Elämän paradigma: Uudistunut ekumeeninen lähetysajattelu
|
|
- Yrjö Kari Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Lähetysjuhlat Helsingissä Missiologinen symposiumi Jooseop Keum Elämän paradigma: Uudistunut ekumeeninen lähetysajattelu Alkusanat Edinburghissa pidettiin vuonna 2010 Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission kokous. Siellä todettiin, että maailman väestöstä oli edelleen noin 33 % kristittyjä - kuten sata vuotta aikaisemmin. Kun prosenttimäärä ei ole kasvanut evankelioimistyöstämme huolimatta, on kiire suunnitella uusia lähetystyön ja evankelioimisen toimintatapoja. Vuonna 1910 yli 70 % kristityistä asui ns. kristillisissä länsimaissa pohjoisella pallonpuoliskolla ja alle 30 % asui etelässä. Nyt tilanne on päinvastainen: yli 70 % kristityistä asuu etelässä ja alle 30 % pohjoisessa. Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä tästä ilmiöstä? Toinen huomionarvoinen ilmiö on helluntailiikkeen voimakas kasvu 1900-luvulla. Sata vuotta aikaisemmin se alkoi vasta versoa eikä ollut kovinkaan merkittävä kristillisessä maailmassa. Nykyisin helluntaikirkot ovat toiseksi suurin kirkko roomalaiskatolisen kirkon jälkeen. Noin puolet maailman kristityistä on roomalaiskatolisia, ja noin neljännes protestantteja ja ortodokseja. Toinen neljännes on helluntailaisia! Räjähdysmäisesti kasvavat helluntaikirkot tekevät lähetystyötä palavalla innolla. Kun muut maailman kristilliset kirkot niin ekumeeniset kun evankeliset eivät ole pystyneet kasvattamaan jäsenmääräänsä, niin helluntaikirkot ovat kasvaneet. Meidän on siis välttämätöntä uudistaa lähetysajattelumme paradigma, strategia, ohjelma ja jopa iskulauseet, jotta voisimme vastata nykymaailman haasteisiin. Mitkä ovat aikamme ajankohtaiset aiheet? Miten lähetysajattelumme ja työjärjestyksemme tulisi muuttua? Mistä saisimme dynaamisuutta muotoilemaan uusia käsitteitä ja rohkaisua sitoutumaan uudelleen lähetykseen? Tarkoitukseni on pohdiskella aikamme ja tulevaisuuden missiologisia teemoja ja aiheita ekumeenisesta näkökulmasta. Perustana on Kirkkojen Maailmanneuvoston uusi julkilausuma lähetystyöstä Yhdessä kohti elämää, joka hyväksyttiin Ekumeenisen missiologian käsitteiden kehittyminen Edinburgh 1910: Maailman evankelioiminen Kokouksen tunnussana oli maailman evankelioiminen tämän sukupolven aikana. Kansainvälisen lähetyskomission kokousta pidetään modernin ekumeenisen liikkeen symbolisena alkuna, vaikka kokouksessa ei ollut läsnä roomalaiskatolisia eikä ortodokseja osanottajasta 17 tuli ns. kolmannesta maailmasta, kaikki Aasiasta. Kokous heijasti ajan lähetysajattelua: evankelioimiseen liittyi läntisen sivistyksen levittäminen. Jerusalem 1928: Jumalan valtakunta Toisen lähetyskomission kokouksen tunnelma oli aivan erilainen: Kristillisten maiden aloittama maailmansota oli perusteellisesti asettanut kyseenalaiseksi käsityksen läntisestä sivistyksestä
2 2 evankeliumin ilmentäjänä. Jerusalemissa hahmottui uusi kvalitatiivinen käsitys lähetystyöstä, ja siitä keskusteltiin kiivaasti. Vanhempi kvantitatiivinen tavoite maailman evankelioiminen kontra uusi kvalitatiivinen tavoite Jumalan valtakunta. Ne ovat siitä asti olleet evankelisten ja ekumeenisten lähetystyötä kuvaavien käsitteiden missiologinen perusta. Tambaram, Intia 1938: missio Ecclesiae uskontojenvälinen dialogi Kokouksessa korostettiin kirkon roolia lähetystyössä. Siihen saakka oli monissa maissa vallinnut kahtiajako kirkon ja lähetysjärjestöjen välillä. Tambaramissa vahvistettiin, että lähetys kuuluu kirkon olemukseen ja että kristinusko edustaa perimmäistä totuutta. Lähetystyöntekijöitä kehotettiin kuitenkin dialogiin muiden uskontojen edustajien kanssa. Enemmistö osanottajista oli ns. nuorten kirkkojen edustajia. Whitby, Kanada 1947: Kumppanuus lähetystyössä Whitbyn kokouksessa oli vähän osanottajia, ja se heijasteli toisen maailmansodan vaikutuksia. Tunnuslause kumppaneita tottelevaisuudessa viittasi sovinnon tarpeeseen. Ei puhuttu enää kristityistä ja ei-kristityistä maista, mikä johti lähetysteologian uusille urille. Willingen, Saksa 1952: missio Dei Viidennessä lähetyskomission kokouksessa esiteltiin uusi käsitys lähetystyöstä Missio Dei: Lähety on kolmiyhteisen Jumalan päämäärä ja toimintaa. Willingenin kokouksen katsotaan pysyvimmin vaikuttaneen ekumeeniseen lähetysteologiaan. Siellä siirryttiin ihmis- ja kirkkokeskeisestä lähetystyön määritelmästä jumalakeskeisempään ja koko maailman huomioon ottavaan käsitykseen. Evankeliset suunnat eivät olleet tästä ajattelusta innostuneita. Achimota, Ghana 1958: Lähetystyön ja kirkon yhteys Kansainvälinen lähetyskomissio päätti liittyä Kirkkojen Maailmanneuvostoon, jonka kanssa sillä oli useita yhteisiä ohjelmia ja kiinteät suhteet. Jotkut konservatiiviset lähetysneuvostot eivät hyväksyneet kirkon ja lähetystyön integraatiota. New Delhi, Intia 1961: Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Lähetyskonferenssin intergraatio New Delhin kokouksessa Kansainvälinen lähetyskomissio liittyi Kirkkojen Maailmanneuvostoon: syntyi Maailmanlähetyksen ja Evankelioimisen komissio. Tämän seurauksena komissioon tuli lisää osanottajia, mm. tarkkailijoiksi roomalaiskatoliset ja ortodoksit. Tambaramin ja Willingenin kokousten käsitteet missio Ecclesiae ja missio Dei yhdistettiin, ja pantiin alulle kunnianhimoinen hanke muuttaa kirkko seurakuntien rakenneuudistuksen kautta missionääriseksi. Mexico City 1963: Lähetys kuudella mantereella Tämä oli Maailmanlähetyksen ja Evankelioimisen komission ensimmäinen kokous. Kaikki lähetysjärjestöt eivät hyväksyneet kokouksen teemaa, joka tarkoitti lähetystyön olevat monisuuntaista toimintaa kaikkialta kaikkialle. Evankeliset järjestöt Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa edelleen ajattelivat, että lähetystyö suuntautui pohjoisesta etelään, lännestä itään. Oli liian aikaista hyväksyä se tosiseikka, että länsimaista oli tulossa lähetystyön kohteita.
3 3 Bangkok, Thaimaa 1973: Pelastus tänään Kokouksessa hyväksyttiin kokonaisvaltainen suhtautuminen pelastukseen. Sillä oli sekä hengellinen että sosiopoliittinen ulottuvuus. Todettiin kontekstuaalisen teologian tarpeellisuus mutta myös kirkkojen suhteissa esiintyvä epäoikeudenmukaisuus ja hyväksikäyttö. Ehdotettiin moratoriota eli lähetystyöntekijöiden palaamista omiin maihinsa ja avustusten poisvetoa, jotta paikalliset kirkot Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella voisivat päättää prioriteeteistaan itsenäisesti. Jotkut lähetysjärjestöt muuttivat nimeään. Moratorion vuoksi jotkut evankeliset järjestöt eivät enää halunneet työskennellä ekumeenisten kanssa. He kokoontuivat Lausannessa Sveitsissä 1974 ja perustivat Lausannen liikkeen (maailman evankelioimiseksi). Ensi kertaa Edinburghissa 1910 koetun yhteisyyden jälkeen maailmanlähetys jakautui kahtia. Melbourne, Australia 1980: Köyhät keskuudessamme Kokouksen teema oli Tulkoon valtakuntasi. Se keskittyi erityisesti köyhien kirkkojen ja ihmisten rooliin Jumalan lähetyksessä. Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologia näkyi osanottajien esityksissä, joissa korostettiin Jumalan valtakunnasta kertovan sanoman mullistavaa vaikutusta ja sen varteenotettavaa haastetta perinteiselle missiologialle ja lähetystyölle. Lisäksi mm. kirkon merkitystä parantavana yhteisönä käsiteltiin sekä ristin tien haastetta vallanpitäjille ja politiikalle. San Antonio, Teksas 1989: Lähetystyötä Kristuksen tapaan Teema oli jatkoa Melbournen kokouksen teemalle: Tapahtukoon sinun tahtosi lähetystyötä Kristuksen tapaan. Kokouksen julkilausuma kristinuskon ja muiden uskontojen suhteista jäi historiaan: Emme voi osoittaa muuta tietä pelastukseen kuin Jeesus Kristus; samaan aikaan emme voi asettaa rajoja Jumalan pelastavalle toiminnalle. Salvador de Bahia, Brasilia 1996: Evankeliumi ja kulttuuri Kokouksessa korostettiin kulttuurien erilaisuutta Jumalan lahjana. Kulttuuri ei kuitenkaan saa hämärtää evankeliumin sanomaa. Itä-Euroopan maiden tilanne muistaen ei hyväksytty käännytystyötä vaan todettiin tarve olla yhteistyössä lähetyksen ja yhteisen todistuksen merkeissä. Ateena 2005: Sovinto ja eheytyminen Ensimmäistä kertaa kokoonnuttiin ortodoksien alueella, ja ensi kertaa oli täysivaltaisia osanottajia myös roomalaiskatolisesta kirkosta ja helluntaikirkoista. Teema oli Tule Pyhä Henki, paranna ja sovita: meidät on kutsuttu sovintoon ja eheyteen Kristuksessa. Näin muistutettiin Pyhän Hengen tehtävästä maailmassa, ainoasta voimasta, joka kykenisi tuomaan sovintoa ja eheyttä sanojen täydessä merkityksessä. Tämä lähestymistapa liitti missio Dein ja missio Ecclesiaen toisiinsa. Edinburgh 2010: Ekumeenisen ja evankelisen lähetystyökäsitysten läheneminen Kesäkuussa 2010 juhli 300 edustajaa 200 kirkosta ja lähetysjärjestöstä Edinburghissa sata vuotta aikaisemmin pidettyä ensimmäistä kansainvälistä lähetyskomission kokousta. Nyt oli koolla paljon laajempi joukko, ja erilaiset lähetystyön suunnat olivat päässet sovintoon keskenään. Oli julkaistu monia
4 kokouksen valmisteluasiakirjoja, joista yksi käsitteli kokouksen neuvottelujen perusteita. Ensi kertaa lähetystyön historian aikana oli koolla juhlimassa edustajia lähes kaikista kristillisiä kirkoista ja yhteisöistä sekä kansainvälisistä lähetysjärjestöistä. Tuloksena syntyi dokumentti Yhteinen kutsumus, joka osoitti, että Kirkkojen Maailmanneuvoston vuosikymmeniä puolustamat asiat ja mielipiteet olivat nyt yhteisiä: 1. Missio Dei on lähetyksen yhteinen perusta. Nykyisin niin evankeliset kuin ekumeeniset lähetystyössä eri tavoin vaikuttavat ja toimivat ovat hyväksyneet tämän teologisen perustan Jumalan valtakunta on lähetyksen yhteinen päämäärä. On paradoksaalista, että tämä ajatus esiintyy useammin evankelisten kuin ekumeenisten puheissa. Ekumeeniset ehkä epäröivät sen esittämistä aiemmin kokemiensa syytösten vuoksi. Jännitteitä ei kuitenkaan enää esiinny. 3. Kokonaisvaltainen käsitys lähetyksestä ja sen toteuttamisesta on kaikkien hyväksymä. Ei enää väitellä lähetyksen prioriteettien järjestyksestä. 4. Kontekstuaalisuus lähetyksessä on yhteinen teologinen tehtävä. Sekä ekumeenisissa että evankelisissa piireissä on edelleen lännen kirkkojen ja järjestöjen yliedustus mitä tulee johtotehtäviin, varoihin, teologiseen agendaan. Mutta ennen pitkää etelän kirkot kaikkialla joutuvat ottamaan vastuun maailmanlaajuisen ekumeenisen ja evankelisen liikkeen johdosta. Miksi tarvitaan uusi lähetystyötä käsittelevä asiakirja? Taustaa Kirkkojen Maailmanneuvoston Porto Alegressa vuonna 2006 pidetyn yhdeksännen yleiskokouksen jälkeen Maailmanlähetyksen ja Evankelioimisen komissio päätti alkaa valmistella uutta asiakirjaa evankelioimisesta ja lähetyksestä, joka esitellään seuraavassa yleiskokouksessa Koreassa vuonna Kansainvälisen lähetysneuvoston ja Kirkkojen Maailmanneuvoston yhdistyttyä New Delhissä vuonna 1961 on julkaistu vain yksi virallinen Kirkkojen Maailmanneuvoston keskuskomitean hyväksymä julkilausuma evankelioimisesta ja lähetyksestä Mission and Evangelism: An Ecumenical Affirmation (EA) vuonna EA oli ekumeeninen julkaisu ja vastaus ajan missiologiseen keskusteluun, joka esiintyi useissa tärkeissä kirjoituksissa ja dokumenteissa, esimerkiksi Lausannen sopimuksessa (1974) ja paavin kiertokirjeessä Evangelii Nuntiandi (1975). Asiakirjaa pidettiin syystä erinomaisena tuloksena ekumeenisista keskusteluista, joita olivat käyneet eri kirkkojen ja hengellisten piirien missiologit ja lähetystyöntekijät, myös roomalaiskatoliset, ortodoksit ja evankeliset. Asiakirjassa on tavallista kokonaisvaltaisempi lähestymistapa lähetystyöhön: se korostaa sekä kutsua todistaa Jeesuksesta Kristuksesta ja Jumalan valtakunnasta selkeästi että toimintaa solidaarisuuden puolesta, elämistä hyväksikäytettyjen ja yhteiskunnan syrjimien kanssa. Se on tunnettu siinä esitetyistä kristillisen todistuksen uskottavuuden kahdesta tunnusmerkistä: Ei ole evankeliointia ilman solidaarisuutta; ei ole kristillistä solidaarisuutta, joka ei myös kertoisi Jumalan valtakunnasta ja Jumalan lupauksista maailman köyhille. Tässä piilee uskottavuuden testi:
5 5 Julistus, joka ei saarnaa Jumalan valtakunnan oikeudenmukaisuudesta köyhiä kohtaan on evankeliumin irvikuva. Mutta kristittyjen osallistuminen taisteluun oikeudenmukaisuuden puolesta, joka ei viestitä Jumalan valtakunnan lupauksia, on myös irvikuva kristillisestä oikeuskäsityksestä. Vuoden 1982 asiakirja perustui kristologiaan. Sen mukaan lähetystyö ei ole vain kirkon toimintaa, vaan kirkko on Jumalan puolesta toimija Jumalan lähetyksessä maailmassa. Siinä on väkeviä esityksiä henkilökohtaisesta ja yhteisöjen käännyttämisestä, mutta todetaan myös jumalanpalveluksen ja ehtoollisen merkitys lähetystyössä. On selvää, että kirkon lähetystyöllä on sosiaalinen velvoite, mutta korostetaan myös paikallisseurakuntien syntymisen tärkeyttä olennaisena osana kristillisen lähetystyön strategiaa. Miksi tarvitaan uusi julkilausuma lähetystyöstä? Ensiksikin, lähetyksen ja evankelioimisen yhteys on suuresti muuttunut viimeisten 30 vuoden aikana. Esimerkiksi Berliinin muurin sortuminen, Neuvostoliiton hajoaminen, yleismaailmallinen taloudellinen tilanne, maahanmuuttajat ovat vaikuttaneet muutokseen. Toiseksi kirkon toimintaympäristö on muuttunut. Kolmanneksi, ekumeeninen missiologia on huomattavasti muuttunut viime vuosikymmeninä, vaikka jotkut vuoden 1982 asiakirjan käsitykset lähetyksestä ovat edelleen käypiä. Esimerkiksi käsitteet kristuskeskeinen lähetystyö, vapautusteologian vaikutukset, lähetystyötä kuudella mantereella ovat nyt vanhanaikaisia. Missiologian vaiheista tähän asti on tehtävä yhteenveto, ja sitä on kehitettävä edelleen Kirkkojen Maailmanneuvoston lähetystä koskevaksi kannanotoksi. Lähetyksen tilanne on perinpohjin muuttunut 2000-luvulla. Näistä syistä uusi julkilausuma ei ole vuoden 1982 parannettu painos. Sen tarkoitus on tuoda uusia aiheita ja luoda uutta käsitteistöä Kirkkojen Maailmanneuvoston seuraavaan kokoukseen tänä vuonna. Vuoden 1982 asiakirja oli viime vuosisadalla vaikutusvaltaisempia lähetystä käsitteleviä tekstejä niin ekumeenisissa kuin koko lähetysliikkeen piireissä. Uusi julkilausuma esittelee uusia käsityksiä ja lähetyksen suuntaviivoja niin Kirkkojen Maailmanneuvoston jäsenkirkoille ja sen yhteydessä toimiville lähetysjärjestöille kuin myös laajemmille piireille. Kymmenen missiologista kysymystä Uusi lähetystyötä käsittelevä julkilausuma alkaa kymmenellä kysymyksellä, joita Maailmanlähetyksen ja Evankelioimisen komissio pitää ajankohtaisina ja tärkeinä tällä hetkellä: 1. Me uskomme Kolmiyhteiseen Jumalaan, joka on kaiken elämän luoja, lunastaja ja ylläpitäjä. Jumala loi kaiken olemassa olevan (oikoumene) omaksi kuvakseen ja toimii jatkuvasti vahvistaen ja suojellen elämää. Me uskomme Jeesukseen Kristukseen, jossa Jumalan maailmaa kohtaan osoittama rakkaus tuli ruumiillisesti todeksi ja joka on itse Elämä (Joh. 3:16). Jeesuksen Kristuksen perimmäinen tahto ja tehtävä on vahvistaa elämää sen täyteydessä (Joh. 10:10). Me uskomme Jumalaan, Pyhään Henkeen, Elämän antajaan, joka ylläpitää ja vahvistaa elämää ja uudistaa koko luomakunnan (1 Moos. 2:7; Joh. 3:8). Elämän kieltäminen on Elämän Jumalan torjumista. Jumala kutsuu meitä osallistumaan Kolmiyhteisen Jumalan elämää luovaan työhön. Hän vahvistaa meitä todistamaan yltäkylläisestä elämästä kaikille uudessa taivaassa ja uudessa maassa. Miten ja missä voimme havaita Jumalan elämää luovan toiminnan, joka tekee meidät kykeneviksi osallistumaan Jumalan työn toteuttamiseen tänään?
6 6 2. Lähetys saa alkunsa Kolmiyhteisen Jumalan ytimestä. Kolminaisuutta ylläpitää rakkaus, joka kohdistuu ylitsevuotavana koko luomakuntaan ja kaikkiin ihmisiin. Jumala on lähetyksen Jumala, joka lähetti Poikansa maailmaan ja kutsuu koko Jumalan kansaa (Joh. 20:21) ja vahvistaa sitä olemaan toivon yhteisö. Kirkko on saanut tehtäväkseen juhlia elämää. Kirkon tehtävä on Pyhän Hengen voimassa vastustaa ja muuttaa toiseksi ne voimat, jotka uhkaavat tuhota elämää. Kuinka tärkeää onkaan ottaa Pyhä Henki (Joh. 20:22) ja tulla eläväksi todistukseksi Jumalan valtakunnan saapumisesta! Miten käsityksemme Jumalan työstä muuttuvassa ja monimuotoisessa maailmassa muuttuu, kun tarkastelemme sitä Pyhän Hengen työn näkökulmasta? 3. Elämä Pyhässä Hengessä on lähetystehtävän sisin olemus. Pyhä Henki on kaiken toimintamme ja koko elämämme ytimessä. Hengellisyys antaa elämälle syvimmän merkityksen ja innoittaa tekojamme. Se on Luojan pyhä lahja, voima, jolla vahvistetaan ja hoivataan elämää. Lähetystehtävän hengellisyydessä on muutoksen voima, johon sitoutumalle voidaan Jumalan armosta muuttaa maailmaa. Miten voimme nostaa lähetyksen esiin elämää vahvistavana ja muuttavana hengellisyytenä? 4. Jumala ei lähettänyt Poikaansa vain ihmiskunnan pelastukseksi. Pelastus ei ole osittainen. Päinvastoin evankeliumi on hyvä sanoma koko ihmiskunnalle. Se koskee koko elämää ja koko yhteiskuntaa. Siksi on hyvin tärkeää ymmärtää Jumalan työ sen kosmisessa mittakaavassa ja tunnistaa kuinka koko elämä, kaikki mitä on (oikoumene), on liittynyt Jumalan elämänkudelmaan. Maapallon tulevaisuus on uhattuna. Mitä vaikutuksia tämän ymmärtämisellä on siihen, miten osallistumme Jumalan työhön maailmassa? 5. Kristillisen kirkon lähetystä on totuttu kuvaamaan maantieteellisen laajenemisen käsitteillä: lähetys alkaa kristillisestä keskuksesta ja ulottuu tavoittamattomille alueille maan ääriin. Tänä päivänä kirkon todellisuus globaalilla tasolla on hyvin toisenlainen. Suurin osa maailman kristityistä elää tai on lähtöisin globaalista etelästä tai idästä. Voidaankin puhua kristinuskosta maailmanuskontona. Muuttoliikkeestä on tullut maailmanlaaja, moniulotteinen ilmiö, joka muokkaa kristinuskon tilannetta. Nykypäivän globaalin kristinuskon merkittävimpiä ilmiöitä on voimakkaiden helluntalaistaustaisten ja karismaattisten liikkeiden nousu eri puolilla maailmaa. Minkälaisia teologisia, tavoitteellisia ja käytännöllisiä näkökulmia tämä kristinuskon painopisteen muutos on tuonut lähetykseen ja evankelioimiseen? 6. Lähetys on ymmärretty liikkeeksi keskuksesta reuna-alueille ja yhteiskunnan etuoikeutetuilta yhteiskunnan syrjäytyneille. Nyt yhteiskunnan reuna-alueilla olevat ovat itse nousseet keskeisiksi lähetystehtävän toteuttajiksi. He vahvistavat ymmärrystämme lähetyksestä muutosvoimana. Tällä roolien vaihtumisella sen suhteen, miten lähetys ymmärretään, on vahvat raamatulliset juuret. Jumala valitsi köyhät, hullut ja heikot (1. Kor. 1:18-31) viemään eteenpäin Jumalan oikeudenmukaisuutta ja rauhaa tavoittelevaa työtä, niin että elämä voisi kukoistaa. Jos lähetys ei toteudu ensisijaisesti keskuksesta reuna-alueille vaan pikemminkin reuna-alueilta keskustaan, mikä on reuna-alueilla olevien ihmisten erityinen anti
7 7 lähetystehtävän toteuttamiseen? Miksi näiden ihmisten kokemukset ja näkemykset ovat erityisen keskeisiä, kun pohdimme uudella tavalla lähetystä ja evankelioimista? 7. Elämme maailmassa, jossa luottamus mammonaan uhkaa evankeliumin uskottavuutta. Markkinaideologia levittää propagandaa, jonka mukaan globaali kauppa pelastaa maailman rajattoman kasvun kautta. Tämä myytti ei uhkaa ainoastaan talouselämää vaan myös ihmisten hengellistä elämää. Se on uhka sekä ihmiskunnalle että koko luomakunnalle. Miten voimme julistaa hyvää sanomaa ja Jumalan valtakunnan arvoja globaalissa markkinataloudessa? Miten voimme voittaa markkinoiden hengen? Mitä tekoja kirkko on lähetetty tekemään keskellä taloudellista ja ekologista epäoikeudenmukaisuutta ja globaalia kriisiä? 8. Kaikkia kristittyjä, kirkkoja ja seurakuntia kutsutaan viemään elävää viestiä Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, joka on pelastuksen hyvä sanoma. Evankelioiminen on vakaata mutta nöyrää uskon ja vakaumuksen jakamista toisten ihmisten kanssa. Tällainen jakaminen on lahja, joka julistaa Jumalan rakkautta, armoa ja hyvää tahtoa Kristuksessa. Se on aidon uskon välttämätön hedelmä. Tästä syystä kirkon tulee jokaisen sukupolven aikana sitoutua uudelleen evankelioimiseen, joka on olennainen tapa välittää Jumalan rakkautta maailmaan. Miten voimme julistaa Jumalan rakkautta ja oikeudenmukaisuutta sukupolvelle, joka elää yksilökeskeisessä, maallistuneessa ja materialistisessa maailmassa? 9. Kirkko elää moniuskontoisessa ja monikulttuurisessa maailmassa. Uusi viestintäteknologia luo laajempaa tietoisuutta toisten ihmisten identiteeteistä ja elämäntavoitteista. Kristityt rakentavat paikallisesti ja maailmanlaajuisesti rakkauden, rauhan ja oikeudenmukaisuuden yhteiskuntia muista uskonnoista ja toisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Moninaisuus on haaste kirkoille, ja kirkon on välttämätöntä sitoutua uskontodialogin käymiseen ja kulttuurirajat ylittävään viestintään. Minkälaisia ekumeenisia käsityksiä meillä on yhteisen todistuksen antamisesta ja elämää luovan lähetystehtävän toteuttamisesta moniuskontoisessa ja monikulttuurisessa maailmassa? 10. Kirkko on Jumalan lahja maailmalle maailman muuttamiseksi kohti Jumalan valtakuntaa. Kirkon tehtävä on tuoda uutta elämää ja julistaa Jumalan rakastavaa läsnäoloa maailmassa. Meidän tulee yhdessä osallistua Jumalan työhön, ylittää meitä jakavat aidat ja purkaa jännitteet, että maailma voisi uskoa ja kaikki olisivat yhtä (Joh. 17:21). Kirkko on Kristuksen opetuslasten yhteys, ja sellaisena sen täytyy tulla syrjintää kaihtavaksi yhteisöksi, jonka tehtävä on tuoda sovintoa ja parannusta maailmaan. Miten kirkko voi uudistua niin, että sen missionaarisuus ja kasvaminen kohti elämän täytettyä toteutuvat? Lähetys ja elämän henki Voidakseen vastata edellä oleviin kymmeneen kysymykseen uusi julkilausuma keskittyy Pyhän Hengen lähetykseen. Neljä päälukua on rakennettu Pyhän Hengen eri symbolien ja tunnusmerkkien ympärille: - Lähetyksen henki: elämän henkäys - Vapauden henki: lähetystyö reuna-alueilta
8 8 - Yhteisön henki: kirkko liikkeellä - Helluntain henki: hyvä sanoma kaikille Julkilausuman ensimmäinen osa Lähetyksen henki: elämän henkäys osoittaa Pyhän Hengen ja lähetyksen yhteyden sekä esittelee Pyhän Hengen elämää luovana henkenä. Luomisesta alkaen Pyhä Henki on ollut Jumalan väline elämän antajana. Jeesus Kristus syntyi Hengestä, eli Pyhän Hengen voimassa ja antoi henkensä. Kristuksen toiminnan seurauksena opetuslapset saivat helluntaina Pyhän Hengen. Jumalan Henki pystyy voimallaan uudistamaan maailmamme. Lähetystyö Pyhässä Hengessä, jonka Kristus on meihin puhaltanut, voi luoda ja muuttaa elämää. Uuden julkilausuman mukaan lähetystyö tapahtuu Pyhässä Hengessä ja on muutoksen aikaansaavaa hengellisyyttä. Pyhän Hengen lähetyksen ydin on luomistyössä, ja se on hyvä sanoma kaikille. Lähetystyö ei ole vain strategiaa. Se ei ole vain tehtävä tai toimintaa. Se tarkoittaa hengellistä suuntautumista ja elämäntapaa. Toinen osa Vapauden henki: lähetystyö reuna-alueilta yhdistää Pyhän Hengen lähetyksen Jeesuksen Kristuksen vapautustyöhön sorrosta ja syrjinnästä vapauttamiseen. Kristus sanoi: Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman. (Luuk. 4:16) Jeesus Kristus oli mieluiten aikansa syrjäytettyjen kanssa, muttei holhoavasta armeliaisuudesta, vaan koska he janosivat oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa. Hän kutsui näitä ihmisiä maan suolaksi, maailman valoksi ja hapatteeksi. Jeesus samaistui heihin. Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus kantaa ruumissaan merkkejä järjestelmällisestä sorrosta. Yhteiskunnan reuna-alueilla olevat voivat usein havaita asioita, joita yhteiskunnan keskiöstä ei näe. Julkilausumassa korostetaan, että yhteiskunnan laita-alueilla elävät eivät ole vain lähetystyön kohteita, vaan he itse tekevät lähetystyötä tavoitellessaan oikeudenmukaisuutta ja yhteyttä. Kaiken lähetystyön tulee sen vuoksi turvata jokaisen ihmisen ja maapallomme pyhä arvo. Sen tulee edistää kaikkien elävien ja elämän parantumista, eheytymistä ja sovintoa Pyhän Hengen avulla. Kolmas osa keskittyy Pyhään Henkeen yhteisön henkenä ja selittää, miksi kirkon on oltava liikkeellä. Koska kirkko saa suuntansa ja voimansa Jumalan rakkauden hengestä, se on luonnostaan lähetystehtävän toteuttaja. Kirkon henki on sama Pyhä Henki, joka antaa perusvoiman lähetykselle. Toisin sanoen jos kirkko ei tee lähetystyötä, se ei ole enää kirkko. Tästä seuraa dynaaminen käsitys kirkon apostolisuudesta: apostolisuus ei ole ainoastaan kirkon uskon turvaamista ajasta aikaan, vaan se edellyttää osallistumista apostolaattiin. Toteuttaessaan apostolin tehtäviä kirkko on liikkeellä. Se luo uutta elämää ja luomakunnalle mahdollisuuksia kukoistaa Jumalan tarkoituksen mukaisesti. Jumalan toiminta Jeesuksessa Kristuksessa Pyhän Hengen välityksellä on pelastuksen evankeliumi kaikille. Julkilausuman neljäs ja tärkein osa keskittyy erityisesti evankelioimiseen hyvän sanoman tuomisena kaikille helluntain hengessä. Sen mukaan evankelioiminen on lähetystyön muoto, jossa inkarnaatio sekä Jeesuksen Kristuksen kärsimys ja ylösnousemus ovat yksiselitteisen peittämättömästi esillä, eikä Jumalan pelastavalle armolle aseteta mitään rajoituksia. Sen tavoitteena on jakaa hyvä sanoma niille, jotka eivät ole sitä vielä kuulleet, ja kutsua heitä kokemaan elämä Kristuksessa. Todetaan selkeästi, että evankelioiminen ei ole käännytystyötä, koska vain Jumalan henki voi luoda uutta elämää ja synnyttää uudesti. Vaan paremminkin se on Jumalan rakkaudesta täyttyneiden sydänten ylitsevuotamista niiden puolesta, jotka eivät vielä tunne Jumalaa.
9 9 Evankelioiminen tapahtuu vuoropuheluna. Oletamme, että Jumala on läsnä, että hän on kulkenut edellä ja ollut kohdattavien ihmisten kanssa heidän omissa tilanteissaan. Kyseessä ei ole vain hyvän sanoman kertominen vaan Pyhän Hengen läsnäolon ja toiminnan vahvistaminen. Evankelioiminen on myös profeetallinen tehtävä, johon sisältyy kertominen totuudesta, toivosta ja rakkaudesta. Hyvän sanoman kertojan tulee tuomita vaurauden, kulutuksen ja vastaavien elämänkielteisten voimien epäjumalanpalvelus. Evankelioiminen kertoo totuuden rakkauden kautta. Se näkyy sanoina ja tekoina. Rakkaus toisia kohtaan vahvistaa julistamamme evankeliumin todeksi. Kymmenen teesiä Lähetyksen ja elämän hengen suhdetta pohtinut asiakirja päättyy kymmeneen teesiin lähetyksestä ja evankelioimisesta. Ne ovat vastauksia aiemmin esitettyihin kymmeneen kysymykseen. 1. Jumalan lähetyksen päämäärä on yltäkylläinen elämä (Joh. 10:10), ja sen tulee olla lähetystyön kriteeri. 2. Lähetystyö alkaa Jumalan luomistyöstä ja jatkuu uudessa luomisessa, joka tapahtuu Pyhän Hengen eläväksi tekevässä voimassa. 3. Hengellisyys on lähetyksen voiman lähde ja lähetys Pyhässä Hengessä luo muutosta. 4. Jumalan Hengen tehtävä on uudistaa koko luomakunta. 5. Tänä päivänä globaalista etelästä ja idästä nousee moniulotteisia ja monimuotoisia lähetysliikkeitä. 6. Lähetyksen toimijoita ovat vallan ja voiman keskuksista syrjässä elävät ihmiset. Heillä on profeetallinen ääni, joka julistaa kaikille kuuluvaa yltäkylläistä elämää. 7. Jumalan armotalous perustuu kaikkiin kohdistuvan rakkauden ja oikeudenmukaisuuden arvoihin. Muutosta luova lähetys vastustaa vapaaseen markkinatalouteen liittyvää epäjumalanpalvelusta. 8. Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on hyvä sanoma kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Sitä tulee julistaa rakkauden ja nöyryyden Hengessä. 9. Elämää vahvistava vuoropuhelu ja yhteistyö olennainen osa lähetystä ja evankelioimista. 10. Jumala ohjaa ja vahvistaa kirkkoa sen lähetystehtävässä. Näitä teesejä seuraa kutsu kirkoille liittyä yhteen toimimaan yhdessä kohti elämää : Kolmiyhteinen Jumala kutsuu koko luomakunnan elämän juhlaan Jeesuksen Kristuksen kautta, joka tuli antamaan elämän, yltäkylläisen elämän (Joh. 10:10) ja Pyhän Hengen kautta, joka vahvistaa näyn Jumalan valtakunnasta: Katso, minä luon uuden taivaan ja uuden maan. (Jes. 65:17) Nöyrinä ja toiveikkaina me sitoudumme Jumalan lähetykseen, Hänen, joka luo kaiken uudeksi ja sovittaa kaiken. Me rukoilemme: Elämän Jumala, johda meidät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan! Päätös: Missiologisesti merkittäviä asioita Lopuksi haluan tähdentää seuraavia uusia paradigmoja ja missiologisia käsitteitä, jotka esiintyvät Kirkkojen Maailmanneuvoston uudessa julkilausumassa: 1. Uusi ekumeeninen julkilausuma keskittyy Pyhän Hengen lähetykseen (missio Spiritus). Sen teologinen tausta on kolmiyhteinen käsitys lähetyksestä (missio Dei). Dynaamisuus,
10 10 muutosvoima ja moninaisuus ovat pääkäsitteitä, kun puhutaan lähetyksestä ja evankelioimisesta muuttuvassa maailmassa. 2. Julkilausuma määrittelee lähetyksen tavoitteeksi elämän vahvistamisen sen täyteydessä. Kun Jumalan lähetyksellä on elämää luova tehtävä, meidän on jatkuvasti tutkittava, miten voimme yhdessä osallistua missio Spiritukseen yhteisen todistuksemme kautta. 3. Luomakunta ja hengellisyys ovat lähetyksen ydin. Julkilausumassa Jumalan lähetyksen ymmärretään ylittävän vain ihmiskeskeiset tavoitteet. Jumalan lähetys ja pelastus sulkee piiriinsä myös maapallon ja koko luomakunnan. Hengellisyys on avain, joka yhdistää ihmiskunnan Jumalaan, luomakuntaan ja lähimmäisiin. Sen lisäksi se innoittaa ja tuo voimaa lähetykselle toimia muutosten toteuttajana. Tämän vuoksi julkilausumassa korostetaan lähetyksen kosmista ulottuvuutta ja yhteyttä. 4. Uusi julkilausuma on ekumeeninen todistus. Se sanoittaa erilaisia perinteitä ja taustoja edustavien käsityksiä lähetyksestä ja pyrkii kokomaan ne yhteen ekumeenisesta näkökulmasta. Kristillisen maailman uudet maisemat tulevat esiin reuna-alueiden lähetyksen, maahanmuuton ja talouselämän globalisaation kautta. 5. Uusi julkilausuma korostaa uutta sitoutumista evankelioimiseen nöyrinä ja muita kunnioittaen. Jeesuksen Kristuksen hyvän sanoman jakaminen on lähetyksen tärkein tehtävä. Se on elämän pelastava uutinen koko maailmalle jokaiselle sukupolvelle ja kaikissa yhteyksissä. Julkilausumassa tutkitaan, miten evankeliumi voidaan viestittää yksilökeskeisessä, maallistuneessa ja materialistisessa nykymaailmassa. 6. Kirkon ja lähetyksen suhteen tulee uudistua. Kun Kansainvälinen lähetyskomissio yhdistyi Kirkkojen Maailmanneuvostoon vuonna 1961, kirkko oli missiologisen näkemyksen mukaan lähetystyön päätoteuttaja. Lähetyskomission tavoite oli uudistaa kirkko, tehdä siitä lähetyksen kirkko yhdistymisen kautta. Kun Maailmanlähetyksen ja evankelioinnin komissio vietti 50 -vuotisjuhliaan, se uudisti sitoutumisensa jatkaa pyrkimyksiään muuttaa kirkko todella missionäärikseksi. Uuden julkilausuman valmistelun jälkeen Maailmanlähetyksen ja evankelioinnin komissio jatkaa loputonta tehtäväänsä kartoittaa ekumeenista käsitystä Jumalan lähetyksestä ja miten sitä yhdessä toteutetaan tänään ja tulevaisuudessa.
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotYhdessä kohti elämää lähetystyö ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa
242 Yhdessä kohti elämää lähetystyö ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa Yhdessä kohti elämää Lähetystyö ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa (Together Towards Life Mission and Evangelism in Changing
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotKIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti
KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n
LisätiedotYKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta
YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot
LisätiedotMikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta
Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen
LisätiedotUsko. Elämä. Yhteys.
Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotSisällysluettelo Yhdessä kohti elämää: lähetys ja evankelioiminen muuttuvassa maailmassa... 3 Yhdessä kohti elämää: johdanto... 3 1.
2012 Sisällysluettelo Yhdessä kohti elämää: lähetys ja evankelioiminen muuttuvassa maailmassa... 3 Yhdessä kohti elämää: johdanto... 3 1. Lähetyksen Henki: elämän henkäys... 5 Hengen tehtävä... 5 Lähetys
LisätiedotUSKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com
1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo
Lisätiedottahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.
LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra
LisätiedotMerkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei
Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotArmoon pohjaten maailmassa aikaansaaden
Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014
Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
Lisätiedotl ähetysteologinen aikakauskirja - journal of mission-theology
l ähetysteologinen aikakauskirja - journal of mission-theology volume 16 (2013) Yhdessä kohti elämää: Lähetys ja evankelioiminen muuttuvassa maailmassa lähetysteologinen aikakauskirja - journal of mission-theology
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotNAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet
1 (6) Luterilainen maailmanliitto, 1996 NAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet Tämä raportti on syntynyt Luterilaisen maailmanliiton Jumalanpalvelus
LisätiedotLähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus
Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano
LisätiedotMiten puhua Jumalasta muslimien kanssa?
114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä
Lisätiedot...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24
...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotSeinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja
Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä
LisätiedotRadion ortodoksinen aamuhartaus
1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan
LisätiedotKuva: SXC/S. Braswell. Näky
Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena
LisätiedotKristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa
Kristillinen todistus moniuskontoisessa maailmassa SUOSITUKSIA MENETTELYTAVOIKSI JOHDANTO Lähetystyö kuuluu keskeisesti kirkon perusolemukseen. Jokaiselle kristitylle kuuluu Jumalan sanan julistaminen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA
SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen
LisätiedotHengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet
Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää
LisätiedotMatka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto
Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa
LisätiedotOpiskelukysymyksiä Galatalaiskirjeeseen
Opiskelukysymyksiä Galatalaiskirjeeseen Luku 1 Alkutervehdys 1:1-5 1. Miten Paavali sai apostolin tehtävänsä? (1, vrt. Luuk. 6:12-16; Apt. 21-26) 2. Miksi Paavalin täytyi korostaa asemaansa apostolina?
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
LisätiedotJeesuksen jäähyväisrukous jatkuu
1 Johanneksen evankeliumin selitys 49 Joh. 17:6-26 Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu Edellisellä kerralla tässä Johanneksen evankeliumin selityksessä pääsimme aloitimme Jeesuksen jäähyväisrukouksen selityksen.
LisätiedotElämä Jumalan lapsena
1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä
LisätiedotKirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka
Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotReijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa
Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun
LisätiedotEkklesiologia 14. Paikallisseurakunta
Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen
LisätiedotLähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa
Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää
LisätiedotMIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.
MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:
LisätiedotKolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015
su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,
LisätiedotArmo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotYHTEINEN TODISTUS. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen
YHTEINEN TODISTUS Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjaus 2018 2 Sisällys Mikä on kirkko?... 4 Jumalan lähetys... 4 Ykseys, todistus ja palvelu... 4 Kokonaisvaltainen lähetys ja evankelioiminen...
LisätiedotDefensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin
KIRKKOHALLITUS 1 Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin Arkkipiispa emeritus John Vikström (2002): Kun kirkkomme ekumeenisen toiminnan alkuvaiheessa luterilaisuus nähtiin pikemmin defensiivisesti,
LisätiedotSTEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK. uutiskirje joulukuu 2015. Joulun ihme. Kristitty odottaa Joulua.
STEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK uutiskirje joulukuu 2015 www.lhpk.fi Joulun ihme Kristitty odottaa Joulua. Sellaista juhlaa, jonka soisi kirjoitettavan isolla alkukirjaimella, vaikka ei se aivan kielioppisääntöjen
LisätiedotSitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.
1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt
LisätiedotMIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015
MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi
LisätiedotRAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA
2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen
LisätiedotNäiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.
Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"
LisätiedotMESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.
MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,
LisätiedotKASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA
KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotArmo teille ja rauha, Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Kristus, Jumalan kirkkauden säteily. Armo teille ja rauha, Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta. Tänään Kynttilänpäivänä on kirkollisena aiheena: Kristus, Jumalan kirkkauden
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotKIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo
Kalajoen rovastikunta 18.5.2015 KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää
LisätiedotPYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME
PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME Pyhän Hengen maailmaan tuleminen Pyhän Hengen työ Elämä Pyhän Hengen kanssa Hengen hedelmä ja armolahjat Pyhän Hengen maailmaan tuleminen - Raamattu ilmaisee
Lisätiedotei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,
V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin
LisätiedotRistiäiset. Lapsen kaste
Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi
Lisätiedot94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a)
S isä lly slu e tte lo : 7 1. adventtisunnuntai Kristuksesta, oikeasta kuninkaasta Matt. 21:1-9 14 2. adventtisunnuntai Varoitus, lohdutus ja kehotus Luuk. 21:25-36 21 3. adventtisunnuntai Kristuksen ylistyspuhe
LisätiedotPelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.
Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotHerra, meidän Jumalamme, Herra on yksi
Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan
LisätiedotArmolahjat ja luonnonlahjat
Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat
LisätiedotRaamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä
isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,
LisätiedotIltaraamattukoulut. syksy Jaksosuunnitelma. Apostolien teot
syksy 2018 Jaksosuunnitelma Apostolien teot Apostolien teot - Iltaraamattukoulun runko Kerta Aihe Jaejakso Kysymykset Ajatus lyhyesti 1 Johdanto Luukas 1:1-4 Apostolien tekojen kirjan luonne ja merkitys
Lisätiedotjääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5)
Suomen teologinen instituutti Henrik Perret 17.1.2006 PYHÄ HENKI JA ME Luentosarja Apostolien teoista Missä mennään? = miksi Ap. t.? defaitismi = tappiomieliala, antautumishenki olen rintamakarkuri Jos
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
Lisätiedot+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:
1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa
LisätiedotPaavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:
1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"
LisätiedotMikä Urbaani unelma on?
Mikä Urbaani unelma on? 1. Tausta Suomalaisen Urbaanin unelman vaikutteet ovat Englannin anglikaanikirkon piirissä alkaneessa uudistuksessa. 2000-luvun lähestyessä englantilaiset kristityt totesivat, että
LisätiedotEkklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1
Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä
LisätiedotKohtaava ystävyysseurakuntatoiminta. Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin palautetta ja jatkokehittelyä varten
Kohtaava ystävyysseurakuntatoiminta Yhteisiä suuntaviivoja vuoteen 2020 Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin 20.5.2017 palautetta ja jatkokehittelyä varten Palaute: tai ystävyysseurakuntatoiminta
Lisätiedot26. LIPUN SIUNAAMINEN
26. LIPUN IUNAAMINEN Pappi siunaa pyydettäessä lipun. Lipun siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Ennen toimitusta kannetaan kuoriin uomen lippu ja sen jäljessä siunattava
LisätiedotSuomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa
SUOMEN PIPLIASEURA STRATEGIA 2016 2018 Vahvistettu hallituksen kokouksessa 20.1.2016 ARVOT MISSIO Usko ja lähimmäisenrakkaus Työmme lähtökohtana on Raamattu. Jumala rakastaa kaikkea luomaansa ja Raamattu
LisätiedotMIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,
LisätiedotKirkolliskokouksen avajaismessun saarna
1 Kirkolliskokouksen avajaismessun saarna 14.5.2018 Embargo 14.5.2018 klo 10 piispa Teemu Laajasalo Ja silloin maailma ymmärtää Joh. 17: 18-23 Jeesus rukoili ja sanoi: Isä, niin kuin sinä lähetit minut
LisätiedotToivo on perusteltua ja muutos kutsuva. Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala
Toivo on perusteltua ja muutos kutsuva Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala Taivasten valtakunnan logiikka Jeesuksen elämänfilosofian ensimmäinen tekijä näyttää olevan ehdottoman
LisätiedotYhteinen todistus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjaus. Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja Kirkko ja toiminta
Yhteinen todistus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjaus Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja Kirkko ja toiminta 38 Yhteinen todistus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen
LisätiedotRaamattu - tarua vai totta. Jyväskylän vapaaseurakunta 140913
Raamattu - tarua vai totta Jyväskylän vapaaseurakunta 140913 Raamattu - tarua vai totta? Millä perusteilla voimme väittää Raamatun sanaa todeksi? Voiko Raamatulle löytää tieteellisiä perusteita vai jääkö
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotPuhe Kajaanin Kl-kodilla su 11.07.2010. Väläyksiä Raamatun henkilöistä
Puhe Kajaanin Kl-kodilla su 11.07.2010 Väläyksiä Raamatun henkilöistä Minä otan puheeseeni pieniä väläyksiä joistakin Raamatun henkilöistä. Nämä henkilöt, niin kuin yleensäkin kaikki Raamatun henkilöt,
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotValkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.
Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan
LisätiedotMIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )
MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?
Lisätiedottridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP
tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja
LisätiedotTYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta
TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN
LisätiedotUudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.)
1 Uudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.) rabbi J.Melamed Israelista. Mikkeli 19.04.2012 Olen hyvin iloinen, että pääsin tulemaan tänne. Meillä Israelissa on nyt todella kuuma. Kun lähdin,
LisätiedotOmatoiminen tehtävävihko
Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotVainoajan tie saarnaajaksi
Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible
Lisätiedot