Terveempi Pohjois-Suomi. Raahen seudun osahankkeen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen toimintasuunnitelma

2 SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTAA 1.1. Terveempi Pohjois-Suomi 1.2. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointi Oulun Eteläisen alueen hyvinvointi 2. RAAHEN SEUDUN OSAHANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA JOHTAMINEN 2.1. Toimintaympäristö 2.2. Hyvinvointikuntayhtymä hallinnoijana 2.3. Osahankkeen johtaminen 3. RAAHEN SEUDUN OSAHANKKEEN TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIEN SISÄLTÖALUEET, TAVOITTEET JA TULOSODOTUKSET 3.1. Toimenpidekokonaisuuksien painopisteet ja sisältöalueet 3.2. Sisältöalueiden tavoitteet 3.3. Tulosodotukset 4. OSAHANKKEEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Toteuttamistapa ja aikataulu 4.2. Vuosikello 5. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO 6. TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI 7. HANKKEEN SEURANTA JA ARVIOINTI LÄHTEET 1

3 1. HANKKEEN TAUSTAA 1.1. Terveempi Pohjois-Suomi Terveempi Pohjois-Suomi hankekokonaisuus muodostuu koordinoinnista ja viidestä toimenpidekokonaisuudesta. Hankkeen hallinnoijana ja koordinoijana toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Kehittämisen painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen, henkilöstön osaaminen ja palveluketjujen ja -prosessien toimivuus, kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus sekä uudet palvelukonseptit ja toimintamallit. Hanke muodostaa samalla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky -strategisesta päämäärästä johdetun kärkihankkeen. Hanke käsittää alkuvaiheessa Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun maakunnat. Muut Pohjois-Suomen maakunnat ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita tuloksista ja olevansa mukana hyvien käytäntöjen levittämisvaiheessa. Myös hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämisen uudet rakenteet, jotka syntyvät maakunta/pohjois-suomi-tasolla seuraavien kahden vuoden aikana ovat merkittävässä roolissa hankkeen tulosten jatkohyödyntämisessä. Pohjois- Pohjanmaan maakunnan kunnat osallistuvat hankkeeseen alue- /seutukuntakohtaisten profiilien perusteella siten, että käytännössä kaikki kunnat ovat jonkin hankkeen toimenpidekokonaisuuden tai kehittämishankkeen osapuolina mukana. Hankkeen suunnitteluun, käytännön toteutukseen ja arviointiin ovat lainsäädännön ja asetusten lisäksi vaikuttamassa mm. sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset linjaukset, strategiat, toimenpide-ehdotukset ja kehittämisohjelmat: Kainuun hallintomalli ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ovat mahdollistaneet kansallisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisohjelmien ja hankkeiden aikaisempaa koordinoidumman käsittelyn ja toiminnan painottamisen maakuntien alueilla. Tämä valmistelussa oleva hanke parantaa edelleen yhteisten tavoitteiden määrittelyä ja resursoinnin kohdentamista vaikuttavuudeltaan merkittävimpiin kehittämiskohteisiin alueilla ja kunnissa. (Terveempi Pohjois-Suomi hankesuunnitelma 2009) Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen tavoitteena on: 1. Luoda maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet kaikille aluetasoille, painottaen erityisesti kuntia/kuntayhtymiä 2. Kehittää johtamisen ja ohjauksen osaamista ja työvälineitä vastaamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkittävyyttä 3. Vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja osallistumista 4. Kehittää hyvinvoinnin ja terveyden tietopohjaa ja seurantajärjestelmää 5. Kehittää ja ottaa käyttöön sellaisia uusia terveyden edistämiseen liittyviä tulevaisuuden palvelukonsepteja, joilla tulee olemaan 2

4 merkittävä rooli myös rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä (ennakointi, varautuminen) 6. Kehittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perustettavan uuden terveyden ja hyvinvoinnin yksikön roolia ja tehtäviä Pohjois-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä (yksikkö perustetaan sairaanhoitopiirin budjettivaroin) 7. Ohjata ja verkottaa hajallaan oleva tutkimus- ja kehittämistoiminta palvelemaan tulevaisuus- ja tarvelähtöistä toimintaa 8. Levittää hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimintamallin mukaisesti koko maakuntaan sekä Kaste-yhteistyökäytäntöjen kautta Pohjois-Suomeen ja laajemminkin valtakunnallisesti Pohjois-Pohjanmaan osalta tavoitteena erityisesti on saada nyt rakenteilla oleva maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli ulotettua kunta-/kuntayhtymätasolle ja samalla saada rakennettua kuntien ja kuntayhtymien toimintamallit ja johtamiskäytännöt vaikuttaviksi prosesseiksi omilla alueillaan ja toisaalta yhteensopiviksi maakunnallisten edistämis- ja kehittämistoimien kanssa. (Terveempi Pohjois-Suomi hankesuunnitelma 2009) 1.2. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointi Tämän Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen taustalla Pohjois-Pohjanmaan osalta on laajalla vuorovaikutteisella prosessilla synnytetty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma vuosille Sen tekemisen keskeiset ohjaavat periaatteet olivat: o saatava aikaan terveyttä edistävä kansanliike -tyyppinen toiminta kuntalaisten keskuudessa o saatava aikaan huomattava muutos toimijoiden ja päättäjien asenteissa, toimintamalleissa ja yhteistyössä o hyvinvoinnin näkökulma tulee sisältyä kaikkeen suunnitteluun, johtamiseen ja päätöksentekoon o ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa tulee vahvistaa o ennaltaehkäisevä näkökulma tulee olla suunnittelun ja toiminnan keskeisin lähestymistapa; jokainen hyvinvointialan toimija/henkilö on resurssi ennaltaehkäisevässä työssä o palveluiden tuottavuuden kasvu liittyneenä uusien teknologioiden ja toimintamallien hyödyntämiseen o hyvinvointialan liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen edellyttää kasvavia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä o alueiden/kuntien erilaisuus tulee ottaa huomioon tavoitteita ja toimenpiteitä suunniteltaessa Pohjois-Pohjanmaalla on hyväksytty keskeisten maakunnallisten toimijoiden ja kuntien osalta hyvinvointiohjelmatyötä tukeva ja samalla kuntien omaa terveyden edistämistoimintaa ohjaava Hyvinvointisopimus. 3

5 Pohjois-Pohjanmaalla asuu n asukasta. Väestö keskittyy Oulun seudulle, jossa asuu jo runsaat asukasta. Pohjois-Pohjanmaan väestön ikärakenne on suotuisa, sillä lasten osuus on keskiarvoa suurempi ja vanhusten osuus pienempi. Lapsia on viidennes väestöstä ja osuus sekä määrä säilyvät nykytasolla myös tulevaisuudessa maan yleisestä kehityksestä poiketen. Yli 65-vuotaiden osuus tulee kasvamaan voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen. Vaikka työvoima ikääntyy, on työmarkkinoille tulevien ja eläkkeelle poistuvien suhde alueella keskimääräistä tasapainoisempi. Poistuma eläkkeelle tulee olemaan suuri erityisesti palvelusektorilla, missä palvelujen kysynnän kasvu lisää entisestään työvoimatarvetta. Työttömyys on Pohjois-Pohjanmaalla edelleen suhteellisen korkealla tasolla ja se on viime vuosina laskenut hitaammin kuin useimmissa muissa maakunnissa. Erityisesti nuorten osuus työttömistä on poikkeuksellisen suuri. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma.) Kelan tietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaan väestö oli vuonna 2005 sairastavuudeltaan maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa kuudenneksi tervein (indeksiluku 101), kun maan väestön keskiarvo oli 100. Vakioidun indeksin mukaan Pohjois-Pohjanmaan luku kasvoi arvoon 114, ja sen väestö oli maan sairaimpia. Pohjois-Pohjanmaalla on siis paljon sairastavuutta, mutta väestön nuori ikärakenne saa tilanteen näyttämään todellista paremmalta. Alueen sisäiset sairastavuuden erot ovat melko suuret. Lähes kaikkia tarkasteltuja kansantauteja oli Pohjois-Pohjanmaalla jonkin verran enemmän kuin maassa keskimäärin. Vain diabeteksen esiintyvyysluku oli samansuuruinen kuin maan keskiarvo, ja reumaa oli Pohjois-Pohjanmaalla vain hieman tavallista enemmän. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma.) Koulutusryhmien väliset terveys- ja elintapaerot ovat Pohjois-Pohjanmaalla koko Suomen lailla suuria. Noin joka toinen enintään 9 vuotta koulutusta suorittanut pohjoispohjanmaalainen kokee terveytensä korkeintaan keskitasoiseksi, kun vähintään 13 vuotta koulutusta suorittaneista noin joka kolmas kokee samoin. Epäterveelliset elintavat, kuten tupakointi, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio ja lihavuus ovat merkittävimpiä terveyserojen syitä. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma.) Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että nykyisistä lapsista ja nuorista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia aikuisia ja että työikäinen väestö kokee itsensä työkykyiseksi sekä haluaa pysyä työelämässä nykyistä kauemmin. Yhtä tärkeää on, että työikäiset ja työelämästä eläkkeelle siirtyneet ja siirtymässä olevat säilyttävät itsenäisen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Terveyden edistämisellä ja ehkäisevällä työllä voidaan saavuttaa monia hyötyjä myös tästä näkökulmasta sekä yhteiskunnan että yksilötasolla Raahen seudun hyvinvointi Raahen seudulla on vuonna 2004 tehty hyvinvointitutkimus yhdessä alueen toimijoiden kanssa (Kurkinen Jorma: Raahen seudun hyvinvointi. Kansalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista). Hyvinvointi-ohjelmatyötä on tehty Raahen seudulla ns. ministerimallilla, jossa keskeisinä toimijoina ovat olleet seudun verkostojen hyvinvointitoimijat ja prosessia on koordinoinut 4

6 hyvinvointiministeri. Raahen seudun hyvinvointiohjelmatyötä on toteutettu elinkaarimallin mukaisesti ja se on ollut linjauksiltaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mukainen. Maakunnallisen hyvinvointi-sopimuksen allekirjoituksilla alueen kunnat ovat sitoutuneet viemään hyvinvointiohjelman tavoitteet käytäntöön. Terveellisten elämäntapojen edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja terveyserojen kaventamiseen sekä yksilön vastuunoton lisäämiseen tarvitaan hyvinvointia ja terveyttä elämänkaaren eri vaiheissa tukeva päätöksenteko- ja johtamisrakenne. Päätöksenteon (strateginen), johtamisen (taktinen) ja arkityön (operatiivinen) vuoropuhelu seudullisessa ja maakunnallisessa verkostossa edellyttää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kehittämisvastuiden ja tehtävien STO-päätöksiä. Vertailu vuodesta 2007 vuoteen 2008 osoittaa että Raahea lukuun ottamatta seutukunnan kuntien väkiluku on vähentynyt, mutta ei kuitenkaan merkittävästi. Vanhusten määrä lisääntyy nopin 100 henkilön vuosivauhdilla. Ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä yli 80-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan. Toisaalta syntyvyys on seutukunnassa suhteellisen hyvä. Alle 25-vuotiaiden osuus oli vuonna 2008 seutukunnassa 32%. Huoltosuhde eli lasten, nuorten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden oli vuonna 2008 Pyhäjoella 60,2, Raahessa 49,4, Siikajoella 60,3 ja Vihannissa 65,1. Raahen seutukunnan kunnissa oli vuonna 2008 nuorisotyöttömiä ( vuotiaita) seuraavasti: Pyhäjoki 11,3%, Raahe 15,7%, Siikajoki 12% ja Vihanti 6,6%. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli vuonna 2007 Pyhäjoella 7,4%, Raahessa 10,7%, Siikajoella 17,4% ja Vihannissa 10,9%. Vuonna 2007 toimeentulotukea saaneita henkilöitä oli Pyhäjoella 3,8%, Raahessa 6,9%, Siikajoella 3,8% ja Vihannissa 5,4%. Ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2008 Pyhäjoella 117,6, Raahessa 115,4, Siikajoella 128,1 ja Vihannissa 115,5, eli Pohjois-Pohjanmaan maakunnan indeksilukua (114,1) korkeampi. Ikävakioitu kansantauti-indeksi oli Pyhäjoella 134,5, Raahessa 139,0, Siikajoella 159,7 ja Vihannissa 157,3 vuonna Maakunnan kansantauti-indeksi oli samana vuonna 139,6. Näiden ns. pahoinvointi-indikaattoreiden lisäksi hankkeessa kerätään tietoisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden mittareita eli hyvinvointi-indikaattoritietoa, joilla voidaan kuvata yhteistyön kehittymistä toimijoiden kesken, järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistumista, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, kevyen liikenteen väylien määrää ja kehitystä, liikuntapaikkoja, työllistymis- ja koulutusmallien kehittymistä verkostoyhteistyön avulla, vertaistuen ja omavastuun toteuttamista sekä osallistumista maakunta- ja EU-tasoisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeisiin jne. Terveyttä edistäviä päätöksiä tarvitaan kaikilta yhteiskunnan sektoreilta ja tasoilta ja erityisesti kuntajohto on avainasemassa terveyden edistämistyössä. Kunnallinen päätöksentekojärjestelmä ohjaa ja linjaa kunnan strategisia valintoja ja toimintojen organisoitumista (STM 2007). Raahen seutukunnan kuntien sote-yhteistyö laajeni vuonna 2009 kunta- ja palvelurakennelain 5

7 edellyttämällä tavalla, kun Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä uudessa muodossaan käynnistyi. 2. RAAHEN SEUDUN OSAHANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA JOHTAMINEN 2.1. Toimintaympäristö Raahen seudun muodostavat Raahen kaupunki, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kunnat, jotka toimivat osahankkeen toimintaympäristönä. Asukkaita vuoden 2009 alussa koko seutukunnassa on yhteensä Raahen seudun väestö kunnittain : Pyhäjoki 3352 Raahe Siikajoki 5759 Vihanti 3238 Raahen seudulla on meneillään useiden elinkaarimallin mukaisten ohjelmien sekä strategioiden valmistelu- ja päivitystyö. Vertailutietoa on esimerkiksi aikuisneuvolatoiminnan myötä olemassa ikääntyvien yli 65-vuotiaiden osuudesta. Seudullisessa vanhustyön strategiassa on kuvattu erilaisia toimintamalleja, joita vahvistetaan ja edelleen kehitetään tämän hankkeen tavoitteiden ja hyvinvointisopimuksen mukaisesti. Raahen seudun osahanke jatkaa alhaalta ylös periaatteella AKO-työnä aloitettua, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Hyvinvointiohjelmatyössä tämä tarkoittaa kuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, yritysten, järjestöjen ja yhdistysten yhteisiä tilaisuuksia, koulutuksia ja työryhmiä, joissa kehitetään rakenteita ja toimintamalleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tässä hankkeessa painotetaan nimenomaan johtamisen rakenteiden kehittämistä ja vahvistamista. Strategisen ja taktisen tason päätöksillä on tärkeä merkitys sille, miten palvelujärjestelmä ja palveluprosessit huomioivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen edellyttää koulutustarpeiden tunnistamista, moniammatillisen yhteistyöverkoston tiivistämistä, työnjaon ja vastuiden määrittelyä sekä uusien toimintamallien löytämistä Hyvinvointikuntayhtymä hallinnoijana Raahen seudun Terveempi Pohjois-Suomi -hankeosiota hallinnoi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Sopimuksen mukaan hallinnoija vastaa osahankkeen toteuttamisen koordinoinnista, hankkeen ohjeistuksesta ja raportoinnista, osahankkeen hallinnosta ja kirjanpidosta sekä viestinnästä päähallinnoijan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ohjeistuksen mukaan. 6

8 Kustannusten seuranta ja projektin muu raportointi toteutetaan päähankkeen hallinnoijan ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaisesti Osahankkeen johtaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hanketyön tavoitteena on saada kuntiin ja seutukuntaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (Kerttu Perttilän esittämää mallia mukaillen). Raahen seutukunnassa hyvinvointiohjelmatyö on ollut seudullista. Hyvinvointiministeri on koordinoinut seudullista sosiaali- ja terveystoimen kehittämistä (aluekeskusohjelman toteutus) ja valmistellut laaja-alaisen toimijajoukon kanssa hyvinvointikuntayhtymän toteutusmallin. Maakunnallinen hyvinvointiohjelman toteutus jatkuu samalla periaatteella, Terveempi Pohjois-Suomi hanke on ohjelman toteutuksen väline ja ministerimallia hyödynnetään osahankkeen johtamisessa. Raahen seudulle on alkaen palkattu projektipäälliköksi Vihannin kunnanjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen, joka johtaa osa-aikaisena seutukunnan hanketta. Hän toimii Pohjois-Pohjanmaan TEROKA-hankkeen valmisteluryhmässä sekä vastaa ns. ministerivastuulla seudullisen hyvinvointiohjelman toteutuksesta. Projektityöntekijöiksi on palkattu alkaen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä ehkäisevän työn yhdyshenkilö, ylihoitaja Liisa Rasi ja ravitsemusterapeutti Karita Pesonen, jotka toimivat osa-aikaisina (kumpikin 50 % työajalla). Ostopalveluina hankitaan vuosittain toiminnan eri tasoille STO ennakointi menetelmäosaamista hankesuunnitelman mukaisesti. Koska hankkeella voi olla vain yksi ohjausryhmä, Raahen alueen ohjausryhmää kutsutaan projektiryhmäksi. Raahen seudun osahankkeelle on valittu projektiryhmä, joka huolehtii hankeosion ohjauksesta ja valvonnasta. Projektiryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Raahen seudun osahankkeessa projektiryhmän muodostavat: Alatalo Minna Arvela Ilmo Aunola Eija Hannula Kari Heikkinen Irma Honkala Virpi Kallunki Hannu Kantola Esko Kenakkala Anita Kippola Tanja Laitila Maija Raahen seudun hyvinvointiky, johtava ylihoitaja Raahen kaupunki, apulaiskaupunginjohtaja Raahen seudun hyvinvointiky, Vihannin kunta, hallituksen jäsen Raahen kaupunki, sivistyspalvelukeskuksen johtaja Siikajoen kunta, perusturvajohtaja Raahen aluesairaala, johtava lääkäri Raahen seudun hyvinvointiky:n johtaja Siikajoen kunta, valtuuston 1. varapj. Raahen seudun TE-toimiston johtaja Raahen Psyyke ry, toiminnanjohtaja, alkaen Lukinmaa Niina Raahen kaupunki, vanhus- ja vammaispalvelujohtaja 7

9 Pahkala Matti Raahen seudun hyvinvointiky, hallituksen jäsen, Pyhäjoen kunta, kh:n pj. Sivennoinen Olli Vihannin kunta, kunnanrakennusmestari Tornberg Antti Pyhäjoen kunta, perusturvajohtaja Projektihenkilöstö: Mikkola-Riekkinen Leena Projektipäällikkö, hyvinvointiministeri, Vihannin kunnanjohtaja, Pesonen Karita, Raahen seudun hyvinvointiky, projektityöntekijä, ravitsemusterapeutti, Rasi Liisa, Raahen seudun hyvinvointiky, projektityöntekijä, ylihoitaja Työryhmiä, esimerkiksi aikaisemmin perustettua seudullista Terveys 2015 työryhmän kokoonpanoa ja tehtäviä, tarkistetaan vastaamaan strategisia tavoitteita. Kuntakohtaiset työryhmät nimetään ja vastuutetaan hankeprosessin aikana. Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen projektiryhmä on nimetty lähtökohtaisesti siten, että se voi toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seudullisena johtoryhmänä. 3. RAAHEN SEUDUN OSAHANKKEEN TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIEN SISÄLTÖALUEET, TAVOITTEET JA TULOSODOTUKSET 3.1. Toimenpidekokonaisuuksien sisältöalueet Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen johtoajatuksena ja taustalla on terveellisten elämäntapojen edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen sekä yksilön oman vastuunoton lisääminen. Hyödynsaajina ovat hankealueen asukkaat, palveluja tuottavat organisaatiot, koulutusorganisaatiot, luottamusmiehet ja johtavat viranhaltijat, henkilöstö muut terveyden ja hyvinvoinnin parissa toimivat. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen Raahen seudun osahanke vastaa kehittämistyöstä yhteistyössä kahden seuraavan sisältöalueen osalta. a) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja johtamisen rakenteiden kehittäminen ja vahvistaminen yhteistyössä Oulun Eteläisen ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa sekä Kainuun kanssa. Kehittämistyön tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja kuntayhtymien/yhteistoiminta-alueiden pysyvää toimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kehitetään Kerttu Perttilän 2008 aluemallia mukaillen. b) Osaamisen kehittämiseen, palveluketjut ja -prosessit Kehittämistyön tavoitteena on arvioida ja vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön voimavarojen ja henkilöstön osaamisen tarvetta huomioiden alueiden lähtökohdat yhteistyössä. Lisäksi asenteiden ja toimintatapojen 8

10 muutokseen pyritään uudistamalla palveluketjuja ja -prosesseja sekä asiakkaan ohjaukseen liittyviä ohjeistuksia Tavoitteet Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen sekä toimintakäytäntöjen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän pysyvää toimintaa. Raahen seudulla keskitytään erityisesti kehittämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteita, yhteistyötä peruskuntien, yhteistoimintaalueen ja hyvinvointikuntayhtymän välillä. Alueella sote-organisaationa toimii Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, johon toimintoja siirtyy vaiheittain. Raahen seudun osahankkeen tavoitteet: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vahvistaminen Kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön päätöksenteon (strateginen), johtamisen (taktinen) ja arkityön (operatiivinen) vuoropuhelua ja työnjakoa seudullisessa ja maakunnallisessa verkostossa: tehdä tarvittavat strategiset, taktiset ja operatiiviset päätökset Raahen seudun hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen kehittämisvastuista (STO-päätökset) kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiskäytäntöjä ja määrittää poikkihallinnollisen työryhmien kuten Terveys 2015 työryhmän tehtävät varmistaa hyvinvointiohjelmat ja -kertomukset osaksi kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän strategioita maakunnallisen hyvinvointiohjelman mukaisesti 2. Osaamisen kehittäminen Lisätä osaamista, tukea päätöksentekoa ja vahvistaa johtamisrakennetta perehdyttämällä ja valmentamalla luottamushenkilöt strategioiden ja linjausten tekijöinä sekä johtavat viranhaltijat taktisen tason eli tiedontuotannon ja johtamisen vastuutoimijoina, kuinka suunnitelmien ja strategioiden avulla eri toiminnan tasoilla (STO) edistetään terveellisiä elämäntapoja, ehkäistään syrjäytymistä, kavennetaan terveyseroja ja lisätään yksilön omaa vastuunottoa elämänkaaren eri vaiheissa perehdyttää luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ja esimiehet kansallisiin ja maakunnallisiin hyvinvointia ohjaaviin ohjelmiin, tavoitteisiin ja seurantatietoihin sekä kuntien hyvinvointiohjelma- ja kertomusprosessiin. valmentaa luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat ennakointimenetelmien käyttöönottamiseen päätöksenteon ja toiminnan tueksi: STO Ennakointi ja IVA eli ihmisiin kohdistuva vaikutusten arviointi työkaluiksi tunnistaa henkilöstön osaamista tukevat koulutustarpeet hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä, suunnitella ja ottaa käyttöön varhaisen tuen 9

11 ja puuttumisen menetelmiä sekä jatkaa ja syventää alueella jo kehitettyjä toimintamalleja, joilla parannetaan henkilöstön osaamista vahvistaa kuntalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen muiden osahankkeiden kautta välittyvä tieto ja hyvät käytännöt hyödynnetään alueen tarpeet huomioiden Raahen seudulla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmatyön ja -sopimuksen mukaisesti. Hankkeen vaikuttavuuden näkökulmasta pitempiaikaisina päämäärinä ovat terveellisten elämäntapojen edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen sekä yksilön oman vastuunoton lisääminen. Tavoitteen saavuttamiseen päästään vahvistamalla päätöksenteossa ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja toimintaa saattamalla varhaisen tuen ja puuttumisen menetelmät ja toimintamallit laajasti yhteiseen käyttöön. Kehittämistyössä hyödynnetään aikaisempaa Raahen seudulla toteutettua kehittämistyötä, mitä KASTE -ohjelmassakin painotetaan. Raahen seudun kunnat ovat tehneet jo pitkään yhteisiä kehittämishankkeita. Osa hankkeista on toteutunut seutukunnallisena ja osa alueellisena kuten esim. perhepalveluverkostoja Pohjois-Pohjanmaalle PESSI -hanke, jota toteuttivat Ylivieskan ja Raahen seutukunta Tulosodotukset Raahen seutukunnan alueella tavoitteena on, että hankkeen lopussa voidaan tuloksina todeta, että hanke on edistänyt hyvinvointisopimuksen toteutumista Raahen seudun kunnissa ja hyvinvointikuntayhtymässä alueella on toimivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on vastuutettu ja riittävästi resursoitu strategisen, taktisen ja operatiivisen tason toimijat ovat ottaneet ennakointimenetelmiä käyttöön (STO ennakointi-osaaminen ja ihmisiin koskevien vaikutusten arviointi-osaaminen, IVA-osaaminen) toimintaa, keinoja ja toimintatapoja organisoiva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorityö on vastuutettu syrjäytymisen ehkäisyyn, elintapojen ja liikuntatottumusten parantamiseen sekä kansantautien ehkäisyyn on piloteissa kehitetty uusia ja tehokkaita toimintamalleja (eri osahankkeiden tulosten levittäminen) alueella kehitettyjen uusien poikkihallinnollisten, moniammatillisten toimintamallien juurruttaminen käytäntöön sekä niihin liittyvä lisäkoulutus on varmistettu 10

12 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kunnille tulee uusia haasteita. Eri toimintakulttuurien kohtaaminen ja palvelujen yhteen sovittaminen asettaa haasteita toimijoille. (Terveempi Pohjois-Suomi 2009) 4. OSAHANKKEEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Toteuttamistapa ja aikataulu Raahen osahankkeessa tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteiden kehittäminen ja vahvistaminen sekä osaamisen kehittäminen. Hankkeessa kehitetään etenkin johtamiskäytäntöjä, sovitaan vastuista ja toimintamalleista sekä keskitytään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintatapojen ja -mallien käyttöönottoon kaikissa palveluprosesseissa. Yhteisen seudullisen hyvinvointistrategian luominen edellyttää päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden perehdyttämistä ja kouluttamista kansallisista hyvinvointia ohjaavista ohjelmista, tavoitteista ja seurantatiedoista, ja hyvinvointistrategioiden ja -kertomusten saamista osaksi kuntien strategioita. Liitteessä 1 on kuvattu Raahen seudun osahankkeen rakenne ja painopisteet. Konkreettisina toimintatapoina ovat päätöksenteon (strateginen), johtamisen (taktinen) ja arkityön (operatiivinen) tasojen vuoropuhelun kehittäminen seudullisessa ja maakunnallisessa verkostossa. Palveluketjujen ja palveluprosessien laadukkaan toteutuksen edellytys on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen ja vastuiden selkiyttäminen 4.2. Vuosikello lokakuu 2009 syyskuu 2010 Tavoitteena on kehystää, mobilisoida ja juurruttaa hankesuunnitelman mukaisesti hyvinvointiohjelman toteutusta Raahen seudulla. Vuosikello Raahen seudun osahankkeen toteutuksesta on liitteessä 2 ja tarkennettu työsuunnitelma vuodelle 2010 liitteessä Hanketta on esitelty kunnille ja kuntayhtymän hallitukselle maalis syyskuussa Hanke on organisoitu ja osahankkeen projektiryhmä on valittu syyskuussa Alustava työsuunnitelma vuosikelloksi on laadittu syyskuussa 2009 (henkilöstö palkattu syyskuussa 09). Vaikka hanketta on toteutettu maaliskuusta 2009, palkkakuluja hankkeelle on syntynyt syyskuusta 2009 alkaen. 4. Työsuunnitelmaa on tarkennettu joulukuussa 2009 ja hyvinvointitiedon kerääminen hyvinvointistrategian ja -kertomustyön pohjaksi on aloitettu marras-joulukuussa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen liittyvä luottamushenkilöiden, johtavien viranhaltijoiden ja projektiryhmän STO ennakoinnit aloitetaan keväällä 2010 (ostopalvelu). 11

13 6. Kuntakierrosten, STO ennakointien avulla luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteiden perustat, valmistellaan esitykset ja tehdään päätökset vuoden 2010 aikana. Hyvinvointistrategiat ja kertomukset osaksi kuntastrategioita. 7. STO vuoropuhelu päätöksenteon ja toiminnan eri tasoilla osaamisen kehittämiseksi jatkuu vuonna 2011, jolloin toimintamalleja juurrutetaan käytäntöön ja levitetään hankealueella. 8. Poikkihallinnollisten, moniammatillisten työryhmien avulla vahvistetaan ja kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tunnistamalla hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ja ottamalla niitä käyttöön ja tekemällä päätökset käyttöönottamisista. 9. Kuntien omat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät käynnistyvät ja tarvittavat seudulliset työryhmät nimetään keväällä Raahen seudun ja Oulun Eteläisen yhteisinä toimintamuotoina ovat lisäksi tietotekniikan hyödyntäminen laajennetaan väestön mahdollisuutta sähköiseen asiointiin ryhmätoiminta mm. painonhallinta, liikunta seminaarit, verkostotyöskentely ym. mini-interventiot arviointisuunnitelma, arviointimenetelmät, terveyskysely osaamisen seurantajärjestelmä riskiryhmien seulonta, riskilaskurit 5. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin 3,9 miljoonaa euroa, josta Raahen seudun osahankkeen kustannusarvio on (liite 3). (Terveempi Pohjois-Suomi 2009) Henkilöstöresurssit on kustannusarvioon laskettu seuraavasti: Projektijohto osa-aikaisena osahankkeeseen 2 osa-aikaista projektisuunnittelijaa (50 %:n työaika, toinen puoli omassa työssä hyvinvointikuntayhtymässä, jolloin toiminta myös suoraan rakenteisiin) Ostopalveluna STO Ennakointi menetelmän koulutus: euroa, euroa ja euroa Seudullisten projektihenkilöiden tukena ja vahvistuksena toimii hankkeen hallinnoijan asettama koordinaattori ja koordinaation kautta tuleva toiminta. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen osallistujat maksavat vain siitä osakokonaisuudesta ja toiminnasta, mihin osallistuvat eli esim. Raahen seutu ei osallistu Oulun kaupungin pilotoiman asian kustannuksiin. 12

14 6. TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hallinnoijana vastaa viestinnästä valtakunnan tasolla. Osahankkeet toteuttavat omilla alueillaan viestintää hallinnoijan ohjeiden ja omien viestintäsuunnitelmiensa mukaisesti. Paikallisesti viestintää on toteutettu maaliskuusta 2009 alkaen hyvinvointiministeri Leena Mikkola-Riekkisen toimesta. Hän on osallistunut eri tilaisuuksiin ja foorumeihin sekä esitellyt hanketta maakunnallisissa ja paikallismedioissa vastaten viestintäsuunnitelman keskeisiin kysymyksiin: milloin, mistä, missä ja miten Raahen seudun osahanketta toteutetaan. Jatkossa käytettäviä viestintäkanavia ovat: Tiedotustilaisuudet: valtuustokierrokset, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien kokoukset, moniammatillisten työryhmien kokoukset, järjestöjen ja yhdistysten tapaamiset, yleisötapahtumat Tilannekatsaukset: sairaanhoitopiirin koordinaatiohankkeen kokoukset, alueellisen projektiryhmän kokoukset, työryhmä 1:n kokoukset, sairaanhoitopiirin ohjausryhmän kokoukset, kuntien valtuustot, hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen kokoukset, paikallisen projektiryhmän kokoukset Kokousmuistiot: paikalliset kokousmuistiot luettavissa - sivustolta, alueelliset -ekstanetissä Tiedotteet -sivustolla ja tarvittaessa -sivustolla Koulutustilaisuudet, seminaarit: alueelliset tilaisuudet kuten Hyvinvointifoorum, Terve Pohjois-Suomi päivät, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen seuranta aluekierros, alueforum IVA:sta, IVAtutoreiden koulutus, paikalliset STO- ja IVA-koulutukset, terveyden edistämisen yksikön järjestämät koulutukset terveydenhuollon ammattihenkilöille Raportit, dokumentit, erilaiset kirjalliset ohjeet: osahankkeen toimintasuunnitelma, hyvinvointikertomus, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelma, väliraportit, loppuraportti Posti, sähköposti, puhelin Intra-/internet: Lehdistö: lehdistötiedotteet tilaisuuksista ja hankkeesta 7. HANKKEEN SEURANTA JA ARVIOINTI Terveempi Pohjois-Suomi hankkeeseen on tehty arviointisuunnitelma (Jorma Kurkinen 2009: Terveempi Pohjois-Suomi (TERPS) hankkeen arviointi), jonka POSKE toteuttaa. Raahen seudun osahankkeen arviointiin osallistuvat päättäjät, kuntalaiset, asiakkaat, työntekijät. Arvioinnin lähtökohta on osallistava; osallistumisen kautta 13

15 toimijaryhmät voivat vaikuttaa kehittämistyöhön ja alueluiden sisältöön (STO ennakoinnit lähtökohtina). Arviointi perustuu asiakaslähtöiseen lähestymistapaan; asiakkaat määrittelevät arvioinnin kriteerit / kriteerit hankesuunnitelmasta (vrt. POSKE; indikaattoritiedot ohjaavat). Arviointi toteutetaan prosessinomaisesti ja arvioinnissa sekä prosessin konsultoinnista lähestymistapa on laadullinen. LÄHTEET Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Kurkinen, J (2004) Raahen seudun hyvinvointi. kansalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista Raahen seudun TE-toimiston tilastot Sotkanet tilastot Terveempi Pohjois-Suomi hankesuunnitelma 2009 LIITTEET Raahen osahankkeen viitekehys Raahen osahankkeen vuosikello Raahen seudun osahankkeen budjetointi Raahen seudun osahankkeen työsuunnitelma vuodelle

16 Liite 1 Raahen seudun osahankkeen painotus päätöksenteon ja toiminnan rakenteiden kehittämisessä (punaisella rajattu alue) Hankkeen kohdennus Terveempi Pohjois-Suomi Raahen osahanke 2. H Y V I N V O I N N I N JA T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N PÄÄTÖKSENTEKO, ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN TOIMINNAN RAKENTEET (STO) 1. HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN PALVELURA- KENTEEN JA PALVELU- PROSESSIN KEHITTÄMI- NEN PARAS KASTE MAKO HYVINVOINNIN JA TERVEY- DEN EDISTÄMISEN JOHTAMI- SEN RAKENTEIDEN KEHITTÄ- MINEN JA VAHVISTAMINEN 2. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN, PALVELUPROSESSIT, -JÄRJES- TELMÄ, VERKOSTOITUMINEN JA PALVELUKETJUT 3. KUNTALAISTEN OSALLISUUS, YHTEISÖLLISYYS JA VERTAISTUKI 4. TAVOITTEET JA MENETELMÄT/ VÄLINEET 5. RAKENTEIDEN, JOHTAMISEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMINEN HYVINVOINTIA TUKEVAKSI JA EDISTÄVÄKSI SOVELTAMINEN HYVINVOINNIN SEURANNAN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMI- NEN SAAVUTETTU HYÖTY / VAIKUTUS TULOKSET TOIMINTA VALITUILLA SISÄLTÖALUEILLA 6. SEURANTA TOIMINNAN JA RAKENTEIDEN ARVIOINTI, PARANTAMINEN JA KEHITTÄMINEN 7. 15

17 Liite 2 Raahen seudun osahankkeen vuosikello 16

18 Liite 3 RAAHEN SEUTUKUNTA Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö (koordinaattori 100 % ja projektisuunnittelija 50 % Työpanoksen siirto kunnalta Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat 0 kustannukset Tulorahoitus 0 Muu kuin julkinen rahoitus 0 Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus 0 Haettava valtionavustus

19 Tyosuunnitelma 2010 Terveempi Pohjois-Suomi Raahen osahanke Työsuunnitelma tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtuustokierros I Rhe HV- ja TE-johtoryhmien perustaminen ja kokoukset Hyvinvointikertomus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelma HV ja TE rakenteiden päätökset vastuista Hyvien käytäntöjen kerääminen Alueellisten moniammatillisten työryhmien tapaamiset Väliraportti ,11,14 Projektityöntekijöiden kokoukset ja 19.1 Raahe Projektiryhmän kokoukset TerPS-projektiryhmä Oulu 8.2. TerPS työryhmä 1 Oulu 2.2. Hyvinvointiohjelman Koordinaatioryhmä PPSHP 7.1. Hanketyöntekijät Oulussa 5.1. TerPS Terveempi Vihanti-tapahtuma Tsäänssi-messut Kansanterveyspäivä Hki Kunta-järjestöt -yhteistyö esiselvitys Raahen alue IVA-tutoreiden koulutus Hyvinvointiforum Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen seuranta, aluekierrokset IVA-koulutus valtuutetuille STO-koulutus Terve Pohjois-Suomi -päivät Hyvinvointi-/ terveysviestintäseminaari Oulu 5.5. Terveystottumuskysely kuntien henkilöstölle Terveystottumyskysely valtuutetuille 18