Lastensuojelutarpeen selvitys

Transkriptio

1 Lastensuojelutarpeen selvitys LasSe-hanke Seinäjoki16.9.,Tampere , Lahti Päivi Sinko ja Johanna Vaitomaa Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

2 8-vuotiaan lapsen kuolemaan johtaneet tapahtumat (OM 2013) Lapsen kuuleminen itseään koskevassa asiassa jäi hyvän käytännön vastaisesti toissijaiseksi. Lapsen kuulemisessa ja pahoinpitelyyn liittyvien signaalien tunnistamisessa ja tutkimuksessa on havaittavissa vakavia puutteita. Edes vahvat signaalit eivät näyttäisi aina johtavan oikeisiin johtopäätöksiin ja toimiin. Aikuisten tavatessa lasta koulussa, lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja perhetukikeskuksessa lapsi kieltäytyi puhumasta kotiasioistaan. Lastentautien päivystyksessä lapsi ilmaisi hänellä olevan huolia, joista ei voi puhua. Tällainen aktiivinen, aloitteellinen vaikeneminen on tyypillinen merkki kaltoinkohtelusta ja siitä, että lapsi ei koe vuorovaikutustilannetta turvallisena

3 Anne-Mari Jaakola (2012) Tutkimus lastensuojelutarpeen selvityksistä

4 Koulutuksen tavoite Antaa valmiudet tehdä LsL 27 :n mukainen lastensuojelutarpeen selvitys Käydä läpi selvitysprosessin eri vaiheet Tutkia omaa tapaa tehdä selvitystyötä ja sitä, miten lapsi näkyy työskentelyssä Vahvistaa arviointi- ja perustelutaitoja

5 Taustaa: miksi lastensuojelutarpeen selvitys? Lapsen osallisuus (= lapsen oikeus!) Lapsen oikeuksien yleissopimus Tarpeen selvityksen merkitys koko sosiaalihuollossa vaikuttavuus, selontekovelvollisuus Pois mössöstä! Englannin (ja Ruotsin) malli ja kokemukset Framework for the Assessment of Children in Need and their Families 2000 Kolmivaiheisuus: tunnistaminen, arviointi, oikeat tukitoimet lapsilähtöisyys! BBIC Barns behov i centrum 2006 Tanska ICS-malli

6 Miksi lastensuojelutarpeen selvitys? Erityisesti lastensuojelun avohuollon työskentelyn vaikuttavuuden ja suunnitelmallisuuden lisäämiseksi lakiin otetaan lastensuojelutarpeen selvittämistä koskeva pykälä. Lastensuojelun asiakkuuden tulisi alkaa huolellisella lapsen tilanteen kartoittamisella, jotta itse työskentelyllä voitaisiin vastata nykyistä paremmin ja oikea-aikaisemmin lapsen suojelun ja tuen tarpeisiin. 6

7 Lastensuojelulain tavoitteet Korostaa lapsen osallisuutta ja muita oikeuksia Lisätä palvelujen oikea-aikaisuutta Yhdenmukaistaa kuntien käytäntöjä ja dokumentointia (yhdenvertaisuus) Lisätä selkeyttä ja perusteluja asiakkuuden alkamiseen, jatkumiseen ja päättymiseen Parantaa asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa määrittämällä määräajat lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiselle: 7 arkipäivää ja 3kk (laatutae) AVIT valvovat toteutumista

8 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus LOS (1989, 1991) Lapsen oikeuksien sopimus kiinnittää uudella tavalla huomion siihen, että lapset ja nuoret ovat ajattelevia yksilöitä ja oman elämänsä subjekteja, eivätkä pelkästään aikuisten toiminnan ja huolenpidon passiivisia kohteita. Osallisuuden takaaminen on sopimuksen mullistavin ja vaativin elementti! (Eileen Munro)

9 Valvira: Lastensuojelun valvontaohjelma Laadukas lastensuojelutarpeen selvitys on lapsen oikeus. Mitä huolellisemmin lapsen tilanne kartoitetaan, sitä vaikuttavammin vastataan lapsen suojelun ja perheen tuen tarpeisiin. Selvityksen tekemiseksi sosiaalityöntekijän on suositeltavaa olla yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin sekä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin

10 Lastensuojelututkimuksen kertomaa Johanna Hurtig (2003): Lapsen paikka on epäsuora, kätketty, viiveinen lohduton Lapset nähdään auttamissuhteessa yleensä kestävinä ja venyvinä. Heidän sietokykyä elämänsä epäkohtiin venytetään yhdessä palveluverkon joustavuuden kanssa. Lapsilta ei uskalleta kysyä perheen sisäisistä vaikeista asioista, mutta heidät voidaan jättää elämään niiden kanssa

11 Tutkimus: lasten kokemuksia asiakkuudesta Työntekijät ovat etäisiä. Vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäisiä, lapset tuntevat itsensä ulkopuolisiksi. Asema tiedonsaajana ja tiedon antajana on heikko. Lapset haluavat saada tietoa. Lapset voivat antaa tärkeää tietoa omasta elämästään. Lapset haluavat, että heidän näkemyksensä huomioidaan

12 Ei toimenpiteitä Lastensuojelun asiakasprosessi (Muukkonen 2008, muokattu) V A R H A I N E N T U K I L S I L M O I T U S V I R E I L L E T U L O LASTEN SUOJELU TARPEEN SELVITYS MUUT ARVIOINNIT esim. lapsen kehitystason arviointi ASIAKKUUSVAIHE Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Asiakkuus päättyy SUUNNITELMALLINEN MUUTOSTYÖ avohuollossa asiakassuunnitelma työskentely muutostyön arviointi KIIREELLINEN SIJOITUS SIJOITUSVAIHEEN TYÖ huostaanoton tarpeen arviointi suunnitelmallinen sijoitus SIJAIS- HUOLLON suunnitelmallinen työ Asiakkuus päättyy J Ä L K I H U O L T O MUUT PALVELUT: perheneuvola, koulun tukitoimet, päihdehuolto, mielenterveyspalvelut jne

13 ?++ EI ASIAK- KUUTTA Tuleva asiakasprosessi? VIREILLE TULO 7 arkipäivää VÄLITÖN KIIREEL- LISYYS- ARVIO (sosiaaliyöntekijä) PALVELU- TARPEEN ARVIOINTI ShL 42 max 3 kk PALVELU/LS- TARPEEN ARVIOINTI (sosiaalityöntekijä) LsL 26 SOS.HUOLLON PERHEPALVELUT: perhetyö, tukihenkilö/-perhe, vertaisryhmätoiminta, kotipalvelu jne. omatyöntekijä (+ tarvittaessa ls stt työparina) LASTENSUOJELUN ASIAKKUUS (LS. + SOS.H. PALVELUT) - vastuusosiaalityöntekijä SUUNNITELMALLINEN MUUTOSTYÖ avohuollossa asiakassuunnitelma työskentely muutostyön arviointi SIJAIS- HUOLLON suunnitelmallinen työ Kiireelliset toimet tai muu tuki tai palvelut: asiakkuus alkaa J Ä L K I H U O L T O Asiakkuus päättyy MUUT PALVELUT: opiskelija- ja oppilashuolto, perheneuvola, Päivi Sinko ja Johanna Vaitomaa, päihdehuolto, HY, Palmenia mielenterveyspalvelut jne

14 xczxczxxcvireilletulo (= ei asiakkuutta) Mistä vireilletulo alkaa Lasta tai nuorta koskevat lastensuojeluilmoitukset tai pyynnöt lastensuojelutarpeen selvittämiseksi Lapsi tai nuori itse tai hänen vanhempansa hakevat apua lastensuojelusta Sosiaalityöntekijän huoli lapsesta herää perheen muun asian hoitamisen yhteydessä Huomioitavaa Sosiaalityöntekijällä tulee olla mahdollisuus määritellä tilanne lastensuojelun vireille tuloksi, vaikka yhteistyökumppani ei niin tekisikään Lastensuojeluilmoitukset on kirjattava,

15 Vireilletulon aikana ratkaisu Arvioitava välittömästi, tarvitaanko kiireellisiä lastensuojelutoimenpiteitä: esim. kiireellinen sijoitus tai kiireellinen taloudellinen tuki 7 arkipäivän kuluessa tehtävä ratkaisu ls-tarpeen selvityksen aloittamisesta Selvitystä ei tarvitse käynnistää, mikäli sen tekeminen on aiheetonta Sosiaalityöntekijä päättää vireilletulovaiheen sisällön Mitä sitten, jos asiakkuus ei ala? Peruspalvelujen rooli! toimenpiteistä Huomioitavaa Tieto lapsesta tulleesta lastensuojeluilmoituksesta tai siitä että työntekijä on omaaloitteisesti laittanut asian vireille, on kerrottava lapselle ja hänen huoltajilleen paitsi asiakaslain 11 :n (alaikäinen kieltää tietojen luovuttamisen huoltajalle) tai julkisuuslain 11 :n (tietojen luovuttaminen on vastoin lapsen etua) mukaiset tilanteet Sosiaalityöntekijän ratkaisu selvityksen käynnistämisestä tai siitä luopumisesta on perusteltava ja kirjattava tietojärjestelmään

16 Määräajat Vireilletulo: Ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamispäivää ei lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa. Arkipäivänä ei pidetä pyhäpäiviä eikä arkilauantaita. Mikäli yhteydenotto tapahtuu vaikkapa tiistaina, on ratkaisu selvityksen tekemisestä tehtävä seuraavan viikon torstaihin mennessä edellyttäen, että viikolla ei ole ylimääräisiä arkipyhiä

17 Määräaikojen merkitys valvonnan näkökulmasta Määräajat ovat ehdottomia, eikä niitä voida ylittää rikkomatta samalla lastensuojelulakia. Lastensuojelutarpeen selvityksen lainmukainen käsittely ja määräajoissa pysyminen on välttämätön osa asiakkaiden oikeusturvaa ja lasten oikeutta erityiseen suojeluun. Valvira on ehdottanut, että kunnat liittävät asiakastietojärjestelmään määräaikojen seurannan vrt. terveydenhuollossa hoitotakuun seuranta vuodesta 2007 Vuoden 2014 alusta astui voimaan lastensuojelulain muutos: 27 a Määräaikojen noudattamisen seuranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulee pyytää kunnilta tai kuntayhtymiltä kaksi kertaa vuodessa tietoja siitä, kuinka lastensuojelulaissa säännellyt asioiden käsittelymääräajat ovat toteutuneet

18 Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu (1467/4/11) Kunta ei voi vedota resurssien puutteeseen jos kuntalaisen perusoikeuksia turvaavien työtehtävien suorittaminen viivästyy lainvastaisesti Julkisen vallan tulee turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Taloudellisten voimavarojen oikea kohdentaminen kuuluu keskeisiin keinoihin, joilla julkinen valta toteuttaa tämän velvollisuutensa. Työt tulee resursoida niin, että lainmukaiset määräajat toteutuvat myös vuosi- ja sairauslomien aikana

19 Lastensuojelun laatusuositus (STM 2014) Viranomaisyhteistyössä korostetaan vastuuta lapselle. Jokainen yhteistyötaho vastaa oman hallinnonalansa palvelujen avulla siitä, että lapsi/perhe saa tarvitsemansa avun. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lastensuojeluasiaan liittyvää yhteistyötä ja huolehtii, että viranomaiset tietävät yhteistyön tarkoituksen ja tavoitteet. Lastensuojelun tulee ilmoittaa ilmoituksen tehneelle taholle, että ilmoitus on vastaanotettu ja antaa asiaa hoitavan henkilön yhteystiedot. Lapsille ja perheille tulee tiedottaa lastensuojelun toimintaperiaatteista. Päivi Sinko ja Johanna Vaitomaa, HY, Palmenia

20 Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen Asiakkuus alkaa, kun ryhdytään kiireellisiin lstoimenpiteisiin tai sosiaalityöntekijä päättää, että selvitystyö käynnistetään (26.3 ) Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet voimassa (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000) Huomioitavaa Tieto lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta on annettava tiedoksi lapselle ja huoltajalle välittömästi ja kirjattava lapsen asiakirjoihin Asiakkuuden alkaminen tulee määritellä selkeästi!

21 Lastensuojelulaki 27.1 Lastensuojelutarpeen selvitys Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta, työparina toinen lastensuojeluun perehtynyt henkilö Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa (= sosiaalityöntekijän harkinta) Selvityksen tekemiseksi sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa olla yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin sekä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 16 ja 17 :ssä säädetään

22 Lastensuojelulaki 27.2 Lastensuojelutarpeen selvitys Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta (enimmäismääräaika!!) Huoltajalle ja lapselle on ilmoitettava selvityksen valmistuttua lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta. Samaten on ilmoitettava asiakkuuden päättymisestä kuitenkin ottaen huomioon, mitä asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :ssä säädetään. Asiakkuus päättyy, mikäli selvitys ei anna aihetta lastensuojelutoimenpiteisiin

23 Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä myös asiakkaan vastustaessa Selvitys on aloitettava ja sitä on jatkettava, vaikka lapsi tai vanhemmat vastustaisivat selvittämistä Asiakas ei voi tehdä ratkaisua lapsen lastensuojelun tarpeesta, vaan sen tekee sosiaalityöntekijä

24 Lastensuojelutarpeen selvitys Asian vireilletulo: kiireellisen ls-tarpeen selvittäminen ja ratkaisu ls-tarpeen selvityksestä 7 arkipäivää EI ASIAKKUUTTA Max 3 kk ASIAKKUUS ALKAA Aloitustapaaminen Selvitys ja arviointityöskentely Yhteinen arviointitapaaminen ja kirjallinen yhteenveto Asiakkuus jatkuu: asiakassuunnitelma Asiakkuus päättyy Teematapaamiset Perhe ja tärkeät ihmiset Lapsi/nuori ja perheen arki Lapsen/nuoren tarpeet ja vanhemmuus Vanhempana olo Muu selvitystyö Kotikäynnit Yhteys lapselle läheisin henkilöihin Yhteys muihin viranomaisiin ja auttajatahoihin

25 Mitä on arviointi? Tiedon järjestelmällistä keruuta, analysointia ja tulkintaa Ei ole tarinan kertomista! Arvioitaessa: rajataan kohde kerätään tietoa analysoidaan tietoa, tehdään päätelmiä perustellaan oma kanta Arviointi on kannan ottamista arvottaminen (arvot) Arvioinnin tehtävänä on osoittaa, onko jokin asia hyvin tai huonosti MUTTA arviointi ei ole arvostelua Arvioinnin pohjalta tehdään valintoja, toimintaehdotuksia ja päätöksiä asiat 1) kuvataan 2) arvotetaan 3) tehdään suositukset

26 Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa. Opastusta asiakastiedon käyttöön ja kirjaamiseen. THL 2011 Arvio on sosiaalihuollon yleinen asiakirjatyyppi, jossa palvelunantaja arvioi sosiaalihuollon asiakkaan tilanteen ja esittää arviointiin perustuvan päätelmän sosiaalihuollon palveluprosessin edistämiseksi. Arvio voidaan laatia asiakkuuden eri vaiheissa, ja se voi liittyvä esimerkiksi palvelutarpeen tai suunnitelman tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Arvio sisältää pääsääntöisesti myös asiakkaan näkemyksen omasta tilanteestaan. Lastensuojelutarpeen selvitys on arvio

27 Tiedon rajallisuudesta Tietoa pitää pyrkiä keräämään mahdollisimman kattavasti, niin että aukkopaikkoja ei jää MUTTA Johanna Hurtig: tyhjentävää tietoa perheen tilanteesta ei voi olla, täytyy tyytyä vähempään Pitää tietää, mitä ei tiedä

28 Mikä on selvitys? Selvittää = to find out Selonteko, selostus, tutkinta Ottaa jokin asia tietoonsa, ottaa selvää; laittaa järjestykseen, kartoittaa, selkiyttää

29 Lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen Tavoite Selvityksen tavoitteena on tutkia lapsen suojelun ja tuen tarpeita suhteessa hänen huollostaan vastaavien aikuisten kykyyn ja mahdollisuuksiin vastata niihin sekä arvioida lastensuojelutyön ja toimenpiteiden tarvetta Lapsen läheisverkoston kartoittaminen (32 ) Tulee sisältää suoraa työskentelyä lapsen kanssa Huomioitavaa Tavoitteena yhteinen prosessi lapsen ja hänen huollostaan vastaavien aikuisten kanssa 31 asiakkaan asiassa pidettävä neuvottelu Selvitys tulee tarvittaessa tehdä vastoin huoltajan ja lapsen tahtoa Huoltaja ei voi kieltää läheisverkoston kartoittamista! 28 tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen, 29 lapsen tapaaminen Vaikka ilmoitus koskisi vain yhtä lasta, on selvityksessä huomioitava myös perheen muut lapset 33 asioiden kirjaaminen

30 Vastuu selvityksestä Vastuutaho Selvityksen tekemisestä vastaa ja sitä johtaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tehtävää ei voida ulkoistaa! HE 252/2006: Selvityksen tekemisessä tulee tarvittaessa olla mukana toinen lastensuojeluun perehtynyt työntekijä Voidaan tehdä myös ryhmätyönä Huomioitavaa Vaikka vastuu lastensuojelutarpeen selvittämisestä on lastensuojelun sosiaalityöntekijällä, muiden ammattilaisten ja yhteistyötahojen tietoa ja osaamista voi ja tulee hyödyntää Selvityksen tekemisen yhteydessä voidaan luovuttaa tietoa yhteistyökumppaneille tai perheen lähipiirille

31 Selvitystyön sisällöt Painopiste lapsen ja vanhempien arkisen elämän olosuhteiden, riskien ja selviytymistä tukevien tekijöiden tarkastelussa Kohteena juuri tietyn lapsen tilanne, elinolosuhteet, tarpeet sekä lapsen ja vanhempien oma toiminta suhteessa niihin Lapsen tarpeita ja oikeuksia tulee tutkia suhteessa hänen vanhempiensa ja ympäristön kykyyn vastata niihin sekä huolehtia niistä (turvallisuus, perustarpeet ja oikeudet, kehitystason mukainen hoito, hoiva ja kasvatus) Vanhempien ongelmien tai toimintatapojen tarkastelussa keskitytään siihen, mikä merkitys niillä on lapsen elämässä Tavoitteena yhteinen prosessi lapsen ja hänen huollostaan vastaavien aikuisten kanssa (pyri dialogiseen prosessiin!)

32 Aloitustapaamisen tavoitteet Tutustuminen Tiedon antaminen lastensuojelusta! (esite + kertominen) Lastensuojeluilmoituksen läpikäynti ja selvitystyöskentelytarpeen arviointi: huolet ja voimavarat lapsella ja vanhemmilla Selvitystyöskentelyn esittely ja Sopimus ja suunnitelma työskentelystä (TAI ilman lastensuojelua tapahtuvan selviytymisen kannustus)

33 Suunnitelmallinen työote KERROTAAN AVOIMESTI: Mitä tapahtuu, milloin ja miksi? - työskentelyllä on rakenne ja tavoite - selvityksen tekeminen perustellaan - tehdään työskentelysuunnitelma (hypoteesi) Miten työskennellään? - aikataulu: tapaamisten määrä, kuka tapaa ketä - keneen ollaan yhteydessä, yhteistyöverkostot - käsiteltävät asiat / teemat, työvälineet/-menetelmät Työparin työnjako - kohtaamistyö - prosessin ohjaustyö (puhelut, dokumentointi ym.) (Muukkonen )

34 Työskentelyprosessin pelisäännöt ja sitoutuminen Selvityksen tavoite Aikataulut Käsiteltävät teemat/aiheet Työskentelytavat Rooli-, vastuu- ja tehtäväjako Tahot, joiden kanssa ollaan tekemisissä Miten lapsi on mukana työskentelyssä? Vanhemmilta lupa tavata lasta lapsi saa luvan puhua Miten työskentely päätetään? Miten menetellään, jos tapaamiset eivät toteudu?

35 LsL 20 Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. LAPSEN OSALLISUUS!

36 LsL 20 Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Mielipiteen selvittämisen ja kuulemisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua

37 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Tyttö 15 v. pääkaupunkiseudulta heinäkuussa 2012, ls-ilmoitus tehty pahoinpitelyepäilyn vuoksi: Se tapaaminen kesti 45 minuuttia. Todettiin, että kotiväkivaltaa ei ole. Mä odotin koko ajan, että pääsisin juttelemaan kahden kesken sen työntekijän kanssa. Mä en pystynyt äidin kuulleen sanomaan, että mun isä hakkaa mua edelleen

38 Hyvä ottaa huomioon lasta tavatessa Varaa aikaa. Kerro lapselle itsestäsi. Osoita olevasi kiinnostunut, kannusta. Viestitä hyväksyntää ja empatiaa: ymmärrän, kestän kuulla, jaksan auttaa. Puhu asioista ikätasoisesti, niiden oikeilla nimillä. Ole leikkisä, hyödynnä toiminnallisuutta. Huolehdi, että työskentelytila on lasta huomioiva. Parhaatkaan välineet eivät korjaa huonoa kontaktia!

39 Yhteinen arviointi Vanhemmat Saako lapseni riittävää suojelua ja tarvitsemaansa hoitoa? Tarvitseeko perheemme/vanhemmat/lapsi ulkopuolista tukea? Jos, niin mitä? Haluanko tehdä yhteistyötä tukitahojen kanssa? Lapsi Mitä koen? Mitä tunnen? Mitä ajattelen? Mitä haluan, mitä odotan? Työntekijät Saako lapsi riittävää suojelua ja tarvitsemaansa hoitoa? Tarvitseeko perhe/vanhemmat/lapsi ulkopuolista apua? Jos, niin mitä? Ovatko perheenjäsenet halukkaita (kykeneviä) yhteistyöhön? (Pesäpuu ry)

40 Arvioidaan vanhemman valmiuksia ja lapsen oikeuksia vahvuudet ja tarpeet Lapsen yksilöllisen kehityksen tukeminen Suojelu ja hoiva Lapselle läheisten ja tärkeiden ihmissuhteiden turvaaminen Yhteistyön tekeminen lapsen asioissa (Pesäpuu ry, LEK-malli Lapsen elämäntilanteen kartoitus)

41 Vanhemman valmiuksien konkretisointi - miten näkyy arjessa? Mitä lapsen/nuoren arjessa tarkoittaa suojelu ja hoiva? Millaisia ovat ne konkreettiset asiat, joilla vanhemmat tukevat lapsen / nuoren yksilöllistä kehitystä? Mitä tarkoittaa lapselle läheisten ja tärkeiden ihmissuhteiden turvaaminen? Keitä nämä ihmiset ovat ja miten vanhemmat turvaavat / ylläpitävät suhteita? Yhteistyön edellytykset? Vanhempien keskinäinen yhteistyö lapsen asiassa - miten toteutuu, mitä esteitä? Yhteistyö auttajatahojen kanssa? Onko ollut tarvetta yhteiskunnan tukeen? Miten yhteistyö auttajatahoihin on toiminut? (Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Pesäpuu ry)

42 Lapsen tilanteen arviointi The Assessment Framework (2000) ( BBIC) Terveys Perushoiva/huolenpito Emotionaalinen kehitys ja käyttäytyminen Identiteetti Perhe- ja sosiaaliset suhteet Kuva itsestä Itsenäistymiseen johtavat taidot Oppiminen LAPSI PERHE JA YMPÄRISTÖ Turvallisuus Tunneperäinen lämpö Virikkeet Ohjaus ja rajat Jatkuvuus

43 The Framework for the Assessment of Children in Need and their Families Arvioinnin viitekehys tarjoaa systemaattisen (evidencebased) perustan tiedon keräämiselle ja analysoinnille: tukee ammatillisen arvion muodostamista siitä, miten auttaa lapsia ja perheitä lapsen edun mukaisella tavalla Empowerment-näkökulma Ammattilaisten tulisi käyttää viitekehystä saavuttaakseen ymmärryksen seuraavista asioista: lapsen kehitykselliset tarpeet vanhempien tai huoltajien kyky vastata tarkoituksenmukaisesti näihin tarpeisiin, mukaan lukien heidän kykynsä suojella lasta laajemman perheen / verkostojen ja ympäristötekijöiden vaikutukset vanhempiin ja lapsiin

44 The Framework for the Assessment of Children in Need and their Families Prof. Jan Horwath, Univ. of Sheffield: Ecological, multidisciplinary approach! Working together, information sharing Jigsaw! You need all the pieces to get the whole picture. The social worker = pulling it all together, making sense of it all, what it all means TAKING THE HOLISTIC VIEW The social worker puts the jigsaw together!

45 Yhteinen arviointi (sosiaalityön analyysi ja johtopäätökset) Koulu Poliisi Terv.asema A-klinikka Perheneuvol Lastensuojelu Mummo Äiti Isä Lapsi Sisar

46 Arvioinnissa huomioidaan Vahvuudet ja voimavarat Vahvuuksien näkeminen ja ääneen sanominen on tärkeää ja voimavaraistavaa Aloitetaan aina vahvuuksista Niitä löytyy jokaisen elämästä Muutostarpeet ja huolet Ongelmakeskeisyys hienotunteisuus; asioista vaikeneminen Työntekijän rohkeus nimetä asioita Lähtökohta myös huolista ja muutostarpeista puhuttaessa myönteinen

47 Vinkki ratkaisukeskeisyydestä Kysy uudelleen, kysy lisää: kerro vielä, kerro lisää, nyt minusta tuntuu, etten aivan ymmärtänyt, voitko auttaa minua ymmärtämään sinnikkyys!!

48 Kirjallinen yhteenveto (= arvioinnin konkreettinen tuotos) 1) Selvityksen lähtökohdat (ilmoitus tms., mahdolliset aiemmat selvitykset) ja kesto 2) Selvitystyön kulku (tapaamiset, puhelut, selvitykset jne.) 3) Mitä menetelmiä/välineitä käytetty 4) Mistä muualta tietoja saatu 5) Tehdyt havainnot TIIVIISTI (huolet, muutostarpeet, voimavarat) 6) LAPSEN ja vanhempien sekä muiden tahojen näkemykset tilanteesta 7) Sosiaalityöntekijän perusteltu näkemys lastensuojelun tarpeesta 8) Asiakkuuden päättäminen tai mahdollinen jatkotyöskentely

49 Perusteltu näkemys!! Asiakkuus päättyy tehdyn selvityksen perusteella. Ei lastensuojelun tarvetta. Vanhemmat eivät koe tarvitsevansa lastensuojelua

50 Yhteenvetotapaaminen Alustava selvitys annetaan kaikille osapuolille Kerätään palautetta ja tehdään mahdolliset muutokset Yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa arvioida lapsen tarpeita ja vanhempien mahdollisuutta/ kykyä/valmiuksia vastata niihin Yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa arvioida lastensuojelun tarvetta; sosiaalityöntekijä ottaa kantaa ja perustelee Sovitaan jatkotyöskentelystä huomioiden läheis- ja viranomaisverkostot Sovitaan, milloin tehdään ensimmäinen asiakassuunnitelma

51 Dokumentointiharjoitus Sosiaalinen näkökulma!!! Where is the social in social work? Miten sosiaalityöntekijä perustelee lastensuojelun tarvetta? jatkuipa asiakkuus tai ei Perusteltuja näkemyksiä vai epämääräistä kuvailua? Asiakkuuden perusteena ovat Eri osapuolten (MYÖS sosiaalityön) asiantuntijuus näkyvissä? Ei konsensuksen tavoittelua vaan ristiriitojen ja moniäänisyyden tunnustamista Miten lapsen tieto ja ääni näkyvät ja kuuluvat suunnitelmassa? Yhteenveto toimii asiakassuunnitelman pohjana

52 Mitä selvitystyöskentelyn jälkeen? Asiakkuus päättyy Asiakkuus jatkuu (aktiivisena) LsL 27 : Jos lapsella ei todeta lastensuojelun tarvetta, asiakkuus tulee päättää. Perustelut! Tukeminen voidaan järjestää muun palvelun piirissä. Ilmoitettava huoltajalle ja lapselle. LsL 27 : aihetta ls-toimenpiteisiin (perustelut!!) Asiakassuunnitelma 30 Muut palvelut ja yhteistyökumppanit? Ilmoitettava huoltajalle ja lapselle

53 Tilastotietoa asiakkuuden jatkumisesta/päättymisestä Kuusikko-kunnat 2013: selvityksen jälkeen noin puolella jatkui asiakkuus Suuria eroja kuntien välillä! Helsinki 56,5 % asiakkuuksista päättyi selvitykseen Espoo 46,3 % Vantaa 42,6 % Turku 45,7 % Tampere 44,3 % Oulu 64,2 % keskimäärin 46,1 %

54 Lasten ja nuorten kokemuksia selvitystyöskentelystä (Charpentier 2011) Kuulluksi tuleminen: edellytti mahdollisuutta itsensä ilmaisemiseen ja tuen saamista siihen. Oli vaikuttanut myös nuorten käsityksiin lastensuojelusta ja muuttanut niitä positiivisemmiksi. Vaikuttamisen mahdollisuus: mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä osallistuivat selvitykseen, sekä mahdollisuus vaikuttaa selvityksen sisältöön, mahdollisuus olla osallistumatta. Osallisuuden kokemukseen vaikutti se, näkyikö nuoren oma mielipide yhteenvetotekstissä ja se, oliko nuori selvillä asiakassuunnitelman tavoitteista. Eniten nuoret mainitsivat emotionaalisesti merkittäviä muutoksia, kuten luottamuksen ja yhteisen keskustelun lisääntymisen perheenjäsenten välillä ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia. Selvitykseen osallistumisen koettiin vaikuttaneen sekä omaan käyttäytymiseen että vanhempien asennoitumiseen positiivisella tavalla

55 aa Selvityksen loppuun saattaminen Selvitys täytyy saattaa loppuun, vaikka lapsi muuttaisi toiseen kuntaan kesken sen tekemisen (Lsl 25d ) Lähtökunnan ja uuden kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden on yhdessä (asiakkaan kanssa) sovittava, miten selvitys tehdään loppuun Jos lapsi muuttaa ls-ilmoituksen saapumisen jälkeen, mutta ennen kuin selvitys on aloitettu, sosiaalityöntekijän velvollisuus on välittää ilmoitus uuteen asuinkuntaan Selvitykseen liittyvät oleelliset asiakirjat on toimitettava uuteen kuntaan

56 Asiakkuuden jatkuessa Työskentelyn suunnitelmallisuus Lapsen osallisuus myös selvitystyöskentelyn jälkeen Arvioitava: Tuleeko lapsi autetuksi? Hyötyykö lapsi työskentelystä? Tuleeko esiin uusia muutostarpeita? Miten kauan työskentely jatkuu / missä kohtaa asiakkuus voidaan lopettaa?

57 EOA: Sosiaalitoimi laiminlöi lapsi jäi vaille lastensuojelun palveluja ( ) Huoltajan haluttomuus ja yhteistyön puute ei saa hidastaa asiakassuunnitelman tekoa. Uusi lastensuojeluilmoitus ei välttämättä edellytä uutta perusteellista lastensuojelutarpeen selvitystä vaan edellyttää suunniteltujen ja toteutettujen toimenpiteiden arviointia ja tarvittaessa muutoksia

58 LsL 30 Asiakassuunnitelma Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa

59 a Asiakassuunnitelma työprosessia ohjaavana dokumenttina Sosiaalityöntekijän tärkein työväline prosessinjohto! Yhteistyön tekemisen väline Työn suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus Työnjako ja vastuut näkyvät suunnitelmasta Kaikki tukitoimet perustuvat asiakassuunnitelmaan Kunnan on järjestettävä lastensuojelun asiakkaalle lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvion mukaisesti. (LsL 36 ) Mitä kattavampi ja huolellisempi kartoitus, sitä parempi suunnitelma saadaan aikaan!!

60 Laadukas lastensuojelutarpeen selvitys Ei ole tekninen selvitys vaan aitoon vuorovaikutukseen pyrkivä arviointiprosessi Rakentuu joustavasti myös muualla tehdyt selvitystyöt huomioiden On tiivis, ei ylimitoitettu: analyysi, argumentit, asiakkaan ja yhteistyötahojen tieto näkyvissä MUTTA lastensuojelun (stt:n) oma näkemys kaikkein kirkkain! Työskentelyn tavoite ja tarkoitus on selvillä kaikille osapuolille Lapsen ja hänen perheensä tilannetta ja avuntarvetta arvioidaan suhteessa vireille tuloon johtaneisiin syihin

61 Laadukas lastensuojelutarpeen selvitys Lapsikeskeinen, korostaa lapsen osallisuutta ja lapsen henkilökohtaisia tapaamisia: LAPSEN OMA TIETO JA KOKEMUS OMASTA ELÄMÄSTÄÄN Lähtee lapsen tarpeista LAPSEN ARJEN NÄKÖKULMASTA Huomioi lapsen ja perheen voimavarat (läheisverkosto) On menetelmien ja välineiden suhteen joustava Luo perustan asiakassuunnitelmalle Luo perustan luottamukselliselle asiakassuhteelle Vähentää lastensuojelun asiakkuuden tarvetta

62 Lapsen oikeus osallisuuteen Helppous ei voi olla ratkaiseva peruste sille, tuetaanko osallisuuden oikeutta vai ei Archard & Skivenes (2009): Sosiaalityöntekijät kokivat lapsen osallisuuden hyvänä asiana niin kauan kuin se ei aiheuttanut ongelmia eikä tehnyt työstä vaikeampaa osallistaminen sitouttaa lapsen toimenpiteisiin Lapsi on edelleen helppo unohtaa! Lapsen ikä ei ole niin merkitsevä asia osallisuuden kannalta kuin usein luulemme Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus

63 Lähteet Archard, David & Skivenes, Marit (2009) Hearing the Child. Child & Family Social Work, Volume 14, Issue 4, Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa Opastusta asiakastiedon käyttöön ja kirjaamiseen. Maarit Laaksonen et al. THL 54/ BBIC - Barns behov i centrum Charpentier, Anne Bettina (2011) Lasten ja nuorten kokemuksia lastensuojelun alkuvaiheen arvioinnista. Pro gradu, Helsingin yliopisto. Framework for the Assessment of Children in need and their Families Horwath, Jan (ed.)(2010) TheChild`s World. The Comprehensive Guide to Assessing Children in Need. London, Jessica Kingsley Hurtig, Johanna (2003) Lasta suojelemassa. -etnografia lasten paikan rakentumisesta lastensuojelun perhetyön käytännöissä. Acta Universitatis Lapponiensis

64 Lähteet Hurtig, Johanna (2006) Lasten tieto sosiaalityön haasteena. Forsberg, Hannele & Ritala-Koskinen, Aino & Törrönen, Maritta (toim.), Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. Jyväskylä: PS-kustannus. Jaakola, Anne-Mari (2012) Assessment in the Finnish Child Protection Practice Joint World Conference on Social Work and Social Development, Stockholm, Sweden. wsddata.org%2fpresentations%2fws032_5.pptx&ei=n8h9u_69oyn_oahpgcgk&usg=afqjcnff3_j_imwsufd KxSxUriU2vRpTSw&bvm=bv ,d.ZWU Kunnalliset lastensuojelupalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma Valvira, valvontaohjelmia 1:2013. Muukkonen, Tiina (toim.)(2008) Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa. Sosiaaliportti: Lastensuojelun käsikirja Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2/2014. Hanna Ahlgren-Leinvuo