Ekotoimivat asumisen ratkaisut Vantaan asuntomessuilla

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 3/2015 (690) Ekotoimivat asumisen ratkaisut Vantaan asuntomessuilla Heli Mäntylä, Minna Kuusela, Tarja Marjomaa, Sari Liski-Markkanen ja Timo Rinkinen, TTS Viherhuoneet ja viherkatot valloittavat Vantaan asuntomessuilla. Kuva: Timo Rinkinen TTS Työtehoseura arvioi Vantaan asuntomessualueen talojen ekotoimivuuden. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Sisätilojen tarkastelussa keskityttiin talojen keittiö-, vaatehuolto- ja peseytymistiloihin sekä eteiseen, kuraeteiseen ja säilytystiloihin. Samalla arvioitiin myös pihojen toimivuus, helppohoitoisuus ja ekologisuus. Monet messukohteista, varsinkin pihat, olivat arviointipäivinä varsin kesken, mikä haittasi arviointia.

2 Messualue sijoittuu keskusaukion, Tiikerinsilmän ympärille. Kuva: Timo Rinkinen TTS:n tekemän arvioinnin tarkoituksena oli suunnata messukävijöiden huomio asunnon ekotoimivuutta ja asumismukavuutta parantaviin ratkaisuihin, joita Vantaalla oli toteutettu monissa näyttelykohteissa. Arvioinnissa hyödynnettiin TTS:n elinkaariasumisen tutkimushankkeessa kehitettyä ekotoimivuuden arviointikriteeristöä. Kriteeristöstä arvioitiin pohjaratkaisun perusteella hyväksi havaittujen omakotitalojen asuttavuus, jolla tarkoitetaan asunnon toimivuutta, ergonomiaa, energiataloudellisuutta, kestävän kehityksen mukaisia materiaalivalintoja ja helppohoitoisuutta. Lisäksi arvioitiin muuntojoustavuutta, esteettömyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja kunnossapidon helppoutta. Asuttavuus on tärkeä kriteeri, sillä se vaikuttaa eniten asukkaan arkeen. Pihoista arvioitiin erityisesti helppohoitoisuutta, esteettömyyttä, materiaalivalintoja ja toimivuutta. Hyvä omakotitalo toimii arjessa ja muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan. Ekotoimivuuden käsitteen avulla asumista tarkastellaan asukkaan näkökulmasta. Ekotoimivuus kuvaa kodin toimivuuden tasoa suhteessa ympäristökuormaan. Sekä ekologisuudella että toimivuudella on pitkä tutkimusperinne, mutta niitä on aikaisemmin tarkasteltu pääosin erillisinä asioina. Ekotoimivuuden käsitteen avulla ekologisuutta ja toimivuutta voidaan nyt tarkastella samanaikaisesti. Ekotoimivuutta tarvitaan uutena käsitteenä myös sen vuoksi, että toimivuuden osa-alueet muuntojoustavuus, esteettömyys, asuttavuus, viihtyisyys, turvallisuus ja kunnossapito eivät nykyisinkään sisälly tarpeeksi selvästi ekotehokkuuden käsitteeseen. (Mäntylä 2011) VANTAAN ASUNTOMESSUJEN TEEMAT JA ALUEEN KOKONAISKUVA Vantaan Kivistön asuntomessualueelle on valmistunut yli 350 uutta asuntoa. Noin 10 hehtaarin alueella on kaikkiaan 37 pientaloa, kolme kerrostaloa ja pysäköintitalo. Alue on kaavoitettu ympyrän muotoon Tiikerinsilmän ympärille, samoja pyöreitä ja kaarevia muotoja toistuu myös toisaalla uuden Kivistön kaupunkikeskuksen alueella. Messualue on hyvä esimerkki tiiviistä kaupunkirakenteesta ja modernista asumisesta. Messuvieraan kannalta Vantaan messualue on kompakti, mikä tarkoittaa, että vieraalla on lyhyt matka kohteesta toiseen. Messujen alla avattava Kehärata tarjoaa uuden tärkeän junayhteyden pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteeseen, ja toimii pohjana messualueen ja koko uuden Kivistön kaupunginosan julkisen liikenteen verkolle. Messuille voi saapua kätevästi junalla vaikka suoraan Helsingistä tai lentokentältä, ja jatkossa työmatkat alueelta voivat hoitua myös julkista liikennettä käyttäen. Arjen sujuvuus, asuntojen monimuotoisuus sekä uudet energiaratkaisut ovat Vantaan Asuntomessujen keskeiset teemat. Asuinalue itsessään tarjoaa asukkailleen paljon arkea helpottavia ratkaisuja, sillä alue on kaavoitettu tiiviiksi ja esimerkiksi lasten koulumatkat kevyen liikenteen väyliä pitkin ovat varsin turvalliset. Joskus arkea helpottavat asiat voivat olla pieniä käytännön ratkaisuja esimerkiksi asunnon pohjaratkaisussa: yksi iso lastenhuone voidaan lasten kasvaessa jakaa kahdeksi pienemmäksi, osa talosta voidaan erottaa isovanhempien asunnoksi tarvittaessa tai asunnon yhteyteen rakennetaan työtilat etätyötä varten. Kun asunnon muunneltavuus on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, tilojen muuntelu myöhemmin on helppoa. Kaikki eivät suinkaan ole omakotitaloihmisiä, moni haluaa mieluummin asua kerrostalossa. Vantaan Asuntomessuilla esitellään asuntoja kolmesta erityyppisestä kerrostalosta ja esillä on uusia kerrostaloasumisen trendejä. Messuille rakennettavaan puukerrostaloon tulee kolme esiteltävää asuntoa. Asuntomessujen oheiskohde on loft-kerrostalon ja -rivitalon kokonaisuus. YLEISIÄ HUOMIOITA MESSUTALOISTA Energiatehokkuus Energiatehokkuuteen liittyvät uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan Uusien määräysten tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta 20 prosenttia nykyiseen verrattuna sekä lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja suunnitteluvapautta. Vuoteen 2020 mennessä tulee uudisrakennusten olla lähes nollaenergiarakennuksia eli niiden tulee tuottaa energiaa liki yhtä paljon kuin ne kuluttavat. Näyttelytaloissa toteutetaan ja käytetään energiatehokkaan rakentamisen uusimpia ratkaisuja. Kuitenkin messutaloista vain kohde 33, Panthera Tigris edustaa A-energialuokkaa. Tiikerin energiatehokkuusluku on 78, joka on messukohteista alhaisin. Rakennusmateriaaleja on käytetty monipuolisesti. Suurin osa kohteista on puutaloja, mutta esillä on myös kivi- ja hirsirunkoisia taloja. Messuilla on esillä energiaa säästäviä taloteknisiä ratkaisuja. Messutaloissa on myös asumisturvallisuutta parantavia kodinohjaus- ja palonsammutusjärjestelmiä. 2

3 Luonnonkivi tuo elävää ja monipuolista tunnelmaa pihaan. (Kohde 26) Kuva: Timo Rinkinen Ekologisuus Tärkeä osa Vantaan asuntomessujen ekologisuutta on alueen sijainti hyvien kulkuyhteyksien äärellä, osana ympärille rakentuvaa Kivistön uutta kaupunginosaa ja samanaikaisesti lähellä luontoa. Maailman metropolien nouseva trendi on kaupunkien kehittäminen kestävämpään suuntaan. Tähän olennaisena osana kuuluvat viherkatot ovat myös edustettuna asuntomessuilla. Viherkatot eli elävällä kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat maailmalla yhä useammin käytetty keino hallita ja vähentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Viherkatot helpottavat vedenhallintaa ja lämpötilojen tasaamista ja sitovat ilman epäpuhtauksia ja melua. Viherkatot ovat myös osana Vantaan uutta arkkitehtuuriohjelmaa. Viherkattoihin voi tutustua kohteissa 34, 35 ja 40. Esimerkiksi kohteessa 40 on lasiterassin puoleiselle lappeelle asennettu maksaruohokatto. Maksaruohokatto varastoi ja käyttää sadevettä pienentäen näin hulevesikuormitusta. Yhteyttäessään maksaruohot poistavat ilmasta hiilidioksidia ja tuottavat tilalle happea. Talon jyrkän katon alle on asennettu Kuvassa näkyy kolmen kohteen viherkatot. Kuva: Minna Kuusela Puukivi on suomalainen innovaatio jätemateriaalien kierrättämiseen. (Kohde 33) Kuva: Timo Rinkinen kiinnitysverkko, joka pitää maksaruohomatot paikoillaan. Verkon alle on asennettu huopamatto, joka kerää vettä kasvien käyttöön. Sen alla on juurisuojakermi, joka estää maksaruohon juurten tunkeutumisen vedeneristeisiin. Loppua rakennuksen katosta peittää vaalea bitumikate, joka hajottaa liikenteen ja teollisuuden päästämiä haitallisia typen oksideja. Pintasirotteen sisältämä titaanioksidi neutraloi typen oksidit luontoa ravitseviksi nitraateiksi, jotka huuhtoutuvat sateessa alas katolta. Vaalea katemateriaali heijastaa auringonvaloa ja pitää huonetilat viileämpinä vähentäen jäähdytyksen tarvetta kesäaikaan. Oikein toteutettuna ja huollettuna bitumikate kestää hyvinkin 50 vuotta. Kohteissa 34 ja 35 kattomateriaaliksi on valittu luonnonmukainen ja hoitovapaa ketoviherkatto, joka sitoo sadevettä, vähentää ympäristön meluisuutta ja luo elinympäristöjä uhanalaisia kasveja ja hyönteisiä varten. Puutarhaan halutaan turvallisia ja luontoystävällisiä tuotteita. Messukohteiden pihoissa ekologisuutta on toteutettu nykyaikaisesti ja tyylikkäästi käyttäen runsaasti erilaisia kierrätettäviä materiaaleja. Isot terassipinnat ovat useimmissa kohteissa suomalaista puuta. Pihojen pintamateriaaleina ja tukimuureissa on käytetty ilahduttavan paljon luonnonkiveä eri muodoissaan. Luonnonkivipintoja on yhdistelty onnistuneesti teollisten betonikivien kanssa. Istutusalueilla toteutetaan ekologista rikkakasvien torjuntaa. Paitsi että rikkakasvien kasvua hillitsevät katemateriaalit ovat luonnontuotteita, on joissakin kohteissa käytetty biologisesti hajoavia ja kompostoituvia tekstiilejä. Alkuvuosien tehokkaan rikkakasvien torjunnan ja suojaamisen jälkeen kangas alkaa itsestään hajota ja muuttua humukseksi, vedeksi ja hiilidioksidiksi. Näin toteutetaan tehokasta, kestävää ja vastuullista rikkakasvien torjuntaa ja kasvien suojaamista ilman kasvinsuojeluaineita. Mielenkiintoinen uutuus on pihakiveyksissä käytettävä puukivi (kohde 33). Ekologinen puukivi valmistetaan käyttäen käytöstä poistettua rakennus- ja pakkauspuuta, joka työstetään ensin puukuiduksi ja sekoitetaan betoniin. Tämä suomalainen tuoteinnovaatio on ympäristöä säästävä vaihtoehto jätemateriaalien uudelleen kierrättämiseen. Piha-alueet Pihasisustus on trendi, joka kasvaa edelleen. Viime vuosien sisustusbuumi on laajentunut sisältä ulos. Tämän päivän piha on osa meidän elämäämme ja yhä enemmän sisätilojen jatke, joka on tehty aidosti perhettä varten. Nopeasti muuttuvan maailman keskellä yhteisöllisyydestä on tullut monille tärkeää myös asumiseen liittyvien toimintojen toteuttamisessa. Tämä suuntaus näkyy Vantaan asuntomessujen kohteissa esimerkiksi jopa aiempaa isompina terasseina ja pihan monipuolisina toimintoina. Iso terassi tai patio kesäkeittiöineen kokoaa helposti ystäviä yhteen. Kannattaa huomioida myös varjon tarve ja viihtyminen sateisella säällä katetussa oleskelutilassa tai kesähuoneessa. 3

4 Automaattinen kastelujärjestelmä pitää pihan rehevänä ja säästää vettä. (Kohde 30) Kuva: Timo Rinkinen Kohteessa 40 hulevedet ohjataan maanalaiseen säiliöön, josta sitä voidaan käyttää kasteluun. Kuva: Timo Rinkinen Pihalla viihdytään, sillä kesäaikana suomalaisessa pihapiirissä perinteisesti grillataan, seurustellaan ja vietetään kesäjuhlia. Terassien rakentamisessa suositaan laajoja yhtenäisiä pintoja. Materiaalina käytetään nyt paljon suomalaista lämpökäsiteltyä puuta ja väreissä korostuvat tumman ja vaalean ruskean eri sävyt. Pohjoismaissa trendikäs harmaa väri odottaa vielä itseään. Paljon aikaa ja rahaa käytetään myös ulkotilojen viimeistelyyn ja yksityiskohtiin. Patioita ja terasseja stailataan ja sisustetaan samaan tapaan kuin sisätiloja. Pihojen istutukset on pääosin sijoiteltu yhtenäisiksi ja helppohoitoisiksi kokonaisuuksiksi ja nurmikkoalueet selkeiksi. Puuvartisia kasveja, perennoja ja hyötykasveja on istutettu sekaisin samaan istutusalueeseen. Luonnossakaan ei kasva vain yhtä kasvia yhdessä paikassa vaan erilaiset kasvit tukevat toisiaan. Sekaistutukset myös luovat monimuotoisuutta ja houkuttelevat pölyttäjiä. Joissakin pihoissa on erilaisia koristeheiniä, jotka luovat kasviryhmiin jännittäviä yksityiskohtia. Tavanomaisesta pihasta poikkeava niittyketo löytyy kohteista 34 ja 35. Jonkin verran erikoisia ja arkojakin kasveja oli uskallettu pihoihin suunnitella. Tuttua ja turvallista valintaa edustava tuija on yleinen rajakasvi antaen näkösuojaa ja väriä myös talviaikaan. Nurmikkoalueet ovat taas kookkaita ja entistä tärkeämpiä toiminnallisia alueita. Nurmikko on nyt luonnollinen ja elävä alusta leikkimistä ja pelaamista varten puutarhassa saa leikkiä. Vaikka pihalla viihdytään ja seurustellaan, ei puutarhan haluta kuitenkaan olevan työleiri, johon kuluu kaikki vapaa-aika. Pihalta halutaan ennen kaikkea helppohoitoisuutta. Tänä päivänä talon omistajat haluavat, että pihalla voi puuhastella silloin kun itse haluaa ja on vapaata aikaa käytettävissä. Asuntomessukohteiden pihoissa onkin paljon helppohoitoisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Esimerkiksi pihojen nurmikot ovat selkeitä ja yhtenäisiä peliin ja leikkiin sopivia laajoja alueita. Nurmikkoalueita on rajattu istutusalueista käyttäen kaarevia muotoja. Nurmikkoreunus estää nurmikon karkaamisen istutusalueelle pitäen pihan siistinä ja ryhdikkäänä. Nurmikon rajaaminen tuo helppohoitoisuutta ja alueet pysyvät huoliteltuina. Huolellisesti toteutetut rajaukset mahdollistavat helpon nurmikon leikkaamisen ja ehkäisevät hankalasti hoidettavia reunoja, joissa rikkakasvit viihtyvät ja joita joutuu viimeistelemään siimaleikkurilla tai saksilla. Istutusalueiden helppohoitoisuutta edistetään erilaisilla kateaineilla, joita messukohteiden pihoissa on käytetty monipuolisesti. Vaikka kesä on lyhyt, kasvit tarvitsevat enemmän vettä kuin mitä luonnosta saavat. Automaattisen kastelujärjestelmän avulla kasvit ja nurmikkoalueet pysyvät elinvoimaisina ja saavat riittävästi vettä. Oikein asennetun kastelujärjestelmän avulla voi säästää kasteluvettä jopa 20 prosenttia. Ohjausyksikköjen ja ajastimien avulla kastelu ajoitetaan tapahtumaan säännöllisesti useimmiten aamuyöstä, jolloin ilmankosteus on suurimmillaan eikä vesi haihdu ilmaan kuten päiväsaikaan tapahtuu. Kastelujärjestelmään on mahdollista liittää kosteusanturit, jotka pitävät huolen tarvittavan kasteluveden määrästä sekä sadetunnistin, jolloin järjestelmä ei turhaan mene päälle sateella. Hulevesien hallinta Sade- ja valumavedet eli hulevedet käsitellään alueella luonnonmukaisesti ja hallitusti. Hulevesiä viivytetään ja imeytetään painanteissa, tulvaniityillä sekä maanalaisissa, karkealla kivisoralla täytetyissä kaivannoissa. Näin varmistetaan, ettei läheisiin järviin kulkeudu epäpuhtauksia, maaperän kiintoainesta ja vesistöjä kuormittavia ravinteita. Vantaan messualueella hulevesien määrää vähennetään käyttämällä mahdollisimman paljon läpäiseviä päällysteitä ja monikerroksellista vettä hyödyntävää ja pidättävää kasvillisuutta. Lisäksi hulevesiä voidaan hyötykäyttää kastelu-, pesu- tai huuhteluvetenä. Viherkatot ovat tehokas tapa vähentää hulevesivirtaamia. Ohutrakenteinen viherkatto pidättää laskennallisesti noin prosenttia vuotuisista katolle kohdistuvista virtaamista. Hulevesiä pyritään imeyttämään tonteilla painantein ja kivipesin, mutta talojen ja katualueiden korkojen vuoksi hulevesien imeyttäminen tonteilla on varsin haastavaa. 4

5 Muuntojoustava huone voi toimia työhuoneena, vierashuoneena, makuuhuoneena tai harrastushuoneena. Kuvassa on kohteen 31 tilava lastenhuone, jonka voi myöhemmin jakaa kahdeksi huoneeksi seinän avulla. Kohteessa 39 on helposti saavutettavissa oleva luiska sisääntulon yhteydessä. Kuva: Timo Rinkinen Näppärä säilytystila kohteen 31 portaikossa. Portaan alus oli hyödynnetty säilytystilana. Hylly soveltuu avaimien ja puhelinten laskutilaksi. Pistorasia mahdollistaa myös puhelinten lataamisen. Kuva: Heli Mäntylä Muuntojoustavuus Muuntojoustavuudella tarkoitetaan kotiin rakennettujen ratkaisujen muuntamismahdollisuutta asukkaan muuttuvien tarpeiden mukaan tai uuden asukkaan tarpeita vastaavaksi. Sama tila voi toimia esimerkiksi eri asukkailla erilaisissa käyttötarkoituksissa tai kahden makuuhuoneen väliltä voidaan purkaa seinä ja yhdistää tilat isommaksi huoneeksi. Myös yhdellä tilalla voi olla monta käyttötarkoitusta. Elinkaariasumisen periaatteiden mukaisesti rakennettu koti mahdollistaa asumisen samassa asunnossa erilaisissa elämäntilanteissa tai toimintakyvyn mahdollisesti heikentyessä. Tilojen muuntojoustavuus on tärkeämpää kuin suuret neliömäärät. Parhaita ovat ne asunnon tilat, jotka tarjoavat mahdollisuuksia eri toimintoihin ja joiden käyttötarkoitusta voidaan joustavasti muunnella kulloisenkin tarpeen mukaan. Esimerkkejä messukohteiden eri tilojen muuntojoustavuudesta: iso makuuhuone tai aulatila muuntuu helposti arkiolohuoneeksi tai makuuhuoneeksi lasten makuuhuone on lasten kasvettua jaettavissa kahdeksi erilliseksi makuuhuoneeksi harrastetilat voidaan lasten vartuttua muuttaa nuorison oleskelu- ja makuutiloiksi, työhuoneeksi, tilapäiseksi vierashuoneeksi tai isovanhempien käyttöön työhuone muuntuu vierashuoneeksi, kirjastoksi, harrastetilaksi, makuuhuoneeksi tai isovanhempien pidempiaikaiseen vierailuun. Mikäli huoneessa on wc ja keittomahdollisuus, sitä voi käyttää myös sivuasuntona. aikuisten ja nuorten tilat voidaan tarvitaessa sijoittaa talon eri osiin siten, että kaikille saadaan järjestettyä omaa rauhaa tilavarauksia erilaisille toiminnoille, joita ehkä tarvitaan myöhemmin, kuten tilavaraus wc-istuimelle jne. Esteettömyys Ympäristö tai rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva ja turvallinen. Esteettömään asuntoon pääsee vaivatta vierailulle toimintakykyyn katsomatta. Ideana on liikkumisen ja toimimisen help- pous. Esteettömyys toteutuu, kun vältetään turhia tasoeroja ja rakennetaan huoneista ja peseytymistiloista riittävän väljiä. Esteetön asunto on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Messualueen tontit olivat melko tasaisia, joten alue on kohtuullisen esteetön kulkea. Aika harvassa kohteessa on portaiden ohella myös luiska. Yli puolet messualueen omakotitaloista on kaksikerroksisia. Yhdessä talossa oli hissi helpottamassa liikkumista kerrosten välillä. Täysin esteetön sisäänkäynti oli vain harvassa messukohteessa. Taloja ei oltu pääsääntöisesti suunniteltu liikuntarajoitteisille henkilöille, sillä sisätilaratkaisuissa ja useamman kerroksen taloissa oli esteetöntä liikkumista rajoittavia tekijöitä. Vain muutamissa kohteissa esteettömyyttä oli ajateltu tärkeänä osana asumista ja tiloissa oli muun muassa liukuovia. Turvallisuus Turvallisuuteen liittyvät talotekniset ratkaisut ovat kehittyneet viime vuosien aikana nopeasti. Niistä on tullut yhä monimutkaisempia ja säädettävämpiä, samaan aikaan 5

6 Kohteessa 39 on turvallinen portaikko. Turvallisessa porrasratkaisussa on lepotasanne puolessa välissä, suorat porrassyöksyt ja riittävästi luonnonvaloa. Kuva: Heli Mäntylä Viihtyisyyttä lisäävät viherhuoneet olivat Vantaan messuilla hyvin toteutettuja. Niissä voi oleskella ja kasvattaa todellista lähiruokaa. (Kohde 41) Lapsiperheen hermokeskus, toimiva keittiö sijaitsee keskeisellä paikalla kodissa (kohde 36). Sokkelivalaistus tuo arkeen ylellisyyttä, mutta on myös turvallinen ratkaisu. kuin asukkaat toivovat yksinkertaista ja helppokäyttöistä tekniikkaa. Ristiriita on ilmeinen. Tekniikan käyttäjälähtöisyyden lisääminen onkin yksi tulevaisuuden haasteista. Asukas voi jonkin verran vaikuttaa erilaisilla suoja- ja teknisillä ratkaisuilla asumisen ja elämisen turvallisuuteen tai ainakin turvallisuudentunteeseen. Turvallisuuteen kuuluu myös rakenteiden ja rakennusmateriaalien turvallisuus esimerkiksi tulipalossa, vesivahingossa tai suhteessa sisäilman laatuun. Messualueella ja -taloissa on panostettu moniin turvallisuutta lisääviin ratkaisuihin. Alueen yleisvalaistukseen on kiinnitetty huomiota ja myös sisätiloissa valon avulla lisätään turvallisuutta, esimerkiksi portaikoissa. Viihtyisyys Viihtyisyydellä tarkoitetaan yksilön kokemaa tyytyväisyyttä asumiseensa. Viihtyisä asunto on asujalleen mieleinen. Viihtyisä asunto myös tukee perheenjäsenten vuorovaikutusta, jolloin koko perheellä on asunnossa hyvä olla. Mitä paremmin asunnossa kokee viihtyvänsä, sitä vähemmän muutos- ja muuttohaluja nousee mieleen. Kodin viihtyisyys on tasapainottelua vuorovaikutukseen kannustavien yhteisten tilojen ja jokaisen perheenjäsenen omien tilojen välillä. Lapsiperheiden asunnossa yhteisten tilojen merkitys korostuu. Yhteisiin tiloihin kannattaa varata myös lasten tavaroille ja leikille tilaa. Perheen lasten käytössä oleva tietokone kannattaa myös sijoittaa yhteisiin tiloihin. Lasten huoneisiin sijoitetut televisiot ja tietokoneet eristävät lapsen pois perheyhteydestä (Pulkkinen et al. 2009). Messutaloissa yhteisöllisyys on huomioitu hyvin. Keittiöt ovat enää harvoin suljettuja tiloja, sen sijaan ruoanlaittaja on keskellä tapahtumia. Millerin ja Maxwellin (2003) tutkimuksissa on havaittu, että keittiö on se paikka, jossa vanhemmat kohtaavat lapset ja puolisot toisensa. Keittiö on kodin tapahtumien keskipiste. Kunnossapito ja korjattavuus Rakennuksen huoltotoimenpiteet tulisi pystyä suorittamaan turvallisesti. Monissa kohteissa on isoja maisemaikkunoita, jotka lisäävät asunnon viihtyisyyttä. Samalla ne tuovat kunnossapitoon ongelmia: ikkunoita ei voi pestä ilman tikkaita tai telineitä. Myös yläikkunat porrasaukoissa ovat vaikeat pestä kotikonstein. 6

7 ERI TILOJEN ASUTTAVUUS Asuttavuudella tarkoitetaan asumisen mukavuutta ja vaivattomuutta, joka on kotitöiden helppoutta, kodin pintojen siivottavuutta, säilytystilojen riittävyyttä, asumisen toimintojen sujuvuutta ja mahdollisuutta suoriutua kodin korjaustöistä omin avuin. Asuttavuutta lisää myös kodin teknisen toimivuuden helppo seurattavuus, turvallisuus ja käytettävyys, esimerkiksi energiankulutuksen ja kosteuden seuranta, kulunvalvonta tai talotekniikan automaatio. Ruoan valmistus ja ruokailu Keittiöiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa kodinkoneiden ergonomiseen sijoitteluun, lasku- ja työpöytätasojen riittävyyteen ja yleiseen toimivuuteen. Messutalojen keittiöt ovat pääosin valoisia avokeittiöitä, joista on suora yhteys ruokailuja oleskelutiloihin ja ulos terassille. Joistakin keittiöistä on luonteva kulku myös kodinhoitotiloihin ja sitä kautta ulos. Keittiöt ovat kooltaan talon kokoon nähden sopivia ja ruokailutilat ovat väljiä. Messuilla on muutamia tupakeittiöitä, joissa keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilat ovat yhtä suurta tilaa, jossa on myös takka. Avara tila on monikäyttöinen ja kokoaa perheen viettämään yhteistä aikaa. Vetimettömyys on ollut viime vuosina yleinen trendi. Valitettavasti siinä mennään metsään käytettävyyden kannalta. Vetimetön ovi on kaunis katsella, mutta usein todella vaikea avata. Noin kolmasosassa keittiöistä oli kunnolliset vetimet, joilla saa myös astianpesukoneiden ja kylmälaitteiden ovet auki. Monien keittiöiden kalusteissa ei ollut vetimiä, vaan ne oli varustettu pomppusalvoilla tai ovissa oli vedinlistat tai -urat. Joidenkin keittiöiden seinäkaapit on nostettu aivan liian korkealle, jotta niitä voisi helposti käyttää. Korkealla oleva seinäkaappi yhdistettynä vetimettömään kaapin oveen tuovat avaajalle haastetta astetta enemmän. Kaikissa kaksikerroksissa messukohteissa keittiöt olivat alakerrassa. Messutalojen keittiöissä on paljon saarekeratkaisuja. Saarekkeiden ympärillä on pääsääntöisesti riittävästi tilaa, jota tarvitaan ovien ja laatikoiden avautumiseen ja keittiössä työskentelyyn. Saareke on monikäyttöinen, sillä se palvelee muun muassa työskentelytasona, tarjoilupöytänä ja välipalaruokailussa. Joihinkin saarekkeisiin oli sijoitettu myös kodinkoneita, kuten keittotaso ja kalusteuuni. Keittotasolliseen saarekkeeseen suositellaan vesipistettä kaatoaltaineen, silti vesipiste löytyi vain muutamasta ruoanvalmistussaarekkeesta. Yhdessä keittiössä on pieni, laatikollinen saareke, jota voidaan siirrellä paikasta toiseen pyörien avulla. Lie- Kohteessa 36 saareke on riittävän tilava ja siinä oli keittotason lisäksi vesipiste. Myös työtasoa on riittävästi. Saarekkeeseen on upotettu myös liesituuletin ja pistorasioita. Kohteessa 38 ruuanvalmistus on rajattu matalalla seinäkkeellä kauniisti pois ruokailijoiden näkyvistä, mutta keittiö on silti asunnon keskipisteenä. Kuva: Minna Kuusela Kohteessa 27 astianpesukone on sijoitettu hyvälle käyttökorkeudelle lähelle vesipistettä ja jätevaunua. Kohteen 40 keittiössä pienkoneiden säilytys on mietitty keittiöön saarekkeen päätyyn, liuku-oven taakse, jossa on myös pistorasiat. 7

8 Uutta tekniikkaa on esillä messukohteessa 28. Induktioliesitasoon sijoitettu Bora Basic -liesituuletin imee käryt alaspäin. Kuva: Heli Mäntylä Kohteen 28 keittiössä on huomioitu hauskasti perheen Sade-koira sijoittamalla ruoka- ja vesiastiat koiralle sopivalle korkeudelle omaan telineeseensä. Kuva: Heli Mäntylä Saarekkeeseen upotetut pistorasiat piiloutuvat pyörivän kannen alle. Kuvat: Heli Mäntylä situuletin on monessa keittiössä upotettu kattoon, saarekkeen yläpuolelle. Myös saarekkeesta ylös nousevia liesituulettimia on käytetty enemmän kuin aikaisemmilla messuilla. Noin puolessa keittiöistä uunit on sijoitettu hyvälle käyttökorkeudelle, mutta vain viidesosassa myös astianpesukone on nostettu ylös. Astianpesukone on kodin käytetyin kodinkone, joten sen sijoittaminen ergonomisesti hyvälle käyttökoreudelle, mm lattiasta kannattaa. Mikroaaltouuni on edelleen monessa kohteessa sijoitettu lapsiperheen kannalta hieman liian korkealle. Yhdessä kohteessa jopa työtason alapuolelle, mikä on ehdottomasti vaarallinen ratkaisu lapsia ajatellen. Kodinkoneiden vieressä ei kaikissa keittiössä ole laskutilaa ja etenkin kalusteuunin ja kylmälaitteen vierestä laskutila puuttuu usein kokonaan. Työpöytä- ja säilytystilaa on useimmissa keittiöissä riittävästi. Keittiöihin on valittu energiatehokkaat kodinkoneet ja turvallisuutta lisääviä laitteita, kuten induktiokeittotaso. Peseytyminen Messutalojen kylpy- ja saunatilat ovat esimerkkejä asukkaiden arjen hyvinvoinnin lähteistä. Saunatilat ovat tilavia tai melko tilavia ja niistä on yleensä käynti vilvoitteluterassille. Saunaosastot ovat yleisesti ottaen toimivia. Näillä messuilla pihasaunat ja ulkoporealtaat loistavat poissaolollaan, ollaanhan tiivisti rakennetussa kaupunkiympäristössä. Yhdestä kohteesta löytyy tavallisen saunan lisäksi myös höyrysauna. Löylyhuoneet ja pesutilat ovat useimmiten ikkunallisia ja pesutiloissa on kaksi suihkua. Monissa messukohteissa on erillinen pukeutumistila, vain joissakin se on järjestetty pesutilaan tai vaatehuoltohuoneen yhteyteen. Saunaosaston yhteyteen liitetty pieni pukeutumistila toimii arjessa hyvin kohteessa 36. Kuva: Heli Mäntylä Tänä vuonna messuilla nähdään vaaleita lauteita ja tummia seiniä. (Kohde 17) Kuva: Heli Mäntylä 8

9 Kohteen 17 linjalattiakaivot asennettuna seinän viereen. Kiuas voi olla hyvinkin persoonallinen ja kaunis osa saunaa. Kohteessa 37 kiuas on upotettu lauteeseen ja erottuu värinsä puolesta ympäristöstä. Vielä enemmän turvallisuutta toisi kaide kiukaan ympärillä. Kuva: Minna Kuusela Tavallisimmin wc-istuin on seinään upotettavaa mallia. (Kohde 39) Saunaosaston wc on melko usein omassa tilassaan, oven takana. Joissakin messukohteissa wc-istuin on vieläkin sijoitettu peseytymistilaan, jossa sen käyttö ei ole miellyttävää muiden saunoessa tosin monissa asia on ratkaistu seinäkkeellä. Usein saunaosasto on vaatehuoltotilan yhteydessä. Se ei kuitenkaan ole käytön kannalta paras ratkaisu. Suositeltavampaa olisi erillinen saunaosasto pukeutumistiloineen, jolloin lisätään tilojen yksityisyyttä ja rauhaa. Nykypäivänä kylpytiloilta halutaan toimivuuden lisäksi viihtyisyyttä ja ylellistä ilmettä. Modernit lattiakaivoratkaisut mahdollistavat kauniin kotikylpylän rakentamisen sekä isoon että pieneen märkätilaan niin uudis- kuin remonttikohteissa. Linjalattiakaivot asennetaan vesitiiviiksi seinän viereen, joka mahdollistaa suurien ja yhtenäisten laattojen käytön lattiapinnoilla. Lapsiperheiden saunaosastoissa kaksi suihkua on perusteltu ratkaisu. Mosaiikkihylly on paitsi kaunis, myös käytännöllinen. (Kohde 25) Kuva: Heli Mäntylä Kohteessa 33 saunan seinä oli päällystetty päreillä ja lauteet muotoiltu. Kuva: Timo Rinkinen 9

10 Kuraeteinen on osoittautunut monilla perheillä varsin tarpeelliseksi. (Kohde 36) Kuva: Heli Mäntylä Vaatehuolto Kohteen 14 vaatehuoltotila oli avara ja valoisa. Työpöytätasoa oli riittävästi pyykin jälkikäsittelyyn. Ikkunan päälle sijoitettu tanko helpottaa silitystä ja pyykin kuivatusta. Kuva: Heli Mäntylä Vaatehuoltotilat ovat monissa taloissa käytännöllisiä ja niissä on toteutettu yksilöllisiä ratkaisuja. Ylösnostettuja pesukoneita oli joissakin kohteissa, mutta valitettavasti ne oli sijoitettu lastulevykalusdteen päälle, eivätkä siten ole turvallinen ratkaisu. Pyykinpesukoneen ja kuivausrummun saa asentaa sopivalle käyttökorkeudelle vain valmistajan omalla korotustelineellä tai muuratulle alustalle. Kalusteisiin sijoitetut silityslaudat mahtuivat useimmiten avautumaan hyvin ja monessa kodinhoitotilassa on paljon koritilaa likapyykille ja muille säilytettäville tavaroille. Kiinteästi asennettu silityslauta tulee sijoittaa huoneeseen keskeisesti siten, että sillä voidaan silittää laudan molemmin puolin. Ainakin yhdessä talossa on pyykkikuilu, joka säästää askelia. Muutamassa kohteessa vaatehuoltotilaan liittyy vaatehuone, joka on luonteva säilytyspaikka esimerkiksi liinavaatteille. Vaatehuoltotilat ovat melko tilavia ja valoisia. Hyvissä koh- Kohteen 36 eteinen edustaa messujen parhaimmistoa. Hyvää siinä on avaruus, valoisuus ja riittävät säilytystilat. Istuintasolla on mukava pukea kengät ja sokkelivalaistus tekee tilasta näyttävän. Bonuksena on välittömässä läheisyydessä oleva kuraeteinen, jossa myös runsaasti säilytystilaa arki- ja harrastusvaatteille. Kuva: Minna Kuusela teissa vaatehuoltotilan yhteydessä on käynti ulos. Kun vaatehuoltotilan sijoittaa keittiön läheisyyteen, sujuvat keittiö- ja vaatehuoltotyöt limittäin ja juhlatilanteissa apukeittiö tuo joustoa keittiölle. Joissakin vaatehuoltohuoneissa tai kodinhoitohuoneissa työpöytätilaa on niukasti ja talotekniikka vie osansa jo muutenkin pienestä tilasta. Toimiva vaatehuoltotila on kooltaan vähintään 7 m 2. Kurahuolto Messuilla on joitakin kurapisteitä vaatehuoltohuoneiden yhteydessä. Parissa messukohteessa on erillinen kuraeteinen tai arkisisäänkäynti. Toimiva kurapiste erotetaan muusta kaapistosta muuratulla seinäkkeellä. Laatoitus ja saumat saisivat mielellään olla tummia. Toimivuutta lisää vielä reunallinen allasalue. Syvennyksen yläpuolelle kannattaa sijoittaa korihyllyjä ja tanko vaateripustimille. Kurapisteen ympärille tarvitaan riittävästi tilaa, esimerkiksi ison koiran pesuun. Erillinen kuraeteinen on lapsiperheen tai urheilevan perheen näkökulmasta erinomainen ratkaisu. Uudenlaista arjen toimivuutta edustavat kuraeteisen yhteydessä olevat vaatehuoneet, joissa on runsaasti tilaa harrastusvaatteille. Tätä ratkaisua on pidetty hyvänä myös TTS:n Ekoelias-hankkeen asukashaastattelututkimuksessa. Tilava arkisisäänkäynti, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee korihyllyin varustettua harrastusvaatetilaa, edustaa kestävää asuntosuunnittelua! Sisääntulo Pääsäänkäynnit ovat selkeästi esillä. Eteistilat ovat joskus turhan pieniä. Parhaissa kohteissa eteiset ovat avaria ja niissä on ovellista säilytystilaa takeille ja kengille vähintään 600 mm/asukas. Tilavaan eteisen mahtuivat Kurapiste on sijoitettu huoneen seinustalle, jossa sitä voi oikeasti käyttää. Laatoitus on saumattu tummalla saumauslaastilla, joten saumat pysyvät pitkään siisteinä. (Kohde 25) 10

11 myös vaunut, rattaat tai muut liikkumisen apuvälineet. Monesta eteisestä puuttuu laskutilaa ja penkki, jolle on käyttöä ainakin lapsia puettaessa ja kenkiä jalkaan laitettaessa. Muutamassa talossa wc sijaitsee kaukana pääsisäänkäynnistä ja eteistiloista. Kohteen 39 olohuoneessa oli varaava tulisija. Myös puiden säilytys oli mietitty. Kuva: Heli Mäntylä Oleskelu Messutalojen olohuoneet ovat avaria ja valoisia. Joissakin olohuoneissa on niin paljon ikkunapintaa, että tilan kalustaminen on haastavaa. Ikkunoiden koko asettaa myös haasteita talon energiatehokkuudelle ja ikkunoiden pesulle. Monessa talossa pääsisäänkäynnistä avautuu kaunis näkymä olohuoneen läpi ulos. Kaikissa kohteissa olohuoneesta tai ruokailutilasta on käynti ulkotiloihin. Messutaloissa on huomattavan paljon terasseja, parvekkeita, patioita ja kuisteja, joiden ylläpito saattaa olla sääolojen takia työlästä. Nukkuminen ja säilytys Makuuhuoneet ovat pääosin melko tilavia ja niiden yhteydessä on komerotilaa riittävästi. Isommissa taloissa on päämakuuhuoneen yhteydessä myös pukeutumistila ja kylpyhuone. Muutamissa kohteissa lastenhuoneet ovat kuitenkin yhä niin pieniä, että kirjoituspöydän ja sängyn lisäksi niihin ei juuri mahdu muita kalusteita tai leikkitilaa. Monissa taloissa on tilavia, hyvin sisustettuja vaatehuoneita, joita asukkaat varmasti arvostavat. Walk-in-tyyppinen pukeutumishuone on luksusta, mutta toisaalta edustaa toimivaa arkea. Muutamissa taloissa on selkeä jako julkiseen osaan ja makuutiloihin, joka on hyvä ratkaisu, jos talossa käy paljon vieraita. Joidenkin messutalojen makuuhuoneet sijaitsevat kaukana toisistaan, joka on hankalaa lasten ollessa pieniä, mutta käytännöllistä murrosikäisten kanssa. Työtehoseuran tutkimuksissa on havaittu, että harrastusvälineiden säilytys on ongelmallista, koska harrastusvälineiden ja -vaatteiden määrä on lisääntynyt. Niiden säilytykselle tarvittaisiin erillistä tilaa esimerkiksi kuraeteisen yhteyteen, niin sanottuja harrastusvaate- Makuuhuoneen vieressä oleva tilava vaatehuone tekee tilasta toimivan. (Kohde 31). huoneita. Lisäksi vaatehuoneisiin toivotaan muuntuvia hyllyjärjestelmiä. Arki sujuu paremmin, kun neliöitä on tiloissa, joissa ne ovat ahkerassa käytössä. Lisää tilaa kaivataan usein arkisisäänkäyntiin ja säilytykseen. Messutaloissa, ottaen huomioon talojen melko maltillisen koon, on säilytystilat ratkaistu monessa kohteessa mainiosti. Yhteistyössä puusepän kanssa oli kohteen 38 lapsille rakennettu mieluisa oleskelu- ja nukkumispaikka, jonka alustaa voi käyttää säilytys- tai leikkitilana. Kuva: Minna Kuusela Työskentely Työhuoneita, työtiloja tai työpisteitä on sijoitettu kiitettävästi lähes kaikkiin messutaloihin. Joissakin messutaloissa tullaan työskentelemään kotona. Esimerkiksi kohteessa 17 on kauneushoitola. Kohteessa 17 yhdistyi koti ja työskentely tyylikkäästi. Talon siivessä oli toimivat tilat kauneushoitolalle. Toimiva työpiste voi olla aivan pienikin (kohde 14). 11

12 PALJON HYVIÄ, MUUTAMIA ERINOMAISIA TTS:n arviointiraati tutustui etukäteen alueen omakotitalojen pohjapiirustuksiin. Kahden arviointipäivän puitteissa valikoitui lupaavimmat kohteet, jotka olivat 14, 18, 22, 23, 25, 31, 33, 36, 38, 40 ja 41. Arvioinnissa painotettiin asuntojen ekotoimivuutta. Kohteisiin tutustuttiin paikan päällä ja niistä valittiin kolme taloa, jotka täyttivät parhaiten TTS:n asettamat arviointikriteerit. Ekologisuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan parhaiksi taloiksi raati valitsi kohteet 33, 36 ja 40. Lisäksi esitellään kohde 22, jossa oli paljon hyviä toimivuuteen liittyviä yksityiskohtia, joskin myös runsaasti neliöitä. Talot esitellään messuaikaisessa numerointijärjestyksessä, ei paremmuusjärjestyksessä. EKOTOIMIVIMMAT: 33 PANTHERA TIGRIS (huoneistoala 153 m 2 ) Arvioinnissa jouduttiin tasapainoilemaan hyvän toimivuuden aikaansaamiseksi tarvittavien neliöiden ja ekotehokkuuden parantamiseksi tehtävän tilojen optimoinnin välillä. Päädyimme painottamaan toimivia ratkaisuja, koska asumisessa on mukana aina myös ihminen, jonka toiveet ja tarpeet lopulta ratkaisevat. Yhä enemmän tulisi panostaa toimiviin ratkaisuihin, mutta käyttää aikaa siihen, kuinka ne voitaisiin toteuttaa pienemmällä neliömäärällä. Tilojen muuntojoustavuuden lisääminen säästää neliöitä! Kohteisiin voi tutustua myös osoitteessa: Panthera Tigris on messujen energiatehokkaimpia kokonaisuuksia. Ulkoseinien U-arvo on erittäin alhainen, ainoastaan 0,08. Myös ikkunat ovat erittäin energiatehokkaat, U-arvolla 0,55. Talon energiatehokkuusluokka on A+. Talossa on aurinkokeräimet. Valaistus on toteutettu energiaa säästävillä led-valaisimilla. Talo on neliöihinsä nähden tilavan tuntuinen ja neliöt jakautuvat oikeassa suhteessa eri tiloihin nähden. Saunaosastossa on luovasti ratkaistu vaatehuolto, erillinen wc-tila ja pukeutumistila siten, että kullekin toiminnolle on oma selkeä paikkansa. Riittävän kokoinen invamitoitettu wc eteisen yhteydessä takaa sen, että pesuhuoneeseen ei ole tarvinnut sijoittaa wc-istuinta. Suuri terassi ja viimeistelty piha edesauttavat helppohoitoisuutta, jolloin pihasta ehtii myös nauttia. + huoneistoala maltillinen 153 m 2 A-energiatehokkuusluokka avara ja yhtenäinen keittiö-ruokailutila-olohuone - korkeaa tilaa - kaarevia muotoja - monikäyttöinen saareke, sopii esimerkiksi noutopöydäksi ruokailutilasta käynti tilavalle terassille viljelylaatikot lähiruoan tuottamiseen toimiva saunaosasto - käynti ulos - kaksi suihkua - wc omassa tilassaan led-valaistus sopivan kokoiset makuuhuoneet - mahdollisuus neljään makuuhuoneeseen piha-alueet on suunniteltu helppohoitoisiksi - piha-alueet ovat viimeisteltyjä - istutus- ja nurmikkoalueet selkeitä ja rajattuja kokonaisuuksia - viljelylaatikot lähellä keittiötä ja terassia - ekologisten ja kierrätettyjen materiaalien suosiminen ei erillistä kuraeteistä kodinkoneita ei ole nostettu hyvälle käyttökorkeudelle vain yksi vesipiste ulkona Panthera Tigriksen kaarevat muodot edustavat hallittua ja kaunista arkkitehtuuria ,8 10,5 R 11,2 Avoin ylös Oh 24,4 Terassi 9,4 Tekn+Var 8, Apk K 12,6 Pk Jk Autotalli 26,5 Wc 3,4 Et 5,0 Khh 9,0 Ph 6,9 S 5,5 Tk 5,7 Wc 1,8 Avoin alas Aula 21,0 Wc 1,9 Th 8,4 Kaareva kaide ja runsas luonnonvalo tekevät yläaulasta arkkitehtonisen tilan. Kuva: Timo Rinkinen Parveke 12

13 36 JÄMERÄ-LEIJA (huoneistoala 154 m 2 ) Koti ja pihapiiri on suunniteltu perheen asumisen ja elämisen haaveiden mukaisesti. Etusijalla on lapsiperheen toimiva arki ja käytännöllisyys. Koti rakentuu valoisan keittiö-olohuoneen ympärille. Viihtyisä pihapiiri on suunniteltu yhteiseen tekemiseen. Katettu terassi mahdollistaa ulkoruokailun sateellakin. Talo on kivirakenteinen. Kivi kerää talvikuukausina aurinkoenergiaa, jonka lämpö varastoituu talon massiivirakenteisiin. Kesällä massiivinen rakenne estää liiallisen lämpösäteilyn, jolloin talo pysyy viileänä. Talon sivustalla kulkee invaluiska, joka mahdollistaa esteettömän sisääntulon. Parasta talossa oli avarat ja käytännölliset eteistilat ja toimiva keittiö. + huoneistoala maltillinen 154 m 2 erittäin toimiva ja tilava eteinen erillinen kuraeteinen, jossa tilaa harrastusvaatteille - oma sisäänkäynti avara oh-keittiö-rt - valoisa keittiö - keittiössä on riittävästi laskutilaa - isossa saarekkeessa keittotaso, vesipiste, liesituuletin ja pistorasioita - uuni ja mikroaaltouuni ovat hyvällä käyttökorkeudella toimiva vaatehuoltotila toimiva saunaosasto - pukuhuoneen jatkeena puolilämmin monitoimitila - wc:n erottava liukuovi tulossa messujen jälkeen päämakuuhuoneen yhteydessä tilava vaatehuone ja kylpyhuone lasten makuuhuoneet yläkerrassa piha-alueet on suunniteltu helppohoitoisiksi ja toimiviksi - katettu ja viihtyisä ulkoruokailutila - pelkistetty muotokieli - piha tarjoaa erilaisia ja yllättäviäkin tunnelmia eri puolella taloa energiatehokkuusluokka C vaatehuoltohuoneesta ei uloskäyntiä pihaistutuksissa myrkyllisiä kasvilajeja Jämerä-Leijan takana on iso lasitettu kuisti, jossa mahtuu ruokailemaan. Kuva: Timo Rinkinen Jämerä-Leijan keittiö oli yksi messujen kauneimmista ja toimivimmista Autokatos Tekn 3,6 Et 5,3 Et 12,4 Autotalli 20,5 Khh 8,4 Var Apk Var 6,9 Terassi Vh 6,5 Kph 5,0 Avoin ylös K+R+Oh 41,9 9,2 Parvi 12,7 Vh 2,0 Kph 2,6 Avoin alas S 3,8 Ph 4,7 Pkh 4,5 Viherhuone 13,1 8,6 10,1 13

14 40 VERSO (huoneistoala 148 m 2 ) GreenBuildin Verso on ekotehokas, moderni kaupunkipuutalo, jonka arkkitehtuurissa on huomioitu passiivinen auringon lämpö ja valo. Kestävää kehitystä edustavat materiaalivalinnat lisäävät ekotehokkuutta. Tämän passiivitalon elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt on minimoitu käyttämällä puupohjaisia ja kierrätettyjä rakennusmateriaaleja, kuten selluvillaa. Kohteessa on myös viherkatto. Kohteen suunnitteluratkaisut perustuvat kansainväliseen EC=2-wood in carbon efficiency -projektiin. Kohteen laskennalliset CO2-ekv:t ovat 11,37 tonnia materiaalien osalta sekä 2,23 tonnia vuotuisen energiakulutuksen osalta. Sisäratkaisuissa eniten kiitosta sai keittiön suunnittelu ja saunaosasto yläkerran rauhassa. Saunaosastosta oli käynti tilavalle parvekkeelle. Taloon on suunniteltu myös invaluiska ja tilava viherhuone. + huoneistoala maltillinen 148 m 2 viherkatto sisääntulot katoksesta (myös luiska katoksen alla) erittäin toimiva ja tilava keittiö - kodinkoneet hyvillä käyttökorkeuksilla - pienkoneille säilytystila ja pistorasia niemekkeen päädyssä liukuoven takana - ruokailutilasta käynti viherhuoneeseen, jossa voi kasvattaa lähiruokaa - mahdollisuus ruokailla sekä viherhuoneessa että terassilla toimiva saunaosasto - pukuhuoneesta käynti lasitetulle parvekkeelle, jossa saa olla kaikessa rauhassa katseilta suojassa päämakuuhuoneen yhteydessä tilava vaatehuone lasten makuuhuoneissa kekseliäs säilytyskaluste-sänkyratkaisu piha-alueella ekologisuus huomioitu - hulevesiä ohjataan erilliseen säiliöön kasteluvedeksi selkeä ja yksinkertainen piha energiatehokkuusluokka C vaatehuoltotilasta ei uloskäyntiä keittotaso niemekkeessä, jossa ei erillistä vesipistettä 9100 Verson taloa hallitsee viherkatto. Myös piha-alueella on huomioitu ekologisuus, sillä hulevesiä ohjataan erilliseen säiliöön kasteluvedeksi. Verson Miinus-keittiö oli toimiva. Ruostumaton teräs ryhdistää tummasävyistä keittiötä. Terassi Oh+R+K 35,5 13,6 13,5 Apk K? Jk Wc Et 7,8 Viherhuone Wc 6,5 Aula 14,5 Pkh 3,2 Parveke 11,1 Ph 4,9 Khh 5,9 Vh 4,8 S 3,3 Parveke 14

15 22 LakkaLaine (huoneistoala 287 m 2 ) Lakka Kivitalojen LakkaLaineen suunnittelun lähtökohtana oli toimiva avara skandinaavinen koti. Tässä oli onnistuttu erittäin hyvin. Toimivuuteen liittyvät yksityiskohdat edustivat messujen parhaimmistoa. Kohteen ekotoimivuutta paransi lämmitysratkaisuksi valittu maalämpö ja aurinkokeräimet. Jäähdytyksenä toimii lattiaviilennys. Saunaosastossa oli kaikki ne elementit, jotka tekevät saunaosastosta toimivan: erillinen pukuhuone, erillinen wc, kaksi suihkua ja käynti ulos. Vaatehuoltohuoneen sijoittaminen toiseen kerrokseen makuuhuoneiden yhteyteen oli perusteltua. Kuraeteinen sijaitsee eteisen vieressä ja siellä on myös mahdollista pestä urheiluvaatteita tai kurahaalareita. Valkoiset pöytäliinat ja kuraiset saappaat voi pestä eri tiloissa. + keittiö, jossa riittävästi laskutilaa - uuni ja mikroaaltouuni hyvällä käyttökorkeudella - laaja saareke, jossa erillinen ruokailutaso - kylmälaitteiden ovissa tukevat vetimet avara ja valoisa sisääntulo - veistoksellinen portaikko - eteisessä riittävästi säilytystilaa - sisäänkäynti katoksesta toimiva vaatehuoltohuonehuone makuuhuoneiden yhteydessä erillinen kuraeteinen alakerrassa, jossa myös pyykinpesumahdollisuus - oma sisäänkäynti klassisen kaunis sisustus, paljon korkeita tiloja ja isoja lasipintoja toimiva saunaosasto, josta pääsee ulos uima-altaalle ja terassille - välissä suojaisa vilvoitteluterassi säilytys mietitty - tilava varasto polkupyörille - kylmä ullakkotila suojainen ja viihtyisä sisäpiha - piha on suunniteltu toimivaksi ja helppohoitoiseksi vihertyöt on tehty laadukkaasti - pihassa on viimeistelyjä yksityiskohtia - sisätilojen elementtejä tuotu myös ulos - avara terassi ja selkeät piharatkaisut liittävät piha-alueen ja sisätilan toisiinsa - pihan suunnittelu noudattaa talon selkeää arkkitehtuuria astianpesukone sijoitettu lattiatasoon keittotaso saarekkeessa, jossa ei erillistä vesipistettä pihan kuluväylien esteettömyys kärsii erillään olevista laatoista ja irrallisesta koristesorasta LakkaLaineen suojaisalla takapihalla on iso terassi, jonne pääsee talon siivessä sijaitsevasta saunaosastosta. Oh 47, R 17,5 Avoin alas Oh 28,0 Aula 8,1 18,4 Ullakko Terassi Kph 2,6 Kph 2,6 12,1 12,1 12,1 Khh 7,5 Vh 5,0 Kph 2,6 Vh 2,1 Kph 6,0 Avara sisääntulo on juhlallisen korkea. Veistoksellinen portaikko antaa tilaan ilmettä. Isoista ikkunoista tulvii sisään luonnonvaloa. Avoin ylös Aula 13,3 Vh 2,1 Wc 2,0 K 17,2 Khh 6,3 Tekn 5, Viherh 26,3 Aula 2,3 Pkh 8,2 Terassi S 8,4 Wc 1,6 Ph 8,3 Autotalli 48,3 Var 9,9 Var 12,2 15

16 Hinta 15,80 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN X (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2015 Kohteessa 33 keinutiikeri viihdyttää lapsivieraita. Kuva: Timo Rinkinen Kohteen 33 viljelylaatikoissa kasvavat yrtit, salaatit ja mansikat. Kohteen 29 rungollista mustaviinimarjaa voi käyttää myös koristekasvina. Kuvat: Heli Mäntylä ja Timo Rinkinen Ulko-oleskelu, leikki ja kotitarveviljely Omakotitalojen yhteydessä on hyvä olla avointa ja katettua terassitilaa. Viherhuone tai lasitettu terassi talon yhteydessä muodostaa puskurivyöhykkeen ja mahdollistaa lähiruoan kasvattamisen. Kesäkeittiöt ovat yleistymään päin. Kesäkeittiö sopii sijoitettavaksi terassin yhteyteen, samoin kuin kasvimaa, kasvilaatikot ja kasvihuoneet. Kylmäsäilytystilojen tarvetta voidaan vähentää maakellarilla. Lapsiakin tulisi ajatella pihaa suunnitellessa; leikkimökki, hiekkalaatikko ja keinut tuovat iloa perheen pienimmille. Megatrendeinä olevat terveellinen elämä ja hyvinvointi sekä lisääntynyt terveystietoisuus näkyvät yhä enemmän myös puutarhassa. Messukohteiden pihoista voisi ainakin päätellä, että keittiöpuutarha on tullut jäädäkseen. Nyt puutarhassa ei kasvateta vain koristekasveja silmäniloksi, vaan myös hyötykasveja arkikäyttöön. Näyttää sille, että maaseudun kasvimaat on pystytty modernisti jalostamaan kaupunkiympäristöön sopiviksi keittiöpuutarhoiksi. Kasvatusharrastus tuo tyydytystä ja voi olla varma ruoan alkuperästä ja puhtaudesta se on todellista lähiruokaa. Yrttejä ja vihanneksia ei ole pakko istuttaa pihan perälle, vaan ne voivat olla terassin vieressä ja lähellä keittiötä. Pihaviljelyharrastukseen ollaan valmiita panostamaan, eli tavoitteena ei ole saada helppohoitoista ratkaisua vaan pikemminkin vaativampaa puuhastelua sekä palkinnoksi myös hyvää satoa. Kasvatuslaatikoihin laitetaan hyötykasveja, mutta ei välttämättä vain salaattia ja porkkanaa vaan niissä voidaan kokeilla monipuolisesti yrttejä, uusia lajikkeita ja terveysvaikutteisia kasveja. Tämä sopii perheille, joille omavaraisesti tuotettu ruoka on tärkeää. Muutenkin kasvillisuuden kanssa uskalletaan hieman leikitellä ja suunnittelijat ovat yhdistelleet onnistuneesti koriste- ja hyötykasveja. Kukkapenkkiin voi perennojen sekaan istuttaa myös satoa tuottavia marjakasveja ja muita syötäviä kasveja. Messukohteiden pihoilla näkee istutuksissa muun muassa mansikkaa ja jopa rungollisia mustaviinimarjoja. MUUT LÄHTEET: Miller, A. S. & Maxwell, L. E Exploring the Role of Home Design in Fostering Family Interaction: The Use of Programming Methods in Research. Journal of Interior Design, 29, Mäntylä, H Avain ekotoimivaan kotiin asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena. Pulkkinen, L., Pärttö, M., Lyyra, A-L. ja Kamppila, M Talo lapsiperheelle. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. TTS TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien tuottavuutta, toiminnallisia ratkaisuja ja energia- ja ekotehokkuutta. 16