LINUX. ja UNIX. pikaopas
|
|
- Taisto Tapio Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LINUX ja UNIX pikaopas
2 i 2004 Jukka Keto. Tätä dokumenttia saa vapaasti jakaa ja kopioida sähköisessä muodossa vastikkeetta. Kaupalliset julkaisuoikeudet pidätän itselläni. LINUX on Linus Torvaldsin rekisteröity tavaramerkki. UNIX on The Open Groupin rekisteröity tavaramerkki. LINUX pingviini on Larry Ewingin, tekemä.
3 ii Sisältö 1 Johdanto Historiaa Yleistietoutta hakemistorakenne levyt ja partitiointi inode verkkomääritys nimipalvelimet Asetukset Konekohtaiset /etc/issue -tervetuloa ilmoitus /etc/motd - tänään tapahtuu /etc/profile - sh,bash asetukset /etc/skel - uusien käyttäjien hakemistopohja Käyttäjäkohtaiset profile - sh,ksh,bash asetustiedosto bashrc,.kshrc - asetustiedostot Muuttujat LANG - locale kieliasetus PATH - suorituspolku TZ - aikavyöhykeasetus, kesäaika Erikoismuuttujat $?, $$, $1, $#, $0 ja $* Peruskomennot komentojen anatomia ; - komentoerotin ( ) - komentojen ryhmittely \ - merkityksen kumoaminen putkitus ,1,2 - tiedostot > ja >> - tulostus tiedostoon < ja << - syöte tiedostosta # - kommentti : - polkuerotin `komento` ja $(komento) - muuttujanasetukset & - taustalle käynnistys ja hallinta alias - komennon aliasiointi awk - tekstinkäsittelykieli basename - polusta tiedoston nimi... 24
4 iii 5.16 bc - tekstipohjainen laskin chmod - tiedoston oikeuksien vaihto chown - tiedoston omistus cut - tekstirivin viipalointi dd - tiedoston muunnos ja kopiointityökalu dirname - polusta hakemiston nimi du - levykäytön laskenta df - levykäytön laskenta diff - tiedostoerojen tulostus dig, host ja nslookup - IP selvittelytyökalut env, set, export, unset - muuttujien käsittelyt exec - suoritus fsck - tiedostojärjestelmän korjaus file - tiedoston tyypin selvitys find - etsintätyökalu fmt - tekstin muotoilu työkalu grep - rivihaku head - tiedoston alun tulostus history - komentohistoria hostname - koneen nimen selvitys id - kuka olet kill - signalointikomento less - tiedoston selaaja ln - tiedostojen linkitys locale - kielisyysasetukset ls - tiedostolistaus man - ohjeiden tulostus mkdir - hakemiston teko more - tiedoston selaa mtools - levykekomentoja mount ja umount - levykomennot mv - uudelleenimentä netstat - mitä verkkopalveluja käynnissä? nice ja renice - priorisoinnit nohup - tee ohjelmasta immuuni od - dumppaaja passwd - salasanan vaihto ps - prosessilistaus perl - pieni ohjelmointi kieli rm - tiedoston poisto rmdir - hakemiston poisto sed - putkieditori... 57
5 iv 5.58 sh - komentotulkki shutdown - koneen sammutus stat - tiedoston tiedot strings - merkkien tulostus sort - järjestykseen panija split - tiedoston halkoja sleep - nukkuja su - henkilönvaihtaja tail - lopun tulostaja tar - nauhavarmistusohjelma time - komennon suoritusajan mittaus tee - putken haaroittaja top - prosessorin kuorman esittäjä tr - merkkien kääntäjä type, which - komennon selvittäjät unzip - zip lukija unset - muuttujan poisto uptime - käyttöaika uname - perustietojen tulostus umask - oletus oikeudet vi - editoreista paras vmstat - muistinkäytön selvittelijä wc - rivimäärän laskin xargs - argumenttien kasvattaja yacc - yet another compiler compiler zip - pakkaaja X asetustiedostot Konekohtaiset /usr/lib/x11/xinit/xinitrc - aloituskomennot /usr/lib/x11/app-defaults/xterm - asetustiedosto Käyttäjäkohtaiset xinitrc - käynnistyskomennot Xdefaults - käyttäjän asetukset DISPLAY - asetus X komentoja xev - X eventit xhost - oikeuksien käsittely xlsfonts - fonttiluettelo xmodmap - näppäinten asetuskomento xprop - asetusten tulostus xterm - pääteikkuna Loppusanat... 89
6 v
7 Komennot tehtävän mukaan luokiteltuina vi Apuohjelmat bc - tekstipohjainen laskin id - kuka olet less - tiedoston selaaja man - ohjeiden tulostus more - tiedoston selaa wc - rivimäärän laskin xterm - pääteikkuna Asetustiedoissa alias - komennon DISPLAY - asetus locale - kielisyysasetukse sh - komentotulkki unset - muuttujan poisto Erikoismerkit `komento` ja $(komento) - muuttujanasetukset ; - komentoerotin : - polkuerotin ( ) - komentojen ryhmittely \ - merkityksen kumoaminen # - kommentti > ja >> - tulostus tiedostoon putkitus Koneen hallinta shutdown - koneen sammutus uname - perustietojen tulostus uptime - käyttöaika vmstat - muistinkäytön selvittelijä xev - X eventit xhost - oikeuksien käsittely xmodmap - näppäinten asetuskomento Käyttäjähallinta passwd - salasanan vaihto su - henkilönvaihtaja Levyhallinta df - levykäytön laskenta du - levykäytön laskenta fsck - tiedostojärjestelmän korjaus mount ja umount - levykomennot Ohjelmointi
8 vii < ja << - syöte tiedostosta ,1,2 - tiedostot awk - tekstinkäsittelykieli basename - polusta tiedoston nimi cut - tekstirivin viipalointi dirname - polusta hakemiston nimi env, set, export, unset - muuttujien käsittelyt exec - suoritus perl - pieni ohjelmointi kieli tee - putken haaroittaja yacc - yet another compiler compiler...77 Suorituksen hallinta & - taustalle käynnistys ja hallinta bg fg history - komentohistoria kill - signalointikomento nice ja renice - priorisoinnit nohup - tee ohjelmasta immuuni ps - prosessilistaus sleep - nukkuja time - komennon suoritusajan mittaus top - prosessorin kuorman esittäjä type, which - komennon selvittäjät xargs - argumenttien kasvattaja xprop - asetusten tulostus Tiedoston muokkaus dd - tiedoston muunnos ja kopiointityökalu diff - tiedostoerojen tulostus fmt - tekstin muotoilu työkalu grep - rivihaku head - tiedoston alun tulostus od - dumppaaja sed - putkieditori sort - järjestykseen panija split - tiedoston halkoja strings - merkkien tulostus tail - lopun tulostaja tr - merkkien kääntäjä vi - editoreista paras Tiedostonkäsittelyt chmod - tiedoston oikeuksien vaihto... 25
9 viii chown - tiedoston omistus file - tiedoston tyypin selvitys find - etsintätyökalu ln - tiedostojen linkitys mkdir - hakemiston teko mtools - levykekomentoja mv - uudelleenimentä rm - tiedoston poisto rmdir - hakemiston poist s - tiedostolistaus stat - tiedoston tiedot tar - nauhavarmistusohjelma umask - oletus oikeudet unzip - zip lukija zip - pakkaaja Verkkotyökalut dig, host ja nslookup - IP selvittelytyökalut...32 hostname - koneen nimen selvitys netstat - mitä verkkopalveluja käynnissä?... 51
10 ix
11 1 1 Johdanto Tämä opas esittelee joukon päivittäisessä käytössä käyttämiäni UNIX- ja LINUX -järjestelmien asetustiedostoja, komentoja ja jonkin verran yleistietoutta. Olen ottanut mukaan eniten käyttämäni komennot, kuitenkin ilman LINUX painotusta. Suurin osa ohjeista soveltuukin useisiin UNIX ympäristöihin.
12 2 2 Historiaa Miksi UNIX järjestelmästä tuli sellainen kuin se on? Vuonna 1969 UNIX järjestelmä koodattiin erään Multics -järjestelmässä toimineen avaruuspelin vaihtoehtoiseksi pelialustaksi. Alkuperäinen järjestelmä koodattiin assembler -kielellä DEC:n PDP-7 koneeseen. Vuonna 1970 Dennis Richie ehdotti syntyneelle käyttöjärjestelmälle UNIX nimeä eräänlaisena Multics -projektin sanaleikkinä. Unix oli syntynyt! Lähde: Dennis M. Richie, 1979, The Evolution of the Unix Time-sharing System, Ensimmäinen LINUX järjestelmän versio numeroltaan 0.01 julkaistiin (Éric Lévénez, 2004, unix/).
13 3 Yleistietoutta 3 UNIX järjestelmien rakenteessa ja sisällössä on muutamia yhteneväisiä perusperiaatteita. Tässä luvussa on lueteltu niistä mielestäni tärkeimmät. 3.1 hakemistorakenne UNIX järjestelmissä on aina sama hakemistorakenne. Tässä lueteltuna muutama tärkeimmistä hakemistoista: /etc # Konfiguroinnit /dev # Kaikki laitteet! Jees, laitteet # ovat tiedostoja /home # Käyttäjien kotihakemistot /var/log # Kaikki automaattisesti kasvavat # LOG tiedostot /lib # Kirjastot /usr /usr/bin /usr/sbin # Asennetut käyttöjärjestelmän # ohjelmat /opt /usr/local # Asennetut lisäohjelmat, # kaupalliset tai muut. Vinkit Levyillä ja/tai partitioilla olevat tiedostojärjestelmät mountataan kiinni hakemistopuuhun. Mihin kohtaan? Sen näkee df ja mount komennoilla.
14 4 Käynnistymisen yhteydessä liitettävät levyt ja niiden paikat hakemistopuussa talletetaan /etc/fstab tiedostoon. 3.2 levyt ja partitiointi LINUX ja UNIX järjestelmissä levyjä voidaan käyttää kahdella tavalla: perinteisellä ja loogisen levykäsittelyn kautta. Kuvassa 1 esitetään perinteisen levyjen partitiointikäytännön mukainen levykäyttö. Ensin levy partitioidaan normaalisti, asennuksen yhteydessä tai parted ohjelmalla. Partitioinnin jälkeen levyn osat /dev/hda1 ja /dev/hda2 alustetaan mkfs komennolla eli partitiolle tehdään tiedostojärjestelmä, joka liitetään osaksi hakemistohierarkiaa mount komennolla..profile /home /opt /dev/hda1 /dev/hda2 levy /dev/hda Kuva 1 Perinteinen partitiointi Kuva 2 esittää saman rakenteen kun käytetään loogista levykäsittelyä. Looginen levykäsittely (lvm - Linux Logical Volume Manager) on saatu LINUX järjestelmiin mukaan kaupallisista UNIX järjestelmistä..profile /home /opt /dev/vg00/lv01 /dev/vg00/lv02 levyryhmä /dev/vg00 levy /dev/hda levy /dev/hdb Kuva 2 Loogiset levyt
15 5 Loogisen levynkäsittelyn ansioista looginen partitio voi olla suurempi kuin fyysinen levy ja voi sijaita fyysisesti yhdellä tai useammalla levyryhmään kuuluvalla levyllä. Levyt liitetään levyryhmään alustamalla ne lvm käyttöä varten pvcreate komennolla. Alustetuista levyistä muodostetaan levyryhmä vgcreate komennolla. Levyryhmä viipaloidaan loogisiksi partitioiksi lvcreate komennolla jonka jälkeen loogiseen partitioon tehdään tiedostojärjestelmä kuten normaalisti. Tiedostot ovat aina tiedostojärjestelmän sisällä. 3.3 inode Kaikkien UNIX tiedostojärjestelmien perusta. Jokaiselle tiedostolle (ja hakemistolle) varataan yksi inode -tieto tiedostojärjestelmän sisäisestä rakenteesta. inode sisältää tiedoston oikeudet, koon, osoitteen levyllä olevaan tiedoston sisältöön ja tiedoston aikaleimat. Tiedostojärjestelmän sisällä inodet ovat numeroitu yksilöivästi. Samoja numeroita löytyy kuitenkin eri tiedostojärjestelmistä. Tiedostolle varatun inode numeron saat selville ls -komennon -i -tarkenteella tai stat komennolla. Esimerkit touch testi.txt # Tehdään ensin tyhjä testitiedosto ls -li testi.txt # Otetaan pitkä listaus. Ensimmäinen # sarake on inode numero. Tulostuu: rw-rw-r-- 1 jketo...jne... stat testi.txt
16 6 Vinkki inode alkio ei sisällä tiedoston nimeä. Tiedoston nimi on talletettu hakemistotiedostoon joka sisältää vain tiedoston nimen ja inode numeron. 3.4 verkkomääritys Verkkomäärityksiin käytettävät tiedostot vaihtelevat vähän LINUX järjestelmästä toiseen. Yleensä koneen IP numerona on /etc/hosts tiedostoon määritetty koneen nimen kohdalle talletettu IP numero. Esimerkki Tiedostossa oltava FQDN (Fully Qualified Domain Name) ensimmäisenä ja lyhyt nimi sitten: localhost muuli.keto.jns muuli Vinkit Jotkin järjestelmät toimivat asennusvaiheessa täysin väärin joten tämä tiedosto on syytä aina tarkistaa asennuksen jälkeen. Kotiverkoille varatut IP osoiteavaruudet ovat (RFC 1918): ( /8) ( / 16) ( / 12) Näitä IP osoitteita ei saa olla julkisessa verkossa.
17 3.5 nimipalvelimet 7 Koneiden nimet selvitetään /etc/resolv.conf tiedostoon määriteltyjen nimipalvelimien ja /etc/hosts tiedoston kautta: Esimerkki cat /etc/resolv.conf # Kotikoneen määritykset domain keto.jns # Kotiverkko nameserver # NS 1 nameserver # NS 2 Vinkit Selvitysjärjestys nimipalvelu, hosts tai ensin hosts, sitten nimipalvelu määrätään /etc/nsswitch.conf tiedostossa.
18 4 Asetukset 8 UNIX järjestelmissä asetustiedostoilla määrätään koko järjestelmän ja ohjelmien peruskäyttäytyminen. Asetukset ovat yleensä konekohtaisia tai käyttäjäkohtaisia ympäristömuuttujia. 4.1 Konekohtaiset Konekohtaiset asetukset löytyvät kaikista UNIX järjestelmistä /etc hakemistosta tai sen alihakemistoista. Jos asetustiedosto ei historiallisista syistä ole /etc hakemistossa suurin osa nykyjärjestelmistä tekee tänne kuitenkin hakemistolinkin oikeaan paikkaan /etc/issue -tervetuloa ilmoitus issue tiedosto tulostetaan aina kun kirjaudut UNIX koneelle tekstipohjaisella liittymällä, telnet, ssh tai konsoli. Yleensä tiedosto sisältää yksirivisen lyhyen tervetuloviestin, järjestelmän nimen, versionumeron ja koneen tyypin /etc/motd - tänään tapahtuu motd tiedosto sisältää root käyttäjän tekemän lyhyen päiväkohtaisen viestin käyttäjille. Tulostus tapahtuu samoin kuin issue tiedoston osalta /etc/profile - sh,bash asetukset Tästä löydät konekohtaiset kaikille käyttäjille yhteiset ympäristömuuttujien asetukset ja muut perusasetukset. Jotkin LINUX järjestelmät päällekirjoittavat tämän tiedoston järjestelmän päivityksessä ja suosittelevat profile.local tiedoston käyttöä omia konekohtaisia määrityksiä varten. Normaalisti kosken tähän tiedostoon vain palvelinkoneilla. Työasemakonetta käyttäessäni
19 9 teen muutokset aina käyttäjäkohtaisiin asetustiedostoihin. Tyypilliset asetukset: 1. Päätetyypin määrittäminen ja päätteen koon asetukset. 2. Perusympäristömuuttujien asetukset: HOSTNAME,LOGNAME, USER, UID jne. 3. Tiedostonkäsittelyn rajoitusten asettaminen ulimit komennolla. 4. Komentojen suorituspolun PATH perusasetus. 5. Manuaalisivujen hakupolun MANPATH perusasetus. 6. Tekstikomennoille aikavyöhykeasetus TZ (katso TZ). Kannattaa asettaa tämä profile.local tiedostoon /etc/skel - uusien käyttäjien hakemistopohja. Tämän hakemiston sisältö kopioidaan aina sellaisenaan uusille järjestelmään lisättäville käyttäjille. skel -hakemisto toimii siis mallipohjana käyttäjiä lisättäessä. Hakemisto sisältää aina joukon. -alkuisia piilotiedostoja jotka myöskin kopioidaan käyttäjälle 4.2 Käyttäjäkohtaiset Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot ovat aina käyttäjän kotihakemistossa piilotiedostoina. Käyttäjän asetustiedostojen nimet siis aloitetaan pisteellä, joka piilottaa ne normaalista ls - hakemistolistauksesta. Lisäparametrilla -a saat piilotiedostot esille: ls -a profile - sh,ksh,bash asetustiedosto Tämä asetustiedosto on käytössä silloin kun
20 10 komentotulkki käynnistetään kirjautumisen yhteydessä tai login -tilassa komentoriviltä. Tyypilliset asetukset: 1. LANG muuttujalla asetetaan peruskieleksi Suomi. 2. PATH lisähakemistot. Yleisimmin käyttäjän omia komentoja varten kotihakemistoon tekemä bin hakemisto. 3. Sovelluskohtaiset käyttäjän asetukset: export JAVA_HOME=/opt/j2sdk_1.4.1 bash -komentotulkille on oma.bash_profile tiedosto joka toimii samalla tavalla kuin.profile -tiedosto. Suosittelen kuitenkin vain.profile -tiedoston muokkaamista bashrc,.kshrc - asetustiedostot Nämä komentotulkkikohtaiset tiedostojen asetukset läpikäydään aina silloin kun komentotulkki käynnistetään ilman login -tilaa ja aina ennen jokaisen komennon suoritusta! Kaikki UNIX komentotulkit ajavat komentoja siten että, ensin alkuperäinen komentotulkki kloonataan fork järjestelmäkutsulla, sitten kloonattu kopio korvataan exec järjestelmäkutsulla uudella komentotulkilla. Uusi komentotulkki suorittaa käynnistyessään ensin kaikki.bashrc tiedoston asetukset ja komennot, sitten vasta suoritettavan komennon. Jos haluat muttaa suoritettavan tiedoston nimeä oletuksesta onnistuu se esittämällä tiedoston nimi ENV ympäristömuuttujana:
21 11 ENV= $HOME/oma_systeemi export ENV Vinkki Voit testata toiminnan laittamalla tiedostoon komennon : echo taas tehtiin
22 4.3 Muuttujat 12 Muuttujilla ohjataan UNIX järjestelmien käyttäytymistä. Muuttujia on kahta tyyppiä: tavallisia ja ympäristömuuttujia. Ympäristömuuttujat periytyvät kaikille ohjelman lapsille. Tavallisiin muuttujiin voi viitata vain samassa komentotulkissa (komennossa). Muuttujasta tehdään ympäristömuuttuja export komennolla. Ympäristömuuttujaa ei voi palauttaa tavalliseksi muuttujaksi. Tässä kohdassa esittelen muutaman komentotulkkia ja komentojen suoritusta eniten ohjaavan ympäristömuuttujan LANG - locale kieliasetus LANG muuttujalla ohjataan komentojen tulostamien päivämäärien, kellonaikojen muotoiluja ja mm. käytettävää aakkostusta nk. locale tuen puitteissa. Esimerkit LANG=fi_FI.iso885915@euro # Määritellään Suomen kielen asetus # päälle se. komentotulkki hyväksyy # ISO merkistön lisättynä # euro merkillä. date # tuloksena su maalis 7 11:55:26 EET 2004 Vinkki Käytettävissä olevat asetukset listataan locale -a komennolla. Valitettavasti kaikkia ohjelmistoja ei ole rakennettu locale tuen mukaisesti joten ne eivät välttämättä tottele LANG asetusta. Joskus LANG asetus tuottaa suoritusongelmia
23 13 ohjelmissa jotka eivät tue LANG -kieliympäristöä. Silloin kannattaa laittaa väliaikaisesti C -kieli päälle. varm= $LANG ; LANG=C ; ohjelmasi ; LANG= $varm PATH - suorituspolku Sisältää komentotulkkien komentojen hakupolut. Hakupolut läpikäydään tämän muuttujan määräämänä vasemmalta oikealle. Komentotulkki hakee jokaisesta muuttujaan kirjoitetusta hakemistosta suoritettavaa komentoa ja suorittaa ensimmäisen suorituskelpoisen ohjelman jonka löytää. Polkujen erottimena käytetään UNIX ympäristöissä kaksoispistettä :. root - pääkäyttäjän komentopolussa oleva piste. muodostaa tietoturvariskin troijalaisen hevosen muodossa. Piste viittaa tämänhetkiseen sijaintiin jolloin murtautuja kirjoittaa yhteiseen /tmp hakemistoon korvaavan komennon mille tahansa yleisesti käytettävälle komennolle, esim.: ls, jonka pääkäyttäjä todennäköisesti suorittaa joskus tulevaisuudessa tuossa hakemistossa. Pääkäyttäjä kuvittelee suorittavansa tavallisen ls -komennon mutta suorittaakin, skriptin jolla murtautuja saa itselleen helposti pääkäyttäjän oikeudet.
24 TZ - aikavyöhykeasetus, kesäaika Kesäajan eurooppalainen EU asetus kuuluu: Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäaikaan siirrytään klo. 03:00, jolloin siirretään kelloa tunnilla eteenpäin. Talviaikaan siirryttäessä klo. 04:00 siirretään kelloa tunnilla taaksepäin. Talviaika on normaalia aikaa. Esimerkki TZ=EET-2EET,M3.5.0/03:00:00,M10.5.0/04:00:00 # Kaikki samalla rivillä # M3.5.0 = maalikuu (3), # kuukauden viikkonumero (5), # sunnuntai (0=su). Vinkit Yleensä LINUX järjestelmissä kello on asetettu käymään paikallista aikaa ja järjestelmän asennusvaiheessa on luotu /etc/localtime tiedosto Helsingin aikaan. Tällöin TZ aikavyöhykeasetusta ei tarvitse käyttää. Jos kuitenkin asennus on vanhempaa mallia, EU määräystä ei ole huomioitu, niin siirtyminen tapahtuu todennäköisesti väärään aikaan. HUOM! Jos käytät UNIX -järjestelmää prosessiohjaukseen, niin älä käytä kesä/talviaika asetuksia järjestelmässäsi Erikoismuuttujat $?, $$, $1, $#, $0 ja $* Erikoismuuttujia käytetään pääasiassa skriptiohjelmoinnissa. Muuttujien merkitys on sama kaikissa komentotulkeissa. $? - komennon lopetustila
25 15 Jokainen UNIX ohjelman suoritus palauttaa jonkin tilakoodin suorituksen loputtua. Komennon tilakoodin saa tulostettua käyttämällä $? -muuttujaa. Tilakoodi on aina numero 0,1,2,3... Tilakoodi 0 tarkoittaa aina että ohjelman suoritus eteni virheettä ja ohjelma lopetettiin ilman virheitä. Muut tilakoodit ovat komentokohtaisia ja löytyvät komennon manuaalisivulta. $$ - prosessinumero Suoritettavan komentotulkin prosessinumero. Tätä voi huoleti käyttää väliaikaistiedostojen nimien muodostamiseen erilaisissa skripteissä. Toinen käyttökohde on tausta-ajettavien skriptien osalta tallettaa prosessinumero tiedostoon erillistä komentojonon lopetusskriptiä varten. Lopetusskripti lukee tiedostosta prosessinumeron ja lähettää prosessille signaaliin kill -komennon avulla. $! - taustaprosessin prosessinumero Sisältää viimeksi taustalle käynnistetyn prosessinumeron. $1 - parametrit Komennon argumentit on numeroitu 1..N. Jokaiseen argumenttiin voi viitata skriptissä erikseen. Argumentteja syödään shift komennolla. $# - argumenttien lukumäärä Tämänhetkinen argumenttien lukumäärä (muuttuu shift -komennon vaikutuksesta). $0 - komennon nimi Aina suoritettavan komennon tai skriptitiedoston nimi.
26 16 Osa komennoista on rakennettu siten että niillä on useita nimiä ja komennon suoritus muuttuu hieman sen perusteella millä nimellä komento on käynnistetty. $* - kaikki argumentit Kaikki argumentit yhtenä listana.
27 5 Peruskomennot 17 UNIX järjestelmien komentojen suunnitteluperiaatteena on ollut toteuttaa pieni toiminto kerrallaan, mutta hyvin. Nykyään LINUX järjestelmässä voit bash komentotulkin avulla suorittaa tuhansia komentoja. Painamalla kaksi kertaa tabulaattoria saan oman bash tulkin avustamana mahdollisuuden tulostaa 3068 erilaista komentoa tai komennon aloitustapaa (bash skripti lausekkeiden aloituksia). 5.1 komentojen anatomia Suoritettavan ohjelman lisäksi komennossa voi olla tarkenteita ja parametreja. Tarkenteet lisätään komennon perään - merkinnällä ja parametrit ovat yleensä tiedostojen nimiä. LINUX järjestelmissä on lisäksi käytössä -- alkuisia pitkiä tarkenteita joiden avulla saadaan lisää erikoisempia toimintoja. Esimerkit ls -l -h /etc /home # ls = komento # -l = 1. tarkenne. # -h = 2. tarkenne. #/etc ja /home ovat parametreja Normaalisti tarkenteet voi yhdistää saman - merkin alle, paitsi jos tarkenteella on oma lisäparametri. ls -lh /etc /home # Yhdistetyt tarkenteet cut -f6 -d: /etc/passwd # Tarkenteen lisäparametrit # -f6 = 6. kenttä # -d: = Erotinmerkkinä : ps -u jketo -f --forest # -u jketo = nimetyn käyttäjän # prosessit
28 18 # -f = pitkä listaus # --forest = pitkätarkkenne # LINUX järjestelmissä. 5.2 ; - komentoerotin Puolipistettä käytetään LINUX komentotulkeissa komentoerottimena. Samalle riville voi siis huitaista useita komentoja peräkkäin. Esimerkit ls ; date ; pwd ; date # Esimerkiksi LINUX kernelin kääntö make bzimage; make modules; \ make modules_install # Kaikki samalla rivillä 5.3 ( ) - komentojen ryhmittely Käynnistää erillisen komentotulkin sulkujen sisällä olevia komentoja varten. Yleensä käytetään tilanteessa jossa halutaan suorittaa komennot tietyssä järjestyksessä ryhmänä ja tausta-ajona. Esimerkki ( sleep 10 ; sleep 10 ) & 5.4 \ - merkityksen kumoaminen \ - merkki kumoaa seuraavan merkin merkityksen. Tässäkin pikaohjeessa rivin lopussa oleva \ merkintä tarkoittaa välitöntä rivivaihtoa jolloin voit jatkaa pitkää komentoa vielä seuraavalle riville ilman että komentotulkki suorittaa komennon. Merkki kumoaa myös muiden erikoismerkintöjen kuten mm. # merkin merkityksen.
29 19 HUOM! Jos kuitenkin rivillä on vielä välilyönti \ -merkin jälkeen niin ei toimi toivotusti. Toivottu toiminta saadaan aikaan vain kun on juuri ennen rivivaihtoa putkitus Komennon tulostus syötetään seuraavalle komennolle syötteeksi. LINUX:n nerokkuus piilee tuhansissa pienissä komennoissa, jotka tekevät vain yhden asian -- mutta hyvin. Käyttäjän innovaation varassa on sitten yhdistellä LINUX komentoja mahdollisimman luovasti. Esimerkki cat /etc/passwd cut -d: -f1 \ sort tee > nimet.txt 5.6 0,1,2 - tiedostot Komentotulkki avaa kaikille ohjelmille avataan suorituksen yhteydessä kolme tiedostoa. Näitä tiedostoja kutsutaan syöte-, tulostus- ja virhekanaviksi. Kanavilla on omat numerotunnisteensa ja kaikkialla yleisesti käytetyt nimensä: 0 eli stdin (standard input), joka saa normaalisti tietonsa käyttäjän syötteenä. 1eli stdout (standard output), jonne komennon tulostus ohjataan. 2 eli stderr (standard error), jonne komennon virheilmoitukset ohjataan. Kaikkia näitä kanavia voidaan ohjata tiedostoista/tiedostoon. Esimerkit
30 20 cat /tmp/puppu > tulos 2> virhe # Kanavat omiin tiedostoihinsa cat /tmp/puppu 2> virhetulos 1>&2 # Perustulostuskin virhekanavaan cat /tmp/puppu 1> virhetulos 2>&1 # Virhekanava peruskanavaan cat < /etc/hosts # Perussyöte tiedostosta Vinkki Yleensä kaikki, paitsi graafiset ohjelmat, hyväksyvät syötteen aina myös tiedostosta tai putkesta ja tulostavat tulokset ja virheilmoitukset aina 1 ja 2 kanaviin. 5.7 > ja >> - tulostus tiedostoon Komennon tulostus ohjataan tiedostoon > merkinnällä. >> merkinnällä tulostus lisätään tiedoston loppuun. Esimerkki cat >> tulos.txt # Syöte kirjoittamalla, lopetus # CTRL-D, joka on tiedostonloppu # LINUX järjestelmässä. ls > lista.txt Vinkki ls ohjelma tunnistaa tiedostonohjauksen ja tulostaa putkeen ja tiedostoon nimet aina omilla riveillään. 5.8 < ja << - syöte tiedostosta Ohjataan komennolle syöte tiedostosta. Esimerkki sort < /etc/passwd
31 21 cat <<PUPPU Eka rivi Toka rivi PUPPU Vinkki << merkinnällä syöte luetaan komentojonosta omalla rivillään olevaan tunnistetekstiin asti. Tätä ominaisuutta voi käyttää suoraan komentoriviltäkin vaikka yleisimmin sen näkee komentoskripteissä. 5.9 # - kommentti Komentotulkeille kehotus unohtaa loput rivistä. Skripteissä hyödyllinen kommenttien kirjoittamista varten. Toimii myös komentoriviltä vaikka hyödyllisyyttä voikin epäillä. Esimerkki ls # loppuosa kommenttia Vinkki Jos haluat tiedoston nimeen # -merkin käytä \ merkintää kommenttimerkin edessä : - polkuerotin Kaksoispistettä : käytetään UNIX polkuerottimena. Esimerkki PATH=/bin:$HOME/bin:/usr/bin järjestelmissä Vinkit LINUX ja UNIX järjestelmissä on useita muuttujia
32 22 jotka sisältävät polkumäärityksiä. Tärkeimmät näistä ovat PATH ja MANPATH. PATH muuttujaan on lueteltuna komentotulkille ne hakemistot mistä komentotulkki etsii suoritettavaa komentoa kun sellainen riville kirjoitetaan. Hakemistot läpikäydään alusta loppuun. Huomaa että klassinen Troijan hevonen käyttää hyväkseen root -käyttäjän PATH muuttujaan tallettamaa polkua "." MANPATH luettelee ne hakemistot joista UNIX ohjeistus, man komento, ohjeet etsii `komento` ja $(komento) - muuttujanasetukset Muuttujia asetettaessa voidaan komentojen tulostus ohjata näillä merkinnöillä muuttujan sisällöksi. Esimerkit pvm=`date` # Muuttujan sisällöksi päiväys tiedostot=$(ls) # Muuttujan sisällöksi # tiedostolista Vinkki $(komento) muoto toimii bash, ksh ja Posix komentotulkeissa. `komento` merkintä toimii kaikissa komentotulkeissa & - taustalle käynnistys ja hallinta Lisäämällä komennon perään & merkin komento suoritetaan tausta-ajona. Esimerkit sleep 100 & # Alusta lähtien # ohjelma taustalle
33 23 jobs # Listataan ohjelmat fg %1 # Ohjelma numero 1 # edustalle sleep 100 # Ohjelma edustalle CTRL-Z # Keskeytetään ohjelma jobs # Listataan ohjelmat bg %1 # Ohjelma numero 1 # taustalle Vinkit Komentotulkista saman istunnon aikana taustalle käynnistetyt ohjelmat luetellaan jobs komennolla. Komennon suorituksen saa väliaikaisesti pysäytettyä CTRL-Z näppäilyllä. Pysäytetyn komennon uudelleenkäynnistys taustalle tehdään bg komennolla. Edustalle fg komennolla alias - komennon aliasiointi Tämän avulla voit tehdä "makroja" komennoille bash komentotulkissa. Alias komennot kirjoitetaan.profile asetustiedostoon. Esimerkki alias sl="ls" # Apukomento # kirjoitusvirhettä varten Vinkki Pelkkä alias komento listaa määritellyt alias komennot awk - tekstinkäsittelykieli Awk ohjelmointikieli kuuluu joukkoon "pienet kielet". Awk on yksinkertainen ohjelmointikieli joka perustuu
34 24 yksittäisten tietueiden (oletuksena yksi rivi) käsittelyyn. Yleisimmät tarkenteet -f komentotiedosto Esimerkki Määrää suoritettavan AWK ohjelmatiedoston nimen. cat > rivitys.awk <<TAWK { print gensub "'","'\n","g",\$0); } TAWK grep -v -e "^'''ED2" -e "^'''EOF" \ tiedosto.edi tr -d "\r\n" \ awk -f rivitys.awk > tulos.txt Perustetaan rivitys.awk ohjelmatiedosto. Ohjelma lisää jokaisen heittomerkin jälkeen rivivaihdon. Esimerkkiä käytän EDI tiedoston sisällön muotoiluun basename - polusta tiedoston nimi basename komento tulostaa parametrinaan saamasta tiedostonimestä pelkän tiedoston nimen. Yleisin skripteissä. Esimerkit basename /testi/tulos/apu.txt # Tulostaa apu.txt Jos tiedät etukäteen tiedoston loppupäätteen niin lisäämällä loppupääte komennon toiseksi parametriksi saadaan tulostus ilman loppupäätettä. basename /testi/tulos/apu.txt.txt # Tulostaa apu
35 25 Katso myös dirname 5.16 bc - tekstipohjainen laskin Nopeakäyttöinen laskin, josta on kaksi eri versiota. Perinteinen ja uusi (pieni laskentakieli). Tarkenteet -l Esimerkit Mahdollistaa desimaalilukujen käytön. Desimaalierotin määräytyy LANG ympäristön kautta ja on joko. tai,. bc -l # perinteinen 10/ quit bc -l # uusi scale=2 10/ quit Vinkki Lopetetaan quit -komennolla chmod - tiedoston oikeuksien vaihto Perinteiset tiedostojen oikeustasot ovat: u (user) eli omistaja, g (group) eli ryhmä, o (others) eli muut.
36 26 Jokaiselle tasolle asetetaan tiedostoon ja hakemistoon omat oikeutensa: r (read) lukuoikeus, numeroarvona 4 w (write) kirjoitusoikeus, numeroarvona 2 x (execute) suoritusoikeus, numeroarvona 1 joka hakemistojen osalta tarkoittaa oikeutta siirtyä hakemistoon cd komennolla. Tarkenne -R hakemisto, --recursive hakemisto Esimerkit Suorittaa komennon rekursiivisesti kaikille parametrina annetuille hakemistoille ja niiden sisältämille tiedostoille. chmod 640 tiedosto Normaalisti komentoa käytetään oktaalimuodossa laskemalla oikeusnumerot yhteen ja määrittämällä kaikkien tasojen oikeudet samalla kerralla. chmod u=rw,g=r,o= tiedosto Edellinen esimerkki chmod komennon symbolista muotoa käyttäen. Vinkit Kirjoitusoikeus hakemistoon mahdollistaa aina tiedoston poistamisen hakemistosta vaikka oikeutta tiedoston sisällön lukemiseen ei olisi tai tiedosto olisi toisen omistuksessa. Voit siis esimerkiksi poistaa root käyttäjän tiedoston omasta hakemistosta.
Luento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 4 Timo Savola 21. huhtikuuta 2006 Osa I Shell Lausekkeet Komentoriville kirjotettu komento on lauseke echo "foo" echo $USER MUUTTUJA=1 ls -l Rivinvaihto
LisätiedotLuento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat
LisätiedotKomentotulkki. Kysymyksiä
Komentotulkki Komentotulkki ja avustustoiminnot Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Miten työskentelen komentotulkilla? 2. Miten komennot annetaan ja käsitellään?
LisätiedotHieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.
Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat
LisätiedotLuento 2. Timo Savola. 31. maaliskuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 2 Timo Savola 31. maaliskuuta 2006 Osa I Prosessit Prosessien hierarkia Jokaisella prosessilla on numero (process ID, pid) Jokaisella prosessilla on
LisätiedotLuento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke
LisätiedotJulkaiseminen verkossa
Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
LisätiedotKorpusten käsittely clt131, P Luento 4
Korpusten käsittely clt131, P2 2006 Luento 4 Nicholas Volk 24.11.2006 Humanistinen tiedekunta Säännölliset lausekkeet: ryhmittely Sulkujen avulla voidaan osoittaa määrällistäjille
LisätiedotKomentotulkki (SHELL) C- "perhe" - csh, alkup. C shell. Komentokieli. kieltä. - tcsh - edellisen laajennettu versio
UNIX/LINUX-PERUSKURSSI, MUUTTUJAT JA KOMENTOKIELI 1. Komentotulkki Tämä dokumentti kuvaa Unixin komentotulkkien ominaisuuksia sekä johdatuksen Unixin komentokieleen ja komentoskriptien luomisen. Skriptikielenä
LisätiedotUnix-perusteet. Tiedosto-oikeudet
Unix-perusteet Tiedosto-oikeudet Tietoturvaan liittyviä seikkoja kulunvalvonta kellä oikeus päästä laitteiden luokse käyttöoikeudet käyttäjätunnus & salasana tiedostojärjestelmän oikeudet unixissa omistajan,
LisätiedotUnix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet
Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen
Lisätiedot[Jnix näyttökoe. o ei ole sallittua käyttää mitään verkkolevyjakoa tai mitään siihen rinnastettavaa järjestelmdä.
v1 081213 DTEK 1043 Opiskelun ja työelämän tietotekniikka [Jnix näyttökoe Tärkeää Naytt«ikokee(ssa/n) o saa hakea ohjeita Internetistä. o ei saa käyttää kurssimateriaaleja. o ei saa käyttää kirjallisia
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulu
Metropolia Ammattikorkeakoulu UNIX-käyttöjärjestelmä TX00BW20 Sami Sainio sami.sainio@metropolia.fi Kurssin rakenne ja arvostelu 7 x luennot ja laboratorioharjoitukset Pieni projekti? Kurssin lopussa tentti
LisätiedotKieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento
Kieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento Miikka Silfverberg Nykykielten laitos 3. lokakuuta 2011 Miikka Silfverberg (Nykykielten laitos) Kieliteknologian ATK-ympäristö: Luento 5 3. lokakuuta 2011 1
LisätiedotKieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento
Kieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento Miikka Silfverberg Nykykielten laitos 4. lokakuuta 2010 Miikka Silfverberg (Nykykielten laitos) Kieliteknologian ATK-ympäristö: Luento 5 4. lokakuuta 2010 1
LisätiedotSCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015
SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 Sisältö SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015... 1 1. Mikä Linux?... 1 2. Linuxin käyttö graafisesti... 1 3. Pari sanaa komentorivistä... 2 4. Kalapankki...
LisätiedotSisällys. Johdatus Linux/Unixiin: Osa 2. Prosessin tilat. Prosessien hallinta. Prosessien monitorointi
Sisällys Johdatus Linux/Unixiin: Osa 2 Prosessien hallinta Syöttö ja tulostus Säännölliset lausekkeet Tiedostojen käsittelyä Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto 13.9.2000 E.
LisätiedotUnix. Markus Norrena
Unix Markus Norrena Kotitehtävä 1 Mikä on Unix? Kirjoittakaa lyhyesti 10 asiaa (väittämää) mitä Unix on, tai mitä Unix ei ole. Tehtävän 2. osa: Edellisen perusteella ryhmätyö jolla laajennatte Unix-tietämystänne
LisätiedotLinux-virtuaalipalvelimen ylläpito
Linux-virtuaalipalvelimen ylläpito Tapani Tarvainen kevät 2015 Tarkoitus antaa riittävät valmiudet oman palvelimen ylläpitoon palvelinkäytön harjoittelua ja sovellusten kokeilua varten sekä perustiedot
LisätiedotKorpusten käsittely clt131, P Luento 5
Korpusten käsittely clt131, P2 2006 Luento 5 Nicholas Volk 1.12.2006 Humanistinen tiedekunta Perl Perl niminen ohjelmointikieli mahdollistaa tekstin monipuolisen muokkaamisen helposti
LisätiedotKieliteknologian ATK-ympäristö Toinen luento
Kieliteknologian ATK-ympäristö Toinen luento Miikka Silfverberg Nykykielten laitos 12. syyskuuta 2011 Miikka Silfverberg (Helsingin yliopisto) Kieliteknologian ATK-ympäristö: Luento 2 12. syyskuuta 2011
LisätiedotSimulaattorin asennus- ja käyttöohje
Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...
LisätiedotLinux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT
Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 2: Linux
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 2: Linux 2009-01-19 Lähtökohdat Mikä Linux? Linux on Ilmainen Unix-tyylinen käyttöjärjestelmä Perusajatuksena lähdekoodin vapaus (=ilmaisuus, luotettavuus,
LisätiedotUnix-perusteet. Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen
Unix-perusteet Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen Miksi varmistaminen on tärkeää? Levy menee rikki ongelmia voidaan vähentää mm. RAID-levyillä RAID 5-taso: data kolmella eri levyllä. Jos
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015
LisätiedotPäivitys käyttäen USB-tikkua
Päivitys käyttäen USB-tikkua HUOM! Näiden ohjeiden noudattaminen on täysin käyttäjän omalla vastuulla! Ohjeen tekijät eivät vastaa mahdollisesti aiheutuvista ongelmista tai vahingoista. Tämän ohjeen tarkoitus
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotLinux - käyttöoikeudet
Linux - käyttöoikeudet Seuraavaksi läpikäydään Linuxin käyttöoikeushallintaa. Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi Kuutti, Rantala: Linux http://doc.ubuntu.com/ubuntu/serverguide/c/user-management.html
LisätiedotUnix-kurssi, harjoitustehtävät
Unix-kurssi, harjoitustehtävät Tekijä(t) Opiskelijanro Luokka 1.Johdanto 2.Alkutoimet Tehtävät ovat Fundamentals of Unix-kurssin pakollinen osuus. Koska kurssin muut kokeet ovat käytännössä puhdasta rasti
LisätiedotUbuntu - tiedostohallinta
Ubuntu - tiedostohallinta Seuraavassa läpikäydään Ubuntun peruskäyttöä: Tiedostohallinta ja hakemistorakenne Tiedostoselain Hakemistorakenne Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi
LisätiedotHakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle.
Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä komentoikkunaa (komentotulkkia, komentoriviä) simuloiva olioperustainen ohjelma. Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Työ
LisätiedotUBUNTU. UBUNTU - Peruskäyttö. Työpöytä. GNU Free Documentation License. Sisäänkirjautuminen. Yläpaneelissa on kolme valikkoa. Paneelit ja valikot
UBUNTU GNU Free Documentation License UBUNTU - Peruskäyttö Sisäänkirjautuminen Tietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyville sisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä
LisätiedotJulkaiseminen verkossa, esitysgrafiikkaa (laitteistosta, tietotekniikka ja tulevaisuus) H9T1: Tiedostojen vienti internetiin
Julkaiseminen verkossa, esitysgrafiikkaa (laitteistosta, tietotekniikka ja tulevaisuus) H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden
LisätiedotUnix-perusteet. Tulostaminen
Unix-perusteet Tulostaminen Tulostaminen unixissa miten tulostin voidaan liittää? määrityksiä Printteri: fyysinen laite kiinni jossain tietokoneessa tai sitten verkossa verkkokortin avulla Printterin nimi
LisätiedotTiedostojen siirto ja FTP - 1
Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään
LisätiedotUnix-kurssi, harjoitustehtävät
Unix-kurssi, harjoitustehtävät Tekijä(t) Opiskelijanro Ryhmä 1.Johdanto 2.Alkutoimet Tehtävät ovat Fundamentals of Unix-kurssin pakollinen osuus. Koska kurssin muut kokeet ovat käytännössä puhdasta rasti
LisätiedotKirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.
Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita
LisätiedotKieliteknologian ATK-ympäristö Neljäs luento
Kieliteknologian ATK-ympäristö Neljäs luento Miikka Silfverberg Nykykielten laitos 27. syyskuuta 2010 Miikka Silfverberg (Nykykielten laitos) Kieliteknologian ATK-ympäristö: Luento 3 27. syyskuuta 2010
LisätiedotDOORSin Spreadsheet export/import
DOORSin Spreadsheet export/import 17.10.2006 SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi Tietojen siirto DOORSista ja DOORSiin Yhteistyökumppaneilla ei välttämättä ole käytössä
LisätiedotSelvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön
Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ
LisätiedotSSH Secure Shell & SSH File Transfer
SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden
LisätiedotSELVITYSRAPORTTI LABRA-VERKON MYSQL:n JA PHP:n KÄYTTÖÖNOTOSTA. Jarkko Kähkönen
SELVITYSRAPORTTI LABRA-VERKON MYSQL:n JA PHP:n KÄYTTÖÖNOTOSTA Sisällysluettelo Luku 1 - Oman LABRA-sivutilan asennus ja käyttöönotto... 2 1.1 - LABRA-osoitteesi... 2 1.2 LABRA-tilan käyttö (verkko-asemana
LisätiedotAsteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007
Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Päivityksen asentaminen... 4 Vista... 6 Uuteen koneeseen siirtäminen... 7 - pikakuvake työpöydälle... 9 Tulostusongelmat uusissa koneissa... 12 - Tulostaminen
LisätiedotJohdatus Ohjelmointiin
Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotSisällys. Johdatus Linuxiin/Unixiin: Osa 4. Arkistointi ja pakkaus. Hakemistojen ja tiedostojen arkistointi ja pakkaus.
Sisällys Johdatus Linuxiin/Unixiin: Osa 4 Tiedon arkistointi ja pakkaus Komentotulkki - tehokäyttöä Tekstin ladonta Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 9/12/2002 E. Hyvönen:
LisätiedotVarmuuskopiointi: image
Varmuuskopiointi: image sammuta virtuaalikone ensin - elävästä koneesta otettu kopio ei ole koherentti - ja: cp kone1.img kone1.img.bak huom. tiedostojen omistaja muuttuu kun virtuaalikone käynnistetään,
Lisätiedotlinux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia
L6: linux linux linux: käyttäjän oikeudet Käyttäjällä, username, on käyttöoikeus rajattuun levytilaan du -h /home/username/ tulostaa käytetyn levytilan. Yhteenvedon antaa du -h /home/jetsu/ - -summarize
LisätiedotSekalaisia selvennyksiä
Sekalaisia selvennyksiä Panu Kalliokoski ja Jussi Syrjänen Sisältö 1 Komento vai tiedosto 1 2 Unix-komennon kommunikaatiomalli 2 3 Merkkien lainaaminen 3 4 Mikä on muuttuja? 4 5 Absoluuttiset ja relatiiviset
LisätiedotAsennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen
Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen Asennus käydään step by step tyyppisesti läpi vaiheittain Suositellut laitevaatimukset: Pentium II prosessori tai parempi Min. 128MB muistia Nopea I/O varustettu
LisätiedotJäsenrekisteri (dos) Kirjuri tekstinkäsittely Vuosipäivitys 3.11.2007
Jäsenrekisteri (dos) Kirjuri tekstinkäsittely Vuosipäivitys 3.11.2007 Asentaminen... 4 Näppäinpikakomentoja... 5 EtäAsteri... 6 Tulostaminen doswintu:n avulla... 8 Wordiin tulostaminen... 10 Windows XP
LisätiedotNAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE
NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotKäsikirjan paperiversiota ei enää ylläpidetä ohjeen päivämäärän jälkeen. Viimeisimmät versiot ohjeista löydät ohjelman Help-ruudulta.
2 Käsikirjan paperiversiota ei enää ylläpidetä ohjeen päivämäärän jälkeen. Viimeisimmät versiot ohjeista löydät ohjelman Help-ruudulta. Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Kirjanpitolain uudistus 2016... 3 Liitetietotosite...
LisätiedotToinen harjoitustyö. ASCII-grafiikkaa 2017
Toinen harjoitustyö ASCII-grafiikkaa 2017 Yleistä Tehtävä: tee Javalla ASCII-merkkeinä esitettyä grafiikkaa käsittelevä ASCIIArt17-ohjelma omia operaatioita ja taulukoita käyttäen. Työ tehdään pääosin
LisätiedotKortinhaltijat joilla on maksukeskeytys Maksuryhmään liitettyjen kortinhaltijoiden lukumäärä, joiden maksut ovat tilapäisesti keskeytetty.
1(6) MAKSURYHMÄN HALLINTA Maksuryhmäkohtaiselle sivulle pääset klikkaamalla yksittäisen maksuryhmän nimeä verkkopalvelun etusivulla tai valitsemalla ryhmän Maksuryhmät - osion listalta. Sivun tiedot ja
LisätiedotPERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä /+^2 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen / +^2 Kopioi molemmat matematiikka-alueet ja liiku alueen sisällä
Lisätiedotlinux: Prosessit kill PID lopettaa prosessin PID, jos siihen on oikeudet Ctrl + c lopettaa aktiivisen prosessin L7: linux
L7: linux linux: Prosessit linux: Prosessit Jokainen komento käynnistää vähintään yhden prosessin Jokaiselle prosessilla tunniste PID, jolla prosessiin voidaan viitata. Jokaisella prosesilla on prioriteetti
LisätiedotCVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
Lisätiedotlinux: Ympäristömuuttujat
L5: linux linux: Ympäristömuuttujat linux: Ympäristömuuttujat linux komentotulkkki toimii asetettujen ympäristömuuttujien mukaan env kertoo asetetut ympäristömuuttujat Yksi tulostuvista riveistä on tyypillisesti
LisätiedotARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelma vaatii toimiakseen multimedia-pc:n, jossa on seuraavat tekniset ominaisuudet ja ohjelmat asennettuna.
ASENNUS Ennen ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelman käytön aloittamista se on asennettava tietokoneeseen. Asentaminen suoritetaan alla esitettävien ohjeiden mukaisesti. Huom: ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelmasta on saatavana
LisätiedotKAAVAT. Sisällysluettelo
Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli
LisätiedotSubversion-ohje. Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2
Subversion-ohje Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2 Helsinki 1.11.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotHarjoitus 5. Esimerkki ohjelman toiminnasta: Lausekielinen ohjelmointi I Kesä 2018 Avoin yliopisto 1 / 5
Kysy Karilta tai Kimmolta, jos tehtävissä on jotain epäselvää. Kerro WETOon liittyvät tekniset ongelmat suoraan Jormalle sähköpostitse (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista nimetä muuttujat hyvin sekä kommentoida
LisätiedotHOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]
HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään
Lisätiedoterasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.3.2010 1 / 44 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotKomentorivin perusteet
Page 1 of 15 Komentorivin perusteet Linux.fi Komentorivi on yksi Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windowsmaailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla
LisätiedotTiedostonhallinta. Yleistä
Tiedostonhallinta Tiedostonhallinnan kautta voi muokata kaikkia näkymän tiedostoja. Sitä tarvitaan näkymien räätälöintiin ja joidenkin asetusten muuttamiseen. Yleistä Tiedostojen tarkastelu ja muokkaus
LisätiedotLyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas
Lyseopaneeli 2.0 Käyttäjän opas 1. Esittely Lyseopaneeli on Oulun Lyseon lukion käyttäjätietojen hallintapalvelu jonka tarkoitus on niputtaa yhteen muutamia oleellisia toimintoja. 2. Yleistä paneelin käytöstä
LisätiedotAsteri Ostoreskontra (Dos)
Asteri Ostoreskontra (Dos) Vuosipäivitys 11.9.2009 Päivityksen asentaminen... 4 SEPA, IBAN ja BIC... 6 Uudelle koneelle siirtäminen... 13 Tulostaminen muistioon... 19 Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Puh.
LisätiedotInvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. KOMENTORIVI JA KOMENNOT Windows- ja Linux-ympäristöissä
Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus KOMENTORIVI JA KOMENNOT Windows- ja Linux-ympäristöissä Kati Sipilä Opinnäytetyö Lokakuu 2008 TIIVISTELMÄ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tietojenkäsittelyn
LisätiedotOpenOffice toimisto-ohjelma
OpenOffice toimisto-ohjelma Tässä dokumentissa selitetään OpenOffice-ohjelman asentaminen ja käyttöönotto. 1.Mikä on OpenOffice? OpenOffice on ilmainen toimisto-ohjelmapaketti useaan eri ympäristöön. Sen
LisätiedotLINUX-HARJOITUS, MYSQL
LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotTehtävä: FIL Tiedostopolut
Tehtävä: FIL Tiedostopolut finnish BOI 2015, päivä 2. Muistiraja: 256 MB. 1.05.2015 Jarkka pitää vaarallisesta elämästä. Hän juoksee saksien kanssa, lähettää ratkaisuja kisatehtäviin testaamatta esimerkkisyötteillä
LisätiedotPERUSTEET. by Juhani Merilinna
PERUSTEET by Juhani Merilinna Sisällysluettelo Yleistä... 5 Rakenne...7 Käyttö...10 Sisäänkirjoittautuminen...10 Järjestelmästä poistuminen...11 Käyttäjät... 12 Hakemistot... 13 Levyasemat...15 Tiedostot
LisätiedotElisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet
Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet Oma Elisa -palvelu Vaihderatkaisun hallinta Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin. Sovelluksessa saattaa olla toiminteita
LisätiedotMITÄ JAVASCRIPT ON?...3
JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3
LisätiedotPythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b
Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotVERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE
VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.
LisätiedotTikon tilaustenkäsittely ja Laskutus
17.4.2013 1 (16) Verkkolaskujen FTP siirto 17.4.2013 2 (16) 1 Toimintaperiaate... 3 1.1 A-Tapa Lähetys (laskutus) työasemilta, FTP avattu eri koneelle... 3 1.2 B-Tapa Lähetys (laskutus) FTP palvelimelta...
LisätiedotYHTEYDEN OTTAMINEN CSC:N KONEELLE HIPPU
Johdatus laskennalliseen kemiaan, Harjoitus 1 Harjoituksen tavoitteet ovat - Tutustua ab initio -laskuissa käytettävään laskentaympäristöön - Oppia ottamaan tietokoneluokan koneelta yhteys laskentakoneelle
LisätiedotWindows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan
Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme
LisätiedotSend-It ilmoittautumisjärjestelmä (judotapahtumat Suomessa)
Ilmoittautumis järjestelmän otsikko alue Jokaisella tapahtumalla on otsikko-osa joka on samanlainen joka puolella sovellusta. Tämä Judokilpailuissa käytetty otsikko-osa koostuu viidestä linkistä, joita
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä
LisätiedotMixW ja Dx-vihjeet (ohje) oh3htu 10.9.2009
MixW ja Dx-vihjeet (ohje) oh3htu 10.9.2009 MixW:n käyttäjille mieleen on saada DX-vihjeet MixW:n Dxcluster dialog-ikkunaan sen monipuolisuuden ansiosta. Dxcluster dialog-ikkunassa on muun muassa helposti
LisätiedotHarjoitus 5 (viikko 41)
Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista nimetä muuttujat hyvin sekä kommentoida ja sisentää koodisi. Vältä liian pitkiä rivejä, käytä
LisätiedotOhjelmisto on tietokanta pohjainen tiedostojärjestelmä, joka sisältää virtuaalisen hakemisto rakenteen.
1 / 50 1. Etusivu Ohjelmisto on tietokanta pohjainen tiedostojärjestelmä, joka sisältää virtuaalisen hakemisto rakenteen. Virtuaali hakemistoihin voi tuoda tiedostoja tietokoneelta tai luoda niitä tällä
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotAsteri Ostoreskontra (Dos)
Asteri Ostoreskontra (Dos) Vuosipäivitys 14.10.2002 Päivityksen asentaminen... 4 Asennus uudelle koneelle (Ensiasennus)... 6 Asteri valikon täydellinen asennus... 6 Ostoreskontran nettisivut... 7 Atsoft
LisätiedotOctave-opas. Mikä on Octave ja miksi? Asennus
Octave-opas Mikä on Octave ja miksi? Asennus Käynnistys ja käyttöliittymä Komennot tiedostojen hallintaan SciTE-editor.m-tiedostot Ohjeita muualla Mikä on Octave ja miksi? Octave on numeeriseen laskentaan
LisätiedotPerusohje vi-editorin käyttöön
Perusohje vi-editorin käyttöön Aapo Rista 22.9.2000 Sisältö 1 Johdanto 1 2 vi:n komento- ja kirjoitustilat 2 3 vi:n käynnistäminen ja siitä poistuminen 2 4 Liikkuminen tekstissä 3 5 Merkkien lisääminen
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
Lisätiedot