Pohjois-Savon. metsäohjelma

Transkriptio

1 Pohjois-Savon metsäohjelma

2 2 Suomen metsäkeskus, Julkiset Palvelut, Pohjois-Savo Toimittajat: Heikki Karppinen, Markku Granander, Pertti Vento, Seppo Repo Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto:Sinikka Ratilainen / Marja Hiltunen Kannen kuva: Markku Granander Painatus: Kuopion Liikekirjapaino Oy Lisätietoja Pohjois-Savon metsäohjelmasta Markku Granander, puh , markku.granander@metsakeskus.fi

3 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Metsäalan nykytila Metsätalous Metsäteollisuus ja metsäenergia Itä-Suomen alueella Ekosysteemipalvelut metsätaloudessa Metso ohjelma Itä-Suomen alueella Metsäosaaminen Itä-Suomessa Nykytilasta tulevaisuuteen näkökulmia itäsuomalaisittain Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Metsäalan kehittämistarpeet, -tavoitteet ja toimenpiteet strategisten päämäärien mukaan Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa Metsätalouden kannattavuus paranee Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistu vat Osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman riittävyys Rahoitustarve ja resurssien kohdentaminen Pohjois-Savossa Ohjelmayhteistyö Ohjelman vaikutukset Pohjois-Savossa Ohjelman toimeenpano ja seuranta Pohjois-Savossa 40 LIITTEET Metsäohjelman vaikutusten arviointilomake

4 4 1. Johdanto on metsäkeskusalueen koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä metsiin perustuville elinkeinoille sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, -käytölle ja suojelulle. Ohjelmalla tuetaan metsäalan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä sekä alueen tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan metsäsektorin menestymistä. Alueellinen metsäohjelma auttaa metsäasioiden käsittelyä mm. maakuntaliiton ja ELY-keskuksen valmistelemissa ohjelmissa ja suunnitelmissa. Tämän ohjelman tärkeimpiä päämääriä liiketoiminnan kasvua, metsätalouden kannattavuuden paranemista ja metsien ympäristö- ja hyvinvointivaikutusten vahvistumista - yhdistää kysymys valmistautumisesta ilmastonmuutokseen. Useilla metsäohjelmaan valituilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen haitallisia vaikutuksia. Perustan muodostavat hyvin hoidetut monipuoliset metsät, jotka ovat erinomaisia ilmakehän hiilen sitojia ja jotka kestävät paremmin ilmastomuutoksesta johtuvia tuhoja. Maa- ja metsätalousministeriö ohjeisti kirjeellään metsäkeskuksia ohjelmien laadinnan aikataulusta. Alueelliset metsäohjelmat laaditaan vuosille Sisällössä on huomioitu metsäasetuksen (1200/1996) 1 :ssä mainitut asiat, toimintaympäristön muutokset sekä nykyisten ohjelmien toimeenpanosta saadut kokemukset. Tämä alueellinen metsäohjelma on laadittu vain yhtä metsäkeskusaluetta koskevaa suuremmalle yhteistoiminta-alueelle. Metsäohjelman laadinnassa ovat olleet mukana Kaakkois-Suomen, Etelä- Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusalueet, kuitenkin siten, että metsäohjelman näkökulmissa, toimenpiteissä ja painotuksissa voidaan huomioida aluekohtaiset eroavaisuudet. Kullekin metsäkeskusalueelle on nimetty laaja-alainen metsätalouden eri yhteistyötahoja edustava alueellinen metsäneuvosto, jonka tehtävänä on ollut tukea alueita ohjelman laatimisessa, seurannassa ja toimeenpanossa. Metsäkeskusten johtokunnat ovat hyväksyneet alueelleen metsäohjelman. Valtakunnallisista ohjelmista on otettu huomioon Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO 2015), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , metsäalan strateginen ohjelma (MSO), ilmasto- ja energiastrategia sekä maaseudun kehittämisen ohjelmat.

5 5 Kuvaaja: Jarmo Forsstén Kuvaaja: Markku Granander Metsänomistajien koulutusta Etelä-Savossa.

6 6 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA 2. Metsäalan nykytila 2.1 Metsätalous Metsät pähkinänkuoressa Itä-Suomessa on mittavat metsävarat. Metsämaan pinta-ala on yhteensä lähes viisi miljoonaa hehtaaria, metsätaloudella on suuri merkitys alueiden hyvinvoinnille ja metsäteollisuus muodostaa erityisesti Kaakkois- Suomessa edelleen teollisuuden perustan. Neljän metsäkeskus-alueen metsillä on lähes yksityistä omistajaa, perhettä, kuolinpesää tai yhtymää. Metsien markkinahakkuut vuonna 2010 olivat yhteensä lähes 20 miljoonaa kuutiometriä ja bruttokantorahatulot noin 700 miljoonaa euroa. Tiukasti suojeltuja metsiä on noin hehtaaria. Itä-Suomen metsät tiivistettynä 2010 PS Ka-S PK ES metsämaata, ha Yksityiset omistavat, ha Yksityismetsälöitä, kpl Puuston tilavuus, 1000 m Puuston kasvu, 1000 m 3 /vuosi taimikoita, % uudistuskypsiä metsiä, % markkinahakkuut, 1000 m 3 /vuosi tiukasti suojellut metsät, ha Kuolleen puuston tilavuus, m 3 /ha 3, Raakapuun kokonaiskäyttö, 1000 m 3 /vuosi Bruttokantorahatulot, milj. euroa

7 7 Metsien omistusrakenne Itä-Suomessa yksityiset metsänomistajat omistavat yli 2/3 metsistä. Yksityismetsien omistus on keskittynyt perheille. Verotusyhtymät ja perikunnat omistavat yksityismetsistä neljänneksen. Valta-osa metsätiloista säilyy sukupolvenvaihdoksissa suvun omistuksessa, vaikka omistusmuoto voi muuttua. Metsätiloista on vapailla markkinoilla jatkuvasti tarjonnan puute. Muuttotappiosta huolimatta Itä-Suomen metsänomistuksen rakenne ei poikkea muun maan tilanteesta. Metsänomistajakunta ikääntyy ja suurimmaksi omistajaryhmäksi ovat nousseet eläkeläiset. Aiemmin suurin maatalousyrittäjien ryhmä on ikääntymisen myötä nykyään vasta kolmanneksi suurin. Metsänomistajakunnan ikääntyminen näkyy tutkimusten mukaan puunmyyntikäyttäytymisessä ja on haaste metsäohjelman hakkuutavoitteiden ja myös metsien hoitotavoitteiden saavuttamiselle. Metsänomistajien keski-ikä Itä-Suomessa on hieman yli 60 vuotta, mikä vastaa koko maan keskiarvoa. Naisten osuus yksityisistä metsänomistajista on neljännes. Valtaosa metsänomistajista asuu edelleen lähellä metsätilaa. Hieman alle 40 prosenttia metsänomistajista asuu muualla kuin metsän sijaintikunnassa. Heidän osuutensa oletetaan edelleen kasvavan, kun suurten ikäluokkien metsäomaisuus siirtyy seuraaville sukupolville. Samalla kaupunkilaisten metsänomistajien osuus kasvaa nykyisestä 30 prosentista. Metsänomistus, % pinta-alasta P-S E-S Ka-S P-K Etelä- Metsänomistus ammattiaseman mukaan, % lukumäärästä Suomi Yksityiset Valtio Yhtiöt muut P-S E-S Ka-S P-K Koko maa Palkansaajat maa- ja metsätalousyrittäjät muut Yrittäjät eläkeläiset muut Metsänomistajien asuinpaikka, % lukumäärästä P-S E-S Ka-S P-K Koko maa maaseutu taajama kaupunki (>20 000) tilalla sijaintikunnassa muualla

8 8 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Metsänomistajien taloudellinen riippuvuus metsistään on vähentynyt. Sen ja rakennemuutoksen seurauksena myös metsien käytön tavoitteet ovat muuttuneet. Monitavoitteisia metsänomistajia on yhä enemmän. Tämä edellyttää metsäalan toimijoilta tiedollista, taidollista ja asenteellista kehittymistä. Metsien hyödyntämisessä ja hoidossa itäsuomalaiset metsänomistajat ovat valtakunnan kärkeä. Myös neuvonnan ja koulutuksen saanti sekä metsäsuunnitelmien käyttö on valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Hakkuut puutavaralajeittain Metsäohjelmien hakkuutavoitteet ovat perustuneet valtakunnan metsien 10. inventoinnin esittämiin hakkuutarpeisiin ja - mahdollisuuksiin. Hakkuutarpeet voidaan asettaa myös jalostuksen kysynnän mukaan, mutta metsätalouden pitkäjänteisen luonteen vuoksi on kuitenkin päädytty asettamaan hakkuutavoitteet mahdollisuuksien perusteella. Tavoitteita voidaan tarkistaa ohjelman aikana 11. inventoinnin valmistumisen yhteydessä. Eri puutavaralajien hakkuutavoitteet ovat toteutuneet edellisellä metsäohjelmakaudella itäisissä Metsänomistajien tavoitteet, % lukumäärästä P-S E-S Ka-S P-K Koko maa monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät metsästä elävät taloudellista turvaa korostavat epätietoiset Lisätietoja Pohjois-Savon metsistä internetistä: Pohjois-Savossa lähinnä suunnitteen tasoa ovat olleet mänty- ja kuusikuitupuiden hakkuut. Eniten hakkuutavoitteesta on jääty koivun osalta, jossa toteutuneet hakkuumäärät ovat olleet n. 60 % suunnitteesta. metsakeskus-ja-alueet/alu- eet/pohjois-savo/tilastotie- toa-metsista maakunnissa hyvin yhtenevällä tasolla. Tämä on luontevaa, sillä metsäyhtiöiden puunhankinta-alue on laaja. Puutavaralajien välillä tavoitteiden toteutustaso vaihtelee kysynnästä johtuen enemmän. Maakuntien eroja puutavaralajeittaisten hakkuutavoitteiden toteutumassa selittävät myös erot hakkuutavoitteiden asettamisessa. Itä-Suomen neljän maakunnan osuus koko maan hakkuista on 35 %. Tukkipuun hakkuista osuus on 38 % ja kuitupuun hakkuista 34 %. Hakkuut puutavaralajeittain (1000 m 3 /vuosi) mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Yhteensä mäntykuitu Kuusikuitu lehtikuitu Yhteensä Polttopuu Yhteensä P-s e-s Ka-s P-K

9 9 Hakkuut hakkuutavoittain Toteutuneet hakkuupinta-alat kasvatusja uudistushakkuissa poikkeavat eri maakuntien välillä hieman kuutiotavoitteita enemmän. Hakkuiden keskimääräinen toteuma hakkuutavoittain (ha) Pohjois-Savon hakkuusuunnitteesta ohjelmakaudella on toteutunut keskimäärin 78 % kasvatushakkuista ja 88% uudistushakkuista. Kasvatushakkuita tehtiin eniten Etelä-Savossa, keskimäärin ha vuodessa ja vähiten Kaakkois-Suomessa, ha vuodessa. Uudistushakkuita on edellisellä ohjelmakaudella tehty Itä-Suomen metsissä keskimäärin noin hehtaaria vuodessa, mikä on noin 1% metsämaan pinta-alasta. Metsänhoito Laatua alentavia metsätuhoja esiintyy noin joka neljännellä itäsuomalaisella metsähehtaarilla Taimikoiden tuhonaiheuttajista valtaosa on tunnistettu VMI:ssa hirvien aiheuttamiksi. Taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin on kertynyt mittavat hoitorästit. Myöhässä olevia ja seuraavan viiden vuoden aikana tehtäviä taimikonhoitoja on Itä-Suomessa yli hehtaarilla. Metsämaan alasta Itä-Suomessa on noin viidennes nuoria tai varttuneita taimikoita. Hakkuiden määräja laatutavoitteet ovat riippuvaisia metsänhoidon määrästä. Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten mukaan Itä-Suomen taimikoista noin viidennes on metsänhoidolliselta tilaltaan välttäviä tai heikkoja. Luontaisesti perustettujen taimikoiden tila on selvästi heikompi kuin viljelytaimikoiden. Taimikoiden tilaa heikentävät useimmin taimikon epätasaisuus ja alitiheys, tuhot tai hoitamattomuus. Taimikon epätasaisuuden taustalla voi olla useita tekijöitä: taimien kuoleminen uudistamisen alkuvaiheessa, uudistamistyön heikko laatu ja maanmuokkauksen tai varhaishoidon laiminlyönti. Taimikoiden tila Metsänomistajien aktiivisuus on vähentynyt luvulla metsänomistajat tekivät itse noin 2/3 metsänhoitotöistä. Tällä hetkellä omatoimisesti töistä hoidetaan vain noin kolmannes. Pienet ja varttuneet taimikot, ha Välttäviä ja vajaatuottoisia toimenpide heti/seur. 5v, ha P-s % e-s % Ka-s % P-K %

10 10 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Kantorahatulot Lisätietoja Pohjois-Savon hakkuista ja metsänhoito- Vuosittaiset kantorahatulot vaihtelevat voimakkaasti hakkuiden määrän ja painotusten mukaan. Havutukkien hintapiikin vaikutus näkyy erityisesti vuoden 2007 kantorahatuloissa, jotka olivat yli kaksinkertaiset vuoden 2009 tasoon verrattuna. töistä: Ohjelmakaudella kantorahatuloja Itä-Suomeen on tullut noin 3,3 miljardia euroa. Hakkuiden ja kuljetuksen arvo on lisäksi arviolta yli miljardi euroa. Vaikka osa tulovirrasta ohjautuukin maakuntien jelman-seuranta ulkopuolelle, ovat alue- ja paikallistalouden vaikutukset erittäin suuret. metsakeskus-ja-alueet/alueet/pohjois-savo/metsaoh- Pohjois-Savossa 164 /ha, Etelä-Savossa 230 / ha, Kaakkois-Suomessa 245 /ha ja Pohjois-Karjalassa 158 /ha. Etelä-Suomen keskiarvo kyseisenä vuonna oli 182 / ha. Pienin liiketulos oli vuonna 2009, jolloin päästiin vain vajaaseen puoleen huippuvuoden liiketuloksesta. Työvoima Metsäsektorin työvoima itäisessä Suomessa on kehittynyt kaksijakoisesti. Metsätalouden toimihenkilöiden määrä on säilynyt suurin piirtein ennallaan, mutta metsäteollisuuden ja erityisesti massan sekä paperin valmistuksen työvoima on vähentynyt. Kantorahatulot vuosina (1000 ) P-s e-s Ka-s P-K Metsäteollisuuden työpaikkojen väheneminen on koskettanut erityisesti Kaakkois-Suomea. Muissa maakunnissa metsäteollisuuden rakenne on monipuolisempi ja mekaanisen metsäteollisuuden suotuisa työllisyyskehitys on korvannut kemiallisen metsäteollisuuden menetyksiä. Metsäsektori työllistää n. 3 % Suomen työvoimasta, mutta Itä-Suomessa osuus on 6 7 %. Hakkuukoneita Itä-Suomen yksityismetsissä oli vuonna 2010 keskimäärin 163 kpl. Suurin hakkuukoneiden määrä oli Pohjois-Savossa ja pienin Pohjois-Karjalassa. Hakkuukoneiden ja metsätraktoreiden määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 90-luvun lopulla. Puuntuotannon kannattavuus Yksityiset metsäomistajat sijoittavat kantorahatuloistaan takaisin metsiin vuosittain noin %. Merkittävin investointi on metsänuudistaminen. Muita menoja ovat metsänhoito- ja metsänparannustyöt. Metsätalouden käyttökate on siis keskimäärin hieman yli 80 prosenttia. Metsätalouden liiketulos vaihtelee voimakkaasti suhdanteiden mukaan. Korkeimmillaan se on ollut edellisellä ohjelmakaudella vuonna 2007, jolloin yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos oli

11 Metsäteollisuus ja metsäenergia Itä- Suomen alueella Metsäteollisuus on muutoksista huolimatta merkittävä toimiala Itä-Suomen metsäkeskusalueilla. Metsäsektorin arvonlisäyksestä Kaakkois-Suomessa merkittävin osuus muodostuu massa- ja paperiteollisuudessa, kun taas Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa painottuu metsätalouden osuus. Puutuoteteollisuuden osuus koko maan metsäsektorin bruttokansantuotteesta on 16 %. Pohjois-Savossa on merkittävä liimapuutuotannon keskittymä. Puunkäyttö ja tuotantolaitokset Koko maan puunkäytöstä Itä-Suomen osuus on 43 %. Puun käyttö metsäkeskusalueilla on metsäteollisuuden rakenteen mukainen. Pääosa kuluu kemiallisessa metsäteollisuudessa ja muutokset puunjalostuksessa Kaakkois-Suomessa heijastuvat koko Itä-Suomen metsätalouteen. Metsäteollisuus on viime vuodet ollut merkittävän rakennemuutoksen kohteena, kapasiteettia on leikattu koko maassa. Vuonna 2009 metsäteollisuuden kapasiteetin leikkaukset supistivat tuotantoa 19 % vuodesta Raakapuun käyttö yhteensä (1000 m 3 ) on vaihdettu käyttämään toista raaka-ainetta. Tehtaiden lopettamisten rinnalla metsäteollisuus on panostanut tuotannon tehostamiseen mm. UPM Kuusankoskella ja Lappeenrannan Kaukaalla sekä Stora Enso Imatralla. Kertaalleen pysähtynyt Juankosken kartonkitehdas on käynnistynyt uudelleen M-real on investoinut Simpeleen taivekartonkikapasiteetin laajennukseen. UPM-Kymmenen Savonlinnan vaneritehtaan koivuvanerilinjan uudistaminen on käynnistetty ja valmistuessaan se tulee olemaan maailman nykyaikaisin koivuvanerin tuotantolinja. Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puutuoteala on suhteellisen vahva Itä-Suomessa. Alan toimipaikkoja on kaikkiaan noin 180 ja niiden henkilöstön määrä on noin 1800 henkilöä. Itäsuomalaisten alan yritysten liikevaihto on yhteensä noin 330 miljoonaa euroa. Itä-Suomessa toimialan liikevaihto on noin puolet keskimääräisistä kantorahatuloista. Henkilöstön määrä on noin kolmannes metsätalouden työllisistä. Metsäkeskus Kaakkois-suomi etelä-savo Pohjois-savo Pohjois-Karjala Koko maa Pohjois-Savoon on keskittynyt valtakunnallisesti merkittävää liimapuunvalmistusta. Suonenjoella ja Keiteleellä valmistetaan 80 % liimapuusta, jonka päämarkkinat ovat Japanissa. Sahatavaraa jatkojalostetaan määrämittaiseksi ja lujuuslajitelluksi rakennustavaraksi. Itä-Suomessa supistukset ovat koskeneet Kymenlaaksoa, Vuoksenlaaksoa ja Pohjois-Savoa. Tuotantolaitosten lakkauttamisen lisäksi tuotantolinjoja Itä-Suomeen on keskittymässä myös valtaosa Suomen lämpöpuun tuotannosta ja ensimmäinen puumuovikomposiitin tuotantolaitos on aloittanut Iisalmessa. Modifioidussa puussa on selkeästi sellaista itäsuomalaista erityisosaamista,

12 12 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA jota ei tällä hetkellä muualla ole. Jatkossa tarvitaan ko. materiaalien osalta entistä enemmän tuotteistamista sellaisille tuotealueille, joilla on merkittävää kansainvälistä kysyntää. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien kasvumahdollisuus on asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita palvelevissa puutuotteissa ja niihin liitettävissä palveluissa. Vahva sahateollisuus luo mahdollisuuksia jatkojalostuksen lisäämiseksi. PUUTA KÄYTTÄVÄ energiateolli- SUUS Itä- Suomen alueella Itä-Suomen kiinteiden puupolttoaineiden käyttö perustuu pääosin metsähakkeen, teollisuuden puutähdehakkeen, sahanpurun, kuoren ja muiden kiinteiden puupolttoaineiden käyttöön. Metsähakkeen osuus on ollut noin kolmannes ja sen käyttö on ollut viime vuosina kasvussa. Metsäteollisuuden puutähdehakkeen ja kuoren osuudet laskivat laman aikana Itä-Suomen bioenergia-alan toimijakenttä koostuu useista toimijoista kuten esimerkiksi energia- ja metsäyhtiöistä, korjuu-, kuljetus-, käsittely- ja käyttövaiheen laitevalmistajista, tutkimus-, koulutus- ja neuvontaorganisaatioista sekä eri maakunnissa toimivista bioenergia-alan verkostoista yrityksineen ja muine toimijoineen. Itä-Suomen alueella on kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa bioenergiaan liittyvässä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, energian ja polttoaineiden toimituksessa sekä tutkimus-, koulutus- ja konsultointiorganisaatioissa. Itäsuomalaisten konevalmistajien osuus puunkorjuun metsäkonemarkkinoista on Euroopassa yli 50 % ja koko maailmassakin %. Tämän lisäksi Itä-Suomen alueella on maailman johtava varaavien tulisijojen valmistuskeskittymä, merkittävää poltto- ja kattilateknologian tutkimusta ja teollisuutta sekä bioenergian hyödyntämiseen liittyvää tutkimusta ja koulutusta. Suurin osa maakunnissa käytetystä hakkeesta hankitaan kotimaasta, mutta aivan viime vuosina polttohaketta tai polttoraaka-ainetta on alettu tuoda Venäjältä. Jatkossa näyttää siltä, että Itä-Suomesta tullaan kuljettamaan metsähaketta Etelä-Suomeen erityisesti hiilivoimaloiden seospolttoaineeksi. Metsähakkeen käytön odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Itä-Suomen metsäkeskusalueiden kiinteiden puupolttoaineiden käyttö 2010, 1000m 3. metsähake teollisuuden Yhteensä sivutuotehakkeet etelä-savo Ka-s P-K P-s Yhteensä

13 13 Kuvaaja: Markku Granander Kuvaaja: Markku Granander Metsähakkeen käytön odotetaan lisääntyvän.

14 14 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA 2.3 Ekosysteemipalvelut metsätaloudessa Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisten luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luontomatkailuun perustuva yrittäjyys ja luonnontuotteiden jalostus sekä aineettomien hyödykkeiden kaupallistaminen on vähitellen lisääntynyt. Kansallisen metsäohjelman yhtenä tavoitteena on metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistuminen ja tuotannon arvon kasvu. Tällä hetkellä toiminta on laajamittaisinta matkailukeskusten, kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä. Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä. Itä-Suomen alueella on yhdeksän kansallispuistoa ja kaksi retkeilyaluetta. Näiden kokonaisvaikutusten arvo on noin 30 miljoonaa euroa ja 370 henkilötyövuotta. Ensisijaisesti kansallispuiston tai retkeilyalueen takia alueella vierailevien kävijöiden vaikutukset ovat 12 miljoonaa euroa ja noin 150 henkilötyövuotta. Kaikkiaan kävijöitä tilastoiduilla alueilla on vuonna 2009 ollut lähes Metsätalouden korvaajana tai suhdannevaihtelujen paikkaajana tällaisten ekosysteemipalvelujen merkitys on kuitenkin vielä vähäinen. Kokonaisvaikutus vaihtelee alueittain, keskimäärin se on yhtä kävijää kohti 60 euroa. Ensisijaisesti kansallispuiston tai retkeilyalueen takia vierailulle tulleiden osalta vaikutus on pienempi. Luontomatkailuyrityksiä on Saimaan alueella arvioitu olevan noin 70 kappaletta. Niiden alue- tai paikallistaloudellisesta vaikutuksesta ei ole tilastoitua tietoa. Kehittämistyötä matkailussa on tehty eri organisaatioiden ja hankkeiden avulla pitkään, mutta kovin suuria ja pysyviä harppauksia ei pienten yritysten osalta ole saavutettu. Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä luontopalveluyrittäjien toimintaedellytykset ovat suhteellisen hyvät. Avainasiana on verkostoituminen, jolloin esimerkiksi majoitus-, opastus- ja kuljetuspalveluilla voidaan luoda yritystoimintaa. Kuvaaja: Markku Granander Luonnossa voi ihailla vaikkapa syksyistä ruskaa.

15 Metso-ohjelma Itä-Suomen alueella Luonnonsuojelun toteutus vanhojen luonnonsuojelu- ja Natura-ohjelmien kautta on Itä-Suomen ELYkeskuksissa loppusuoralla. Suojelualueita on kaikkiaan lähes hehtaaria, joista kansallis- ja luonnonpuistoja on hehtaaria. Muita valtion suojelualuevarauksia hehtaaria ja yksityisiä luonnonsuojelualueita hehtaaria. Maaalasta nämä muodostavat 3,6 %. Suurin osuus on Pohjois-Karjalassa 3,8 % ja pienin Kaakkois-Suomessa 1 %. nuttanut asemansa talousmetsien metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiskeinona. Vuoden 2010 loppuun mennessä Itä-Suomessa oli toteutettu loppuun 137 hanketta ja 83 hankkeen toteutus oli kesken. METSO-ohjelma antaa mahdollisuuksia lisätä kohteita hieman väljemmin sisällyttämällä niihin myös kehityskelpoisia osa-alueita. Ohjelmalla voidaan myös kohdentaa luonnonhoitohankkeita luonnontilaisten kohteiden ympäristöön luontotyyppien tilan parantamiseksi. Metsälain erityisen tärkeät ja muut arvokkaat elinympäristöt Itä-Suomessa on solmittu metsäkeskusten toimesta määräaikaisia metsätalouden ympäristötukisopimuksia vuodesta 1998 lähtien. Rahoitusta toimintaan on saatu vuosittain kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) nojalla. Ympäristötukisopimuksia on laadittu vuodesta 1998 lähtien Itä-Suomen alueella yhteensä runsaat kappaletta hehtaarin alalle. Luonnonhoitohankkeet Metsäluonnonhoitohankkeita on ollut mahdollista toteuttaa vuodesta 1997 lähtien. Luonnonhoitohanketoiminta on vakiin- Luonnonsuojelulain mukainen pysyvä METSOsuojelu Itä-Suomessa ely Yksityiset suojelualueet hankinta valtion omistukseen Yhteensä ha (kpl) ha (kpl) ha (kpl) ha Ka-s 318 (44) 576 (26) 894 (70) 12,8 es 327 (25) 702 (38) 1028 (63) 16,3 Ps 253 (37) 263 (14) 516 (51) 10,1 PK 783 (112) 685 (33) 1468 (145) 10,1 Yht (218) 2226 (111) 3876 (329) 12.3 Metsätalouden ympäristökohteiden määrä Itä-Suomessa metsätalouden ympäristötuki lukumäärä, kpl 10 :n elinympäristöt, ha Ka-s ,31 467,69 es ,8 265,6 Ps , PK ,32 498,69 Keskikoko muut kuin 10 :n elinympäristöt ha Yht , ,98

16 16 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Kuvaaja: Markku Granander Lehtoa.

17 Metsäosaaminen Itä-Suomessa Itä-Suomeen on kehittynyt viimeisten 30 vuoden aikana merkittävä ja kansainvälisestikin tunnustettu metsä- ja puuosaamiskeskittymä. Sille on perusteet runsaiden metsävarojen, vahvan perinteisen metsäteollisuuden ja alueen muun osaamisen sekä teollisen toiminnan ansiosta. Kaikkiaan metsien ja puun tutkimusta tekee Suomessa noin 650 tutkijaa, joista puolet on sijoittunut Itä-Suomeen. Voimakkain keskittymä Itä-Suomessa on Joensuu, jossa toimivat Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäinstituutti, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Evira, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun biotalouden keskus sekä valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kolme osaamisklusteria. Itä-Suomen metsä- ja puuosaamiskeskittymä on tutkimusteemoissaan ajan tasalla. Toiminnassa tähdätään metsistä saataviin uusiin tuotteisiin ja palveluihin perinteisten selluloosan, paperin ja sahatavaran rinnalle. Yksittäisistä teemoista tärkeimpiä ovat Itä-Suomessa metsäbioenergian, puurakentamisen, puuraaka-aineen, uusien puutuotteiden, ilmastonmuutoksen metsävaikutuksien, metsävarojen kehityksen ja seurannan, kustannustehokkaan metsänkasvatuksen sekä Venäjän metsätalouden tutkimus. Itä-Suomen yliopistossa aloitetaan 2012 uusi puutieteeseen perustuva koulutusohjelma nykyisen metsänhoitajakoulutuksen rinnalla. Itä-Suomessa on myös vahvaa metsä- ja luonnonvara-alan koulutusta. Itä-Suomen Yliopistossa voi suorittaa metsänhoitajan tutkinnon (MMM). Vuosittain Joensuussa suoritetaan myös useita tohtorintutkintoja. Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluista valmistuu metsätalousinsinöörejä (AMK). Toisen asteen metsäkoulutusta tarjoavat Etelä-Savon ammattiopisto Mikkelissä ja Pieksämäellä, Savonlinnan Ammatti-instituutti, Savon Ammatti- ja aikuisopisto Siilinjärvellä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Valtimolla ja Etelä-Karjalan ammattiopisto Ruokolahdella. Toisen asteen koulutus painottuu metsäkoneenkuljettajien koulutukseen. Kuljettajakoulutuksen organisointi ja oppilashankinnan kehittäminen ovat tällä hetkellä keskeisiä teemoja kaikilla oppilaitoksilla. Verkostoituminen on välttämätöntä nykyisessä tutkimus- ja osaamisympäristössä. Ydinajatus on kytkeä metsien kasvatuksen osaaminen yhä enemmän metsän ja puun tuotteisiin sekä hakea koko jalostusketjulle lisäarvoa. Osaamiskeskukset ovat tässä keskeisiä toimijoita, sillä ne siirtävät tietoa tutkimustoimijoiden työstä yritysmaailmaan. Metsäalaan liittyvää osaamiskeskustoiminta on kaikissa Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa. Kuvaaja: Markku Granander Metsäkoneen ohjaimissa.

18 18 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA 2.6 Nykytilasta tulevaisuuteen näkökulmia itäsuomalaisittain Metsäalan kansainväliset muutosvoimat ja Itä-Suomi Itä-Suomen metsäalan kehityksen kannalta keskeisiä toimintaympäristötekijöitä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ovat kansainvälinen talouskehitys, sähköisen viestinnän lisääntyminen Euroopassa, energian hintakehitys, EU:n ilmastotavoitteet sekä Venäjän WTO jäsenyys ja yleinen yhteiskunnallinen kehitys. On todennäköistä, että EU:n talouskasvu tulevina vuosikymmeninä on varsin hidasta. Valtioiden velkaantuminen ja pankkien ongelmat haittaavat kehitystä. EU:n kotoperäiset epävarmuudet ovat muuhun maailmaan verrattuna pienempiä. Hidas talouskasvu vaikuttaa rakentamisen kokonaisvolyymiin, minkä vuoksi puun käyttö rakennusaineena voi jatkossa kohdata lisääntyvää kilpailua. Näyttää siltä, että markkinaosuuksista kamppaillaan pitkälläkin aikavälillä varsin hitaasti kasvavilla markkinoilla. Puulla on kuitenkin tässä kilpailussa hyvät mahdollisuudet. Syynä tähän ovat mm. puun poliittinen hyväksyntä uusiutuvana raaka-aineena ja hiilinieluna, puurakentamisen osaamisen ja referenssien lisääntyminen sekä lainsäädännöllisten ja asenteellisten esteiden purkautuminen. Kilpailuasetelmaa voi lieventää raaka-aineiden samanaikainen käyttö toisiaan täydentävällä tavalla. Itä-Suomessa on puurakentamiselle raaka-aineen puolesta erinomaiset edellytykset. Osaamisen vahvistamisessa on syytä toimia aktiivisesti kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kuvaaja: Olavi Rautiainen

19 19 Euroopan hitaan talouskasvun ja sähköisen viestinnän lisääntymisen takia metsäteollisuuden investoinnit suuntautunevat lähinnä Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan, joten metsäteollisuuden investoinnit täällä tuskin lisääntyvät. Odotettavissa oleva paperin kysyntä Euroopassa ei mahdollista paperin tuotannon lisäämistä ja rakentamisen maltillinen kasvu ei edellytä sahauskapasiteetin merkittävää kasvattamista. Venäjän WTO jäsenyys voi edistää metsäteollisuuden nykykapasiteetin säilymistä ja se saattaa myös jonkin verran vaikuttaa raakapuun hintaan Itä-Suomessa. Puun tuonti Venäjältä saattaa kääntyä nousuun. Öljyn ja sähkön hintojen nousu ja mahdolliset epäjatkuvuudet öljyn tuotannossa luovat mahdollisuuksia biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian tuotannolle ja niihin perustuvaan osaamiseen Itä- Suomessa. Hajautetut ratkaisut ja alan PK -yrittäminen voivat tulevaisuudessa muodostaa kansainvälisestikin mitattuna vahvan bioenergiaosaamisen ytimen. Toimivia liiketoimintamalleja on jo kehitetty ja niitä voitaisiin kehittää yrityslähtöisesti lisää myös vientiin. On kuitenkin huomattava, etteivät uskottava kansainvälinen ilmastosopimus ja uusiutuvan energian tuet ole itsestään selviä. Myöskään energiapuun tuonnin varaan ei pitäisi laskea liikaa. Ilmaston muutoksen vaikutukset metsiin ja metsätalouteen Ilmaston lämpenemisen ja sadannan lisääntymisen oletetaan tulevaisuudessa parantavan puuston kasvua Suomessa. Erityisesti koivun, mutta myös männyn, oletetaan hyötyvän ilmaston lämpenemisestä, kuusen kustannuksella. Toisaalta samanaikaisesti oletetaan monien metsien tuhoriskien lisääntyvän. Erilaiset säiden ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, voivat lisääntyä ja aiheuttaa vakavia metsätuhoja varsinkin kuusella. Lisäksi varsinkin metsien tuulituhoriskien odotetaan lisääntyvän Suomessa. Syynä tähän on kovien tuulten osuuden lisääntyminen roudattoman maan aikaan, jota ilmaston lämpeneminen lisää merkittävästi. Kovien tuulten ja myrskyjen ei sen sijaan oleteta lisääntyvän Suomessa merkittävästi. Lyhyellä tähtäimellä myös metsien lumituhoriskit voivat lisääntyä talvisateiden lisääntyessä. Kuivuusjaksot lisäävät myös metsäpaloriskiä. Lisäksi osa puiden nykyisistä tuholaisista hyötyy lämpenevästä ilmastosta (esim. kaarnakuoriaiset). Ilmaston muutos voi mahdollistaa myös uusien hyönteisja sienilajien tulon Suomeen. Säiden ääri-ilmiöt vaikuttavat merkittävästi metsätalouden toimintaan. Talvikauden lyheneminen ja lyhyempi routaisen maan ajanjakso hankaloittavat erityisesti turvemaiden puunkorjuuta. Erilaisilla metsätalouden toimenpiteillä voidaan kuitenkin varautua ja valmistautua odotettavissa olevaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin. Aines- ja energiapuun hankinnan työvoimatarpeet Itä-Suomessa Markkinahakkuiden taso Itä-Suomessa pysyi varsin vakaana aina vuoteen 2006 saakka, minkä jälkeen vuotuiset muutokset ovat olleet varsin suuria. Mikäli globaali talouden kasvu jatkuu, voidaan odottaa puun kysynnän pysyvän hyvänä lähivuosina. Siten puunhankinnan tavoitetilanteessa vuonna 2020 Itä- Suomen yhteenlasketut markkinahakkuut olisivat 24 milj. m³/v. Markkinahakkuissa ja puutavaran kuljetuksessa tarvittava laskennallinen työvoimapanos on ollut Itä-Suomessa noin htv. Jos markkinahakkuut nousisivat 24 miljoonaan m³:iin, työvoimatarve olisi noin htv. Työvoimatarpeena on käytetty 0,18htv/1000m³ puuta. Metsähakkeen käyttö saavutti Itä-Suomen maakunnissa yhteensä 1,5 milj. m³ tason vuonna Metsähakkeen hankinnan laskennallinen suora työvoimatarve oli samana vuonna noin 460 htv. Työvoimatarve nousee 1200 htv:een, mikäli metsähakkeen hankintamäärä kussakin maakunnassa saavuttaisi miljoonan kuutiometrin tason. Metsähakkeen osalta työvoimatarpeena on käytetty 0,3 htv/1000 k-m³ haketta. Markkinahakkuiden ja metsähakkeen hankinnan aiheuttama työvoimalisäys edellyttää vahvaa panostusta metsäkoneenkuljettajien koulutukseen. Koska suuri osa nykyisistä yrittäjistä ja kuljettajista eläköityy tai siirtyy pois alalta, on odotettavissa, että työvoiman saatavuus voi rajoittaa merkittävästi hakkuiden toteutusta. Huomattakoon, että suoran konekuljettajatyövoiman lisäksi alalle tarvitaan toimihenkilöitä suunnittelemaan ja ohjaamaan puunhankintaa noin 2000 htv:n verran vuonna 2020.

20 20 MeTSÄALAN NYKYTILA ITÄ-SUOMESSA Kuvaaja: Markku Granander Myrskytuhoista on tullut jokavuotinen ilmiö Itä-Suomessa. Kuvaaja: Jarmo Forsstén

21 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET ITÄ-SUOMESSA Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Visio: Metsäsektorin elinkeinorakenne on monipuolista, kehittyvää ja elinvoimaista. Metsätalous ja metsävarojen käyttö on tuloksellista ja kestävää. Missio: Metsien hyödyntäminen lisää alueen hyvinvointia. Pohjois-Savon metsäohjelma rakenne Metsäohjelman strategiset päämäärät Pohjois-Savon alueellinen metsäohjelma rakentuu kolmen keskeisen strategisen päämäärän varaan. Strategiset päämäärät ovat yhtenevät kansallisen metsäohjelman kanssa, sillä siinä tehtyjen linjausten mukaan alueellinen metsäohjelma on kansallisen metsäohjelman toteutuksen väline. Alueellisen

22 22 metsäohjelman strategiset päämäärien sisältö kattaa laajalti perinteisen metsätalouden ja monimuotoisuuden kokonaisuudet. Alueellisen metsäohjelman strategisia päämääriä ovat: 1. Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa 2. Metsätalouden kannattavuus paranee 3. Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat Kaikkia päämääriä koskeva kysymys on osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman riittävyys. Strategisten päämäärien ja aihealueiden tavoitteita toteutetaan alueellisilla toimenpiteillä. Aihealueiksi on valittu konkreettisia asioita, joihin alueellisella toiminnalla voidaan vaikuttaa. Päämäärässä 1 Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa, käsiteltäviä aiheita ovat: Kotimainen puu- ja energiajalostus Metsätalousyrittäjyys Luontomatkailu Metsäalan kansainvälistyminen Päämäärän saavuttamiseen tähtäävillä toimenpiteillä edistetään metsätalouden, puunjalostuksen ja luontomatkailun yrittäjyyttä. Elinkeinojen kilpailukyky, kannattavuus, kehittyminen ja monipuolistuminen ovat metsäsektorin menestyksen edellytys. Päämäärässä 2 Metsätalouden kannattavuus paranee, käsiteltäviä aihealueita ovat: Metsien käyttöaste ja hakkuiden suhteuttaminen mahdollisuuksiin Metsätalouden infrastruktuurin kunto Metsänhoidontaso ja metsäpalvelujen tarjonta Metsävaratiedon hyödyntäminen toiminnanohjauksessa Metsätalouden kannattavuuden keskeiset muuttujat. tasoon, metsänhoidon osaamisen tasoon ja sukupolvenvaihdosten sekä aktiivitilojen toiminnan edistämiseen. Metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi on luotava kustannustehokkaasti toimivia metsätalouden yksiköitä ja parannettava metsätalouden koko arvoketjun toimintaa. Lisäksi huolehditaan puuhuollon keskeisen infrastruktuurin kunnosta sekä metsien myönteisistä ilmastovaikutuksista. Päämäärässä 3 Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat, käsiteltäviä aiheita ovat: Metsien käytön ja käsittelyn monipuolistuminen Metsien monimuotoisuuden ja suojelun kattavuus Vesiensuojelu metsätaloudessa Kansalaisten mahdollisuudet metsien virkistyskäyttöön Alueellisen metsäohjelman toimenpiteet painottuvat METSOn toteutukseen, paikallisiin monimuotoisuuskysymyksiin ja vesiensuojeluun metsätalouden toimien yhteydessä. Osa tämän strategisen päämäärän aiheista on jopa globaaleja ja niin pitkäjänteisiä tavoitteita ettei alueellisella metsäohjelmalla yksin voida turvata päämäärän saavuttamista. Kaikkia päämääriä koskeva kysymys on osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman riittävyys. Metsäala vaatii kehittyäkseen uutta osaamista ja uusia oivalluksia. Metsäalan kehittymisen perusedellytys on ammattitaitoisen ja alalle motivoituneen henkilöstön saannin turvaaminen. Metsäalan kehittyminen vaatii avautumista ja monipuolisia näkökulmia. Metsäohjelman strategiset päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet tukevat Pohjois-Savon maakuntaohjelman ja ELY-strategian toteuttamista. Metsäohjelman tavoitteet toteutuvat eri toimijoiden toimenpiteiden kautta. Keskeisiä toimijoita ovat metsä- ja energia-alan toimijat, Ely-keskus, maakuntaliitto, kunnat, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot ja järjestöt. Päämäärän saavuttamiseen tähtäävillä toimenpiteillä vaikutetaan mm. hakkuiden ja metsien hoidon

23 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET ITÄ-SUOMESSA Metsäalan kehittämistarpeet, -tavoitteet ja toimenpiteet strategisten päämäärien mukaan 4.1 Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa A. Kotimainen puu- ja energiajalostus Puurakentamisen ja puuperäisten tuotteiden määrän kasvulle ei ole olemassa esteitä, trendit suosivat puurakentamista ilmastomuutoksen hillitsemiseksi sekä puuhun liittyvää muuta ekologisuuden teemaa. Kasvun hidasteena on keskikokoisten ja kasvukykyisten veturiyritysten puute sekä kova kustannuskilpailu. Kemiallisessa metsäteollisuudessa tuotantoa siirtyy uusiin tuotteisiin, mutta kuidun käyttö ei vähene. Uusiutuvan energian kansallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää metsäenergian käytön merkittävää lisäämistä Suomessa. Energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, että metsähakkeen hyödyntämisen tulisi yli kolminkertaistua vuoteen 2020 mennessä. Verkostoidutaan metsäalan ja metsäalan ulkopuolisten alojen kanssa työvoiman yhteiskäytössä. Kehittämishankkeilla haetaan rahoitusta metsiin perustuvan yritystoiminnan edistämiseksi. Vaikutetaan kaavoitukseen esim. varautuminen lämpövoimaloihin, puuterminaaleihin. Lisätään puurakentamista vaikuttamalla kaavoitukseen, rakennussuunnittelijoihin ja rakennusteollisuuteen esimerkkikohteiden aikaansaamiseksi. A1 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Puuta jalostavien yritysten tuotannon bruttoarvo (milj. /v) 1200 metsäsektorin työllisyys (htv) 6500 Tavoite A1: Kotimaisen puun jalostukseen perustuva liiketoiminta kehittyy suotuisasti. Toimenpiteet: Tuetaan kasvuhaluisia puunjalostusyrityksiä tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja kaupallistamisen keinoin. Hyödynnetään eri puutavaralajien mahdollisuudet mm. sähköisiä kauppapaikkoja apuna käyttäen Tavoite A2: Hyvällä metsänhoidolla metsien kasvu ja puunkäyttömahdollisuu det kasvavat. Toimenpiteet: Huolehditaan puuntuotannossa olevan metsäpinta-alan säilymisestä aktiivikäytössä mm. kannustamalla metsänomistajia sukupolvenvaihdoksiin,

24 24 perustamalla yhteismetsiä sekä lisäämällä koulutusta metsien taloudelliseen aktiivikäyttöön. Metsänhoitotiedotteissa ja metsäsuunnitelmien yhteydessä käydään läpi taloudellisia vaikutuksia (taimikonhoidon laiminlyönti, ensiharvennusten myöhästyminen, suometsien hoito, metsänuudistaminen) Lisätään puuston arvokasvua tehokkaalla metsänhoidolla. Lisätään metsätalouden toimijoiden yhteistä tiedottamista metsien aktiivisesta käytöstä. Tavoite A3. Uusiutuvan energian osuus kaikesta energiantuotannosta ja käytöstä kasvaa voimakkaasti ja vienti lisääntyy. osallistutaan Pohjois-Savon energia- ja ilmastoohjelman toteutukseen. korvataan fossiilisia polttoaineita puuenergialla. Lisätään CHP sähköntuotantoa. parannetaan metsähakkeen laadunhallintaa. käynnistetään maakunnassa nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto. tehostetaan, kehitetään ja markkinoidaan metsävaratiedon käyttöä sähköisten palvelujen avulla. huolehditaan energiapuun korjuun suunnittelussa ja toteutuksessa metsien monimuotoisuudesta ja hyvästä metsien käsittelystä. B. Metsätalousyrittäjyys Metsänomistajissa on halukkuutta keskittyä vahvasti puuntuotantoon ja metsäpalvelujen tuottamiseen. Kehityksen hidasteena ovat tarjonnan puutteesta kärsivät metsätilamarkkinat ja metsäpalvelumarkkinoiden vahva keskittyminen. Kysyntä kattaville metsäpalveluille on kasvussa, mm. metsänomistajakunnan ikääntymisen ja kaupungistumisen seurauksena. Puun kysyntä ja hinta ratkaisevat yksittäisen metsänomistajan toiminnan kannattavuuden. Toisaalta puun on oltava jalostavalle teollisuudelle tarjolla kilpailukykyisellä tavalla ja hinnalla. Julkinen rahoitus puuntuotantoon kohdistetaan harkitusti. Hintaseurantaan kehitetään uusia avoimuutta korostavia ratkaisuja. Tavoite B1: Lisätään metsätalousyrittäjyyttä ja parannetaan metsätalousyrittäjyyden harjoittamisen olosuhteita. A3 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TOTEUMA TAvOiTE metsähakkeen käyttö, kiintokuutiometriä (m3/v) A2 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Toimenpiteet: metsänviljely (ha/v) taimikonhoito (ha/v) metsänomistajien koulutus ja neuvonta, hlö/v TOTEUMA TAvOiTE kaikki metsänomistajat yhteensä yht Kehitetään ja lisätään metsätalousyrittäjien koulutusta yhteistyössä koulutusorganisaatioi den ja metsäalan toimijoiden kanssa. Kehitetään metsäsuunnitelmaa palvelemaan metsäyrittäjän liiketoiminnan suunnittelua Kehitetään metsäyrittäjälle oma liiketoimintasuunnitelma, täydentämään ja hyödyntämään metsäsuunnitelmaa

25 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET ITÄ-SUOMESSA 25 Neuvontaa, tiedotusta ja konsulttipalveluja lisäämällä edistetään sukupolvenvaihdoksia ja kuolinpesien muuttamista yhteismetsiksi ja yhtymiksi. Kehitetään ja otetaan aktiivisesti käyttöön sähköisiä asiointipalveluja (Metsään.fi-palvelu) Suunnataan metsäorganisaatioiden neuvontaresursseja metsäyrittämisen ja liiketoiminnan neuvontaan. kokeillaan uusia metsäpalveluyrittämisen malleja Metsäpalveluyrittäjien ympärivuotista työllistymistä parannetaan laajentamalla metsäyrittäjien palveluvalikoimaa myös metsäalan ulkopuolisiin töihin. Tavoite B2. Huolehditaan taloudellisesti kestävän toiminnan mahdollisuudesta metsätaloudessa. Toimenpiteet: Kehitetään aktiivisesti uutta luontoon perustuvaa liiketoimintaa. Kehitetään sopimustuottajamalleja puuhuollon turvaamiseksi ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi. Hintaseurantaan kehitetään uusia avoimuutta korostavia ratkaisuja. Metsänomistajien koulutuksessa painotetaan B1 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TOTEUMA 2006 TAvOiTE 2010 Yksityismetsätalouden liiketulos ( /ha) Yksityismetsien keskikoko, ha/tila metsätalouden liiketoimintaosaamista. Lisätään koulutuksella metsäalan toimijoiden liiketoimintaosaamista. C. Luontomatkailu Itäsuomalaiseen luontoon ja vuodenaikoihin perustuva matkailu on alkutekijöissään. Globaalisti matkailu on ollut jo pitkään voimakkaimmin kasvava palveluala. Kehittyäkseen luontomatkailu vaatii ammattitaitoisia toimijoita ja pitkäjänteistä yhteistyötä brändin rakennuksessa. Lisääntyvät matkailijamäärät luovat paineita jokamiehenoikeuksien rajaamiselle ja alueiden käytöstä sopimiselle. Kasvava luontomatkailu nopeuttaa myös ekosysteemipalvelumarkkinoiden syntyä. Tavoite C1: Luontoon liittyvä yrittäminen lisääntyy ja monipuolistuu (matkailu, keräily - ja elintarviketuotteet). Toimenpiteet: Lisätään innovaatiotoimintaa ja huolehditaan palvelujen tuotteistamisesta. Koulutusorganisaatiot kehittävät tavoitteisiin liittyvää koulutusta. B2 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot /ha Yksityismetsätalouden liiketulos ( /ha)* 150 D. Metsäalan kansainvälistyminen Itäsuomalaisen metsäalan toiminta on kansainvälistä, varsinkin laite- ja koneenrakennuksen osalta. Mahdollisuudet osaamisen vientiin ovat hyvät metsäalan osaamiskeskittymien johdosta. Tavoite D1: Metsäalan liiketoimintaa laajennetaan kansainvälistymisellä. Metsäosaamisen vientiä edistetään verkostoitumalla itäsuomalaisten metsäosaajien kesken. Lisätään aktiivista toimintaa Itä-Suomessa olevien verkostojen kesken mm. venäjän markkinoiden kehittämiseksi. Käynnistetään metsäenergialiiketoiminnan kansainvälistymistä edistävä tutkimus ja innovaatiotoiminta.

26 26 C1 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAvOiTE milj. /v luontomatkailuyritysten liikevaihto (milj. /v) tai muu alueella saatavissa oleva mittari 100 Kuvaaja: Olavi Rautiainen

27 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET ITÄ- SUOMESSA Metsätalouden kannattavuus paranee E. Metsien käyttöaste ja hakkuiden suhteuttaminen mahdollisuuksiin E1 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Itä-Suomen keskeisimmät luonnonvarat ovat vesistöt ja metsät. Metsien kestävään käyttöön perustuu koko alueen hyvinvointi. Erilaiset käyttömuodot voivat elää ja kehittyä rinnakkain. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hiiltä voidaan varastoida ilmakehästä puustoon ja maaperään sekä puutuotteisiin. Tavoite E1: Metsien käyttöaste ja hakkuiden suhteuttaminen suurimman kestävän hakkuusuunnitteen mukaisiin mahdollisuuksiin. Toimenpiteet: lisätään tiedotusta maakunnan metsien tarjoamista hakkuumahdollisuuksista. Edistetään metsätilojen sukupolven vaihdoksia ja yhteisomistuksessa olevien metsätilojen omistusjärjestelyjä. Perustetaan yhteismetsiä. Lisätään metsänomistajien taloudellista osaamista järjestämällä koulutusta, tiedotusta. Kehitetään monitavoitteista metsäsuunnittelua. Kehitetään puunkorjuun kannattavuutta, kehittämällä puunkorjuun alueyrittäjyysmalleja. Edistetään suometsien puun markkinoille tuloa muun muassa Kemera- ja pienpuun energiatukien avulla ja kampanjoimalla. Kehitetään suometsiin soveltuvaa teknologiaa ja työtapoja. Otetaan käyttöön sähköisiä palveluja, joiden avulla saadaan metsävaratieto tehokkaaseen käyttöön. Nopeutetaan metsävaratiedon päivitystahtia. TOTEUMA TAvOiTE hakkuupinta-alat hakkuutavoittain (ha) ha ha Kasvatushakkuut ensiharvennus muu harvennus ylispuiden poisto 0 0 Uudistushakkuut avohakkuut luontaisen uudistamisen hakkuut Muut hakkuut ei tavoitetta hakkuut yhteensä Ainespuun hakkuukertymä, kiintokuutiometriä (m3/v) 1000 m 3 /v 1000 m 3 /v mäntytukki Kuusitukki lehtipuutukki mäntykuitupuu Kuusikuitupuu lehtikuitupuu Polttopuu Yhteensä toteutetaan metsäsertifioinnin 8. kriteerin mukaisia toimia metsänomistajien omatoimisten hankintahakkuiden lisäämiseksi. Tavoite E 2. Hyvällä metsien hoidolla turvataan puuston kasvu ja hiilensidontakyky Huolehditaan hyvästä metsien hoidosta, jolla turvataan puuntuotanto, virkistyskäyttö ja metsien monimuotoisuus.

28 28 E2 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAvOiTE kaikki metsänomistajat yhteensä metsänviljely (ha/v) taimikoiden varhaishoito ( ha/v) jaettava nmh taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus(ha/v) yht TOTEUMA hiilinielu milj. tn. Co2 ekv. - 2,2-3,85 Rakennetaan uusia metsäautoteitä. Päivitetään alueelliset metsätieverkkosuunnitelmat. Huolehditaan valtion ylläpitämien alempiasteisten puuhuollollisesti tärkeiden teiden kunnosta. Suunnitellaan ja toteutetaan kehittämishankkeita tienpidon parantamiseksi. Tavoite F2. Puiden varastointipaikkojen laatu paranee. Toimenpiteet: Tavoite E 3. Varaudutaan poikkeuksellisten säiden aiheuttamiin ilmiöihin. Toimenpiteet: Laaditaan ja ylläpidetään valmiussuunnitelmat. F. Metsätalouden infrastruktuurin kunto Tiestön ja merkitys metsätaloudelle ja virkistyskäytölle on suuri. Yksityistieverkoston kuntoon on kiinnitetty huomiota ja valtion alempiasteisen tiestön rapistuminen on tiedossa. Myös puiden varastointipaikkojen kunnolla ja määrällä on vaikutus puuhuollon turvaamisessa. Suurten liikennehankkeiden ja tiestön kunnossapidon rahoituksen jakoon budjetissa on vaikutettava. Puiden varastointimahdollisuus on pystyttävä turvaamaan. Tavoite F1. Puuhuollollisesti tärkeiden teiden kunto paranee. Toimenpiteet: - Aktivoidaan tiekuntia ja metsänomistajia huolehtimaan puuhuollollisesti tärkeiden teiden kunnosta ja hyödyntämään olemassa oleva rahoitusmahdollisuudet. Laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma Itä- Suomen puuhuollon tarvitsemista varastointi ja puuterminaaliverkostosta. Toteutetaan mm. kehittämishankkeen avulla. Varaudutaan perustamaan uusia puuterminaaleja vaikuttamalla mm. kaavoitukseen. Kunnostetaan vanhoja varastointipaikkoja paremmin nykyisiin vaatimuksiin sopiviksi. F1 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot toteuma tavoite metsätien perusparannus (km/v) metsätien rakentaminen (km/v) G. Metsänhoidon taso ja metsäpalveluiden tarjonta Metsänhoidossa on otettava käyttöön uusia työtapoja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Metsänomistajien tietotaito panos-tuotos suhteesta metsänhoidossa lisääntyy mm. neuvonnan kautta. Hoitotöiden koneellistaminen lisää alan yrittäjyyttä ja esim. aliurakointia.

29 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET ITÄ-SUOMESSA 29 Tavoite G1. Metsänhoitoa monipuolistetaan, metsänhoidon työmääriä nostetaan, metsien luonnonhoidosta huolehditaan sekä huolehditaan metsäpalvelujen tarjonnan riittävyydestä. Toimenpiteet: G1 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAvOiTE kaikki metsänomistajat yhteensä metsänviljely (ha/v) TOTEUMA Huolehditaan riittävästä nuoren metsän kunnostus uudistamis- ja metsänhoitotöiden määrästä ja laadusta tie- (ha/v) dottamalla ja kampanjoimalla. Kunnostusojitus (ha/v) Metsäluonnonhoito huomioidaan. Vaikutetaan päättäjiin Kemera-tukivarojen lisäämiseksi. terveyslannoitus (ha/v) Kasvatuslannoitus (ha/v) juurikäävän torjunta (ha/v) Suunnitellaan kehittämishankkeita metsähoitotyömäärien lisäämiseksi. Metsänomistajia aktivoidaan taimikoiden varhaishoitoon mm. kampanjoimalla. Otetaan käyttöön koneelliset metsänhoitomenetelmät. Kehitetään uutta logistiikkaa ja menetelmiä metsänhoitoon Luodaan uusia mahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjien työllistymiselle ja työnkuvien monipuolistamiselle. mm sähköisten palvelujen avulla Aktivoidaan metsänomistajia omatoimiseen metsänhoitoon lisäämällä tiedotusta ja koulutusta. Lisätään kilpailua metsänhoitotöiden toteutuksessa. Otetaan käyttöön sähköisiä palveluja, joiden avulla saadaan metsävaratieto tehokkaaseen käyttöön. Nopeutetaan metsävaratiedon päivitystahtia. Osallistutaan aktiivisesti uusien metsänhoitosuositusten laadintaan. Varmistetaan, että metsäalan toimijoiden metsänomistajien tiedot ja taidot metsän- ja luonnonhoidossa ovat ajantasaiset kouluttamalla metsäalan toimijoita. Monipuolistetaan metsäalan työn kuvia esim. osa-aikaviljelijät metsäkoneen kuljettajiksi. Kuvaaja: Sinikka Ratilainen

30 30 H. Metsävaratiedon hyödyntäminen toiminnanohjauksessa Metsätalouden eri toimijoita ja metsänomistajia palvelevat sähköiset järjestelmät kehittyvät ja niiden käyttöönoton yhteydessä jaetaan osin uusiksi markkinoita. Sähköiset palvelut helpottavat etäällä ja hajallaan asuvien metsänomistajien tavoittamista. Tätä kautta metsät saadaan pidettyä aktiivisen toiminnan piirissä. H1 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Alueellisen metsävaratiedon kattavuus (%) 43 Tavoite H1. Lisätään metsävaratiedon hyödyntämistä toiminnanohjauksessa. Toimenpiteet: Otetaan käyttöön sähköisiä palveluja, joiden avulla saadaan metsävaratieto tehokkaaseen käyttöön. Nopeutetaan metsävaratiedon päivitystahtia. Kehitetään yhteensopivia tiedonsiirtojärjestelmiä ja ohjelmistoja metsäomistajien ja toimijoiden välille. Ajantasaisen metsävaratiedon merkitys on kasvussa