Ekotoimivat asumisen ratkaisut Hyvinkään asuntomessuilla

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 4/2013 (675) ASUNTOJEN TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU Ekotoimivat asumisen ratkaisut Hyvinkään asuntomessuilla Heli Mäntylä, Minna Kuusela, Tarja Marjomaa, Sari Liski-Markkanen, Anne Korhonen ja Maritta Paakkinen, TTS Hyvinkään messujen teemat kotoilu ja panostus arkeen näkyvät muun muassa kaasulieden ilmestymisenä induktiokeittotason viereen ja uunin leventymisenä 900 mm. Kaasu tuokin toimintavarmuutta esimerkiksi sähkökatkosten aikaan.(kohde 20). Kuvat: Heli Mäntylä ja Minna Kuusela TTS arvioi Hyvinkään asuntomessualueen talojen ekotoimivuuden. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Tarkastelussa keskityttiin talojen keittiö-, vaatehuolto- ja peseytymistiloihin sekä eteiseen, kuraeteiseen ja säilytystiloihin. TTS:n tekemän arvioinnin tarkoituksena oli suunnata messukävijöiden huomio asunnon ekotoimivuutta ja asumismukavuutta parantaviin ratkaisuihin, joita Hyvinkäällä oli toteutettu monissa näyttelykohteissa. Arvioinnissa hyödynnettiin TTS:n elinkaariasumisen tutkimushankkeessa kehitettyä ekotoimivuuden arviointikriteeristöä. Kriteeristöstä arvioitiin pohjaratkaisun perusteella hyväksi havaittujen omakotitalojen asuttavuus, jolla tarkoitetaan asunnon toimivuutta, ergonomiaa, energiataloudellisuutta, kestävän kehityksen mukaisia materiaalivalintoja ja helppohoitoisuutta. Lisäksi arvioitiin muuntojoustavuutta, esteettömyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja kunnossapidon helppoutta. Asuttavuus on tärkeä kriteeri, sillä se vaikuttaa eniten asukkaan arkeen. Hyvä omakotitalo toimii arjessa ja muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan. HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUJEN TEEMAT JA ALUEEN KOKONAIS- KUVA Hyvinkäällä vuoden 2013 asuntomessujen pääteemoina ovat kiireetön kotoilu ja aktiivinen arki. Teemat näkyvät messukohteissa monin tavoin. Kodeissa on panostettu rentoutumiseen, kotikylpylöihin ja arjen pieneen luksukseen. Aktiivista arkea lisäävät monipuoliset ulkoilu- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä ydinkeskustan läheisyys.

2 Messualueen talot ovat kooltaan maltillisia, ja suurin osa ulkonäöltäänkin tavallisia omakotitaloja. Tämä ei ehkä lisää messujen huomioarvoa mediassa, mutta näin saadaan aikaan kaunis ja tasapainoinen, hyvä alue asumiseen. Metsäkaltevan asuntomessualue sijaitsee 3,5 kilometrin päässä Hyvinkään ydinkeskustasta ja on kooltaan noin 20 hehtaaria. Alueesta on tarkoitus rakentua yli 5000 asukkaan kaupunginosa vuoteen 2030 mennessä. Messualue on maastoltaan ja maisemiltaan tyypillinen uusmaalainen omakotitaloalue. Seutu on rauhallinen, metsien ympäröimä ja maastoltaan vaihteleva, joten rinnepihoilta avautuu maisema luontoon. Alue sijoittuu loivasti laskevaan rinteeseen ja sen toteutuksessa on panostettu puistoihin. Alueella on keskuspuisto. Sen näyttävin osa on japanilainen kivipuutarha, jonka keskellä solisee 130 metriä pitkä hulevesiä hyödyntävä puro. Puro laskee vetensä alueen kahteen hulevesien viivytysaltaaseen. Alueella on myös lasten leikkialue, urheilukenttä, ulkoauditorio, parkour-rata ja päiväkoti, joka toimii myös korttelitalona. Messukohteita on 33 kappaletta, joista 29 on omakotitaloja. Lisäksi esillä on merikontista tehty asunto, Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema Piiri House, savusauna ja talon rakenteita esittelevä Tuotetalo. Tonttien koot ovat neliömetriä. Esillä on erikokoisia omakotitaloja erilaisille perheille ja myös talotehtaiden mallistot ovat kattavasti edustettuina. Suurin asuntomessujen omakotitalo on asuinpinta-alaltaan 270 neliömetriä ja pienin on 97 neliömetriä. Valtaosa messutaloista sijoittuu kokoluokkaan asuinneliötä. Messukävijät ovat pitkään toivoneet, että messuilla olisi esillä kohtuubudjetilla toteutettuja, maltillisen kokoisia, suomaisen lapsiperheen saavutettavissa olevia taloja. Messualue ja talovalikoima vastaavat nyt tähän toiveeseen. Valtaosa taloista on rakennettu lapsiperheille, mutta esillä on myös nuorten lapsettomien parien, sinkkujen, iäkkäämpien pariskuntien ja uusioperheiden koteja. Asuntomessuilla on keskitytty perinteisesti teknisiin ratkaisuihin, mutta nyt kerrotaan myös taloihin muuttavien perheiden tarinat ja taustat, jotka ovat esillä talojen edustoilla olevissa messutauluissa, netissä ja kohdetietoluettelossa. Taloja on helpompi tarkastella, kun tietää, minkälaisia asukkaita taloon muuttaa ja mitkä ovat olleet heidän toiveensa ja lähtökohtansa talon toteutuksen suhteen. Yhtenä teemana messuilla ovat keittiöt. TTS:n Keittiöneuvontapiste sijaitsee sisääntulon yhteydessä olevassa rakennushallissa ja palvelee kuluttajia messujen arkipäivinä. Asuntomessujen Keittiöt-teemasivuilla on tiedot jokaisen messukohteen keittiöstä messukartalle sijoitettuna. Teemasivuilla on myös TTS:n puolueettomat arviot messukeittiöiden toimivuudesta. Asuntomessuilta saa vinkkejä myös sisustukseen, energiatehokkuuteen ja pihojen perustamiseen. YLEISIÄ HUOMIOITA MESSUTA- LOISTA Energiatehokkuus Energiatehokkuuteen liittyvät uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan heinäkuun alussa Uusien määräysten tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta 20 prosenttia nykyiseen verrattuna sekä lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja suunnitteluvapautta. Vuoteen 2020 mennessä tulee uudisrakennusten olla lähes nollaenergiarakennuksia eli niiden tulee tuottaa energiaa liki yhtä paljon kuin ne kuluttavat. Messualueen suunnittelussa on jo kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Näyttelytaloissa toteutetaan ja käytetään energiatehokkaan rakentamisen uusimpia ratkaisuja. Messutalot ovat energiatehokkaita, 14 vähintään energiatehokkuusluokkaa A. Yksi messukohde, kohde 17, tavoittelee nollaenergiatasoa eli talo pyrkii tuottamaan yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa. Neljässä messutalossa toteutetaan VTT:n tutkimusta, jossa selvitetään kodin energian- ja tehontarpeita sekä kaukolämmön mahdollisuutta pysyä kilpailukykyisenä lämmitysmuotona tulevaisuudessa, (kohteet 4, 16, 17 ja 19). Messukohteissa 17 ja 30 on sähköautojen latausmahdollisuus. Rakennusmateriaaleja on käytetty monipuolisesti. Suurin osa kohteista on puutaloja, mutta esillä on myös muun muassa kivitaloja. Monimuotoista rakentamista tukee väljästi sijoitetut tontit ja kaava, joka mahdollistaa sekä yksi- että kaksikerroksisuuden ja eri materiaaleista tehdyt toteutukset. Messuilla on esillä energiaa säästäviä taloteknisiä ratkaisuja kuten erityyppisiä rakenne- ja eristeratkaisuja. Hyvään energiatehokkuuteen tähtäävissä taloissa on erityistä huomiota kiinnitettävä rakennuksen tiiveyteen. Useissa messukodeissa energiaa tuotetaan erilaisilla uusitutuvan energian hybridiratkaisuilla. Tyypillisin hybridiratkaisu alueella on aurinkopaneelien, tulisijojen tuottaman lämmön ja maalämmön yhdistelmä. Alueen 29 omakotitalon rakentajasta 12 on valinnut lämmitysmuodoksi maalämmön ja noin puolet kaukolämmön. Lähes jokaisessa omakotitalossa on tulisija. Messutaloissa on myös asumisturvallisuutta parantavia kodinohjaus- ja palonsammutusjärjestelmiä. 2

3 Peseytymistilat Kodeissa on panostettu rentoutumiseen, viihtymiseen ja arjen pieneen luksukseen. Sisätilojen sauna- ja pesutilat on monessa kohteessa suunniteltu kylpylämäisiksi rentoutumistiloiksi. Kodeissa on sekä sisällä että ulkona poreammeita ja ulkona myös uimaaltaita. Saunoista on edustettuina höyrysauna, savusauna ja piiluhirrestä rakennettu sauna. Myös huumori on ollut mukana saunasuunnittelussa. Pihat ja puistoalueet Sekä rakennukset että pihat on sovitettu maastoon. Maastoon sovittamisen keinoina ovat rakennuksissa muun muassa asuntojen Saunan seinään on kirjoitettu vanha suomalainen viisaus: Jos ei sauna, terva ja viina auta, niin tauti on kuolemaksi. Myös liekit tuovat persoonallisen tunnelman saunaan. (Kohde 28) sisäiset tasoerot, rinneratkaisut ja rakennuksen nostaminen irti maastosta, sekä pihoilla muun muassa isot terassit. Pihasuunnittelussa on ajateltu helppohoitoisuutta ja luonnonmukaisuutta. Pihoilta löytyy muun muassa tekosuo, hyötypuutarha ja koristeheinin katettu piha. Kuntta eli metsäsiirrännäinen on noussut viime vuosina suosioon mökki- ja omakotipihojen kuin julkisten alueiden kattamisessa. Kuntan avulla pihalle saa heti valmiin metsämaiseman. Ekologisuutensa ja helppohoitoisuutensa vuoksi kuntta on mainio ratkaisu luonnonmukaista ja hoitovapaata pihaa suunniteltaessa. Alueella on keskuspuisto, jonka ytimenä on japanilainen puutarha. Sen läpi virtaa 130 Keskuspuiston japanilaistunnelmia. metriä pitkä, hulevesiä hyödyntävä puro, joka on rakennettu messualueelta kerätyistä, erikokoisista kivistä. Hallitsevia elementtejä ovat suuret kivilohkareet puron varrella. Japanilainen puutarha on sopusoinnussa luonnon kanssa ja on tarkoitus, että siellä viihtyy eri vuodenaikoina. Puron varrella on itämaisen puutarhan elementteinä muun muassa istuimia, kivilyhty, askelkivipolku, kivikompassi, pergola sekä kilpikonnan muotoiset kukkapenkit. Puutarhassa on japanilaiselle puutarhalle tyypillisiä matalia kukkuloita kiviasetelmineen sekä havupuita ja pensaita. Rankkasateella puroon syntyy vesiputous. Puutarhassa kasvaa kurjenmiekkaa, atsaleoita, kirsikkapuita ja magnolioita. Puro laskee alueen kahteen lampeen, jotka toimivat hulevesien viivytysaltaina. Keskuspuistossa on myös hyvinkääläisten historiallisten koristekasvien alue. Osa vanhan VR:n keskuspuutarhan kasveista on siirretty messualueen viheralueille. Hyvinkään nimikkokasvin, rautatienomenapuun, lisäksi puistossa on muun muassa saksanpihlajaa, sinikuusamaa ja tuoksuherukkaa. Muuntojoustavuus Muuntojoustavuudella tarkoitetaan kotiin rakennettujen ratkaisujen muuntamismahdollisuutta asukkaan muuttuvien tarpeiden mukaan tai uuden asukkaan tarpeita vastaavaksi. Sama tila voi toimia esimerkiksi eri asukkailla erilaisissa käyttötarkoituksissa tai kahden makuuhuoneen väliltä voidaan purkaa seinä ja yhdistää tilat isommak- Kuntta asennettuna rajaamaan pihaa puistoalueeseen. Pihan suunnittelu Pirkko Pekkarinen TTS. (Kohde 23) 3

4 Muuntojoustava huone voi toimia työhuoneena, vierashuoneena, makuuhuoneena tai harrastushuoneena. (Kohde 11) si huoneeksi. Myös yhdellä tilalla voi olla monta käyttötarkoitusta. Elinkaariasumisen periaatteiden mukaisesti rakennettu koti mahdollistaa asumisen samassa asunnossa erilaisissa elämäntilanteissa tai toimintakyvyn mahdollisesti heikentyessä. Tilojen muuntojoustavuus on tärkeämpää kuin suuret neliömäärät. Parhaita ovat ne asunnon tilat, jotka tarjoavat mahdollisuuksia eri toimintoihin ja joiden käyttötarkoitusta voidaan joustavasti muunnella kulloisenkin tarpeen mukaan. Esimerkkejä messukohteiden eri tilojen muuntojoustavuudesta: iso makuuhuone tai aulatila muuntuu helposti arkiolohuoneeksi tai makuuhuoneeksi harrastetilat voidaan lasten vartuttua muuttaa nuorison oleskelu- ja makuutiloiksi, työhuoneeksi, tilapäiseksi vierashuoneeksi tai isovanhempien käyttöön työhuone muuntuu vierashuoneeksi, kirjastoksi, harrastetilaksi, makuuhuoneeksi tai isovanhempien pidempiaikaiseen vierailuun. Mikäli huoneessa on wc ja keittomahdollisuus, sitä voi käyttää myös sivuasuntona. aikuisten ja nuorten tilat voidaan tarvittaessa sijoittaa talon vastakkaisiin päätyihin tai kerroksiin siten, että kaikille saadaan järjestettyä omaa rauhaa tilavarauksia erilaisille toiminnoille, joita ehkä tarvitaan myöhemmin, kuten tilavaraus wc-istuimelle jne. Esteettömyys Esteetön asunto soveltuu kaikille asukkaille: nuorille, lapsiperheille tai ikääntyneille toimintakyvystä riippumatta. Tällaiseen asuntoon pääsee myös vaivatta vierailulle toimintakykyyn katsomatta. Ideana on liikkumisen ja toimimisen helppous. Esteettömyys toteutuu, kun vältetään turhia tasoeroja ja rakennetaan huoneista ja peseytymistiloista riittävän väljiä. Esteetön asunto on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Messualueen tontit ovat melko tasaisia, joten alue on kohtuullisen esteetön kulkea. Melko monista taloista löytyy portaiden ohella myös luiska. Yli puolet messualueen omakotitaloista on kaksikerroksisia. Yhdessäkään talossa ei ole hissiä helpottamassa liikkumista kerrosten välillä. Asuinaluetta ja asuntoja ei ole pääsääntöisesti suunniteltu liikuntarajoitteisille henkilöille, sillä sisätilaratkaisuissa ja useamman kerroksen taloissa on esteetöntä liikkumista rajoittavia tekijöitä. Joissain kohteissa olohuone on laskettu muutamaa porrasaskelmaa alemmas, mikä jäsentää sisätilaa mukavasti, mutta estää liikuntarajoitteisen kulkemisen. Vain muutamissa kohteissa esteettömyyttä on selvästi ajateltu oleellisena osana suunnittelua. Kunnossapito Kunnossapidon tarkoituksena on säilyttää kohde tilassa tai palauttaa se tilaan, jossa se pystyy suorittamaan vaaditun toiminnon sen koko elinjakson aikana. Huoltotoimenpiteet tulisi pystyä suorittamaan turvallisesti. Monissa kohteissa on isoja maisemaikkunoita, jotka lisäävät asunnon viihtyisyyttä avaten näkymän ympäröivään luontoon ja kylämaisemaan. Samalla ne tuovat kunnossapitoon ongelmia: ikkunoita ei voi pestä ilman tikkaita tai telineitä. Myös yläikkunat porrasaukoissa ovat vaikeat pestä kotikonstein. ERI TILOJEN ASUTTAVUUS Asuttavuudella tarkoitetaan asumisen mukavuutta ja vaivattomuutta, joka ilmenee kotitöiden helppoutena, kodin pintojen siivottavuutena, säilytystilojen riittävyytenä, asumisen toimintojen sujuvuutena ja mahdollisuutena suoriutua kodin korjaustöistä omin avuin. Asuttavuutta lisää myös kodin teknisen toimivuuden helppo seurattavuus, turvallisuus ja käytettävyys, esimerkiksi energiankulutuksen ja kosteuden seuranta, kulunvalvonta tai talotekniikan automaatio. Ruoan valmistus ja ruokailu Keittiöiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa kodinkoneiden ergonomiseen sijoitteluun, lasku- ja työpöytätasojen riittävyyteen ja keittiöiden yleiseen toimivuuteen. Messutalojen keittiöt ovat pääosin valoisia avokeittiöitä, joista on suora yhteys ruokailu- ja oleskelutiloihin ja joistain myös suoraan ulos terassille. Keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilat ovat yhtä suurta tilaa, jossa on Jos saarekkeeseen sijoittaa keittotason, kannattaa siihen sijoittaa myös vesipiste. Liian pieni saareke ei ole toimiva, sillä kodinkoneiden ympärillä pitää olla laskutasoa. (Kohde 25) Astianpesukone sijoitettuna hyvälle käyttökorkeudelle. (Kohde 6) 4

5 Seinän viereen asennettu viemäri mahdollistaa isokokoisten laattojen käytön lattiassa. (Kohde 23) Saunojen suunnittelussa on huomioitu ekologisuus ja arkitodellisuus. Puulla lämmitettävän kiukaan viereen on sijoitettu sähkökiuas. Joskus saunaan täytyy päästä nopeasti. (Kohde 23) Löylyveden saa näppärästi saunaan sijoitetusta suihkusta. Myös saunan peseminen onnistuu hyvin. (Kohde 25) Pesuhuoneissa on yleisimmin kaksi suihkua, mikä on hyvä ratkaisu lapsiperheiden asunnoissa. Nappimosaiikkilattia ja sitä valaisevat ledit loivat pesuhuoneeseen raikkaan ja modernin yleisilmeen. (Kohde 20) melko usein myös takka. Avara tila on monikäyttöinen ja kokoaa perheen viettämään yhteistä aikaa. Joistakin keittiöistä on luonteva kulku myös kodinhoitotiloihin ja sitä kautta ulos. Keittiöt ovat kooltaan talon kokoon nähden sopivia ja ruokailutilat ovat väljiä. Messutalojen keittiöissä on paljon saarekeratkaisuja. Saarekkeiden ympärillä on pääsääntöisesti riittävästi tilaa, jota tarvitaan ovien ja laatikoiden avautumiseen ja keittiössä työskentelyyn. Saareke on monikäyttöinen, sillä se palvelee muun muassa työskentelytasona, tarjoilupöytänä ja välipalaruokailussa. Joihinkin saarekkeisiin on sijoitettu myös kodinkoneita, kuten keittotaso, kalusteuuni ja viinikaappi. Keittotasolliseen saarekkeeseen suositellaan vesipistettä kaatoaltaineen. Saarekkeissa on myös jalkatilaa tai korotettuja seinämiä, joiden taakse saadaan piiloon ruuanvalmistuksen jäljet. Melko harvoissa keittiöissä kodinkoneet on sijoitettu hyvälle käyttökorkeudelle. Astianpesukone on monessa taloudessa käytetyin kodinkone. Silti sitä ei ole sijoitettu ergonomisesti hyvälle käyttökorkeudelle ( mm lattiasta). Mikroaaltouuni on monessa kohteessa sijoitettu lapsiperheen kannalta hieman liian korkealle. Kodinkoneiden vieressä ei kaikissa keittiössä ole laskutilaa. Messualueen keittiöihin on yleisesti valittu energiatehokkaat kodinkoneet ja myös turvallisuutta lisääviä laitteita, kuten induktiokeittotaso. Valoisa, kaunis ja tilava wc. Seinään kiinnitetty wc-istuin helpottaa tilan siivoamista ja lattian vesieristys voidaan tehdä ilman läpivientejä. (Kohde 21) Peseytyminen Messutalojen kylpy- ja saunatilat ovat messujen erään pääteeman mukaisesti esimerkkejä asukkaiden arjen hyvinvoinnin lähteistä. Saunatilat ovat melko tilavia ja niistä on yleensä käynti vilvoitteluterassille. Saunaosastot ovat toimivia, jotkut jopa ylellisiä. Löylyhuoneet ja pesutilat ovat useimmiten ikkunallisia ja pesutiloissa on kaksi suihkua. Useissa messukohteissa pukeutumistila on järjestetty vaatehuoltohuoneen yhteyteen, koska messualueen asunnot ovat keskimäärin melko maltillisen kokoisia. Joissain kohteissa pukeutumistila on jopa unohdettu kokonaan. Paras ratkaisu on varata erillinen tila pukeutumiselle, ja tästä nähtiin hyviä esimerkkejä pienissäkin asunnoissa. Messuilla nähdään yksilöllisesti 5

6 Valoisa vaatehuoltotila, jossa on riittävästi tilaa vaatteiden jälkikäsittelylle ja säilytykselle. Välitilaikkuna tuo päivänvaloa ja lednauha energiatehokkaasti sähkövaloa. Sijainti keittiön vieressä mahdollistaa tilan käyttämisen apukeittiönä juhlatilanteissa. (Kohde 23) Pyykinpesukonetta ja kuivausrumpua ei saa sijoittaa lastulevykalusteen päälle. Kuvassa hyvälle käyttökorkeudelle sijoitetut koneet. Niiden alle on muurattu vettä kestävä alusta. (Kohde 30) suunniteltuja hyvänolonkeitaita. Joissakin taloissa kylpytilat ovat laajentuneet ulkotiloihin; porealtaat ja kylpytynnyrit sijoittuivat talojen terasseille. Keskimäärin taloihin on sijoitettu yksi kylpyhuone per asuinkerros, mikä on ekotoimiva ratkaisu. Saunaosaston wc on melko usein omassa tilassaan, oven takana. Monissa messukohteissa wc-istuin on vieläkin sijoitettu peseytymistilaan, jossa sen käyttö ei ole miellyttävää muiden saunoessa. Pienissäkin asunnoissa on hyvällä suunnittelulla mahdollista löytää luonteva tila erilliselle pesutilojen wc:lle (esimerkiksi kohteessa 4). Usein saunaosasto on vaatehuoltotilan yhteydessä. Se ei kuitenkaan ole käytön kannalta paras ratkaisu. Suositeltavampaa olisi erillinen saunaosasto pukeutumistiloineen, jolloin lisätään tilojen yksityisyyttä ja rauhaa. Vaatehuolto Vaatehuoltotilat ovat monissa taloissa käytännöllisiä ja niissä on toteutettu yksilöllisiä ratkaisuja. Ylösnostettuja pyykinpesukoneita on jo monessa kohteessa. Pyykinpesukoneen ja kuivausrummun saa asentaa sopivalle käyttökorkeudelle vain valmistajan omalla korotustelineellä tai muuratulle alustalle. Kalusteisiin sijoitetut silityslaudat mahtuivat useimmiten avautumaan hyvin ja monessa kodinhoitotilassa on paljon koritilaa likapyykille ja muille säilytettäville tavaroille. Yhdessä talossa on pyykkikuilu, joka säästää askelia. Pyykkikuilun sijoituksessa on aina huomioitava turvallisuus. Muutamassa kohteessa vaatehuoltotilaan liittyy vaatehuone, joka on luonteva säilytyspaikka esimerkiksi liinavaatteille. Parhaissa kohteissa vaatehuoltotilan yhteydessä on käynti ulos. Messuilla nähtiin myös vanha kunnon apukeittiö, joka on sekä keittiö- että vaatehuoltotoiminnoille suunniteltu tila. Kun tällaisen apukeittiön sijoittaa keittiön yhteyteen, sujuvat keittiö- ja vaatehuoltotyöt limittäin ja juhlatilanteissa apukeittiö tuo joustoa keittiölle. Toimiva vaatehuoltotila on kooltaan vähintään 7 m 2. Kurahuolto Messuilla on joitakin kurapisteitä vaatehuoltohuoneiden yhteydessä. Parissa messukohteessa on erillinen kuraeteinen tai arkisisäänkäynti. Toimiva kurapiste erotetaan muusta tilasta muuratulla seinäkkeellä. Tilan salliessa kannattaa likainen ja puhdas puoli erottaa toisistaan. Esimerkiksi kohteessa 25 kuraisten vaatteiden ja kenkien käsittely tapahtui eri tilassa kuin pyykkihuolto. Laatoitus ja saumat saisivat mielellään olla tummia. Toimivuutta lisää vielä reunallinen allasalue. Syvennyksen yläpuolelle kannattaa sijoittaa korihyllyjä ja tanko vaateripustimille. Kurapisteen ympärille tarvitaan riittävästi tilaa, esimerkiksi ison koiran pesuun. Toimivan vaatehuoneen hyllyratkaisut ovat muunneltavissa. (Kohde 20) Kun kurapisteen rajaa korotetulla laatoituksella, pysyy kurat niille varatulla alueella. Tumma laatta ja tummat saumat ovat kestävä valinta. (Kohde 25) 6

7 Lamellikaihtimilla varjostetaan isoja ikkunapintoja. (Kohde 23) Esteetön sisääntulo, jossa sekä portaat että luiska. (Kohde 11) Omalta lasitetulta terassilta voi ihastella ympäröivää metsämaisemaa. (Kohde 5) Erillinen kuraeteinen on lapsiperheen tai urheilevan perheen näkökulmasta erinomainen ratkaisu. Uudenlaista arjen toimivuutta edustavat kuraeteisen yhteydessä olevat vaatehuoneet, jossa on runsaasti tilaa harrastusvaatteille. Tätä ratkaisua on pidetty hyvänä myös TTS:n Ekoelias-hankkeen asukashaastattelututkimuksessa. Tilava arkisisäänkäynti, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee korihyllyin varustettua harrastusvaatetilaa, edustaa kestävää asuntosuunnittelua. Sisääntulo Eteistilat ovat näillä messuilla kohtuullisen tilavia ja toimivia. Niissä on ovellista säilytystilaa takeille ja kengille vähintään 600 mm/ asukas. Tilavaan eteiseen mahtuu myös vaunut, rattaat tai muut liikkumisen apuvälineet. Tällaiseen eteiseen mahtuu myös laskutilaa ja penkki, jolle on käyttöä ainakin lapsia puettaessa ja kenkiä jalkaan laitettaessa. Oleskelu Messutalojen olohuoneet ovat avaria ja valoisia. Joissakin olohuoneissa on niin paljon ikkunapintaa, että tilan kalustaminen on haastavaa. Ikkunoiden koko asettaa myös haasteita talon energiatehokkuudelle ja ikkunoiden pesulle. Monessa talossa pääsisäänkäynnistä avautuu kaunis näkymä olohuoneen läpi metsämaisemaan. Messutaloissa on paljon terasseja, parvekkeita, patioita ja kuisteja, joiden ylläpito saattaa olla sääolojen takia työlästä. Arki sujuu paremmin, kun neliöitä on tiloissa, joissa ne ovat ahkerassa käytössä. Lisää tilaa kaivataan edelleen arkisisäänkäyntiin ja säilytykseen, joskin tänä vuonna myös monissa pienissä messukohteissa ne ovat toimivia. Lamellikaihtimilla varjostetaan isoja ikkunapintoja. (Kohde 23) Iso ruokapöytä kokoaa lapset ja lapsenlapset yhteen. (Kohde 23) 7

8 Nukkuminen ja säilytys Makuuhuoneet ovat pääosin melko tilavia ja niiden yhteydessä on komerotilaa riittävästi. Muutamissa taloissa on päämakuuhuoneen yhteydessä myös vaatehuone ja kylpyhuone. Monissa taloissa on tilavia, hyvin sisustettuja vaatehuoneita, joita asukkaat varmasti arvostavat. Joissakin taloissa, esimerkiksi kohteessa 23, on selkeä jako julkiseen osaan ja makuutiloihin, joka on hyvä ratkaisu, jos talossa käy paljon vieraita. Aikuisten ja lasten makuuhuoneet ovat joissakin kohteissa erotettu toisistaan. Esimerkiksi kohteissa 19 ja 27 on lapsille kokonainen oma asuinkerros. Tämä voi olla hankalaa lasten ollessa pieniä, mutta jota kasvavat nuoret ja heidän vanhempansa varmasti osaavat arvostaa. Työskentely Työhuoneita, työtiloja tai työpisteitä on sijoitettu kiitettävästi lähes kaikkiin messutaloihin. Etätyö on nykypäivää ja jopa suositeltavaa tilanteen niin salliessa. Työskentelytilan voi sijoittaa myös piharakennukseen, kuten on tehty muun muassa kohteessa 7. Ulko-oleskelu, leikki ja kotitarveviljely Makuuhuoneen vieressä oleva tilava ja valoisa pukeutumishuone on arjen ylellisyyttä. Myös saunaosaston läheisyys tuo rauhalliseen vanhempien päätyyn luksusta. (Kohde 30) Pienen tytön huoneessa on energinen mikkitapetti. (Kohde 30) Oranssilla sävytetty lastenhuone on raikas. (Kohde 11) Toimiva työpiste voi olla pieni, mutta suunnittelussa on aina muistettava hyvä työergonomia ja kunnollinen valaistus. (Kohde 30) Viiniharrastus on yksi kotoilu-trendiin liittyvistä harrastuksista. (Kohde 27) Perunamaa kesäkeittiön vieressä tarjoaa todellista lähiruokaa. (Kohde 27) Tomaatit kasvavat laatikoissa terassin laidalla. (Kohde 6) Kesäkeittiössä on takkaleivinuuni ja jääkaapilla varustettu minikeittiö. (Kohde 27) 8

9 PALJON HYVIÄ, MUUTAMIA ERIN- OMAISIA TTS:n arviointiraati tutustui etukäteen alueen omakotitalojen pohjapiirustuksiin. Kolmen arviointipäivän puitteissa valikoitui kymmenen lupaavinta kohdetta, jotka olivat 4, 9, 12, 17, 20, 22, 23, 25, 27 ja 30. Arvioinnissa painotettiin asuntojen ekotoimivuutta. Kohteisiin tutustuttiin paikan päällä ja niistä valittiin kolme taloa, jotka täyttivät parhaiten TTS:n asettamat arviointikriteerit. Toiminnallisesti parhaiksi taloiksi raati valitsi kohteet 22, 25 ja 30. Esimerkkinä aikuisen pariskunnan unelmatalosta voidaan pitää kohdetta 23, jossa on myös toteutettu monia hyviä ratkaisuja. 22 Villa Domus 127 m² (huoneistoala) Villa Domus on kolmihenkiselle perheelle suunniteltu, kompakti yhden kerroksen omakotitalo. Asunnon yleisilme on valoisa, vaalea ja avara. Talon keskipisteenä ovat yhteiset oleskelutilat. Makuuhuoneet ovat omassa rauhassaan. Isot, lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat tuovat runsaasti valoa sisätiloihin. Piha on suunniteltu toimivaksi ja aikaa kestäväksi. Talossa on ajateltu energia- ja ekoasioita. Se on monen muun messutalon tapaan energialuokkaa A. Esteettömyys on ollut talon suunnittelun tärkeä lähtökohta. Villa Domuksen kodikas sisänäkymä. + toimiva keittiö - astianpesukone hyvällä käyttökorkeudella - riittävästi työskentely- ja laskutilaa - energiatehokkaat kodinkoneet - valoisa, myös luonnonvaloa - reilusti jätelajittelutilaa - perinteinen astiakaappi - leivinuuni kompakti saunaosasto - pieneen tilaan saatu luontevasti mahtumaan kaksi suihkua ja poreallas - erillinen wc-tila saunaosastossa - pukeutumiseen varattu ikkunallinen nurkkaus vaatehuoltotilasta maltillinen huoneistoala 127 m 2 esteetön sisäänkäynti tilava eteinen runsaasti säilytystilaa makuuhuoneen yhteydessä makuuhuoneesta käynti kylpyhuoneeseen selkeä, valoisa ja toimiva pohjaratkaisu, joka helposti kalustettavissa keittotason ja vesipisteen etäisyys Terassi Pk Jk 2200 K 12,0 h=2400 h=2400 Apk Et 10,0 h=2650 1,5 Khh 6,0 h= ,5 Ph 5,5 Ppk R 12, h=2400 S 3,0 Kph 6,0 h=2400 h=2400 Työh./Vierash. 11,0 h=2650 Vino sisäkatto h=2650 Oh 23,5 13,0 Pkh 7,5 9

10 25 Lammi-Kivitalo Maja 184 m² (huoneistoala) Maja on nelihenkisen, liikuntaa ja käsillä tekemistä harrastavan perheen koti. Selkeä ja tyylikäs, mutta persoonallinen pohjaratkaisu ja huolellisesti suunnitellut aputilat ovat talon parasta antia. Suojaisen sisäänkäynnin kautta päästään tilavaan eteiseen, jonka yhteydessä on harrastusvälineiden ja -varusteiden säilytys. Kuraeteisen seinustalle on suunniteltu käytännöllinen kura-allas. Oven eteen sijoitetut kuraritilät jäävät usein käyttämättä. Eteisestä pääsi myös vaatehuoltohuoneeseen. Vaatehuoltohuoneesta on käynti ulos ja sen viereen on sijoitettu vaatehuone. Saunaosasto on toimiva, joskin ikkunat olisivat olleet paikallaan näissä tiloissa. Keittiön isossa saarekkeessa on vesipiste ja keittotaso. Makuuhuoneiden ovien puuttuminen kummastutti raatia. + esteetön sisäänkäynti, jossa katos sisäänkäynnin yhteydessä autokatos ja varasto polttopuiden säilytys mietitty jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa selkeä ja toimiva pohjaratkaisu - makuutilat yläkerrassa - avara keittiö-ruokailutila-olohuone -ratkaisu hyvin suunnitellut säilytystilat: - makuuhuoneiden yhteydessä tilavat vaatehuoneet, joissa muuntojoustavat hyllyjärjestelmät - vaatehuoltohuoneen yhteydessä vaatehuone - erittäin toimiva kuraeteinen, jossa runsaasti säilytystilaa harrastusvälineille ja -varusteille toimiva saunaosasto, jossa erillinen wc ja pukeutumistila toimiva keittiö - riittävästi työpöytätasoa ja säilytystilaa - keittotasollisessa saarekkeessa vesipiste - energiatehokkaat kodinkoneet - käynti terassille tilava vaatehuoltohuone - runsaasti tilaa pyykin jälkikäsittelylle - tangot silitetyille paidoille ja pyykin kuivatukseen - käynti ulos (mahdollisuus kuivattaa pyykit ulkona) ovettomat makuuhuoneet pesutiloissa ei ikkunoita liesituuletin puuttui Pk K 14,1 Jk R 19,6 Avoin ylös Apk Tekn. 5,2 Var 5,6 1,9 Pkh 5,0 Kattosuihku S 3,9 Ph 4,8 Juhlallisen korkea sisätila kalusteineen muodostaa hienon kokonaisuuden ,3 Khh 9,5 Avoin alas Kvr Ppk Var 10,5 Autokatos Aula 9, Käytävä Var 8,4 Kura 5,5 4,2 3,3 8,4 8,0 3,3 Oh 22,0 Takkah. 8,8 3,6 11,1 Kesäkeittiö Polttopuut 10

11 30 Villa Ainoa 122 m² (huoneistoala) Villa Ainoa on suunniteltu kahdelle aikuiselle, pienelle tyttövauvalle ja kahdelle vierailevalle teinille. Villa Ainoa on kooltaan maltillinen, silti sisätiloiltaan iso. Talossa on ajateltu energia- ja ekoasioita. Valaisimet ovat energiatehokkaita led-valaisimia, sähköautolle on latauspiste ja aurinkopaneelit tuottavat osan kodin sähköstä. Valaistus on kaikilta osin onnistunut, erityisesti olohuoneen epäsuora valaistus on miellyttävä. Keittiö on avoin ruokailutilaan. Saarekkeen mitoituksessa on hieman toivomista syvyys keittotasollisessa saarekkeessa saisi olla suurempi, varsinkin kun perheessä on pieni lapsi. Toimivasta saunaosastosta pääsee terassille ja poreammeeseen. Makuuhuoneen yhteydessä on kaksi vaatehuonetta ja käytävätila pukuhuoneeseen, joka on hyödynnetty sijoittamalla siihen kaksi pesuallasta. + maltillinen huoneistoala 122 m 2 eko- ja energia-asioiden huomioiminen toimiva saunaosasto, jossa erillinen wc, pukeutumistila ja käynti ulos vaatehuolto omassa tilassaan, ei saunaosaston yhteydessä - saunaosaston käyttö on miellyttävämpää, kun sinne ei tarvitse mennä pyykkivuoren ohi - vaatehuollossa pyykinpesukone ja kuivausrumpu ovat ergonomisesti oikealla käyttökorkeudella (betonijalustan päällä) toimiva keittiö - energiatehokkaat kodinkoneet - hyvä valaistus, myös luonnonvaloa - riittävästi lasku- ja työskentelytilaa iso vaatehuone vanhempien makuuhuoneen yhteydessä toimivat ulkotilat - mm. poreallas, lapsen leikkeihin hiekka-alue ja kasvimaa keittotasollisen saarekkeen syvyys kurapisteen puuttuminen Lvv 3,7 0,9 Iv S 3,8 2,1 15,4 h=2400 Ph 4,3 Pkh 6,1 Khh 7,1 Apk Ppk Kvr 1,7 Jk Pk Et 9, Terassi K + R + Oh 43,0 9,3 Vino sisäkatto 10,1 Kuisti Villa Ainoan keittiö ja ruokailutila muodostivat viihtyisän ja harmonisen kokonaisuuden. Kohteisiin voi tutustua myös osoitteessa: Arvioinnissa jouduttiin tasapainoilemaan hyvän toimivuuden aikaansaamiseksi tarvittavien neliöiden ja ekotehokkuuden parantamiseksi tehtävän tilojen optimoinnin välillä. Päädyimme painottamaan toimivia ratkaisuja, koska asumisessa on mukana aina myös ihminen, jonka toiveet ja tarpeet lopulta ratkaisevat. Yhä enemmän tulisi panostaa toimiviin ratkaisuihin, mutta käyttää aikaa siihen, kuinka ne voitaisiin toteuttaa pienemmällä neliömäärällä. Tilojen muuntojoustavuuden lisääminen säästää neliöitä! TTS:n arviointikriteeristö löytyy Ekotoimivakoti-sivustolta www. ekotoimivakoti.fi Muut lähteet: Suomen asuntomessujen www-sivut 11

12 Hinta Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN X (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi Rock-kivitalo Cliff 187 m² (huoneistoala) Talo on suunniteltu aikuiselle pariskunnalle. Pariskunnan lapsista useimmat ovat jo muuttaneet kotoa, mutta välillä kotona on paljonkin kävijöitä. Talo ihastutti valoisuudellaan. Tilavassa keittiössä oli paljon työtilaa ja sen vieressä oli vielä vaatehuoltohuone, joka toimii käytännöllisenä apukeittiönä, etenkin juhlissa. Saunaosasto oli koko messujen upein porealtaineen ja kaksine suihkuineen. Saunassa oli sekä puu- että sähkökiuas. Monitoimitila saunaosaston vieressä toimi myös pukuhuoneena ja siitä pääsi katettuun vilpolaan. + esteetön sisäänkäynti ekologinen piha - pihan pintana käytetty muun muassa kunttaa eteisessä runsaasti säilytystilaa valoisa keittiö - kodinkoneiden vieressä laskutilaa - saarekkeessa säilytystilaa astioille - energiatehokkaat kodinkoneet keittiön vieressä vaatehuoltohuone, joka toimii tarvittaessa apukeittiönä olohuoneen vieressä kirjasto/monitoimihuone ylellinen saunaosasto, jossa erillinen wc ja käynti ulos pukuhuoneen kautta - kaksi suihkua ja poreallas - saunassa sekä puu- että sähkökiuas - pukuhuoneena toimi monitoimitila vaatehuoltotilat keittiön vieressä - pyykinpesukone ja kuivausrumpu on sijoitettu oikeaoppisesti hyvälle käyttökorkeudelle (muuratulle jalustalle) tasoero ruokailutilan ja olohuoneen välillä (ei esteetön sisätiloiltaan) lieden ja vesipisteen etäisyys Katettu terassi Oh 31,0 Pk R 29,5 4, Ppk 15,1 Et 14,4 Kvr Kk 3,8 Vilpola Monitoimitila 18,0 Sisääntulo kuisti Poreamme S 5,6 Arjen luksusta! Saunaosastossa oli kaksi isoa ikkunaa tuomassa luonnonvaloa. Kylpylä 15,6 Työh./Vierash. 11,3 2,5 Var/Tekn. 16,6 Autokatos Kirjasto 9,4 Jk U K 13,3 Khh 8,3 Vaatesäilytys 6,8 Apk TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 12