Käytännön isänmaallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytännön isänmaallisuutta"

Transkriptio

1 14 Käytännön isänmaallisuutta Maritta Pohls, Filosofian tohtori, tutkija, työnohjaaja, kouluttaja Lotta Svärd -järjestön historia Lotta Svärd vv Ennen järjestön perustamista 2. Järjestön perustaminen 3. Organisaatio 4. Jaostot 5. Lottapuku ja merkit 6. Toiminta rauhan ja sodan aikana 7. Keräys- ja liiketoiminta 8. Koulutus 9. Tyttötyö 10. Lakkauttaminen 11. Lakkauttamisen jälkeinen aika Järjestö oli aseeton, vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö, joka ja 1930-luvuilla tunnettiin kautta maan harmaista puvuistaan, palvelualttiudestaan ja vaatimattomuudestaan: Vaadi aina eniten itseltäsi -tunnuksella.

2 15 Sotien aikana lottien panos oli niin arvokas, että vasta historia voi sen täysin määritellä. Yhteistyössä noin lottaa ja pikkulottaa urakoi kukin koulutuksensa mukaisella paikalla lottaa rohkeasti rintamaolosuhteissa palvellen sotaa käyvän isänmaan kohtalosta vastuuta kantaen. Alku ja perustaminen Naisten maanpuolustustyö ennen Lotta Svärd -järjestön perustamista Sivistystä koteihin- ja marttayhdistys: Helmikuun manifesti 1899 herätti naisiakin entistä aktiivisemmin osallistumaan politiikkaan. Lucina Hagmannin johdolla perustettiin "Sivistystä koteihin" - yhdistys. Silloinen hallitusvalta epäili sen säännöissä ja toiminnassa olevan liiaksi politiikkaa eikä sääntöjä vahvistettu. Naiset eivät lannistuneet. Sääntöjä yksinkertaistettiin ja nimeksi otettiin viattomampi "Martta" -yhdistys. Työtä voitiin jatkaa. Valtiollinen valistustyö oli pääasia, mutta sen tukena oli toiminta "kotien kohottamiseksi sivistyksellisesti, taloudellisesti ja siveellisesti". Kagaalit: 1901 muodostettiin Helsingissä nk. aktivistien toimesta salainen järjestö vastustamaan sortotoimenpiteitä. Järjestö sai venäläisiltä pilkkanimen "Kagaali", mutta tämä otettiinkin kunnianimeksi. Miesten kagaalien rinnalle syntyi vastaavia naisosastoja. Naiset olivat mukana vastarintaliikkeissä. He toimivat viestinviejinä, sairaanhoitotarvikkeiden, vaatetavaran ja varojen kerääjinä ja lahjoittajina. Varoilla autettiin vainotuksi joutuneita ja valmistettiin sekä levitettiin painotuotteita. Tuki jääkäriliikkeelle: Jääkäriliikettä tuki suuri naisjoukko, auttoi liikettä niin aineellisesti kuin henkisestikin. Jääkäriliikkeen ajalta muistetaan erikoisesti kaksi sairaanhoitajaa Saara Rampanen ja Ruth Munck, jotka olivat jääkäreiden mukana Saksassa. Monet naiset auttoivat eri puolilla maata jääkäreiksi lähteviä miehiä majoittamisessa, muonittamisessa ja opastamisessa.

3 16 Apu suojeluskunnille: Suojeluskuntien oheen kehittyi myös naisten toimintaa ompeluseurojen tapaan. Naiset hoitivat muonituksen erilaisissa suojeluskuntien tilaisuuksissa ja huolehtivat varusteiden hankinnasta ja huollosta. Heille alettiin antaa koulutusta sairaanhoidossa. Toiminta vilkastui vuoden 1918 tapahtumien aikana eikä se loppunut sodan loputtua. Työ alkoi saada järjestäytyneitä muotoja. Vuonna 1918 kiitti kenraali C. G. Mannerheim Suomen naisia mm. sanoilla: "Taistelutantereella laupeudensisarena tai Lotta Svärdinä tai kodissa uupumattomasti aherrellen sotilaiden varustamiseksi ja muonittamiseksi, kaikkialla, kaikilla aloilla on Suomen nainen työskennellyt hiljaisuudessa ja vaatimattomasti muistamatta unta ja lepoa " Tässä puheessa käytettiin ensi kerran naisista Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden nimitystä "Lotta Svärd". Lotta Svärd -yhdistys: Ensimmäinen Lotta Svärd -yhdistys syntyi marraskuun 18. päivänä 1918 Riihimäelle. Suojeluskuntain Ylipäällikkö Diedrich v. Essen antoi elokuun 29. päivä 1919 päiväkäskyn No 18, jonka 3 :ssä todettiin lyhyesti, että naiset voivat osallistua suojeluskunnan toimintaan. Tämä oli sysäyksenä järjestöjen räjähdyksenomaiseen kasvuun. Enemmän tai vähemmän järjestäytyneitä osastoja oli vuoden lopulla jo yli 200. Naisten toiminnasta maamme itsenäisyystaistelussa maakunnittain kertoo Lotta Svärd -yhdistyksen julkaisema vuonna 1928 ilmestynyt "Valkoinen kirja". Järjestön perustaminen Lotta Svärd -järjestö syntyi 1920-luvulla isänmaallisen maanpuolustushengen elähdyttämänä aluksi suojeluskuntien tukijärjestöksi. Lotta Svärd -järjestön säännöt vahvistettiin Koko valtakunnan käsittävä perustava kokous oli ollut maaliskuussa Näin perustamisesta tuli vuonna 2001 kuluneeksi 80 vuotta.

4 17 Järjestön tarkoituksena oli "lujittaa suojeluskunta-aatetta ja avustaa suojeluskuntajärjestöä suojaamaan kotia, uskontoa ja isänmaata." Tätä toteuttaakseen "järjestö tekee isänmaallista valistustyötä ja toimii kansan puolustustahdon ja siveellisen kunnon kohottamiseksi". Lotta Svärd -järjestö oli vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö. Missään vaiheessa se ei ollut aseellinen järjestö. Järjestöä johti keskusjohtokunta. Lokakuussa 1921 nimitettiin puheenjohtajaksi Helmi Arneberg-Pentti. Vuodesta 1929 tuli johtoon Fanni Luukkonen (linkki: fanni.htm), joka johti järjestöä 19 vuoden ajan sen lakkauttamiseen saakka. Keskusjohtokunnan alaisina toimivat itsenäisinä piirijärjestöt sekä paikallis- ja kyläosastot. Käytännön työssä jakautui järjestö jaostoihin: 1. lääkintäjaosto 4. keräys- ja huoltojaosto 2. muonitusjaosto 5. toimistojaosto 3. varusjaosto 6. viestijaosto

5 18 Kuva: Lotta Svärd -yhdistyksen keskusjohtokunta vuonna Istumassa vas. Hilja Riipinen, Signe Björkenheim, Helmi Arneberg-Pentti, Fanny Rikama ja Ruth Munck; seisomassa Hilma Pohjanpalo, Fanni Luukkonen, Tekla Brummer ja Fanny Munck. Lotan ulkoisena tunnusmerkkinä oli harmaa lottapuku, johon kuuluivat valkoiset irtokaulukset ja -kalvosimet sekä lottaneula. Kaikki toimivat jäsenet antoivat lottalupauksen. Jaostot Lääkintäjaosto Lääkintälotilla oli kuuden kuukauden peruskoulutus ja tähän liittyvä jatkokoulutus. Myös valmiit lääkärit ja sairaanhoitajat kuuluivat tähän jaostoon. Jaoston lotat toimivat sairaaloissa sairaanhoitajien apuna. Kuva: Lääkintälotan arkea 1930 jaosto sai tehtäväkseen kahdeksan kenttäsairaalan varustamisen. Kussakin sairaalassa tuli olla 150 potilaspaikkaa ja kustannuksiksi laskettiin yhteensä 3,6 miljoonaa mk. Mm kutakin sairaalaa kohti tuli olla 3 kenttäkeittiötä. V sairaalat olivat valmiit ja ne luovutettiin puolustusvoimain käyttöön. Tämän lisäksi järjestö hankki vielä neljään kenttäsairaalaan, sairasjunaan ja 22 sotasairaalaan sairaanhoitovälineet, sidetarpeet, vuodevaatteet ja taloustarvikkeet. Järjestöllä oli omia toipilaskoteja, jotka olivat kokonaan lottien hoidossa.

6 19 Lääkintälottien raskain työpaikka oli kaatuneiden evakuointikeskus, jossa vainajat pestiin, puhdistettiin (tarvittaessa jopa sulatettiin), puettiin ja laitettiin arkkuihin. Lotat ompelivat myös arkkuvaatteet. Kotirintamalla jatkui sairaalavarusteiden hankkiminen ja valmistaminen. Lääkintälottia oli myös hevossairaaloissa. Lääkintälottia oli samanaikaisesti kotipaikkakuntansa ulkopuolella komennuksella n Muonitusjaosto Muonitusjaosto oli alusta alkaen laajinta ja näkyvintä lottatyötä. Jaosto huolehti suojeluskuntien tilaisuuksien muonittamisesta, mutta myös suurten valtakunnallisten tapahtumien, esim. Salpausselän kisojen joukkomuonituksesta huolehtivat lotat Karjalan kannaksen vapaaehtoisten n linnoittajan muonittamisesta. Työssä oli lottia n. tuhannessa eri työpisteessä. Sodan alkaessa lotat muonittivat reserviläiset (yli !) heidän kokoontumispaikoillaan ja kuljetuksen aikana samoin he hoitivat siirtoväen muonituksen ja majoituksen kuljetusten aikana. Talvisodan aikana lotat leipoivat armeijalle tonnia leipää päivässä. Leipä leivottiin suurelta osalta talojen uuneissa. Leipiä varten oli valmis peltinen neliskulmainen muotti sekä neliskulmainen pahvilaatikko, johon pakattiin kuhunkin 17 kg kuivaa leipää. Muonituslottia oli esikunnissa, huoltolaitoksissa, varikoissa, kenttäsairaaloissa jne. Heillä oli omia kanttiineja jopa rintamalinjojen tuntumassa. Muonituslottia oli komennuksella v kotipaikkakuntansa ulkopuolella 6776, kotipaikkakunnilla kokopäivätyössä 1171.

7 20 Kuva: Kalannin muonituslottia ja kuivumassa olevia leipiä Varusjaosto Varusjaoston lotat huolehtivat luvun puoliväliin saakka suojeluskuntien tarvitsemista varusteista, niiden hoidosta ja luetteloinnista sekä sotasairaaloiden liinavaatteiden valmistuksesta ja korjauksista. He hankkivat ja kunnostivat myös komennuksella olevien lottien, pikkulottien ja sotilaspoikien vaatetuksen. Varuslottien työ tapahtui suureksi osaksi kotirintamalla keskusvarastoissa, sotasairaaloissa, tehtaissa ja varustekorjaamoissa. Kenttäolosuhteissa heitä oli vaatekorjaamoissa, pesuloissa, kenttä- ja sotasairaaloissa. Pesula-ambulansseissa oli kussakin 11 lottaa ja konemestari.

8 21 Varuslottia oli v.1943 samanaikaisesti komennuksella 839. Kuva: Turun varuslottia ompeluillassa Toimisto- ja viestijaosto Toimisto- ja viestijaosto oli sodan lopulla lukumäärältään toiseksi suurin jaosto muonitusjaoston jälkeen. Jo rauhan aikana aloitettiin ilmavalvonta-, viestipalvelu-, väestönsuojelu- ja kansliapalvelukoulutus. Lotat toimivat mm. kenttäpostissa, konekirjoittajina, kartanpiirtäjinä. Viestilotat koulutettiin puhelunvälittäjiksi, lennätin-, radio-, kaukokirjoitin-, salakirjoitus- ym. tehtäviin. Ilmavalvonnassa lottien osuus oli huomattava. Jopa vanhimpia pikkulottia oli sodan aikana vartiotorneissa.

9 22 Valonheitinlotat Miespulaa päätettiin sodan lopulla helpottaa mm. korvaamalla osa valonheitinpattereiden miehistöstä lotilla. Pääsyvaatimuksena oli ylioppilastutkinto. Laajasalossa (Degerö) alkoi koko ryhmän lopullinen ilmapuolustuskoulutus kesäkuun 6. päivänä Koulutukseen jäi 149 lottaa. Monet koulutettavista olivat yliopistojen ja korkeakoulujen 18 vuotta täyttäneitä opiskelijoita, jotka olivat työvelvollisia kesälomansa aikana. Lottakoulutuksen ohella kuului opetukseen muun sotilaskoulutuksen lisäksi myös aseen käytön opettelua. Desanttivaaran ja kalliiden laitteiden takia tätä pidettiin tarpeellisena, vaikka lottajohdolle asia oli vaikea. Lotat saivat opetusta kartan ja kompassin käytöstä, kenttäpuhelimen toiminnasta ja kenttäkaapeleiden vetämisestä maastoon. Työpukuna oli paksusta kankaasta tehty "luukkuhaalari". Kurssi päättyi heinäkuun 26 pv. Lotat olivat sen menestyksellisesti suorittaneet ja heistä muodostettiin 14. valonheitinpatteri. Nämä lotat olivat ainoa naisista kokoonpantu, sotilaallisesti toimiva ja taisteluvastuuta kantamaan tarkoitettu yksikkö. He sitoutuivat palvelemaan ilmatorjuntajoukoissa niin kauan kuin sotatilanne vaati tai vähintään yhden vuoden. Valonheitinlotat vapautettiin palveluksesta Vuodesta 1966 lähtien tämä joukko on kokoontunut toistuvasti yhteistapaamisiin.

10 23 Keräys- ja huoltojaosto Jaoston tehtävä oli varojen kerääminen, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen illanvietoista konsertteihin ja myyjäisiin. Rahan ja tavaran kokoaminen, ilmoitusten hankkiminen ym. tehtävät kuuluivat myös tämän jaoston toimiin. Lottien liiketoiminta laajeni erikoisesti 30-luvulla ja käsitti lopulta esimerkiksi lottakanttiineita, ruokaloita, hotelleita, lyhyttavaraliikkeitä, jopa sikaloita ja kanaloita, joista saatiin hyvää ruoan lisää elintarvikepulasta kärsivälle muonitustoiminnalle. Sosiaalinen huoltotyö kummilapsineen, sotaorpojen päiväkoteineen ja invalidikoteineen (mm. Kyyhkylän ja Kiiskilän invalidikodit, Marttilan 29 talon invalidikylä jne.) kuului tämän jaoston tehtäviin. Kuva: Turun lottien lyhyttavarakauppa, Kauppiaskatu 11. Tyttötyö pikkulotat-lottatytöt 1931 otettiin mukaan tyttötyö. Tyttöosastoihin pääsi jokainen 8 vuotta täyttänyt tyttö. 17 vuotta täytettyään hänellä oli oikeus osastonsa johtajan suostumuksella siirtyä lotaksi. Vanhimmat pikkulotat, myöhemmin lottatytöt, suorittivat monin paikoin isojen lottien tehtäviä. Pikkulotilla oli oma lehti, heidän pukunsa oli isojen lottien puvun mallinen ja heidän tunnuksensa oli lottaneulan heraldinen ruusu. Tyttötyön ohjaaja Tyyni Leppo kertoo Savonlinnan pikkulotille Vänrikki Stoolin tarinoita. Ylärivissä toinen oikealta näiden kotisivujen laatija Seija Aantaa.

11 24 Tunnukset Lottaneula 1921 hyväksyttiin Eric Wasströmin suunnittelema hakaristi heraldisine ruusuineen Lotta Svärd - järjestön merkiksi. Hakaristi on ikivanha eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa käytetty ornamentti, jota tavataan myös Afrikassa ja Amerikassa. Euroopassa sitä esiintyy jo nuoremmalta kivikaudelta peräisin olevissa saviastioissa, Suomessa jo ainakin nuoremmalla rautakaudella. Nykyaikaan saakka hakaristi on säilynyt mm. suomalaisugrilaisten kansojen ompelukoristeissa ja kansanomaisessa puuesineistössämme.. Se on käsitetty onnea tuottavaksi, pahojen voimien vaikutukselta suojaavaksi taikamerkiksi (Otavan iso tietosanakirja) Pikkulottamerkkinä oli pelkkä heraldinen ruusu, joka on tunnettu 1200-luvulta lähtien. Jokainen lottaneula on numeroitu. Numerosta voi päätellä, milloin merkin haltija on liittynyt järjestöön. Jatkosodan loppupuolella aikaisemmin hopeinen lottaneula valmistettiin muusta materiaalista. Lottapuku Lottapuku oli jo vuonna 1926 kehittynyt sellaiseksi, minkälaisena se säilyi koko järjestön olemassaoloajan. Puku oli valmistettu pumpulikankaasta, juhlapuku villakankaasta. Siihen kuului valkoinen irtokaulus ja valkoiset kalvosimet, joiden reunassa oli käsin ommeltu reikäommel.. Sisäjuhlapukuun kuului vasemmassa hihassa pidettävä käsivarsinauha sekä mustat sukat ja kengät. Työpuvun kanssa hyväksyttiin myös harmaat sukat ja monot. Työssä oli suojana valkea esiliina tai harmaasta lottapukukankaasta tehty työesiliina. Myös ulkona käytettävä mantteli oli tarkoin suunniteltu ja yhtenäinen samoin kuin lottalakki. Keskusjohtokunta antoi määräykset puvun kanssa käytettävistä merkeistä.

12 25 Lottapukuja on säilynyt vähän meidän päiviimme saakka. Osa puvuista poltettiin liian arvokkaana muuten hävitettäväksi. Sota-ajan jälkeisenä pulakautena niitä värjättiin partiopuvuiksi, niistä tehtiin puolihameita, tyynyliinoja, esiliinoja jopa matonkuteita. Suomen Lottaperinneliitto ja Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden liitto ovat yhdessä laatineet ohjeet nykyisestä lottapuvun käytöstä: Nykyiset lottapuvun käyttötilanteet: tilaisuudet, joissa esitellään, muistellaan Lotta Svärd- järjestöä teatterinomaiset, näytelmälliset tapahtumat isänmaalliset juhlat ja tilaisuudet Kuka saa käyttää lottapukua? Henkilö, joka on ollut jäsenenä Lotta Svärd -järjestössä. Lottien ja pikkulottien välillä ei tehdä eroa, kummallakin on samanlainen oikeus lottapukuun Henkilöllä, joka ei ole ollut jäsenenä Lotta Svärd - järjestössä on oikeus käyttää lottapukua, jos henkilö 1. esittelee Lotta Svärd-järjestöä ja sen toimintaa 2. on osallisena näytelmässä, tapahtumassa, jonka rooli vaatii lottapukuun pukeutumista ja rooli on hyvän tavan mukainen: asu on vaihdettava välittömästi esityksen päätyttyä. Henkilöllä, joka ei ole kuulunut Lotta Svärd-järjestöön ei ole oikeutta käyttää lottapukua juhla-asuna juhlissa ja tilaisuuksissa.

13 26 Tarkemmat ohjeet lottapukuun liittyvistä säännöistä on saatavana Suomen Lottaperinneliitosta. Lottaneulaa ja pikkulottamerkkiä voi käyttää kunniamerkkien kanssa tammenlehvän tavoin sijoitettuna kunniamerkkien yläpuolelle. Mikäli henkilöllä on sekä tammenlehvä, että lottaneula, suositellaan käytettäväksi jompaakumpaa. Tyttötyö Nuorisotyötä varten perustettiin tyttöosasto v Tyttötyö lähti reippaasti käyntiin varsinkin maaseudulla. Tyttöosastoja oli vuonna 1935 jo 512 ja niissä pikkulottaa. Puheenjohtaja Fanni Luukkonen johti työtä alussa itse. Vuonna 1938 tuli johtoon maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Saara Forsius. Suurin osa paikallisista tyttötyönjohtajista oli ammatiltaan opettajia. Pikkulotaksi pääsi 8-vuotiaana. Täytettyään 17 vuotta saattoi pikkulotta hakea Lotta Svärd-järjestön jäsenyyttä. Vuonna 1943 muutettiin pikkulotta - nimitys lottatytöksi. Pikkulotat saivat oman tunnuksensa: hopeanvärisen heraldisen ruusun, jossa oli sininen emaloitu keskusta. Pukuna heillä oli samanlainen harmaa puku kuin aikuisillakin. Pikkulotilla oli oma "Pikkulotta" -niminen lehti.

14 27 Nuorimmat vuotiaat pikkulotat saivat opastusta uskonnollis- isänmaallisessa hengessä. Eräs entinen pikkulotta kertoi toimintaansa muistellessaan: "Me leikimme ja lauloimme, mutta teimme sen isänmaan hyväksi". Pari kertaa kuukaudessa oli työiltoja, joissa harjoiteltiin monenlaisten töitten alkeita. Tehtiin sideharsorullia, tuntemattoman sotilaan paketteja, kirjoitettiin kirjeitä, pakattiin leipiä pahvilaatikkoihin, varusteita rintamalle lähetettäväksi jne. Leirejä ja retkiä järjestettiin, oli laulu- ja lausuntakuoroja, avustettiin erilaisia keräyksiä. Isommat tytöt, vuotiaat, suorittivat varsinkin sodan loppuvaiheessa jo isojen lottien töitä. Heitä oli lottakanttiineissa ja ruokaloissa tiskaamassa, perunoita kuorimassa, he ompelivat, kutoivat, parsivat ja paikkasivat. Ilmavalvonnassakin toimi joitakin lottatyttöjä. Varttuneimmat vapauttivat isoja lottia komennukselle sotatoimialueelle. Joitakin oli jopa itse komennuksella, koska lottatyövoimasta oli puutetta.

15 28 Poliittisten olosuhteiden aiheuttama tauko vv Vuonna 1944 marraskuun 24 päivänä valtioneuvosto lakkautti Lotta Svärd - järjestön valvontakomission käskystä. Takana oli 24 vuotta taukoamatonta työtä isänmaan hyväksi, mahdottoman tekemistä mahdolliseksi, omien voimien ylittämistä kerta toisensa jälkeen ja sitten 50 vuoden unohdus. Sanomalehti Uusi Suomi kirjoitti Lotta Svärd -järjestöstä lakkauttamispäätöksen tultua tietoon: Lotta Svärd-järjestö syntyi meillä omalla kotoisella pohjalla, ilman ulkoisia esikuvia. Se itse sen sijaan on ollut esikuvana monille muille, eritoten Skandinavian ja anglosaksisten maiden naisille. Kun Lotta Svärdjärjestön toiminta nyt Suomessa päättyy, jää sen ajatus elämään tavallaan noissa ulkomaisissa sisarjärjestöissä. Täällä kotona häviämätön kiitollisuus kohdistuu vaatimattomaan, harmaaseen Lotta Svärdiin, sen oikeassa hengessä toimineisiin, työteliäisiin ja uhrautuviin Suomen naisiin. Järjestön lakkauttamisen jälkeen ei isänmaa ole lotille liiemmälti kiitollisuuttaan osoittanut ennen viimeksi kulunutta vuosikymmentä. Sotien aikana Lotta Svärd-järjestö kaikkien aikojen maailman suurimpana naisten vapaaehtoisena maanpuolustusjärjestönä kesti kunnialla tulikokeensa ja sen yksityiset jäsenensä lunastivat lottalupauksensa. Vuodesta 1992 Kukaan nainen ei ole unohtanut olleensa kerran lotta. Lottakunnioituksen henkiinherättämisen myötä meillä on ollut 90-luvun taitteesta alkaen ainutlaatuinen tilaisuus puhua niistä lähihistorian tapahtumista, joista on pitkään vaiettu. Lottavuodet sisälsivät itse kunkin kohdalla niin arvokasta elettyä elämää tasa-arvoisena aherruksena "Vaadi aina enin itseltäsi" periaatteella, että siinä olisi kivijalkaa tämän päivänkin yhteiselämään. Paitsi konkreettista työtä, kuului lottahenkeen arvomaailma, josta mikä tahansa kansakunta olisi voinut

16 29 olla ylpeä. Se heijastui vielä Lotta Svärdin lakkauttamisen jälkeenkin sodanjälkeisessä jälleenrakennusurakassa tosin ilman lottapukua. Erityisesti kosketti entisiä lottia ja pikkulottia viidenkymmenen vaietun vuoden jälkeen kunnianosoitus lottamitalin muodossa tällä vuosikymmenellä. Hakemuksiin sai vuodattaa päällimmäisinä olevat muistonsa, ja mitalinjakojuhlista muodostui sadoille niihin kulloinkin osallistuneille lottahengen läpitunkemia juhlahetkiä. Elämä jatkuu. Entiset lotat ja pikkulotat ovat kokoontuneet 5-7 vuoden ajan. Uusia nuorempia jäseniä toivomme mukaan "lipunkantajiksi" entistä enemmän. Entiseen paluuta ei tietenkään ajatella, elämä on jatkuvaa liikettä eteenpäin. Onnellisuutemme perustuu siihen, että tunnemme olevamme osallisina tämän ajan kehitykseen. Kehityksen tueksi tarvitaan kuitenkin perinnettä edellisiltä sukupolvilta, on osattava rakentaa sille, mikä on kyllin arvokasta, säilytettävää. Kirjoittaja on Irma Toivanen, Turun seudun Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Raakel Ali-Melkkilän julkaisussa Lotat Suomen itsenäisyyden vaiheissa. (Teksti on julkaistu Maritta Pohlsin luvalla. Lähde: Annika Latva-Äijö ja Maritta Pohls, Lotta Svärd, Käytännön isänmaallisuutta, Otava 2009)

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Eve Luokkakallio. Kerran lotta, aina lotta

Eve Luokkakallio. Kerran lotta, aina lotta Eve Luokkakallio Kerran lotta, aina lotta Pikkulotta- ja lottakokemuksien vaikutus sotien jälkeiseen elämään Opinnäytetyö Syksy 2013 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Vanhustyön koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet. Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa Järjestötoiminta Jäsenasiain päivystys yhdistyksen toimistolla (Jäsenasiainhoitajien p.0452165225 sekä Päivi Korkeamäki p.0400982999) antaa jäsenille henkilökohtaista apua jäsenasiainhoitaja parillisten

Lisätiedot

Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja

Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla 2015-2020 Jorma Jokisalo 19.10.2015 tarkistettu 20.12.2015 ja 11.1.2016 VUOSI 2015 VALMISTAUTUMINEN ALKAA (toteutunut) 1. TAMMISUNNUNTAIN MUISTOJUHLA 25.1.

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallisen tilan kuvaus Yhdistyksen jäsenmäärä 311 Jäsenten työpaikat Kiuruveden kaupunki, Iisalmen kaupunki, Seurakunta, Yksityiset hoivakodit, Fysikaaliset hoitolaitokset, Toimi-säätiö

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Laajasalon palloseura 2005-2015. Tarina pienen kyläseuran kasvusta kehityskelpoiseksi keskisuureksi jalkapalloseuraksi

Laajasalon palloseura 2005-2015. Tarina pienen kyläseuran kasvusta kehityskelpoiseksi keskisuureksi jalkapalloseuraksi Laajasalon palloseura 2005-2015 Tarina pienen kyläseuran kasvusta kehityskelpoiseksi keskisuureksi jalkapalloseuraksi Mia Stierncreutz - Koulutus; Kasvatustieteen kandidaatti, varhaiskasvatuksen koulutuslinja

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. SÄÄNNÖT 1 LOTTA SVÄRD SÄÄTIÖ - LOTTA SVÄRD STIFTELSEN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi Säätiön nimi on - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue...3 2 Tarkoitus ja toiminta...3 3 Lahjoitukset...3 4 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

LUPAUS, Suomi 2005 KOULUKINON OPPIMATERIAALI. Tuottaja ja tuotantoyhtiö: Asko Apajalahti, Fantasiafilmi Oy Ikäraja: K11(9) Kesto: 111 min

LUPAUS, Suomi 2005 KOULUKINON OPPIMATERIAALI. Tuottaja ja tuotantoyhtiö: Asko Apajalahti, Fantasiafilmi Oy Ikäraja: K11(9) Kesto: 111 min LUPAUS, Suomi 2005 Valmistusmaa ja vuosi: Suomi, 2005 (Ensi-ilta 2.12.2005) Käsikirjoitus: Inkeri Kilpinen, elokuvasovitus Elina Halttunen Ohjaus: Ilkka Vanne Keskeiset näyttelijät: Laura Birn, Karoliina

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014

SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014 SUOMUSSALMEN URHEILUAMPUJAT RY SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014 AIKA PAIKKA LÄSNÄ 21.11.2014, klo 18.00-20:03 Hotelli Kiannon Kuohut, Suomussalmi Liite 1, nimiluettelon mukaisesti 61 henkilöä 1 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

MERIVOIMIEN SOTILASPUKUJEN KOKOONPANOT

MERIVOIMIEN SOTILASPUKUJEN KOKOONPANOT MERIVOIMIEN SOTILASPUKUJEN KOKOONPANOT Laivapalveluspuku, meritaisteluasu m/95: Meritaisteluasu muodostetaan soveltuvin osin maastosuojavaatetuksesta, suojavaatetuksesta, erikoissuojavaatetuksesta ja merivoimien

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

Kansanhuoltolautakunnille

Kansanhuoltolautakunnille KANS ANHUOLTOMINISTERIÖ. Helsingissä 10 p:nä heinäkuuta 1942. Kiertokirje N:o 202. Kansanhuoltolautakunnille kananmunien hankintaliikkeille. ja Kananmunien säännöstely: Valtioneuvosto on 9/7-42 antanut

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA Reserviläisurheiluliiton perinneasesäännöt mahdollistavat puolustusvoimissa käytettyjen kiväärin kantohihnamallien käytön tukena eri ampuma-asennoissa. Melkoisen

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 26.4.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Seinäjoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 26.4.2015, Seinäjoen kaupungintalo

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna.

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 1 (6) RENGON SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on Kanta-Hämeen ja Riihimäen

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli ry:n 17.toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 107 + 2 kannattajajäsentä. 21.9. järjestettiin

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Ylihärmän palokuntanuoriso-osaston

Ylihärmän palokuntanuoriso-osaston Ylihärmän palokuntanuoriso-osaston Johtosäännöt 1 TOIMINNAN TAVOITTEET Palokuntanuorisotyön tavoitteena on koota poikia ja tyttöjä palokuntatyöhön innostumaan ja harjaantumaan palokuntalaisiksi sekä kehittymään

Lisätiedot

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma Lionsklubin strategian teko-ohje Ossi Eloholma 2010 2 Lionsklubin strategian teko-ohje Johdanto Sana strategia on peräisin antiikin Kreikasta 510 eaa, jolloin heimon johdossa oli Strategos, jonka tärkein

Lisätiedot

Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet

Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet Hyväksytty Sibelius-Akatemian Akateemisen neuvoston kokouksessa 5.6.2012 Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet 1a. Taiteilijakoulutus Taiteilijakoulutuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot