Kirjoittaja on yli 30 vuotta Näsijärvellä purjehtinut sekä Nokian Veneilijöiden että Näsijärven purjehdusseuran jäsen.

Transkriptio

1 1(12) TAMPERE VIRRAT OMALLA VENEELLÄ Hannu Vesterinen, s/y Lady E Kirjoittaja on yli 30 vuotta Näsijärvellä purjehtinut sekä Nokian Veneilijöiden että Näsijärven purjehdusseuran jäsen. Veneily Näsijärvellä ei edellytä poikkeavaa varustautumista. Karttasarja N, Tampere Virrat, on kuitenkin välttämätön hankinta. Jo senkin takia, että sen avulla voi etukäteen kotona suunnitella tulevaa veneretkeä. Pelkkiin sähköisiin laitteisiin ei kannata luottaa Näsijärven vesistö tarjoaa loistavat mahdollisuudet retkeillä joko luonnonsatamia hyödyntäen tai yöpyä turvallisissa vierassatamissa. Tamperelaisilla veneseuroilla, kuten Navigaatioseura ja Näsijärven purjehdusseura, on omia retkitukikohtia useita. Ne ovat kuitenkin vain seurojen jäsenten käytössä. Tästä poiketen ns. vierailukutsut ovat mahdollisia. Tästä tavasta tuonnempana. Pispalan uittotunneli otettiin veneilijöiden käyttöön vuonna Kumikanavaa hoitaa toistaiseksi Esko Kulmala, puh , jolta kuljetus tilataan hyvissä ajoin. Mitä useampi vene saadaan siirretyksi on kuljetuksen hinta myös halvempi. Hintataso on / vene / suunta. Siirrettävän veneen maksimimitat ovat 9m x 3m, korkeus 3,5m ja paino 5,5 tonnia. Uittotunnelin kautta Nässylle!

2 2(12) Edullisimmin veneen saa tankatuksi Tampereella Särkänniemen kupeessa. Muita tankkauspisteitä ovat Pimeänsalmen telakka, Ruoveden laivaranta ja Virtain laivaranta. Riippuen kunkin veneen matkanopeudesta ja retkeen varatusta kokonaisajasta, määräytyy yöpymispaikat sen mukaan. Ensimmäinen suosittelemani käyntikohde on Maisansalon vieraslaituri N 61º41,5 E 23º49,4. Paikka on joka säällä suojainen ja aisapaikat ovat ilmaisia. Maisan juharavintola palvelee veneilijöitä terassiravintolasta ja viikonloppuisin myös seisovan pöydän antimilla, Maisan suojasatama. Terassiravintolassa on tunnelmaa. Matkalla Maisansaloon kannattaa käydä ajelemassa Pohjoismaiden pisimmällä sisävesivuonolla, Paarlahdella. Sinne pääsee Aunessillansalmen kautta, jossa on myös vieraslaituri, N 61º37,9 E23º50,3. Laiturin sivukiinnitys on varattu risteilyaluksille. Aisapaikat ovat vierailijoille. Paarlahden sisävesivuono on tutustumisen arvoinen kohde. Jos ensimmäisen yön haluaa viettää luonnonsatamassa, suosittelen Unnekivensalmessa olevaa Kirvessaaren pohjoisrantaa, N61º46,2 E23º45,0 Kirvessaaressa on myös muistokivi, joka pystytettiin 1958 Suomen sodan sissien muistoksi. Unnekiven salmessa Rothin ja Spoofin sissipartio valtasi venäläisen viljajaalan

3 3(12) Näsijärvelle tullessaan kannattaa myös ainakin poiketa Kurussa. Kurun laivarannasta on lyhyt matka kaupoille eikä huoltoasemakaan ole järin kaukana. Kurua lähestyttäessä pääsee myös treenaamaan kardinaalijärjestelmällä toteutettua viitoitusta. Suosittelen pysymistä väylällä. Matkan jatkuessa kohti pohjoista, saavutaan erittäin viehättävälle ja hyvin hoidetulle Muroleen kanava-alueelle. Kesä elokuussa sulutusta saa klo 9:00 23:00. Syyskuussa klo 9:00 18:00. Muroleen kesäkahvila tarjoaa ruokaa, juomaa, jäätelöä ja myös mukaan otettavaa evästä. Kanavan yläpuolella oleva venttilaituri ja varsinkin sen rannan puoleinen sivusta soveltuu myös yöpymiseen. Tosin varsinkin sesonkiaikana yöt saattavat olla varsin levottomia. On myös syytä huomauttaa, että Muroleesta ei saa enää vettä ei polttoaineita eikä tyhjennettyä septitankkia! Muroleen sulut ja kääntösilta- Muroleen maantiesilta. Muroleen jälkeen laivareitti mutkittelee ilman suurempia selkiä aina Virroille asti. Navikointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Reitin suunta jokaisen mutkan ja saaren jälkeen ei aina ole helposti havaittavissa Muroleesta lähdettäessä suosittu luonnonsatama löytyy Kaitainsaarten kupeesta N 61º53,2 E23º56,8. Rannat ovat syviä ja kallioilla on valmiita nuotiopaikkoja. Lähellä Kaitainsaaria on myös Viitasaari eli Mikonsaari joka on yksi N:n retkisaarista. Me N:läiset otamme mielellämme vastaan vierailevia venekuntia. Idea on, että retkisaaressa on paikalla vierailun ajan kutsun esittänyt seuramme jäsen. Suosittelen, että liikkuessanne Nässyllä soitatte allekirjoittaneelle ( ). Jos satun olemaan itse paikalla jossain tukikohdassamme vierailukutsu on varma. N:läisten veneet juhlaliputettuina Viitasaaressa.

4 4(12) Reitti pohjoiseen jatkuu Kirnusalmen läpi N61º54,4 E23º58,6. Salmeen ajettaessa on styyrpuurin puoleisessa kallion seinämässä heikosti erottuvat kalliomaalaukset. Ne kannattaa havainnoida. Teosten alkuperä on epäselvä, mutta niiden arvellaan syntyneen Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin yhteistyönä. s/s Tarjanne Kirnusalmessa. Veneretken tässä vaiheessa alkaa septitankin tyhjennys olla ajankohtaista. Muroleen kanavalla aikoinaan ollut tyhjennyspiste on nykyään Jäminkipohjan Telakanrannassa N61º54,0 E24º05,6. Telakanranta on muutenkin tutustumisen arvoinen kohde. Nykyiset yrittäjät ovat satsanneet palveluun ja sataman varusteluun. Satamassa on kioski / kahvila. Mausteisiin erikoistunut yritys on kävelymatkan etäisyydellä. Yöpyminen maksaa 10 venekunnalta eikä saunan vuokrakaan ole kohtuuton. Telakan alueelle on aikanaan nostettu myös Pohjola höyrylaiva joka ei kyllä ole mieltä ylentävä näky. Suosittelen veneilijöitä käyttämään Telakanrannan palveluja. Tarvitsemme viihtymiseen vesillä alan palveluja. Telakanrannan toimisto. s/s Pohjola lähdössä kierrätykseen.

5 5(12) Telakanrannassa on mahdollisuus sekä kylki- että peräpoijukiinnitykseen. Myös septitankin tyhjennys on mahdollista (Pidä Saaristo Siistinä ry). Jäminkipohjan jälkeen mielenkiintoinen paikka on Kautunvuolle, N61º57,1 E24º06,5. Sen yli kulkeva maantiesilta on matalimman alikulkukorkeuden omaava paikka Tampereelta Virroille mentäessä. Vähänkään isommat purjeveneet joutuvat kallistamaan mastonsa mahtuakseen n. 11,5m:n korkeudessa kulkevan sillan ali. Jos satutte tapaamaan masto kallistettuna kulkevan veneen olisi suotavaa, että välttäisitte aiheuttamasta korkeaa aallokoa. Yleensä mastojen tuenta tässä tilanteessa ei ole varsinkaan sivusuunnassa paras mahdollinen. hyödyntää koko vesistoalueen. Maston kaatojärjestelmä on pakollinen jos aikoo

6 6(12) Kautun kanavan jälkeen kannattaa käydä katsomassa Kalelaa, Akseli Gallen-Kallelan erämaaateljea. N61º57,9 E24º09,0. Ongelma vain on, että sisälle atejeen ei pääse kuin suuremman ryhmän mukana. Itse rakennus on kuitenkin katsomisen arvoinen. Rannassa on vieraslaituri tilapäistä kiinnittymistä varten. Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kalela. Ruovesi N61º59,4 E24º04,7 on luonnollinen pysähdyspaikka veneretkellä. Polttoainetta, sähköä,septitankin tyhjennysmahdollisuus ja elintarvikemarketit ovat tarjolla. Samoin laivarannan uudehko rantaravintola sekä ravintolalaiva Katariina tarjoavat sekä nälkään että janoon helpotusta. Satamassa on veneille tarkoitettuja laitureita 3 kpl, A, B ja C. Lyhytaikaista pysähtymistä varten (kauppareissu, lounas, jne) on C laiturissa vapaana olevat paikat käytettävissä. Heti kun paikka vapautuu siihen voi mennä seuraava. Myös A-laiturin uudessa osassa on mahdollisuus kiinnittyä, jos paikalla ei ole sinistä VARATTU kylttiä. Myös varatut kausipaikat, jotka ovat tyhjänä, saattavat olla varustettuna vuokraajan puhelinnumerolla. Itse olen onnistunut saamaan sellaisen paikan käyttööni soittamalla kaverille, joka kertoo ajankohdan, jolloin palaa takaisin. Sesonkiaikaan Ruovedellä on todella tunkua niin vesillä kuin rannalla. Kesän tapahtumat Ruovedellä kannattaa päivittää kunnan kotisivuilta. Laivarantaa vastapäätä on Haapasaaren lomakylä. Haapasaaressa on lounaspöytä joka päivä ja palaute siellä käyneiltä on ollut pelkästään positiivinen. Kannattaa kokeilla varsinkin jos naapurissa on ruuhkaa.

7 7(12) Ruoveden laivaranta. Ruoveden laivaranta. Lauri Rajala Ruoveden jälkeen matka jatkuu kohti Tarjannevettä. Kauniita pysähdyspaikkoja löytyy runsaasti ja Mustaselällä ohitetaan kohta, josta halutessa voisi poiketa Vilppulan reitille. Sinne tämä tarina ei meitä kuitenkaan vie vaan jatkamme Syvinkisalmen kautta Visuvedelle N62º07,1 E23º55,6. Visuvedellä kannattaa poiketa maistamaan tuoreita räiskäleitä erilaisilla täytteillä. Kahvia ja jäätelöä sekä muita suolaisia ja makeita naposteltavia löytyy. Jos vain pysähtyy hetkeksi, kannattaa ajaa sillan ali ja kiinnittyä kyljittäin venttilaituriin, jos siinä on tilaa. Laituri on tarkoitettu lähinnä purjeveneille, jotka odottavat maantiesillan aukaisua. Myös yöpyminen Visuvedellä on mahdollista sillan pohjoispuolella, jossa lahden pohjukassa on paikkoja, joihin kiinnittämällä perän ankkurilla, keulan saa laituriin. Korkea laituri sillan vieressä soveltuu myös tilapäiskiinnitykseen, mutta s/s Tarjanne saattaa siihen myös silloin tällöin pysähtyä. Sillan vieressä on myös PajaMaja, jonka huolto on ollut varsin vaihtelevaa. Noin kilometrin etäisyydellä Visuveden keskustassa on myös kauppa, jos Ruovedellä jäi jotain ostamatta..

8 8(12) Tarjanneveden maisemat muistuttavat meitä ajoista, jolloin Näsijärvi purki vetensä Pohjanlahteen. Syvingin salmi. Kuvat maantiesillalta. Lauri Rajala. Visuveden kääntösilta. Lauri Rajala. Rasvasaari Oikanselällä, N62º08,2 E23º47,1 soveltuu itäpäänsä osalta luonnonsatamapaikaksi. Saaren länsipäässä on Virtain Pursiseuran ja Näsijärven Purjehdusseuran hallinnoima retkitukikohta. Sinne voi vain vierailukutsun saaneena rantautua myös muiden seurojen aluksella. Saaren itäpäässä on myös kota, jonka moottorikelkkailijat ovat aikanaan rakentaneet talvisia käyntejä varten. Tutustumisen arvoinen kohde.

9 9(12) Rasvasaaren grillikota. Lauri Rajala Kuru laiva, tai mitä siitä on jäljellä Visuvedellä Lauri Rajala Virrat, Laivaranta, N62º14,3 E23º45,1 on tämän tarinan kääntöpaikka. Virroilta löytyy kaikki palvelut, joita veneilijä voi toivoa. Polttoainetta, septitankin tyhjennystä, polkupyörien vuokrausta ja saunan ja pesutuvan vuokrausta. Rantaterassi Baarpuurissa on tarjolla ruokaa ja juomaa joka janoon (A-oikeudet). Viikonloppuisin myös elävää musiikkia on myös tarjolla. Tapahtumakalenteri löytyy Baarpuurin kotisivuilta. Siihen kannattaa etukäteen tutustua. Ensi kesän (2016) erikoisuutena tarjoaa Baarpuuri jokaiselle Nokian Veneilijöiden venekunnalle yhden ilmaisen saunavuoron sen mukaan, kun varausjärjestelmä antaa tilaa. Tästä on sovittu allekirjoittaneen ja Päivi Grönroosin kanssa. Veneen perälippu toimii jäsenyyden näyttönä. Virtain laivaranta ja Rantaravintola Baarpuuri. Lauri Rajala

10 10(12) Herraskosken kanava, Teemu Ala-Hynnilä Herraskosken itsepalvelusulku. Teemu Ala-Hynnilä. Tampereen ja Virtain välillä on huomattavasti enemmän luonnonsatamia, kuin mitä tässä artikkelissa olen suositellut. Parhaimman kuvan soveltuvista pysähdyspaikoista saa tilaamalla netistä osoitteesta esimerkiksi Veneilykesä 2014 teoksen. Hinta veneilijän palveluoppaalle on n. 20. Samassa oppaassa ovat mukana Päijänne, Keitele, Kansallisvesi, Näsijärvi, Pyhäjärvi, Hämeen vesitiet Puula-Kyyvesi ja Kumikanavat. Upeita nuotiopaikkoja on runsaasti. Auringonlaskut ovat upeita myös Nässyllä

11 11(12) Purjeveneellä voi myös uistella. Eikä turhaan! Vapautettu tietenkin. Kesämökki vaihtuvalla järvinäköalalla ja ekologisesti edeten. Näsijärvi-retken suunnittelussa ja myös itse reissun aikana kannattaa käydä katsastamassa viimeisin info mielenkiintoisista kohteista. Alla luettelo muutamista osoitteista:

12 12(12) TERVETULOA NÄSIJÄRVELLE! Nautinnollista ja turvallista veneilykesää 2016 toivoen Hannu Vesterinen, s/y Lady E