimarakentamiseen. Rakennusluvan myöntämisestä ei aiheudu estettä kiinteistöjen käyttämiselle nykykäyttöä vastaavasti edelleen maa- ja metsätalousalueena. Päätös ei siten tarpeettomasti haittaa naapuria maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetulla tavalla eikä se loukkaa perustuslaissa turvattua tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Muut valitusperusteet Hallinto-oikeus toteaa, että hanketta koskevasta suunnittelutarveratkaisusta ei ole valitettu eikä suunnittelutarveratkaisun lainmukaisuuden tutkiminen ole mahdollista rakennuslupa-asian yhteydessä. Näin ollen Heinojen valituksessaan viittaamalla korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännöllä, joka liittyy suunnittelutarveratkaisujen oikeudellisiin edellytyksiin, ei ole rakennusluvan laillisuutta arvioitaessa merkitystä.

12 12 (13) Hallinto-oikeus toteaa, että sikäli kun tuulivoimalasta harjoitettavasta toiminnasta mahdollisesti aiheutuu ympäristölle haittaa, arvioidaan tuota haittaa tarpeen mukaan eri menettelyssä terveyden- tai ympäristönsuojelulain tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain nojalla. Heinojen aloittamisoikeutta koskevan valituksen osalta hallinto-oikeus katsoo, että hakijoilta edellytetty vakuus rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen ennen kuin päätös on lainvoimainen, on rakennushankkeen laatuun nähden riittävä. Johtopäätökset Edellä oleva huomioon ottaen rakennusluvan myöntämisen edellytykset ovat olleet olemassa eikä ympäristölautakunnan päätöstä ole syytä muuttaa. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 116, mom, ja 2 mom, 132, ja 4 mom, mom, mom 3 ja 6 kohta, mom 1, 2 ja 3 kohdat, 137, ja 2 mom, 192 ja mom Maankäyttö- ja rakennusasetus 57 2 mom, 64 ja 65 1 ja 2 mom Yhteisaluelaki 6, 7 ja 24 2 mom Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 ja 17 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 6 1 mom 7e kohta ja 7 Hallintolainkäyttölaki 51 2 mom Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 190 :n 3 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä lukien. Selostus valitusluvan myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä on liitteenä. (Julkipanon jälkeen, valituslupa). Asian ratkaisijat Heikki Toivanen hallinto-oikeustuomari Veronica Storträsk hallinto-oikeustuomari esittelijä Toimituskirjan oikeaksi todistaa Katja Peltola lainkäyttösihteeri

13 13 (13)