RUKKILAINEN. Perusasioita ja perinteitä 1/2013. Reserviupseerikoulun joukko-osastolehti. Reserviupseerikoulu Kadettikoulunkatu 6 PL Hamina

Transkriptio

1 RUKKILAINEN Reserviupseerikoulun joukko-osastolehti 1/2013 Reserviupseerikoulu Kadettikoulunkatu 6 PL Hamina Perusasioita ja perinteitä

2 1/2013 Reserviupseerikoulun joukko-osastolehti nro Tässä numerossa: Toimituskunta Päätoimittaja Everstiluutnantti Heikki Hokkanen Toimitussihteeri, taitto Insinööriyliluutnantti Sami Jokinen Tiedoitus- ja kuvaussihteerii Kirsi Lauri Taitto Jääkäri Olli Vainionpää Jääkäri Jani Koivistolainen Painopaikka Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy ISSN Lehden kuvat Kirsi Lauri ellei toisin mainittu Uudistutaan perusasioita unohtamatta 4 Reserviupseerikoulun johtaja Eversti Timo Pöysti Muutos tukee toiminnan kehittämistä 6 Esikuntapäällikkö Everstiluutnantti Heikki Hokkanen Maavoimien taistelu Reserviupseerikurssin johtaja Everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola RUK:ssa tapahtunutta ja palkitsemisia 13 Meluntorjuntaa Lupinmäellä 14 Osastoupseeri Kapteeni Kari Mänttäri RUK:ssa tapahtunutta ja palkitsemisia 16 Vihreän logistiikan Miehikkälä 50 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Mannerheimin jalanjäljissä Pietarissa ( ) 52 Kapteeni Lasse Lind Reserviupseerit - Vastuunkantajia nyt ja huomenna 56 Toiminnanjohtaja Janne Kosonen Järjestösihteeri Saku Liehu Kannatusyhdistyksen kuulumisia 58 Everstiluutnantti Eero Lauri Kautta aikojen on ruusurynnäkkö ollut kurssijuhlien komea, odotettu avaus. Yli kuudensadan upseerioppilaan ryhdikäs rivistö punaisine ruusuineen RUK:n päärakennuksen kentän itälaidalla ja odottavat avecit länsilaidalla. Ruusu suuhun vie, valmiina rynnäkköön, lähtölaukaus ja hiekka tai lumi pöllyää. Juhlat voivat alkaa. Kannen kuva: RUK:n viides uusittu joukkoosastolippu naulattiin Oppilaskunnan naulan löi kurssin 241 oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja upseerioppilas Valtteri Aine. Avustajana toimi yliluutnantti Jorma Lindfors. 2 Rukkilainen Rukkilainen 3

3 Koulun johtajan terveiset Uudistutaan perusasioita unohtamatta Reserviupseerikoulun uusi johtaja eversti Timo Pöysti (oik.) ja edeltäjänsä eversti Vesa Kangasmäki koulun johtajan virkahuoneessa taustallaan aikaisempien koulun johtajien kuvagalleria. Puolustusvoimauudistuksen suuntaviivat ovat Reserviupseerikoulun osalta selvillä. Kokonaisuutena on todettava, että Haminan merkitys osana uudistuvia maavoimia tulee kasvamaan. Vaikka hallinnollisesti RUK yhdistetään Maasotakouluun, tulee palkatun henkilöstön määrä Haminan varuskunnassa säilymään suunnilleen nykyisellä tasolla ja varusmiesten määrä kasvamaan yhden joukkotuotantoperusyksikön tullessa lisää Haminaan. Maavoimien tutkimuskeskus tuo myös uutta henkilöstöä Haminaan ja kasvattaa valtakunnallista merkitystämme. Vaikka RUK:n ja Haminan asema näyttää tulevaisuudessa varsin valoisalta tulee kuitenkin muistaa, että työtovereissamme on myös muutoksen kohteena olevia henkilöitä. Meidän kaikkien velvollisuutena on tukea heitä mahdollisuuksiemme mukaan. Tässä paras ohjenuora lienee se perinteinen hyvä RUK-henki, jolla asioita yleensäkin Haminassa hoidetaan. Työkaveri tulee kohdata avoimesti ja tukien. Perusasia myös on, että RUK:lla on laaja yhteiskunnallinen tuki toiminnalleen. Erityisesti tämä tuki näkyy Haminassa, jossa paikallisella tasolla ymmärretään erinomaisen hyvin maanpuolustuksen merkitys. Meidän tulee ylläpitää tätä hyvää suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan ja osoittaa olevamme meihin osoitetun arvostuksen arvoisia. Jokainen rukkilainen edustaa toimissaan kouluamme kuin myös samalla puolustusvoimia. Muutos on aina mahdollisuus. Yhden yhteisen tavoitteen olen asettanut meille kaikille; miten byrokratiaa pystytään vähentämään muutoksessa ja voidaanko asiat toteuttaa nykyistä jouhevammin? Puolustusvoimat tuntuu etenevän yhä kasvavaan normien, määräysten, ohjeiden ja erilaisten käskyjen muodostaman asiakirjaohjeistuksen suuntaan. Aina ei kuitenkaan jonkin ongelman ratkaisuun ole ehkä paras tapa uuden ohjeen kirjoittaminen, vaan asia voidaan toteuttaa muutenkin esim. täydennyskouluttamalla. Tällöin monta kertaa henkilöstö, paitsi sisäistää paremmin uuden toimintatavan muutoksen, alkaa myös helpommin toteuttaa sitä. Pyrkikäämme siis vähentämään ja tiivistämään kirjallisen ohjeistuksen määrää ja keskittykäämme itse tekemiseen. Tietyt perusasiat eivät muutu. Koulutamme esimerkiksi laadukkaasti reserviupseereita ennen ja jälkeen puolustusvoimauudistuksen. Toki sisällössä tapahtuu muutosta mm. maavoimien taistelu 2015 vaatimusten mukaisesti, mutta itse koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan sinällään muutu. Oleellista on, että kykenemme ylläpitämään koulutuksen hyvän tason. Taistelukoulutuksessa on hyvä mieltää perusasiat, joiden toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää taistelukentällä. Ei voida tuhota, jos ei osuta. Osuminen on vaikeaa, jos esimerkiksi taistelijan käsiaseelle ei ole hyvää tukea. Edelleen yhä törmää taisteluammunnoissa taistelijoihin, jotka yrittävät ampua mitä kummallisimmista asennoista, ilman tukea, liian matalasta poterosta ja hyvin usein sitten eivät osukaan maaleihin. Perusasiat on taistelukentällä hallittava. Uusien kokoonpanojen kolmen taistelijan partio ei todennäköisesti mahdu taistelijaparin poteroon, eikä partioita kannata nimetä jälki ja kärki -nimisiksi, koska ne sekoittuvat huudettaessa jo taisteluammunnassa, saati sitten taistelukentällä. Kokoonpanon ja varustuksen muutos edellyttää koulutuksessakin tarkennuksia. Fyysisen kunnon merkitys ei ole vähenemässä. 15 km siirtyminen suksin ei lyhene puolustusvoimauudistuksen tai uudistetun taistelutavan myötä, vaan on edelleen 15 km. Hajautetusti taistelevan joukon toiminnassa fyysisen toimintakyvyn merkitys todennäköisesti kasvaa kuin vähenee. Tässäkään ei ole mitään oikotietä onneen, vaan kyse on yksinkertaisesti riittävästä fyysisestä harjoittelusta. Laadukas toiminta edellyttää jokapäiväistä hyvää työtä eri työyksiköissä ja -pisteissä. Mikäli joku osaalue ei toimi, tämä vaikuttaa helposti koko organisaation toimintaan. Onneksi RUK:ssa asiat ovat hyvällä mallilla ja kokonaisuus toimii. Tämä ei olisi mahdollista ilman toimivia perusyksiköitä, esikuntaa, huoltokeskuksen osastoja ja korjaamoa, terveysasemaa sekä muonituskeskusta, joissa kaikissa on tehty ja tehdään hyvää työtä. Toistankin vielä tässä yhteydessä vuosipäivänä lausumani kiitokset kaikille rukkilaisille. Ollaan kaikki ylpeitä rukkilaisuudestamme! Kesän jo lähestyessä kannustan lopuksi kaikkia ulos liikkumaan. Liikunta on oiva tapa parantaa työhyvinvointia ja keväisessä raikkaassa ilmassa ulkoilu virkistää kummasti mieltä. Toivotan kaikille oikein hyvää kesää. Reserviupseerikoulun johtaja Eversti Timo Pöysti 4 Rukkilainen Rukkilainen 5

4 Päätoimittajan terveiset Muutos tukee toiminnan kehittämistä Rukkilaisen ilmestyessä on kesä tullut ja varusmieskoulutus sekä puolustusvoimauudistuksen toimintojen suunnittelu ja toteutus ovat täydessä vauhdissa eri puolilla Suomea. Päätökset uudistuksen organisaatiorakenteista ja henkilöstösuunnitelmista vuodelle 2015 on vahvistettu. Jatkossa siis suunnitellaan tulevan toiminnan käytännön toteuttamistapoja. Reserviupseerikoulun osalta tulevan toiminnan suunnittelu tapahtuu hyvässä yhteistyössä Maasotakoulun kanssa. Alkuvuodesta toiminnan painopiste oli Reserviupseerikurssi 241 Pohjantähden koulutuksen loppuunsaattamisessa ja uuden alokassaapumiserän koulutuksen toteuttamisessa. Huhtikuussa alkoi reserviupseerikurssin 242 koulutus. Alkanut kurssi sai nimekseen Pihka. Palaute Reserviupseerikoulun varusmieskoulutusta antavien perusyksiköiden toiminnasta ja niiden esikunnalta sekä huoltolaitoksilta saamasta tuesta on ollut erinomainen. Tästä esitän kiitokset koko Reserviupseerikoulun henkilöstölle. tilaisuuksien yhteydessä, jolloin voidaan osoittaa arvostusta veteraanisukupolven miehille ja naisille unohtamatta heidän panostaan sodan jälkeisten vuosien jälleenrakennustyössä. Reserviupseerikoulun tuki veteraani- ja maanpuolustusjärjestöille säilyy vähintään samalla tasolla myös tulevina vuosina. Vuodesta 2015 alkaen Reserviupseerikoulu liittyy osaksi Maasotakoulua, jonka pääosat sijaitsevat Lappeenrannassa. Haminassa sijaitsevat jatkossa Reserviupseerikoulun ohella Maavoimien tutkimuskeskuksen pääosat ja huoltokeskus. Osa koulutuskeskukseen kuuluvista aselajikouluista sijaitsee myös tulevaisuudessa perinteisillä aselajipaikkakunnilla: Tykistökoulu Niinisalossa, Panssarikoulu Hattulassa sekä Viestikoulu Riihimäellä. Lappeenrantaan perustetaan uutena kouluna Jalkaväkikoulu. Palkatun henkilöstön määrä tulevassa Maasotakoulussa on yli 600 henkilöä. Näistä reilut 250 työskentelee Haminassa. Maasotakoulun huoltokeskus toimii sekä Haminassa että Lappeenrannassa. Tulevan Maasotakoulun sijainti usealla paikkakunnalla, laajentuvat toiminta-alueet, henkilöstömäärän kasvu sekä nykyorganisaatioiden toimintatapojen yhtenäistäminen ja perinteet asettavat suuren määrän haasteita toiminnan suunnittelulle. Samalla uusimuotoisen toiminnan suunnittelu antaa myös uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Haasteet tulemme voittamaan tarkalla suunnittelulla, jotta Reserviupseerikoulu tulee toimimaan tehokkaasti yhteiseen toimintaan sitoutuneena joukkona osana Maasotakoulua. Uudistuksen suunnittelu toteutetaan Maasotakoulun johdolla muutostyöryhmissä, joissa ovat Reserviupseerikoulun ohella edustettuina kaikki nykyiseen Maasotakouluun liitettävät joukot. Yhteistyö Maasotakoulun kanssa on alkanut hyvin ja suunnittelu tiivistyy entisestään kuluvana vuonna. Vuosi 2014 on suunniteltujen toimintatapojen testausten aikaa, jotta vuoden 2015 alusta käyttöönotettavat työskentelymallit olisivat parhaat mahdolliset. Uudistuksen suunnittelun etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti Reserviupseerikoulun henkilöstölle ja luottamusmiehet sekä muu tarvittava henkilöstö otetaan mukaan suunnittelemaan uusimuotoisia toimintatapoja ja niiden jalkauttamista. Pääkirjoituksessaan koulumme johtaja eversti Timo Pöysti linjaa, että uudistuksen huumassakin on syytä pitää jalat tiukasti maassa ja perusasiat kunnossa - asioiden hoitamisessa tulisi olla vähemmän byrokratiaa jatkossa. Tämä meidän uudistuksen suunnittelijoiden on syytä pitää mielessä. Uudistukset puolustusvoimissa eivät rajoitu vain organisaatioiden tiivistämiseen, tästä on esimerkkinä tämän lehden artikkeleista everstiluutnantti Mikko Monolan kirjoitus Maavoimien Taistelu Muista Rukkilaisen ajankohtaiskatsauksista ja tapahtumista voimme todeta, että Reserviupseerikoulun infrastruktuuri kehittyy vahvasti ja sen henkilöstö sekä yhteistyökumppanimme tekevät mitä monipuolisinta ja arvokasta työtä maanpuolustuksen hyväksi niin täällä puolustusvoimissa kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin. Esitänkin mitä parhaimmat kiitokset omasta ja lehden toimituskunnan puolesta kirjoittajille. Toivotan kaikille lukijoille viihtyisiä lukuhetkiä tuoreen Rukkilaisen parissa ja hyvää puolustusvoimain lippujuhlapäivää sekä rentouttavaa kesäaikaa. Esikuntapäällikkö Everstiluutnantti Heikki Hokkanen Kevät oli myös lukuisten veteraani- ja maanpuolustustapahtuminen aikaa, joissa kunniavieraina oli sotiemme veteraaneja ja lottia. Tällaisia tapahtumia olivat mm sotilasvala, talvisodan päättymisen ja kansallisen veteraanipäivän sekä kaatuneiden muistopäivän tilaisuudet. Puolustusvoimissa arvostetaan sotiemme veteraanien muistamista näiden RESERVIUPSEERIKOULUN NELJÄS JOUKKO-OSASTOLIPPU LUOVUTETTIIN JUHLALLISESTI SOTAMUSEOON Lipun luovutti RUK:n esikuntapäällikkö everstiluutnantti Heikki Hokkanen ja vastaanotti museonjohtaja Harri Huusko, taustalla suunnittelija Liisa Kontiainen. Lippuvartio vasemmalta majuri Juhani Helin, kapteeni Jorma Lindfors, kapteeni Kari Laaksonen. 6 Rukkilainen Rukkilainen 7

5 . Teksti Reserviupseerikurssin johtaja Everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola Maavoimien taistelu 2015 Valitettavasti meistä sotilaista kovin moni sotakoulun opiskelijana tunnistaa tilanteen, jossa sovelletuissakin taktiikan koulutöissä pärjää vähintään hyvin tuottamalla ohjesäännön tai oppaan mukaisen esimerkkiratkaisun. Tarkastusvaiheessa opettajien on ollut helppo arvostella suurenkin opiskelijajoukon kokeet, kun arviointiperusteena on käytetty kyseisen ohjesäännön tai oppaan esimerkkipäätöksestä tai taistelusuunnitelmasta johdettua arvostelusapluunaa. Näin olemme varmasti oppineet mitä erilaisimpia organisaatioita yksittäisen taistelijan, ajoneuvon, raskaan aseen jne. tarkkuudella (ainakin ollut hetkellisesti pintamuistissa) ja olemme omaksuneet kunkin joukkotyypin yleisiä käyttöperiaatteita eri taistelulajeissa. Kykenemme varmasti tuottamaan hyvinkin nopeasti hyviä perusratkaisuja - tästä ei ole epäilystäkään. Taktiikka on kuitenkin luovaa ajattelua eikä suinkaan kaavoihin kangistunutta perusratkaisujen opiskelua ja niiden orjallista toistamista. Vastustaja on lukenut oppaitamme ja omissa arvioissaan vastustajan toiminnasta, siis meidän toiminnastamme, tekee aivan samanlaisia päätöksiä kuin me itse teemme. Kun vastustajan komentaja kysyy tiedustelu-upseeriltaan: Miten suomalaiset ryhmittyvät ja toimivat?, on vastustajan tiedustelu-upseerin ollut varmasti kovin helppoa antaa komentajalleen seikkaperäinen ja osuva arvio ryhmityksestämme ja aikeistamme. Missä on yllätys, joustavuus, vastustajan toiminnan todellinen arviointi ja sen toiminnan vaikutusten huomioiminen omaan toimintaamme juurikin kyseisessä maastossa? Missä siis on luovuus, eli mikä on todellisen taktisen osaamisemme taso? Tässä kirjoituksessa käsitellään lyhyesti taktiikassamme tapahtuvia keskeisimpiä muutoksia ja pohditaan muutosten vaikutuksia reserviupseerikursseilla annettavaan johtajakoulutukseen. MIKÄ TAKTIIKASSAMME MUUTTUU TAI KO- ROSTUU Aivan keskeinen muutos on, että maaston pitämisen tai menetetyn maaston takaisin valtaamisen sijaan pyrimme kaikin käytettävissä olevin keinoin ja välinein tuottamaan vastustajalle mahdollisimman suuret tappiot. Hieman kärjistäen sanottuna, tähän saakka ei oikeastaan ole ollut merkitystä sillä, miten vastustajan on arvioitu toimivan. Saattaapa joku tunnistaa tilanteen, jossa koulutyötä tehdessään on ensin tehnyt päätöksen ja vasta tämän jälkeen laatinut päätökseensä täsmäävän arvion vastustajan toiminnasta. Näinhän on voinut hyvinkin menetellä, sillä oli vastustajan arvioitu toiminta millaista tahansa, ajattelumme on perustunut maastonkohtien tai alueiden pitämiseen - ylempi johtoporrashan on nämä maastonkohdat käskenyt tyypillisesti jo tehtävänannos- Kuvan lähde: Uudistetun taistelutavan esittelymateriaali. saan: Torjuu hyökkäykset vastuualueellaan ja pitää risteyksen X. Sitten päätöksen arvioinnissa on mietitty monenko torjuvan ja pitävän komppanian tai torjuvan joukkueen/vast läpi itse arvioitu vastustaja, mukamas meidän ryhmitystämme etukäteen tietämättä (siis tiedustelematta!?), joutuu tiensä raivaamaan pidetyksi käskettyyn maastonkohtaan. Reserviä ja hyökkäyksellisyyttä on puolestaan arvioitu miettimällä kuinka vastustaja saadaan lyödyksi pois pidettävästä maastonkohdasta. Olemmeko suosiolla antautuneet ajattelussamme reaktiivisen osapuolen asemaan? Meillä ei ole varaa edellä kuvatun kaltaiseen taktiikkaan. Oman toiminnan ja aikeiden salaaminen sekä vastustajan harhauttaminen on taktiikassamme entistä korostuneemmassa asemassa. Jo suunnittelun alusta alkaen on mietittävä miten annamme tai suorastaan syötämme ryhmityksestämme ja taisteluajatuksestamme erheellisen kuvan vastustajalle. Mikäli onnistumme tässä erheellisessä tilannekuvan syöttämisessä, on ensinnäkin selvää, että joukkomme ovat paremmassa suojassa vastustajan tulenkäytöltä. Toiseksi, tällä erheellisellä kuvalla voimme vaikuttaa vastustajan komentajan päätöksentekoon ja ohjata vastustajan liikkeen meidän kannaltamme edullisille tuhoamisalueille. Kolmanneksi, mikäli emme kykene kahteen ensin mainittuun, ei meillä ole myöskään mahdollisuuksia yllätykseen. Yllätys on kuitenkin lähtökohtaisesti heikomman osapuolen kannalta ratkaisevan tärkeä tekijä taistelussa. En tässä kirjoituksessani luettele salaamisen ja harhauttamisen keinoja sekä välineitä. Kannustankin viimeistään nyt lukemaan viime kesänä julkaistut alueellisten joukkojen Jääkärikomppanian päällikön- sekä Jääkärijoukkueen- ja jääkäriryhmän johtajan koulutusohjeet. Molempien ohjeiden alalukuna 7.1 on Suoja, jossa ko. menetelmiä ja välineitä on esitelty. Totean vain yhden tarkennuksen kyseisiin ohjeisiin. Jos esimerkiksi puolustuksessa ryhmitymme ja valmistelemme ensin varsinaisen tukikohdan, 8 Rukkilainen Rukkilainen 9

6 puolustuskeskuksen ja vasta tämän jälkeen valmistelemme vale-, vaihto- ja varatukikohtia, niin tämä ei harhauta tai edes vaikeuta vastustajan tilanteenarviointia, ainakaan kovin kauan. Joukkueen/vast. ryhmän johtajien, puhumattakaan miehistöstä, ei siis tarvitse tietää ollaanko valmistelemassa varsinaista- (mistä taistelu on tarkoitus aloittaa), vaihto-, vara- vai valetukikohtaa. Jo tämä toteutusperiaate vaikeuttaa huomattavasti vastustajan tiedustelu-upseerin tehtävää. Hän ei enää kykene komentajalleen kovinkaan selkeästi vastaamaan kysyttäessä meidän ryhmitystämme ja taisteluajatustamme taistelun alkaessa. Mistä sitten tiedämme miltä valelaitteemme ja muut suunnittelemamme harhauttavat toimenpiteet sekä salaaminen näyttävät vastustajan silmin? Emme mistään, ellemme itse kukin jatkossa panosta toden teolla vastustajan organisaatioiden, tiedustelu- ja johtamisjärjestelmien ja taktisten sekä taisteluteknisten periaatteiden osaamiseen. Esimerkiksi jääkärikomppanian päällikkö saa jatkossakin taistelulajista riippumatta oman suunnittelunsa perustaksi ylemmältä johtoportaalta arvion vastustajan kokonaisvoimasta, laadusta ja tavoitteista. Uutta tai ainakin entistä korostuneemmassa asemassa on se, että tämän jälkeen päällikön on kyettävä laatimaan aiempaan verrattuna entistä yksityiskohtaisempi arvio vastustajan toimintamahdollisuuksista omalla vastuu- tai toiminta-alueellaan ja kyettävä edelleen jalostamaan nämä toimintavaihtoehdoiksi. Aiemminhan on tyypillisesti laadittu ajan sallimissa puitteissa 1-3 arviota vastustajan toiminnasta. Tämän jälkeen on joillakin vaihtelevilla ja päällikön itsensä määrittelemillä kriteereillä edelleen itse valittu näistä yksi todennäköiseksi arvioksi vastustajan toiminnasta. Tämän jälkeen todennäköiseksi valittua arviota vastustajan toiminnasta vasten päällikkö on laatinut lähes poikkeuksetta suoraan päätöksensä! Väitän, että se tärkein osuus, vaihtoehtojen vertailu ennen päätöksen tekoa, on jäänyt ilmeisesti vaikeaksi koettuna asiana tai kiireisen rytmin vuoksi aivan liian vähälle huomiolle. Jatkossa päälliköltä vaaditaankin vahvaa ammattitaitoa, vastustajan tuntemista aivan erityisesti siinä vaiheessa, kun hänen on verrattava mahdollisimman objektiivisesti vastustajan toimintavaihtoehtoja ja omia toimintavaihtoehtoja keskenään. Vertailun perusteella hänen on kyettävä arvioimaan kaikissa vaihtoehdoissa todennäköisimmin toistuvat vastustajan heikkoudet ja vastaavasti omat vahvuudet. Vain tämä menettely luo perustan mm. tuhoamisalueiden realistiselle määrälle ja laadulle, ts. toteuttamiskelpoiselle päällikön päätökselle. Nopeasti mutu (musta tuntuu) -menetelmällä laadittua päätöstä ei kyetä korjaamaan enää edes kiitettävällä taistelusuunnitelmalla. Itse asiassa edellä kuvattu pätee myös varapäällikön sekä joukkueen/vast. johtajan ja varajohtajan osaamisvaatimuksena. Päällikön ja varapäällikön kohdalla osaamisvaatimusta voidaan verrata jopa nykyiseen pataljoonan komentajalta edellytettävään osaamiseen ja vastaavasti joukkueen johtajan/vast. osaamisen on oltava lähellä nykyistä päälliköiltä edellytettävää osaamista! Enää ei vastustajalle ole itsestään selvää, että esim. komppanian saadessa taistelutehtävän torjuu ja pitää, komppanian joukkueet kukin omassa ja vain yhdessä tukikohdassaan olisivat saaneet torjuu tien suunnassa tehtävän ja että pidettävässä maastonkohdassa on yksi joukkue käpertyneenä siilipuolustuksen omaiseen ryhmitykseen valmistautuen vastahyökkäykseen. Jääkärikomppania voi täyttää saamansa torjuu, pitää -tehtävän käyttämällä eri taistelulajeja ja -menetelmiä samaan aikaan. Joukkueet voivat puolustaa tai hyökätä ja edelleen käyttää eri taistelumenetelmiä hetkellisesti jopa ryhmittäin, esimerkiksi toteuttamalla väijytyksiä, iskuja, ylläköitä jne. Toimintamme ei saa olla passiivista odottelua ja jäykän torjuvaa. Vaikka esimerkiksi puolustustehtävää täyttävä komppania käyttääkin samanaikaisesti eri taistelulajeja ja -menetelmiä, on kuitenkin muistettava, että meidän on kyettävä edelleen torjumaan tai vähintään pysäyttämään vastustaja. Muutoin oikea-aikainen ja keskitetty tulenkäyttö vastustajan toiminnan kannalta kriittisiin kohtiin on hankalaa ja meidän kannaltamme tarkasteltuna omat tappiot voivat kasvaa suhteettomiksi verrattuna vastustajalle aiheutettuihin tappioihin. Molempien osapuolien ollessa liikkeessä ja joutuessa taisteluun alueella, jossa me emme ole muokanneet taistelutilaa, olemme me lähtökohtaisesti se heikompi osapuoli! Kuvan lähde: Jääkärijoukkueen- ja jääkäriryhmän johtajan koulutusohje. KUINKA JALKAUTAMME MAAVOIMIEN TAISTE- LUN 2015 OPIT JOHTAJAKOULUTUKSEEN Täällä Reserviupseerikoulussa antamallamme koulutuksella on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus. Maavoimien taistelu 2015 opit muuttuvat toiminnaksi joukoissamme vain hyvin koulutettujen johtajien kautta. Meidän kannaltamme on kuitenkin asioita, jotka tällä hetkellä hankaloittavat oppien jalkauttamista johtajakoulutukseen. 10 Rukkilainen Rukkilainen 11

7 Ensinnäkin, antamamme koulutuksen on perustuttava voimassa oleviin ohjesääntöihin, oppaisiin, koulutusohjeisiin/vast. Elämme kuitenkin vaiheessa, jossa meillä ei vielä ole käytössämme kaipaamiamme maavoimien taistelun 2015 taktisen ja taisteluteknisen tason oppaita. Viime kesänä hyväksyttiin kokeilukäyttöön otettaviksi Jääkärikomppanian päällikön sekä Jääkärijoukkueen- ja jääkäriryhmän johtajan koulutusohjeet. Vaikka nämä käsittelevätkin vain alueellisten joukkojen taisteluosastojen tai jääkäripataljoonien jääkärikomppanioita ja niiden jääkärijoukkueita ja edelleen jääkärijoukkueiden jääkäriryhmiä, on meidän alettava opettamaan tulevia johtajiamme näiden koulutusohjeiden mukaisesti. Emme näin menetellen tee varmastikaan mitään suurta vahinkoa sellaisellekaan upseerioppilaalle, joka kokelaana harjaantuu operatiivisessa joukossa joukkueen/jaoksen/vast johtajan tehtävässä ja myös sijoitetaan operatiiviseen joukkoon. Mikäli menettelisimme toisin päin, niin lopputulos ei varmastikaan olisi yhtä hyvä. Edellä luetellut koulutusohjeet tarkistetaan Maasotakoulun johdolla oppaiksi mennessä. Me osallistumme tähän työhön. Vaikka kyseessä on jalkaväen ohjesäännöstö ja jalkaväen on ensin saatava rivinsä suoraksi ennen muita vastaavia aselajioppaita, niin osallistuminen koskee kaikkia ammattisotilaitamme aselajista riippumatta. Eivät nytkään kokeilukäytössä olevissa koulutusohjeissa esitetyt asiat ole vain jalkaväkimiesten juttuja. Tämä haaste pitää ottaa positiivisin mielin vastaan - nyt meillä kaikilla on tilaisuus vaikuttaa siihen, miten hyviä näistä oppaista tulee! Toisena jalkauttamista vaikeuttavana asiana voidaan pitää käytössämme olevaa opetusaikaa. Kuinka ihmeessä ehdimme opettaa esimerkiksi puolustusvalmistelut ja taistelun koulutusohjeissa kuvatuin periaattein useassa valmistellussa tukikohdassa? Tämähän on haasteellista käytettävissä olevassa ajassa jo nykyäänkin kaikkine maastontiedusteluineen, ryhmittymisineen, tarkastus- ja käskykierroksineen, sovellettuine taisteluineen pelkästään yhdessä tukikohdassa tehtynä? Voidaan toki todeta, että eiväthän ne joukon ryhmittämiseen liittyvät periaatteet maastontiedusteluineen ja käskyineen ole mihinkään muuttuneet ja me opetamme vasta perusteet, harjaantuminen tapahtuu kokelaana joukoissa. Näin asia onkin, mutta vastuutamme joukkueen taistelun kokonaisuuden opettajana emme voi väistää. Jokaiselle upseerioppilaalle on tulevana johtajana synnyttävä selkeä kokonaiskuva joukkueen taistelusta osana komppaniaa. Työtähän meillä riittää, mutta kyllä me yhdessä keksimme, miten saavutamme meille käsketyt opetustavoitteet käytössämme olevassa ajassa tulevaisuudessakin yhtä hyvin. LOPUKSI Mitä sitten minun mielestäni lyhyesti kiteytettynä maavoimien taistelu 2015 tarkoittaa? Se tarkoittaa, että emme tyydy pelkkiin ulkoa opeteltujen perusratkaisujen toisteluun. Tietysti perusteet ja perusasiat on ensin hallittava ennen kuin kykenemme soveltamaan oppimaamme käytännössä. Vieraita kieliäkin on hankala puhua jos ei osaa sanoja. Ammattisotilaat, opiskelkaamme siis sanat ensin, mutta älkäämme tyytykö vain yksittäisten sanojen toisteluun. Alkakaamme myös käyttää opittuja sanoja monipuolisesti ja kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Upseerioppilaille opetamme sanat ja sanojen oppiminen vaatii tunnetusta lukuisia toistoja! Iltasanomat , s.9, K 241 priimus: Tuskin missään olisin saanut sellaista oppia johtamiseen, mitä RUK:ssa C (100.) alueellinen maanpuolustuskurssi Kymenlaakson Aluetoimisto ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestivät yhteistoiminnassa Reserviupseerikoululla Haminassa sadannen alueellisen maanpuolustuskurssin. Kurssin päämäärä oli antaa osallistujille yleiskuva maanpuolustuksen eri alojen tämänhetkisestä valmiudesta ja kehittämisnäkymistä. Viiden kurssipäivän aikana käsiteltiin turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta sekä eri toimialojen varautumista poikkeusoloihin. Luennot pidettiin Reserviupseerikoulun Maneesissa. Majoittuminen oli järjestetty Reserviupseerikoulun päärakennuksen tupiin. Kahvituksesta vastasi Haminan Sotilaskotiyhdistyksen sisaret ja ruokailu tapahtui Hamina Varuskuntakerholla. Kurssille osallistui 64 kurssilaista. Naisia heistä oli 18 henkilöä. Puolustusvoimien palveluksessa olevia kurssilla oli 10 henkilöä. Kurssin ylijohtaja Anneli Tainalle sekä prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatille ilmoitti pelastusylijohtaja Einari Kapiainen. Tiistaina oli vuorossa viranomaisyhteistoimintanäytös, jossa mukana pelastuslaitos ja puolustusvoimat. Näytöksessä toteutettiin pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien toiminta lavastetussa auto-onnettomuudessa. Näytöksen jälkeen esiteltiin näytökseen osallistunutta kalustoa. TAPAHTUMIA Kurssilaiset vastaanotti Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Anneli Taina, Itä-Suomen sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti, Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Markku Haranne, sekä Reserviupseerikoulun johtaja eversti Timo Pöysti. Keskiviikkona vietettiin kurssilaisten järjestämä ilta Haminan Varuskuntakerholla. Kurssin nimeksi valittiin OVELA C. Kurssilaiset esittivät illan aikana erilaista ohjelmaa. Kuvassa laulaa ABBA ( Marika Kirjavainen ja Päivi Takkinen ). 12 Rukkilainen Rukkilainen 13

8 Teksti Osastoupseeri kapteeni Kari Mänttäri Meluntorjuntaa Lupinmäellä Ampumarata 1:n 30-paikkaisen ampumakatoksen viimeistelytyöt käynnissä. Tänä päivänä puolustusvoimien on kaikessa toiminnassaan huomioitava aiempaa enemmän ympäristönsuojelulliset näkökohdat. Puolustusvoimien ympäristönsuojelun päämääriä ovat mm. toimintaan liittyvien ympäristövaikutusten tunnistaminen ja ympäristöriskien selvittäminen sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ja ennalta ehkäisy. Meluntorjunta on keskeinen ympäristönsuojelun osa-alue. Puolustusvoimien ampumaratojen meluntorjuntaa ja muuta ympäristönsuojelua ollaan kehittämässä valtakunnallisesti. Ampumaradat on luokiteltu kolmeen kategoriaan käyttötarpeen mukaisesti. Resurssit ampumaratojen kehittämiseen kohdennetaan tämän luokituksen mukaisesti. Lupinmäen ampumaradoilla ammutaan vuodessa lähes laukausta ja se onkin luokiteltu kuuluvaksi ensimmäiseen kategoriaan. Jokainen ampumaradan käyttäjä on velvollinen ilmoittamaan erillisellä lomakkeella ammutut laukausmäärät ja ampumisajankohdat. Ilmoituksilla kerätään seurantatietoa sekä taustavallien lyijypitoisuuksista että melun ajallisesta jakautumisesta eri vuorokauden ajoille. radan tuottamasta melusta ympäristölle ja lähiasutukselle. Selvitystyössä on paitsi kattavasti mitattu ampumamelua myös kuultu melualueella asuvia ihmisiä sekä Lupinmäen ampumaratoja käyttäviä ampuma- ja metsästysseuroja. Lupinmäelle laaditun meluselvityksen mukaisesti ampumamelun alueella on noin 70 vakituista asukasta ja 20 loma-asuntoa. Reserviupseerikoulu odottaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöstä vuoden 2013 aikana. Aikanaan saatavan lupapäätöksen ehdot ohjaavatkin keskeisesti Lupinmäen ampumaratojen jatkokehittämistä. Meluntorjunnassa on oltu aloitteellisia. Lupinmäen ampumaradoilla on ryhdytty toimenpiteisiin ampumamelun vähentämiseksi jo ennen lupapäätöstä. Toiminta aloitettiin ampumaradalla 1 (eli vanhalla 150 m radalla ), jolla ei ole ampumapaikalla katosta. Vuoden 2013 tammikuussa alkoi radan ampumakatoksen rakentaminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimenpitein. Radalle rakennettiin 30-paikkainen ampumakatos tyyppiä C, joka on katostyypeistä tehokkaimmin melua torjuva. Katoksella saavutetaan keskimäärin 10 desibelin vaimennus aiempaan tilanteeseen verrattuna. aikana ampumakatoksen ympärillä suoritetaan vielä loppusiivous ja ampumakatos maalataan. Kokonaisuudessa Lupinmäen ampumarata-alueelle teetetyn meluntorjuntaselvityksen mukaisesti ampumamelun vähentäminen vaatii useilla radoilla ampumakatoksien äänieristystä, taka- ja sivuvallien korottamista ja haulikkoratojen osalta huomattavan korkeita meluseiniä. Meluntorjuntatyöt jatkuvat kevään ja kesän 2013 aikana rata 2:n ampumakatokselle suoritettavalla muutostyöllä. Katos muutetaan vastaavaksi rata 1:n mukaiseksi C-tyypin katokseksi. Reserviupseerikoulu on hakenut Lupinmäen ampumaradoille ympäristölupaa Etelä- Suomen Aluehallintovirastolta. Lupahakemusta on edeltänyt laaja selvitystyö muun muassa ampuma- Katoksen rakentaminen sujui talvesta ja vaativista lumiolosuhteista huolimatta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Lopputarkastus uudelle ampumakatokselle tehtiin Kevään ja kesän 2013 Parantunut ampumamelun vaimennus perustuu katoksen seinien ja katon eristämiseen sekä noin 5 metriä ampumalinjan etupuolelle ulottuviin osastoiviin seinäkkeisiin. Kunkin seinäkkeen välissä on kaksi ampumapaikkaa. 14 Rukkilainen Rukkilainen 15

9 TAPAHTUMIA RUK:n uusittu joukkoosastolippu naulattiin TAPAHTUMIA KUVA EERO LAURI Reserviupseerikoulun viides uusittu joukko-osastolippu naulattiin Maneesissa Naulaustilaisuuden johti eversti Pekka Tynkkynen ja siihen osallistuivat kutsuvieraat, Reserviupseerikoulun palkattu henkilöstö palvelustehtäviensä sallimissa rajoissa, Reserviupseerikurssin 241 sekä Jääkäri- ja Kuljetuskomppanian varusmiehet. Tilaisuuden musiikista vastasi Rakuunasoittokunta. Naulaustilaisuuden jälkeen kutsuvieraille sekä palkatulle henkilöstölle järjestettiin kahvitilaisuus Maneesin aulassa. Ensimmäisen naulan löi Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Naulauksessa avusti komendantti, yliluutnantti Jorma Lindfors. Uusitun lipun naulaajat ja lippuvartio yhteiskuvassa. Lipun kaksikymmentäviisi naulaa naulattiin seuraavassa järjestyksessä: Koulun johtaja eversti Vesa Kangasmäki oli viimeisen, ylimmän naulan lyöjä. RUK:n Maneesissa naulaustilaisuuteen osallistui noin 1000 henkeä: kutsuvieraita, koulun henkilökuntaa ja varusmiehiä. Eturivissä naulaajia odottamassa vuoroaan. Toiseksi viimeisen naulan löi lipun käsin kirjonut Kaisa Sihvonen Suomen käsityön ystävistä. 1. Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi 2. Prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti 3. Prikaatikenraali Jukka Ojala 4. Komentaja Juha-Antero Puistola 5. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula 6. Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja, majuri evp Markku Seppä 7. Sotaveteraanien edustaja, everstiluutnantti evp Olavi Eronen 8. Rintamaveteraanien edustaja, veteraani Yrjö Rantanen 9. Sotainvalidien edustaja, veteraani Jouko Sakki 10. Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen 11. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hamina Kalervo Tulokas 12. Yhdyskuntien edustaja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Kiri 13. Reserviupseerikoulun entinen johtaja, eversti Jorma Pullinen 14. Reserviupseerikoulun upseerien edustaja, majuri Marko Pykälämäki 15. Reserviupseerikoulun opistoupseerien edustaja, kapteeni Ari Surakka 16. Reserviupseerikoulun aliupseerien edustaja, sotilasmestari Jurkka Hietala 17. Reserviupseerikoulun siviilien edustaja, tiedotussihteeri Kirsi Lauri 18. K 241 oppilaskunnan puheenjohtaja, upseerioppilas Valtteri Aine 19. Jääkäritoimikunnan puheenjohtaja, alikersantti Juho Erähirvi 20. Puolustushallinnon keskusyksikkö johtaja, Pekka Salojärvi 21. Haminan seurakunta, kirkkoherra Jari Pennanen 22. Haminan sotilaskoti, puheenjohtaja Hanni Kangasmäki 23. Haminan reserviupseerien puheenjohtaja Ari Falkenberg 24. Suomen käsityön ystävät edustaja Kaisa Sihvonen 25. Eversti Vesa Kangasmäki Uuden lipun ensi heilahdus. 16 Rukkilainen Rukkilainen 17

10 TAPAHTUMIA Lipunnaulauspuhe RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja everstiluutnantti Eero Lauri Vuosisataisen tavan mukaan oikeus joukko-osastolippuun on ollut sotilaskoulutusta antavalla joukolla. Reserviupseerikoulutus aloitettiin Haminassa Ensimmäiset kahdeksan vuotta toimittiin ilman omaa joukko-osastolippua. Kurssi 14A vei päätökseen 10. kurssin aloitteen koulun omasta lipusta. Kurssilla 14A palvellut kokelas, siis silloinen upseerioppilas, Werner Lindqvist, joka oli valittu 1.K:n kunnianeuvostoon, oli ehdottanut kokelastoverikunnan puheenjohtajalle kokelas Aarne Vallelle lipun ja kunniamarssin aikaansaamista. Lipun suunnittelijaksi pyydettiin professori Carolus Lindberg. Kokelastoverikunnalla, siis silloisella oppilaskunnalla, oli muutamia omia mietteitä lipusta. Toivomuksena oli, että lipussa olisivat ne värit, punainen, musta ja vihreä, jotka olivat Akseli Gallen- Kallelan piirtämässä Itä-Karjalan karhuvaakunassa. Heraldisesti määriteltynä lippuvaate on musta, jalkaväelle vahvistettua kokoa 120 x 142 cm. Värisommittelu on musta, vihreä ja punainen. Lipun keskeisenä aiheena on Suomen vaakuna, jota kehystää vihreä laakeriseppele ja vaakunan alla on kaksi suoraa miekkaa ristissä. Lippuvaatteen kulmissa on neljä lyhyttä nauhaketta. Vimpelin sotakoulun katsotaan olevan ensimmäinen reserviupseerikoulutuksen antaja maassamme. Siksi ylänauhakkeissa esiintyvät kirjaimet V.K. ja RUK, Vimpelin sotakoulun ja Reserviupseerikoulun alkukirjaimet. Alanauhakkeissa esiintyvät mainittujen koulujen perustamisvuodet 1917 ja Lipun tanko ja tangon kärki ovat armeijan mallia. Lipun suunnittelu- ja valmistusprosessi oli hämmästyttävän nopea. Kurssi 14A alkoi marraskuussa Lipun suunnittelutyö oli valmis helmikuussa Reserviupseerikoulun kirje lippuasiasta lähetettiin Yleisesikunnalle vahvistettavaksi Hyväksynnän jälkeen lipun ompeli toimikunta majurinrouva Kockin johdolla. Lippu vihittiin armeijan lippujuhlassa Helsingissä Tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander luovutti lipun Reserviupseerikoululle vihkimisen jälkeen. Ylipäällikkö sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim myönsi, päiväkäskyssään n:o , Reserviupseerikoululle vapaudenristin nauhoineen, jotka koulu sai tunnustuksena suuresta ja kunniakkaasta työstä isänmaan hyväksi. Vapaudenristi liitettiin lipputangon kärkeen keihään kärjen muotoisen vaakunaleijonakehyksen tilalle. Reserviupseerikoulun kolme ensimmäistä lippua on luovutettu Sotamuseoon vuosina 1954, 1969 ja Kolmas lippu on näytteillä RUK-museossa. Nyt käytöstä poistuva lippu luovutetaan myöhemmin juhlallisesti Sotamuseolle. Käytössä olevan lipun perinteisenä säilytyspaikkana on Reserviupseerikoulun johtajan virkahuone. Ensimmäinen lippu oli käytössä noin 26 vuotta. Kokelastoverikunta rahoitti ensimmäisen lipun hankinnan. Lipun käyttökauden aikana muun muassa rakennettiin nuorta Suomea, käytiin II maailmansota, reserviupseerikoulutus käynnistettiin uudelleen Haminassa ja sodan jälkeen solmittiin YYA-sopimus. Toinen lippu oli käytössä noin 15 vuotta. Lippu saatiin aikaiseksi RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen taloudellisella tuella. Toisen lipun aikana ensimmäiset suomalaiset osallistuivat YK-tehtävään Suezilla ja Haminassa paljastettiin Kaatuneiden upseerien muistopatsas. Kolmas lippu palveli Reserviupseerikoulua lähes 15 vuotta. Lippu saatiin ommeltua Reservin upseerien naisten taloudellisella tuella. Sen ajan yhtenä keskeisempänä tapahtumana mainittakoon ETYKkokous Helsingissä. Reserviupseerikoulun neljäs lippu on ollut käytössä peräti 28 vuotta. Tarvittavat varat saatiin koulun 60-vuotisjuhlien tuotosta ja lahjoituksista. Neljännen lipun aikana Suomi liittyi Euroopan unioniin, ensimmäiset naiset valmistuivat Reserviupseerikoulusta ja kurssin käyneiden kokonaismäärä ylitti rajan. TAPAHTUMIA Nyt naulattavan viidennen lipun varat on saatu pääasiassa Reserviupseerikoulun toimintamenoista. Kannatusyhdistys tukee hanketta taloudellisesti. Lipun ompelussa on jälleen kerran turvauduttu Suomen käsityön ystävien korkeaan ammattitaitoon. Reserviupseerikoulun lippu on ollut nykyasussaan vuodesta 1941, jolloin koulu sai vapaudenristin nauhoineen. Muutoin lippu on alkuperäinen vuoden 1928 asunsa mukainen ja muuttumaton. Kooltaan suuri ja näyttävä rykmenttilippukokoa oleva Reserviupseerikoulun lippu on vanhimpia alkuperäisessä muodossaan olevia joukko-osastolippuja Suomessa. Lipun vertauskuvallisuus, reilun 80 vuoden takaa silloisine henkevine aatteineen, on jäänyt historiaan. Sen sijaan lipusta on muodostunut Reserviupseerikoulun symboli ja erottamaton osa koulua. Reserviupseerikoulun kunniakas perinne- ja historiaketju on pitkä. Sen juuret ulottuvat osin itsenäisyyden ajan alkuun ennen koulun perustamista, mikä näkyy myös lippuvaatteen nauhakkeissa. Vaalikaamme koulun lippuperinnettä ja siirtäkäämme se jälleen eteenpäin. 18 Rukkilainen Rukkilainen Rukkilainen 19

11 TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Uusi vuosi, uudet johtajat Reserviupseerikoulussa vaihtui niin koulun johtaja kuin esikuntapäällikkökin. Eversti Vesa Kangasmäki on luovutti RUK:n lipun ja samalla Reserviupseerikoulun johtajan ja Haminan varuskunnan päällikön tehtävät eversti Timo Pöystille. Luovutus tilaisuudessa kenttähartauden piti kenttärovasti Vesa Aurén. Veteraanien Joululounas Haminassa Reserviupseerikoulun järjestämälle perinteiselle veteraanien Joululounaalle osallistui jälleen noin pari sataa henkeä. Tilaisuuteen oli kutsuttu Etelä-Kymenlaakson sotaveteraanit, rintamaveteraanit sekä sotainvalidit. Kymenlaakson aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Esa Hyytiäinen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Perinteinen jouluruoka ja kahvit joulutortun kera maistuivat muonituskeskuksessa mukavassa puheensorinassa. Reserviupseerikoulun kurssin 241 Pohjantähti oppilaskunnan kuoro esiintyi tilaisuudessa, muutoin jouluisesta musiikista vastasi Rakuunasoittokunta. Eversti Vesa Kangasmäki siirtyi reserviin ja samalla erityisasiantuntijaksi Maanpuolustuskorkeakouluun, sijoituspaikkanaan Nato Defense College, Rooma. Myös esikuntapäällikkö eversti Pekka Tynkkynen siirtyi reserviin, RUK:n uutena esikuntapäällikkönä aloitti everstiluutnantti Heikki Hokkanen. Eversti Vesa Kangasmäki naulasi viimeisenä työpäivänään kuvansa edellisten koulun johtajien seuraan koulun johtajan virkahuoneessa. Eri yhteisöt, yhteistyökumppanit ja ystävät kävivät tervehtimässä väistyvää ja uutta koulun johtajaa. Tervehdyksiä vastaanotettiin RUK:n päärakennuksen Sankariaulassa. Kuvassa eversti Vesa Kangasmäki ja puolisonsa Hanni ovat vastaanottamassa Haminan Osuuspankin johtajan Matti Kuuselan jäähyväistervehdystä. Everstiluutnantti Olavi Eronen ja Irja-rouva vuorostaan toivottavat eversti Timo Pöystin ja Sari-puolison tervetulleiksi Haminaan. 20 Rukkilainen Rukkilainen 21

12 TAPAHTUMIA Ohi on 362 ja 180 Reserviupseerikoulu kotiutti yhteensä 146 varusmiestä perjantaina /12 saapumiserän 362 vuorokautta palvelleita johtajia kotiutui 93 henkilöä ja miehistöä 35 henkilöä. 2/12 saapumiserän 180 vuorokautta palvellutta miehistöä kotiutui 18 henkilöä. Kurssin johtaja everstiluutnantti Saku Muona (vas) ja vanhempi kurssiupseeri majuri Veli- Matti Pekurinen ovat luovuttaneet opettajaneuvoston palkinnot kunkin yksikön parhaalle kouluttajakokelaalle. Palkitut vänrikit: 1.Komppania Olavi Uusitalo, Sissikomppania Kyösti Kielenniva, Tuliasemapatteri Henri Kiiskilä, Ilmatorjuntapatteri Iilo Muona, Pioneerikomppania Joel Massinen ja Viestikomppania Santeri Karjalainen Itsenäisyyspäivän aaton iltajuhla Varuskuntakerholla Haminan kaupungin ja varuskunnan yhteisesti järjestämät itsenäisyyspäivän aaton iltajuhlat kokosivat jälleen runsaan joukon juhlijoita Varuskuntakerholle. Puheen juhlassa piti varuskunnan päällikön tehtävistä vuodenvaihteessa luopuva eversti Vesa Kangasmäki. Juhlassa esiintyi Huopaisten kvartetti ja tanssimusiikista vastasi Keijo Kumanto orkestereineen. Varuskuntakerhon illallis-buffee oli jälleen vertaansa vailla. TAPAHTUMIA Maneesin aulassa ylennettiin upseerikokelaat vänrikeiksi ja aliluutnanteiksi. Arvomerkkien kiinnitys käynnissä. Tuliasemapatterin päällikkö kapteeni Toni Laitinen toimessa. Haminan Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Hanni Kangasmäki on luovuttanut Hyvä kaveristipendit jääkäreille Konsta Rautakorpi ja Joni Koukila. Muut kotiuttamisjuhlassa palkitut: Maanpuolustuslevyke, Haminan RU-kerho: vänrikki Massinen Joel Maanpuolustuslevyke, Haminan Seudun Reserviläiset: alikersantti Mutru Reino Hyvän varusmiesjohtajan palkinto, Sotainvalidien Veljesliiton Hamina-Vehkalahden osasto: vänrikki Ventola Atte Ylämyllyn sotilaskodin stipendi: kersantti Määttänen Henry Mallikuljettajan kello, Autoportti Oy: jääkäri Purho Kalle Kotiuttamisjuhlan päätteksi sotilaskotisisaret, kuvassa Liisa Vallittu, tarjoilivat kotiuttamiskahvit täytekakun kera. 22 Rukkilainen Rukkilainen 23

13 TAPAHTUMIA Pohjantähti loisti kurssijuhlissa Reserviupseerikurssi 241 Pohjantähti vietti kurssijuhliaan kirpeässä pakkassäässä Haminassa. Upseerioppilaiden esiinmarssi violetin savun seasta oli näyttävää katsottavaa Kaatuneiden Upseerien muistopatsaan eteen ryhmittyneille aveceille, daameille ja kavaljeereille. Ruusurynnäkköä odoteltiin jännittyneinä. Kutsuvierastilaisuudessa vieraita vastaanottivat kurssin 241 oppilaskunnan puheenjohtaja upseerioppilas Valtteri Aine ja koulun johtaja eversti Timo Pöysti daameineen. Speksiesitys Maneesissa kello alkaen oli yhtä laulun juhlaa. Jokainen yksikkö yritti omassa osuudessaan selvittää näyttämöllä olleen oudon laatikon salaisuutta. Viereisissä kuvissa Sissikomppanian oppilaat ovat tutkimassa tunnistuskansiota omassa osuudessaan. Viestivoimallakaan laatikon salaisuus ei selvinnyt, yritys oli kyllä kova ja ääntä löytyi. Yhteistoiminta on se punainen lanka RUK:ssa ja yhteistoiminnalla se laatikkokin lopulta aukesi. Maneesin katto oli nousta ilmaan loppulaulun Täällä Pohjantähden alla kajahtaessa puolenyön maissa ilmoille, niin esiintyjien kuin kaikkien yli 1300 katsojankin yhteisvoimin. Pohjantähden kurssijuhla oli nimensä veroinen, loistava! KUVA JORMA HAAPAMÄKI TAPAHTUMIA Upseerioppilas Henri Taussi teki juhlasta avecilleen Jenni Pennaselle ikimuistoisen kosimalla häntä ennen ruusurynnäkköä keskellä RUK:n kenttää. Aplodit olivat huikeat! 24 Rukkilainen Rukkilainen 25

14 TAPAHTUMIA Aliupseerikurssi 2/12 päättyi Vuoden 2012 toinen Aliupseerikurssi päättyi Päätösjuhlaa kahvituksineen vietettiin RUK:n Maneesissa. Lisäksi palkittiin parhaana sotilasjohtajana puukolla alikersantit Tuomas Rokka ja Tomi Hietala. Tammikuun alokkailla tulojuhla Tammikuun 7. päivä palveluksensa aloittaneille 1/13 saapumiserän alokkaille järjestettiin tulojuhla torstaina Kuljetuskomppania vastaanotti noin 80 ja Jääkärikomppania noin 120 alokasta. TAPAHTUMIA RUK:n Maneesissa kuunneltiin ensin koulun johtajan eversti Timo Pöystin, Haminan sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Hanni Kangasmäen sekä Haminan kaupungin kultturisihteeri Sari Kinnusen tervehdykset. Sotilaskotiin oli katettu tulokahvit pöytiin. Kaitaliinassa luki Pelaa jollain muulla kuin terveydelläsi. Kahvi, limsa ja munkki sulattivatkin sitten jo tunnelmaa ja salissa virisi mukava puheensorina. Loppuhuipennukseksi pojille esiintyi tanssiryhmä BIONIC CREW. Kurssin parhaina liikkujina palkittiin alikersantit, vasemmalta Eero Tolvanen, Juuso Toikka ja Jussi Itkonen. Esikuntapäällikkö eversti Pekka Tynkkysen kanssa kahvittelemassa linjojen priimukset, alikersantit Juha Salmi (moottorilinja) ja Olli Puuri (sotilaspoliisilinja). 26 Rukkilainen Rukkilainen 27

15 TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Kurssin 241 palkintojenjakotilaisuus Kurssin aikana pidettyjen kilpailujen ja muiden tapahtumien palkintojen ja huomionosoitusten jakaminen suoritettiin Maneesissa Pohjantähden yhteistyökumppanit koolla Kurssin päättymistä edeltävänä iltana kokoontuivat kurssin 241 hallitus ja yhteistyökumppanit viettämään mukavaa yhteistomintailtaa Varuskuntakerholle. Tuloksia : Suunnistusmestaruuskilpailut, yksikkökilpailu: Pioneerikomppania Ampumamestaruuskilpailu, yksikkökilpailu: Sissikomppania Kirkkojärven marssi, yksikkökilpailu: Sissikomppania Yleismestaruus: Sissikomppania Isoympyräviesti, yksikkösarja: Tuliasemapatteri Kurssin 241 hallitus käsissään kannatusolkaimet saatesanoineen. Vasemmalla Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja majuri Markku Seppä ja oikealla toiminnanjohtaja everstiluutnantti Eero Lauri. Everstiluutnantti Saku Muona toimi kurssilla 241 viimeistä kertaa kurssin johtajana, hän siirtyi Maasotakouluun. RUK:n lippulinnan hänelle luovutti vanhempi kurssiupseeri majuri Veli- Matti Pekurinen. Sissikomppanian päällikkö, majuri Arto Ylä-Kotola ja yleismestaruuskilpailun kiertopalkinto, Ritarimalja, jonka ovat lahjoittaneet Mannerheim-ristin ritarit. RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen standaarilla huomioitiin seuraavat: toimitusjohtaja Hans Åhman, luutnantti Henna-Mari Maaranen, Haminan Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Hanni Kangasmäki sekä toimistosihteeri Anne Toikka. 28 Rukkilainen Rukkilainen 29

16 TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Puolustusministeri lennähti Haminaan Puolustusministeri Carl Haglund tarkasti Reserviupseerikoulun toimintaa tiistaina Samalla ministeri tutustui Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikköön. Ministerin ja koulun johtajan kanssa keskustelemassa upseerioppilas Keskitalo Viestikomppaniasta. Muistoksi käynnistä Haminan varuskunnassa koulun johtaja ojensi ministerille RUK 90-vuotta juhlakirjan. Lounaan ja koulun johtajan eversti Timo Pöystin RUK-esittelyn jälkeen ministeri keskusteli henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa ajankohtaisista asioista Varuskuntakerholla. Keskeisimpänä aiheena oli tietenkin puolustusvoimauudistus ja sen vaikutukset Reserviupseerikoulussa. Vierailu päättyi Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikköön, jossa johtaja Pekka Salojärvi esitteli ministerille peruskorjattuja tiloja.. Ministeri Haglund seurassaan koulun johtaja eversti Timo Pöysti seuraamassa Pioneerikomppanian upseerioppilaiden sirotemiinoitteen raivaamisharjoitusta. Viestikomppanian upseerioppilaat koulutusharjoituksessa, aiheena raskas kertasinko. Kertasinkorastilta delegaatio siirtyi Viestikomppanian luokkaan seuraamaan radiokoulutusta ja mediatilaisuuteen. Koulun johtajan ja ministerin seurassa Itä- Suomen sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Veli- Pekka Parkatti ja Viestikomppanian päällikkö majuri Jussi Suomalainen. 30 Rukkilainen Rukkilainen 31

17 TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Pohjantähti poistui Haminasta Maavoimien reserviupseerikurssi 241 Pohjantähti sekä Sotilasjohtamisenkurssi 9 päättyivät Haminassa Reserviupseerikurssilta valmistui 732 upseerikokelasta, joista naisia 21. Sotilasjohtamisen kurssin suoritti 32 opiskelijaa. Kurssin 241 priimus upseerioppilas Ilyukhin ja koulun johtaja eversti Pöysti RUK-museolla priimuslaatan naulaustilaisuudessa. Kummikurssi sadan kurssin takaa, kurssi 141 Vihtori, palkitsi kunkin yksikön keskuudestaan valitseman Kunnon kuoman stipendillä. Stipendin jakoi ja kummikurssin tervehdyksen esitti kurssin 141 oppilaskunnan puheenjohtaja tuomiorovasti Olavi Vuori. Mannerheim-ristin ritarien säätiön Ritarikivi ja kunniapalkkio: upseerikokelas Kankaanpää Ville, Porin Prikaati. Kiven luovutti säätiön pääsihteeri Pekka Kouri. Kolme polvea reserviupseereita, Haariot, kursseilta 49, 126 ja 241. Reserviupseerikoulun Maneesissa pidetyssä päätöstilaisuudessa jaettiin useita huomionosoituksia sekä todistukset stipendien kera koulun ja yksiköiden priimuksille. Priimukset, upseerikokelaat: Koko kurssi ja Viestikomppania: Ilyukhin Sergei, Kaartin Jääkärirykmentti Koko koulun ja Viestikomppanian priimuksena Suomen Reserviupseeriliiton kunniamiekalla palkittiin Espoosta kotoisin oleva upseerikokelas Sergei Ilyukhin. Upseerikokelas Ilyukhin on syntynyt 1984 Kiovassa, Ukrainassa, ja saanut Suomen kansalaisuuden tammikuussa Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja työskentelee sähkömarkkina-analyytikkona. Upseerikokelaana hän palaa takaisin perusjoukko-osastoonsa Kaartin Jääkärirykmenttiin. 1.Komppania: Puukka Johanna, Kaartin Jääkärirykmentti Sissikomppania: Rautio Taneli, Pohjois-Karjalan raja Tuliasemapatteri: Kankaanpää Ville, Porin Prikaati Ilmatorjuntapatteri: Sotejeff Jouni, Satakunnan Lennosto Pioneerikomppania: Nikama Mauritz, Kaartin Jääkärirykmentti SOJO9: kersantti Kuparinen Ville-Matti, Viestirykmentti Seppeleenlaskijat kursseilta 141 ja 241. Paraatikatselmus suoritettiin Reserviupseerikoulun päärakennuksen kentällä ja ohimarssi Kadettikoulunkadulla. Katselmuksen suoritti ja ohimarssin vastaanotti Itä-Suomen sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti seurassaan koulun johtaja eversti Timo Pöysti. Kuvassa kummikurssin 141 Vihtori ryhdikäs ohimarssi. 32 Rukkilainen Rukkilainen 33

18 TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Haminan varuskunnan joukot viettivät yhteistä vala- ja vakuutuspäivää sekä samalla omaistenpäivää ystävänpäivänä Kotkassa. Kotkan rannikkopataljoonalle vala oli sen viimeinen, pataljoona lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Sotilasvala vannottiin ensimmäisen kerran lähes päivälleen 95 vuotta sitten 13.2., jolloin Saksassa koulutuksensa saaneet jääkärit vannoivat valan ennen paluutaan Suomeen. Sekä sotilasvakuutuksen, että sotilasvalan esilukijana toimi kenraalimajuri evp Jukka Pennanen. Suomenlahden Meripuolustusalueen ja Reserviupseerikoulun liput kunnioittivat seppeleen laskua Kotkan kirkon sankarihaudalla. Seppeleen laskivat kenraalimajuri evp Jukka Pennanen, Reserviupseerikoulun johtaja eversti Timo Pöysti sekä Kotkan Rannikkiopataljoonan komentaja komentaja Juha-Antero Puistola. Omaiset ja varusmiehet nauttivat juhlalounaan satamahallissa kolmessa kattauksessa. Kussakin kattauksessa Haminan varuskunnan muonituskeskus, Fazer Food Services, tarjosi hernekeitot, leivät ja jälkiruoat noin viidelle sadalle hengelle. Ruokailu sujui jopa odotettua sujuvammin ja keitto maistui vieraille. Sotilasvakuutus annettiin Merikeskus Vellamon auditoriossa. Sotilasvala vannottiin Hamina-Kotka sataman satamahallissa. Alokkaita jotka nimitettiin joko tykkimiehiksi (KOTRP) tai jääkäreiksi (RUK) oli yhteensä noin 300. Omaisia oli saapunut paikalle pitkälti toista tuhatta. Kaiken kaikkiaan tilaisuuteen otti osaa noin 1600 henkeä. Ohimarssin johti Reserviupseerikoulun esikuntapäällikkö everstiluutnantti Heikki Hokkanen. Kärjessä Reseviupseerikoulun lippu, takana näkyy Suomenlahden Meripuolustusalueen lippu jota seurasi Kotkan Rannikkopataljoonan perinnelippu. Ohimarssin Merikeskus Vellamon edustalla vastaanotti Haminan varuskunnan päällikkö eversti Timo Pöysti (oikealla) seurassaan Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja kommodori Markus Aarnio, Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa, kenraalimajuri evp Jukka Pennanen sekä Kotkan rannikkopataljoonan komentaja komentaja Juha-Antero Puistola. 34 Rukkilainen Rukkilainen 35

19 TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Kymenlaakson Aluetoimiston nykyinen (vasemmalla) ja entiset päälliköt yhteiskuvassa. Vasemmalta everstiluutnantit Hyytiäinen, Hutka ja Hokkanen. Konsertin avasi marssi Asemies, joka kuunneltiin seisten. Kotkan konserttitalolla pidetyssä Itä-Suomen sotilasläänin ja Kymenlaakson Aluetoimiston vuosipäivän konsertissa kuultiin ikivihreitä melodioita vuosien varrelta. Muistojen polkua kuljettiin George de Godzinskyn Äänisen aalloilta Andrev Lloyd Webberin Memoryyn. Itä-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkö eversti Antti Lehtisalon toivotettua vieraat tervetulleiksi muistettiin yhteistyökumppaneita ja vuoden aikana toisiin tehtäviin siirtyneitä. Konsertissa esiintyivät Karjalan Sotilassoittokunta, Savon Sotilassoittokunta sekä Rakuunasoittokunta. Musiikkimajuri Jyrki Koskinen ja musiikkimajuri Riku Huhtasalo vuorottelivat kapellimestarina. Konsertin solistit: Hannu Lehtonen ja Emilia Vesalainen Kulkurin valssin tunnelmissa, kuin Tauno Palo ja Ansa Ikonen aikanaan. Itä-Suomen sotilasläänin standaarin vastaanottivat vasemmalta: majuri Yrjö Soramies, everstiluutnantti Rainer Kuosmanen puolisoineen, majuri Riku Mikkonen, tiedottaja Jaana Sivén puolisoineen sekä majuri Jorma Toivanen. Kymenlaakson Aluetoimisto kiitti tähänastisesta yhteistyöstä RUK:n johtajan sihteeriä Mia Eerolaa sekä ajojärjestelijä Erja Herralaa. Kukitettuina Emilia Vesalainen, Hannu Lehtonen, Riku Huhtasalo sekä Jyrki Koskinen. Kymenlaakson Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Esa Hyytiäinen on valmiina päätöspuheeseen. 36 Rukkilainen Rukkilainen 37

20 TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA KUVAT VARUSMIESGRAAFIKOT Perjantaina kello saapui hieman vajaat 700 uutta upseerioppilasta Reserviupseerikouluun Haminaan. Leivostenkin päällä se oli nähtävissä, saapumiserän 2/12 varusmiehillä palvelusta oli takana 255 päivää ja TJ 0. Kotiuttamisjuhlaa vietettiin RUK:n Maneesissa. Koulun johtajan sijaisena kurssin johtaja everstiluutnantti Mikko Monola sekä esikuntapäällikön sijaisena huoltopäällikkö majuri Ilpo Ylä-Käpölä palkitsivat ansioituneita varusmiehiä. Kurssin nimeksi Pihka Pihka on kansallisromanttinen ja suomalainen symboli luonnosta ja sitkeydestä. Se kiteyttää useita reserviupseerille tärkeitä mielikuvia sekä arvoja: kun puu haavoittuu, pihka asettuu suojaamaan sitä. Pihka edustaa arvokkuutta, perinteitä ja kiinteyttä. Jokainen pihkaa käsiinsä saanut tuntee sen koossa pitävän voiman. Sellainen voima on myös joukon johtaja, suomalainen reserviupseeri. Muut palkitut: Ylämyllyn Sotilaskotiyhdistyksen myöntämä ansioituneen sotilaspoliisin stipendi: Bussit ympäri Suomen, eri joukko-osastoista, saapuivat täsmällisesti Tykistökasarmin kentälle kello Bussi numero 14 Karjalan prikaatista. Parhaana lääkintämiehenä puukolla palkittiin korpraali Joel Löppönen ja parhaana sotilaspoliisina puukon sai korpraali Mike Sani. korpraali Joonas Venäläinen. Haminan Sotilaskotiyhdistyksen myöntämä Hyvä kaveri-stipendi: jääkäri Jere-Matti Kleemola ja jääkäri Pauli Impola. Matkalla uuteen kotiin, RUK:n päärakennus on saamassa uusia asukkaita. Kulmamies paikallaan, kasirivi alkaa muodostua. Juhlan päätteeksi oli tarjolla Sotilaskodin maittavat kakkukahvit. Tulojuhla RUK:n Maneesissa. KUVA KIRSI LAURI Kurssin 242 oppilaskunnan hallituksen pääsihteeri upseerioppilas Mikael Repo ja puheenjohtaja upseerioppilas Jani Järvi nauttivat koulun johtajan eversti Timo Pöystin kanssa Mannerheimin suosikki herkkua Vorschmackia ensimmäisessä yhteistoimintatilasuudessa Varuskuntakerholla. 38 Rukkilainen Rukkilainen 39