Sisällys KUNNANHALLITUS 7/2013. Aika: Keskiviikko klo Paikka: Kunnantalo, kokoushuone 2

Transkriptio

1 REISJÄRVEN KUNTA KUNNANHALLITUS 7/2013 ASIALISTA Aika: Keskiviikko klo Paikka: Kunnantalo, kokoushuone 2 Läsnä: Nyman Teuvo, pja Muuttola Markus, 1. vpja Kinnunen Helena, 2. vpja Kukkola Seija, vj Muhonen Kirsi, vj Mäntypuro Kauko, j Tikkanen Timo, j Halonen Jyrki, valtuuston pja Ruotsalainen Hanne, valtuuston 1. vpja Leppänen Pekka, kunnanjohtaja Pöytäkirjantarkastajat: Markus Muuttola ja Seija Kukkola Pöytäkirja yleisesti nähtävillä: maanantaina Sisällys PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012, TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2012 SEKÄ ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN TILINTARKASTUSYHTEISÖN VALINTA KAUDEKSI KAUKOLÄMPÖTAKSAN MUUTOS/ENERGIAMAKSUN TARKISTAMINEN... 7 JÄTEVESIMAKSUN TARKISTAMINEN VUODEN 2013 TALOUSARVION MUUTTAMINEN JA SÄÄSTÖTAVOITTEET... 5 POHJOIS-POHJANMAAN LIITON PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN VUOKRANMÄÄRITYS MÄNTYKOTI ASUNTO OY SALMENRANNAN ASUNTO-OSAKEHUONEISTON VUOKRA SIVUTOIMILUPAHAKEMUS / MIKA TOLPPI KUNNANJOHTAJA PEKKA LEPPÄSEN VUOSILOMA KUNNANHALLITUKSELLE SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT... 17

2 Kunnanhallitus PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012, TILINTARKAS- TUSKERTOMUS VUODELTA 2012 SEKÄ ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 KHALL 80 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Kuntayhtymähallitus on hyväksynyt vuoden 2012 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ja esittää jäsenkuntien valtuustoille, että tilikaudelta tilikauden tulos on 0,- euroa. Kuntien maksuosuudet vuodelta 2012 olivat yhteensä 74,8 miljoonaa euroa, josta Reisjärven kunnan osuus oli 12,3 miljoonaa euroa. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien maksuosuudet ylittyivät yhteensä 2,07 miljoonaa euroa, josta Reisjärven ylitys oli n euroa. Ppky Selänteen tarkastuslautakunta esittää , että jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät kuntayhtymän hallituksen laatiman vuoden 2012 tilinpäätöksen liitteineen sen jälkeen, kun tilintarkastajan antama tilintarkastuskertomus siihen liitetään. Tarkastuslautakunta antaa käsitellyn aineiston tiedoksi jäsenkuntien valtuustoille. Selänteen tarkastuslautakunta esittää jäsenkuntien valtuustoille hyväksyttäväksi tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntämisen kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tilivelvollisille viranhaltijoille pidettävässä tarkastuslautakunnan kokouksessa, kun tilintarkastajan jättämä tilintarkastuskertomus on saatu. Lisäksi tarkastuslautakunta lähettää arviointikertomuksen kuntien valtuustoille. Liitteenä 1. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Liitteenä 2. Ppky Selänteen tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Mikäli tarkastuslautakunnan kokouksesta ja tilintarkastuskertomuksesta tulee sellaista tietoa, että kunnanhallituksen tulee asiaa käsitellä, niin kunnanhallitus kokoontuu ennen valtuuston olevaa kokousta klo Tilintarkastuskertomus otetaan valtuuston pöytäkirjan liitteeksi.

3 Kunnanhallitus PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012, TILINTARKAS- TUSKERTOMUS VUODELTA 2012 SEKÄ ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 (JATKOA) Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto 1. hyväksyy Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tilinpäätöksen, sekä myöntää vastuuvapauden vuodelta 2012, mikäli tarkastuslautakunnan päätös ei anna aihetta toisenlaiseen päätökseen. 2. toteaa, että tilikauden tulos on 0 euroa, sekä hyväksyy arviointikertomuksen vuodelta 2012.

4 Kunnanhallitus PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN TILINTARKASTUSYHTEISÖN VALINTA KAUDEKSI KHALL 81 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hallintosäännön 44 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT -yhteisön. Tarkastuslautakunta on pyytänyt tarjoukset mennessä. Määräaikaan mennessä tarjouksensa jättivät tilintarkastusyhteisöt: Oulun HTM&JHTT - Tarkastus Oy KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy BDO Audiator Oy Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tarkastuslautakunta esittää jäsenkuntien valtuustoille, että Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tilintarkastusyhteisöksi valitaan laaditun tarjousvertailun perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättänyt KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy toimikaudelle Liitteenä 3. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tarkastuslautakunnan pöytäkirjanote liitteineen. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tilintarkastusyhteisöksi valitaan laaditun tarjousvertailun perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättänyt KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy toimikaudelle ja optiovuosi Vastuullisena tilintarkastajana toimii JHTT Paula Hellén-Toivanen.

5 Kunnanhallitus VUODEN 2013 TALOUSARVION MUUTTAMINEN JA SÄÄSTÖTAVOITTEET KHALL 82 Reisjärven kunnan vuoden 2012 tilinpäätös osoitti ,22 euron alijäämää. Toteutunut alijäämä merkitsee kunnan taloudellisen liikkumavaran ratkaisevaa kaventumista. Kuluneen vuoden tilinpäätöksessä yli- /alijäämätilin saldo oli plussalla enää ,59 euroa kun se vuosi sitten oli vielä ,81 euroa plussalla. Mikäli tämä kehitys jatkuu myös vuoden 2013 tilinpäätöksessä kunnan taseeseen syntyy väistämättä kattamatonta alijäämää, jota Reisjärven kunnalla useista muista kunnista poiketen ei koskaan ole ollut, vaikka talous on kireällä ollutkin. Huomattakoon, että vuoden 2013 talousarvio on jo lähtökohtaisesti euroa alijäämäinen. Tästä syystä paineet säästöjen saavuttamiseen ovat kovat ja kunnanjohtaja onkin asiaan liittyen lähettänyt hallintokuntiin seuraavansisältöisen viestin: Viime vuoden tilinpäätöksen kestämättömän suureksi paisunut alijäämä merkitsee sitä, että alamme olla kriisikuntarajan partaalla. Se taas luonnollisesti tarkoittaa sitä, että talouden tasapainottaminen edellyttää entistä rajumpaa säästökuuria. Minimissäänkin vuoden 2013 talousarviossa oleva kokonaisalijäämä on kurottava kiinni. Selänteen alkuvuoden toteuma näyttää olevan menossa niin pahasti yli, että siitä tuskin on näissä säästötalkoissa apua. Kaikki tietysti yritetään siltäkin puolelta. Realistisesti ottaen näyttää kuitenkin siltä, että tavoitettava säästö tulee saavuttaa suoraan kunnan päätösvallassa olevista omista toiminnoista. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin hallintokunnan on pystyttävä osoittamaan 4,2 %:n säästö BRUTTO- MENOISTAAN. Lukuun eivät sisälly PPKY Selänteen, maaseututoimen ja palo- ja pelastustoimen kustannukset. Hallintokunnissa tuleekin pohtia sitä, minkälaisia säästö-/sopeuttamistoimia tarvitaan (hankinnoista luopumisia, palveluiden ostojen vähentämistä, toimintojen lakkauttamista kokonaan, lomautuksia, henkilöstön vähentämistä jne.). Samalla hallintokuntien tulee alkaa jo sopeuttaa toimintaansa mainittujen säästöjen saavuttamiseksi.

6 Kunnanhallitus VUODEN 2013 TALOUSARVION MUUTTAMINEN JA SÄÄSTÖTAVOITTEET (jatkoa) Saavutettava säästö euroa jakaantuu hallintokunnittain seuraavasti: Säästö Toimintakate Uusi toimintakate TA Kunnanhallitus/ Yleishallinto C Kunnanhallitus/ Elinkeinotoimi C Koululautakunta C Vapaa-aikalautakunta C Tekninen lautakunta C Yhteensä Vuoden 2013 talousarvio sitoo kunnanhallitusta, lautakuntia ja viranhaltijoita valtuuston hyväksymän talousarvion kohdan 1.4. Talousarvion sitovuus niin, että Tehtävä 1 tason määräraha on valtuustoon nähden sitova toimintakatteen suhteen. Toimielimet jakavat Tehtävä 1 tason määrärahan alemmille tasoille. Oheismateriaalina hallintokuntien kaavailut säästöjen/tasapainottamisen toteuttamisesta. Oheismateriaalina hallintokuntakohtaiset säästötavoitteet. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy säästö-/tasapainottamistoimet yllä esittelytekstissä esitetyn laskelman mukaisesti. Hallintokunnat päättävät tasapainotuksesta bruttomenosäästöjen ja bruttotulojen lisäysten kesken voimassa olevan talousarvion 1.4. kohdan mukaisesti.

7 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus KAUKOLÄMPÖTAKSAN MUUTOS/ENERGIAMAKSUN TARKISTAMINEN Tekla 26 Tekn.joht. Reisjärven kunnan kaukolämpölaitoksen energiamaksua on tarkistettu viimeksi v Huolimatta yleisestä hintatason noususta on hinta voitu pitää öljyyn ja sähköön verrattuna edullisena paikkakunnan omia energiavaroja (turve ja hake) hyödyntämällä. Energiateollisuuden tilaston mukaan pienten turpeen, metsähakkeen ja öljyn yhdistelmällä lämpöä tuottavien laitosten hintavertaillussa Reisjärven kaukolämpölaitoksen energiamaksu oli keskivertoa edullisempi. Yleinen energian tuotantoon vaikuttavien hintojen nousu on vaihdellut voimakkaasti viime energiamaksun korotuksen jälkeen. Palkkakustannukset, materiaalit ja huoltopalvelut ovat vuosittain nousseet noin 3,5 %. Öljytuotteiden hinta on maailmanmarkkinoilla vaihdellut hyvin voimakkaasti. Öljyn asiakashinta on noussut edellisen korotuksen jälkeen noin 5 %. Öljyllä tuotetun lämmön verollinen hinta on noin 130 /MWh. Öljyn hinnannousu on vetänyt kotimaisten ja paikkakunnan omien polttoaineiden hintoja ylöspäin. Öljypohjaiset polttoaineet ovat merkittävässä asemassa kotimaisten polttoaineiden tuotantoketjussa. Sähkön hintakehitys on ollut myös nouseva erityisesti siirtomaksujen osalta. Sähkön energiahinta kaukolämpölaitokselle nousi vuoden 2012 alussa 4 %. Kaukolämpölaitos on myös kotimaisilla polttoaineilla toimiessaan merkittävä sähkön käyttäjä. Kaukolämpölaitoksen edullinen energiahinta on pohjautunut suurelta osin omalta turvesuolta saatuun edulliseen pääpolttoaineeseen. Kesä 2011 ja 2012 olivat huonoja turpeen noston kannalta ja vanhaa varastoa ei ollut. Syksy 2011 ja osin myös syksy 2012 jouduttiin tuottamaan lämpö kokonaan selvästi turvetta kalliimmalla polttoaineella eli metsähakkeella.

8 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus KAUKOLÄMPÖTAKSAN MUUTOS/ENERGIAMAKSUN TARKISTAMINEN (JATKOA) Kunnan turvesuon nostomahdollisuudet supistuivat siten, että jo kahtena talvena on jouduttu siirtymään kokonaan ostopolttoaineisiin. Valtio on verotuksen keinoin pakottamassa vähentämään turpeen käyttöä. Turveveroa on kannettu vuonna ,9 /MWh ja se on noussut 2013 vuodelle 4,9 :oon/mwh. Vero on nousemassa 2014 vuonna 5,9 :oon/mwh. Turvevero nostaa laitoksen turpeen hinnan kalliimman hakkeen hintatasolle. Talvikautena on ostohakkeesta maksettu 22,5 /MWh ja ostoturpeesta 17,5 /MWh + turvevero. Turveverotus nostaa turvepohjaisten polttoaineiden hintoja noin 28 %. Polttoainekustannusten osuus lämmön kokonaishinnasta on noin 58 %. Polttoaineen hinnannousun korotusvaikutus lämmön hintaan on 16 %. Kaukolämpöverkon ikääntymisen ja siirtokapasiteetin noston vuoksi runkoverkostoa on uusittu ja edelleen uusitaan merkittävässä määrin. Tämä osaltaan nostaa laitostoiminnan pääomakuluja (korot ja poistot). Runkoverkoston osuutta ei ole voitu kustantaa liittymismaksuilla. Lisääntyneestä lämpöenergian siirtotarpeesta johtuen joudutaan edelleen vanhinta osaa runkoverkostosta suurentamaan välillä Op-vanha meijeri. Näiden muutosten pääomakulut tulee katettavaksi lämmön hinnassa kerättävillä tuotoilla. Teknisessä toimistossa laaditun laskeman mukaan energiamaksun tämänhetkinen hinnankorotustarve on noin 16 %. Nykyinen hinta on verottomana 46,77 /MWh (alv0) ja verollisena 58,00 /MWh.

9 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus KAUKOLÄMPÖTAKSAN MUUTOS/ENERGIAMAKSUN TARKISTAMINEN (JATKOA) Tekn.joht. Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle verottoman kaukolämmön energiamaksun korottamista valtuuston päätöksen voimaantulopäivän jälkeisen kuukauden alusta 7,48 /MWh (alv 0 %) eli 0,748 c/kwh. Veroton energiamaksu on korotuksen jälkeen 54,25 /MWh (alv 0 %) eli (5,43 c/kwh). A.N./M.A. KHALL 83 Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy teknisen lautakunnan ehdotuksen.

10 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus JÄTEVESIMAKSUN TARKISTAMINEN Tekla 27 Tekn.joht. Reisjärven kunnan viemärilaitoksen käyttömaksu on 1,115 /m3 + alv 0,253 /m3. Viemärilaitoksen talouden kannalta on edellisen kustannusperusteisen korotuksen jälkeen tapahtunut monia kustannusmuutoksia. Talouden tasapainoon heikentävästi on vaikuttanut työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset, puhdistuskemikaalien hinnannousut, lisääntyneet korjauskustannukset, sähkön hinnan tuntuva nousu ja tuloja vähentänyt jätevesimäärän lasku. Viemäriverkostoa on viime vuosina peruskorjattu vuotovesien vähentämiseksi. Laskutettava jätevesimäärä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 %. Kun vastaavana aikana kustannukset ovat nousseet runsaat 20 %, on käsittelymaksun korotustarve tuntuva. Huomattava osa viemärilaitoksen kustannuksista on jätevesimäärästä riippumattomia. Tällaisia ovat puhdistamon ja viemäriverkoston hoitotyö, jätevesien lupaehtojen mukainen laboratoriotarkkailu, sähkökulu pääosin, ylijäämälietteen käsittely. Viemärilaitoksen taksaa on muutettu edellisen kerran 2004, jolloin otettiin käyttöön perusmaksu. Kuntaliitto suositteli perusmaksun käyttöön ottoa kattamaan jätevesimäärästä riippumattomia kustannuksia. Viemärilaitokseen on tehty uusinvestointeja ja peruskorjauksia korotuksen jälkeen sekä verkostoon että puhdistamolle. Runkoverkostoa on laajennettu mm. Savolanmäen alueelle, Kumpuniemeen ja Susisaareen. Puhdistamorakennus ja ilmastimen hoitosilta on uusittu. Jauhemaisen säkkiferrosulfaatin käytöstä on siirrytty kalliimman liuoskemikaalin käyttöön, kun jauhemaisen säkkituotteen hinta nelinkertaistui. Tulevia investointeja ovat ilmastimen uusiminen, viemäriverkoston saneerauksen jatkaminen ja lietteenkäsittelyn tehostaminen. Lähivuosien investointitarve on noin /v. Lisäksi tulevat mahdolliset verkoston laajentamiset asutuksen laajentumisen mukaan.

11 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus JÄTEVESIMAKSUN TARKISTAMINEN (jatkoa) Käyttökustannusten nousua sekä toteutettuja ja tulevia investointeja varten tulee viemärilaitoksen taksaa korottaa. Poistojen määrä on kuluvan vuoden ja tulevien vuosien investointien osalta nousemassa merkittävästi uuden kunnallisen kirjapitokäytännön myötä. Nykyinen viemärimaksutulo on noin /v. Teknisessä toimistossa suoritettujen laskelmien mukaan taksaa tulee korottaa noin 15 %, jotta voidaan kattaa tapahtuneet käyttökustannusnousut ja voidaan varautua tiedossa oleviin uusimis- ja peruskorjausinvestointeihin. Laskelman mukaan uuden käyttömaksun tulisi olla 1,3 /m3 (alv 0 %). Tekn.joht. Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle verottoman jätevesimaksun korottamista lähtien 1,30 /jätevesi-m3 (alv 0 %). Verollinen jätevesimaksu on korotuksen jälkeen 1,61 eur. A.N./M.A. KHALL 84 Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy teknisen lautakunnan ehdotuksen.

12 Kunnanhallitus POHJOIS-POHJANMAAN LIITON PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN KHALL 85 Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on hyväksynyt perussopimusluonnoksen kokouksessaan lähetettäväksi Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkuntien valtuustojen käsiteltäväksi. Pohjois-Pohjanmaan liiton kirje liitteenä 4 ja perussopimusluonnos sekä erittely perussopimukseen esitettävistä muutoksista liitteenä 5. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 5 mukaisen Pohjois- Pohjanmaan liiton perussopimuksen.

13 Kunnanhallitus VUOKRANMÄÄRITYS MÄNTYKOTI KHALL 86 Toimistonhoitaja Kunta on toteuttanut Mäntykodin perusparantamisen ja laajentamisen Asuntorahasto on hyväksynyt kohteen rakennussuunnitelmat ja kustannukset seuraavasti: kokonaishankinta-arvo , korkotuettavat ja avustettavat kustannukset (alv 0%) Avustusta asuntorahasto on myöntänyt ja vuokratalokorkotukilainaksi on hyväksytty Omarahoitusosuudeksi on vahvistettu Ara on tarkistanut kohteen lopulliseksi kokonaishankintaarvoksi (sis.alv:n), avustettavat kustannukset ovat pysyneet samana. Laajennuksessa tehtiin neljä uutta huonetta, uudet sosiaalitilat, isonnettiin kahta asuinhuonetta sekä olohuonetta ja tehtiin uudet oleskeluterassit. Perusparannuksessa tehtiin huonekohtaisia wc/ph -tiloja. Osana suunnitelmien hyväksymisvaihetta asuntorahasta on hyväksynyt Mäntykodin talousarvion, jossa on määritelty vuokratulot. Perusedellytyksenä on, että tuettavien asuntojen ylläpito- ja asumiskustannukset ovat kohtuulliset. Talousarvion vuokralaskelmassa rahoituskustannukset ovat 5,90 /m2/kk, hoitokustannukset 4,62 /m2/kk ja rahastointi/korjauksiin varautuminen 1,50 /m2/kk, yhteensä menot 12,02 /m2/kk ja vastaavasti vuokratuotot 12,02 /m2/kk. ARA suosittelee, että kohde pidetään omana vuokranmääritysyksikkönä. Vuokran määritys perustuu omakustannusperiaatteeseen. Vuokralaisilta saadaan periä vuokraa se määrä, joka tarvitaan vuokra-asuntojen rahoituksen ja kiinteistönhoidon menoihin. Näitä ovat mm. rakentamiskustannukset, ylläpito- ja hoitokustannukset, perusparannuksia ja niihin varautumista varten kerättävät kustannukset. Vuokran tarkistuksesta on ilmoitettava kirjallisesti ja se tulee voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekimistä lähinnä seuraavan vuokranmaksukauden alusta. Ehdotus: Kunnanhallitus vahvistaa Mäntykodin asukkailta perittävän vuokran eur/jyvitettym2/kk alkaen seuraavasti: kokonaisvuokra rahoitusmenovuokra hoitomenovuokra 12,02 5,90 6,12 Hoitomenovuokraan sisältyy myös sähkö ja vesi.

14 Kunnanhallitus ASUNTO OY SALMENRANNAN ASUNTO-OSAKEHUONEISTON VUOKRA KHALL 87 Toimistosiht. Kunta on ostanut Asunto Oy Salmenrannan rivitaloista 73,5 m2, 3h+k+s asunto-osakehuoneiston. Huoneistojen hallintaan sisältyy 3 m2 suuruinen varasto. Kolmion hallintaan oikeuttavien osakkeiden kauppahinta oli ,00 eur, osakkeisiin kohdistuva osuus yhtiön lainoista oli ,00 eur, kauppahinta ja yhtiölainaosuus yhteensä oli ,00 eur. Pääomamenovuokraksi muodostuu 7,00 eur/m2/kk. Hoitomenovuokraksi muodostuu 2,50 eur/m2/kk. Rahoitusvastike on 5,36 eur/m2/kk, hoitovastike on 2,50 eur/m2/kk, jonka lisäksi kunta osakkeenomistajana vastaa huoneiston sisäpuolisesta kunnossapidosta ja muista osakkeenomistajan vastattavista kuluista. Lisäksi vuokralaiset maksavat vedestä kulutuksen mukaan taloyhtiön määräämän perusteen mukaisesti ja sähköstä kulutuksen mukaan. Vuokrasopimusta solmittaessa on sovittava myös vuokrantarkistuksen perusteista ja tarkistuksen ajankohdasta vuokrasuhteen aikana. Vuokrantarkistuksissa on käytetty elinkustannusindeksin muutosta. Toisaalta vuokraa voitaisiin tarkistaa myös vastikkeen muutoksen mukaan. Taloyhtiö päättää osakkeenomistajilta perimän vastikkeen määrän aina yhtiökokouksessa. Ehdotus: Asunto Oy Salmenrannan 3h+k+s asuntoosakehuoneiston vuokraksi määrätään 9,50 eur/m2/kk, jolloin vuokra on 698,25 eur/kk. Lisäksi vuokralaiset maksavat vedestä kulutuksen mukaan taloyhtiön päättämin perustein ja sähköstä kulutuksen mukaan. Vuokraa voidaan korottaa elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti kuitenkin vähintään vastikkeen muutoksen mukaan kunkin vuoden heinäkuun alusta.

15 Kunnanhallitus SIVUTOIMILUPAHAKEMUS / MIKA TOLPPI KHALL 88 Hallintosiht. Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Viranhaltija/työntekijä ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Lupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen peruuttamista. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Muusta kuin yllä olevassa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan/työntekijän on tehtävä ilmoitus työnantajalle. (Viranhaltijalaki 18 ja Työsopimuslaki 3 luku 3 ) Rakennusmestari Mika Tolppi jättänyt kunnanhallitukselle liitteen mukaisen sivutoimilupahakemuksen. Hakemuksessa on esimiehen, tekninen johtaja Matti Kiviniemen, puoltava lausunto. Ehdotus: Kunnanhallitus myöntää sivutoimiluvan hakemusten mukaisesti. Palkattoman virka-/työvapaan sivutoimen hoitamiseen myöntää esimies ja myönnettävä vapaa on kestoltaan vähintään 4 tuntia. Mikäli myönnettävän virkavapaan aika ylittää 4 tuntia, virkavapaan kestoksi määritellään 1 työpäivä.

16 Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJA PEKKA LEPPÄSEN VUOSILOMA KHALL 89 Kunnanjohtaja Pekka Leppäsellä on lomanmääräytymisvuodelta 2012/2013 vuosilomaoikeutta 38 päivää, joista hän ehdottaa 25 päivää vahvistettavaksi ajalle Myöhemmin vahvistettavaksi jää 13 päivää. Esittelijän esteellisyyden vuoksi kunnanhallitus päätti hallintosäännön 15 :n nojalla käsitellä asian puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esitystä. Päätös: Kunnanhallitus vahvisti kunnanjohtaja Pekka Leppäselle 25 vuosilomapäivää ajalle Leppäsen esityksen mukaisesti. Merkitään, että Pekka Leppänen poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ja että nä tämän asian kohdalla toimi puheenjohtaja Teuvo Nyman.

17 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSELLE SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT KHALL 90 Kunnanjohtaja Pekka Leppäsen tekemät viranhaltijapäätökset: Toimistosihteeri Päivi Kokkoniemen tekemät viranhaltijapäätökset (asuntojen vuokraukset): Hallintosihteeri Päivi Rossin tekemät viranhaltijapäätökset (kesätyöntekijöiden työsopimukset): Lomituspalvelupäällikkö Riitta Mustolan tekemät viranhaltijapäätökset: Lomatoimenjohtaja Urpo Åvistin tekemät viranhaltijapäätökset: - 13, 14 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy saapuneet pöytäkirjat ja toteaa, ettei käytä otto-oikeuttaan esitetyissä asioissa.