VALTUUSKUNTA Kouvola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTUUSKUNTA 2015. 24. 26.4. Kouvola"

Transkriptio

1 VALTUUSKUNTA Kouvola

2 Tervetuloa valtuuskuntaan! Tästä vihkosesta löydät kaiken tarpeellisen viikonloppuasi varten. Ongelmatilanteessa voit ottaa yhteyttä toimiston väkeen: Jussi Sallinen (kokousasiat, järjestöllinen valiokunta ja ensiapu) Leena Siiri + 1 (majoitukset) Emmi Korkalainen (ohjelma) Tuomas Meriniemi + 0 (ensiapu ja poliittinen valiokunta) Minna Rantala (tapahtumasta viestintä). SISÄLLYS Valtuuskunnan ohjelma Esityslista Tilinpäätös Aloitteet Aluepoliittinen linjaus 1 Toimintakertomus 01 erillisenä liitteenä.

3 VALTUUSKUNNAN OHJELMA.. perjantai.00 Majoittuminen perjantaina saapuville alkaa 0.00 Liittohallituksen iltakoulu 0:00 Iltapalaa tarjolla.. lauantai 1:00 :00 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkistus 1:00 Lounas 1.00 Valtuuskunnan avaus - Tervehdykset - Valtuuskunnan järjestäytyminen - Pääsihteeri Jussi Sallisen puhe - Yleiskeskustelu 1.0 Iltapäiväkahvi : Valiokunnat - järjestö, talous- ja strategiavaliokunta - poliittinen valiokunta 0:00 Sauna ja illallinen 1:0 Iltaohjelma.. sunnuntai : Aamupala.00 Valiokunnat jatkavat tarvittaessa.00 Valtuuskunnan kokous jatkuu - Puheenjohtaja Teppo Säkkisen puhe 1:0 Lounas 1.00 Kotiinlähtö

4 Suomen Keskustanuoret ry Valtuuskunta Kouvola...01 ESITYSLISTA Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan 01 esityslista 1) KOKOUKSEN AVAUS Liiton varapuheenjohtaja avaa kokouksen. ) TERVEHDYKSET ) JÄRJESTÄYTYMINEN Valitaan kolme puheenjohtajaa, pääsihteeri ja kaksi muuta sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa, neljä ääntenlaskijaa. ) KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Liiton sääntöjen. pykälän mukaan valtuuskunnan kokous on kutsuttava koolle liiton järjestölehdessä tai Suomen Keskusta r.p:n pää-äänenkannattajassa julkaistulla ilmoituksella kaksi () kuukautta ennen varsinaisen valtuuskunnan alkamista. ) KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Hallitus esittää, että esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi ja liitteenä oleva järjestyssääntö hyväksytään kokouksen järjestyssäännöksi ) VALIOKUNTIEN ASETTAMINEN Hallitus esittää asetettavaksi seuraavat valiokunnat: Menettelytapavaliokunta, poliittinen valiokunta sekä strategia-, talous- ja järjestövaliokunnan esitys. ) YLEISKESKUSTELU Keskustanuorten puheenjohtajan Teppo Säkkisen puhe Keskustanuorten pääsihteeri Jussi Sallisen puhe ) TOIMINTAKERTOMUS Esitetään liiton toimintakertomus vuodelta 01 ja päätetään siitä ) TILINPÄÄTÖS Esitetään tili ja tilintarkastuskertomus vuodelta 01 ja vahvistetaan tilinpäätös ) TILI- JA VASTUUVAPAUS Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja taloudesta vastaaville. ) STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Keskustanuorten strategian 0 00 toteutumista seurataan valtuuskunnissa. Käsitellään strategia-, talous ja järjestövaliokunnan esitys sekä nimetään valtuuskunnan jäsenistä strategiatyöryhmä valmistelemaan strategian väliarviointi vuoden 01 liittokokoukselle. 1) KESKUSTANUORTEN ALUEPOLIITTISEN OHJELMAN HYVÄKSYMINEN Käsitellään poliittisen valiokunnan esitys

5 ) KESKUSTANUORTEN TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN Käsitellään poliittisen valiokunnan esitys tavoitteiksi sekä merkitään tiedoksi käyty keskustelu sekä päätetään liittohallitukselle annettavasta tavoitelinjasta 1) VALTUUSKUNNALLE SAAPUNEIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELY Käsitellään valtuuskunnalle saapuneet aloitteet, poliittisen tai strategia- talous ja järjestövaliokunnan esitys 1) KOKOUKSEN KANNANOTOT Päätetään kokouksen kannanotoista. Poliittisen valiokunnan esitys. ) MUUT ASIAT Käsitellään muut asiat jotka valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäväksi ) KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

6

7

8 ALOITTEET VALTUUSKUNNALLE 1. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kekkosen Haarikka tasapuolisemmaksi pieniä piirejä kohtaan Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Kekkosen Haarikan lajeja ja toimintatapoja uudistetaan. Nykyiset voimassaolevat toimintatavat suosivat isoja piirejä, joista tapahtumiin osallistuu pääsääntöisesti aina enemmän porukkaa kuin pienemmistä piireistä. Pienemmät piirit joutuvat usein muodostamaan yhdistelmäjoukkueen muiden pienempien piirien kanssa, kun isoimmilla piireillä on parhaassa tapauksessa jopa useampia omia joukkueita. Koska yhdistelmäjoukkueet saavat vain prosenttia saavutetuista pisteistä, nykyisessä tilanteessa pienimmillä piireillä ei ole realistista mahdollisuutta pärjätä kilpailussa. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Kekkosen Haarikan säännöt ja perimmäinen tarkoitus määritellään vastaamaan tämän päivän järjestörakennetta. Yhdistelmäjoukkueen jokaiselle osallistujapiirille tulee myöntää suoritetusta tehtävästä saadut pisteet täysimääräisenä. Lisäksi Etelä-Savon Keskustanuoret esittää Kekkosen Haarikkaan jokeritehtävää, joka suoritetaan etänä. Jokeritehtävän kautta jokaisella piirillä olisi tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua ainakin yhteen tehtävään oman piirin voimin. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Urho Kekkonen on luovuttanut Kekkosen Haarikan Keskustanuorille vuonna. Haarikan tarkoituksena on ollut kohottaa piirien yhteishenkeä leikkimielisen kilpailun kautta. Koska Haarikka on nimenomaisesti piirien välinen kilpailu, on tarkoituksenmukaista korostaa piirien joukkuehenkeä ja osallistumista kaikkiin Haarikan osakilpailuihin. Jos yhdistelmäjoukkueiden pisteytystä muutetaan aloitteessa esitettyyn suuntaan, on vaarana että Haarikan voittaa piiri joka lähettää yhden edustajansa tapahtumiin ja onnistuu sopivasti liittoutumaan tapahtuman voittavan piirin kanssa. Kun yhdistelmäjoukkueiden saamia pisteitä on rajattu, luodaan piirien välille tervettä kilpailuhenkeä ja voittokampailun osalta myös painetta lähettää kokonainen joukkue kilpailemaan Haarikkaan. Vuoden 01 Kekkosen Haarikan johdossa ovat Kainuu, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso, jotka eivät lukeudu jäsenmäärältään suurimpien piirien joukkoon. Sen sijaan aloitteessa esitettyyn Jokeri-tehtävään valtuuskunta suhtautuu myönteisesti. Lisäksi valtuuskunta painottaa, että Haarikan osakilpailut järjestetään niin, että pienemmälläkin osallistujajoukolla pärjää.. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kentän on saatava entistä paremmin tietoa päätösten edistymisestä Etelä-Savon Keskustanuoret ovat tyrmistyneitä Keskustanuorten yleisten kokousten päätösten toimimattomasta tiedottamisesta. Liittokokouksen ja valtuuskunnan hyväksymien aloitteiden tai ohjelmapapereiden toteutumista tulisi kyetä seuraamaan entistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa liittokokous tai valtuuskunta hyväksyessään aloitteet jättää päätösvallan liittohallitukselle. Liittohallitus käsittelee aloitteet, mutta miten seurataan esitysten toteuttamista?

9 On olemassa aloitteita, jotka toistuvat kentän esittäminä vuodesta toiseen ja ovat käsittelyssä sekä yleisessä kokouksessa että liittohallituksessa, mutta eivät johda tuloksiin. Tällä hetkellä tiedotus kentän ja liittohallituksen välillä esimerkiksi liittokokouksen päätöksiä käsiteltäessä, ei toimi. Kentän olisikin äärettömän tärkeä tietää onko aloitteen eteen tapahtumassa tai mahdollisesti tapahtunut jotain. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että aloitteiden ja ohjelmien toimeenpanemisesta tehtäisiin vuosittain erillinen selvitys esimerkiksi liiton toimintakertomuksen oheen. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten liittokokouksen aloitemäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Aloitteiden tekemistä varten liittotoimisto on koonnut vuosien 01 ja 01 hyväksytyt aloitevastaukset Keskustanuorten nettisivuille. Aloitteita tulee piireiltä lukuisista eri aiheista ja suurin osa aloitteista on poliittisia. Varsin moni on sisällöltään sellaisia, jonka toteutuminen ei ole vain Keskustanuorista kiinni, vaan vaatii työtä eduskunnassa ja kunnissa. Näiden aloitteiden osalta aloitevastauksen usein määrittelevät vain Keskustanuorten linjaa johonkin asiakysymykseen, eivät tarkkaa toimintasuuntaa niiden toteuttamiselle. Tällaisia aloitteita voidaan edistää sopivan tilaisuuden sattuessa niin puoluehallituksessa kuin julkisessa keskustelussa. Toiminnan selkeyttämiseksi liittotoimistolla on pyritty huomioimaan järjestölliset aloitteet jo valmiiksi toimintasuunnitelmaan, jolloin niiden seuraaminen on helppoa toimintakertomuksen kautta. Liittohallitus voi antaa lyhytsanaisen vastauksen tehtyihin aloitteisiin toimintakertomuksen yhteydessä. Jos aloitteisiin halutaan tarkat vastaukset tehdystä työstä, on aloiteisiin luotava tarkka muotovaatimus, jonka mukaisesti aloitteet on laadittava. Tällöin myös poliittisissa aloitteissa tulisi selkeästi käydä ilmi millaisiin toimenpiteisiin hallituksen on ryhdyttävä aloitteen toteuttamiseksi.. Pirkanmaan Keskustanuoret: Organisatorisen suorituskyvyn mittaamisen scorecard Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle standarsoidun organisatorisen suorituskyvyn mittarin luomista, jota voidaan soveltaa liiton tasolta aina paikallisosastoihin. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi olisi hyvä luoda yksinkertainen, mutta selkeästi järjestön ydintoimintaa mittaava työkalu, jonka avulla pystyttäisiin helposti seuraamaan osaston, piirin ja liiton tasolla järjestötoiminnan kannalta keskeisten osa-alueiden tilaa ja kehitystä. Näitä osa-alueita voisivat olla esimerkiksi toiminnalliset tapahtumat, poliittiset tapahtumat/ tupaillat, hankitut jäsenet, kannanotot, tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden määrä, yms. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että huolellisesti valmisteltu, suunniteltu ja toteutettu scorecard voi pitkällä aikavälillä tuottaa arvokasta tietoa osastoille, piirille ja liitolle toiminnan suorituskyvyn kehittymisestä ja auttaa keskittymään niihin osa-alueisiin, jotka tarvitsevat tulosten näkökulmasta panostusta. Lisäksi voidaan asettaa scorecardin osa-alueiden mukaisia tavoitteita osasto, piiri ja liitto kohtaisesti. Toimintavuoden

10 scorecard voidaan arkistoida, jotta toiminnan suorituskykyä voitaisiin pitkässä juoksussa seurata ja vertailla. Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle, että liittotoimisto asetetaan valmistelemaan pääsihteerin johdolla esitys suorituskykykortista, jonka avulla toiminnan suorituskyvyn mittaaminen voisi olla yksinkertaista ja hyödyllistä järjestötoiminnalle. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että standarsoitu scorecard työkalu toisi merkittävää lisäarvoa toiminnalle ja helpottaisi osastojen, piirien ja liiton ydintoiminnan kehittämistä, tavoitteen asettelua ja tavoitteiden toteutumisen seuraamista. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Keskustanuorilla on ollut aiemmin käytössä tulosohjausjärjestelmä tujo, jonka perusteella jaettiin piirien saamat valtioavut. Myöhemmin Keskustanuoret ovat luopuneet sekä tujo-järjestelmästä että piirien bonusosista. Järjestelmistä on luovuttu, koska niiden ei katsottu oikealla tavalla kannustavan piirejä toimintaan. Samalla järjestelmä rankaisi tai palkitsi toimijoita aina jälkikäteen. Vuodelle 01 pääsihteeri antoi piirien käyttöön toimintamittariston, jonka aktiivisella täyttämisellä on voinut seurata piirin toimintaa, tapahtumia sekä jäsenkehitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriön muutettua vuoden 01 avustuskriteereitä, on lomaketta päivitetty vastaamaan nykytilaa. Lomakkeen kautta voidaan kerätä vertailtavaa tietoa piirien toiminnasta. Tällaisen seurannan laatiminen on ehdoton vaatimus laadukkaan toiminnan ja rahoituksen säilymisen kannalta.. Pirkanmaan Keskustanuoret: Liiton työntekijöiden tulospalkkaus Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle, että liittotoimiston työntekijöiden kohdalla selvitetään mahdollisen tulospalkitsemisen aloittamista. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että tulospalkkauksen käyttö liittotoimiston tehtävien hoidossa parantaisi työn tehokkuutta ja työntekijöiden motivaatiota. Lisäksi tulospalkkaus voisi nostaa liiton organisatorista suorituskykyä ja houkutella töihin tuloshakuisia ja ahkeria työntekijöitä. Pirkanmaan Keskustanuoret tunnistavat tulospalkkaukseen liittyvän problematiikan kolmannen sektorin organisaatioissa, joka ilmenee esimerkiksi tulosten määrittelemisen problematiikkana. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että mahdollisen tulospalkkauksen aloittamista ja suhdetta peruspalkkaan pohdittaisiin, sekä sen hyötyjä ja haittoja arvioitaisiin kattavasti. Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että valtuuskunta antaa mandaatin liittohallitukselle selvittää mahdollista tulospalkitsemista liiton työntekijöitä koskien sekä valtuuden päättä mahdollisten tulospalkkioiden käyttöönotosta. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Suomen Keskustanuoret ry:llä on työntekijöinä liittotoimistolla työskenteleviä yksittäisten alojen asiantuntijoita ja piireissä työskenteleviä laaja-alaisia toiminnanjohtajia. Keskustanuorten kaltaisessa matalassa organisaatiossa tulospalkkauksen käyttöönotto vain liittotoimiston työntekijöiden osalta ei ole mahdollista, vaan tulospalkkaus tulisi ulottaa kaikkiin työntekijöihin.

11 Pirkanmaan Keskustanuoret: Tempauksia ja näkyvyyttä liiton tapahtumiin Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä nuorisojärjestömme tulisi olla nykyistä näkyvämmin esillä katukuvassa liiton tapahtumien yhteydessä. Keskustanuoret pitää ansiokkaasti kiinni periaatteestaan järjestää tapahtumia eri puolilla Suomea. Tästä vahvuudesta ei kuitenkaan ole otettu irti kaikkea hyötyä. Tapahtumien majoitus -ja kokoustilat ovat usein syrjässä ja paikkakunnan vilkkaaseen keskustaan on matkaa. Paikalliset eivät saa välttämättä ollenkaan vihiä siitä, että keskustanuoret ovat viettämässä viikonloppua paikkakunnalla. Pirkanmaan Keskustanuoret ehdottaa, että pyrimme liiton tapahtumien yhteydessä näkymään paikallisessa katukuvassa nykyistä paremmin. Esimerkiksi liittokokouksen, Lumimyrskyn tai Elokoulun yhteydessä voitaisi järjestää tempauksia, joilla saataisi hyvää mainosta liitollemme. Samalla voisimme joukolla vahvistaa isäntäpiirin asemaa paikallisessa nuorisopolitiikassa ja jopa hankkia uusia jäseniä. Seminaarit, uusien jäsenien rekrytointi-ilta, puheiden pitäminen torilla, kahvin tarjoileminen tai vaikka tulppaanien jakaminen kävelykadulla toisivat hymyn paikallisten huulille ja lisäisivät tunnettavuuttamme. Tapahtuma voisi olla hyvinkin lyhytkestoinen flash mob:in tyylinen irrotteluhetki. Lisäksi paikallislehtien toimittajia voitaisi kutsua paikalle. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Keski-Suomen Keskustanuoret: Lukioiden kurssitarjontaa ei saa enää supistaa leikkauksilla Kuluneella vaalikaudella koulutukseen kohdistetut leikkaukset ovat järsineet laadukasta ja tasaarvoista lukiokoulutusta monesta kohtaa: lukioita lakkautetaan, opettajia lomautetaan ja kurssivalikoimia supistetaan. Kurssitarjonnan osalta resurssien niukkeneminen tarkoittaa ensimmäisenä soveltavien kurssien karsimista, joita ovat usein reaaliaineiden kertauskurssit ja osa lyhyiden kielten kursseista. Koulut tarjoavat soveltavia kursseja rajallisten resurssiensa puitteissa. Joillain kunnilla on varaa kompensoida leikattuja avustuksia ja siten turvata monipuolinen opetus ja koulutuksen kehittäminen. Osassa kouluja on kiristettävä vyötä, jotta edes pakolliset kurssit saadaan järjestettyä. Kaikille yhteisiin ja jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta tärkeisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat opiskelijat joutuvat helposti eriarvoiseen asemaan. Nuorten jatko-opintovalmiudet ja oikeus laadukkaaseen ja monipuoliseen koulutukseen on oltavan tulevalle hallitukselle asia, josta ei voi enää tinkiä. Keskustanuorten on vaikutettava vaalien jälkeen vahvasti sen puolesta, että lukiokoulutukselle turvataan riittävä rahoitus.

12 Liittohallituksen vastausesitys: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että lukiokoulutuksessa säilyy korkea laatu ja monipuolisuus. Koulutuksen resurssit tulee turvata niin, että jokaisessa oppilaitoksessa on varaa järjestää sekä pakolliset kurssit että myös soveltavia kursseja. Myös eri kouluasteiden välillä tulisi lisätä yhteistyötä. Keskusta on sivistysliike ja jotta koulutuspolitiikkaan voidaan vaikuttaa vahvasti, tulee Keskustan tavoitella opetusministerin salkkua.. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Opintotuen tulorajoja nostettava Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työnteon pitäisi olla aina kannattavaa. Tällä hetkellä opiskelijoita rangaistaan siitä, mikäli vuosittainen tuloraja ylittyy. Korkeakouluopiskelija saa tienata bruttona 00 /tukikuukausi ja 0 /tueton kuukausi. Tukea ei tarvitse maksaa takaisin, mikäli tuloraja ylittyy maksimissaan 0, mutta tulorajan ylittyessä enemmän, peritään opintotuki kokonaan takaisin niiltä kuukausilta, jossa tuloraja ylittyi. Nykyisellään takaisinperintä voi johtaa isoihin taloudellisiin ongelmiin. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että opintotuen vuositulorajoja nostetaan kokonaisuudessaan, jottei opintolainaan tarvitsisi ensisijaisesti turvautua. Lisäksi kesä-elokuun aikana tienatun ansion tulee olla tarkasteluvapaata, mikäli opiskelija ei suorita opintojaan kesällä. Kesäkuukausien aikana tienatut ansiot auttavat opiskelijaa taloudellisesti myös lukuvuoden aikana. Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työn tekeminen opintojen ohella pitää olla positiivinen asia. Se kerryttää työkokemusta, joka tukee tutkintoa, ja usein se osa-aikainen työpaikka on väylä vakituiseen työpaikkaan. Työpaikka opintojen aikana ehkäisee myös työttömäksi jäämistä valmistumisen jälkeen vain sen vuoksi kun valmistuneella ei ole työkokemusta. Opiskeluaika saattaa olla muutenkin stressaavaa ilman tulorajojen tarkkailua. Kalliiden elämis- ja asuntokulujen vuoksi työnteko opintojen ohella on lähes välttämätön pakollisuus. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen. Opintotuen tulorajoja tulee tarkastella tasaisin väliajoin, jotta ne eivät jää jälkeen yleisestä tulokehityksestä, mutta niitä ei tule kokonaan poistaa. Opintotuki on opiskelijan opiskeluaikaista sosiaaliturvaa ja se tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville. Opintotuen tulorajojen kokonaan poistaminen maksaisi valtiolle vuositasolla noin 00 miljoonaa euroa. Keskustanuorten mielestä opintotuen kehittämisessä on ensisijaisesti pyrittävä parantamaan mahdollisuutta kokopäiväiseen opiskeluun opintotuella niin, että etuus edelleen ohjautuisi sitä eniten tarvitsevalle. Opintotukea tulee kehittää esimerkiksi tarkastamalla opintotuen asumislisän suuruus vastaamaan paremmin nykyistä vuokratasoa, sitomalla asumislisä indeksiin yleisen asumistuen tavoin sekä korottamalla opintorahan määrää. On myös tarkasteltava mahdollisuutta yhdistää opintotuen asumislisä yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen kehittämisen ensimmäisenä prioriteettina tulisi kuitenkin olla kaikista heikoimmassa asemassa olevan opiskelijaryhmän, eli perheellisten opiskelijoiden elämäntilanteen huomioiminen opintorahassa. Pitkällä tähtäimellä Keskustanuorten tavoitteena on sosiaaliturvan kokonaisuudistus ja siirtyminen yksilökohtaiseen, riittävään, työhön ja opiskeluun 1

13 kannustavaan perustuloon.. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Opintotukeen saatava lapsikorotus Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että opintotukeen tulisi lisätä lapsikorotus. Tällä hetkellä opintotuki on kaikille sama, riippumatta perhetilanteesta. Lapsikorotus mahdollistaisi opiskelun kaikissa elämäntilanteissa oleville nuorille. Harva nuori tietää vielä peruskoulun tai lukion jälkeen mille alalle haluaa työllistyä. Usein uudelleen kouluttautuminen on todennäköistä ja monesti ammattitaitoa halutaan syventää myöhemmin. Lapsikorotus helpottaisi perheellisten opiskelijoiden taloudellista toimeentuloa ja auttaisi lyhentämään opiskeluaikoja. Perheellisillä opiskelijoilla ei useinkaan ole mahdollisuutta käydä töissä opintojen ohella, koska lapsia ei voi pitää päivähoidossa kellon ympäri. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka opintotukijärjestelmä ei ota huomioon perheellistymisen aiheuttamia kustannuksia opiskelijalle. Opiskelunaikainen heikko toimeentulo on usein perheen perustamista lykkäävä syy. Perheelliset opiskelijat ovat vähävaraisin opiskelijaryhmä: jopa 0 % opiskelijalapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Huoltajakorotuksen tulee olla opintotuen kehittämisen prioriteeteista ensimmäisenä.. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Terveystietotunnit vastaamaan tämän päivän tarpeita! Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä yhteiskunta, jossa tällä hetkellä elämme, painottaa todella paljon ulkonäkökeskeisyyttä. Mediassa korostuu kokoajan enemmän ulkonäkö ja se, miltä kenenkin pitäisi näyttää. Työelämässäkin halutaan kuvallisia työhakemuksia entistä enemmän. Nykyisin myös entistä nuoremmat miettivät omaa ulkonäköään, jopa liiallisuuksiin. Enää se ei siis ole vain teinityttöjen ongelma, vaan myös nuorempien tyttöjen ja poikien. Nuorilla aikuisilla ulkonäköpaineet korostuvat. Heistä saattaa tuntua siltä, että he ovat jollakin tapaa epäonnistuneet ihmisenä, koska poikkeavat ulkonäöltään median luomasta kuvasta. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät että, peruskoulun opetussuunnitelmaa päivitettäisiin terveystiedon osalta. Olemme tutustuneet peruskoulun terveystiedon opetussuunnitelmaan ja todenneet, että se ei ole sisällöllisesti vastaa tämän päivän nuorten maailmaa. Opetuksessa keskitytään ihmisen biologiaan, henkisen hyvinvoinnin sijaan Mielestämme jo peruskouluasteella, terveystiedon tunneilla, voitaisiin käyttää enemmän opetusaikaa positiivisen minäkuvan, terveen ruumiinkuvan, itsetunnon ja itseluottamuksen rakentumiseen ja hahmottamiseen. Peruskoulun aikana nuori on kaikista haavoittuvaisia ja vastaanottavaisia erilaisille median luomille kehonkuville. Näillä tunneilla voisi painottaa 1

14 enemmän sitä; Kuka minä olen? Mitä minä haluan? Millainen minä olen? Missä asioissa minä olen hyvä? Tärkeää olisi opettaa lapsille ja nuorille, että jokainen on kaunis ja riittävän hyvä omana itsenään. Tärkeintä elämässä on olla onnellinen ja hyvinvoiva. Ulkonäkö ei määritä ihmisen hyvyyttä tai onnellisuutta. Keskeistä olisi myös nostaa esiin se, että median luovat niin sanotusti täydelliset ihmiset, ovat usein taidokkaan kuvankäsittelyn tulosta ja ihmisen ei kuulu olla täydellinen nukke. Jos oman arvontunto rakentuu omaan ulkonäköön, se johtaa väistämättä ongelmiin. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Keskustanuorten arvot sivistys ja yhdenvertaisuus ovat juuri aloitteen mukaiset ja aloite on niiden hengessä kirjoitettu. Tästä syystä valtuuskunnan on helppo yhtyä aloitteen esittämään huoleen ihmiskuvan murroksesta. Myös koulutuksen tulee vastata tähän haasteeseen. Huoli on todellinen, ja se on nostettava keskiöön koulutusjärjestelmäämme kehitettäessä. Opetukseen käytettävissä olevan ajan ollessa rajallinen, näemme että terveystietotunnit eivät tarvitse erikseen asiaan keskittyviä osuuksia, vaan minäkuvan tervettä kehittymistä on mahdollista edesauttaa pedagogisin keinoin opetuksen ohessa. Opettajille on tarjottava riittäviä keinoja ja mahdollisuuksia kehittyä tässä. 1

15 KESKUSTANUORTEN ALUEPOLIITTINEN LINJAUS Keskustanuorten liittokokouksessa 01 saadun aloitteen pohjalta tehtiin liittokokouksen päätös valmistella aluepoliittinen ohjelma. Aluepolitiikka on ollut useassakin Keskustanuorten ohjelmassa vahvasti läsnä, mutta alueiden ääniä ja ajatuksia yhteen laittavaa ohjelmaa ei tässä mittakaavassa ollut aiemmin toteutettu. Varsinaisen aluepoliittisen ohjelman toteuttivat alueiden parhaat asiantuntijat: Keskustanuorten piirit. Piirien ohjelmien pohjalta syntyi kokoelma näkökulmista Suomen ja alueiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Piirien ohjelmat nostivat esiin niin yhteisiä kuin yksittäisille alueille ainutlaatuisia piirteitä. Yhteiset huomiot tuntuivat olevan samoja: biotalous, teknologia, luonto, liikenne, koulutus, yrittäjyys, palvelut ja paikalliskulttuuri. Lisäksi halusimme nostaa linjauksen osaksi Eurooppa-näkökulman sekä vastakkainasettelun purkamisen. Näiden huomioiden pohjalta liittohallituksen perustama työryhmä toteutti Keskustanuorten aluepoliittisen -linjauksen. Se tuo vahvan aluepoliittisen näkökulman Keskustanuorten poliittiseen vaikuttamiseen. Alueiden Suomi Keskustanuoret haluavat rakentaa hajautettua yhteiskuntaa, jossa Suomen kaikki mahdollisuudet ovat käytössä. Emme usko vain tiettyjen mahdollisimman urbaanien alueiden menestyksen olevan ennalta määrättyä, vaan erilaisten alueiden kykyyn luoda Suomelle mahdollisuuksia. Menestys voi syntyä monenlaisissa ympäristöissä ja ihmiset paikallisesti tietävät parhaiten, miten heitä lähellä olevat julkisen vallan palvelut kannattaa järjestää. Koko maa on saatava kasvun ja hyvinvoinnin tielle. Haluamme katsoa suomalaisen yhteiskunnan ja sen alueiden kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Palvelujen keskittäminen ja rakenteelliset uudistukset ovat tarkoittaneet hyvinvointivaltion alasajoa ja valtion toimintojen keskittymistä ja etääntymistä. Näin on käynyt muun muassa poliisin ja verohallinnon kanssa. Paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden tunteminen auttaa tekemään räätälöityjä ratkaisuja. Vaikeitakaan päätöksiä ei hyödytä jättää valtion tehtäväksi, siksi haluamme vahvan kansanvaltaisen maakuntahallinnon sekä ihmistä lähellä olevan uuden kunnallishallinnon, joissa paikallisdemokratia toteutuu ja kansalaisilla on käytössään suoria vaikutusmahdollisuuksia. Haluamme yhdenvertaisia palveluja kaikkialla maassa, teknologiakehityksen on oltava turva palvelujen laadulle ja saatavuudelle, ei keino hiljaa kurjistaa hajaasutusalueita. Keskustanuorten mielestä seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on aluepolitiikan palauttaminen päätöksenteon eturintamaan. Alueellinen eriarvoisuus niin kaupunkien sisällä kuin alueiden välillä on käännettävä. Meidän on vaalittava yhteistä Suomea, jonka jokainen voi kokea kodikseen ja tarvittaessa puolustamisen arvoiseksi. Vastakkainasettelu kaupunkiseutujen ja maaseudun, maakuntakeskusten ja maakunnan tai Suomen ja EU:n välillä ei ratkaise ongelmia, vaikka se niitä näkyväksi tekeekin. Biotaloudella tulevaisuuteen Keskustanuorten energiapolitiikan kärjessä on kaksi tavoitetta Suomelle: omavaraisuus ja hiilineutraalius. Ne voidaan saavuttaa ainoastaan muutoksella, jossa energia tuotetaan hajautetusti, hyödyntäen uusiutuvia suomalaisia ja paikallisia energialähteitä. Biotalous tarkoittaa kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia, pienempiä päästöjä ja kotimaista energiantuotantoa. Alueellisesti ja paikallisesti toteutettuja tuotantoketjuja, joissa jokainen mahdollisuus 1

16 hyödyntää tuotannossa syntyviä sivuvirtoja energiantuottamiseen käytetään. Tästä syntyy työtä ja vaurautta paikallisesti ja koko Suomeen, puhtaampaa ympäristöä unohtamatta. Tarvitsemme erikokoisia tuotantolaitoksia. Omakotitalon katolle sijoitetut aurinkopaneelit tai talon kulmalla seisovat tuulimylly ja biopolttolaitos ovat pieniä, mutta tärkeitä palasia isossa kokonaisuudessa. Biodieseliä, -kaasua, -öljyä ja -etanolia tuottavat isommat laitokset mahdollistavat fossiilisten polttoaineiden korvaamisen myös liikenteessä. Lainsäädännön ja rahoituksen on mahdollistettava uusien käytäntöjen kokeilu. Biotalous on seuraavien vuosien ja vuosikymmenten suurin yksittäinen ponnistus, johon koko yhteiskunnan ja Suomen on oltava osallisena. Teknologia mahdollisuutena Digitalisaation synnyttämä muutos on isompi kuin osaamme sen keskellä eläessä tunnistaa. Maailma ei ole koskaan pienentynyt yhtä nopeasti kuin nyt. Suomen mahdollisuus on riittävän nopeat koko Suomen kattavat tietoliikenneyhteydet. Niiden avulla pystymme luomaan Suomesta tietoliikenteen solmukohdan ja takaamaan palveluja kaikkialle. Datakeskuksien rakentaminen ja keskittyminen Suomeen vaatii toimivan politiikan ja lainsäädännön lisäksi linkittymistä kansainvälisiin tietoverkkoihin. Tarvitsemme merkittäviä tukitoimia vauhdittamaan valokuituyhteyksien rakentamista. Aikaan ja paikkaan sitoutumaton työnteko on tulevaisuutta, vaikka kanssakäymisen merkitystä ei voi vähätellä. Kodeissa digitalisoituminen tarkoittaa laajempia mahdollisuuksia yhteydenpitoon talon ulkopuolelle sekä yhä älykkäämpiä ratkaisuja kodin toimintojen hallintaan. Tulevaisuuden tavoitteena on koko Suomen kattavan älyverkko, joka mahdollistaa energiankulutuksen pienentämisen. Älyverkko yhdistää niin energiankuluttajat kuin -tuottajat. Jokainen kiinteistö on osa aktiivista älyverkkoa, joka toimii joustavasti molemmin suuntaisesti ja hyödyntää kotitalouksien ja yrityksien energiaratkaisuja niin sähkön tuottamisessa, säästämisessä kuin varastoinnissa. Suomen ja suomalaisten kannalta muutos on merkittävä. Pitkien etäisyyksien maan on mahdollista hyödyntää kehitystä ennennäkemättömällä tavalla ja poikkeuksellisen korkealla hyötysuhteella. Tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja mahdollisuuksia toteuttaa. Luontoarvoja kunnioittaen Suomen matkailun mahdollisuuksia yhdistävät kaikkialla luonto ja ympäristö: tuhannet järvemme, Euroopan metsäisin maa, Lapin ainutlaatuisuus, puhtaus ja hiljaisuus. Matkailun eteen on tehty runsaasti, mutta esimerkiksi Itä-Suomen venäläisturisteja sekä Rovaniemen joulupukinkylää lukuun ottamatta, menestys on ollut vaihtelevaa. Ulkomaalaisten turistien tuomat matkailutulot ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Kehityksen jatkuessa yhtä suurena, on matkailulla suuri merkitys Suomen taloudelle. Suomen bruttokansantuotteesta arviolta, prosenttia tulee matkailusta. Muut Pohjoismaat ovat Suomen edellä. Uskomme, että matkailu voisi olla Suomessa yhtä merkittävä tulonlähde kuin Norjassa. Se tarkoittaisi bruttokansantuotteen osuuden kaksinkertaistumista. (Lähde: Suomen matkailustrategia 00, TEM) Matkailun lisääntyminen vaatii Suomelta tunnettuuden lisäämistä sekä riittävän ainutlaatuisten kohteiden kehittämistä, esiintuomista ja luomista. Matkailua ei voida rakentaa vain suurten yksiköiden varaan, vaan tarvitsemme monenlaisia kokonaisuuksia, monenlaisille matkailijoille ja kuluttajille. Alalla toimii niin yhden henkilön työllistäviä kuin kymmeniä tai jopa satoja työllistäviä yrityksiä, kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan. Hiljaisuus, yksilöllisyys ja luonnonmukaisuus ovat asioita, joita erityisesti maaseutumatkailulta haetaan.

17 Haluamme purkaa matkailua haittaavaa byrokratiaa ja rajoitteita. Matkailua kehittävien organisaatioiden tulee keskittyä yrittäjien yhteistyöhön ja toimijoiden palveluiden sujuvaan yhteen sovittamiseen. Matkailija ei erota maakuntien, kuntien tai alueiden rajoja, Lapissa saattavat valtion rajatkin hämärtyä. Siksi yhteistyön, verkostoitumisen ja markkinoinnin on oltava laaja-alaista. Haluamme säilyttää ja turvata luontoarvoja siten että ne voivat jatkossa palvella paremmin myös turisteja. Turismin lisääntyminen mahdollistaisi myös lentoliikenteen kehittämisen. Se on mahdollista kehittämällä sopivia pakettimatka kokonaisuuksia, jotka huomioisivat Suomen potentiaalin myös vuodenaikojen osalta. Jokamiehenoikeudet ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen oikeus, jonka tulisi houkutella myös ulkomaalaisia Suomeen. Se tulisikin nostaa selkeämmin esille ja rakentaa siitä osa luontokokemusta. Ammattimaiseen marjanpoimintaan on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti, ja jo pieniinkin roskaamistapauksiin rankaisevasti. Suomi tarvitsee kaivosteollisuutta. Kulutamme, ja sen myötä meidän pitää olla valmiit siihen että kuluttamiamme tuotteita alkuaineista alkaen voidaan hankkia ja kaivaa myös Suomesta. Kaivosteollisuuden tulee kuitenkin toimia luontoarvot edellä. Siksi esitämme kaivosten takuurahastoa, johon talletetuilla varoilla voidaan taata kaivosyhtiön vastuu ympäristöstä täydellisesti, myös konkurssitilanteessa. Kaivosyhtiön on suojattava kaivostoiminnan aikana luontoa sekä puhdistettava ympäristö ja palautettava se luonnonmukaiseen tilaan kaivostoiminnan loputtua. Emme halua vaikeuttaa tai estää kaivosteollisuuden syntymistä ja kehittymistä, vaan selkeyttää vastuuta jonka näemme itseisarvoksi kaivostoimintaa tehtäessä. Monipuolista liikennettä Keskustanuoret näkevät lähes kaiken liikenteen hiljalleen siirtyvän sähkömoottoreiden aikaan. Seuraava selkeä muutos on yksityisautojen päivittyminen sähköautoiksi suurten kaupunkien taajama-alueilla. Rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia polttoaineita polttomoottorikäyttöisiin autoihin, jotka tulevat palvelemaan vielä pitkään haja-asutusalueiden ajoneuvoina. Joiltakin osin hybridit tulevat helpottamaan tätä muutosta, mutta fossiilisten polttoaineiden tilalle on kehitettävä biopohjaisia polttoaineita, joilla pitkien etäisyyksien Suomessa voidaan liikkua. Liikkuminen itsessään tulee kasvamaan, joten tarve kehitysaskelille on suuri. Raiteet ovat parasta julkista liikennettä. Nopeat ratayhteydet koko Suomeen sekä pikaraitiotiet ja metrot pääkaupunkiseudulla, mahdollisesti muissakin isoissa kaupungeissa, ovat tehokkain tapa saada ihmiset käyttämään julkista liikennettä ja vähentää liikkumisesta syntyviä vaikutuksia. Raideliikennettä tulee kehittää verkoston nopeutta kasvattamalla, ei asemapaikkoja karsimalla. Taajamien liikenne keskittyy toimivan ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseen ja kattavien muusta liikenteestä turvattujen polkupyöräreittien synnyttämiseen. Kaupunkeja on kehitettävä ihmisten, ei yksityisautojen näkökulmasta. Haluamme Helsingistä Euroopan pyöräilypääkaupungin. Ratayhteys Jäämereltä Helsinki-Tallinna-tunnelin kautta aina Etelä-Eurooppaan asti loisi Suomesta logistisen raideliikenteen solmukohdan, joka palvelisi koko Suomea. Tämä muuttaisi perustavanlaatuisesti jopa Suomen maantieteellistä asemaa markkinoilla ja avaisi uuden aikakauden etenkin pohjoisen Suomen elinkeinoelämän kehitykselle. Muutoksen aikaansaaminen vaatii poliittista tahtotilaa, jotta tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit saadaan aloitettua jo uuden hallituskauden aikana. Koulutuksella arvoa Keskustanuorille oikeus koulutukseen on perusoikeus. Haluamme pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta sekä yleisestä oppivelvollisuudesta nykyisessä laajuudessaan. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle

18 Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta koulutusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Erityistä huolta kannamme toisen asteen koulutuksesta. Haluamme sekä kehittää lukio- ja ammatillista koulutusta että turvata koulutuksen saatavuuden alueellisesti. Kaikille peruskoulunsa päättäville on taattava paikka myös toisella asteella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten miesten ja maahanmuuttajien ohjaamiseen perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Siksi nuorisotakuuta on kehitettävä. Opintojen siirtymävaiheita voidaan tukea toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Esimerkiksi TE-toimistojen, oppilaitosten, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen yhteistyö matalankynnyksen tukipalveluista on saatava toimimaan kaikkialla Suomessa. Paikallinen yrittäjä Suomessa on tällä hetkellä noin yksinyrittäjää. Yksinyrittäjien määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut koko ajan viimeisen vuoden aikana ja tällä hetkellä heitä on jo % kaikista yrittäjistä. Keskustanuoret näkee näissä yrityksissä valtavan kehittämis- ja työllistämispotentiaalin. Tulevaisuuden tärkeimpiä toimia on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen. Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden lisääminen on sekä yksilön että yrittäjän näkökulmasta palkitsevaa. Oppisopimuskoulutuksen oheen on hyvä pohtia myös koulutussopimuksen käyttöönottoa. Yrittäjistä noin kolmannes on yli -vuotiaita. Yrittäjäkunnan ikääntymisen myötä yritysten jatkuvuuteen liittyvät kysymykset tulevat yhä keskeisemmiksi. Keskustanuoret katsoo, että työn ja toimeliaisuuden lisääminen tulee olla yhteiskuntamme kehittämisen johtolanka tulevina vuosina. Toteutuakseen tämä vaatii järjestelmää joustavoittavia ratkaisuja, jotka kytkeytyvät verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksiin. Yrittäjien tasa-arvoisemman aseman, ansioturvan ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltamiseksi, on syytä siirtyä kohti sosiaaliturvan kehittämistä perustulomallin suuntaan. Keskustanuoret näkevät paikallisen, mutta langattomasti silti osana maailmanmarkkinoita, yrittäjyyden olevan tulevaisuutta. Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko mahdollistaa sen. Sitä tukemaan haluamme Suomeen yrityshubien verkoston. Hubien ja vastaavien yrittäjien yhteenliittymien avulla voidaan saavuttaa paljon. Ne antavat mahdollisuuden saada toimitilat sekä peruspuitteet yrityksen alkuun saattamiseksi järkevillä kustannuksilla. Ne mahdollistavat eri alojen osaajien yhteen törmäyttämisen ja uudentyyppisten yrittäjien syntymisen. Lähinnä suurempiin kaupunkeihin tähän mennessä syntyneet hubit ovat tulevaisuutta myös pienemmissä kunnissa - vaikkapa liitoskuntien entisissä kunnantaloissa tai kyläyhdistysten kylätaloissa. Aikoinaan perustetut teollisuustalot noudattivat samaa ajatusta, mutta vaatisivat puitteiltaan ja toiminta tavoiltaan päivitystä tähän päivään. Yrityksien rahoituksen turvaaminen ja mahdollistaminen on ensisijainen perusedellytys. Keskustan esittämän kasvurahaston pitää turvata yrityksien rahoitus myös alueellisesti ja riittävän pienille yrityksille. Olkoot yritys kasvuhakuinen start-up yritys tai sitten toimintaa kehittävä metallipaja, on molempien kehittymiselle oleellista helposti saatavilla oleva rahoitus. Palveluita paikallisesti Keskustanuoret haluavat julkisten palveluiden tueksi täydellisen digitaalisten palvelujen tarjonnan. Se tarkoittaa kaikkien viranomaispalvelujen saatavilla olemista sähköisesti ja helposti. Haasteena on riittävän luotettavien tietoliikenneyhteyksien saatavuus myös kriisitilanteissa sekä käyttäjäystävällinen käyttöliittymä.

19 Pienten kuntien taajamat ovat suuressa murroksessa. Kaupalliset palvelut eivät välttämättä enää keskity taajamaan, vaan lähellä kulkevan valtatien kylkeen rakennetulle liikenneasemalle. Kehitys ei ole toivottavaa, vaikkakin samojen liikenneasemien voidaan nähdä olleen turvaamassa palveluiden saatavuutta pienemmissä kunnissa. Parempana vaihtoehtona näemme kuitenkin paikallisesta aktiivisuudesta kumpuavan osuustoiminnan. Nykyisellään suuret maakunnalliset osuuskaupat ovat irronneet juuristaan, jonne haluamme sen palauttaa. Osuustoiminnassa keskiössä tulee taas olla yhdessä tekeminen ja riittävien resurssien kokoamiseksi, jotta isoihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Osuuskunta on demokraattinen yhteisö, jossa jokaisen jäsenen ääni on tasavertainen ja sen synnyttämä arvonlisäys vahvistaa sekä jäsenen että kotiseudun taloutta ja hyvinvointia. Osuuskunta on myös oiva muoto yhteiskunnalliseen yrittämiseen, jolla voidaan tähdätä esimerkiksi yhteiskunnallisten tai ympäristöongelmien ratkaisemiseen liiketoiminnan keinoin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava saatavissa ja saavutettavissa, lähellä ja sujuvasti, yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Paikallisesti tarjottavia julkisia palveluita tukevat kolmannen sektorin toimijat. Ne, yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa, ovat mahdollistamassa kattavat palvelut koko Suomeen. Kasvava palveluntarve vaatii innovatiivisia ratkaisuja, jotka syntyvät ennen kaikkea kolmannella sektorilla sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Paikalliskulttuurilla identiteetti Paikallinen identiteetti lisää asukkaiden yhteenkuuluvuutta, luo hyvinvointia ja synnyttää monenlaisia innovaatioita ja kehityskulkuja kyläjuhlista maailman menestykseen nousseisiin rockbändeihin. Olisiko Nightwish syntynyt ilman vahvaa paikallista musiikkiopistoa? Tulisivatko maailman parhaat oopperalaulajat Savonlinnaan ilman Aino Acktén hurjaa visiota vuosisadan alussa? Vapaa sivistystyö niin kansalais- kuin kansanopistoissa sekä taiteen perusopetus tulee turvata koko maassa. Suomalaisten vuodesta toiseen arvostetuin kulttuuripalvelu on kirjasto. Haluamme pitää kiinni kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuudesta myös tietoyhteiskunnassa. Kunnille on taattava riittävät resurssit kirjastojen päivitykseen. Lainattavat verkkokirjat tai esimerkiksi lainattavat liikuntavälineet tai työkalut voivat kuulua tulevaisuuden kirjastojen palveluihin. Kirjastoista tulee kehittää matalankynnyksen kohtaamis- ja tapahtumatiloja, joissa sujuvasti lyövät kättä sivistys ja yhteisöllisyys. Suomi on festivaalien ja kummallisten kilpailujen luvattu maa. Elävä ja vahva talkooperinne mahdollistaa suurien massatapahtumien järjestämisen vuodesta toiseen pienilläkin paikkakunnilla. Monikaan suurtapahtuma ei olisi mahdollinen ilman järjestöjen tekemää työtä. Samasta ajatuksesta ammentavat yhteisölliset kaupunkitapahtumat, jotka ovat löytäneet tiensä urbaanin nuorison sydämiin. Kuntien on tuettava ihmisten omaehtoista aktiivisuutta, takaamalla järjestöille rahoitusta ja toimivia tiloja. Keskustanuoret haluavat tukea kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Yhteiskunta odottaa entistä enemmän vapaaehtoista vastuunkantamista, mutta resursseja toiminnalta kuitenkin karsitaan. Järjestöt turhautuvat liialliseen sääntelyyn ja byrokratiaan, ne vievät liikaa resursseja varsinaiselta toiminnalta. Avustuskäytäntöjä tulee yhdenmukaistaa ja avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä. Lisäksi viranomaisten kielenkäyttöä on selkeytettävä. Kaikista pienimmät yhdistykset joiden liikevaihto on alle 000 euroa vuodessa, vapautetaan osasta viranomaisilmoituksista, kuten vapaaehtoisten kilometrikorvausten ilmoittamisesta. Vapaaehtoisten osallistumisessa järjestöillä itsellään on muutoksen paikka: toiminnassa tarvittavasta hallinnosta on tehtävä mahdollisimman kevyttä ja järjestöjen välistä paikallista ja valtakunnallista yhteistyötä on lisättävä. Erityisesti hyviä käytäntöjä ja hankeosaamista on jaettava ilman kateutta ja salailua.

20 Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita. Niiden uutta luova vaikutus säteilee kaikkialle elämään. Taiteen ja kulttuurin vaihdanta ja levittäminen synnyttävät aktiivista toimintaa eri aloilla ja vaikuttavat siten myös taloudelliseen toimintaan. Taiteen tehtävänä on tuoda esille yhteiskunnallisia epäkohtia, herätellä oikeudentuntoamme ja kyseenalaistaa olemassa olevia totuuksia. Emme halua määritellä oikeaa ja väärää tai hyvää ja huonoa taidetta, mutta haluamme etteivät taide ja kulttuuri ole vain parempiosaisten eliittistä omaisuutta. Keskustanuoret ovat valmiita vapauttamaan julkiset museot, teatterit ja muut kulttuuria tarjoavat organisaatiot pääsymaksuista, ainakin alle -vuotialta. Kulttuurin kohtaaminen omassa arjessa tulee tehdä näkyväksi esimerkiksi huomioimalla julkisissa rakennushankkeissa luovuus ja edistämällä visuaalisesti kiinnostavia ympäristöjä. Keskustanuoret esittävät, että tietty osa uusien julkisten rakennushankkeiden kustannuksista jyvitetään taidehankintoihin. Alueellisesti ehyt yhteiskunta ja tulevaisuuden Suomi on entistä monikulttuurisempi. Siksi kulttuurien ymmärtämisellä on merkitys myös suvaitsevaisuuden kasvattamisessa. Osana eurooppalaista aluepolitiikka Eurooppa on historialtaan, kulttuuriltaan ja kehityskuluiltaan monimuotoinen alueiden mosaiikki. Euroopalle tunnusomaisia kehitystrendejä ovat olleet mm. kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja alueiden kasvava erilaistuminen. Eurooppalaista aluepolitiikka on toteutettu etenkin koheesio-ohjelmien ja maaseutupolitiikan puitteissa. Niiden keskeinen tarkoitus on ollut vähentää alueiden välisiä kehityseroja ja saattaa alueita kasvun ja hyvän työllisyyskehityksen tielle. Katsomme eurooppalaisen aluepolitiikan tuoneen aluekehittämiseen pitkäjänteisyyttä ja sen vähentäneen varsinkin maaseutualueiden haavoittuvuutta vaihtuvien kotimaan hallituskausien ja poliittisten voimasuhteiden myötä. Euroopan unioni on maaseudun tärkeä kumppani ja yksi harvoja puolustajia. Esimerkiksi ilman Leadertoimintaryhmien tuomia kehittämismahdollisuuksia maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kylien yhteisöllisyyden lisääminen olisivat todennäköisesti jääneet lapsipuolen asemaan ja olleet leikkauslistojen kärkikohteena. Eurooppalaisen aluepolitiikan arvokkaasta päämäärästä huolimatta pohdimme myös kriittisesti EU:n kautta kulkevien kehittämisvarojen kokonaiskuvaa. Ohjelmakaudella Suomen nettomaksusumma on rakennerahastojen osalta noin miljardia euroa. Keskustanuoret painottaa, että Suomen on suoriuduttava huomattavasti nykyistä paremmin aluekehitysvaroihin liittyvistä neuvotteluista, jotta järjestelmä säilyttää edelleen legitiimiyteensä kansalaisten ja toimijoiden näkökulmasta. 0

1. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kekkosen Haarikka tasapuolisemmaksi pieniä piirejä kohtaan

1. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kekkosen Haarikka tasapuolisemmaksi pieniä piirejä kohtaan 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 1. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kekkosen Haarikka tasapuolisemmaksi pieniä

Lisätiedot

HYVÄKSYTTY Keskustanuorten valtuuskunta 26.4.2015 Kouvola. Keskustanuorten aluepoliittinen linjaus

HYVÄKSYTTY Keskustanuorten valtuuskunta 26.4.2015 Kouvola. Keskustanuorten aluepoliittinen linjaus Keskustanuorten aluepoliittinen linjaus Keskustanuorten liittokokouksessa 2014 saadun aloitteen pohjalta tehtiin liittokokouksen päätös valmistella aluepoliittinen ohjelma. Aluepolitiikka on ollut useassakin

Lisätiedot

Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45.

Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Esityslista Liittokokous 2015 PERJANTAI 01 Kokouksen avaus Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45. 02 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppua vietetään 17. 19.4.2015 Lahdessa. Viikonlopun ohjelma on monipuolinen: Perjantaina kokoustetaan liiton

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi

Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 05 Sivu 1 / 6 Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi 01 Kokouksen avaaminen 02 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 03 Kokouksen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla:

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla: Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden ainejärjestö Legio Ostiensis ry Esityslista Hallituksen järjestäytymiskokous Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu Paikalla: Buket Yüksel Tuulia

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 19.3.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Tervetuloa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn kahdenteenkymmenenteentoiseen liittokokoukseen pe-su 28.-30.11.2014 Turkuun!

Tervetuloa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn kahdenteenkymmenenteentoiseen liittokokoukseen pe-su 28.-30.11.2014 Turkuun! Kutsu ViNOn liittokokoukseen 2014 Tervetuloa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn kahdenteenkymmenenteentoiseen liittokokoukseen pe-su 28.-30.11.2014 Turkuun! Esityslista liitteineen, lisätietoa

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Oulun evankelis-luterilainen Opiskelijalähetys ry:n säännöt 9.3.2015. 1 Nimi ja kotipaikka

Oulun evankelis-luterilainen Opiskelijalähetys ry:n säännöt 9.3.2015. 1 Nimi ja kotipaikka Oulun evankelis-luterilainen Opiskelijalähetys ry:n säännöt 9.3.2015 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Oulun evankelis-luterilainen Opiskelijalähetys, ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistys

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku.

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot