Käytännön isänmaallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytännön isänmaallisuutta"

Transkriptio

1 14 Käytännön isänmaallisuutta Maritta Pohls, Filosofian tohtori, tutkija, työnohjaaja, kouluttaja Lotta Svärd -järjestön historia Lotta Svärd vv Ennen järjestön perustamista 2. Järjestön perustaminen 3. Organisaatio 4. Jaostot 5. Lottapuku ja merkit 6. Toiminta rauhan ja sodan aikana 7. Keräys- ja liiketoiminta 8. Koulutus 9. Tyttötyö 10. Lakkauttaminen 11. Lakkauttamisen jälkeinen aika Järjestö oli aseeton, vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö, joka ja 1930-luvuilla tunnettiin kautta maan harmaista puvuistaan, palvelualttiudestaan ja vaatimattomuudestaan: Vaadi aina eniten itseltäsi -tunnuksella.

2 15 Sotien aikana lottien panos oli niin arvokas, että vasta historia voi sen täysin määritellä. Yhteistyössä noin lottaa ja pikkulottaa urakoi kukin koulutuksensa mukaisella paikalla lottaa rohkeasti rintamaolosuhteissa palvellen sotaa käyvän isänmaan kohtalosta vastuuta kantaen. Alku ja perustaminen Naisten maanpuolustustyö ennen Lotta Svärd -järjestön perustamista Sivistystä koteihin- ja marttayhdistys: Helmikuun manifesti 1899 herätti naisiakin entistä aktiivisemmin osallistumaan politiikkaan. Lucina Hagmannin johdolla perustettiin "Sivistystä koteihin" - yhdistys. Silloinen hallitusvalta epäili sen säännöissä ja toiminnassa olevan liiaksi politiikkaa eikä sääntöjä vahvistettu. Naiset eivät lannistuneet. Sääntöjä yksinkertaistettiin ja nimeksi otettiin viattomampi "Martta" -yhdistys. Työtä voitiin jatkaa. Valtiollinen valistustyö oli pääasia, mutta sen tukena oli toiminta "kotien kohottamiseksi sivistyksellisesti, taloudellisesti ja siveellisesti". Kagaalit: 1901 muodostettiin Helsingissä nk. aktivistien toimesta salainen järjestö vastustamaan sortotoimenpiteitä. Järjestö sai venäläisiltä pilkkanimen "Kagaali", mutta tämä otettiinkin kunnianimeksi. Miesten kagaalien rinnalle syntyi vastaavia naisosastoja. Naiset olivat mukana vastarintaliikkeissä. He toimivat viestinviejinä, sairaanhoitotarvikkeiden, vaatetavaran ja varojen kerääjinä ja lahjoittajina. Varoilla autettiin vainotuksi joutuneita ja valmistettiin sekä levitettiin painotuotteita. Tuki jääkäriliikkeelle: Jääkäriliikettä tuki suuri naisjoukko, auttoi liikettä niin aineellisesti kuin henkisestikin. Jääkäriliikkeen ajalta muistetaan erikoisesti kaksi sairaanhoitajaa Saara Rampanen ja Ruth Munck, jotka olivat jääkäreiden mukana Saksassa. Monet naiset auttoivat eri puolilla maata jääkäreiksi lähteviä miehiä majoittamisessa, muonittamisessa ja opastamisessa.

3 16 Apu suojeluskunnille: Suojeluskuntien oheen kehittyi myös naisten toimintaa ompeluseurojen tapaan. Naiset hoitivat muonituksen erilaisissa suojeluskuntien tilaisuuksissa ja huolehtivat varusteiden hankinnasta ja huollosta. Heille alettiin antaa koulutusta sairaanhoidossa. Toiminta vilkastui vuoden 1918 tapahtumien aikana eikä se loppunut sodan loputtua. Työ alkoi saada järjestäytyneitä muotoja. Vuonna 1918 kiitti kenraali C. G. Mannerheim Suomen naisia mm. sanoilla: "Taistelutantereella laupeudensisarena tai Lotta Svärdinä tai kodissa uupumattomasti aherrellen sotilaiden varustamiseksi ja muonittamiseksi, kaikkialla, kaikilla aloilla on Suomen nainen työskennellyt hiljaisuudessa ja vaatimattomasti muistamatta unta ja lepoa " Tässä puheessa käytettiin ensi kerran naisista Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden nimitystä "Lotta Svärd". Lotta Svärd -yhdistys: Ensimmäinen Lotta Svärd -yhdistys syntyi marraskuun 18. päivänä 1918 Riihimäelle. Suojeluskuntain Ylipäällikkö Diedrich v. Essen antoi elokuun 29. päivä 1919 päiväkäskyn No 18, jonka 3 :ssä todettiin lyhyesti, että naiset voivat osallistua suojeluskunnan toimintaan. Tämä oli sysäyksenä järjestöjen räjähdyksenomaiseen kasvuun. Enemmän tai vähemmän järjestäytyneitä osastoja oli vuoden lopulla jo yli 200. Naisten toiminnasta maamme itsenäisyystaistelussa maakunnittain kertoo Lotta Svärd -yhdistyksen julkaisema vuonna 1928 ilmestynyt "Valkoinen kirja". Järjestön perustaminen Lotta Svärd -järjestö syntyi 1920-luvulla isänmaallisen maanpuolustushengen elähdyttämänä aluksi suojeluskuntien tukijärjestöksi. Lotta Svärd -järjestön säännöt vahvistettiin Koko valtakunnan käsittävä perustava kokous oli ollut maaliskuussa Näin perustamisesta tuli vuonna 2001 kuluneeksi 80 vuotta.

4 17 Järjestön tarkoituksena oli "lujittaa suojeluskunta-aatetta ja avustaa suojeluskuntajärjestöä suojaamaan kotia, uskontoa ja isänmaata." Tätä toteuttaakseen "järjestö tekee isänmaallista valistustyötä ja toimii kansan puolustustahdon ja siveellisen kunnon kohottamiseksi". Lotta Svärd -järjestö oli vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö. Missään vaiheessa se ei ollut aseellinen järjestö. Järjestöä johti keskusjohtokunta. Lokakuussa 1921 nimitettiin puheenjohtajaksi Helmi Arneberg-Pentti. Vuodesta 1929 tuli johtoon Fanni Luukkonen (linkki: fanni.htm), joka johti järjestöä 19 vuoden ajan sen lakkauttamiseen saakka. Keskusjohtokunnan alaisina toimivat itsenäisinä piirijärjestöt sekä paikallis- ja kyläosastot. Käytännön työssä jakautui järjestö jaostoihin: 1. lääkintäjaosto 4. keräys- ja huoltojaosto 2. muonitusjaosto 5. toimistojaosto 3. varusjaosto 6. viestijaosto

5 18 Kuva: Lotta Svärd -yhdistyksen keskusjohtokunta vuonna Istumassa vas. Hilja Riipinen, Signe Björkenheim, Helmi Arneberg-Pentti, Fanny Rikama ja Ruth Munck; seisomassa Hilma Pohjanpalo, Fanni Luukkonen, Tekla Brummer ja Fanny Munck. Lotan ulkoisena tunnusmerkkinä oli harmaa lottapuku, johon kuuluivat valkoiset irtokaulukset ja -kalvosimet sekä lottaneula. Kaikki toimivat jäsenet antoivat lottalupauksen. Jaostot Lääkintäjaosto Lääkintälotilla oli kuuden kuukauden peruskoulutus ja tähän liittyvä jatkokoulutus. Myös valmiit lääkärit ja sairaanhoitajat kuuluivat tähän jaostoon. Jaoston lotat toimivat sairaaloissa sairaanhoitajien apuna. Kuva: Lääkintälotan arkea 1930 jaosto sai tehtäväkseen kahdeksan kenttäsairaalan varustamisen. Kussakin sairaalassa tuli olla 150 potilaspaikkaa ja kustannuksiksi laskettiin yhteensä 3,6 miljoonaa mk. Mm kutakin sairaalaa kohti tuli olla 3 kenttäkeittiötä. V sairaalat olivat valmiit ja ne luovutettiin puolustusvoimain käyttöön. Tämän lisäksi järjestö hankki vielä neljään kenttäsairaalaan, sairasjunaan ja 22 sotasairaalaan sairaanhoitovälineet, sidetarpeet, vuodevaatteet ja taloustarvikkeet. Järjestöllä oli omia toipilaskoteja, jotka olivat kokonaan lottien hoidossa.

6 19 Lääkintälottien raskain työpaikka oli kaatuneiden evakuointikeskus, jossa vainajat pestiin, puhdistettiin (tarvittaessa jopa sulatettiin), puettiin ja laitettiin arkkuihin. Lotat ompelivat myös arkkuvaatteet. Kotirintamalla jatkui sairaalavarusteiden hankkiminen ja valmistaminen. Lääkintälottia oli myös hevossairaaloissa. Lääkintälottia oli samanaikaisesti kotipaikkakuntansa ulkopuolella komennuksella n Muonitusjaosto Muonitusjaosto oli alusta alkaen laajinta ja näkyvintä lottatyötä. Jaosto huolehti suojeluskuntien tilaisuuksien muonittamisesta, mutta myös suurten valtakunnallisten tapahtumien, esim. Salpausselän kisojen joukkomuonituksesta huolehtivat lotat Karjalan kannaksen vapaaehtoisten n linnoittajan muonittamisesta. Työssä oli lottia n. tuhannessa eri työpisteessä. Sodan alkaessa lotat muonittivat reserviläiset (yli !) heidän kokoontumispaikoillaan ja kuljetuksen aikana samoin he hoitivat siirtoväen muonituksen ja majoituksen kuljetusten aikana. Talvisodan aikana lotat leipoivat armeijalle tonnia leipää päivässä. Leipä leivottiin suurelta osalta talojen uuneissa. Leipiä varten oli valmis peltinen neliskulmainen muotti sekä neliskulmainen pahvilaatikko, johon pakattiin kuhunkin 17 kg kuivaa leipää. Muonituslottia oli esikunnissa, huoltolaitoksissa, varikoissa, kenttäsairaaloissa jne. Heillä oli omia kanttiineja jopa rintamalinjojen tuntumassa. Muonituslottia oli komennuksella v kotipaikkakuntansa ulkopuolella 6776, kotipaikkakunnilla kokopäivätyössä 1171.

7 20 Kuva: Kalannin muonituslottia ja kuivumassa olevia leipiä Varusjaosto Varusjaoston lotat huolehtivat luvun puoliväliin saakka suojeluskuntien tarvitsemista varusteista, niiden hoidosta ja luetteloinnista sekä sotasairaaloiden liinavaatteiden valmistuksesta ja korjauksista. He hankkivat ja kunnostivat myös komennuksella olevien lottien, pikkulottien ja sotilaspoikien vaatetuksen. Varuslottien työ tapahtui suureksi osaksi kotirintamalla keskusvarastoissa, sotasairaaloissa, tehtaissa ja varustekorjaamoissa. Kenttäolosuhteissa heitä oli vaatekorjaamoissa, pesuloissa, kenttä- ja sotasairaaloissa. Pesula-ambulansseissa oli kussakin 11 lottaa ja konemestari.

8 21 Varuslottia oli v.1943 samanaikaisesti komennuksella 839. Kuva: Turun varuslottia ompeluillassa Toimisto- ja viestijaosto Toimisto- ja viestijaosto oli sodan lopulla lukumäärältään toiseksi suurin jaosto muonitusjaoston jälkeen. Jo rauhan aikana aloitettiin ilmavalvonta-, viestipalvelu-, väestönsuojelu- ja kansliapalvelukoulutus. Lotat toimivat mm. kenttäpostissa, konekirjoittajina, kartanpiirtäjinä. Viestilotat koulutettiin puhelunvälittäjiksi, lennätin-, radio-, kaukokirjoitin-, salakirjoitus- ym. tehtäviin. Ilmavalvonnassa lottien osuus oli huomattava. Jopa vanhimpia pikkulottia oli sodan aikana vartiotorneissa.

9 22 Valonheitinlotat Miespulaa päätettiin sodan lopulla helpottaa mm. korvaamalla osa valonheitinpattereiden miehistöstä lotilla. Pääsyvaatimuksena oli ylioppilastutkinto. Laajasalossa (Degerö) alkoi koko ryhmän lopullinen ilmapuolustuskoulutus kesäkuun 6. päivänä Koulutukseen jäi 149 lottaa. Monet koulutettavista olivat yliopistojen ja korkeakoulujen 18 vuotta täyttäneitä opiskelijoita, jotka olivat työvelvollisia kesälomansa aikana. Lottakoulutuksen ohella kuului opetukseen muun sotilaskoulutuksen lisäksi myös aseen käytön opettelua. Desanttivaaran ja kalliiden laitteiden takia tätä pidettiin tarpeellisena, vaikka lottajohdolle asia oli vaikea. Lotat saivat opetusta kartan ja kompassin käytöstä, kenttäpuhelimen toiminnasta ja kenttäkaapeleiden vetämisestä maastoon. Työpukuna oli paksusta kankaasta tehty "luukkuhaalari". Kurssi päättyi heinäkuun 26 pv. Lotat olivat sen menestyksellisesti suorittaneet ja heistä muodostettiin 14. valonheitinpatteri. Nämä lotat olivat ainoa naisista kokoonpantu, sotilaallisesti toimiva ja taisteluvastuuta kantamaan tarkoitettu yksikkö. He sitoutuivat palvelemaan ilmatorjuntajoukoissa niin kauan kuin sotatilanne vaati tai vähintään yhden vuoden. Valonheitinlotat vapautettiin palveluksesta Vuodesta 1966 lähtien tämä joukko on kokoontunut toistuvasti yhteistapaamisiin.

10 23 Keräys- ja huoltojaosto Jaoston tehtävä oli varojen kerääminen, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen illanvietoista konsertteihin ja myyjäisiin. Rahan ja tavaran kokoaminen, ilmoitusten hankkiminen ym. tehtävät kuuluivat myös tämän jaoston toimiin. Lottien liiketoiminta laajeni erikoisesti 30-luvulla ja käsitti lopulta esimerkiksi lottakanttiineita, ruokaloita, hotelleita, lyhyttavaraliikkeitä, jopa sikaloita ja kanaloita, joista saatiin hyvää ruoan lisää elintarvikepulasta kärsivälle muonitustoiminnalle. Sosiaalinen huoltotyö kummilapsineen, sotaorpojen päiväkoteineen ja invalidikoteineen (mm. Kyyhkylän ja Kiiskilän invalidikodit, Marttilan 29 talon invalidikylä jne.) kuului tämän jaoston tehtäviin. Kuva: Turun lottien lyhyttavarakauppa, Kauppiaskatu 11. Tyttötyö pikkulotat-lottatytöt 1931 otettiin mukaan tyttötyö. Tyttöosastoihin pääsi jokainen 8 vuotta täyttänyt tyttö. 17 vuotta täytettyään hänellä oli oikeus osastonsa johtajan suostumuksella siirtyä lotaksi. Vanhimmat pikkulotat, myöhemmin lottatytöt, suorittivat monin paikoin isojen lottien tehtäviä. Pikkulotilla oli oma lehti, heidän pukunsa oli isojen lottien puvun mallinen ja heidän tunnuksensa oli lottaneulan heraldinen ruusu. Tyttötyön ohjaaja Tyyni Leppo kertoo Savonlinnan pikkulotille Vänrikki Stoolin tarinoita. Ylärivissä toinen oikealta näiden kotisivujen laatija Seija Aantaa.

11 24 Tunnukset Lottaneula 1921 hyväksyttiin Eric Wasströmin suunnittelema hakaristi heraldisine ruusuineen Lotta Svärd - järjestön merkiksi. Hakaristi on ikivanha eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa käytetty ornamentti, jota tavataan myös Afrikassa ja Amerikassa. Euroopassa sitä esiintyy jo nuoremmalta kivikaudelta peräisin olevissa saviastioissa, Suomessa jo ainakin nuoremmalla rautakaudella. Nykyaikaan saakka hakaristi on säilynyt mm. suomalaisugrilaisten kansojen ompelukoristeissa ja kansanomaisessa puuesineistössämme.. Se on käsitetty onnea tuottavaksi, pahojen voimien vaikutukselta suojaavaksi taikamerkiksi (Otavan iso tietosanakirja) Pikkulottamerkkinä oli pelkkä heraldinen ruusu, joka on tunnettu 1200-luvulta lähtien. Jokainen lottaneula on numeroitu. Numerosta voi päätellä, milloin merkin haltija on liittynyt järjestöön. Jatkosodan loppupuolella aikaisemmin hopeinen lottaneula valmistettiin muusta materiaalista. Lottapuku Lottapuku oli jo vuonna 1926 kehittynyt sellaiseksi, minkälaisena se säilyi koko järjestön olemassaoloajan. Puku oli valmistettu pumpulikankaasta, juhlapuku villakankaasta. Siihen kuului valkoinen irtokaulus ja valkoiset kalvosimet, joiden reunassa oli käsin ommeltu reikäommel.. Sisäjuhlapukuun kuului vasemmassa hihassa pidettävä käsivarsinauha sekä mustat sukat ja kengät. Työpuvun kanssa hyväksyttiin myös harmaat sukat ja monot. Työssä oli suojana valkea esiliina tai harmaasta lottapukukankaasta tehty työesiliina. Myös ulkona käytettävä mantteli oli tarkoin suunniteltu ja yhtenäinen samoin kuin lottalakki. Keskusjohtokunta antoi määräykset puvun kanssa käytettävistä merkeistä.

12 25 Lottapukuja on säilynyt vähän meidän päiviimme saakka. Osa puvuista poltettiin liian arvokkaana muuten hävitettäväksi. Sota-ajan jälkeisenä pulakautena niitä värjättiin partiopuvuiksi, niistä tehtiin puolihameita, tyynyliinoja, esiliinoja jopa matonkuteita. Suomen Lottaperinneliitto ja Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden liitto ovat yhdessä laatineet ohjeet nykyisestä lottapuvun käytöstä: Nykyiset lottapuvun käyttötilanteet: tilaisuudet, joissa esitellään, muistellaan Lotta Svärd- järjestöä teatterinomaiset, näytelmälliset tapahtumat isänmaalliset juhlat ja tilaisuudet Kuka saa käyttää lottapukua? Henkilö, joka on ollut jäsenenä Lotta Svärd -järjestössä. Lottien ja pikkulottien välillä ei tehdä eroa, kummallakin on samanlainen oikeus lottapukuun Henkilöllä, joka ei ole ollut jäsenenä Lotta Svärd - järjestössä on oikeus käyttää lottapukua, jos henkilö 1. esittelee Lotta Svärd-järjestöä ja sen toimintaa 2. on osallisena näytelmässä, tapahtumassa, jonka rooli vaatii lottapukuun pukeutumista ja rooli on hyvän tavan mukainen: asu on vaihdettava välittömästi esityksen päätyttyä. Henkilöllä, joka ei ole kuulunut Lotta Svärd-järjestöön ei ole oikeutta käyttää lottapukua juhla-asuna juhlissa ja tilaisuuksissa.

13 26 Tarkemmat ohjeet lottapukuun liittyvistä säännöistä on saatavana Suomen Lottaperinneliitosta. Lottaneulaa ja pikkulottamerkkiä voi käyttää kunniamerkkien kanssa tammenlehvän tavoin sijoitettuna kunniamerkkien yläpuolelle. Mikäli henkilöllä on sekä tammenlehvä, että lottaneula, suositellaan käytettäväksi jompaakumpaa. Tyttötyö Nuorisotyötä varten perustettiin tyttöosasto v Tyttötyö lähti reippaasti käyntiin varsinkin maaseudulla. Tyttöosastoja oli vuonna 1935 jo 512 ja niissä pikkulottaa. Puheenjohtaja Fanni Luukkonen johti työtä alussa itse. Vuonna 1938 tuli johtoon maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Saara Forsius. Suurin osa paikallisista tyttötyönjohtajista oli ammatiltaan opettajia. Pikkulotaksi pääsi 8-vuotiaana. Täytettyään 17 vuotta saattoi pikkulotta hakea Lotta Svärd-järjestön jäsenyyttä. Vuonna 1943 muutettiin pikkulotta - nimitys lottatytöksi. Pikkulotat saivat oman tunnuksensa: hopeanvärisen heraldisen ruusun, jossa oli sininen emaloitu keskusta. Pukuna heillä oli samanlainen harmaa puku kuin aikuisillakin. Pikkulotilla oli oma "Pikkulotta" -niminen lehti.

14 27 Nuorimmat vuotiaat pikkulotat saivat opastusta uskonnollis- isänmaallisessa hengessä. Eräs entinen pikkulotta kertoi toimintaansa muistellessaan: "Me leikimme ja lauloimme, mutta teimme sen isänmaan hyväksi". Pari kertaa kuukaudessa oli työiltoja, joissa harjoiteltiin monenlaisten töitten alkeita. Tehtiin sideharsorullia, tuntemattoman sotilaan paketteja, kirjoitettiin kirjeitä, pakattiin leipiä pahvilaatikkoihin, varusteita rintamalle lähetettäväksi jne. Leirejä ja retkiä järjestettiin, oli laulu- ja lausuntakuoroja, avustettiin erilaisia keräyksiä. Isommat tytöt, vuotiaat, suorittivat varsinkin sodan loppuvaiheessa jo isojen lottien töitä. Heitä oli lottakanttiineissa ja ruokaloissa tiskaamassa, perunoita kuorimassa, he ompelivat, kutoivat, parsivat ja paikkasivat. Ilmavalvonnassakin toimi joitakin lottatyttöjä. Varttuneimmat vapauttivat isoja lottia komennukselle sotatoimialueelle. Joitakin oli jopa itse komennuksella, koska lottatyövoimasta oli puutetta.

15 28 Poliittisten olosuhteiden aiheuttama tauko vv Vuonna 1944 marraskuun 24 päivänä valtioneuvosto lakkautti Lotta Svärd - järjestön valvontakomission käskystä. Takana oli 24 vuotta taukoamatonta työtä isänmaan hyväksi, mahdottoman tekemistä mahdolliseksi, omien voimien ylittämistä kerta toisensa jälkeen ja sitten 50 vuoden unohdus. Sanomalehti Uusi Suomi kirjoitti Lotta Svärd -järjestöstä lakkauttamispäätöksen tultua tietoon: Lotta Svärd-järjestö syntyi meillä omalla kotoisella pohjalla, ilman ulkoisia esikuvia. Se itse sen sijaan on ollut esikuvana monille muille, eritoten Skandinavian ja anglosaksisten maiden naisille. Kun Lotta Svärdjärjestön toiminta nyt Suomessa päättyy, jää sen ajatus elämään tavallaan noissa ulkomaisissa sisarjärjestöissä. Täällä kotona häviämätön kiitollisuus kohdistuu vaatimattomaan, harmaaseen Lotta Svärdiin, sen oikeassa hengessä toimineisiin, työteliäisiin ja uhrautuviin Suomen naisiin. Järjestön lakkauttamisen jälkeen ei isänmaa ole lotille liiemmälti kiitollisuuttaan osoittanut ennen viimeksi kulunutta vuosikymmentä. Sotien aikana Lotta Svärd-järjestö kaikkien aikojen maailman suurimpana naisten vapaaehtoisena maanpuolustusjärjestönä kesti kunnialla tulikokeensa ja sen yksityiset jäsenensä lunastivat lottalupauksensa. Vuodesta 1992 Kukaan nainen ei ole unohtanut olleensa kerran lotta. Lottakunnioituksen henkiinherättämisen myötä meillä on ollut 90-luvun taitteesta alkaen ainutlaatuinen tilaisuus puhua niistä lähihistorian tapahtumista, joista on pitkään vaiettu. Lottavuodet sisälsivät itse kunkin kohdalla niin arvokasta elettyä elämää tasa-arvoisena aherruksena "Vaadi aina enin itseltäsi" periaatteella, että siinä olisi kivijalkaa tämän päivänkin yhteiselämään. Paitsi konkreettista työtä, kuului lottahenkeen arvomaailma, josta mikä tahansa kansakunta olisi voinut

16 29 olla ylpeä. Se heijastui vielä Lotta Svärdin lakkauttamisen jälkeenkin sodanjälkeisessä jälleenrakennusurakassa tosin ilman lottapukua. Erityisesti kosketti entisiä lottia ja pikkulottia viidenkymmenen vaietun vuoden jälkeen kunnianosoitus lottamitalin muodossa tällä vuosikymmenellä. Hakemuksiin sai vuodattaa päällimmäisinä olevat muistonsa, ja mitalinjakojuhlista muodostui sadoille niihin kulloinkin osallistuneille lottahengen läpitunkemia juhlahetkiä. Elämä jatkuu. Entiset lotat ja pikkulotat ovat kokoontuneet 5-7 vuoden ajan. Uusia nuorempia jäseniä toivomme mukaan "lipunkantajiksi" entistä enemmän. Entiseen paluuta ei tietenkään ajatella, elämä on jatkuvaa liikettä eteenpäin. Onnellisuutemme perustuu siihen, että tunnemme olevamme osallisina tämän ajan kehitykseen. Kehityksen tueksi tarvitaan kuitenkin perinnettä edellisiltä sukupolvilta, on osattava rakentaa sille, mikä on kyllin arvokasta, säilytettävää. Kirjoittaja on Irma Toivanen, Turun seudun Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Raakel Ali-Melkkilän julkaisussa Lotat Suomen itsenäisyyden vaiheissa. (Teksti on julkaistu Maritta Pohlsin luvalla. Lähde: Annika Latva-Äijö ja Maritta Pohls, Lotta Svärd, Käytännön isänmaallisuutta, Otava 2009)

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen

Lisätiedot

Lotta Svärd 1921 1944

Lotta Svärd 1921 1944 Suomalaisten naisten tahdon- ja voimannäyte Lotta Svärd 1921 1944 Lotta Svärd oli suomalaisten naisten vapaaehtoisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1921 tukemaan suojeluskuntien tekemää maanpuolustustyötä.

Lisätiedot

OPI RAKASTAMAAN MAATASIJA KANSAASI

OPI RAKASTAMAAN MAATASIJA KANSAASI OPI RAKASTAMAAN MAATASIJA KANSAASI May-Bee Rautio OPI RAKASTAMAAN MAATASIJA KANSAASI Rintamalottien elämää Edita Helsinki Painotuote May-Bee Rautio ja Edita, 2001 ISBN 951-37-3334-3 Ulkoasu: Mika Huovinen

Lisätiedot

Sotavuosien 1939 1945 naisten perinne

Sotavuosien 1939 1945 naisten perinne Sotavuosien 1939 1945 naisten perinne Tammenlehvän Perinneliiton perinnetyöryhmä Sotavuosien naiset Vuosina 1939 1945 käydyt talvisota, jatkosota ja Lapin sota koskettivat koko suomalaista yhteiskuntaa.

Lisätiedot

TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ

TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ Lippu-, nauha- ja merkkiohjesäännössä on lueteltu yhdistyksen tunnukset ja huomionosoitukset sekä määrätään niiden myöntämisestä

Lisätiedot

LUPAUS Suomi, 2005 KOULUKINON OPPIMATERIAALI. Ikäraja: K11. Ohjaus: Ilkka Vanne. Käsikirjoitus: Inkeri Kilpinen, elokuvasovitus Elina Halttunen

LUPAUS Suomi, 2005 KOULUKINON OPPIMATERIAALI. Ikäraja: K11. Ohjaus: Ilkka Vanne. Käsikirjoitus: Inkeri Kilpinen, elokuvasovitus Elina Halttunen LUPAUS Suomi, 2005 Ohjaus: Ilkka Vanne Käsikirjoitus: Inkeri Kilpinen, elokuvasovitus Elina Halttunen Pääosissa: Laura Birn, Karoliina Vanne, Hanna Lekander, Pertti Sveholm, Miitta Sorvali Tuottaja ja

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO. Laura Elsinen

TAMPEREEN YLIOPISTO. Laura Elsinen TAMPEREEN YLIOPISTO Laura Elsinen Me tahdomme jo nuorina, puhtahin rinnoin kodin puolesta taistella ja isänmaan! Pikkulotta- ja Sotilaspoika-lehtien vuosina 1939-1944 välittämä kuva isänmaallisuuskasvatuksesta.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

3 Tupsulakkiin tehtävät lisäykset

3 Tupsulakkiin tehtävät lisäykset 1/7 1 Soveltamisala Tällä tunnusohjesäännöllä annetaan tarkempia määräyksiä Oulun Teekkariyhdistys ry:n, jäljempänä yhdistys, sääntöjen 28 :ssä tarkoitetuista yhdistyksen tunnuksista ja niiden käytöstä.

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

PYÖRÄILYLIITTO r.y:n

PYÖRÄILYLIITTO r.y:n SUOMEN PYÖRÄILYLIITTO r.y:n Propaganda' ja retkeilymerkin saannot Pyöräilijäin rekisteröimis* määräykset Muutokset pyöråilykilpailusaantoinin f HELSINKI 1937 KAUPPALEHTI Oy:n KIRJAPAINO HELSINKI 1936 PROPAGANDA-

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies 10.3.2012 Naantali Hyvät kilpailijat, Turun VPK:lla on mieluisa tehtävä järjestää palokuntien SM- Pilkki -kilpailut. Kilpailu järjestetään Naantalin merialueella aivan Naantalin vanhan kaupungin tuntumassa.

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

MERIVOIMIEN SOTILASPUKUJEN KOKOONPANOT

MERIVOIMIEN SOTILASPUKUJEN KOKOONPANOT MERIVOIMIEN SOTILASPUKUJEN KOKOONPANOT Laivapalveluspuku, meritaisteluasu m/95: Meritaisteluasu muodostetaan soveltuvin osin maastosuojavaatetuksesta, suojavaatetuksesta, erikoissuojavaatetuksesta ja merivoimien

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT POHJOIS-KARJALAN EVANKELISLUTERILAISEN KANSANLÄHETYKSEN S Ä Ä N N Ö T Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Evankelisluterilainen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 28.3.2015 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savolan juhlapuhe Ilmajoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 28.3.2015, Ilmajoen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Laajasalon palloseura 2005-2015. Tarina pienen kyläseuran kasvusta kehityskelpoiseksi keskisuureksi jalkapalloseuraksi

Laajasalon palloseura 2005-2015. Tarina pienen kyläseuran kasvusta kehityskelpoiseksi keskisuureksi jalkapalloseuraksi Laajasalon palloseura 2005-2015 Tarina pienen kyläseuran kasvusta kehityskelpoiseksi keskisuureksi jalkapalloseuraksi Mia Stierncreutz - Koulutus; Kasvatustieteen kandidaatti, varhaiskasvatuksen koulutuslinja

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO. Aija Välilä

TAMPEREEN YLIOPISTO. Aija Välilä TAMPEREEN YLIOPISTO Aija Välilä PIKKULOTTANA MAALLA JA KAUPUNGISSA Lotta Svärd -järjestön tyttötyön sisällöllinen kehitys Paltamossa ja Tampereella 1932 44 Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2012 Tampereen

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Ma8 Todennäköisyys ja tilastot

Ma8 Todennäköisyys ja tilastot Ma8 Todennäköisyys ja tilastot H1 Tilastollisen aineiston kuvaaminen 1.1 Vastaa kuvaajan perusteella kysymyksiin. a) Kuinka paljon tarvitset kuvaajan mukaan unta? b) Paljonko 20-vuotias tarvitsee unta?

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE 26.11.2013 Toimintatilasto 2013 TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE Toimintatilasto palvelee ensisijaisesti nais-, varhaisnuoriso- ja nuoriso-osastoja, mutta myös alueellisia pelastusliittoja ja valtakunnallista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014

SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014 SUOMUSSALMEN URHEILUAMPUJAT RY SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014 AIKA PAIKKA LÄSNÄ 21.11.2014, klo 18.00-20:03 Hotelli Kiannon Kuohut, Suomussalmi Liite 1, nimiluettelon mukaisesti 61 henkilöä 1 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Katoaako Isänmaallisuus veteraanien myötä - VETRES

Katoaako Isänmaallisuus veteraanien myötä - VETRES Katoaako Isänmaallisuus veteraanien myötä - VETRES ajatuksia Järvenpään reserviupseerikerhon näkökulmasta Veikko Karhumäki AVAINKYSYMYKSIÄ veteraaniperinnön vaalimisessa ajassa eteenpäin 2011 > 2021 >

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA Reserviläisurheiluliiton perinneasesäännöt mahdollistavat puolustusvoimissa käytettyjen kiväärin kantohihnamallien käytön tukena eri ampuma-asennoissa. Melkoisen

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Ylihärmän palokuntanuoriso-osaston

Ylihärmän palokuntanuoriso-osaston Ylihärmän palokuntanuoriso-osaston Johtosäännöt 1 TOIMINNAN TAVOITTEET Palokuntanuorisotyön tavoitteena on koota poikia ja tyttöjä palokuntatyöhön innostumaan ja harjaantumaan palokuntalaisiksi sekä kehittymään

Lisätiedot