Karjalanpiirakka - The Best of Finland!

Transkriptio

1 Karjalanpiirakka - The Best of Finland! Always time for smile and karjalanpiirakka! Picture: Elisabeth Johnson. The food in Canada is a bit different than Finnish food but we still eat very similar dishes. As you all may know, Canada LOVES maple syrup! We actually have maple flavoured everything not even joking. Canadian usually prefer sweeter foods compared to most Finnish people that prefer more bitter things like coffee and salmiakki. Firsty, I HATE SALMIAKKI! BLEH! HOW CAN YOU EAT IT?

2 I have tried multiple times to eat it and I always end up spitting it out. Another difference with Canadian food is that we use a lot of spices so Finnish food tastes bland to me sometimes. I love Finnish food, especially karjalanpiirakka. I could eat that for the rest of my life and I would be happy! Furthermore, I would like to talk about meal times in a regular household in Canada. In Canada I never ate breakfast and none of my people really did either, we would only eat it if we had time so I am not used to eating big breakfasts. Also, in Finland you have your dinner very early somewhere between 15:00 17:00 where in Canada we have very late dinners at around 19:00 or 20:00. So the first few weeks for me was hard for me to eat so early. I am also not used to eating an evening snack right before bed in Canada if you ate before going to bed you would get in trouble! Anyway I have learnt how to eat the Finnish way and I am loving the Finnish food! Karjalanpiirakka, Suomea parhaimmillaan! Ruoka on Kanadassa hieman erilaista kuin Suomessa, mutta me syömme kuitenkin paljon samojakin ruokalajeja. Kuten te kaikki varmaan tiedätte, Kanada RAKASTAA vaahterasiirappia! Meillä on oikeastaan vaikka mitä vaahterasiirapinmakuista, enkä edes vitsaile. Kanadalainen tykkää yleensä makeammista ruuista, kun taas monien suomalaisten mieleen ovat katkerammat jutut, kuten kahvi ja salmiakki. Ensinnäkin minä VIHAAN SALMIAKKIA! HYH! MITEN TE VOITTE SYÖDÄ SITÄ? Olenkin sylkenyt sen usein suustani yritettyäni monia kertoja syödä sitä. Toinen kanadalaisen ruuan ero on se, että meillä käytetään paljon mausteita verrattuna suomalaiseen ruokaan, joten täällä ruoka maistuu mielestäni usein niiltä osin vähän tylsältä. Rakastan kuitenkin suomalaista ruokaa, etenkin karjalanpiirakkaa. Voisin syödä sitä lopun elämääni ja olla onnellinen!

3 Lisäksi haluaisin kertoa tavallisen kandalaisperheen ruokaajoista. Kanadassa en syö koskaan aamiaista, eivätkä monet muutkaan ihmiset tee niin. Me syömme vain jos aikaa riittää, joten en ole tottunut tuhteihin aamiaisiin. Suomessa syödään päivällistä kovin aikaisin, noin kello 15:00 17:00, kun taas Kanadassa meillä on melko myöhäiset illalliset joskus kello 19 tai 20 aikaan. Joten muutamana ensimmäisenä viikkona olikin vaikeaa syödä niin aikaisin. En myöskään ole tottunut napostelemaan illalla juuri ennen nukkumaanmenoa jos Kanadassa syö juuri ennen sänkyyn nukkumaanmenoaikaa, joutuu hankaluuksiin! Joka tapauksessa olen oppinut, miten syödään suomalaisittain, ja rakastan suomalaista ruokaa! Suurpiirteinen suomennos: Henry Hedborg. Kaamos karkoittui Art Cafessa Areenalla karkotettiin kaamosta perinteikkäässä Art Cafe - konsertissa. Fiilistele pirteitä musiikkiesityksiä videolta, ja voit itsekin todeta kaamoksen kaikonneen. Jaa toki tunnelmasi kommenttikentässä alempana! Oikaisu klo 17:50: 3. kappaleessa esiintyy Anni Linnonmaa ja 4. kappaleessa Emma Rikkonen, kuten myös haastattelussa.

4 Pöytälaatikosta barrikadeille - mitä on sanataide? Pitkän pöydän ääressä istuu seitsemän nuorta. Tai no, oikeastaan viisi, sillä yksi nauraa hysteerisesti pöydän alla toisen räpätessä avioerosta, kissoista ja kananmunista. Muun muassa tätä on sanataide. Tässä kohtaa sinä todennäköisesti kohotat kulmiasi ja tuhahdat termi ei ole sinulle tuttu. Se ei ole yllättävää, sillä sanataide ei ole vielä kovin tunnettua suuren yleisön parissa. Harrastustoiminta on aktiivista ja äidinkielen opettajat ympäri maan vannovat sanataiteen nimeen, mutta suurin osa suomalaisista ei ole siitä koskaan kuullutkaan. Sääli, sillä sanataiteella on kirjoittamisesta kiinnostuneelle paljon annettavaa. Luvattoman luovaa kirjoittamista Suomen sanataideopetuksen seura perustettiin vuonna 2003, mutta sanataidetta opetettiin jo sitä ennen siellä täällä: Vantaan sanataidekoulu, yksi Suomen maineikkaimmista sanataidekouluista, perustettiin jo vuonna Opetushallitus määrittelee sanataiteen näin: Opetuksen tavoitteena on lasten ja nuorten kielellisen ilmaisun ja mielikuvituksen rikastuttaminen. Kirjoittamisen ja kirjallisuudentuntemuksen avulla kehitetään ajattelutaitoja ja eläytymiskykyä, laajennetaan ilmaisuvaroja ja autetaan etsimään persoonallista ilmaisua. Konkreettisemmin ilmaistuna sanataidekurssilla kirjoitetaan aika spontaanisti ohjaajan antamien virkkeiden pohjalta. Muoto on vapaa ja kaikenlainen teksti käy. Konkreettisemmin ilmaistuna sanataidekurssilla kirjoitetaan aika spontaanisti ohjaajan antamien virkkeiden pohjalta. Muoto

5 on vapaa ja kaikki käy, kertoo sanataideohjaaja Kati Kaaresoja Tuusulan kansalaisopistosta. Virikkeitä on monenlaisia, ja kirjoittamiseen haetaan inspiraatiota musiikin, kuvataiteen ja teatterin keinoin. Myös esineet, hahmot ja värit ovat hyviä lähtökohtia kirjoittamiselle. Millainen teksti syntyy mustavalkoisesta kuvasta, jossa lapsi itkee äitinsä perään? Entä pinkistä korkokengästä? Kaaresojan mukaan hänen tavanomaisimpia harjoituksiaan ovat myös tekstin jatkaminen ohjaajan antamasta lauseesta tai hänen satunnaisesti syöttämiensä sanojen ujuttaminen tajunnanvirtatekstiin. Kaaresoja on filosofian maisteri ja tarinateatteriohjaaja, joka on opiskellut muun muassa suomen kieltä, kirjallisuutta ja teatteri-ilmaisua. Opiskeluaikanaan hän ajautui sanataideryhmiin osallistujaksi ja valmistuttuaan kouluttautui sanataideohjaajaksi. Hän on työskennellyt äidinkielen opettajana, mutta tällä hetkellä pääsäännöllisesti kouluttaa muita ohjaajia sekä tietenkin ohjaa itse sanataidekursseja. Ei vain hörhöjen harrastus Sanataidetta voi harrastaa iltakursseilla kouluissa sekä kansalais- ja työväenopistoissa. Pääosa kurssien osallistujista on lapsia ja nuoria, mutta sanataideopetusta on tarjolla kaikille ikäluokille vauvasta vaariin. Pienten lasten tunneilla leikitään ja satuillaan, eikä vanhempienkaan tunneilla ryppyotsaisia olla, vaikka kirjoitusaiheet muuttuvat ja ovat aikuisempia vuotiaiden ryhmissä keskitytään luovaan kirjoittamiseen ja oman tyylin hakemiseen. Aikuiset ovat vasta löytämässä tiensä sanataiteen pariin, mutta heillekin on jo omia ryhmiä joillakin paikkakunnilla. (Psst! Tuusulan kansalaisopiston nuorten sanataideryhmä kaipaa kipeästi uusia jäseniä. Tule rohkeasti mukaan!) Sanataideharrastuksen haittapuolia voi olla alati kasvava himo kirjoittaa, mikä johtaa jatkuvaan tarpeeseen raahata paperia ja kynää mukana.

6 Miksi sitten harrastaa sanataidetta? Itse päädyin sanataiteen pariin 9-vuotiaana, eikä loppua harrastukselle näy. Olen vuosien saatossa saanut monia ihania ystäviä, suunnitellut sekä runokokoelman että nukketeatteriesityksen ja päässyt irti perfektionismista. Sanataiteen ansiosta minusta on tullut sellainen kirjoittaja kuin nyt olen: olen oppinut, että kirjoittaessa ei tarvitse suorittaa. Virheitä ei pidä pelätä. Kirjoitusharrastus heijastuu kaikkeen kielenkäyttöön ja kielelliseen hahmottamiseen, myös suulliseen, toteaa Kaaresoja. Hänen mukaansa sanataideharrastuksen haittapuolia voi olla alati kasvava himo kirjoittaa, mikä johtaa jatkuvaan tarpeeseen raahata paperia ja kynää mukana. Fiktiivisissä maailmoissa seikkailu vie mennessään. Sinulla on valta luoda maailmoja, synnyttää ja tappaa ihmisiä tai saada heidät rakastumaan päättömästi. Vain fiktiivisessä maailmassa voit leikkiä hetken jumalaa. Koeviikko. Mikä se on?

7 Ilmiö nimeltä koeviikko (tunnetaan myös itku- ja kärsimysviikkona) on joka jakson loppuun sijoittuva seitsemän päivän ajanjakso tuttu myös elokuvasta Ring jonka aikana käydään tekemässä jakson aikana käytyjen kurssien kokeet. Kokeiden tarkoitus on selvittää, mitä olet (siis et ole) oppinut kurssien aikana. Kaikista aineista ei välttämättä ole koetta, jolloin opettaja kertoo tai unohtaa kertoa asiasta kurssin alussa. Ennen koetta pidetään kertaustunti, jonne kannattaa mennä. Legenda kertoo: opettajat paljastavat välillä, minkä tyyppisiä tehtäviä on tulossa, mihin aihealueeseen kannattaa keskittyä enemmän ja antavat ilmi valtionsalaisuuksia. Apua! Miten selviän? Kauhutarinoista huolimatta koeviikkoa ei tarvitse pelätä, kunhan opettelee nämä neljä koeviikosta selviämiseen auttavaa asiaa: Lue viisi minuuttia ja pidä tauko. Lue kymmenen minuuttia ja päätä, että ansaitset ahkeroinnillasi puoli tuntia katseluaikaa Netflixissä. Sitten toista koko homma. Yritä löytää sisäinen lukemisen välttelijäsi. Voit vaikka tiskata, siivota, kirjoittaa englannin aineen, itkeä, nukkua päiväunet tai kehitellä parannuksen syöpään. Nuku ja syö! Koeviikon aikana kertyneitä kiloja ei lasketa, piste. Älä stressaa liikaa. Pidä taukoja lukemissa ja tee jotain kivaa. Mene ulos. Soita kaverille. Pelaa Pokemonia. Ilman taukoja lukemisesta ei tule mitään. Otanko kokeeseen muuta kuin tietoni ja taitoni? Kyllä. Kokeeseen mentäessä mukana tulee olla joko iso- tai pieniruutuista konseptipaperia aineesta riippuen,

8 kirjoitusvälineet, viivoitin, oman halun mukaan hiukan naposteltavaa, tölkkikaupalla energiajuomaa tai termoskahvia ja nenäliinoja itkemistä varten. Aikaa kokeen tekemiseen on kolme tuntia, mutta vain harvat ja valitut saavat itsensä pysymään luokassa niin pitkään. Muista: jos koe on liian vaikea, voit aina kostaa opettajalle istumalla luokassa koko koeajan, jolloin opettaja ei pääse aikaisemmin kahvitauolle. Luokasta voi toki poistua aikaisemminkin. Kokeet alkavat pääosin 9:30, ellei opettajan kanssa ole muuta sovittu. Koeviikko ohi. Siinäkö se oli? Siinähän se. Kokeiden palautus on myöhemmin seuraavassa jaksossa. Kokeet pitää hakea todistusaineistoksi. Jos jokin koe ei mennyt läpi, on mahdollisuus mennä uusintakokeeseen. Sitten vain seuraavan koeviikon kauhuja odottelemaan.

9 Järjen valoa harmauteen Syksyn väriloisto on historiaa, musta jää suistaa mopoilijat pöpelikköön ja itse kullakin pukkaa päälle ties minkälaista köhää ja nuhakuumetta. Aamuyön tunteina ryömitään pimeydessä kouluun, ja kotiin könytään iltahämärän jo laskeuduttua. Loputon koulutöiden virta uuvuttaa jo sekin, mutta vallitseva harmaus, koleus ja pimeys tuplaavat väsymyksen. Tuntuuko tutulta? Ei ihme, jos samaistut. Onhan taas se vuoden pimein aika, jolloin kaikki tuntuu kaksin verroin synkemmältä. Kenties tästä syystä kaikista kahdestatoista kuukaudesta juuri marraskuuhun kulminoituu kaikenlainen masentuneisuus. Mutta hei! Entä jos hakisimme valoa harmauteen keskittymällä tulevaan? Aivan pian on talvi, ja mikäli ilmastonmuutos ei nyt juuri tällä kertaa vie meiltä lumihankia, tuo valkovaippa vaihtelua mustaan maisemaan. Ja mikä parasta: ei talvea ilman odotettua joululomaa. Haavekuvat pitkistä loma-aamuista ilman herätyskellon kalseaa kilinää luovat lämpöä ja lohtua näinä marraskuisina päivinä. Pimeyden keskellä toivoa paremmasta valaa myös Järki. Kun kaiken kurjuuden lisäksi jo koeviikkokin kolkuttaa ovella, konseptien karnevaalista selviää onneksi hengissä pian julkaistavilla koeviikon vinkeillä. Henkistä tukea haettiin taannoin Kaamoksen karkottajaisissa koko koulun voimin, ja kyseistä tilaisuutta pääsee fiilistelemään tuloillaan olevan videoreportaasin avulla. Eikä sovi myöskään unohtaa vaihtarikolumnistiamme, joka perehtyy tällä kertaa ruokakulttuurin syvyyksiin. Pitäähän sitä syödä että jaksaa! Tätä ja paljon muuta on luvassa. Eespäin, sanoi mummo lumessa miksei ensilumessakin. Marraskuusta on ennenkin selvitty ja selvitään tälläkin kertaa. (Huiliaikaa ennen seuraavaa marraskuuta on riittävästi

10 335 vuorokautta.) Ja muistathan, että aktiivisena lukijana voit osallistua juttujen kommentointiin ja antaa järkevää palautetta. Siten autat meitä Järjen tekijöitäkin selviämään. Ulkoministeri vieraili lukiolla Perjantaina 31. lokakuuta ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla puhumassa ajankohtaisista asioista. Areena täyttyy nopeasti opiskelijoista. Tunnelma on odottava ja tilassa kuuluu puheensorinaa. Haastattelijat Olli Puumalainen ja Joonas Paukkunen jakavat ohjeita tilaisuuden aikana toimimisesta ja virtuaaliseinälle kysymysten lähettämisestä. Tulee tieto vieraan saapumisesta ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) juonnetaan sisään. Tapahtuman aikana puhutaan kolmesta ulkopolitiikkaan kuuluvasta aiheesta: Ukrainan tilanteesta, Suomesta ulkopoliittisena toimijana ja kansainvälisestä politiikasta. Oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä kertoo, että idea tapahtumasta syntyi oppilaskunnassa ja pian idean ympärille kerääntyi asiasta kiinnostunut työryhmä. Etenkin Ukrainan tilanne oli ollut paljon esillä lehdistössä ja se kiinnosti ihmisiä. Ulkoministeriöltä oli kysytty mahdollisuutta, että joku saapuisi lukiolle puhumaan ajankohtaisista aiheista. Myöntävä vastaus saatiin pian kysymyksen lähettämisen jälkeen. Olihan järjestämisessä paljon työtä. Olihan järjestämisessä paljon työtä, mutta viime vuoden EUvaalipaneelista tulleella kokemuksella ja hyvällä tiimillä tilaisuus saatiin kuitenkin järjestettyä melko helposti,

11 Niemelä toteaa. Mistä Ukrainan tilanteessa on kyse? Ensimmäisenä otettiin käsittelyyn Ukrainan tilanne. Tuomiojan mukaan tilanteen ymmärtämiseksi täytyy tuntea historiaa. Pitää tietää, mitä Ukraina todellisuudessa merkitsee Venäjälle; onhan Venäjän valtio alun perin syntynyt juuri Kiovan alueelle. Vaikka tilanteesta ei enää juurikaan puhuta mediassa, se ei ole ohi. Tuomioja painottaa, että median objektiivisuutta pitää pohtia, ja myös laatulehdissä voi tahattomasti esiintyä väärää tietoa, joten kriittisyys uutisia lukiessa on tärkeää. Sotilaallinen voima ei ole konfliktitilanteissa ainoa keino, vaan nykyään puhutaan myös niin sanotusta informaatiosodasta, jossa propagandalla on suuri merkitys. Ukrainan tilanne on saanut paljon huomiota osakseen Venäjän harjoittaman voimapolitiikan takia. Nykyaikana ei ole koettu vastaavaa toisen valtion alueelle tunkeutumista, mikä kiinnostaa ja myös pelottaa ihmisiä. Pohdinnat uudesta kylmästä sodasta ovat kuitenkin Tuomiojan mukaan turhia, sillä Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja joitakin suurvaltoja lukuun ottamatta muuta maailmaa ei kiinnosta tilanne Krimillä ja kylmän sodan aikaista maailman kahtiajakautumista ei tule tapahtumaan. Suomen ulkopolitiikassakin pitäisi keskittyä luontoon Seuraavaksi siirryttiin Suomeen ulkopoliittisena vaikuttajana. Tuomiojan mukaan ulkopolitiikan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tavat ja maailma ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana ja valtioiden välillä on keskinäinen riippuvuus. Yksikään maa ei pärjää omillaan. Suuria kysymyksiä ovat myös biodiversiteetin väheneminen ja ilmastonmuutos, sillä sen on huomattu tuottavan sotilaallisia konflikteja. Tuomiojan mukaan Suomen suurin uhka

12 onkin kestämätön kehitys. Tuomiojan mielestä Suomen ei tarvitse liittyä puolustusliitto Natoon. Suomella ja Natolla on hyvä kumppanuussuhde mutta Suomi haluaa säilyttää hyvät välit kaikkiin naapurimaihinsa. Venäjän ja Suomen välinen raja on rajoista turvallisin, sillä Venäjän rajaongelmat ovat muualla. ISIS-terroristijärjestön toiminnasta tuli paljon kysymyksiä. Pohdittiin muun muassa sitä, miten Suomi aikoo suhtautua ISISin joukoissa taistelleisiin suomalaisiin, jotka aikovat palata takaisin kotimaahan. Pitäisikö heitä päästää takaisin Suomeen? Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen. Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen, mutta heitä pitäisi ehdottomasti seurata, Tuomioja toteaa. Pitäisi keskittyä estämään sotilaiden lähtö ISISin joukkoihin. Kotimaahan palatessaan he ovat riski turvallisuudelle ja mahdolliset sotarikoksetkin on otettava huomioon. Rauhan edistämiseksi maailmalla Suomella on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa merkittävä osuus kriisinhallinnassa. Täältä tulevat parhaat rauhanturvaajat, sillä noin 90 % heistä on vapaaehtoisia reserviläisiä. Suomalaisiin on maailmalla korkea luottamus. Mitä kansainvälisessä politiikassa tapahtuu? Viimeisenä aiheena oli kansainvälinen politiikka. Tuomiojan mukaan kansainvälisellä tasolla valtioiden lisäksi valtaa käyttävät ylivaltiolliset elimet kuten Euroopan Unioni, kansalaisjärjestöt kuten Amnesty ja monikansalliset yritykset. Myös terroristijärjestöt vaikuttavat kansainväliseen politiikkaan. Opiskelijoita kiinnosti Euroopan ulkopuolisten maiden, kuten Venäjän ja Kiinan, lisääntynyt valta. Tuomiojan mielestä siitä ei pitäisi tulla ongelmaa, sillä Eurooppa on ollut yliedustettu asukasmääräänsä nähden kansainvälisessä

13 politiikassa. Suurena kiinnostuksen aiheena olivat myös Yhdysvaltojen toimet Aasiassa: EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin. Sen toiminta Lähi-Idässä on ollut vaihtelevaa. Eri tilanteissa sen toimia tulee arvioida eri tavalla. Muutamia vuosia sitten Irakissa toiminta meni täysin pieleen, mutta nyt Yhdysvaltojen ajamasta rauhanprosessista pitää antaa heille täysi tunnustus, Tuomioja selittää. Mutta suuretkaan valtiot eivät voi toimia yksin, EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin. Lukiolaiset olivat myös huolissaan Pohjois-Koreasta. Kuinka suuri uhka se on maailmalle? Kun maalla, jolla on epävakaa hallinto, on ydinaseita ja jonkin verran laukaisukapasiteettia, on siitä uhkaa lähivaltioille. Suurimman uhan se kuitenkin tuottaa omille kansalaisilleen, Tuomioja toteaa. Pohjois-Koreaa pitkään tukenut Kiinakin on yhtä huolissaan kuin muut maat. Suurin osa maailman maista on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita ja ne maat, joilla niitä on, ovat sitoutuneet vähentämään niitä. Tosiasiassa ydinaseiden määrä ei juurikaan ole vähentynyt, eikä niiden rakennustaito katoa mihinkään. Tilaisuus sujui hyvin Alun teknisistä ongelmista huolimatta tapahtuma eteni luontevasti. Haastattelijoilla oli vain muutama kysymys valmiina jokaisesta pääaiheesta ja melkein koko keskustelu pohjautuikin yleisön lähettämiin kysymyksiin. Tilaisuuden loputtua Tuomiojaa kiittivät puheenjohtaja Sara Niemelä, Järvenpään kaupungin koulutusjohtaja Jari Lausvaara ja lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Muistoksi vierailusta ministerille ojennettiin pari saunavihtaa aiheeseen sopivaan sanomalehtiartikkeliin käärittynä.

14 Periytyykö kiinnostus politiikkaan? Erkki Tuomioja on toiminut poliitikkona useita kymmeniä vuosia. Miten hän päätyi politiikan pariin? Olin jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. Myös opiskelu ulkomailla toi kansainvälisen politiikan seuraamisen ajoissa mukaan. On politiikka myös jonkinasteinen sukuvika; kolme neljästä isovanhemmastani toimivat eduskunnassa, Tuomioja kertoo.