PUTKESSA. Suomalainen muoviputki on laadukas l Jäteveden maapuhdistamot KWH PIPEN ASIAKASLEHTI

Transkriptio

1 PUTKESSA H E L S I N G I N U U S I M E R I V E S I E N P U M P P A A M O Suomalainen muoviputki on laadukas l Jäteveden maapuhdistamot KWH PIPEN ASIAKASLEHTI

2 K A U K O J Ä Ä H D Y T Y S T E K S T I Arto Rautio K U V A T Arto Wiikari Katri Valan puiston lämpöpumppulaitos tuottaa sekä kaukolämpöä että nykytyötiloissa jo liki välttämätöntä kaukojäähdytystä. Ensimmäinen kaukojäähdytyksen pilottikohde oli Pitäjänmäessä ABB:n pääkonttoria varten rakennettu kylmäkeskus 1990-luvun lopussa. Siitä hankkeesta alkoi työni kaukojäähdytyksen parissa, ja työtä on toistaiseksi riittänyt, kertoo rakennustöitä vetänyt ja työn asennusvalvojana toiminut Veijo Noponen Helsingin Energialta. Yhtenä tärkeänä osana hanketta oli rakentaa Katri Valan lämpöpumppulaitosta palveleva Suvilahden merivesipumppaamo. Pumppaamon yhteyteen rakennettiin merivesiputkisto, jota pitkin merivettä kuljetetaan pumppaamon merivesilämmönsiirtimille sekä takaisin mereen. Merivesiputkisto on toteutettu niin, että veden imua varten merenpohjaan on upotettu rinnakkain kolme halkaisijaltaan millimetrin putkea. Tällä saatiin isompi virtausala, ja virtausnopeus jää putken päässä alle 0,8 metriin sekunnissa. Se taas varmistaa, ettei järjestelmään tule mutaa eikä muuta likaa merenpohjasta. Putket vievät merivettä betoniseen välppäaltaaseen, josta vesi imetään millimetrin merivesiputken kautta uppopesäpumpuilla merivesipumppaamon lämmönsiirtoprosessiin. Sieltä se ohjataan sit- Viisas valinta PE-putki merivesipumppaamoon Jälkiviisauskin vahvistaa, että PE-muoviputki oli edullisin ja helpoimmin työstettävä ratkaisu Helsingin Energian uuteen merivesipumppaamoon. Putket kuljettavat merivettä Suvilahden merivesipumppaamolle, joka palvelee marraskuussa toimintaansa aloittavaa Katri Valan puiston lämpöpumppulaitosta. 6

3 ten samankokoisella putkella takaisin mereen, Noponen esittelee. HITSAUSTYÖTÄ PAUKKUPAKKASILLA Aluksi Helsingin Energia kävi läpi eri putkivaihtoehtoja. Haponkestävä teräs ja betoni jätettiin vaihtoehdoista jo ennen lopullista tarjouspyyntöä kalleutensa vuoksi. Tarjouksia pyysimme lujitemuoviputkista, polyeteeniputkista ja komposiittiputkista. Edullisin tarjous putkista ja asennuksesta tuli KWH Pipeltä. Kyselimme vielä maailmalta tietoja eri vaihtoehdoista, ja saimme kuulla, että KWH Pipen PE-muovi on osoittautunut erittäin kestäväksi materiaaliksi tämänkaltaisissa käyttötarkoituksissa, Noponen kertoo. Polyeteeniputken mekaaninen kulutuskestävyys on tutkimustenkin mukaan erinomainen. Materiaalin etu oli myös sen työstettävyys kaikissa oloissa. Kun putkikaivannosta piti poistaa arvioitua enemmän pilaantuneita maa-aineksia, lykkääntyi putkien asennus sydäntalven pakkasiin. Ekstruuderitekniikalla hitsaustyö tehtiin putken sisällä luonnollisessa sääsuojassa eikä ankara sydäntalvi 2006 hidastanut työn etenemistä siksi mitenkään. Ja tietysti työtä helpotti myös se, että asennusta varten ei tarvinnut olla telttoja tai muita suojia, Noponen huoahtaa. 7

4 KY AM UP KÄ OR JI SÄ TÄ ÖH D Y T Y S HUIPPUOSAAJAT YHTEISTYÖSSÄ Urakkaan kuului reilut 600 metriä millimetrin putkia sekä tarvittavat putkiosat, joista osa oli työn edetessä paikalleen räätälöityjä erikoisosia. On helppo ymmärtää KWH Pipen putkistosaneerausten ja kenttätöiden liiketoimintopäällikkö Ari Vaaralan luonnehdinta tavallista mittavampi työ. Putket jouduttiin hitsaamaan ja vetämään kaivantoon usealta eri hitsausrampilta, jotta esimerkiksi satama- ja voimalaitosalueen liikenteen sujuminen turvattaisiin. Lisäksi maassa oli paljon muuta kunnallistekniikkaa. Vaativuutta lisäsi, että monessa paikassa työ ja sen tarvitsemat osat voitiin suunnitella vasta montun kaivamisen jälkeen. Esimerkkinä työn edetessä tehdyistä putkiosista on poistoputken purkukäyrä, joka johtaa palautettavan meriveden meren pinnan alapuolelle ja kääntää virtauksen kohti satama-alueen lahden suuta. Käyrä suunniteltiin lopullisesti vasta kaivannon aukaisemisen jälkeen, kun Hanasaaren sataman laiturin seinämärakenteet saatiin näkyville. Alkuvaiheessa tiedossa oli vain, että kaivantoon tarvitaan käyrä. On syytä kiittää KWH Pipen ammattitaitoa ja asennetta. Lisä- ja muutostyötoiveet toteutettiin joustavasti, ja heidän suunnittelemansa ratkaisut ovat erinomaisen toimivia, summaa Noponen. Kaikki toimitukset sujuivat sovitussa aikataulussa. Ari Vaaralan mukaan urakka sujui KWH Pipen osalta helposti, kun kumppanina oli äärettömän osaava rakennuttaja. Rakennuttajahan tilasi putket ja asennuksen meiltä suoraan. Suunnittelun ja urakoinnin pilkkominen eri toimijoille sopii hyvin, kun rakennuttaja osaa työnsä ja tietää, mitä haluaa. Helsingin Energian puolelta todettiin, että tämä tai tuo asia pitäisi ratkaista hoidatteko asian. Me mietimme ja toteutimme ratkaisun, kun rakennuttaja oli hyväksynyt esityksen. Hyvä esimerkki näistä lisätöistä oli meriveden poistoputkien jatkaminen varsinaisen pumppaamorakennuksen sisäpuolelle. KWH Pipe teki putken sisääntulokäyrät niin, että rakennuksen sisäpuoliset työt voi nyt tehdä repimättä lattioita auki. Putken päässä on nyt valmis laippaliitos, joka odottaa erillisenä urakkana tehtävän sisäpuolisen poistoputkiston liittämistä paikalleen. Kaukojäähdytys on ekologista Kaukojäähdytys on ekologinen tapa tuottaa jäähdytystä, jonka tarve lisääntyy koko ajan. Nykyaikainen työtila ei tule kysymykseenkään ilman modernia tekniikkaa, jonka olennainen osa on sisätilojen tasainen lämpötila vuoden ympäri. Kun vanhojen kiinteistöjen tekniikkaa modernisoidaan, kasvaa jäähdytyskapasiteetin kysyntä nopeammin kuin uusia kiinteistöjä rakennetaan. Helsingissä kaukojäähdytys keksittiin, kun pohdittiin sähkön ja kaukolämmön tuotannossa tarvittavan laitoskapasiteetin hyödyntämistä paremmin myös kesäisin. Kun tuote havaittiin monella tapaa kilpailukykyiseksi, on kaukojäähdytyksen suosio ollut tasaisessa kasvussa. Katri Valan puiston alle kallioluolaan louhittu lämpöpumppulaitos on hyvä esimerkki modernista lämmön ja kylmän tuotantoyksiköstä. Lämpöpumppujen lauhduttimissa lämmitetään kaukolämpöjärjestelmässä kiertävä vesi, ja höyrystimissä jäähdytetään kaukojäähdytysjärjestelmässä kiertävä vesi. Prosessi on hyvin energiatehokas. Käytämme prosessissa hyväksi Viikin jätevedenpuhdistamolta tulevan puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöenergiaa, jolla tuotamme talvisin kaukolämpöä, Helsingin Energian Veijo Noponen selvittää ekologista innovaatiota. Kesällä lämpöpumpulla tehdään jäähdytettyä vettä kuten kylmäkompressorilla. KWH Pipen asentamaa merivesiputkistoa käytetään kesäisin lauhduttamaan lämpöpumpuissa syntyvä ylimääräinen kaukolämpöenergia mereen. Talvella merivesi on niin 8

5 KATRI VALAN PUISTON TYÖMAA Merivesiputkilinjan pituus on reilut 600 metriä. Käytetty putki Weholite DN/ID mm LP, paineluokka 1,5 bar, toimitus työmaalle 20 metrin salkoina. 3 kappaletta 90-asteisia käyriä ja 2 kappaletta 30-asteisia käyriä. Kymmenkunta vaippaliitosta. Suojaputkiksi erityissovellus halkaisijaltaan millimetrin Weholite-putkesta, joiden läpi varsinainen merivesiputki vedettiin mm. muun kunnallistekniikan alituskohdissa. Putkilinjaan Z-mallinen erikoissalko, jolla tehtiin yhtä aikaa linjan suunnansiirto vaakatasossa ja korkeusaseman muutos pystysuunnassa. KWH Pipe suunnitteli ja toteutti yhteensä kymmeniä erityissovellutuksia työn edetessä. PE-PUTKEN MEKAANINEN KULUTUSKESTÄVYYS ON TUTKIMUSTENKIN MUKAAN ERINOMAINEN. PILAANTUNUT MAAPERÄ TUOTTI YLLÄTYKSIÄ Työmaan valmistuminen on myöhästynyt jonkin verran suunnitellusta. Alun perin KWH Pipen piti asentaa tilatut putket syksyllä 2005 ennen talven tuloa. Meillä oli oma suunnitelmamme sekä tuotannon että asennuksen työaikatauluista, mutta se meni kutakuinkin täysin uusiksi, Ari Vaarala naurahtaa. Suurin mullistus aikatauluun tuli vanhan kaasulaitoksen alueelta löytyneen pilaantuneen maa-aineksen määrän takia. Yllätyksiä tuotti etenkin aika, joka ympäristöviranomaisilta meni asian tiimoilta tarvittavien päätösten tekoon. Tämän vuoksi asennustyö siirtyi sydäntalveen. Toinen iso asia olivat maassa olevan kunnallistekniikan vaatimat muutokset suunnitelmiin. Piti miettiä uusia ratkaisuja ja rytmittää töiden tekojärjestystä uudestaan, vaikka periaatteessa työtä tehtiinkin sisääntulopään välpästä kohti merivesipumppulaitosta ja sieltä takaisin mereen. Aloitimme marraskuussa 2005 ja valmista tuli toukokuun 2006 lopussa. Työ eteni meiltä sitä vauhtia kun maanrakennusurakoitsija ehti tehdä kaivantoa. Ilokseni voin todeta, että nämä joustot tehtiin ilman, että siitä olisi tullut meille lisäkuluja, Noponen hymyilee suururakan päätyttyä. kylmää, että käytämme merivettä suoraan tekemään vapaajäähdytyksellä kaukojäähdytystä. Suvilahden merivesipumppaamolle rakennettujen merivesiputkien välityskyky on selvästi suurempi kuin Katri Valan puiston lämpöpumppulaitos tarvitsee. Putkien mitoituksessa on varauduttu vuoteen 2020 mennessä rakennettavien Suvilahden ja Pasilan kylmäkeskusten tarpeisiin. Merivettä on käytetty Helsingissä jo Salmisaaren kylmäkeskuksen yhteydessä. Siellä KWH Pipen PE-putket ovat olleet Suvilahden merivesipumppaamoa vastaavassa käytössä jo viisi vuotta ilman ongelmia. 9

6 V E S I H U O LT O T E K S T I Arto Rautio K U V A T Juha Poutanen Järvi ratkaisi saaren vesiongelmat Siilinjärvellä aivan Kuopion kupeessa sijaitsevan Paasisalon asukkaat ja kesämökkiläiset halusivat nykyaikaisen vesi- ja viemärijärjestelmän. Kun saaren maaperä on hyvin kallioinen, vedettiin pääosa runkoverkosta Pohjois-Kallaveden pohjaa pitkin. Rahaa säästyi, ja työ nopeutui. Vuonna 1991 rakennettu silta on mahdollistanut ympärivuotisen asumisen Paasisalossa. Noin 700 hehtaarin kokoisessa saaressa on nyt noin 50 kiinteistöä, joista 20:tä käytetään myös talvisin. Halu lisätä asumismukavuutta osa mökkiläisistä toi ennen juomaveden kanistereilla ja huoli ympäristöstä synnyttivät idean vesiosuuskunnasta. Idean polkaisi käyntiin kymmenen kiinteistöä, mutta lopulta osuuskuntaan lähti saaren noin 50 asumuksesta 46. Teetimme ensin yleissuunnitelman Savo-Karjalan Vesi- ja ympäristösuunnittelulla. Suunnitelma pohjautui maastorakentamiseen, jolloin jätevedet olisi pumpattu taloista ylöspäin runkoviemäriin. Haimme tällä ajatuksella avustustakin, mutta emme saaneet silloin rahaa, koska alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ollut vielä valmis, selostaa vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Risto Kröger. Asiaan palattiin uudelleen Varsinainen suunnittelu kilpailutettiin, ja työn sai Suomen Salaojakeskus Oy heinäkuun alussa. Samalla päätettiin lisämaastotutkimuksiin perustuen hylätä vanha suunnitelma ja vetää sekä vesijohdot että viemärit järven pohjaa pitkin niin pitkälti kuin mahdollista. Suunnittelu tehtiin Suomen Salaojakeskuksen Kuopion toimistolla insinööri Hannu Pirisen johdolla. Mittaukset ja maaperätutkimukset teki salaojateknikko Risto Räsänen ja varsinaisen suunnittelun insinööri AMK Sanna Tiilikainen. 10

7 Kallionlouhinta olisi tehnyt maa-asennuksesta liian kalliin. Pienempien korkeuserojen ansiosta pystyimme lisäksi käyttämään aiemmin suunniteltua pienempiä putkia ja pumppuja, tiivistää Hannu Pirinen. Toki nytkin maakaivantoa tuli 4,5 kilometriä, mutta vedessä on putkea enemmän eli 5,5 kilometriä. Sillan luona Vuorelasta tulevat putket haaroittuvat kahteen linjaan, joiden päät jäävät saaren toisella puolella 300 metrin päähän toisistaan. Toisesta haarasta lähtee lisäksi haara saaren keskiosiin. Kaikkiaan putkea on asennettu reilut 19 kilometriä, kun ihan joka mökki ei liittynyt viemäriverkostoon, valottaa urakoitsija Jari Laitinen LVM Maarakenne Oy:stä. VESIASENNUS OLLUT NOPEAA Pohjois-Savon Ympäristökeskus edellytti vesiasennukselle Ympäristölupaviraston luvan eli vesiluvan. Sen hankinnassa vierähti reilu kaksi kuukautta. Työ valmistuu silti ajatellusti ennen talvea. Maa-asennus on edennyt laajan kalliotyön takia keskimäärin parinkymmenen metrin päivävauhtia. Järvellä putkea on asennettu noin 200 metrin päivävahtia. Vaikka kalliota on louhittu kuutiota, ei määrä ole kovin suuri putkimäärään verrattuna, vastaava työnjohtaja Jouni Tarvainen pohtii. Yhtä kalliokuutiota kohti tulee pari kuutiota muuta ainesta. Säästimme tässä paljon massojen siirtoa. Toisaalta eristettä ja hiekkaa kului enemmän kuin kallioasennuksessa, Jari Laitinen lisää. LVM Maarakenteen miehet tekivät talvella maatöitä maanomistajilta saatujen lupien mukaisissa paikoissa. Työtä tehtiin kahden koneen ja 4 5 miehen voimin. Kaadoimme puita, rakensimme yhteensä 30 pumppaamoa joista vain kolmea varten ei tarvinnut louhia kalliota ja teimme keskisaaren runkolinjaa ja talolinjoja. Veteen mentiin vasta kesä-heinäkuussa, jolloin mukaan tuli kolme uutta miestä, lautta ja vene, Jari Laitinen kertoo. PUTKIEN ASENTAMINEN VETEEN ON ERITTÄIN TARKKAA TYÖTÄ. KAIKEN PITÄÄ ONNISTUA KERRALLA. Veteen putket on asennettu metrin pätkinä autokeloista. Kun kaikki liitokset on tehty sähköhitsausmuhvilla, voi niihin luottaa. Putket ovat nyt yhtä tankoa. Veteen asentaminen on hyvin tarkkaa työtä, sen pitää onnistua kerralla. Järvessä putkien päällä on yleensä vettä 3 5 metriä, laivaväylän lähellä yli kymmenen metriä. Maata kohti tultaessa putket upotettiin painoilla ja peitettiin. YKSIKKÖHINTAURAKKA PYSYY RAAMISSA Tarjouskilpailun voittanut LVM Maarakenne ja Paasisalon vesiosuuskunta tekivät yksikköhintaurakan. Tilaajan kannalta olennaista oli suunnitelman tarkkuus, koska kustannusarvio tehtiin suunnitelman mukaan. Siilinjärvi on nyt tekemässä rantakaavan korvaavaa varsinaista kaavaa Paasisalolle. Vesi- ja viemäriputket on tehty kat- tamaan saaren tarpeet ainakin seuraavat 100 vuotta, myös valvojana toiminut Risto Kröger arvioi. Putkimateriaaliksi valittiin polyeteeni, joka on kaikin tavoin taloudellisin tällaiseen työhön. Urakoitsija sai standardit ja päätti itse, mistä tarvikkeet tilasi. Urakoitsija on tietenkin hyväksyttänyt käytettävät tarvikkeet tilaajalla ennen asennusta, Suomen Salaojakeskuksen Hannu Pirinen kertoo. Olemme tehneet yhteistyötä KWH Pipen kanssa ennenkin ja huomanneet yhtiön putkissa olevan hyvän hinta-laatu-suhteen. Olemme saaneet tarvittaessa myös tukea sekä itse työn teossa että tarvikkeiden tilaamisessa. Toimitukset pelaavat tänään tilaamme ovat putket huomenna työmaalla. Se on tärkeää, sillä koneiden ja miesten seisottaminen on erittäin kallista, muistuttaa Jari Laitinen. PAASISALON VESI- JA VIEMÄRITYÖ Linjan pituus on noin 10 kilometriä, josta 5,5 kilometriä järven pohjassa. Runkovesijohdon ja paineviemärien putkikoko on 75/63 mm. Talovesijohdot ovat 40 mm:n ja talojen viettoviemärit 110 mm:n putkea. Alueelle rakennettiin 30 pumppaamoa. Putkimateriaalien vähimmäiskestoikävaade on 100 vuotta. 11

8 A S I A N T U N T I J A T E K S T I Arto Rautio K U V A Arto Wiikari Yhtenäiset EU-standardit ja niihin liittyvä CE-merkintä ovat pohjoismaisen muoviputkiteollisuuden kannalta vähäinen uudistus. Täkäläinen laatu on niin korkea, että pelkkään CE-merkintään tyytyminen olisi askel taaksepäin. Pohjoismaissa katsotaan jatkossa, onko tuotteella pohjoismainen laatusertifikaatti, kertoo Inspecta Sertifiointi Oy:n tuotepäällikkö Leena Käyhkö. LEENA KÄYHKÖ Suomalainen muoviputki on laadukas perusidea on hahmottaa tuotekohtaisesti CE-merkinnän terveydelliset ja muut riskitekijät. On sitten tuotteesta kiinni, millaiset vaatimukset CE-merkinnän käytön taustalla ovat. Kun muoviputkessa terveysriski liittyy lähinnä juomaveden puhtauteen, ei CE-merkintä aseta tuotteelle isoja vaateita, arvioi Leena Käyhkö CE-merkin roolia muoviputkissa. EAS-direktiivi tuo tulevaisuudessa tiettyjä laatuvaatimuksia juomaveden kanssa kosketuksessa oleville tuotteille, mutta EAS ei ota kantaa tuotteen mekaanisiin tai toiminnallisiin ominaisuuksiin. CE-merkintä on Käyhkön mukaan käytännössä tuotteen passi rajanylityksessä, koska tullivirkailija ei saa estää merkityn tuotteen pääsyä maahan. Sama CE-merkki pätee kaikkialla EU: n alueella. Valmistaja on aina itse vastuussa CE-merkin kiinnittämisestä tuotteeseen. Merkin käyttöoikeuksia ei siis anota, vaan valmistaja itse tekee päätöksen vaatimusten täyttymisestä. Käyhkön mielestä CE-merkintä ei tule olemaan Pohjoismaiden muoviputkimarkkinoilla tärkeä asia, vaan asiakkaat kyselevät vapaaehtoisen tuotesertifioinnin perään. Hyvä esimerkki vapaaehtoisen laadunvarmennuksen tarpeellisuudesta on käyttäjien vaatimus tuotesertifioinnista taloteknisissä tuotteissa Suomen markkinoilla. Joissakin muissa tuotteissa, esimerkiksi henkilönsuojaimissa, CE-merkinnän rooli on isompi. Niissä CE-merkin käyttö edellyttää selvästi kovempien vaatimusten täyttämistä kuin muoviputkissa. Vertailu CE-merkinnän ja laatusertifioinnin välillä on selkeä. CE-merkki kertoo, että tuote ei ole vaarallinen. Sertifiointi taas kertoo, että tuote toimii ja täyttää ostajien vaatimukset. Kun CE-merkin käyttö on valmistajan vastuulla, niin uutta, pohjoismaisiin SBCsertifiointiohjeisiin perustuvaa Nordic Poly Mark -merkkiä voi käyttää vain Insta-Cert -ryhmän myöntämänä. Jokaiselle valmistusyksikölle erikseen haettavaan sertifiointiin liittyy alkuvaiheen tarkistusten lisäksi jatkuva tuotteen ja sen valmistuksen laadun seuraaminen, Käyhkö selventää CE-merkin ja sertifioinnin eroja. TARKKAAN MÄÄRITELTY JA VALVOTTU Uusi yhteispohjoismainen eli Suomen lisäksi Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa koskeva sertifiointi on helpotus valmistajille. Vaatimukset asetetaan pohjoismaisessa asiantuntijaryhmässä, jossa on mukana Insta-Cert -ryhmän lisäksi erikokoisia alan yrityksiä, laboratorioita ja järjestöjä jokaisesta neljästä Pohjoismaasta. Sertifikaatin saaminen edellyttää alkutarkastusta ja sen säilyminen toistuvia seurantatarkastuksia. Ovat jotkut yritykset menettäneetkin sertifikaatin kansallisen SFS-sertifiointimme aikana, Käyhkö kertoo. Nordic Poly Mark -merkinnän tarkoituksena on taata perinteisen, korkean laatutason säilyminen Pohjoismaissa. Kunkin tuotteen sertifiointiohjeet kuvaavat tarkkaan sen proseduurin, jolla tarkistus ja tutkimus tapahtuu sekä sertifiointia haettaessa että sen myöntämisen jälkeen. Leena Käyhkön mukaan esimerkiksi isoja valmistusprosesseja koskevia lisävaateita ei siten ole odotettavissa. Perinteinen pohjoismainen korkea taso riittää merkinnän säilymiselle. NORDIC POLY MARK VALTAA MARKKINAT Leena Käyhkö uskoo, että Nordic Poly Mark -merkintä tulee Pohjoismaissa markkinoille pääsyn edellytykseksi. Täällä on pitkä perinne vapaaehtoisessa asiakkaiden ja valmistajien yhteisessä laatutyössä. Käyhkö on 12

9 Nordic Poly Mark sopisi sinänsä hyvin käytettäväksi laadun takeena laajemmallakin kuin Pohjoismaissa, Inspecta Sertifointi Oy: n tuotepäällikkö Leena Käyhkö arvioi. varma, että ostajat eivät suostu tilaamaan helposti tuotteita, joilta puuttuu laatusertifiointi. Valmistajien aloitteesta syntynyt merkkimme on edelläkävijä Euroopassa. Koko EU:ta koskevaa sertifiointia ei ole saatu aikaan, mutta Pohjoismaiden ulkopuolelta on tullut kyselyitä, kuinka Nordic Poly Markiin pääsisi mukaan. Täkäläistä laatua arvostetaan laajalti, mutta ei se silti tarkoita, etteikö tuotteille ole jouduttu hakemaan myös paikallisia sertifiointeja Pohjoismaiden ulkopuolella, Käyhkö arvioi. Nordic Poly Mark sopisi sinänsä hyvin käytettäväksi laadun takeena laajemmallakin kuin Pohjoismaissa. Sen pohjana ovat EN-standardit sekä lisäksi sertifiointiohjeissa tarkkaan eritellyt pohjoismaiset lisävaatimukset. Ensimmäiset pohjoismaiset sertifikaatit on myönnetty vuonna Myönnetyistä sertifikaateista saa lisätietoja Internetissä osoitteesta Lisäksi kannattaa katsastaa myös TEKSTIILI-INSINÖÖRILLÄ OMA PATENTTIKIN NIMISSÄÄN Leena Käyhkö on työskennellyt tuote-, laatu- ja ympäristösertifioinnin parissa 1990-luvun alusta lähtien. Hän valmistui koneosastolta diplomi-insinööriksi opiskellen tekstiilitekniikkaa, teollisuustaloutta ja materiaalioppia ammattiaineina. Materiaaliopin kurssit keskittyivät muoveihin, joten muovi tuli jo tuolloin tutuksi. Työura alkoi tekstiiliteollisuudessa, ensin vaatetustehtaassa ja sitten tekstiili- ja paperituotannon välimaastoon sijoittuvassa kertakäyttötuotteiden valmistuksessa. Käyhkö päätti teollisuudessa kymmenisen vuotta kestäneen työuransa tuotekehityspäällikkönä. Noilta vuosilta hänen nimissään on vielä yksi patenttikin. Sertifiointialalle siirryin 1990-luvun alussa. Hain laatujärjestelmäarvioijaksi, mutta jo työhaastatteluvaiheessa kuulin tuotesertifioinnista ja kiinnostuin siitä oitis. Minut valittiin, ja sain tehdä noita molempia sertifiointeja. Aikanaan sain koko tuotesertifioinnin vastuulleni, mutta jatkoin toki myös laatu- ja ympäristöjärjestelmien arvioinnissa, Käyhkö muistelee urakehitystään. Kun pohjoismainen hanke alkoi, on Käyhkön tuotesertifiointiin käytettävissä oleva työaika kulunut sen parissa. Nyt valmiita ovat ensimmäiset muoviputkille laaditut sertifiointiohjeet. Työ jatkuu, ja uusia ohjeita on tekeillä. Pohjoismainen sertifiointi kiinnostaa laajasti myös muita teollisuuden aloja kuin muoviputkiteollisuutta. Niinpä sertifiointia päätettiin tarjota kaikille halukkaille. Ensimmäiset muut kuin muoviputkiohjeet on laadittu kylpyhuonekalusteille, ja jatkoa on odotettavissa seuraavaksi LVI-saralta. Vapaa-aikana Käyhkö viettää aikaa puutarhassa ja mökillä sekä pitää kuntoaan yllä. 13

10 Y M P Ä R I S T Ö T E K S T I ja K U V A T Arto Rautio Maaningan Käärmelahti kasvaa uusien tonttien myötä. Alueelle tulee aikaa myöten 60 uutta omakotitaloa. Maaningan jätevedet menevät Käärmelahden kautta Siilinjärvelle puhdistettavaksi aivan uima- ja venerannan läheltä. Järviveden puhtauden varmistamiseksi Käärmelahden jätevesipumppaamolle tehtiin 40 m 3 :n ylivuotosäiliö Weholite-putkesta. Uimavesien puhtaus etusijalla Maaningan jätevedet pumpataan Siilinjärven puhdistamoon pääosin yöaikaan. Kunnaninsinööri Jaakko Väisäsen mukaan näin sekä säästetään energiakuluissa että tasoitetaan puhdistamon kuormaa. Kunnalla on Sinikivessä allas, johon kerätään kirkonkylän vedet ennen pumppausta. Käärmelahdessa on kaivo alueen omille jätevesille ja pumppaamo, jolla sekä Käärmelahden omat että Sinikivestä tulevat vedet pumpataan kohti Siilinjärveä. Siirtoviemärin pumppaamoissa on automaattiohjaus, joka keskeyttää siirtopumppauksen, jos johonkin linjan pumppaamoon tulee vika. Kerran on kuitenkin käynyt niin, että automatiikka ei ole toiminut välittömästi. Kun nyt teimme vesi- ja viemärijohtoja Käärmelahden uusille asukkaille, päätimme samalla asentaa 40 m 3 :n ylivuotosäiliön pumppaamon yhteyteen, Väisänen tiivistää. Savo-Karjalan Vesi- ja ympäristösuunnittelu Oy:n insinööri Eero Ihalaisen suunnitelema uusi ylivuotosäiliö on mitoitettu yhden päivän kestävään häiriöön. Viisi kuutiota on varattu Käärmelahden omille viemärivesille, jotka tulevat pumppaamokaivolle viettoviemäriä pitkin. Pumppaamon lähellä on sekä kylän uimaranta että veneranta. Emme halua ottaa sitä riskiä, että jätevesiä pääsisi Ruokoveteen, Jaakko Väisänen toteaa. SÄILIÖN PITUUS 18 METRIÄ Kun Jaakko Väisänen ja Eero Ihalainen pohtivat ylivuotosäiliön vaihtoehtoja, tehtiin päätös muovisesta säiliöstä nopeasti. Näin säästyttiin muun muassa kallioisen maaperän louhintatöiltä. Alun perin ajatus oli tehdä kaksi rinnakkaista matalaa säiliötä, mutta urakoitsija LVM Maarakenne Oy esitti vain yhden 18 metriä pitkän säiliön rakentamista. Ehdotus hyväksyttiin, kun iso säiliö kerran mahtuu hyvin tontille. Näin säästettiin päiden hitsauksia, muistuttaa ratkaisua miettimässä ollut KWH Pipen piiripäällikkö Juha Karjalainen. KÄÄRMELAHDEN YLIVUOTOSÄILIÖ Weholite-säiliö 1 800/1 950 mm, pituus 18 metriä, tilavuus 40 m 3. Säiliöputkeen on hitsattu tehtaalla valmiiksi päädyt, putkiyhteet, jalat ja ankkurikiinnikkeet sekä tehty miehistöluukun aukko. Miehistöluukku tehtiin tehtaalla valmiiksi. Luukku kiinnitetään säiliöön kierreliitoksella, joka on varmistettu puristamalla panta päälle. Toimitus ja asennus elokuussa

11 Ylivuotosäiliön asennuspaikka on kallioista. Kaivanto on tehty alun perin Käärmelahden viemäriverkkoa varten, ja se vaati kallion louhintaa, mutta KWH Pipen toimittaman säiliön ansiosta kalliota ei tarvinnut poistaa lainkaan asennuspaikalta. Tämä säästi sekä rahaa että aikaa. toimituksen suhteen, mistä iso kiitos heille. Tämä on sitä hyvää palvelua, jonka takia yhteistyömme KWH Pipen kanssa on jatkunut jo vuosia, Aholainen tiivistää. Hinnan ohella toimiva kokonaisuus on tärkeää kovassa urakkakilpailussa. KWH Pipe on ollut joustava kumppani, ja ongelmatkin on aina ratkottu hyvin, kuvailee Antti Aholainen yhteistyötä. Säiliö on Weholite-putkea, jonka sisähalkaisija on millimetriä ja ulkohalkaisija millimetriä. Säiliön korko määräytyi pumppaamon alimman tason mukaan. Jos pumppaamoon tulee häiriö, alkaa kaivon vedenpinta nousta. Silloin jätevesi alkaa valua putkea pitkin ylivuotosäiliöön. Kun pumppu saadaan korjatuksi, avataan purkuputken mekaaninen venttiili ja vesi valuu takaisin kaivoon. Lopuksi säiliö huuhdellaan puhtaaksi, jota varten siihen on tehty miehistöluukku, Eero Ihalainen kertoo. Työmaakäynnillä Väisänen, Ihalainen, Karjalainen ja LVM Maarakenteen vastaava työnjohtaja Antti Aholainen päätyivät tekemään säiliöön vielä toisen luukun, josta vesiletkun saa sisälle. Näin enimmät huuhtelut voi tehdä menemättä säiliöön sisälle. LVM Maarakenteella on ollut Maaningan kunnan kanssa kesän 2006 kestävä urakkasopimus, johon Käärmelahden vesija viemäriverkoston laajennus sekä ylivuotosäiliön asennus kuuluivat. Alueelle asennetaan noin 800 metriä 110-millimetristä vesijohtoa ja noin metriä 160-millimetristä viemäriputkea, jotka on myös tilattu KWH Pipeltä. AIKATAULU SIIRTYI KUUKAUDELLA Tarkoitus oli asentaa ylivuotosäiliö jo heinäkuussa, mutta aikataulua muutettiin, ja työ siirtyi elokuulle. KWH Pipe oli joustava KAHDELLA KONEELLA MONTTUUN Säiliö tuotiin viimeiset puoli kilometriä kahdella kaivinkoneella päistä kantaen, sillä asennuspaikalle ei päässyt kuljetusautolla. Kun kuoppa oli valmis, kaivinkoneet laskivat säiliön paikalleen. Sitten tehtiin putkiliitokset, kiinnitettiin miehistöluukku, laitettiin ankkurit ja peitettiin säiliö. Työssä oli mukana kaksi kaivinkonetta, kaksi miestä ja työnjohtaja. Asennuskorot olivat sellaiset, että säiliö peitettiin rakentamalla kumpu. Maata tulee säiliön päälle metrin verran, jotta lämpöeristys on riittävä. Säiliöön oli hitsattu tehtaalla valmiiksi jalat ja ankkurikiinnikkeet. Ankkureiksi laitoimme teräsbetonipaaluja, jotka saatiin eräältä talonrakennustyömaalta. Nämä ovat iskupaaluista katkaistuja pääkappaleita. Lappeelleen monttuun asetetut paalut kiinnitettiin liinoilla korvakkeisiin. Laitoimme lisäksi ylivuotosäiliön alle routaeristeen, jotta säiliön alta yhteen taloon menevä vesijohto ei varmasti jäädy. Säiliöhän on yleensä tyhjä, joten kylmä voi periaatteessa mennä sen kohdalta syvemmälle kuin muualla, Aholainen huomioi

12 R A K E N N E T T U Y M P Ä R I S T Ö T E K S T I Arto Rautio K U V A T KWH Pipe ja Kuvapörssi Ahvenanmaan saaristossa tiestöä ei voi rakentaa ilman lukuisia siltoja ja tiepenkereitä. Penkereitä tehtäessäkin on usein huolehdittava samalla, että asukkaiden ja mökkiläisten kulkuyhteyksien turvaaminen ei vahingoita luontoa. Pengerrysten taakse jää lahdelmia, joiden on saatava raitista vettä pysyäkseen elävinä ja tarjotakseen mahdollisuuden virkistyskäyttöön. Veden vaihtuminen on turvattu monessa tapauksessa peltirummuilla. Ahvenanmaalla merivesi on sangen aggressiivista. Sen vuoksi Åvabron peltinen siltarumpu, jolla hoidettiin veden vaihtuminen pienellä mökkilahdella, oli ruostunut uusimiskuntoon. Siitä alkoi korjaamisvaihtoehtojen pohdinta, kertoo tiemestari Dick Mattsson Ahvenanmaan maakunnan hallituksen teiden ylläpitoyksiköstä. Peltiä on käytetty etenkin isoja rumpuja tehtäessä. Åvabron siltarummun halkaisija oli vain 2 metriä, minkä mahdollisti eri materiaalivaihtoehdot korjaustyölle. Oli tärkeä miettiä myös korjaustyön tien käyttäjille aiheuttamaa haittaa. Emme voineet järjestää mitenkään kiertotietä, joten tarvitsimme edullisen ja nopean tavan korjata rumpu. Jos olisimme vaihtaneet rummun uuteen, tie olisi ollut poikki 2 3 päivää vanhan ylöskaivamisen ja uuden asentamisen takia, Dick Mattsson arvioi. Pieneen mökkilahteen menevälle meriveden virtaukselle ei ollut haittaa, vaikka rumpu pienenisi vähän. Teiden ylläpitoyksikössä alettiinkin suunnitella ratkaisua, jossa uusi putki sujutettaisiin vanhan sisään. Seuraavaksi alettiin etsiä tuotetta, joka olisi sekä edullinen että sopisi hyvin sujutukseen. Esimerkiksi putket, joiden liitokset vaativat ulkopuoliset pannat, hylättiin. Valituksi tuli ulkopuoleltaan sileä muoviputki, jossa on kierreliitokset. Käypä vaihtoehto oli Weholite SN4 -putkeen perustuva ratkaisu. Loppuvaiheessa vain KWH Pipellä oli sellainen tuote kuin halusimme. Valintaa helpotti, että maakunnan hallituksella on kokemusta vastaavanlaisista töistä. Sujutus onnistui hyvin myös Vårdöbron työmaalla. VALMIIKSI PÄIVÄSSÄ Ahvenanmaan maakunnan hallitus tilasi työtä varten viisi Weholite-salkoa, jotka olivat kuusimetrisiä. Uutta rumpuputkea upotettiin mereen yhteensä 30 metriä. Salot tuotiin työmaalle kuorma-autoilla ja nostettiin kaivinkoneen avulla asennus- Ahvenanmaan tieverkon rakennus vaatii lukuisia siltoja ja penkereitä. Samalla on turvattava luonnon elinkelpoisuus ja vedenvirtaaminen pengerrysten taakse jääviin lahdelmiin. Sujuttaminen säästi liikenteen katkaisemiselta Tiepenkereen läpi kulkeva peltirumpu kesti aikansa Ahvenanmaan aggressiivista merivettä. Rummun vaihtaminen olisi vaatinut liikenteen katkaisun useaksi päiväksi. Teiden ylläpitoyksikkö päättikin vaihdon sijaan korjata rummun muoviputkea sujuttamalla. paikalle. Asennus tapahtui vedessä työntämällä putkea peltirummun läpi. Asennuspäivän valintaan vaikutti osaltaan sää, koska meren piti olla siellä työskenneltäessä tyyni, Dick Mattsson kuvaa. Asennus kesti noin kahdeksan tuntia. Mukana oli kahden koneen lisäksi sukeltaja ja kaksi asentajaa. Liikenteelle ei juurikaan aiheutettu häiriötä. Sukeltaja meni vanhan rummun läpi ja puhalsi palokalustoa käyttäen sieltä pois kaiken hiekan, kivet ja muun roskan. Sitten alkoi vaikein vaihe eli ensimmäisen putken saaminen vanhan rummun suulle. Ison putken upottaminen teetti oman työnsä, nostovoima on sellaisessa aika suuri. Putken pakottaminen rummun sisälle onnistui lopulta 16

13 ÅVABRON SILTARUMMUN PUTKET Weholite DN/ID 1600 SN4, yhteensä 30 metriä. rautatankoja hyödyntäen. Tämä on sellaista työtä, jossa joutuu joka kerta keksimään vähän uusia ratkaisuja tilanteen mukaan, Mattsson naurahtaa. Kun ensimmäinen salko oli saatu vanhan rummun sisälle, oli loppujen asentaminen helppoa. Kun uusi putki on sileä ja vanhaa pienempi, meni se hyvin läpi työntämällä. Käytimme toista kaivinkonetta apuna nostamisessa ja toista salkojen kiertämisessä yhteen ja sitten rumpuun työntämisessä. Venettä hyödyntäen työtä tehtiin veden päällä. Salkojen liittäminen veden päällä on kierreliitoksella hankalampaa kuin maalla. Riskinä on, että putket alkavat pyöriä kiertoliikkeen mukana, koska jo valmiina olevan putken tukeminen on vaikeampaa kuin maalla. Tässä työssä tuenta tehtiin siis kaivinkonetta ja rautatankoja apuna käyttäen. MERI HOITAA LOPPUUN Vanhan ja uuden rummun välitilaa ei lähdetty täyttämään eikä ankkuroimaan uutta rumpua muuten merenpohjaan. Kun vanhassa rummussa oli kerros hiekkaa ja kiviä pohjalla, arvioimme meren hoitavan tämän puolen työstä puolestamme. Toki seuraamme tilannetta ja ryhdymme toimiin, jos olettamuksemme ei ole oikea. Yksi vaihtoehto on injektoida siinä tilanteessa vanhan ja uuden rummun välitila kevytbetonilla. Toinen seurattava asia on tienpinnan painuminen. Jos vanha peltirumpu ruostuu puhki, on teoriassa mahdollista, että tie painuu sen parikymmentä senttiä, joka vanhan ja uuden putken välissä on. Tässä vaiheessa uskomme kuitenkin riittävän, että peltirummun sisällä on nyt tukeva ja kestävä muoviputki. Yhteistyö putkitoimittajan kanssa saa Mattssonilta kiitosta. Työ oli helppo ja nopea. Toimitukset tapahtuivat sovitusti, eikä tuotteen laadussa ja hinnassakaan ole valittamista. Tässä oli monta tekijää, joiden takia valitsimme KWH Pipen. Aiemmat kokemuksemme yhteistyöstä kuuluivat näihin, Dick Mattson kertoo. 17