VALTUUSKUNTA Kouvola

Transkriptio

1 VALTUUSKUNTA Kouvola

2 Tervetuloa valtuuskuntaan! Tästä vihkosesta löydät kaiken tarpeellisen viikonloppuasi varten. Ongelmatilanteessa voit ottaa yhteyttä toimiston väkeen: Jussi Sallinen (kokousasiat, järjestöllinen valiokunta ja ensiapu) Leena Siiri + 1 (majoitukset) Emmi Korkalainen (ohjelma) Tuomas Meriniemi + 0 (ensiapu ja poliittinen valiokunta) Minna Rantala (tapahtumasta viestintä). SISÄLLYS Valtuuskunnan ohjelma Esityslista Tilinpäätös Aloitteet Aluepoliittinen linjaus 1 Toimintakertomus 01 erillisenä liitteenä.

3 VALTUUSKUNNAN OHJELMA.. perjantai.00 Majoittuminen perjantaina saapuville alkaa 0.00 Liittohallituksen iltakoulu 0:00 Iltapalaa tarjolla.. lauantai 1:00 :00 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkistus 1:00 Lounas 1.00 Valtuuskunnan avaus - Tervehdykset - Valtuuskunnan järjestäytyminen - Pääsihteeri Jussi Sallisen puhe - Yleiskeskustelu 1.0 Iltapäiväkahvi : Valiokunnat - järjestö, talous- ja strategiavaliokunta - poliittinen valiokunta 0:00 Sauna ja illallinen 1:0 Iltaohjelma.. sunnuntai : Aamupala.00 Valiokunnat jatkavat tarvittaessa.00 Valtuuskunnan kokous jatkuu - Puheenjohtaja Teppo Säkkisen puhe 1:0 Lounas 1.00 Kotiinlähtö

4 Suomen Keskustanuoret ry Valtuuskunta Kouvola...01 ESITYSLISTA Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan 01 esityslista 1) KOKOUKSEN AVAUS Liiton varapuheenjohtaja avaa kokouksen. ) TERVEHDYKSET ) JÄRJESTÄYTYMINEN Valitaan kolme puheenjohtajaa, pääsihteeri ja kaksi muuta sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa, neljä ääntenlaskijaa. ) KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Liiton sääntöjen. pykälän mukaan valtuuskunnan kokous on kutsuttava koolle liiton järjestölehdessä tai Suomen Keskusta r.p:n pää-äänenkannattajassa julkaistulla ilmoituksella kaksi () kuukautta ennen varsinaisen valtuuskunnan alkamista. ) KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Hallitus esittää, että esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi ja liitteenä oleva järjestyssääntö hyväksytään kokouksen järjestyssäännöksi ) VALIOKUNTIEN ASETTAMINEN Hallitus esittää asetettavaksi seuraavat valiokunnat: Menettelytapavaliokunta, poliittinen valiokunta sekä strategia-, talous- ja järjestövaliokunnan esitys. ) YLEISKESKUSTELU Keskustanuorten puheenjohtajan Teppo Säkkisen puhe Keskustanuorten pääsihteeri Jussi Sallisen puhe ) TOIMINTAKERTOMUS Esitetään liiton toimintakertomus vuodelta 01 ja päätetään siitä ) TILINPÄÄTÖS Esitetään tili ja tilintarkastuskertomus vuodelta 01 ja vahvistetaan tilinpäätös ) TILI- JA VASTUUVAPAUS Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja taloudesta vastaaville. ) STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Keskustanuorten strategian 0 00 toteutumista seurataan valtuuskunnissa. Käsitellään strategia-, talous ja järjestövaliokunnan esitys sekä nimetään valtuuskunnan jäsenistä strategiatyöryhmä valmistelemaan strategian väliarviointi vuoden 01 liittokokoukselle. 1) KESKUSTANUORTEN ALUEPOLIITTISEN OHJELMAN HYVÄKSYMINEN Käsitellään poliittisen valiokunnan esitys

5 ) KESKUSTANUORTEN TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN Käsitellään poliittisen valiokunnan esitys tavoitteiksi sekä merkitään tiedoksi käyty keskustelu sekä päätetään liittohallitukselle annettavasta tavoitelinjasta 1) VALTUUSKUNNALLE SAAPUNEIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELY Käsitellään valtuuskunnalle saapuneet aloitteet, poliittisen tai strategia- talous ja järjestövaliokunnan esitys 1) KOKOUKSEN KANNANOTOT Päätetään kokouksen kannanotoista. Poliittisen valiokunnan esitys. ) MUUT ASIAT Käsitellään muut asiat jotka valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäväksi ) KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

6

7

8 ALOITTEET VALTUUSKUNNALLE 1. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kekkosen Haarikka tasapuolisemmaksi pieniä piirejä kohtaan Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Kekkosen Haarikan lajeja ja toimintatapoja uudistetaan. Nykyiset voimassaolevat toimintatavat suosivat isoja piirejä, joista tapahtumiin osallistuu pääsääntöisesti aina enemmän porukkaa kuin pienemmistä piireistä. Pienemmät piirit joutuvat usein muodostamaan yhdistelmäjoukkueen muiden pienempien piirien kanssa, kun isoimmilla piireillä on parhaassa tapauksessa jopa useampia omia joukkueita. Koska yhdistelmäjoukkueet saavat vain prosenttia saavutetuista pisteistä, nykyisessä tilanteessa pienimmillä piireillä ei ole realistista mahdollisuutta pärjätä kilpailussa. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Kekkosen Haarikan säännöt ja perimmäinen tarkoitus määritellään vastaamaan tämän päivän järjestörakennetta. Yhdistelmäjoukkueen jokaiselle osallistujapiirille tulee myöntää suoritetusta tehtävästä saadut pisteet täysimääräisenä. Lisäksi Etelä-Savon Keskustanuoret esittää Kekkosen Haarikkaan jokeritehtävää, joka suoritetaan etänä. Jokeritehtävän kautta jokaisella piirillä olisi tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua ainakin yhteen tehtävään oman piirin voimin. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Urho Kekkonen on luovuttanut Kekkosen Haarikan Keskustanuorille vuonna. Haarikan tarkoituksena on ollut kohottaa piirien yhteishenkeä leikkimielisen kilpailun kautta. Koska Haarikka on nimenomaisesti piirien välinen kilpailu, on tarkoituksenmukaista korostaa piirien joukkuehenkeä ja osallistumista kaikkiin Haarikan osakilpailuihin. Jos yhdistelmäjoukkueiden pisteytystä muutetaan aloitteessa esitettyyn suuntaan, on vaarana että Haarikan voittaa piiri joka lähettää yhden edustajansa tapahtumiin ja onnistuu sopivasti liittoutumaan tapahtuman voittavan piirin kanssa. Kun yhdistelmäjoukkueiden saamia pisteitä on rajattu, luodaan piirien välille tervettä kilpailuhenkeä ja voittokampailun osalta myös painetta lähettää kokonainen joukkue kilpailemaan Haarikkaan. Vuoden 01 Kekkosen Haarikan johdossa ovat Kainuu, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso, jotka eivät lukeudu jäsenmäärältään suurimpien piirien joukkoon. Sen sijaan aloitteessa esitettyyn Jokeri-tehtävään valtuuskunta suhtautuu myönteisesti. Lisäksi valtuuskunta painottaa, että Haarikan osakilpailut järjestetään niin, että pienemmälläkin osallistujajoukolla pärjää.. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kentän on saatava entistä paremmin tietoa päätösten edistymisestä Etelä-Savon Keskustanuoret ovat tyrmistyneitä Keskustanuorten yleisten kokousten päätösten toimimattomasta tiedottamisesta. Liittokokouksen ja valtuuskunnan hyväksymien aloitteiden tai ohjelmapapereiden toteutumista tulisi kyetä seuraamaan entistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa liittokokous tai valtuuskunta hyväksyessään aloitteet jättää päätösvallan liittohallitukselle. Liittohallitus käsittelee aloitteet, mutta miten seurataan esitysten toteuttamista?

9 On olemassa aloitteita, jotka toistuvat kentän esittäminä vuodesta toiseen ja ovat käsittelyssä sekä yleisessä kokouksessa että liittohallituksessa, mutta eivät johda tuloksiin. Tällä hetkellä tiedotus kentän ja liittohallituksen välillä esimerkiksi liittokokouksen päätöksiä käsiteltäessä, ei toimi. Kentän olisikin äärettömän tärkeä tietää onko aloitteen eteen tapahtumassa tai mahdollisesti tapahtunut jotain. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että aloitteiden ja ohjelmien toimeenpanemisesta tehtäisiin vuosittain erillinen selvitys esimerkiksi liiton toimintakertomuksen oheen. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten liittokokouksen aloitemäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Aloitteiden tekemistä varten liittotoimisto on koonnut vuosien 01 ja 01 hyväksytyt aloitevastaukset Keskustanuorten nettisivuille. Aloitteita tulee piireiltä lukuisista eri aiheista ja suurin osa aloitteista on poliittisia. Varsin moni on sisällöltään sellaisia, jonka toteutuminen ei ole vain Keskustanuorista kiinni, vaan vaatii työtä eduskunnassa ja kunnissa. Näiden aloitteiden osalta aloitevastauksen usein määrittelevät vain Keskustanuorten linjaa johonkin asiakysymykseen, eivät tarkkaa toimintasuuntaa niiden toteuttamiselle. Tällaisia aloitteita voidaan edistää sopivan tilaisuuden sattuessa niin puoluehallituksessa kuin julkisessa keskustelussa. Toiminnan selkeyttämiseksi liittotoimistolla on pyritty huomioimaan järjestölliset aloitteet jo valmiiksi toimintasuunnitelmaan, jolloin niiden seuraaminen on helppoa toimintakertomuksen kautta. Liittohallitus voi antaa lyhytsanaisen vastauksen tehtyihin aloitteisiin toimintakertomuksen yhteydessä. Jos aloitteisiin halutaan tarkat vastaukset tehdystä työstä, on aloiteisiin luotava tarkka muotovaatimus, jonka mukaisesti aloitteet on laadittava. Tällöin myös poliittisissa aloitteissa tulisi selkeästi käydä ilmi millaisiin toimenpiteisiin hallituksen on ryhdyttävä aloitteen toteuttamiseksi.. Pirkanmaan Keskustanuoret: Organisatorisen suorituskyvyn mittaamisen scorecard Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle standarsoidun organisatorisen suorituskyvyn mittarin luomista, jota voidaan soveltaa liiton tasolta aina paikallisosastoihin. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi olisi hyvä luoda yksinkertainen, mutta selkeästi järjestön ydintoimintaa mittaava työkalu, jonka avulla pystyttäisiin helposti seuraamaan osaston, piirin ja liiton tasolla järjestötoiminnan kannalta keskeisten osa-alueiden tilaa ja kehitystä. Näitä osa-alueita voisivat olla esimerkiksi toiminnalliset tapahtumat, poliittiset tapahtumat/ tupaillat, hankitut jäsenet, kannanotot, tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden määrä, yms. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että huolellisesti valmisteltu, suunniteltu ja toteutettu scorecard voi pitkällä aikavälillä tuottaa arvokasta tietoa osastoille, piirille ja liitolle toiminnan suorituskyvyn kehittymisestä ja auttaa keskittymään niihin osa-alueisiin, jotka tarvitsevat tulosten näkökulmasta panostusta. Lisäksi voidaan asettaa scorecardin osa-alueiden mukaisia tavoitteita osasto, piiri ja liitto kohtaisesti. Toimintavuoden

10 scorecard voidaan arkistoida, jotta toiminnan suorituskykyä voitaisiin pitkässä juoksussa seurata ja vertailla. Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle, että liittotoimisto asetetaan valmistelemaan pääsihteerin johdolla esitys suorituskykykortista, jonka avulla toiminnan suorituskyvyn mittaaminen voisi olla yksinkertaista ja hyödyllistä järjestötoiminnalle. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että standarsoitu scorecard työkalu toisi merkittävää lisäarvoa toiminnalle ja helpottaisi osastojen, piirien ja liiton ydintoiminnan kehittämistä, tavoitteen asettelua ja tavoitteiden toteutumisen seuraamista. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Keskustanuorilla on ollut aiemmin käytössä tulosohjausjärjestelmä tujo, jonka perusteella jaettiin piirien saamat valtioavut. Myöhemmin Keskustanuoret ovat luopuneet sekä tujo-järjestelmästä että piirien bonusosista. Järjestelmistä on luovuttu, koska niiden ei katsottu oikealla tavalla kannustavan piirejä toimintaan. Samalla järjestelmä rankaisi tai palkitsi toimijoita aina jälkikäteen. Vuodelle 01 pääsihteeri antoi piirien käyttöön toimintamittariston, jonka aktiivisella täyttämisellä on voinut seurata piirin toimintaa, tapahtumia sekä jäsenkehitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriön muutettua vuoden 01 avustuskriteereitä, on lomaketta päivitetty vastaamaan nykytilaa. Lomakkeen kautta voidaan kerätä vertailtavaa tietoa piirien toiminnasta. Tällaisen seurannan laatiminen on ehdoton vaatimus laadukkaan toiminnan ja rahoituksen säilymisen kannalta.. Pirkanmaan Keskustanuoret: Liiton työntekijöiden tulospalkkaus Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle, että liittotoimiston työntekijöiden kohdalla selvitetään mahdollisen tulospalkitsemisen aloittamista. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että tulospalkkauksen käyttö liittotoimiston tehtävien hoidossa parantaisi työn tehokkuutta ja työntekijöiden motivaatiota. Lisäksi tulospalkkaus voisi nostaa liiton organisatorista suorituskykyä ja houkutella töihin tuloshakuisia ja ahkeria työntekijöitä. Pirkanmaan Keskustanuoret tunnistavat tulospalkkaukseen liittyvän problematiikan kolmannen sektorin organisaatioissa, joka ilmenee esimerkiksi tulosten määrittelemisen problematiikkana. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että mahdollisen tulospalkkauksen aloittamista ja suhdetta peruspalkkaan pohdittaisiin, sekä sen hyötyjä ja haittoja arvioitaisiin kattavasti. Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että valtuuskunta antaa mandaatin liittohallitukselle selvittää mahdollista tulospalkitsemista liiton työntekijöitä koskien sekä valtuuden päättä mahdollisten tulospalkkioiden käyttöönotosta. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Suomen Keskustanuoret ry:llä on työntekijöinä liittotoimistolla työskenteleviä yksittäisten alojen asiantuntijoita ja piireissä työskenteleviä laaja-alaisia toiminnanjohtajia. Keskustanuorten kaltaisessa matalassa organisaatiossa tulospalkkauksen käyttöönotto vain liittotoimiston työntekijöiden osalta ei ole mahdollista, vaan tulospalkkaus tulisi ulottaa kaikkiin työntekijöihin.

11 Pirkanmaan Keskustanuoret: Tempauksia ja näkyvyyttä liiton tapahtumiin Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä nuorisojärjestömme tulisi olla nykyistä näkyvämmin esillä katukuvassa liiton tapahtumien yhteydessä. Keskustanuoret pitää ansiokkaasti kiinni periaatteestaan järjestää tapahtumia eri puolilla Suomea. Tästä vahvuudesta ei kuitenkaan ole otettu irti kaikkea hyötyä. Tapahtumien majoitus -ja kokoustilat ovat usein syrjässä ja paikkakunnan vilkkaaseen keskustaan on matkaa. Paikalliset eivät saa välttämättä ollenkaan vihiä siitä, että keskustanuoret ovat viettämässä viikonloppua paikkakunnalla. Pirkanmaan Keskustanuoret ehdottaa, että pyrimme liiton tapahtumien yhteydessä näkymään paikallisessa katukuvassa nykyistä paremmin. Esimerkiksi liittokokouksen, Lumimyrskyn tai Elokoulun yhteydessä voitaisi järjestää tempauksia, joilla saataisi hyvää mainosta liitollemme. Samalla voisimme joukolla vahvistaa isäntäpiirin asemaa paikallisessa nuorisopolitiikassa ja jopa hankkia uusia jäseniä. Seminaarit, uusien jäsenien rekrytointi-ilta, puheiden pitäminen torilla, kahvin tarjoileminen tai vaikka tulppaanien jakaminen kävelykadulla toisivat hymyn paikallisten huulille ja lisäisivät tunnettavuuttamme. Tapahtuma voisi olla hyvinkin lyhytkestoinen flash mob:in tyylinen irrotteluhetki. Lisäksi paikallislehtien toimittajia voitaisi kutsua paikalle. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Keski-Suomen Keskustanuoret: Lukioiden kurssitarjontaa ei saa enää supistaa leikkauksilla Kuluneella vaalikaudella koulutukseen kohdistetut leikkaukset ovat järsineet laadukasta ja tasaarvoista lukiokoulutusta monesta kohtaa: lukioita lakkautetaan, opettajia lomautetaan ja kurssivalikoimia supistetaan. Kurssitarjonnan osalta resurssien niukkeneminen tarkoittaa ensimmäisenä soveltavien kurssien karsimista, joita ovat usein reaaliaineiden kertauskurssit ja osa lyhyiden kielten kursseista. Koulut tarjoavat soveltavia kursseja rajallisten resurssiensa puitteissa. Joillain kunnilla on varaa kompensoida leikattuja avustuksia ja siten turvata monipuolinen opetus ja koulutuksen kehittäminen. Osassa kouluja on kiristettävä vyötä, jotta edes pakolliset kurssit saadaan järjestettyä. Kaikille yhteisiin ja jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta tärkeisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat opiskelijat joutuvat helposti eriarvoiseen asemaan. Nuorten jatko-opintovalmiudet ja oikeus laadukkaaseen ja monipuoliseen koulutukseen on oltavan tulevalle hallitukselle asia, josta ei voi enää tinkiä. Keskustanuorten on vaikutettava vaalien jälkeen vahvasti sen puolesta, että lukiokoulutukselle turvataan riittävä rahoitus.

12 Liittohallituksen vastausesitys: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että lukiokoulutuksessa säilyy korkea laatu ja monipuolisuus. Koulutuksen resurssit tulee turvata niin, että jokaisessa oppilaitoksessa on varaa järjestää sekä pakolliset kurssit että myös soveltavia kursseja. Myös eri kouluasteiden välillä tulisi lisätä yhteistyötä. Keskusta on sivistysliike ja jotta koulutuspolitiikkaan voidaan vaikuttaa vahvasti, tulee Keskustan tavoitella opetusministerin salkkua.. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Opintotuen tulorajoja nostettava Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työnteon pitäisi olla aina kannattavaa. Tällä hetkellä opiskelijoita rangaistaan siitä, mikäli vuosittainen tuloraja ylittyy. Korkeakouluopiskelija saa tienata bruttona 00 /tukikuukausi ja 0 /tueton kuukausi. Tukea ei tarvitse maksaa takaisin, mikäli tuloraja ylittyy maksimissaan 0, mutta tulorajan ylittyessä enemmän, peritään opintotuki kokonaan takaisin niiltä kuukausilta, jossa tuloraja ylittyi. Nykyisellään takaisinperintä voi johtaa isoihin taloudellisiin ongelmiin. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että opintotuen vuositulorajoja nostetaan kokonaisuudessaan, jottei opintolainaan tarvitsisi ensisijaisesti turvautua. Lisäksi kesä-elokuun aikana tienatun ansion tulee olla tarkasteluvapaata, mikäli opiskelija ei suorita opintojaan kesällä. Kesäkuukausien aikana tienatut ansiot auttavat opiskelijaa taloudellisesti myös lukuvuoden aikana. Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työn tekeminen opintojen ohella pitää olla positiivinen asia. Se kerryttää työkokemusta, joka tukee tutkintoa, ja usein se osa-aikainen työpaikka on väylä vakituiseen työpaikkaan. Työpaikka opintojen aikana ehkäisee myös työttömäksi jäämistä valmistumisen jälkeen vain sen vuoksi kun valmistuneella ei ole työkokemusta. Opiskeluaika saattaa olla muutenkin stressaavaa ilman tulorajojen tarkkailua. Kalliiden elämis- ja asuntokulujen vuoksi työnteko opintojen ohella on lähes välttämätön pakollisuus. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen. Opintotuen tulorajoja tulee tarkastella tasaisin väliajoin, jotta ne eivät jää jälkeen yleisestä tulokehityksestä, mutta niitä ei tule kokonaan poistaa. Opintotuki on opiskelijan opiskeluaikaista sosiaaliturvaa ja se tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville. Opintotuen tulorajojen kokonaan poistaminen maksaisi valtiolle vuositasolla noin 00 miljoonaa euroa. Keskustanuorten mielestä opintotuen kehittämisessä on ensisijaisesti pyrittävä parantamaan mahdollisuutta kokopäiväiseen opiskeluun opintotuella niin, että etuus edelleen ohjautuisi sitä eniten tarvitsevalle. Opintotukea tulee kehittää esimerkiksi tarkastamalla opintotuen asumislisän suuruus vastaamaan paremmin nykyistä vuokratasoa, sitomalla asumislisä indeksiin yleisen asumistuen tavoin sekä korottamalla opintorahan määrää. On myös tarkasteltava mahdollisuutta yhdistää opintotuen asumislisä yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen kehittämisen ensimmäisenä prioriteettina tulisi kuitenkin olla kaikista heikoimmassa asemassa olevan opiskelijaryhmän, eli perheellisten opiskelijoiden elämäntilanteen huomioiminen opintorahassa. Pitkällä tähtäimellä Keskustanuorten tavoitteena on sosiaaliturvan kokonaisuudistus ja siirtyminen yksilökohtaiseen, riittävään, työhön ja opiskeluun 1

13 kannustavaan perustuloon.. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Opintotukeen saatava lapsikorotus Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että opintotukeen tulisi lisätä lapsikorotus. Tällä hetkellä opintotuki on kaikille sama, riippumatta perhetilanteesta. Lapsikorotus mahdollistaisi opiskelun kaikissa elämäntilanteissa oleville nuorille. Harva nuori tietää vielä peruskoulun tai lukion jälkeen mille alalle haluaa työllistyä. Usein uudelleen kouluttautuminen on todennäköistä ja monesti ammattitaitoa halutaan syventää myöhemmin. Lapsikorotus helpottaisi perheellisten opiskelijoiden taloudellista toimeentuloa ja auttaisi lyhentämään opiskeluaikoja. Perheellisillä opiskelijoilla ei useinkaan ole mahdollisuutta käydä töissä opintojen ohella, koska lapsia ei voi pitää päivähoidossa kellon ympäri. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka opintotukijärjestelmä ei ota huomioon perheellistymisen aiheuttamia kustannuksia opiskelijalle. Opiskelunaikainen heikko toimeentulo on usein perheen perustamista lykkäävä syy. Perheelliset opiskelijat ovat vähävaraisin opiskelijaryhmä: jopa 0 % opiskelijalapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Huoltajakorotuksen tulee olla opintotuen kehittämisen prioriteeteista ensimmäisenä.. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Terveystietotunnit vastaamaan tämän päivän tarpeita! Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä yhteiskunta, jossa tällä hetkellä elämme, painottaa todella paljon ulkonäkökeskeisyyttä. Mediassa korostuu kokoajan enemmän ulkonäkö ja se, miltä kenenkin pitäisi näyttää. Työelämässäkin halutaan kuvallisia työhakemuksia entistä enemmän. Nykyisin myös entistä nuoremmat miettivät omaa ulkonäköään, jopa liiallisuuksiin. Enää se ei siis ole vain teinityttöjen ongelma, vaan myös nuorempien tyttöjen ja poikien. Nuorilla aikuisilla ulkonäköpaineet korostuvat. Heistä saattaa tuntua siltä, että he ovat jollakin tapaa epäonnistuneet ihmisenä, koska poikkeavat ulkonäöltään median luomasta kuvasta. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät että, peruskoulun opetussuunnitelmaa päivitettäisiin terveystiedon osalta. Olemme tutustuneet peruskoulun terveystiedon opetussuunnitelmaan ja todenneet, että se ei ole sisällöllisesti vastaa tämän päivän nuorten maailmaa. Opetuksessa keskitytään ihmisen biologiaan, henkisen hyvinvoinnin sijaan Mielestämme jo peruskouluasteella, terveystiedon tunneilla, voitaisiin käyttää enemmän opetusaikaa positiivisen minäkuvan, terveen ruumiinkuvan, itsetunnon ja itseluottamuksen rakentumiseen ja hahmottamiseen. Peruskoulun aikana nuori on kaikista haavoittuvaisia ja vastaanottavaisia erilaisille median luomille kehonkuville. Näillä tunneilla voisi painottaa 1

14 enemmän sitä; Kuka minä olen? Mitä minä haluan? Millainen minä olen? Missä asioissa minä olen hyvä? Tärkeää olisi opettaa lapsille ja nuorille, että jokainen on kaunis ja riittävän hyvä omana itsenään. Tärkeintä elämässä on olla onnellinen ja hyvinvoiva. Ulkonäkö ei määritä ihmisen hyvyyttä tai onnellisuutta. Keskeistä olisi myös nostaa esiin se, että median luovat niin sanotusti täydelliset ihmiset, ovat usein taidokkaan kuvankäsittelyn tulosta ja ihmisen ei kuulu olla täydellinen nukke. Jos oman arvontunto rakentuu omaan ulkonäköön, se johtaa väistämättä ongelmiin. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Keskustanuorten arvot sivistys ja yhdenvertaisuus ovat juuri aloitteen mukaiset ja aloite on niiden hengessä kirjoitettu. Tästä syystä valtuuskunnan on helppo yhtyä aloitteen esittämään huoleen ihmiskuvan murroksesta. Myös koulutuksen tulee vastata tähän haasteeseen. Huoli on todellinen, ja se on nostettava keskiöön koulutusjärjestelmäämme kehitettäessä. Opetukseen käytettävissä olevan ajan ollessa rajallinen, näemme että terveystietotunnit eivät tarvitse erikseen asiaan keskittyviä osuuksia, vaan minäkuvan tervettä kehittymistä on mahdollista edesauttaa pedagogisin keinoin opetuksen ohessa. Opettajille on tarjottava riittäviä keinoja ja mahdollisuuksia kehittyä tässä. 1

15 KESKUSTANUORTEN ALUEPOLIITTINEN LINJAUS Keskustanuorten liittokokouksessa 01 saadun aloitteen pohjalta tehtiin liittokokouksen päätös valmistella aluepoliittinen ohjelma. Aluepolitiikka on ollut useassakin Keskustanuorten ohjelmassa vahvasti läsnä, mutta alueiden ääniä ja ajatuksia yhteen laittavaa ohjelmaa ei tässä mittakaavassa ollut aiemmin toteutettu. Varsinaisen aluepoliittisen ohjelman toteuttivat alueiden parhaat asiantuntijat: Keskustanuorten piirit. Piirien ohjelmien pohjalta syntyi kokoelma näkökulmista Suomen ja alueiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Piirien ohjelmat nostivat esiin niin yhteisiä kuin yksittäisille alueille ainutlaatuisia piirteitä. Yhteiset huomiot tuntuivat olevan samoja: biotalous, teknologia, luonto, liikenne, koulutus, yrittäjyys, palvelut ja paikalliskulttuuri. Lisäksi halusimme nostaa linjauksen osaksi Eurooppa-näkökulman sekä vastakkainasettelun purkamisen. Näiden huomioiden pohjalta liittohallituksen perustama työryhmä toteutti Keskustanuorten aluepoliittisen -linjauksen. Se tuo vahvan aluepoliittisen näkökulman Keskustanuorten poliittiseen vaikuttamiseen. Alueiden Suomi Keskustanuoret haluavat rakentaa hajautettua yhteiskuntaa, jossa Suomen kaikki mahdollisuudet ovat käytössä. Emme usko vain tiettyjen mahdollisimman urbaanien alueiden menestyksen olevan ennalta määrättyä, vaan erilaisten alueiden kykyyn luoda Suomelle mahdollisuuksia. Menestys voi syntyä monenlaisissa ympäristöissä ja ihmiset paikallisesti tietävät parhaiten, miten heitä lähellä olevat julkisen vallan palvelut kannattaa järjestää. Koko maa on saatava kasvun ja hyvinvoinnin tielle. Haluamme katsoa suomalaisen yhteiskunnan ja sen alueiden kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Palvelujen keskittäminen ja rakenteelliset uudistukset ovat tarkoittaneet hyvinvointivaltion alasajoa ja valtion toimintojen keskittymistä ja etääntymistä. Näin on käynyt muun muassa poliisin ja verohallinnon kanssa. Paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden tunteminen auttaa tekemään räätälöityjä ratkaisuja. Vaikeitakaan päätöksiä ei hyödytä jättää valtion tehtäväksi, siksi haluamme vahvan kansanvaltaisen maakuntahallinnon sekä ihmistä lähellä olevan uuden kunnallishallinnon, joissa paikallisdemokratia toteutuu ja kansalaisilla on käytössään suoria vaikutusmahdollisuuksia. Haluamme yhdenvertaisia palveluja kaikkialla maassa, teknologiakehityksen on oltava turva palvelujen laadulle ja saatavuudelle, ei keino hiljaa kurjistaa hajaasutusalueita. Keskustanuorten mielestä seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on aluepolitiikan palauttaminen päätöksenteon eturintamaan. Alueellinen eriarvoisuus niin kaupunkien sisällä kuin alueiden välillä on käännettävä. Meidän on vaalittava yhteistä Suomea, jonka jokainen voi kokea kodikseen ja tarvittaessa puolustamisen arvoiseksi. Vastakkainasettelu kaupunkiseutujen ja maaseudun, maakuntakeskusten ja maakunnan tai Suomen ja EU:n välillä ei ratkaise ongelmia, vaikka se niitä näkyväksi tekeekin. Biotaloudella tulevaisuuteen Keskustanuorten energiapolitiikan kärjessä on kaksi tavoitetta Suomelle: omavaraisuus ja hiilineutraalius. Ne voidaan saavuttaa ainoastaan muutoksella, jossa energia tuotetaan hajautetusti, hyödyntäen uusiutuvia suomalaisia ja paikallisia energialähteitä. Biotalous tarkoittaa kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia, pienempiä päästöjä ja kotimaista energiantuotantoa. Alueellisesti ja paikallisesti toteutettuja tuotantoketjuja, joissa jokainen mahdollisuus 1

16 hyödyntää tuotannossa syntyviä sivuvirtoja energiantuottamiseen käytetään. Tästä syntyy työtä ja vaurautta paikallisesti ja koko Suomeen, puhtaampaa ympäristöä unohtamatta. Tarvitsemme erikokoisia tuotantolaitoksia. Omakotitalon katolle sijoitetut aurinkopaneelit tai talon kulmalla seisovat tuulimylly ja biopolttolaitos ovat pieniä, mutta tärkeitä palasia isossa kokonaisuudessa. Biodieseliä, -kaasua, -öljyä ja -etanolia tuottavat isommat laitokset mahdollistavat fossiilisten polttoaineiden korvaamisen myös liikenteessä. Lainsäädännön ja rahoituksen on mahdollistettava uusien käytäntöjen kokeilu. Biotalous on seuraavien vuosien ja vuosikymmenten suurin yksittäinen ponnistus, johon koko yhteiskunnan ja Suomen on oltava osallisena. Teknologia mahdollisuutena Digitalisaation synnyttämä muutos on isompi kuin osaamme sen keskellä eläessä tunnistaa. Maailma ei ole koskaan pienentynyt yhtä nopeasti kuin nyt. Suomen mahdollisuus on riittävän nopeat koko Suomen kattavat tietoliikenneyhteydet. Niiden avulla pystymme luomaan Suomesta tietoliikenteen solmukohdan ja takaamaan palveluja kaikkialle. Datakeskuksien rakentaminen ja keskittyminen Suomeen vaatii toimivan politiikan ja lainsäädännön lisäksi linkittymistä kansainvälisiin tietoverkkoihin. Tarvitsemme merkittäviä tukitoimia vauhdittamaan valokuituyhteyksien rakentamista. Aikaan ja paikkaan sitoutumaton työnteko on tulevaisuutta, vaikka kanssakäymisen merkitystä ei voi vähätellä. Kodeissa digitalisoituminen tarkoittaa laajempia mahdollisuuksia yhteydenpitoon talon ulkopuolelle sekä yhä älykkäämpiä ratkaisuja kodin toimintojen hallintaan. Tulevaisuuden tavoitteena on koko Suomen kattavan älyverkko, joka mahdollistaa energiankulutuksen pienentämisen. Älyverkko yhdistää niin energiankuluttajat kuin -tuottajat. Jokainen kiinteistö on osa aktiivista älyverkkoa, joka toimii joustavasti molemmin suuntaisesti ja hyödyntää kotitalouksien ja yrityksien energiaratkaisuja niin sähkön tuottamisessa, säästämisessä kuin varastoinnissa. Suomen ja suomalaisten kannalta muutos on merkittävä. Pitkien etäisyyksien maan on mahdollista hyödyntää kehitystä ennennäkemättömällä tavalla ja poikkeuksellisen korkealla hyötysuhteella. Tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja mahdollisuuksia toteuttaa. Luontoarvoja kunnioittaen Suomen matkailun mahdollisuuksia yhdistävät kaikkialla luonto ja ympäristö: tuhannet järvemme, Euroopan metsäisin maa, Lapin ainutlaatuisuus, puhtaus ja hiljaisuus. Matkailun eteen on tehty runsaasti, mutta esimerkiksi Itä-Suomen venäläisturisteja sekä Rovaniemen joulupukinkylää lukuun ottamatta, menestys on ollut vaihtelevaa. Ulkomaalaisten turistien tuomat matkailutulot ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Kehityksen jatkuessa yhtä suurena, on matkailulla suuri merkitys Suomen taloudelle. Suomen bruttokansantuotteesta arviolta, prosenttia tulee matkailusta. Muut Pohjoismaat ovat Suomen edellä. Uskomme, että matkailu voisi olla Suomessa yhtä merkittävä tulonlähde kuin Norjassa. Se tarkoittaisi bruttokansantuotteen osuuden kaksinkertaistumista. (Lähde: Suomen matkailustrategia 00, TEM) Matkailun lisääntyminen vaatii Suomelta tunnettuuden lisäämistä sekä riittävän ainutlaatuisten kohteiden kehittämistä, esiintuomista ja luomista. Matkailua ei voida rakentaa vain suurten yksiköiden varaan, vaan tarvitsemme monenlaisia kokonaisuuksia, monenlaisille matkailijoille ja kuluttajille. Alalla toimii niin yhden henkilön työllistäviä kuin kymmeniä tai jopa satoja työllistäviä yrityksiä, kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan. Hiljaisuus, yksilöllisyys ja luonnonmukaisuus ovat asioita, joita erityisesti maaseutumatkailulta haetaan.

17 Haluamme purkaa matkailua haittaavaa byrokratiaa ja rajoitteita. Matkailua kehittävien organisaatioiden tulee keskittyä yrittäjien yhteistyöhön ja toimijoiden palveluiden sujuvaan yhteen sovittamiseen. Matkailija ei erota maakuntien, kuntien tai alueiden rajoja, Lapissa saattavat valtion rajatkin hämärtyä. Siksi yhteistyön, verkostoitumisen ja markkinoinnin on oltava laaja-alaista. Haluamme säilyttää ja turvata luontoarvoja siten että ne voivat jatkossa palvella paremmin myös turisteja. Turismin lisääntyminen mahdollistaisi myös lentoliikenteen kehittämisen. Se on mahdollista kehittämällä sopivia pakettimatka kokonaisuuksia, jotka huomioisivat Suomen potentiaalin myös vuodenaikojen osalta. Jokamiehenoikeudet ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen oikeus, jonka tulisi houkutella myös ulkomaalaisia Suomeen. Se tulisikin nostaa selkeämmin esille ja rakentaa siitä osa luontokokemusta. Ammattimaiseen marjanpoimintaan on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti, ja jo pieniinkin roskaamistapauksiin rankaisevasti. Suomi tarvitsee kaivosteollisuutta. Kulutamme, ja sen myötä meidän pitää olla valmiit siihen että kuluttamiamme tuotteita alkuaineista alkaen voidaan hankkia ja kaivaa myös Suomesta. Kaivosteollisuuden tulee kuitenkin toimia luontoarvot edellä. Siksi esitämme kaivosten takuurahastoa, johon talletetuilla varoilla voidaan taata kaivosyhtiön vastuu ympäristöstä täydellisesti, myös konkurssitilanteessa. Kaivosyhtiön on suojattava kaivostoiminnan aikana luontoa sekä puhdistettava ympäristö ja palautettava se luonnonmukaiseen tilaan kaivostoiminnan loputtua. Emme halua vaikeuttaa tai estää kaivosteollisuuden syntymistä ja kehittymistä, vaan selkeyttää vastuuta jonka näemme itseisarvoksi kaivostoimintaa tehtäessä. Monipuolista liikennettä Keskustanuoret näkevät lähes kaiken liikenteen hiljalleen siirtyvän sähkömoottoreiden aikaan. Seuraava selkeä muutos on yksityisautojen päivittyminen sähköautoiksi suurten kaupunkien taajama-alueilla. Rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia polttoaineita polttomoottorikäyttöisiin autoihin, jotka tulevat palvelemaan vielä pitkään haja-asutusalueiden ajoneuvoina. Joiltakin osin hybridit tulevat helpottamaan tätä muutosta, mutta fossiilisten polttoaineiden tilalle on kehitettävä biopohjaisia polttoaineita, joilla pitkien etäisyyksien Suomessa voidaan liikkua. Liikkuminen itsessään tulee kasvamaan, joten tarve kehitysaskelille on suuri. Raiteet ovat parasta julkista liikennettä. Nopeat ratayhteydet koko Suomeen sekä pikaraitiotiet ja metrot pääkaupunkiseudulla, mahdollisesti muissakin isoissa kaupungeissa, ovat tehokkain tapa saada ihmiset käyttämään julkista liikennettä ja vähentää liikkumisesta syntyviä vaikutuksia. Raideliikennettä tulee kehittää verkoston nopeutta kasvattamalla, ei asemapaikkoja karsimalla. Taajamien liikenne keskittyy toimivan ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseen ja kattavien muusta liikenteestä turvattujen polkupyöräreittien synnyttämiseen. Kaupunkeja on kehitettävä ihmisten, ei yksityisautojen näkökulmasta. Haluamme Helsingistä Euroopan pyöräilypääkaupungin. Ratayhteys Jäämereltä Helsinki-Tallinna-tunnelin kautta aina Etelä-Eurooppaan asti loisi Suomesta logistisen raideliikenteen solmukohdan, joka palvelisi koko Suomea. Tämä muuttaisi perustavanlaatuisesti jopa Suomen maantieteellistä asemaa markkinoilla ja avaisi uuden aikakauden etenkin pohjoisen Suomen elinkeinoelämän kehitykselle. Muutoksen aikaansaaminen vaatii poliittista tahtotilaa, jotta tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit saadaan aloitettua jo uuden hallituskauden aikana. Koulutuksella arvoa Keskustanuorille oikeus koulutukseen on perusoikeus. Haluamme pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta sekä yleisestä oppivelvollisuudesta nykyisessä laajuudessaan. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle

18 Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta koulutusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Erityistä huolta kannamme toisen asteen koulutuksesta. Haluamme sekä kehittää lukio- ja ammatillista koulutusta että turvata koulutuksen saatavuuden alueellisesti. Kaikille peruskoulunsa päättäville on taattava paikka myös toisella asteella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten miesten ja maahanmuuttajien ohjaamiseen perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Siksi nuorisotakuuta on kehitettävä. Opintojen siirtymävaiheita voidaan tukea toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Esimerkiksi TE-toimistojen, oppilaitosten, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen yhteistyö matalankynnyksen tukipalveluista on saatava toimimaan kaikkialla Suomessa. Paikallinen yrittäjä Suomessa on tällä hetkellä noin yksinyrittäjää. Yksinyrittäjien määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut koko ajan viimeisen vuoden aikana ja tällä hetkellä heitä on jo % kaikista yrittäjistä. Keskustanuoret näkee näissä yrityksissä valtavan kehittämis- ja työllistämispotentiaalin. Tulevaisuuden tärkeimpiä toimia on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen. Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden lisääminen on sekä yksilön että yrittäjän näkökulmasta palkitsevaa. Oppisopimuskoulutuksen oheen on hyvä pohtia myös koulutussopimuksen käyttöönottoa. Yrittäjistä noin kolmannes on yli -vuotiaita. Yrittäjäkunnan ikääntymisen myötä yritysten jatkuvuuteen liittyvät kysymykset tulevat yhä keskeisemmiksi. Keskustanuoret katsoo, että työn ja toimeliaisuuden lisääminen tulee olla yhteiskuntamme kehittämisen johtolanka tulevina vuosina. Toteutuakseen tämä vaatii järjestelmää joustavoittavia ratkaisuja, jotka kytkeytyvät verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksiin. Yrittäjien tasa-arvoisemman aseman, ansioturvan ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltamiseksi, on syytä siirtyä kohti sosiaaliturvan kehittämistä perustulomallin suuntaan. Keskustanuoret näkevät paikallisen, mutta langattomasti silti osana maailmanmarkkinoita, yrittäjyyden olevan tulevaisuutta. Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko mahdollistaa sen. Sitä tukemaan haluamme Suomeen yrityshubien verkoston. Hubien ja vastaavien yrittäjien yhteenliittymien avulla voidaan saavuttaa paljon. Ne antavat mahdollisuuden saada toimitilat sekä peruspuitteet yrityksen alkuun saattamiseksi järkevillä kustannuksilla. Ne mahdollistavat eri alojen osaajien yhteen törmäyttämisen ja uudentyyppisten yrittäjien syntymisen. Lähinnä suurempiin kaupunkeihin tähän mennessä syntyneet hubit ovat tulevaisuutta myös pienemmissä kunnissa - vaikkapa liitoskuntien entisissä kunnantaloissa tai kyläyhdistysten kylätaloissa. Aikoinaan perustetut teollisuustalot noudattivat samaa ajatusta, mutta vaatisivat puitteiltaan ja toiminta tavoiltaan päivitystä tähän päivään. Yrityksien rahoituksen turvaaminen ja mahdollistaminen on ensisijainen perusedellytys. Keskustan esittämän kasvurahaston pitää turvata yrityksien rahoitus myös alueellisesti ja riittävän pienille yrityksille. Olkoot yritys kasvuhakuinen start-up yritys tai sitten toimintaa kehittävä metallipaja, on molempien kehittymiselle oleellista helposti saatavilla oleva rahoitus. Palveluita paikallisesti Keskustanuoret haluavat julkisten palveluiden tueksi täydellisen digitaalisten palvelujen tarjonnan. Se tarkoittaa kaikkien viranomaispalvelujen saatavilla olemista sähköisesti ja helposti. Haasteena on riittävän luotettavien tietoliikenneyhteyksien saatavuus myös kriisitilanteissa sekä käyttäjäystävällinen käyttöliittymä.

19 Pienten kuntien taajamat ovat suuressa murroksessa. Kaupalliset palvelut eivät välttämättä enää keskity taajamaan, vaan lähellä kulkevan valtatien kylkeen rakennetulle liikenneasemalle. Kehitys ei ole toivottavaa, vaikkakin samojen liikenneasemien voidaan nähdä olleen turvaamassa palveluiden saatavuutta pienemmissä kunnissa. Parempana vaihtoehtona näemme kuitenkin paikallisesta aktiivisuudesta kumpuavan osuustoiminnan. Nykyisellään suuret maakunnalliset osuuskaupat ovat irronneet juuristaan, jonne haluamme sen palauttaa. Osuustoiminnassa keskiössä tulee taas olla yhdessä tekeminen ja riittävien resurssien kokoamiseksi, jotta isoihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Osuuskunta on demokraattinen yhteisö, jossa jokaisen jäsenen ääni on tasavertainen ja sen synnyttämä arvonlisäys vahvistaa sekä jäsenen että kotiseudun taloutta ja hyvinvointia. Osuuskunta on myös oiva muoto yhteiskunnalliseen yrittämiseen, jolla voidaan tähdätä esimerkiksi yhteiskunnallisten tai ympäristöongelmien ratkaisemiseen liiketoiminnan keinoin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava saatavissa ja saavutettavissa, lähellä ja sujuvasti, yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Paikallisesti tarjottavia julkisia palveluita tukevat kolmannen sektorin toimijat. Ne, yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa, ovat mahdollistamassa kattavat palvelut koko Suomeen. Kasvava palveluntarve vaatii innovatiivisia ratkaisuja, jotka syntyvät ennen kaikkea kolmannella sektorilla sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Paikalliskulttuurilla identiteetti Paikallinen identiteetti lisää asukkaiden yhteenkuuluvuutta, luo hyvinvointia ja synnyttää monenlaisia innovaatioita ja kehityskulkuja kyläjuhlista maailman menestykseen nousseisiin rockbändeihin. Olisiko Nightwish syntynyt ilman vahvaa paikallista musiikkiopistoa? Tulisivatko maailman parhaat oopperalaulajat Savonlinnaan ilman Aino Acktén hurjaa visiota vuosisadan alussa? Vapaa sivistystyö niin kansalais- kuin kansanopistoissa sekä taiteen perusopetus tulee turvata koko maassa. Suomalaisten vuodesta toiseen arvostetuin kulttuuripalvelu on kirjasto. Haluamme pitää kiinni kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuudesta myös tietoyhteiskunnassa. Kunnille on taattava riittävät resurssit kirjastojen päivitykseen. Lainattavat verkkokirjat tai esimerkiksi lainattavat liikuntavälineet tai työkalut voivat kuulua tulevaisuuden kirjastojen palveluihin. Kirjastoista tulee kehittää matalankynnyksen kohtaamis- ja tapahtumatiloja, joissa sujuvasti lyövät kättä sivistys ja yhteisöllisyys. Suomi on festivaalien ja kummallisten kilpailujen luvattu maa. Elävä ja vahva talkooperinne mahdollistaa suurien massatapahtumien järjestämisen vuodesta toiseen pienilläkin paikkakunnilla. Monikaan suurtapahtuma ei olisi mahdollinen ilman järjestöjen tekemää työtä. Samasta ajatuksesta ammentavat yhteisölliset kaupunkitapahtumat, jotka ovat löytäneet tiensä urbaanin nuorison sydämiin. Kuntien on tuettava ihmisten omaehtoista aktiivisuutta, takaamalla järjestöille rahoitusta ja toimivia tiloja. Keskustanuoret haluavat tukea kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Yhteiskunta odottaa entistä enemmän vapaaehtoista vastuunkantamista, mutta resursseja toiminnalta kuitenkin karsitaan. Järjestöt turhautuvat liialliseen sääntelyyn ja byrokratiaan, ne vievät liikaa resursseja varsinaiselta toiminnalta. Avustuskäytäntöjä tulee yhdenmukaistaa ja avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä. Lisäksi viranomaisten kielenkäyttöä on selkeytettävä. Kaikista pienimmät yhdistykset joiden liikevaihto on alle 000 euroa vuodessa, vapautetaan osasta viranomaisilmoituksista, kuten vapaaehtoisten kilometrikorvausten ilmoittamisesta. Vapaaehtoisten osallistumisessa järjestöillä itsellään on muutoksen paikka: toiminnassa tarvittavasta hallinnosta on tehtävä mahdollisimman kevyttä ja järjestöjen välistä paikallista ja valtakunnallista yhteistyötä on lisättävä. Erityisesti hyviä käytäntöjä ja hankeosaamista on jaettava ilman kateutta ja salailua.

20 Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita. Niiden uutta luova vaikutus säteilee kaikkialle elämään. Taiteen ja kulttuurin vaihdanta ja levittäminen synnyttävät aktiivista toimintaa eri aloilla ja vaikuttavat siten myös taloudelliseen toimintaan. Taiteen tehtävänä on tuoda esille yhteiskunnallisia epäkohtia, herätellä oikeudentuntoamme ja kyseenalaistaa olemassa olevia totuuksia. Emme halua määritellä oikeaa ja väärää tai hyvää ja huonoa taidetta, mutta haluamme etteivät taide ja kulttuuri ole vain parempiosaisten eliittistä omaisuutta. Keskustanuoret ovat valmiita vapauttamaan julkiset museot, teatterit ja muut kulttuuria tarjoavat organisaatiot pääsymaksuista, ainakin alle -vuotialta. Kulttuurin kohtaaminen omassa arjessa tulee tehdä näkyväksi esimerkiksi huomioimalla julkisissa rakennushankkeissa luovuus ja edistämällä visuaalisesti kiinnostavia ympäristöjä. Keskustanuoret esittävät, että tietty osa uusien julkisten rakennushankkeiden kustannuksista jyvitetään taidehankintoihin. Alueellisesti ehyt yhteiskunta ja tulevaisuuden Suomi on entistä monikulttuurisempi. Siksi kulttuurien ymmärtämisellä on merkitys myös suvaitsevaisuuden kasvattamisessa. Osana eurooppalaista aluepolitiikka Eurooppa on historialtaan, kulttuuriltaan ja kehityskuluiltaan monimuotoinen alueiden mosaiikki. Euroopalle tunnusomaisia kehitystrendejä ovat olleet mm. kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja alueiden kasvava erilaistuminen. Eurooppalaista aluepolitiikka on toteutettu etenkin koheesio-ohjelmien ja maaseutupolitiikan puitteissa. Niiden keskeinen tarkoitus on ollut vähentää alueiden välisiä kehityseroja ja saattaa alueita kasvun ja hyvän työllisyyskehityksen tielle. Katsomme eurooppalaisen aluepolitiikan tuoneen aluekehittämiseen pitkäjänteisyyttä ja sen vähentäneen varsinkin maaseutualueiden haavoittuvuutta vaihtuvien kotimaan hallituskausien ja poliittisten voimasuhteiden myötä. Euroopan unioni on maaseudun tärkeä kumppani ja yksi harvoja puolustajia. Esimerkiksi ilman Leadertoimintaryhmien tuomia kehittämismahdollisuuksia maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kylien yhteisöllisyyden lisääminen olisivat todennäköisesti jääneet lapsipuolen asemaan ja olleet leikkauslistojen kärkikohteena. Eurooppalaisen aluepolitiikan arvokkaasta päämäärästä huolimatta pohdimme myös kriittisesti EU:n kautta kulkevien kehittämisvarojen kokonaiskuvaa. Ohjelmakaudella Suomen nettomaksusumma on rakennerahastojen osalta noin miljardia euroa. Keskustanuoret painottaa, että Suomen on suoriuduttava huomattavasti nykyistä paremmin aluekehitysvaroihin liittyvistä neuvotteluista, jotta järjestelmä säilyttää edelleen legitiimiyteensä kansalaisten ja toimijoiden näkökulmasta. 0