VALTUUSKUNTA Kouvola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTUUSKUNTA 2015. 24. 26.4. Kouvola"

Transkriptio

1 VALTUUSKUNTA Kouvola

2 Tervetuloa valtuuskuntaan! Tästä vihkosesta löydät kaiken tarpeellisen viikonloppuasi varten. Ongelmatilanteessa voit ottaa yhteyttä toimiston väkeen: Jussi Sallinen (kokousasiat, järjestöllinen valiokunta ja ensiapu) Leena Siiri + 1 (majoitukset) Emmi Korkalainen (ohjelma) Tuomas Meriniemi + 0 (ensiapu ja poliittinen valiokunta) Minna Rantala (tapahtumasta viestintä). SISÄLLYS Valtuuskunnan ohjelma Esityslista Tilinpäätös Aloitteet Aluepoliittinen linjaus 1 Toimintakertomus 01 erillisenä liitteenä.

3 VALTUUSKUNNAN OHJELMA.. perjantai.00 Majoittuminen perjantaina saapuville alkaa 0.00 Liittohallituksen iltakoulu 0:00 Iltapalaa tarjolla.. lauantai 1:00 :00 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkistus 1:00 Lounas 1.00 Valtuuskunnan avaus - Tervehdykset - Valtuuskunnan järjestäytyminen - Pääsihteeri Jussi Sallisen puhe - Yleiskeskustelu 1.0 Iltapäiväkahvi : Valiokunnat - järjestö, talous- ja strategiavaliokunta - poliittinen valiokunta 0:00 Sauna ja illallinen 1:0 Iltaohjelma.. sunnuntai : Aamupala.00 Valiokunnat jatkavat tarvittaessa.00 Valtuuskunnan kokous jatkuu - Puheenjohtaja Teppo Säkkisen puhe 1:0 Lounas 1.00 Kotiinlähtö

4 Suomen Keskustanuoret ry Valtuuskunta Kouvola...01 ESITYSLISTA Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan 01 esityslista 1) KOKOUKSEN AVAUS Liiton varapuheenjohtaja avaa kokouksen. ) TERVEHDYKSET ) JÄRJESTÄYTYMINEN Valitaan kolme puheenjohtajaa, pääsihteeri ja kaksi muuta sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa, neljä ääntenlaskijaa. ) KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Liiton sääntöjen. pykälän mukaan valtuuskunnan kokous on kutsuttava koolle liiton järjestölehdessä tai Suomen Keskusta r.p:n pää-äänenkannattajassa julkaistulla ilmoituksella kaksi () kuukautta ennen varsinaisen valtuuskunnan alkamista. ) KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Hallitus esittää, että esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi ja liitteenä oleva järjestyssääntö hyväksytään kokouksen järjestyssäännöksi ) VALIOKUNTIEN ASETTAMINEN Hallitus esittää asetettavaksi seuraavat valiokunnat: Menettelytapavaliokunta, poliittinen valiokunta sekä strategia-, talous- ja järjestövaliokunnan esitys. ) YLEISKESKUSTELU Keskustanuorten puheenjohtajan Teppo Säkkisen puhe Keskustanuorten pääsihteeri Jussi Sallisen puhe ) TOIMINTAKERTOMUS Esitetään liiton toimintakertomus vuodelta 01 ja päätetään siitä ) TILINPÄÄTÖS Esitetään tili ja tilintarkastuskertomus vuodelta 01 ja vahvistetaan tilinpäätös ) TILI- JA VASTUUVAPAUS Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja taloudesta vastaaville. ) STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Keskustanuorten strategian 0 00 toteutumista seurataan valtuuskunnissa. Käsitellään strategia-, talous ja järjestövaliokunnan esitys sekä nimetään valtuuskunnan jäsenistä strategiatyöryhmä valmistelemaan strategian väliarviointi vuoden 01 liittokokoukselle. 1) KESKUSTANUORTEN ALUEPOLIITTISEN OHJELMAN HYVÄKSYMINEN Käsitellään poliittisen valiokunnan esitys

5 ) KESKUSTANUORTEN TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN Käsitellään poliittisen valiokunnan esitys tavoitteiksi sekä merkitään tiedoksi käyty keskustelu sekä päätetään liittohallitukselle annettavasta tavoitelinjasta 1) VALTUUSKUNNALLE SAAPUNEIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELY Käsitellään valtuuskunnalle saapuneet aloitteet, poliittisen tai strategia- talous ja järjestövaliokunnan esitys 1) KOKOUKSEN KANNANOTOT Päätetään kokouksen kannanotoista. Poliittisen valiokunnan esitys. ) MUUT ASIAT Käsitellään muut asiat jotka valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäväksi ) KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

6

7

8 ALOITTEET VALTUUSKUNNALLE 1. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kekkosen Haarikka tasapuolisemmaksi pieniä piirejä kohtaan Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Kekkosen Haarikan lajeja ja toimintatapoja uudistetaan. Nykyiset voimassaolevat toimintatavat suosivat isoja piirejä, joista tapahtumiin osallistuu pääsääntöisesti aina enemmän porukkaa kuin pienemmistä piireistä. Pienemmät piirit joutuvat usein muodostamaan yhdistelmäjoukkueen muiden pienempien piirien kanssa, kun isoimmilla piireillä on parhaassa tapauksessa jopa useampia omia joukkueita. Koska yhdistelmäjoukkueet saavat vain prosenttia saavutetuista pisteistä, nykyisessä tilanteessa pienimmillä piireillä ei ole realistista mahdollisuutta pärjätä kilpailussa. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Kekkosen Haarikan säännöt ja perimmäinen tarkoitus määritellään vastaamaan tämän päivän järjestörakennetta. Yhdistelmäjoukkueen jokaiselle osallistujapiirille tulee myöntää suoritetusta tehtävästä saadut pisteet täysimääräisenä. Lisäksi Etelä-Savon Keskustanuoret esittää Kekkosen Haarikkaan jokeritehtävää, joka suoritetaan etänä. Jokeritehtävän kautta jokaisella piirillä olisi tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua ainakin yhteen tehtävään oman piirin voimin. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Urho Kekkonen on luovuttanut Kekkosen Haarikan Keskustanuorille vuonna. Haarikan tarkoituksena on ollut kohottaa piirien yhteishenkeä leikkimielisen kilpailun kautta. Koska Haarikka on nimenomaisesti piirien välinen kilpailu, on tarkoituksenmukaista korostaa piirien joukkuehenkeä ja osallistumista kaikkiin Haarikan osakilpailuihin. Jos yhdistelmäjoukkueiden pisteytystä muutetaan aloitteessa esitettyyn suuntaan, on vaarana että Haarikan voittaa piiri joka lähettää yhden edustajansa tapahtumiin ja onnistuu sopivasti liittoutumaan tapahtuman voittavan piirin kanssa. Kun yhdistelmäjoukkueiden saamia pisteitä on rajattu, luodaan piirien välille tervettä kilpailuhenkeä ja voittokampailun osalta myös painetta lähettää kokonainen joukkue kilpailemaan Haarikkaan. Vuoden 01 Kekkosen Haarikan johdossa ovat Kainuu, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso, jotka eivät lukeudu jäsenmäärältään suurimpien piirien joukkoon. Sen sijaan aloitteessa esitettyyn Jokeri-tehtävään valtuuskunta suhtautuu myönteisesti. Lisäksi valtuuskunta painottaa, että Haarikan osakilpailut järjestetään niin, että pienemmälläkin osallistujajoukolla pärjää.. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kentän on saatava entistä paremmin tietoa päätösten edistymisestä Etelä-Savon Keskustanuoret ovat tyrmistyneitä Keskustanuorten yleisten kokousten päätösten toimimattomasta tiedottamisesta. Liittokokouksen ja valtuuskunnan hyväksymien aloitteiden tai ohjelmapapereiden toteutumista tulisi kyetä seuraamaan entistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa liittokokous tai valtuuskunta hyväksyessään aloitteet jättää päätösvallan liittohallitukselle. Liittohallitus käsittelee aloitteet, mutta miten seurataan esitysten toteuttamista?

9 On olemassa aloitteita, jotka toistuvat kentän esittäminä vuodesta toiseen ja ovat käsittelyssä sekä yleisessä kokouksessa että liittohallituksessa, mutta eivät johda tuloksiin. Tällä hetkellä tiedotus kentän ja liittohallituksen välillä esimerkiksi liittokokouksen päätöksiä käsiteltäessä, ei toimi. Kentän olisikin äärettömän tärkeä tietää onko aloitteen eteen tapahtumassa tai mahdollisesti tapahtunut jotain. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että aloitteiden ja ohjelmien toimeenpanemisesta tehtäisiin vuosittain erillinen selvitys esimerkiksi liiton toimintakertomuksen oheen. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten liittokokouksen aloitemäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Aloitteiden tekemistä varten liittotoimisto on koonnut vuosien 01 ja 01 hyväksytyt aloitevastaukset Keskustanuorten nettisivuille. Aloitteita tulee piireiltä lukuisista eri aiheista ja suurin osa aloitteista on poliittisia. Varsin moni on sisällöltään sellaisia, jonka toteutuminen ei ole vain Keskustanuorista kiinni, vaan vaatii työtä eduskunnassa ja kunnissa. Näiden aloitteiden osalta aloitevastauksen usein määrittelevät vain Keskustanuorten linjaa johonkin asiakysymykseen, eivät tarkkaa toimintasuuntaa niiden toteuttamiselle. Tällaisia aloitteita voidaan edistää sopivan tilaisuuden sattuessa niin puoluehallituksessa kuin julkisessa keskustelussa. Toiminnan selkeyttämiseksi liittotoimistolla on pyritty huomioimaan järjestölliset aloitteet jo valmiiksi toimintasuunnitelmaan, jolloin niiden seuraaminen on helppoa toimintakertomuksen kautta. Liittohallitus voi antaa lyhytsanaisen vastauksen tehtyihin aloitteisiin toimintakertomuksen yhteydessä. Jos aloitteisiin halutaan tarkat vastaukset tehdystä työstä, on aloiteisiin luotava tarkka muotovaatimus, jonka mukaisesti aloitteet on laadittava. Tällöin myös poliittisissa aloitteissa tulisi selkeästi käydä ilmi millaisiin toimenpiteisiin hallituksen on ryhdyttävä aloitteen toteuttamiseksi.. Pirkanmaan Keskustanuoret: Organisatorisen suorituskyvyn mittaamisen scorecard Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle standarsoidun organisatorisen suorituskyvyn mittarin luomista, jota voidaan soveltaa liiton tasolta aina paikallisosastoihin. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi olisi hyvä luoda yksinkertainen, mutta selkeästi järjestön ydintoimintaa mittaava työkalu, jonka avulla pystyttäisiin helposti seuraamaan osaston, piirin ja liiton tasolla järjestötoiminnan kannalta keskeisten osa-alueiden tilaa ja kehitystä. Näitä osa-alueita voisivat olla esimerkiksi toiminnalliset tapahtumat, poliittiset tapahtumat/ tupaillat, hankitut jäsenet, kannanotot, tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden määrä, yms. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että huolellisesti valmisteltu, suunniteltu ja toteutettu scorecard voi pitkällä aikavälillä tuottaa arvokasta tietoa osastoille, piirille ja liitolle toiminnan suorituskyvyn kehittymisestä ja auttaa keskittymään niihin osa-alueisiin, jotka tarvitsevat tulosten näkökulmasta panostusta. Lisäksi voidaan asettaa scorecardin osa-alueiden mukaisia tavoitteita osasto, piiri ja liitto kohtaisesti. Toimintavuoden

10 scorecard voidaan arkistoida, jotta toiminnan suorituskykyä voitaisiin pitkässä juoksussa seurata ja vertailla. Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle, että liittotoimisto asetetaan valmistelemaan pääsihteerin johdolla esitys suorituskykykortista, jonka avulla toiminnan suorituskyvyn mittaaminen voisi olla yksinkertaista ja hyödyllistä järjestötoiminnalle. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että standarsoitu scorecard työkalu toisi merkittävää lisäarvoa toiminnalle ja helpottaisi osastojen, piirien ja liiton ydintoiminnan kehittämistä, tavoitteen asettelua ja tavoitteiden toteutumisen seuraamista. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Keskustanuorilla on ollut aiemmin käytössä tulosohjausjärjestelmä tujo, jonka perusteella jaettiin piirien saamat valtioavut. Myöhemmin Keskustanuoret ovat luopuneet sekä tujo-järjestelmästä että piirien bonusosista. Järjestelmistä on luovuttu, koska niiden ei katsottu oikealla tavalla kannustavan piirejä toimintaan. Samalla järjestelmä rankaisi tai palkitsi toimijoita aina jälkikäteen. Vuodelle 01 pääsihteeri antoi piirien käyttöön toimintamittariston, jonka aktiivisella täyttämisellä on voinut seurata piirin toimintaa, tapahtumia sekä jäsenkehitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriön muutettua vuoden 01 avustuskriteereitä, on lomaketta päivitetty vastaamaan nykytilaa. Lomakkeen kautta voidaan kerätä vertailtavaa tietoa piirien toiminnasta. Tällaisen seurannan laatiminen on ehdoton vaatimus laadukkaan toiminnan ja rahoituksen säilymisen kannalta.. Pirkanmaan Keskustanuoret: Liiton työntekijöiden tulospalkkaus Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät valtuuskunnalle, että liittotoimiston työntekijöiden kohdalla selvitetään mahdollisen tulospalkitsemisen aloittamista. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että tulospalkkauksen käyttö liittotoimiston tehtävien hoidossa parantaisi työn tehokkuutta ja työntekijöiden motivaatiota. Lisäksi tulospalkkaus voisi nostaa liiton organisatorista suorituskykyä ja houkutella töihin tuloshakuisia ja ahkeria työntekijöitä. Pirkanmaan Keskustanuoret tunnistavat tulospalkkaukseen liittyvän problematiikan kolmannen sektorin organisaatioissa, joka ilmenee esimerkiksi tulosten määrittelemisen problematiikkana. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että mahdollisen tulospalkkauksen aloittamista ja suhdetta peruspalkkaan pohdittaisiin, sekä sen hyötyjä ja haittoja arvioitaisiin kattavasti. Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että valtuuskunta antaa mandaatin liittohallitukselle selvittää mahdollista tulospalkitsemista liiton työntekijöitä koskien sekä valtuuden päättä mahdollisten tulospalkkioiden käyttöönotosta. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen Suomen Keskustanuoret ry:llä on työntekijöinä liittotoimistolla työskenteleviä yksittäisten alojen asiantuntijoita ja piireissä työskenteleviä laaja-alaisia toiminnanjohtajia. Keskustanuorten kaltaisessa matalassa organisaatiossa tulospalkkauksen käyttöönotto vain liittotoimiston työntekijöiden osalta ei ole mahdollista, vaan tulospalkkaus tulisi ulottaa kaikkiin työntekijöihin.

11 Pirkanmaan Keskustanuoret: Tempauksia ja näkyvyyttä liiton tapahtumiin Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä nuorisojärjestömme tulisi olla nykyistä näkyvämmin esillä katukuvassa liiton tapahtumien yhteydessä. Keskustanuoret pitää ansiokkaasti kiinni periaatteestaan järjestää tapahtumia eri puolilla Suomea. Tästä vahvuudesta ei kuitenkaan ole otettu irti kaikkea hyötyä. Tapahtumien majoitus -ja kokoustilat ovat usein syrjässä ja paikkakunnan vilkkaaseen keskustaan on matkaa. Paikalliset eivät saa välttämättä ollenkaan vihiä siitä, että keskustanuoret ovat viettämässä viikonloppua paikkakunnalla. Pirkanmaan Keskustanuoret ehdottaa, että pyrimme liiton tapahtumien yhteydessä näkymään paikallisessa katukuvassa nykyistä paremmin. Esimerkiksi liittokokouksen, Lumimyrskyn tai Elokoulun yhteydessä voitaisi järjestää tempauksia, joilla saataisi hyvää mainosta liitollemme. Samalla voisimme joukolla vahvistaa isäntäpiirin asemaa paikallisessa nuorisopolitiikassa ja jopa hankkia uusia jäseniä. Seminaarit, uusien jäsenien rekrytointi-ilta, puheiden pitäminen torilla, kahvin tarjoileminen tai vaikka tulppaanien jakaminen kävelykadulla toisivat hymyn paikallisten huulille ja lisäisivät tunnettavuuttamme. Tapahtuma voisi olla hyvinkin lyhytkestoinen flash mob:in tyylinen irrotteluhetki. Lisäksi paikallislehtien toimittajia voitaisi kutsua paikalle. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Keski-Suomen Keskustanuoret: Lukioiden kurssitarjontaa ei saa enää supistaa leikkauksilla Kuluneella vaalikaudella koulutukseen kohdistetut leikkaukset ovat järsineet laadukasta ja tasaarvoista lukiokoulutusta monesta kohtaa: lukioita lakkautetaan, opettajia lomautetaan ja kurssivalikoimia supistetaan. Kurssitarjonnan osalta resurssien niukkeneminen tarkoittaa ensimmäisenä soveltavien kurssien karsimista, joita ovat usein reaaliaineiden kertauskurssit ja osa lyhyiden kielten kursseista. Koulut tarjoavat soveltavia kursseja rajallisten resurssiensa puitteissa. Joillain kunnilla on varaa kompensoida leikattuja avustuksia ja siten turvata monipuolinen opetus ja koulutuksen kehittäminen. Osassa kouluja on kiristettävä vyötä, jotta edes pakolliset kurssit saadaan järjestettyä. Kaikille yhteisiin ja jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta tärkeisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat opiskelijat joutuvat helposti eriarvoiseen asemaan. Nuorten jatko-opintovalmiudet ja oikeus laadukkaaseen ja monipuoliseen koulutukseen on oltavan tulevalle hallitukselle asia, josta ei voi enää tinkiä. Keskustanuorten on vaikutettava vaalien jälkeen vahvasti sen puolesta, että lukiokoulutukselle turvataan riittävä rahoitus.

12 Liittohallituksen vastausesitys: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että lukiokoulutuksessa säilyy korkea laatu ja monipuolisuus. Koulutuksen resurssit tulee turvata niin, että jokaisessa oppilaitoksessa on varaa järjestää sekä pakolliset kurssit että myös soveltavia kursseja. Myös eri kouluasteiden välillä tulisi lisätä yhteistyötä. Keskusta on sivistysliike ja jotta koulutuspolitiikkaan voidaan vaikuttaa vahvasti, tulee Keskustan tavoitella opetusministerin salkkua.. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Opintotuen tulorajoja nostettava Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työnteon pitäisi olla aina kannattavaa. Tällä hetkellä opiskelijoita rangaistaan siitä, mikäli vuosittainen tuloraja ylittyy. Korkeakouluopiskelija saa tienata bruttona 00 /tukikuukausi ja 0 /tueton kuukausi. Tukea ei tarvitse maksaa takaisin, mikäli tuloraja ylittyy maksimissaan 0, mutta tulorajan ylittyessä enemmän, peritään opintotuki kokonaan takaisin niiltä kuukausilta, jossa tuloraja ylittyi. Nykyisellään takaisinperintä voi johtaa isoihin taloudellisiin ongelmiin. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että opintotuen vuositulorajoja nostetaan kokonaisuudessaan, jottei opintolainaan tarvitsisi ensisijaisesti turvautua. Lisäksi kesä-elokuun aikana tienatun ansion tulee olla tarkasteluvapaata, mikäli opiskelija ei suorita opintojaan kesällä. Kesäkuukausien aikana tienatut ansiot auttavat opiskelijaa taloudellisesti myös lukuvuoden aikana. Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä työn tekeminen opintojen ohella pitää olla positiivinen asia. Se kerryttää työkokemusta, joka tukee tutkintoa, ja usein se osa-aikainen työpaikka on väylä vakituiseen työpaikkaan. Työpaikka opintojen aikana ehkäisee myös työttömäksi jäämistä valmistumisen jälkeen vain sen vuoksi kun valmistuneella ei ole työkokemusta. Opiskeluaika saattaa olla muutenkin stressaavaa ilman tulorajojen tarkkailua. Kalliiden elämis- ja asuntokulujen vuoksi työnteko opintojen ohella on lähes välttämätön pakollisuus. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta ei yhdy aloitteeseen. Opintotuen tulorajoja tulee tarkastella tasaisin väliajoin, jotta ne eivät jää jälkeen yleisestä tulokehityksestä, mutta niitä ei tule kokonaan poistaa. Opintotuki on opiskelijan opiskeluaikaista sosiaaliturvaa ja se tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville. Opintotuen tulorajojen kokonaan poistaminen maksaisi valtiolle vuositasolla noin 00 miljoonaa euroa. Keskustanuorten mielestä opintotuen kehittämisessä on ensisijaisesti pyrittävä parantamaan mahdollisuutta kokopäiväiseen opiskeluun opintotuella niin, että etuus edelleen ohjautuisi sitä eniten tarvitsevalle. Opintotukea tulee kehittää esimerkiksi tarkastamalla opintotuen asumislisän suuruus vastaamaan paremmin nykyistä vuokratasoa, sitomalla asumislisä indeksiin yleisen asumistuen tavoin sekä korottamalla opintorahan määrää. On myös tarkasteltava mahdollisuutta yhdistää opintotuen asumislisä yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen kehittämisen ensimmäisenä prioriteettina tulisi kuitenkin olla kaikista heikoimmassa asemassa olevan opiskelijaryhmän, eli perheellisten opiskelijoiden elämäntilanteen huomioiminen opintorahassa. Pitkällä tähtäimellä Keskustanuorten tavoitteena on sosiaaliturvan kokonaisuudistus ja siirtyminen yksilökohtaiseen, riittävään, työhön ja opiskeluun 1

13 kannustavaan perustuloon.. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Opintotukeen saatava lapsikorotus Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät, että opintotukeen tulisi lisätä lapsikorotus. Tällä hetkellä opintotuki on kaikille sama, riippumatta perhetilanteesta. Lapsikorotus mahdollistaisi opiskelun kaikissa elämäntilanteissa oleville nuorille. Harva nuori tietää vielä peruskoulun tai lukion jälkeen mille alalle haluaa työllistyä. Usein uudelleen kouluttautuminen on todennäköistä ja monesti ammattitaitoa halutaan syventää myöhemmin. Lapsikorotus helpottaisi perheellisten opiskelijoiden taloudellista toimeentuloa ja auttaisi lyhentämään opiskeluaikoja. Perheellisillä opiskelijoilla ei useinkaan ole mahdollisuutta käydä töissä opintojen ohella, koska lapsia ei voi pitää päivähoidossa kellon ympäri. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka opintotukijärjestelmä ei ota huomioon perheellistymisen aiheuttamia kustannuksia opiskelijalle. Opiskelunaikainen heikko toimeentulo on usein perheen perustamista lykkäävä syy. Perheelliset opiskelijat ovat vähävaraisin opiskelijaryhmä: jopa 0 % opiskelijalapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Huoltajakorotuksen tulee olla opintotuen kehittämisen prioriteeteista ensimmäisenä.. Etelä-Karjalan Keskustanuoret: Terveystietotunnit vastaamaan tämän päivän tarpeita! Etelä-Karjalan Keskustanuorten mielestä yhteiskunta, jossa tällä hetkellä elämme, painottaa todella paljon ulkonäkökeskeisyyttä. Mediassa korostuu kokoajan enemmän ulkonäkö ja se, miltä kenenkin pitäisi näyttää. Työelämässäkin halutaan kuvallisia työhakemuksia entistä enemmän. Nykyisin myös entistä nuoremmat miettivät omaa ulkonäköään, jopa liiallisuuksiin. Enää se ei siis ole vain teinityttöjen ongelma, vaan myös nuorempien tyttöjen ja poikien. Nuorilla aikuisilla ulkonäköpaineet korostuvat. Heistä saattaa tuntua siltä, että he ovat jollakin tapaa epäonnistuneet ihmisenä, koska poikkeavat ulkonäöltään median luomasta kuvasta. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät että, peruskoulun opetussuunnitelmaa päivitettäisiin terveystiedon osalta. Olemme tutustuneet peruskoulun terveystiedon opetussuunnitelmaan ja todenneet, että se ei ole sisällöllisesti vastaa tämän päivän nuorten maailmaa. Opetuksessa keskitytään ihmisen biologiaan, henkisen hyvinvoinnin sijaan Mielestämme jo peruskouluasteella, terveystiedon tunneilla, voitaisiin käyttää enemmän opetusaikaa positiivisen minäkuvan, terveen ruumiinkuvan, itsetunnon ja itseluottamuksen rakentumiseen ja hahmottamiseen. Peruskoulun aikana nuori on kaikista haavoittuvaisia ja vastaanottavaisia erilaisille median luomille kehonkuville. Näillä tunneilla voisi painottaa 1

14 enemmän sitä; Kuka minä olen? Mitä minä haluan? Millainen minä olen? Missä asioissa minä olen hyvä? Tärkeää olisi opettaa lapsille ja nuorille, että jokainen on kaunis ja riittävän hyvä omana itsenään. Tärkeintä elämässä on olla onnellinen ja hyvinvoiva. Ulkonäkö ei määritä ihmisen hyvyyttä tai onnellisuutta. Keskeistä olisi myös nostaa esiin se, että median luovat niin sanotusti täydelliset ihmiset, ovat usein taidokkaan kuvankäsittelyn tulosta ja ihmisen ei kuulu olla täydellinen nukke. Jos oman arvontunto rakentuu omaan ulkonäköön, se johtaa väistämättä ongelmiin. Liittohallituksen aloitevastaus: Valtuuskunta yhtyy aloitteeseen. Keskustanuorten arvot sivistys ja yhdenvertaisuus ovat juuri aloitteen mukaiset ja aloite on niiden hengessä kirjoitettu. Tästä syystä valtuuskunnan on helppo yhtyä aloitteen esittämään huoleen ihmiskuvan murroksesta. Myös koulutuksen tulee vastata tähän haasteeseen. Huoli on todellinen, ja se on nostettava keskiöön koulutusjärjestelmäämme kehitettäessä. Opetukseen käytettävissä olevan ajan ollessa rajallinen, näemme että terveystietotunnit eivät tarvitse erikseen asiaan keskittyviä osuuksia, vaan minäkuvan tervettä kehittymistä on mahdollista edesauttaa pedagogisin keinoin opetuksen ohessa. Opettajille on tarjottava riittäviä keinoja ja mahdollisuuksia kehittyä tässä. 1

15 KESKUSTANUORTEN ALUEPOLIITTINEN LINJAUS Keskustanuorten liittokokouksessa 01 saadun aloitteen pohjalta tehtiin liittokokouksen päätös valmistella aluepoliittinen ohjelma. Aluepolitiikka on ollut useassakin Keskustanuorten ohjelmassa vahvasti läsnä, mutta alueiden ääniä ja ajatuksia yhteen laittavaa ohjelmaa ei tässä mittakaavassa ollut aiemmin toteutettu. Varsinaisen aluepoliittisen ohjelman toteuttivat alueiden parhaat asiantuntijat: Keskustanuorten piirit. Piirien ohjelmien pohjalta syntyi kokoelma näkökulmista Suomen ja alueiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Piirien ohjelmat nostivat esiin niin yhteisiä kuin yksittäisille alueille ainutlaatuisia piirteitä. Yhteiset huomiot tuntuivat olevan samoja: biotalous, teknologia, luonto, liikenne, koulutus, yrittäjyys, palvelut ja paikalliskulttuuri. Lisäksi halusimme nostaa linjauksen osaksi Eurooppa-näkökulman sekä vastakkainasettelun purkamisen. Näiden huomioiden pohjalta liittohallituksen perustama työryhmä toteutti Keskustanuorten aluepoliittisen -linjauksen. Se tuo vahvan aluepoliittisen näkökulman Keskustanuorten poliittiseen vaikuttamiseen. Alueiden Suomi Keskustanuoret haluavat rakentaa hajautettua yhteiskuntaa, jossa Suomen kaikki mahdollisuudet ovat käytössä. Emme usko vain tiettyjen mahdollisimman urbaanien alueiden menestyksen olevan ennalta määrättyä, vaan erilaisten alueiden kykyyn luoda Suomelle mahdollisuuksia. Menestys voi syntyä monenlaisissa ympäristöissä ja ihmiset paikallisesti tietävät parhaiten, miten heitä lähellä olevat julkisen vallan palvelut kannattaa järjestää. Koko maa on saatava kasvun ja hyvinvoinnin tielle. Haluamme katsoa suomalaisen yhteiskunnan ja sen alueiden kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Palvelujen keskittäminen ja rakenteelliset uudistukset ovat tarkoittaneet hyvinvointivaltion alasajoa ja valtion toimintojen keskittymistä ja etääntymistä. Näin on käynyt muun muassa poliisin ja verohallinnon kanssa. Paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden tunteminen auttaa tekemään räätälöityjä ratkaisuja. Vaikeitakaan päätöksiä ei hyödytä jättää valtion tehtäväksi, siksi haluamme vahvan kansanvaltaisen maakuntahallinnon sekä ihmistä lähellä olevan uuden kunnallishallinnon, joissa paikallisdemokratia toteutuu ja kansalaisilla on käytössään suoria vaikutusmahdollisuuksia. Haluamme yhdenvertaisia palveluja kaikkialla maassa, teknologiakehityksen on oltava turva palvelujen laadulle ja saatavuudelle, ei keino hiljaa kurjistaa hajaasutusalueita. Keskustanuorten mielestä seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on aluepolitiikan palauttaminen päätöksenteon eturintamaan. Alueellinen eriarvoisuus niin kaupunkien sisällä kuin alueiden välillä on käännettävä. Meidän on vaalittava yhteistä Suomea, jonka jokainen voi kokea kodikseen ja tarvittaessa puolustamisen arvoiseksi. Vastakkainasettelu kaupunkiseutujen ja maaseudun, maakuntakeskusten ja maakunnan tai Suomen ja EU:n välillä ei ratkaise ongelmia, vaikka se niitä näkyväksi tekeekin. Biotaloudella tulevaisuuteen Keskustanuorten energiapolitiikan kärjessä on kaksi tavoitetta Suomelle: omavaraisuus ja hiilineutraalius. Ne voidaan saavuttaa ainoastaan muutoksella, jossa energia tuotetaan hajautetusti, hyödyntäen uusiutuvia suomalaisia ja paikallisia energialähteitä. Biotalous tarkoittaa kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia, pienempiä päästöjä ja kotimaista energiantuotantoa. Alueellisesti ja paikallisesti toteutettuja tuotantoketjuja, joissa jokainen mahdollisuus 1

16 hyödyntää tuotannossa syntyviä sivuvirtoja energiantuottamiseen käytetään. Tästä syntyy työtä ja vaurautta paikallisesti ja koko Suomeen, puhtaampaa ympäristöä unohtamatta. Tarvitsemme erikokoisia tuotantolaitoksia. Omakotitalon katolle sijoitetut aurinkopaneelit tai talon kulmalla seisovat tuulimylly ja biopolttolaitos ovat pieniä, mutta tärkeitä palasia isossa kokonaisuudessa. Biodieseliä, -kaasua, -öljyä ja -etanolia tuottavat isommat laitokset mahdollistavat fossiilisten polttoaineiden korvaamisen myös liikenteessä. Lainsäädännön ja rahoituksen on mahdollistettava uusien käytäntöjen kokeilu. Biotalous on seuraavien vuosien ja vuosikymmenten suurin yksittäinen ponnistus, johon koko yhteiskunnan ja Suomen on oltava osallisena. Teknologia mahdollisuutena Digitalisaation synnyttämä muutos on isompi kuin osaamme sen keskellä eläessä tunnistaa. Maailma ei ole koskaan pienentynyt yhtä nopeasti kuin nyt. Suomen mahdollisuus on riittävän nopeat koko Suomen kattavat tietoliikenneyhteydet. Niiden avulla pystymme luomaan Suomesta tietoliikenteen solmukohdan ja takaamaan palveluja kaikkialle. Datakeskuksien rakentaminen ja keskittyminen Suomeen vaatii toimivan politiikan ja lainsäädännön lisäksi linkittymistä kansainvälisiin tietoverkkoihin. Tarvitsemme merkittäviä tukitoimia vauhdittamaan valokuituyhteyksien rakentamista. Aikaan ja paikkaan sitoutumaton työnteko on tulevaisuutta, vaikka kanssakäymisen merkitystä ei voi vähätellä. Kodeissa digitalisoituminen tarkoittaa laajempia mahdollisuuksia yhteydenpitoon talon ulkopuolelle sekä yhä älykkäämpiä ratkaisuja kodin toimintojen hallintaan. Tulevaisuuden tavoitteena on koko Suomen kattavan älyverkko, joka mahdollistaa energiankulutuksen pienentämisen. Älyverkko yhdistää niin energiankuluttajat kuin -tuottajat. Jokainen kiinteistö on osa aktiivista älyverkkoa, joka toimii joustavasti molemmin suuntaisesti ja hyödyntää kotitalouksien ja yrityksien energiaratkaisuja niin sähkön tuottamisessa, säästämisessä kuin varastoinnissa. Suomen ja suomalaisten kannalta muutos on merkittävä. Pitkien etäisyyksien maan on mahdollista hyödyntää kehitystä ennennäkemättömällä tavalla ja poikkeuksellisen korkealla hyötysuhteella. Tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja mahdollisuuksia toteuttaa. Luontoarvoja kunnioittaen Suomen matkailun mahdollisuuksia yhdistävät kaikkialla luonto ja ympäristö: tuhannet järvemme, Euroopan metsäisin maa, Lapin ainutlaatuisuus, puhtaus ja hiljaisuus. Matkailun eteen on tehty runsaasti, mutta esimerkiksi Itä-Suomen venäläisturisteja sekä Rovaniemen joulupukinkylää lukuun ottamatta, menestys on ollut vaihtelevaa. Ulkomaalaisten turistien tuomat matkailutulot ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Kehityksen jatkuessa yhtä suurena, on matkailulla suuri merkitys Suomen taloudelle. Suomen bruttokansantuotteesta arviolta, prosenttia tulee matkailusta. Muut Pohjoismaat ovat Suomen edellä. Uskomme, että matkailu voisi olla Suomessa yhtä merkittävä tulonlähde kuin Norjassa. Se tarkoittaisi bruttokansantuotteen osuuden kaksinkertaistumista. (Lähde: Suomen matkailustrategia 00, TEM) Matkailun lisääntyminen vaatii Suomelta tunnettuuden lisäämistä sekä riittävän ainutlaatuisten kohteiden kehittämistä, esiintuomista ja luomista. Matkailua ei voida rakentaa vain suurten yksiköiden varaan, vaan tarvitsemme monenlaisia kokonaisuuksia, monenlaisille matkailijoille ja kuluttajille. Alalla toimii niin yhden henkilön työllistäviä kuin kymmeniä tai jopa satoja työllistäviä yrityksiä, kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan. Hiljaisuus, yksilöllisyys ja luonnonmukaisuus ovat asioita, joita erityisesti maaseutumatkailulta haetaan.

17 Haluamme purkaa matkailua haittaavaa byrokratiaa ja rajoitteita. Matkailua kehittävien organisaatioiden tulee keskittyä yrittäjien yhteistyöhön ja toimijoiden palveluiden sujuvaan yhteen sovittamiseen. Matkailija ei erota maakuntien, kuntien tai alueiden rajoja, Lapissa saattavat valtion rajatkin hämärtyä. Siksi yhteistyön, verkostoitumisen ja markkinoinnin on oltava laaja-alaista. Haluamme säilyttää ja turvata luontoarvoja siten että ne voivat jatkossa palvella paremmin myös turisteja. Turismin lisääntyminen mahdollistaisi myös lentoliikenteen kehittämisen. Se on mahdollista kehittämällä sopivia pakettimatka kokonaisuuksia, jotka huomioisivat Suomen potentiaalin myös vuodenaikojen osalta. Jokamiehenoikeudet ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen oikeus, jonka tulisi houkutella myös ulkomaalaisia Suomeen. Se tulisikin nostaa selkeämmin esille ja rakentaa siitä osa luontokokemusta. Ammattimaiseen marjanpoimintaan on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti, ja jo pieniinkin roskaamistapauksiin rankaisevasti. Suomi tarvitsee kaivosteollisuutta. Kulutamme, ja sen myötä meidän pitää olla valmiit siihen että kuluttamiamme tuotteita alkuaineista alkaen voidaan hankkia ja kaivaa myös Suomesta. Kaivosteollisuuden tulee kuitenkin toimia luontoarvot edellä. Siksi esitämme kaivosten takuurahastoa, johon talletetuilla varoilla voidaan taata kaivosyhtiön vastuu ympäristöstä täydellisesti, myös konkurssitilanteessa. Kaivosyhtiön on suojattava kaivostoiminnan aikana luontoa sekä puhdistettava ympäristö ja palautettava se luonnonmukaiseen tilaan kaivostoiminnan loputtua. Emme halua vaikeuttaa tai estää kaivosteollisuuden syntymistä ja kehittymistä, vaan selkeyttää vastuuta jonka näemme itseisarvoksi kaivostoimintaa tehtäessä. Monipuolista liikennettä Keskustanuoret näkevät lähes kaiken liikenteen hiljalleen siirtyvän sähkömoottoreiden aikaan. Seuraava selkeä muutos on yksityisautojen päivittyminen sähköautoiksi suurten kaupunkien taajama-alueilla. Rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia polttoaineita polttomoottorikäyttöisiin autoihin, jotka tulevat palvelemaan vielä pitkään haja-asutusalueiden ajoneuvoina. Joiltakin osin hybridit tulevat helpottamaan tätä muutosta, mutta fossiilisten polttoaineiden tilalle on kehitettävä biopohjaisia polttoaineita, joilla pitkien etäisyyksien Suomessa voidaan liikkua. Liikkuminen itsessään tulee kasvamaan, joten tarve kehitysaskelille on suuri. Raiteet ovat parasta julkista liikennettä. Nopeat ratayhteydet koko Suomeen sekä pikaraitiotiet ja metrot pääkaupunkiseudulla, mahdollisesti muissakin isoissa kaupungeissa, ovat tehokkain tapa saada ihmiset käyttämään julkista liikennettä ja vähentää liikkumisesta syntyviä vaikutuksia. Raideliikennettä tulee kehittää verkoston nopeutta kasvattamalla, ei asemapaikkoja karsimalla. Taajamien liikenne keskittyy toimivan ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseen ja kattavien muusta liikenteestä turvattujen polkupyöräreittien synnyttämiseen. Kaupunkeja on kehitettävä ihmisten, ei yksityisautojen näkökulmasta. Haluamme Helsingistä Euroopan pyöräilypääkaupungin. Ratayhteys Jäämereltä Helsinki-Tallinna-tunnelin kautta aina Etelä-Eurooppaan asti loisi Suomesta logistisen raideliikenteen solmukohdan, joka palvelisi koko Suomea. Tämä muuttaisi perustavanlaatuisesti jopa Suomen maantieteellistä asemaa markkinoilla ja avaisi uuden aikakauden etenkin pohjoisen Suomen elinkeinoelämän kehitykselle. Muutoksen aikaansaaminen vaatii poliittista tahtotilaa, jotta tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit saadaan aloitettua jo uuden hallituskauden aikana. Koulutuksella arvoa Keskustanuorille oikeus koulutukseen on perusoikeus. Haluamme pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta sekä yleisestä oppivelvollisuudesta nykyisessä laajuudessaan. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle

18 Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta koulutusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Erityistä huolta kannamme toisen asteen koulutuksesta. Haluamme sekä kehittää lukio- ja ammatillista koulutusta että turvata koulutuksen saatavuuden alueellisesti. Kaikille peruskoulunsa päättäville on taattava paikka myös toisella asteella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten miesten ja maahanmuuttajien ohjaamiseen perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Siksi nuorisotakuuta on kehitettävä. Opintojen siirtymävaiheita voidaan tukea toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Esimerkiksi TE-toimistojen, oppilaitosten, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen yhteistyö matalankynnyksen tukipalveluista on saatava toimimaan kaikkialla Suomessa. Paikallinen yrittäjä Suomessa on tällä hetkellä noin yksinyrittäjää. Yksinyrittäjien määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut koko ajan viimeisen vuoden aikana ja tällä hetkellä heitä on jo % kaikista yrittäjistä. Keskustanuoret näkee näissä yrityksissä valtavan kehittämis- ja työllistämispotentiaalin. Tulevaisuuden tärkeimpiä toimia on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen. Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden lisääminen on sekä yksilön että yrittäjän näkökulmasta palkitsevaa. Oppisopimuskoulutuksen oheen on hyvä pohtia myös koulutussopimuksen käyttöönottoa. Yrittäjistä noin kolmannes on yli -vuotiaita. Yrittäjäkunnan ikääntymisen myötä yritysten jatkuvuuteen liittyvät kysymykset tulevat yhä keskeisemmiksi. Keskustanuoret katsoo, että työn ja toimeliaisuuden lisääminen tulee olla yhteiskuntamme kehittämisen johtolanka tulevina vuosina. Toteutuakseen tämä vaatii järjestelmää joustavoittavia ratkaisuja, jotka kytkeytyvät verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksiin. Yrittäjien tasa-arvoisemman aseman, ansioturvan ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltamiseksi, on syytä siirtyä kohti sosiaaliturvan kehittämistä perustulomallin suuntaan. Keskustanuoret näkevät paikallisen, mutta langattomasti silti osana maailmanmarkkinoita, yrittäjyyden olevan tulevaisuutta. Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko mahdollistaa sen. Sitä tukemaan haluamme Suomeen yrityshubien verkoston. Hubien ja vastaavien yrittäjien yhteenliittymien avulla voidaan saavuttaa paljon. Ne antavat mahdollisuuden saada toimitilat sekä peruspuitteet yrityksen alkuun saattamiseksi järkevillä kustannuksilla. Ne mahdollistavat eri alojen osaajien yhteen törmäyttämisen ja uudentyyppisten yrittäjien syntymisen. Lähinnä suurempiin kaupunkeihin tähän mennessä syntyneet hubit ovat tulevaisuutta myös pienemmissä kunnissa - vaikkapa liitoskuntien entisissä kunnantaloissa tai kyläyhdistysten kylätaloissa. Aikoinaan perustetut teollisuustalot noudattivat samaa ajatusta, mutta vaatisivat puitteiltaan ja toiminta tavoiltaan päivitystä tähän päivään. Yrityksien rahoituksen turvaaminen ja mahdollistaminen on ensisijainen perusedellytys. Keskustan esittämän kasvurahaston pitää turvata yrityksien rahoitus myös alueellisesti ja riittävän pienille yrityksille. Olkoot yritys kasvuhakuinen start-up yritys tai sitten toimintaa kehittävä metallipaja, on molempien kehittymiselle oleellista helposti saatavilla oleva rahoitus. Palveluita paikallisesti Keskustanuoret haluavat julkisten palveluiden tueksi täydellisen digitaalisten palvelujen tarjonnan. Se tarkoittaa kaikkien viranomaispalvelujen saatavilla olemista sähköisesti ja helposti. Haasteena on riittävän luotettavien tietoliikenneyhteyksien saatavuus myös kriisitilanteissa sekä käyttäjäystävällinen käyttöliittymä.

19 Pienten kuntien taajamat ovat suuressa murroksessa. Kaupalliset palvelut eivät välttämättä enää keskity taajamaan, vaan lähellä kulkevan valtatien kylkeen rakennetulle liikenneasemalle. Kehitys ei ole toivottavaa, vaikkakin samojen liikenneasemien voidaan nähdä olleen turvaamassa palveluiden saatavuutta pienemmissä kunnissa. Parempana vaihtoehtona näemme kuitenkin paikallisesta aktiivisuudesta kumpuavan osuustoiminnan. Nykyisellään suuret maakunnalliset osuuskaupat ovat irronneet juuristaan, jonne haluamme sen palauttaa. Osuustoiminnassa keskiössä tulee taas olla yhdessä tekeminen ja riittävien resurssien kokoamiseksi, jotta isoihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Osuuskunta on demokraattinen yhteisö, jossa jokaisen jäsenen ääni on tasavertainen ja sen synnyttämä arvonlisäys vahvistaa sekä jäsenen että kotiseudun taloutta ja hyvinvointia. Osuuskunta on myös oiva muoto yhteiskunnalliseen yrittämiseen, jolla voidaan tähdätä esimerkiksi yhteiskunnallisten tai ympäristöongelmien ratkaisemiseen liiketoiminnan keinoin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava saatavissa ja saavutettavissa, lähellä ja sujuvasti, yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Paikallisesti tarjottavia julkisia palveluita tukevat kolmannen sektorin toimijat. Ne, yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa, ovat mahdollistamassa kattavat palvelut koko Suomeen. Kasvava palveluntarve vaatii innovatiivisia ratkaisuja, jotka syntyvät ennen kaikkea kolmannella sektorilla sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Paikalliskulttuurilla identiteetti Paikallinen identiteetti lisää asukkaiden yhteenkuuluvuutta, luo hyvinvointia ja synnyttää monenlaisia innovaatioita ja kehityskulkuja kyläjuhlista maailman menestykseen nousseisiin rockbändeihin. Olisiko Nightwish syntynyt ilman vahvaa paikallista musiikkiopistoa? Tulisivatko maailman parhaat oopperalaulajat Savonlinnaan ilman Aino Acktén hurjaa visiota vuosisadan alussa? Vapaa sivistystyö niin kansalais- kuin kansanopistoissa sekä taiteen perusopetus tulee turvata koko maassa. Suomalaisten vuodesta toiseen arvostetuin kulttuuripalvelu on kirjasto. Haluamme pitää kiinni kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuudesta myös tietoyhteiskunnassa. Kunnille on taattava riittävät resurssit kirjastojen päivitykseen. Lainattavat verkkokirjat tai esimerkiksi lainattavat liikuntavälineet tai työkalut voivat kuulua tulevaisuuden kirjastojen palveluihin. Kirjastoista tulee kehittää matalankynnyksen kohtaamis- ja tapahtumatiloja, joissa sujuvasti lyövät kättä sivistys ja yhteisöllisyys. Suomi on festivaalien ja kummallisten kilpailujen luvattu maa. Elävä ja vahva talkooperinne mahdollistaa suurien massatapahtumien järjestämisen vuodesta toiseen pienilläkin paikkakunnilla. Monikaan suurtapahtuma ei olisi mahdollinen ilman järjestöjen tekemää työtä. Samasta ajatuksesta ammentavat yhteisölliset kaupunkitapahtumat, jotka ovat löytäneet tiensä urbaanin nuorison sydämiin. Kuntien on tuettava ihmisten omaehtoista aktiivisuutta, takaamalla järjestöille rahoitusta ja toimivia tiloja. Keskustanuoret haluavat tukea kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Yhteiskunta odottaa entistä enemmän vapaaehtoista vastuunkantamista, mutta resursseja toiminnalta kuitenkin karsitaan. Järjestöt turhautuvat liialliseen sääntelyyn ja byrokratiaan, ne vievät liikaa resursseja varsinaiselta toiminnalta. Avustuskäytäntöjä tulee yhdenmukaistaa ja avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä. Lisäksi viranomaisten kielenkäyttöä on selkeytettävä. Kaikista pienimmät yhdistykset joiden liikevaihto on alle 000 euroa vuodessa, vapautetaan osasta viranomaisilmoituksista, kuten vapaaehtoisten kilometrikorvausten ilmoittamisesta. Vapaaehtoisten osallistumisessa järjestöillä itsellään on muutoksen paikka: toiminnassa tarvittavasta hallinnosta on tehtävä mahdollisimman kevyttä ja järjestöjen välistä paikallista ja valtakunnallista yhteistyötä on lisättävä. Erityisesti hyviä käytäntöjä ja hankeosaamista on jaettava ilman kateutta ja salailua.

20 Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita. Niiden uutta luova vaikutus säteilee kaikkialle elämään. Taiteen ja kulttuurin vaihdanta ja levittäminen synnyttävät aktiivista toimintaa eri aloilla ja vaikuttavat siten myös taloudelliseen toimintaan. Taiteen tehtävänä on tuoda esille yhteiskunnallisia epäkohtia, herätellä oikeudentuntoamme ja kyseenalaistaa olemassa olevia totuuksia. Emme halua määritellä oikeaa ja väärää tai hyvää ja huonoa taidetta, mutta haluamme etteivät taide ja kulttuuri ole vain parempiosaisten eliittistä omaisuutta. Keskustanuoret ovat valmiita vapauttamaan julkiset museot, teatterit ja muut kulttuuria tarjoavat organisaatiot pääsymaksuista, ainakin alle -vuotialta. Kulttuurin kohtaaminen omassa arjessa tulee tehdä näkyväksi esimerkiksi huomioimalla julkisissa rakennushankkeissa luovuus ja edistämällä visuaalisesti kiinnostavia ympäristöjä. Keskustanuoret esittävät, että tietty osa uusien julkisten rakennushankkeiden kustannuksista jyvitetään taidehankintoihin. Alueellisesti ehyt yhteiskunta ja tulevaisuuden Suomi on entistä monikulttuurisempi. Siksi kulttuurien ymmärtämisellä on merkitys myös suvaitsevaisuuden kasvattamisessa. Osana eurooppalaista aluepolitiikka Eurooppa on historialtaan, kulttuuriltaan ja kehityskuluiltaan monimuotoinen alueiden mosaiikki. Euroopalle tunnusomaisia kehitystrendejä ovat olleet mm. kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja alueiden kasvava erilaistuminen. Eurooppalaista aluepolitiikka on toteutettu etenkin koheesio-ohjelmien ja maaseutupolitiikan puitteissa. Niiden keskeinen tarkoitus on ollut vähentää alueiden välisiä kehityseroja ja saattaa alueita kasvun ja hyvän työllisyyskehityksen tielle. Katsomme eurooppalaisen aluepolitiikan tuoneen aluekehittämiseen pitkäjänteisyyttä ja sen vähentäneen varsinkin maaseutualueiden haavoittuvuutta vaihtuvien kotimaan hallituskausien ja poliittisten voimasuhteiden myötä. Euroopan unioni on maaseudun tärkeä kumppani ja yksi harvoja puolustajia. Esimerkiksi ilman Leadertoimintaryhmien tuomia kehittämismahdollisuuksia maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kylien yhteisöllisyyden lisääminen olisivat todennäköisesti jääneet lapsipuolen asemaan ja olleet leikkauslistojen kärkikohteena. Eurooppalaisen aluepolitiikan arvokkaasta päämäärästä huolimatta pohdimme myös kriittisesti EU:n kautta kulkevien kehittämisvarojen kokonaiskuvaa. Ohjelmakaudella Suomen nettomaksusumma on rakennerahastojen osalta noin miljardia euroa. Keskustanuoret painottaa, että Suomen on suoriuduttava huomattavasti nykyistä paremmin aluekehitysvaroihin liittyvistä neuvotteluista, jotta järjestelmä säilyttää edelleen legitiimiyteensä kansalaisten ja toimijoiden näkökulmasta. 0

HYVÄKSYTTY Keskustanuorten valtuuskunta 26.4.2015 Kouvola. Keskustanuorten aluepoliittinen linjaus

HYVÄKSYTTY Keskustanuorten valtuuskunta 26.4.2015 Kouvola. Keskustanuorten aluepoliittinen linjaus Keskustanuorten aluepoliittinen linjaus Keskustanuorten liittokokouksessa 2014 saadun aloitteen pohjalta tehtiin liittokokouksen päätös valmistella aluepoliittinen ohjelma. Aluepolitiikka on ollut useassakin

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Puoluevaltuuston avaus ja järjestäytyminen puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska

Puoluevaltuuston avaus ja järjestäytyminen puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska Puoluevaltuuston vuosikokous Jyväskylässä 23. 24.4.2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Piippukatu 2-3 3 Ohjelma ja aikataulu (muutosvarauksin) Lauantai 23.4. klo 8.30-11 Ilmoittautuminen ja aamukahvi kokouspaikalla

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Esityslista Liittokokous 2016 PERJANTAI. 01 Kokouksen avaus

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Esityslista Liittokokous 2016 PERJANTAI. 01 Kokouksen avaus Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Esityslista Liittokokous 2016 PERJANTAI 01 Kokouksen avaus Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.30. 02 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lauantai 6.6. Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskus, Silokalliontie 160, Kullaa A-Kiltojen Liitto ry:n kevätpäiviä vietetään 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskuksessa

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

ESITYSLISTA LAPIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA HALLITUKSEN KOKOUS 6/2016. AIKA: , klo 13:00 PAIKKA: LYYn toimisto, Ahkiomaantie 23 B

ESITYSLISTA LAPIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA HALLITUKSEN KOKOUS 6/2016. AIKA: , klo 13:00 PAIKKA: LYYn toimisto, Ahkiomaantie 23 B ESITYSLISTA LAPIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 24.3.2016 HALLITUKSEN KOKOUS 6/2016 AIKA: 30.3.2016, klo 13:00 PAIKKA: LYYn toimisto, Ahkiomaantie 23 B Jakelu: Hallituksen jäsenet: Elias Rauhala, hallituksen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KOKOUSKUTSU 28.3.2013 Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Sokos Hotel Vuokattiin, Kidekuja 2, Vuokatti lauantaina huhtikuun 20. päivänä 2013 klo 14.00 Kokouksessa

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja IX Valtakunnalliset lukiopäivät 12.11. 13.11.2013 Helsinki, Finlandia-talo Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

05 Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi

05 Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi 05 Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi 01 Kokouksen avaaminen 02 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 03 Kokouksen puheenjohtajien valitseminen Esitys: Valitaan kokouksen vastaavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry, ruotsiksi Vasa Läns Muskelhandikappförening rf. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät ja syyskokous

A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät ja syyskokous A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät ja syyskokous 22. 23.10.2016 Vesalan kurssi- ja leirikeskus, Vesalantie 136, Vesanka A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät pidetään 22. 23.10.2016 ja niiden yhteydessä A-Kiltojen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot