Ekotoimivat asumisen ratkaisut Kuopion asuntomessuilla

Transkriptio

1 TTS tutkimuksen tiedote Kodin toiminnallisuus, teknologia ja palvelut 5/2010 (652) ASUNTOJEN TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU Ekotoimivat asumisen ratkaisut Kuopion asuntomessuilla Heli Mäntylä, Minna Kuusela ja Tarja Marjomaa, TTS tutkimus TTS tutkimus arvioi Kuopion Saaristokaupungin Lehtoniemen asuntomessualueen talojen toimivuuden. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Tarkastelussa keskityttiin talojen keittiö-, vaatehuolto- ja peseytymistiloihin sekä eteiseen, kuraeteiseen ja säilytystiloihin. Myös makuu- ja olohuoneiden sekä muiden tilojen toimivuutta arvioitiin erilaisten käyttäjien näkökulmista. TTS:n tekemän arvioinnin tarkoituksena oli suunnata messukävijöiden huomio asunnon toiminnallisuutta ja asumismukavuutta parantaviin ratkaisuihin, joita Kuopiossa oli toteutettu ilahduttavan monessa näyttelykohteessa. Arvioinnin lähtökohtana olivat asunnon toiminnallisuus, ergonomisuus, energiataloudellisuus, esteettömyys, kestävä kehitys, turvallisuus ja helppohoitoisuus. Talon muuntojoustavuus on myös tärkeää ja tukee elinkaarisuunnittelua. Hyvä omakotitalo toimii arjessa ja muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan. Asuntomessualueen taloista avautuu kaunis näkymä Kallavedelle. Asuinalue ympäristöineen tarjoaa monipuoliset lähiliikuntamahdollisuudet. Kuva: Heli Mäntylä KUOPION ASUNTOMESSUJEN TEEMAT JA ALUEEN KOKONAISKUVA Asuntomessujen teemana olivat hyvinvointi ja elämänlaatu, joten esillä oli runsaasti hyvinvointiin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä asumisen ratkaisuja. Alueella oli 39 näyttelykohdetta, joista omakotitaloja oli 34, paritaloja yksi ja rivitalokohteita kaksi. Talojen huoneistoalat olivat neliötä. Lisäksi messuilla oli oheiskohteena rakenteilla oleva nollaenergiakerrostalo. Lähes kaikki asuntomessualueen talot oli rakennettu rinteeseen, joten maasto oli ollut kaavoittajille haastava. Toisaalta messualueen kaava ja rakentamistapaohjeet an-

2 toivat rakentajille mahdollisuuden luovien ratkaisujen toteuttamiseen. Määräyksillä oli rajoitettu kerrosluku enintään kolmeen. Rantatonteilla olevien talojen kattorakenteille oli asetettu vaatimus, etteivät ne saa estää maisemanäkymää naapurustoon. Messualue oli tiheään rakennettu, mutta hallittu ja viihtyisä. Rakennuskanta oli kirjavaa, mikä kuuluu asuntomessujen luonteeseen. Silti talot sulautuvat maisemaan hyvin. Järvi oli lähellä asujia ja luontoon pääsi kotiovelta. Luonnon monimuotoisuus oli otettu hyvin huomioon alueen suunnittelussa ja esimerkiksi rannat oli jätetty paljolti luonnontilaan. Piha-alueiden suunnittelussa oli kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että pihasta voidaan erilaisin piharakentamisen ratkaisuin luoda viihtyisä, asukkaidensa tarpeisiin räätälöity ja hyvinvointia lisäävä ympäristö. Pihapiireihin oli esimerkiksi rakennettu aiempaa enemmän katettuja ja viihtyisiä pihakeittiöitä ja perustettu yrttitarhoja taloussisäänkäynnin läheisyyteen. Toisaalta rinnemaastoon rakennetut pengerrykset ja erilaiset muuriratkaisut vähentävät pihan esteettömyyttä ja saattavat lapsiperheissä aiheuttaa vaaratilanteita. Esteettisiä ne toki ovat! Lehtoniemen asuinalue oli monen suomalaisen unelma: omakotitalo järven rannalla, lähellä kaupungin keskustaa ja palveluja. Toisaalta messuilla ei ollut näytteillä pienelle perheelle suunniteltuja kohteita, vaikka jo kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu yksin tai kahden hengen kotitaloudessa. Väestönkehitys ja uudet kuluttajaryhmät ovat tulevaisuuden haaste messuille uusia asuntoratkaisuja kehiteltäessä. YLEISIÄ HUOMIOITA MESSUTALOISTA Energiatehokkuus Messutalot olivat energiatehokkaita. Rakennusmateriaaleina oli käytetty muun muassa puuta, kiveä, tiiltä, betonia ja harkkoja. Messuilla oli esillä energiaa säästäviä taloteknisiä ratkaisuja kuten erityyppisiä rakenne- ja eristeratkaisuja, aurinkokeräimiä, maalämpöä, vesi-ilmalämpöpumppuja ja talon käyttöveden lämmittäviä tulisijoja. Yli 70 prosenttia taloista sijoittui A-energiatehokkuusluokkaan. Alueen kaksi passiivitaloa eivät erottuneet ulkonäöllisesti muista taloista. Messutaloissa oli myös erilaisia kodinohjaus- ja palonsammutusjärjestelmiä varmistamassa turvallista asumista. Muuntojoustavuus TTS:n arviointiraati arvioi asuntojen toimivuutta ja tilojen monikäyttöisyyttä. Messualueen talot olivat pääsääntöisesti kohtuullisen kokoisia ja tilankäytöltään toimivia perheasuntoja. Luksustaloja oli alueella muutama. Tilojen muuntojoustavuus on tärkeämpää kuin suuret neliömäärät. Parhaita ovat ne asunnon tilat, jotka tarjoavat mahdollisuuksia eri toimintoihin ja joiden käyttötarkoitusta voidaan joustavasti muunnella kulloisenkin tarpeen mukaan. Taloihin oli sijoitettu toimivien työskentelytilojen lisäksi viherhuoneita, kuntosaleja, askartelutiloja, uima-altaita, ateljeetiloja ja kotiteattereita. Erityistä kiitosta raati antoi tiloille, joissa voi tehdä monenlaisia asioita. Hyvä esimerkki oli talon 31 kuntoiluhuone, jumppasali, jossa oli myös askarteluun ja ompeluun tai vastaavaan soveltuva pöytä ikkunan alla, säilytystilaa sekä televisio seinällä. Tila sijaitsi kätevästi vaatehuoltohuoneen vieressä, jolloin kuntoilun, lasten valvomisen ja pyykkihuollon saattoi yhdistää. Muiden toimien lomassa voi katsella myös tv:tä. Messuilla havaitsi sen, että tulevien asukkaiden kanssa yhdessä suunnitelluissa taloissa oli yleensä oivaltavampia arjen ratkaisuja kuin neutraaleissa, myyntiin suunnitelluissa asunnoissa. Esimerkkejä messukohteiden eri tilojen muuntojoustavuudesta: iso makuuhuone tai aulatila muuntuu helposti arkiolohuoneeksi alakerran harrastetilat voidaan lasten vartuttua muuttaa nuorison oleskeluja makuutiloiksi, työhuoneeksi, tilapäiseksi vierashuoneeksi tai isovanhempien käyttöön työhuone muuntuu vierashuoneeksi, kirjastoksi, harrastetilaksi, makuuhuoneeksi tai isovanhempien pidempiaikaiseen vierailuun. Mikäli huoneessa on wc ja keittomahdollisuus, sitä voi käyttää myös sivuasuntona. pikkulapsiperheissä vanhempien ja lasten makuutilat ovat samassa kerroksessa, mutta lasten varttuessa saadaan järjestettyä vanhemmille rauhallista tilaa yläkertaan ja nuorisolle alas aikuisten ja nuorten tilat voidaan tarvittaessa sijoittaa talon vastakkaisiin päätyihin siten, että kaikille saadaan järjestettyä omaa rauhaa tilavarauksia erilaisille toiminnoille, joita ehkä tarvitaan myöhemmin, kuten: tilavaraus suihkulle, pyykkikuilulle, vesipisteelle jne. Kohteen 20 sisäänkäynnissä oli huomioitu esteettömyys. Kuva: Minna Kuusela Pienehköjen piha-alueiden viihtyisyyttä lisäsivät oivaltavasti suunnitellut piharatkaisut kasvihuoneineen ja kesäkeittiöineen. Yrttilaatikot kesäkeittiön kupeessa houkuttelivat ruoanvalmistuspuuhiin. Kuva: Minna Kuusela 2

3 Talon 31 jumppasali oli esimerkki muuntojoustavasta tilasta. Kuva: Minna Kuusela TOIMIVUUS JA ESTEETTÖMYYS Tonteilla oli rinteiden takia tasoeroja, joten monessa taloissa oli portaikkoja sekä pihalla, terasseilla että sisällä. Yli puolet messualueen taloista oli kaksi- tai useampikerroksisia. Kattamattomien ulkoportaikkojen talvikunnossapito saattaa olla työlästä. Yhdessä talossa oli hissi helpottamassa liikkumista kerrosten välillä. Hissiin kuljettiin alakerran harrastetilojen kautta. Useissa kohteissa täytyi nousta pitkiä ja jyrkkiä portaita, jos halusi käyttää pääsisäänkäyntiä. Liikuntarajoitteisille pääsisäänkäynnin käyttö oli tällöin mahdotonta. Kulku onnistui ainoastaan alakerran arkisisäänkäynnin tai kellarin kautta. Täysin esteetön sisäänkäynti oli vain muutamassa messukohteessa. Asuinaluetta ja asuntoja ei ollut pääsääntöisesti suunniteltu liikuntarajoitteisille henkilöille, sillä sisätilaratkaisuissa ja useamman kerroksen taloissa oli esteetöntä liikkumista rajoittavia tekijöitä. Vain muutamissa kohteissa esteettömyyttä oli selväsi ajateltu ja tiloissa oli muun muassa leveitä oviaukkoja ja liukuovia. Keittiöiden toimivuus Keittiöiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa kodinkoneiden ergonomiseen sijoitteluun, lasku- ja työpöytätasojen riittävyyteen ja yleiseen toiminnallisuuteen. Messutalojen keittiöt olivat pääosin valoisia, vaaleasävyisiä avokeittiöitä, joista oli suora yhteys ruokailu- ja oleskelutiloihin ja ulos terassille. Joistakin keittiöistä oli luonteva kulku myös kodinhoitotiloihin ja sitä kautta ulos. Keittiöt olivat kooltaan talon kokoon nähden sopivia ja ruokailutilat olivat väljiä. Messuilla oli muutamia tupakeittiöitä, joissa keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilat olivat yhtä suurta tilaa, jossa oli myös takka. Avara tila oli monikäyttöinen ja kokosi perheen viettämään yhteistä aikaa. Muutamassa kaksikerroksisessa talossa keittiö oli yläkerrassa, joka on hankalaa etenkin tavaroiden kuljetuksen kannalta. Parissa talossa oli vain yksi paikka ruokapöydälle ja se sijaitsi erillisessä keittiössä. Messutalojen keittiöissä oli paljon saarekeratkaisuja. Saarekkeiden ympärillä oli pääsääntöisesti riittävästi tilaa, jota tarvitaan ovien ja laatikoiden avautumiseen ja keittiössä työskentelyyn. Saareke on monikäyttöinen, sillä se palvelee muun muassa työskentelytasona, tarjoilupöytänä ja välipalaruokailussa. Joihinkin saarekkeisiin oli sijoitettu myös kodinkoneita, kuten keittotaso ja kalusteuuni. Keittotasolliseen saarekkeeseen suositellaan vesipistettä kaatoaltaineen. Vesipistettä ei kuitenkaan kaikista ruoanvalmistussaarekkeista löydy. Useissa keittiöissä kodinkoneet oli sijoitettu hyvälle käyttökorkeudelle. Astianpesukone on monessa taloudessa käytetyin kodinkone, joten etenkin sen sijoittaminen ylös on perusteltua. Mikroaaltouuni oli monessa kohteessa sijoitettu lapsiperheen kannalta hieman liian korkealle. Kodinkoneiden vieressä ei kaikissa keittiössä ollut laskutiloja ja muutamassa kohteessa kylmälaitteiden viereen oli sijoitettu lämpöä Tilava jätteidenlajitteluvaunu oli sijoitettu altaan alapuolelle (kohde 31). Kuva: Heli Mäntylä Valoisa avokeittiö, jonka saarekkeeseen oli sijoitettu keittotaso ja vesipiste. Kuva: Heli Mäntylä Sekä astianpesukone että uuni oli tässä keittiössä sijoitettu hyvälle ergonomiselle korkeudelle. Kuva: Minna Kuusela 3

4 tuottavia laitteita, mikä heikentää kylmälaitteen toimintaa ja lisää sen sähkönkulutusta. Useisiin keittiöihin oli valittu laadukkaat kodinkoneet ja turvallisuutta lisääviä laitteita, kuten induktiokeittotaso ja turvaliesituuletin. Kylpyhuone- ja saunatilojen toimivuus Messutalojen kylpy- ja saunatilat olivat tilavia tai melko tilavia ja niistä oli yleensä käynti vilvoitteluterassille. Saunaosastot olivat toimivia, jotkut jopa ylellisiä. Löylyhuoneet ja pesutilat olivat useimmiten ikkunallisia ja pesutiloissa oli kaksi suihkua. Kaikissa kohteissa ei ollut erikseen pukeutumistilaa, vaan se oli järjestetty pesutilaan tai kodinhoitohuoneen yhteyteen. Saunaosaston wc oli pääsääntöisesti omassa tilassaan, joskin raatia hämmästytti se, että edelleen joissakin kohteissa wcistuin oli sijoitettu saunan pesuhuoneessa. Usein saunaosasto oli kodinhoitotilan yhteydessä, kuitenkin erillinen saunaosasto pukeutumistiloineen lisää tilojen yksityisyyttä ja rauhaa. Muutamassa kohteessa käynti saunaosastolle tapahtui olohuoneen kautta, mikä ei ole paras ratkaisu. Myöskään saunan vilvoitteluterassi olohuoneen pääikkunan edessä ei ole toimiva ratkaisu. Parissa kohteessa saunaosaston ikkunat sijaitsivat niin, että naapurista näkee suoraan pesutiloihin. Talojen kylpyhuoneet olivat melko kookkaita ja monissa oli kaksi pesuallasta ja suihku, tai tilavaraus suihkulle. Wc-tilojen koko vaihteli ja muutamassa kohteessa esimerkiksi altaan alla olevan kalusteen ovi ei mahtunut aukeamaan kunnolla wcistuimen viemän tilan takia. Messuilla nähtiin yksilöllisesti suunniteltuja hyvänolonkeitaita. Joissakin taloissa kylpytilat olivat laajentuneet ulkotiloihinkin; uima-altaat ja kylpytynnyrit sijoittuivat talojen terasseille. Kylpyhuoneisiin tropiikin tunnelmaa toivat valoilla varustetut kattosuihkut. Kuvat: Minna Kuusela ja Heli Mäntylä Kodinhoitotilojen toimivuus Kodinhoitotilat olivat monessa talossa käytännöllisiä ja niissä oli toteutettu yksilöllisiä ratkaisuja, kuten leveä narukuivauskomero vaatteiden ripustuskuivaukseen, narukuivaustilaa, mankelointikaappi, ylösnostettu pyykinpesukone (vain silloin, jos koneeseen kuuluu lisävarusteena korotusteline). Kalusteisiin sijoitetut silityslaudat mahtuivat useimmiten avautumaan hyvin ja monessa kodinhoitotilassa oli paljon koritilaa pyykille ja muille säilytettäville tavaroille. Yhdessä talossa oli tilavaraus pyykkikuilulle, jos se halutaan toteuttaa myöhemmin. Muutamassa kohteessa kodinhoitotilaan liittyi vaatehuone, joka on luonteva säilytyspaikka esimerkiksi liinavaatteille. Kodinhoitotilat olivat melko tilavia ja valoisia ja hyvissä kohteissa kodinhoitotilan yhteydessä on kurapiste ja käynti ulos. Parhaat kurapisteet oli sijoitettu niin, että kurapiste on ulkooven tuntumassa, mutta ei kulkureitillä. Muutama kodinhoitotila oli pitkulainen, pimeä ja kapea. Työpöytätilaa oli niukasti ja talotekniikka vei osansa jo muutenkin pienestä tilasta. Yhdessä messukohteessa kodinhoitohuoneesta oli käynti kahteen makuuhuoneeseen, joka vaikutti hieman erikoiselta ratkaisulta, tosin ratkaisun avulla makuuhuoneet jäivät omaan rauhaansa. Kohteessa 20 portaiden alle jäävä tila oli hyödynnetty taitavasti rakentamalla sinne erillinen wc saunaosaston yhteyteen. Kuva: Minna Kuusela Talon 31 neliön mallisessa vaatehuoltohuoneessa oli runsaasti säilytystilaa ja työpöytätasoa. Kuva: Heli Mäntylä 4

5 Kodinhoitohuoneen monikäyttöisyyttä lisäsivät huoneen yhteyteen sijoitetut työpisteet. Kuva: Minna Kuusela Eteisen vieressä sijaitseva tilava harrastusvaatehuone lisäsi arjen toimivuutta. Kuva: Minna Kuusela Tilava kodinhoitohuone oli suunniteltu koiraperheen tarpeisiin. Kuivauskaappi soveltuu märkien varusteiden kuivatukseen, lattialla oli tilaa koirien makuualustoille ja ruokakupeille. Huoneen nurkat oli vahvistettu koirien rajujakin leikkejä kestäviksi. Kuva: Minna Kuusela Eteis- ja oleskelutilojen toimivuus Pääsäänkäyntiä joutui joissakin messukohteissa etsimään ja esimerkiksi autopaikalta saatettiin tulla suoraan olohuoneeseen. Kaikissa kohteissa ei ollut tuulikaappia. Eteistilat olivat joskus turhan pieniä. Parhaissa kohteissa eteiset olivat avaria ja niissä oli ovellista säilytystilaa takeille ja kengille. Messukohteessa 31 oli erittäin toimiva eteinen tai pikemminkin tilava tuulikaappi, jossa oli liukuovien takana myös kurapiste ja kuivauspatteri. Tilavaan eteisen mahtuivat myös vaunut, rattaat tai muut liikkumisen apuvälineet. Monesta eteisestä puuttui laskutilaa ja penkki, jolle oli käyttöä ainakin lapsia puettaessa ja kenkiä jalkaan laitettaessa. Muutamassa talossa wc sijaitsi todella kaukana pääsisäänkäynnistä ja eteistiloista. Parissa kohteessa eteisestä astuttiin suoraan olohuoneeseen, josta tuli näin helposti läpikulkutila. Erillinen kuraeteinen on lapsiperheen tai urheilevan perheen näkökulmasta erinomainen ratkaisu. Erillisiä kuraeteisiä oli kuitenkin vain muutamia. Uudenlaista arjen toimivuutta edusti tässä suhteessa messukohde 38, jossa oli kuraeteisen yhteydessä harrastusvaatehuone. Tätä ratkaisua on pidetty hyvänä myös TTS:n Ekoelias-hankkeen asukashaastattelututkimuksessa. Tilava arkisisäänkäynti, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee korihyllyin varustettu harrastusvaatehuone, edustaa kestävää asuntosuunnittelua. Messutalojen olohuoneet olivat avaria ja valoisia. Joissakin olohuoneissa oli niin paljon ikkunapintaa, että tilan kalustaminen on haastavaa. Ikkunoiden koko asettaa Erillinen kuraeteinen (kohde 38), joka toimii perheen arkisisäänkäyntinä. Kuva: Heli Mäntyä Harja suihkun päässä helpottaa saappaidenpesua. Kuva: Minna Kuusela Kohteen 31 eteisen liukuovikaapistoon oli kätketty kurapiste ja kuivauspatteri. Kuva: Heli Mäntylä 5

6 vä ratkaisu, jos talossa käy paljon vieraita. Joidenkin messutalojen makuuhuoneet sijaitsivat kaukana toisistaan, joka oli hankalaa lasten ollessa pieniä, mutta käytännöllistä murrosikäisten kanssa. Joissakin kohteissa makuuhuoneita oli vähän talon kokonaispinta-alaan nähden. Taloissa olevilla parviratkaisuilla saadaan väliaikaisesti lisätilaa sekä nukkumiseen että tavaroiden säilytykseen. Walk-in vaatehuone oli arjen luksusta. Kuva: Minna Kuusela myös haasteita talon energiatehokkuudelle ja ikkunoiden pesulle. Varsinaisilta ylilyönneiltä kuitenkin vältyttiin. Muutamissa kohteissa olohuoneesta oli käynti makuuhuoneisiin, saunaosastolle tai kodinhoitotiloihin, joka ei ole paras mahdollinen ratkaisu. Monessa talossa pääsisäänkäynnistä avautui kaunis näkymä olohuoneen läpi maisemaan. Vain muutamassa kohteessa ei olohuoneesta ollut käyntiä ulkotiloihin. Messutaloissa oli huomattavan paljon terasseja, parvekkeita, patioita ja kuisteja, joiden ylläpito saattaa olla sääolojen takia työlästä. Arki sujuu paremmin, kun neliöitä on tiloissa, joissa ne ovat ahkerassa käytössä. Lisää tilaa kaivataan edelleen arkisisäänkäyntiin ja säilytykseen. Talon 31 parviratkaisu muuntuu lasten kasvaessa säilytystilaksi. Kuva: Minna Kuusela Makuu- ja säilytystilojen toimivuus Makuuhuoneet olivat pääosin melko tilavia ja niiden yhteydessä oli komerotilaa riittävästi. Isommissa taloissa oli päämakuuhuoneen yhteydessä myös pukeutumistila ja kylpyhuone. Muutamissa kohteissa lastenhuoneet olivat kuitenkin yhä niin pieniä, että kirjoituspöydän ja sängyn lisäksi niihin ei juuri mahtuisi muita kalusteita tai leikkitilaa. Monissa taloissa oli tilavia, hyvin sisustettuja vaatehuoneita, joita asukkaat varmasti arvostavat. Yhdessä messukohteessa oli walk-in-tyyppinen pukeutumishuone, joka on luksusta mutta toisaalta edustaa toimivaa arkea. Muutamissa taloissa oli selkeä jako julkiseen osaan ja makuutiloihin, joka oli hy- PALJON HYVIÄ, MUUTAMIA ERINOMAISIA TTS:n arviointiraati tutustui etukäteen alueen omakotitalojen pohjapiirustuksiin ja valitsi niistä 12 lupaavinta kohdetta, jotka olivat 4, 8, 13, 20, 26, 27, 28, 29, 31, 32, 38 ja 39. Myös talo 3 oli selkeä ja hyvin toimiva yhden tason ratkaisu. Arvioinnissa painotettiin kokonaistoimivuuden lisäksi asuntojen ekotoimivuutta, jolloin huomiota kiinnitettiin myös asunnon pinta-alaan. Kohteisiin tutustuttiin paikan päällä ja niistä valittiin kolme taloa, jotka täyttivät parhaiten TTS:n asettamat arviointikriteerit. Toiminnallisesti parhaiksi taloiksi raati valitsi kohteet 20 Jämerä-Aatos, 31 Teematalo ja 38 Omatalo Kallan Majakka. Talot esitellään messuaikaisessa numerointijärjestyksessä. Kohteisiin voi tutustua myös osoitteessa: 20 Jämerä-Aatos Jämerä-Aatos oli kaunis, valoisa ja kompakti kivitalo. Sisätiloista oli suora yhteys suojaisille terasseille aamu-, päivä- ja ilta-aurinkoon. Talosta avautui kaunis järvinäkymä. Talo oli suunniteltu neljän hengen lapsiperheelle ja se tuntui tilavalta neliöihinsä nähden. Ekologisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmasta katsottuna talo oli kooltaan ja toiminnoiltaan sopiva neljälle hengelle ja siinä oli muuntojoustavuutta tulevien vuosien varalle. Talon yläkerrassa oli iso makuuhuone, kylpyhuone, parvi ja lasitettu terassi. Muut tilat olivat alakerrassa. LJJ 3,5 vilpola S 4,0 KHH 10,0 10,0 15,0 PH 4,5 WC WC 2,0 ET 11,5 OH 24,5 RUOK 11,0 K 10,0 patio terassi PARVEKE 13,5 PH 3,0 PARVI 10,0 PARVEKE esteetön pääsisäänkäynti tilava, toimiva eteinen muuntojoustavat makuuhuoneratkaisut kompakti, toimiva saunaosasto, jossa tilaa myös pukeutumiseen toimiva, kurapisteellinen kodinhoitohuone, jossa käytännöllisiä ratkaisuja pyykin kuivauk seen ja jälkikäsittelyyn. yläkerrassa tilavaraus pyykkikuilulle valoisa ja toimiva avokeittiö, jossa kodinkoneet sijoitettu pääosin hyvälle käyttökorkeudelle valoisa ja viihtyisä ruokailutila avokeittiön tuntumassa ja sujuva yhteys terassille AK / 2 AP 4,5 5,0 Kuvassa on kodinhoitokomero, jossa tila mankelille ja ulosvedettävälle silityslaudalle. Aputaso helpottaa pyykin käsittelyä. Kuva: Heli Mäntylä 6

7 31 Teematalo Teematalo oli viihtyisä, neljän hengen aktiiviselle lapsiperheelle ekologisista lähtökohdista suunniteltu passiivienergiatalo. Talo oli sijoitettu tontille energiatehokkaasti eri ilmansuunnat huomioiden ja sen rakenteet täyttävät passiivitalon vaatimukset. Etelänpuoleiset ikkunat olivat suuria ja pohjoispuolelle olin sijoitettu ne asunnon tilat, joissa luonnonvaloa tarvitaan vähemmän. Talossa oli kodinohjausjärjestelmä ja valaistus oli toteutettu led- ja loisteputkivalaisimilla. Takka-leivinuuni antoi lisäenergiaa, joskin talon lämpö- ja energiahäviöt olivat jo lähtökohtaisesti pienet. Yläkerrassa olevia oleskelu-, avokeittiö- ja ruokailutiloja täydensi katettu, iso parveke ja etupihalla oleva kesäkeittiö. Myös makuuhuoneet olivat yläkerrassa, joka on hyvä ratkaisu pikkulapsiperheelle. Alakerrassa olivat perheen aktiviteettitilat työlle, askartelulle, kuntoilulle, leikeille ja elokuvien katsomiseen. Lisäksi alakerrassa olivat kodinhoito- ja saunatilat sekä tilava, lasitettu terassi. Talossa on hienoja, graafisia yksityiskohtia ja runsaasti muuntojoustavuutta tulevien vuosien varalle. ASK.H./ KUNTOS. 13,5 KHH 11,3 PUKUH. 5,3 PESUH. 4,7 S 4,1 WC 1,8 TEKN.. 14,6 TYÖH./ OLESK. 20,4 AUTOTALLI 26,4 AUTOKATOS LASITETTU TERASSI 15,0 KUISTI TYÖH 11,7 KPH 4,0 TK 6,1 K 14,9 parvi ET VH 5,2 12,8 OH 20,3 RT 12,9 PARVEKE toimiva tuulikaappi, jossa mm. kurapiste, kuivauspatteri, tilaa penkille, laskutaso ja säilytystilaa liukuovien takana eteistilaan mahtuvat lastenrattaat hyvin varusteltu vaatehuone yläkerran makuuhuoneen yhteydessä kompakti, toimiva saunaosasto, jossa erillinen pukuhuone tilava ja toimiva vaatehuoltohuone alakerran kuntoiluhuone, jumppasali, on erinomainen esimerkki muuntojoustavasta harrastustilasta keittiössä monikäyttöinen saareke viihtyisästä ruokailutilasta sujuva yhteys parvekkeelle Monikäyttöinen saareke, joka soveltuu leivontaan, noutopöydäksi ja aamiaisen nauttimiseen. Kuva: Heli Mäntylä 38 Omatalo Kallan Majakka Omatalo Kallan Majakka oli napakka ja kotoisa, nelihenkisen perheen asumistottumuksien ja toiveiden mukaisesti suunniteltu puutalo. Talon suunnittelussa oli huomioitu energiatehokkuus. Yläkerrassa oli varaava takka antamassa lisäenergiaa. Yläkerrassa oleva avokeittiö, ruokailutila ja olohuone olivat yhtenäistä tilaa, josta pääsi isolle parvekkeelle ja kuistille. Perheen nuorten makuutilat ja niiden vieressä oleva iso kylpyhuone olivat myös yläkerrassa. Alakerrassa on vanhempien makuuhuone, arkiolohuone ja arkisisäänkäynti. Lisäksi alakerrassa olivat kodinhoito- ja saunatilat. Talossa oli muuntojoustavuutta tulevien vuosien varalle. arkisisäänkäyntinä toimiva kuraeteinen kuraeteisen vieressä harrastevaatehuone, jossa säilytystilaa runsaasti toimiva saunaosasto, jossa tilaa myös pukeutumiseen kodinhoitotilassa paikka narukuivaukselle ja erillinen vaatehuone yläkerran kylpyhuoneen kaksi allasta toimii hyvin lapsiperheen arjessa monikäyttöinen, erilaisiin käyttötarpeisiin muuntuva aulatila alakerrassa valoisa hyvin suunniteltu avokeittiö, jonka saarekkeessa keittotaso, kalusteuuni ja vesipiste ruokailutilasta sujuva yhteys parvekkeelle Keittotasolliseen saarekkeeseen kannattaa aina sijoittaa vesipiste. Kuva: Tarja Marjomaa KUISTI KPH 5,4 11,3 AULA 14,3 13,9 8,0 VH 4,3 TEKN. 2,5 PESUH. 5,9 WC 2,7 KHH 6,7 7,1 KURAET. 5,5 3,8 PARVEKE K. 13,0 OH 22,7 RUOK. 14,4 AUTOKATOS SAUNA 7,5 AULA 30,4 13,9 7

8 Hinta 8,00 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN Oy Fram Ab, Vaasa 2010 TTS:N ARVIOINTIKRITEERIT TOIMIVAN OMAKOTITALON POHJARATKAISUN ARVIOINTIIN ETEINEN vähintään 8 10 m² naulakkotilaa ulkovaatteille ja kengille - avonaulakkoa ja ovellista naulakkoa - kengille kaappi - huiveille, hatuille ja hansikkaille laatikosto tilaa istuimelle ja peilille lasku- ja säilytystilaa avaimille, puhelimille ikkuna ja riittävä valaistus riittävästi tilaa, jotta koko perhe voi samanaikaisesti tulla ulkoa eteistiloihin wc eteisen yhteydessä, sijoitus siten, että ei suoraa näköyhteyttä sohvalle tai ruokapöytään erillinen kuraeteinen - erillinen sisäänkäynti, mielellään lähellä pääsisäänkäyntiä - kurapiste, vaatenaulakko, avoin korihyllykkö kengille ja kuivauskaappi - kuraeteisen yhteydessä komeroita tai erillinen vaatehuone harrastusvaatteille ja -varusteille KEITTIÖ JA RUOKAILUTILA suora yhteys eteiseen, olohuoneeseen ja ulos ikkuna sekä keittiössä että ruokailutilassa liesi ja vesipiste samalla seinällä riittävät jätteiden lajittelutilat esimerkiksi allaskaapissa (sekajäte, kartonki, lasi ja metalli) biojätteelle oma laatikosto käyttökorkeudelle - kompostori lähellä keittiötä ja helposti saavutettavissa myös talvella tila keräyspaperille ja pulloille kaasu- ja induktiokeittotasot koneet sijoitettu ergonomisesti oikealle korkeudelle (ainakin astianpesukone) koneiden ympärillä lasku- ja käyttötilaa kylmäsäilytyslaite ei lämmönlähteen (apk, uuni) lähellä, riittävä ilmankiertotila keittotasollisessa saarekkeessa vesipiste kestävät ja ekologiset materiaalit lattiamateriaalin siivottavuus ja sopivuus keittiötilaan kodinkoneet vähintään A-energiatehokkuusluokkaa tulisija, esim. leivinuuni tilaa kahdeksan hengen ruokapöydälle tilaa astiakaapille (ruokailutilassa) VAATEHUOLTOHUONE vähintään 7 m² likapyykin säilytykselle korikomero pesukone ja kuivausrumpu, ilmakiertotila allas pyykin käsin pesulle tilaa mankelille, pyykin taittelulle (vähintään 1500 mm) ja ulosvedettävälle silityslaudalle (silityslauta ulosvedettynä 1000 mm, vaatii vähintään 1300 mm vapaata tilaa) pyykin narukuivaus sekä sisällä että ulkona katoksessa yhteys ulos ompelutaso h=700 mm säilytystilaa liinavaatteille - komerot tai erillinen vaatehuone SAUNAOSASTO ikkunallinen pukeutumistila - kaappitilaa pyyhkeille ja saunatakeille ikkunallinen suihkutila, jossa laskutilaa pesuaineille ja -välineille - perheasunnoissa kaksi suihkua ikkunallinen sauna, jonka suunnittelussa otettu huomioon käyttäjien turvallisuus mikäli pesuhuoneessa on amme, näköyhteys saunasta erillinen wc (ovella suljettava!) yhteys lasiterassille tai ulos MAKUUHUONEET vanhempien makuuhuone yli 16 m² - vauvan sänky ja hoitopöytä - saunaosasto tai kylpyhuone makuuhuoneen välittömässä läheisyydessä - vaatehuone ja/tai vaatekaapistot - pyykkikuilu vaatehuoltotilaan lasten huoneiden koko yli 12 m² - wc ja kylpyhuone aulatilasta - säilytystilaa henkilökohtaisille vaatteille, leluille ja muille tavaroille - tilaa sängylle, kirjoituspöydälle ja tuolille (sänky voitava sijoittaa niin, että ei ole ikkunan alla) - ikkunat kahteen suuntaan yksi parveke vuodevaatteiden tuulettamiseen/kerros TYÖHUONE sijainti ja koko tarpeen mukainen, esimerkiksi lähellä eteistä ja wc-tiloja tai erillisessä rakennuksessa säilytys- ja varastotilaa mahdollisuus muuttaa toiseen käyttötarkoitukseen, esimerkiksi makuuhuoneeksi OLOHUONE suora yhteys eteisestä, keittiöstä ja ruokailutilasta suora yhteys terassille tai kesähuoneeseen ehjää seinäpintaa kirjahyllylle, pianolle ja piirongille valoisa tilaa sohvaryhmälle tulisija mahdollisuus sijoittaa tv luontevasti SÄILYTYSTILAT makuuhuoneissa komerotilaa vähintään 1800 mm/hlö eteisessä tilaa avo- ja ovelliselle naulakolle, laatikostolle ja kenkähyllylle harrastusvaatehuone tai riittävästi komerotilaa kuraeteisen yhteydessä - urheilukengät, monot, luistimet yms. - kypärät - varustekassit - mailat - urheiluvaatteet - makuupussit kuraeteisessä tilaa piha- ja työvaatteille, kurahaalareille, kumisaappaille ja muille ulkojalkineille yms. vaatehuone kodinhoitohuoneen yhteydessä - liinavaatteet - matkalaukut - varapatjat, peitot ja tyynyt katos sisääntulon yhteydessä - lastenvaunut - sateen suoja avainta etsiessä ulkovarasto - pyörät - sukset - golfbägit yms. katos - pyörille - jätteille - autolle PORTAIKKO turvallinen, välitasanne suositeltava ikkunallinen väljä hyvin valaistu MUUTA avointa ja katettua terassitilaa viherhuone/lasitettu terassi talon yhteydessä tai erillinen huvimaja leikkimökki, hiekkalaatikko ja keinu (tms.) askartelutilaa (esimerkiksi autotalli) TTS tutkimus PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS Research (Work Efficiency Institute), Box 5, FI Rajamäki, Finland tel