HYVÄKSYTTY Keskustanuorten valtuuskunta Kouvola. Keskustanuorten aluepoliittinen linjaus
|
|
- Petri Mäkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keskustanuorten aluepoliittinen linjaus Keskustanuorten liittokokouksessa 2014 saadun aloitteen pohjalta tehtiin liittokokouksen päätös valmistella aluepoliittinen ohjelma. Aluepolitiikka on ollut useassakin Keskustanuorten ohjelmassa vahvasti läsnä, mutta alueiden ääniä ja ajatuksia yhteen laittavaa ohjelmaa ei tässä mittakaavassa ollut aiemmin toteutettu. Varsinaisen aluepoliittisen ohjelman toteuttivat alueiden parhaat asiantuntijat: Keskustanuorten piirit. Piirien ohjelmien pohjalta syntyi kokoelma näkökulmista Suomen ja alueiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Piirien ohjelmat nostivat esiin niin yhteisiä kuin yksittäisille alueille ainutlaatuisia piirteitä. Yhteiset huomiot tuntuivat olevan samoja: biotalous, teknologia, luonto, liikenne, koulutus, yrittäjyys, palvelut ja paikalliskulttuuri. Lisäksi halusimme nostaa linjauksen osaksi Eurooppa-näkökulman sekä vastakkainasettelun purkamisen. Näiden huomioiden pohjalta liittohallituksen perustama työryhmä toteutti Keskustanuorten aluepoliittisen -linjauksen. Se tuo vahvan aluepoliittisen näkökulman Keskustanuorten poliittiseen vaikuttamiseen. Alueiden Suomi Keskustanuoret haluavat rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa Suomen kaikki mahdollisuudet ovat käytössä. Emme usko vain tiettyjen alueiden menestyksen olevan ennalta määrättyä, vaan erilaisten alueiden kykyyn luoda Suomelle mahdollisuuksia. Menestys voi syntyä monenlaisissa ympäristöissä ja ihmiset paikallisesti tietävät parhaiten, miten heitä lähellä olevat julkisen vallan palvelut kannattaa järjestää. Koko maa on saatava kasvun ja hyvinvoinnin tielle. Haluamme katsoa suomalaisen yhteiskunnan ja sen alueiden kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Palvelujen keskittäminen ja rakenteelliset uudistukset ovat tarkoittaneet hyvinvointivaltion alasajoa ja valtion toimintojen keskittämistä ja etääntymistä. Näin on käynyt muun muassa poliisin ja verohallinnon kanssa. Paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden tunteminen auttaa tekemään räätälöityjä ratkaisuja. Vaikeitakaan päätöksiä ei hyödytä jättää valtion tehtäväksi, siksi haluamme vahvan kansanvaltaisen maakuntahallinnon sekä ihmistä lähellä olevan uuden kunnallishallinnon, joissa paikallisdemokratia toteutuu ja kansalaisilla on käytössään suoria vaikutusmahdollisuuksia. Haluamme yhdenvertaisia palveluja koko maahan. Teknologiakehityksen on turvattava palvelujen laatu ja saatavuus ei näivettää palveluita. Keskustanuorten mielestä seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on aluepolitiikan palauttaminen päätöksenteon eturintamaan. Eriarvoistuminen niin kaupunkien ja kuntien sisällä kuin alueiden välillä on pysäytettävä. Meidän on vaalittava yhteistä Suomea, jonka jokainen voi kokea kodikseen ja puolustamisen arvoiseksi. Vastakkainasettelu esimerkiksi kaupunkiseutujen ja maaseudun, maakuntakeskusten ja maakunnan tai Suomen ja EU:n välillä ei ratkaise niihin liittyviä ongelmia, vaikka se niitä näkyväksi tekee. Biotaloudella tulevaisuuteen Keskustanuorten energiapolitiikan kärjessä on kaksi tavoitetta Suomelle: omavaraisuus ja hiilineutraalius. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan muutoksella, jossa energia tuotetaan hajautetusti, hyödyntäen uusiutuvia, suomalaisia ja paikallisia energialähteitä. Biotalous tarkoittaa kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia, pienempiä päästöjä ja kotimaista energiantuotantoa. Alueellisesti ja paikallisesti toteutettuja tuotantoketjuja, joissa jokainen mahdollisuus hyödyntää tuotannossa syntyviä sivuvirtoja energiantuottamiseen käytetään. Tästä syntyy työtä ja vaurautta paikallisesti ja koko Suomeen, puhtaampaa ympäristöä unohtamatta. Tarvitsemme erikokoisia tuotantolaitoksia. Omakotitalon katolle sijoitetut aurinkopaneelit tai talon kulmalla seisovat tuulimylly ja biopolttolaitos ovat pieniä, mutta tärkeitä palasia isossa kokonaisuudessa. Biodieseliä,
2 -kaasua, -öljyä ja -etanolia tuottavat isommat laitokset mahdollistavat fossiilisten polttoaineiden korvaamisen myös liikenteessä. Lainsäädännön ja rahoituksen on mahdollistettava uusien käytäntöjen kokeilu. Biotalous on seuraavien vuosien ja vuosikymmenten suurin yksittäinen ponnistus, johon koko yhteiskunnan ja Suomen on oltava osallisena. Teknologia mahdollisuutena Digitalisaation synnyttämä muutos on isompi kuin osaamme sen keskellä eläessä tunnistaa. Maailma ei ole koskaan pienentynyt yhtä nopeasti kuin nyt. Suomen mahdollisuus on riittävän nopeat koko Suomen kattavat tietoliikenneyhteydet. Niiden avulla pystymme luomaan Suomesta tietoliikenteen solmukohdan ja takaamaan palveluja kaikkialle. Datakeskuksien rakentaminen ja keskittyminen Suomeen vaatii toimivan politiikan ja lainsäädännön lisäksi linkittymistä kansainvälisiin tietoverkkoihin. Tarvitsemme merkittäviä tukitoimia vauhdittamaan valokuituyhteyksien rakentamista. Aikaan ja paikkaan sitoutumaton opiskelu ja työnteko ovat tulevaisuutta, vaikka kanssakäymisen merkitystä ei voi vähätellä. Kodeissa digitalisoituminen tarkoittaa laajempia mahdollisuuksia yhteydenpitoon talon ulkopuolelle sekä yhä älykkäämpiä ratkaisuja kodin toimintojen hallintaan. Tulevaisuuden tavoitteena on koko Suomen kattavan älyverkko, joka mahdollistaa energiankulutuksen pienentämisen. Älyverkko yhdistää niin energiankuluttajat kuin -tuottajat. Jokainen kiinteistö on osa aktiivista älyverkkoa, joka toimii joustavasti molemmin suuntaisesti ja hyödyntää kotitalouksien ja yrityksien energiaratkaisuja niin sähkön tuottamisessa, säästämisessä kuin varastoinnissa. Suomen ja suomalaisten kannalta muutos on merkittävä. Pitkien etäisyyksien maan on mahdollista hyödyntää kehitystä ennennäkemättömällä tavalla ja poikkeuksellisen korkealla hyötysuhteella. Tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja mahdollisuuksia toteuttaa. Luontoarvoja kunnioittaen Suomen matkailun mahdollisuuksia yhdistävät kaikkialla luonto ja ympäristö: tuhannet järvemme, Euroopan metsäisin maa, Lapin ainutlaatuisuus, puhtaus ja hiljaisuus. Matkailun eteen on tehty runsaasti, mutta menestys on ollut vaihtelevaa. Ulkomaalaisten turistien tuomat matkailutulot ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Kehityksen jatkuessa yhtä suurena, on matkailulla suuri merkitys Suomen taloudelle. Suomen bruttokansantuotteesta arviolta 2,3 prosenttia tulee matkailusta. Muut Pohjoismaat ovat Suomen edellä. Uskomme, että matkailu voisi olla Suomessa yhtä merkittävä tulonlähde kuin Norjassa. Se tarkoittaisi bruttokansantuotteen osuuden kaksinkertaistumista. Matkailun lisääntyminen vaatii Suomelta tunnettuuden lisäämistä sekä riittävän ainutlaatuisten kohteiden kehittämistä, esiintuomista ja luomista. Matkailua ei voida rakentaa vain suurten yksiköiden varaan, vaan tarvitsemme monenlaisia kokonaisuuksia, monenlaisille matkailijoille ja kuluttajille. Alalla toimii niin yhden henkilön työllistäviä kuin kymmeniä tai jopa satoja työllistäviä yrityksiä, kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan. Hiljaisuus, yksilöllisyys ja luonnonmukaisuus ovat asioita, joita erityisesti maaseutumatkailulta haetaan. Haluamme purkaa matkailua haittaavaa byrokratiaa ja rajoitteita ympäristö huomioiden. Matkailua kehittävien organisaatioiden tulee keskittyä yrittäjien yhteistyöhön ja toimijoiden palveluiden sujuvaan yhteen sovittamiseen. Matkailija ei erota maakuntien, kuntien tai alueiden rajoja, Lapissa saattavat valtion rajatkin hämärtyä. Siksi yhteistyön, verkostoitumisen ja markkinoinnin on oltava laaja-alaista.
3 Haluamme säilyttää ja turvata luontoarvoja siten että ne voivat jatkossa palvella paremmin myös turisteja. Turismin lisääntyminen mahdollistaisi myös lentoliikenteen kehittämisen. Se on mahdollista kehittämällä sopivia pakettimatka kokonaisuuksia, jotka huomioisivat Suomen potentiaalin myös vuodenaikojen osalta. Jokamiehenoikeudet ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen oikeus, jonka tulisi houkutella myös ulkomaalaisia Suomeen. Se tulisikin nostaa selkeämmin esille ja rakentaa siitä osa luontokokemusta. Ammattimaiseen marjanpoimintaan on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti, ja jo pieniinkin roskaamistapauksiin rankaisevasti. Jokamiesoikeuksien paras tae on maa- ja metsätalousmaan pitäminen kiinteistöveron ulkopuolella. Näin tulee olla jatkossakin. Suomi tarvitsee kaivosteollisuutta. Meidän tulee olla valmiit hankkimaan ja kaivamaan kuluttamiemme tuotteiden raaka-aineet alkuaineista lähtien myös Suomesta. Kaivosteollisuuden tulee kuitenkin toimia luontoarvot edellä. Siksi esitämme kaivosten takuurahastoa, johon talletetuilla varoilla voidaan taata kaivosyhtiön vastuu ympäristöstä täydellisesti, myös konkurssitilanteessa. Kaivosyhtiön on suojattava kaivostoiminnan aikana luontoa sekä puhdistettava ympäristö ja palautettava se luonnonmukaiseen tilaan kaivostoiminnan loputtua. Emme halua vaikeuttaa tai estää kaivosteollisuuden syntymistä ja kehittymistä, vaan selkeyttää vastuuta jonka näemme itseisarvoksi kaivostoimintaa tehtäessä. Monipuolista liikennettä Keskustanuoret näkevät ison osan liikenteestä hiljalleen siirtyvän sähkömoottoreiden aikaan. Seuraava selkeä muutos on yksityisautojen päivittyminen sähköautoiksi suurten kaupunkien taajama-alueilla. Rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia polttoaineita polttomoottorikäyttöisiin autoihin, jotka tulevat palvelemaan vielä pitkään varsinkin haja-asutusalueiden ajoneuvoina. Joiltakin osin hybridit tulevat helpottamaan tätä muutosta, mutta fossiilisten polttoaineiden tilalle on kehitettävä ympäristöystävällisiä polttoaineita, joilla pitkien etäisyyksien Suomessa voidaan liikkua. Liikkuminen itsessään tulee kasvamaan, joten tarve kehitysaskelille on suuri. Sähköautojen käyttövoimavero on poistettava. Raiteet ovat parasta julkista liikennettä. Nopeat ratayhteydet koko Suomeen sekä pikaraitiotiet ja metrot pääkaupunkiseudulla, mahdollisesti muissakin isoissa kaupungeissa, ovat tehokkain tapa saada ihmiset käyttämään julkista liikennettä ja vähentää liikkumisesta syntyviä haittavaikutuksia. Raideliikennettä tulee kehittää verkoston nopeutta kasvattamalla, ei asemapaikkoja karsimalla. Taajamien liikenne keskittyy toimivan ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseen ja kattavien muusta liikenteestä turvattujen polkupyöräreittien synnyttämiseen. Kaupunkeja on kehitettävä ihmisten, ei yksityisautojen näkökulmasta. Haluamme Helsingistä Euroopan pyöräilypääkaupungin. Ratayhteys Jäämereltä Helsinki-Tallinna-tunnelin kautta aina Etelä-Eurooppaan asti loisi Suomesta logistisen raideliikenteen solmukohdan, joka palvelisi koko Suomea. Tämä muuttaisi perustavanlaatuisesti jopa Suomen maantieteellistä asemaa markkinoilla ja avaisi uuden aikakauden etenkin pohjoisen Suomen elinkeinoelämän kehitykselle. Muutoksen aikaansaaminen vaatii poliittista tahtotilaa, jotta tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit saadaan aloitettua jo uuden hallituskauden aikana. Koulutuksella arvoa Keskustanuorille oikeus koulutukseen on perusoikeus. Haluamme pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta sekä yleisestä oppivelvollisuudesta nykyisessä laajuudessaan. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta koulutusta sekä kehittää itseään elinikäisesti varattomuuden sitä estämättä. Erityistä huolta kannamme toisen asteen koulutuksesta. Haluamme sekä kehittää lukio- ja ammatillista koulutusta että turvata koulutuksen saatavuuden alueellisesti. Kaikille peruskoulunsa päättäville on taattava
4 paikka myös toisella asteella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten miesten ja maahanmuuttajien ohjaamiseen perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Siksi nuorisotakuuta on kehitettävä. Opintojen siirtymävaiheita voidaan tukea toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Esimerkiksi TE-toimistojen, oppilaitosten, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen yhteistyö matalankynnyksen tukipalveluista on saatava toimimaan kaikkialla Suomessa. Töiden etsijän palvelut on todettu tehokkaaksi keinoksi saattaa nuoria lähemmäs työelämää. Palvelu tulisi ottaa käyttöön koko Suomessa. Paikallinen yrittäjä Suomessa on tällä hetkellä noin yksinyrittäjää. Yksinyrittäjien määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut koko ajan viimeisen 10 vuoden aikana ja tällä hetkellä heitä on jo 65 % kaikista yrittäjistä. Keskustanuoret näkee näissä yrityksissä valtavan kehittämis- ja työllistämispotentiaalin. Tulevaisuuden tärkeimpiä toimia on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen. Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden lisääminen on sekä yksilön että yrittäjän näkökulmasta palkitsevaa. Oppisopimuskoulutuksen oheen on hyvä pohtia myös koulutussopimuksen käyttöönottoa. Yrittäjistä noin kolmannes on yli 55-vuotiaita. Yrittäjäkunnan ikääntymisen myötä yritysten jatkuvuuteen liittyvät kysymykset tulevat yhä keskeisemmiksi. Keskustanuoret katsoo, että työn ja toimeliaisuuden lisääminen tulee olla yhteiskuntamme kehittämisen johtolanka tulevina vuosina. Toteutuakseen tämä vaatii järjestelmää joustavoittavia ratkaisuja, jotka kytkeytyvät verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksiin. Yrittäjien tasa-arvoisemman aseman, ansioturvan ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltamiseksi, on syytä siirtyä kohti sosiaaliturvan kehittämistä perustulomallin suuntaan. Keskustanuoret näkevät paikallisen yrittäjyyden olevan tulevaisuutta. Langattomasti voimme olla osana maailmanmarkkinoita. Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko mahdollistaa sen. Sitä tukemaan haluamme Suomeen yrityshubien verkoston. Hubien ja vastaavien yrittäjien yhteenliittymien avulla voidaan saavuttaa paljon. Ne antavat mahdollisuuden saada toimitilat sekä peruspuitteet yrityksen alkuun saattamiseksi järkevillä kustannuksilla. Ne mahdollistavat eri alojen osaajien yhteen törmäyttämisen ja uudentyyppisten yrittäjien syntymisen. Lähinnä suurempiin kaupunkeihin tähän mennessä syntyneet hubit ovat tulevaisuutta myös pienemmissä kunnissa - vaikkapa liitoskuntien entisissä kunnantaloissa tai kyläyhdistysten kylätaloissa. Aikoinaan perustetut teollisuustalot noudattivat samaa ajatusta, mutta vaatisivat puitteiltaan ja toiminta tavoiltaan päivitystä tähän päivään. Yrityksien rahoituksen turvaaminen ja mahdollistaminen on ensisijainen perusedellytys. Keskustan esittämän kasvurahaston pitää turvata yrityksien rahoitus myös alueellisesti ja riittävän pienille yrityksille. Olkoot yritys kasvuhakuinen start-up yritys tai sitten toimintaa kehittävä metallipaja, on molempien kehittymiselle oleellista helposti saatavilla oleva rahoitus. Palveluita paikallisesti Keskustanuoret haluavat julkisten palveluiden tueksi täydellisen digitaalisten palvelujen tarjonnan. Se tarkoittaa kaikkien viranomaispalvelujen saatavilla olemista sähköisesti ja helposti. Haasteena on riittävän luotettavien tietoliikenneyhteyksien saatavuus myös kriisitilanteissa sekä käyttäjäystävällinen käyttöliittymä. Pienten kuntien taajamat ovat suuressa murroksessa. Kaupalliset palvelut eivät välttämättä enää keskity taajamaan, vaan lähellä kulkevan valtatien kylkeen rakennetulle liikenneasemalle. Kehitys ei ole toivottavaa, vaikkakin samojen liikenneasemien voidaan nähdä olleen turvaamassa palveluiden saatavuutta pienemmissä kunnissa. Parempana vaihtoehtona näemme kuitenkin paikallisesta aktiivisuudesta kumpuavan
5 osuustoiminnan. Nykyisellään suuret maakunnalliset osuuskaupat ovat irronneet juuristaan, jonne haluamme ne palauttaa. Osuustoiminnassa keskiössä tulee taas olla yhdessä tekeminen ja riittävien resurssien kokoamiseksi, jotta isoihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Osuuskunta on demokraattinen yhteisö, jossa jokaisen jäsenen ääni on tasavertainen ja sen synnyttämä arvonlisäys vahvistaa sekä jäsenen että kotiseudun taloutta ja hyvinvointia. Osuuskunta on myös oiva muoto yhteiskunnalliseen yrittämiseen, jolla voidaan tähdätä esimerkiksi yhteiskunnallisten tai ympäristöongelmien ratkaisemiseen liiketoiminnan keinoin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava saatavissa ja saavutettavissa, lähellä ja sujuvasti, yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Paikallisesti tarjottavia julkisia palveluita tukevat kolmannen sektorin toimijat. Ne, yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa, ovat mahdollistamassa kattavat palvelut koko Suomeen. Kasvava palveluntarve vaatii innovatiivisia ratkaisuja, jotka syntyvät ennen kaikkea kolmannella sektorilla sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Paikalliskulttuurilla identiteetti Paikallinen identiteetti lisää asukkaiden yhteenkuuluvuutta, luo hyvinvointia ja synnyttää monenlaisia innovaatioita ja kehityskulkuja kyläjuhlista maailman menestykseen nousseisiin rockbändeihin. Olisiko Nightwish syntynyt ilman vahvaa paikallista musiikkiopistoa? Tulisivatko maailman parhaat oopperalaulajat Savonlinnaan ilman Aino Acktén hurjaa visiota vuosisadan alussa? Vapaa sivistystyö niin kansalais- kuin kansanopistoissa sekä taiteen perusopetus tulee turvata koko maassa. Suomalaisten vuodesta toiseen arvostetuin kulttuuripalvelu on kirjasto. Haluamme pitää kiinni kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuudesta myös tietoyhteiskunnassa. Kunnille on taattava riittävät resurssit kirjastojen päivitykseen. Lainattavat verkkokirjat tai esimerkiksi lainattavat liikuntavälineet tai työkalut voivat kuulua tulevaisuuden kirjastojen palveluihin. Kirjastoista tulee kehittää matalankynnyksen kohtaamis- ja tapahtumatiloja, joissa sujuvasti lyövät kättä sivistys ja yhteisöllisyys. Suomi on festivaalien ja kummallisten kilpailujen luvattu maa. Elävä ja vahva talkooperinne mahdollistaa suurien massatapahtumien järjestämisen vuodesta toiseen pienilläkin paikkakunnilla. Monikaan suurtapahtuma ei olisi mahdollinen ilman järjestöjen tekemää työtä. Samasta ajatuksesta ammentavat yhteisölliset kaupunkitapahtumat, jotka ovat löytäneet tiensä urbaanin nuorison sydämiin. Kuntien on tuettava ihmisten omaehtoista aktiivisuutta, takaamalla järjestöille rahoitusta ja toimivia tiloja. Keskustanuoret haluavat tukea kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Yhteiskunta odottaa entistä enemmän vapaaehtoista vastuunkantamista, mutta resursseja toiminnalta kuitenkin karsitaan. Järjestöt turhautuvat liialliseen sääntelyyn ja byrokratiaan, ne vievät liikaa resursseja varsinaiselta toiminnalta. Avustuskäytäntöjä tulee yhdenmukaistaa ja avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä. Lisäksi viranomaisten käyttämää kieltä ja viestintää on selkeytettävä. Kaikista pienimmät yhdistykset joiden liikevaihto on alle euroa vuodessa, vapautetaan osasta viranomaisilmoituksista, kuten vapaaehtoisten kilometrikorvausten ilmoittamisesta. Vapaaehtoisten osallistumisessa järjestöillä itsellään on muutoksen paikka: toiminnassa tarvittavasta hallinnosta on tehtävä mahdollisimman kevyttä ja järjestöjen välistä paikallista ja valtakunnallista yhteistyötä on lisättävä. Erityisesti hyviä käytäntöjä ja hankeosaamista on jaettava ilman kateutta ja salailua. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita. Niiden uutta luova vaikutus säteilee kaikkialle elämään. Taiteen ja kulttuurin vaihdanta ja levittäminen synnyttävät aktiivista toimintaa eri aloilla ja vaikuttavat siten myös taloudelliseen toimintaan. Taiteen tehtävänä on tuoda esille yhteiskunnallisia epäkohtia, herätellä oikeudentuntoamme ja kyseenalaistaa olemassa olevia totuuksia. Emme halua määritellä oikeaa ja väärää tai hyvää ja huonoa taidetta, mutta haluamme etteivät taide ja kulttuuri ole vain parempiosaisten eliittistä omaisuutta. Keskustanuoret ovat valmiita vapauttamaan julkiset museot, teatterit ja muut kulttuuria tarjoavat organisaatiot pääsymaksuista, ainakin alle 25-vuotialta.
6 Kulttuurin kohtaaminen omassa arjessa tulee tehdä näkyväksi esimerkiksi huomioimalla julkisissa rakennushankkeissa luovuus ja edistämällä visuaalisesti kiinnostavia ympäristöjä. Keskustanuoret esittävät, että tietty osa uusien julkisten rakennushankkeiden kustannuksista jyvitetään taidehankintoihin. Alueellisesti ehyt yhteiskunta ja tulevaisuuden Suomi on entistä monikulttuurisempi. Siksi kulttuurien ymmärtämisellä on merkitys myös suvaitsevaisuuden kasvattamisessa. Osana eurooppalaista aluepolitiikka Eurooppa on historialtaan, kulttuuriltaan ja kehityskuluiltaan monimuotoinen alueiden mosaiikki. Euroopalle tunnusomaisia kehitystrendejä ovat olleet mm. kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja alueiden kasvava erilaistuminen ja eriarvoistuminen. Eurooppalaista aluepolitiikka on toteutettu etenkin koheesioohjelmien ja maaseutupolitiikan puitteissa. Niiden keskeinen tarkoitus on ollut vähentää alueiden välisiä kehityseroja ja saattaa alueita kasvun ja hyvän työllisyyskehityksen tielle. Katsomme eurooppalaisen aluepolitiikan tuoneen aluekehittämiseen pitkäjänteisyyttä ja sen vähentäneen varsinkin maaseutualueiden haavoittuvuutta vaihtuvien kotimaan hallituskausien ja poliittisten voimasuhteiden myötä. Eurooppalaisen aluepolitiikan arvokkaasta päämäärästä huolimatta pohdimme myös kriittisesti EU:n kautta kulkevien kehittämisvarojen kokonaiskuvaa. Ohjelmakaudella Suomen nettomaksusumma on rakennerahastojen osalta noin 5 miljardia euroa. Keskustanuoret painottaa, että Suomen on suoriuduttava huomattavasti nykyistä paremmin aluekehitysvaroihin liittyvistä neuvotteluista, jotta järjestelmä säilyttää edelleen legitiimiyteensä kansalaisten ja toimijoiden näkökulmasta.
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotVALTUUSKUNTA 2015. 24. 26.4. Kouvola
VALTUUSKUNTA 01... Kouvola Tervetuloa valtuuskuntaan! Tästä vihkosesta löydät kaiken tarpeellisen viikonloppuasi varten. Ongelmatilanteessa voit ottaa yhteyttä toimiston väkeen: Jussi Sallinen + 0 1 (kokousasiat,
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotJÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI! JÄRJESTÖ 2.0 Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotTavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta
Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotKasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma
Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?
LisätiedotKulttuuri kantaa sivistyskuntaa!
Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotOhjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
z Ohjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Ajankohtaista Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanteesta Lokakuu 2016 Lokakuu 2015 Työttömyysaste 13,8% 14,6% TE-toimiston asiakkaita 48
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotJulkiset palvelut digitalisoituvat Kuntamarkkinat, Marjukka Saarijärvi ja Sanna Juutinen
Julkiset palvelut digitalisoituvat 11.9.2019 Kuntamarkkinat, Marjukka Saarijärvi ja Sanna Juutinen Suomi ykkösenä EU:n digivertailussa (DESI 2019) Euroopan komission vuotuinen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä
KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä Arja Huotari kulttuuritalon johtaja Sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun kaupunki 7.2.2018 Kulttuuritalo Valve
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotPOLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma
POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella
LisätiedotYLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE
YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla
LisätiedotSuomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
Lisätiedot22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotHämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotTyöllisyyspaketti. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016
Työllisyyspaketti Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016 Uudet toimenpiteet Kannustinloukkujen purkaminen Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueelliset
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotPaimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE
Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 Inhimillisyyttä ja turvaa Palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon yksin asuvien, eläkeläisten, perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien tilanne.
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotKiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa. 26.5.2016 Christian Hindersson
Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa 26.5.2016 Christian Hindersson Kiertotalouden suunnannäyttäjä. SUEZ Suomessa Vuodesta 1998 lähtien Asiakaslupauksemme Olemme luotettava ja monipuolinen
LisätiedotOSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu
OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA
KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotSuomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely
Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen
LisätiedotYhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025
Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot
LisätiedotValuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"
Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotTakaisin tulevaisuuteen katse tulevaan
Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas
KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON
LisätiedotYhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä
Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä 18.10.2017 Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille yli puolet kuntien
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotKuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista
Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia
LisätiedotSÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen
SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotHelsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet
Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotNäkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen
Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä
LisätiedotVerkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot
Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta
LisätiedotJulkiset palvelut diginä kansalaisille ja yrityksille 2023 yhdessä tekemällä
Julkiset palvelut diginä kansalaisille ja yrityksille 2023 yhdessä tekemällä 27.9.2019 Kuntien digitalisaation yhteishankkeiden työpaja Marjukka Saarijärvi LÄHTÖKOHTA Ihmisiä ei velvoiteta käyttämään julkisia
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen
Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla
LisätiedotKuva: SXC/S. Braswell. Näky
Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotHELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT
HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT YRITYKSEMME ON PERUSTETTU NS. BORN GLOBAL -YRITYKSENÄ. YRITYSPÄÄTTÄJÄT (N=227) 27% 42% 3% HEALTH TECH & LIFE SCIENCES 44% 6% ICT 32% 18% 15% 34% SMART & CLEAN TECH 4% 10%
LisätiedotTavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotLukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016
Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotKaleva Median digipolku ja -opit
Kaleva Median digipolku ja -opit - Paikallisuuden puolesta vuodesta 1899 1.11.2018 / Tommi Silfverhuth Taustaa 2 3 Koodaamisesta myyntiin ja konseptoinnista johtamiseen Kokemusta eri toimialoilta Innoissaan
LisätiedotMuseotyö muutoksessa!
Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?
LisätiedotTulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki
Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Mikä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto? Nuorten osallisuuden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotVIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotHE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma
HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina
Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian
LisätiedotMitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014
Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotElinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa
Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö
LisätiedotHallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet
Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan
LisätiedotAttendon Visio & Arvot
Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa
LisätiedotYRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA
YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia
LisätiedotSaimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme
Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300
LisätiedotYleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.
Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotLUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä
LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Jokaisella on oikeus ja tasaarvoinen
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
Lisätiedot