Paikkatietoselvitys. Katri Isotalo, Viestintä Isotalo Oy Sari Putkonen, Viestintä Skrivaus

Transkriptio

1 Paikkatietoselvitys Selvitys paikkatietojen hyödyntämisestä ja paikkatietoviestinnästä Kansallisen paikkatietostrategian tukemiseksi Katri Isotalo, Viestintä Isotalo Oy Sari Putkonen, Viestintä Skrivaus

2 SISÄLLYS 1. Tiivistelmä 2 2. Tavoitteet 3 3. Selvityksen toteutus 5 4. Selvityksen tulokset Aineiston käyttö - Vastaajat käyttävät paikkatietoaineistoja monipuolisesti Julkisen sektorin paikkatietoaineistojen ja - palveluiden saavutettavuus - Aineistoa on, kunhan sen löytää Yksityisen sektorin aineistot ja niiden saavutettavuus - Aineistot asiakkaan omaisuutta? Toiminnan tehostaminen julkishallinnossa - Valtiolla ongelmana toimintatavat, kunnissa myös osaaminen Innovointi ja yhteistyö Esimerkit paikkatiedon onnistuneesta hyödyntämisestä onko niitä? Muita esiin tulleita ongelmia Viestintäsuunnitelma Visioita viestinnästä vapaa sana Vapaa sana ja Paikkatietoikkuna Ehdotukset viestintätoimenpiteiksi Viestintä paikkatietoammattilaisille Viestintä asiantuntijoille ja päättäjille Muut toimenpiteet Viestinnän koordinointi ja toteutus Tiivistelmä toimenpide-ehdotuksista 7. Toimenpide-ehdotukset kohderyhmittäin 28 LIITTEET Paikkatietoselvityksen Webropol-kyselyn vastaukset 32 1

3 1. TIIVISTELMÄ Aineistojen hajanaisuus ja tiedonsaannin sattumanvaraisuus nousivat selkeimmiksi ongelmiksi tässä paikkatietojen hyödyntämistä kartoittavassa selvityksessä. Selvitys keräsi runsaasti näkemyksiä, toiveita, ideoita ja kehittämisehdotuksia, mikä osoittaa, että alan toimijoilla on halua kehittää alaa ja laajentaa paikkatieto-osaamista myös uusille toimialoille. Valtionhallinnon tuottamia paikkatietoaineistoja on vastaajien mukaan melko hyvin saatavilla, kunhan ne vain löytää. Ongelmaksi mainittiin, ettei koskaan voi tietää, onko paras mahdollinen aineisto käytössä ja että aineiston löytyminen vaatii alan toimijoiden tuntemista. Julkisen sektorin tuottaman aineiston saatavuutta pitää kuitenkin hyvänä kaksi kolmasosaa vastaajista. Eniten vaikeuksia saatavuudessa on kuntien aineistoissa. Yksityisen sektorin tuottaman aineiston löytymiseen ei olla yhtä tyytyväisiä. Voitaisiinko Paikkatietoikkunaan tuoda myös sellaisia yksityisen sektorin tuottamia aineistoja, jotka eivät täytä Inspiren vaatimuksia? Lähes 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että paikkatietojen käytöllä on paljon mahdollisuuksia julkishallinnon toiminnan tehostamisessa. Kysyttäessä tehostamisen esteistä vastaukset jakaantuvat suhteellisen tasaisesti laatuongelmien, aineistojen olemassa oloa koskevan tiedonpuutteen, aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia koskevan tiedonpuutteen ja teknisen osaamisen kesken. Erityisesti haastatteluissa tuli selkeästi esiin, että kunnilla ei ole resursseja rajapintojen avaamiseen eikä osaamista paikkatietoanalyysien tekemiseen. Ratkaisuna ehdotettiin Lounaispaikan kaltaista aineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä edistävää alueellista toimintatapaa. Maakuntaliitoilta, ELY-keskuksilta ja yrityksiltä toivotaan aktiivisempaa otetta kuntien paikkatietoasioiden kehittämisessä. Jotta paikkatiedot saadaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön, tarvitaan myös halukkuutta muuttaa totuttuja toimintatapoja. On saatava päättäjät ymmärtämään paikkatietojen mahdollisuudet: Jotta voi pyytää tai hyödyntää paikkatietoa, on ensin ymmärrettävä, mitä se on. Avoimissa vastauksissa syyksi paikkatiedon käytön nihkeydelle arveltiin myös pelkoa vallan menetyksestä tai sitä, että paikkatietoanalyysin tulokset eivät vastaa päättäjien omia suunnitelmia. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että julkishallinnon paikkatietoaineistot tarjoavat hyvän mahdollisuuden innovaatioille. Haastatteluissa painotettiin paikkatiedon hyödynnettävyyttä monilla aloilla ja että kasvu tulee uusilta toimialoilta, joilla paikkatiedon mahdollisuuksia ei vielä käytetä hyväksi. Keinona innovoinnin lisäämiseen esitetään yritysten osallistumista EU-projekteihin ja tuke Apps-kisojen voittajatöiden jatkokehittämiseen. Kolme neljäsosaa vastaajista on sitä mieltä, että tiedonkulku yksityisen ja julkisen sektorin välillä ei ole riittävää. Erityisesti yrityksiltä toivotaan lisää aktiivisuutta julkishallinnon suuntaan. Yksityisen ja julkisen sektorin välille kaivataan toimijaa, joka järjestäisi esimerkiksi yhteisiä tilaisuuksia. Yli 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että paikkatietoalan ajankohtaisasioille tulisi olla viestintäkanava, joka kokoasi sekä yksityisen että julkisen sektorin asiat yhteen. Nykyistä viestintää pitää hyvänä vain noin viisi prosenttia vastaajista. Kanavista eniten kannatusta sai Paikkatiedon uutiset laajasti koko alalta kokoava verkkosivusto. Toiseksi suosituin viestintäkanava oli uutiskirje. Alan uutiset kokoavaksi verkkosivustoksi 2

4 ehdotettiin kehitettävän jotain jo olemassa olevaa sivustoa, kuten Paikkatietoikkunaa. Paikkatietoikkuna sai runsaasti kehitysideoita. Selkeästi yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että sopivaa esittelymateriaalia paikkatiedon hyödyntämisestä ei ole. Helposti ymmärrettävää esitysmateriaalia tulisi olla useilta eri sovellusalueilta ja eri aineistoista. Jotta paikkatietojen käyttöä saadaan laajennettua perinteisten alueiden ulkopuolelle ja jotta tiedonkulku ja yhteistyö alan sisällä tehostuu, ehdotamme viestintätoimenpiteiden kohdentamista erikseen päättäjille ja asiantuntijoille, jotka eivät vielä hyödynnä paikkatietoa, sekä toisena ryhmänä paikkatiedon asiantuntijoille. 2. TAVOITTEET Kansallisessa paikkatietostrategiassa todetaan strategian painopisteen siirtyneen tarjonnan ja infrastruktuurin rakentamisesta tiedon hyödyntämiseen. Visiossa korostetaan, että paikkatiedon käyttö tehostaa toimintaa ja päätöksentekoa sekä lisää osallistumisen mahdollisuuksia. Strategiassa ehdotetut toimenpiteet tähtäävät tiedon saatavuuden ja palvelujen käytettävyyden parantamiseen sekä uusien tuotteiden ja palveluiden innovointiin. Tässä paikkatietoalan viestintäselvityksessä on kartoitettu alan toimijoiden näkemyksiä paikkatietojen hyödyntämisestä (esimerkiksi mitä ongelmia paikkatietojen käytössä nähdään) ja keinoista paikkatietojen hyödyntämisen lisäämiseksi. Selvityksessä kysyttiin alan toimijoilta erityisesti avoimen datan käytöstä ja viestinnän kehityskohteita. Esimerkiksi alan koulutus ja tiedon laatuun ja standardeihin liittyvät kysymykset rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Lisäksi selvityksessä on kartoitettu olemassa olevaa paikkatiedon hyödyntämiseen liittyvää materiaalia, jolla paikkatiedon mahdollisuuksia voidaan havainnollistaa esimerkiksi päättäjille ja muille potentiaalisille käyttäjille sekä rahoittajille. Viestintäsuunnitelma tarjoaa toimenpide-ehdotuksia erityisesti seuraaviin Kansallisessa paikkatietostrategiassa mainittuihin tavoitteisiin: Paikkatietoa käyttämällä tehostetaan toimintaa ja parannetaan palveluja Parannetaan paikkatiedon tuottajien ja palveluyritysten yhteistyötä. Viestintäselvitys on osa Paikkatietoverkoston ja Paikkatietoasiain neuvottelukunnan Strategia-kärkihanketta, joka tukee Kansallisen paikkatietostrategian toimeenpanoa. Kärkihankkeen keskeisiä tavoitteita ovat mm. avaintoimijoiden yhteisen näkemyksen vahvistaminen ja konkreettisten toimenpiteiden aikaansaaminen. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa viestinnän nykytilanne; havaitut ongelmat ja toimivat ratkaisut sekä kerätä näkemyksiä viestinnän kehittämiseksi. Viestintää tehostamalla pyritään helpottamaan eri toimijoiden tietämystä olemassa olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista sekä julkisella sektorilla että yrityksissä. 3

5 3. SELVITYKSEN TOTEUTUS Viestintäsuunnitelmaa varten selvitettiin millaisia esteitä ja ongelmia paikkatietoalalla toimivat yritykset ja viranomaiset näkevät paikkatietojen hyödyntämisessä ja alan yhteistyössä ja millaisia toiveita niillä on paikkatietoalan viestinnälle. Kartoitus tehtiin Webropol-verkkokyselynä Kysely lähetettiin maa- ja metsätalousministeriön tietohallinnon osoitteesta yhteensä 720 paikkatietoalalla toimivalle henkilölle, minkä lisäksi se julkaistiin Facebookissa. Ennen laajempaa jakelua kyselylomake testattiin Position toimituskunnan jäsenillä ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoinfra-yksikössä ja sen perusteella tehtiin pieniä muokkauksia kyselyyn. Kyselyn jakelu oli seuraava: Paikkatietoverkoston jäsenet, Paikkatietoasiain neuvottelukunnan jäsenet, Kansallisen paikkatietostrategian työryhmä, FLIC:n jäsenyritykset, ProGIS:n jäsenet, Inspire-velvoitetut viranomaiset, Position toimituskunta, Position palveluhakemiston yritykset sekä muutama Fonectan yrityshaun kautta löytynyt paikkatietoalan yritys. Lisäksi kysely julkaistiin Facebookissa GIS-velhot -ryhmän jäsenille. Kyselyyn vastasi yhteensä 158 henkilöä eli 22 prosenttia kyselyn saaneista. Vastaajat jakaantuivat varsin tasaisesti valtionhallinnon, kuntien ja yritysten kesken. Opetus- ja tutkimusalaa edusti noin 10 vastaajaa eli noin seitsemän prosenttia vastaajista. Lomakemuotoisen verkkokyselyn lopussa vastaajaa pyydettiin jättämään yhteystietonsa mahdollista henkilökohtaista haastattelua varten. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 10. Haastateltavat valittiin erilaisista organisaatioista siten, että edustettuina on kunta, alueellinen yhteistyöelin, kolme PK-yritystä, jotka hyödyntävät paikkatietoa tuotteissaan ja palveluissaan, ohjelmistotalo, yliopisto ja kolme julkishallinnon aineistotuottajaa. Vastaajat 35% 30% 25% 20% 31% 22% 26% 21% 15% 10% 5% 0% Valtionhallinto Kunta Paikkatietoalan yritys Muu 4

6 4. SELVITYKSEN TULOKSET 4.1. Aineiston käyttö - Vastaajat käyttävät paikkatietoaineistoja monipuolisesti Mitä paikkatietoaineistoja käytät pääasiassa työssäsi? Vastaukset kattoivat erilaiset paikkatietoaineistot hyvin laajasti. Vastaajien voidaan siis katsoa edustavan aineistojen käyttäjiä kattavasti, ei esimerkiksi vain avoimen datan tai valtionhallinnon tuottaman datan käyttäjiä. Kuinka usein tarvitset muiden kuin oman organisaatiosi tuottamia paikkatietoaineistoja? Vastaajista ylivoimaisesti suurin osa käyttää muiden kuin oman organisaation paikkatietoaineistoja vähintään viikoittain. Noin joka viides käyttää niitä muutaman kerran vuodessa tai harvemmin. Noin 10 prosenttia vastaajista ei käytä muita kuin oman organisaation aineistoja tai ei käytä mitään aineistoja Julkisen sektorin paikkatietoaineistojen ja - palveluiden saavutettavuus - Aineistoa on, kunhan sen löytää Kuinka helposti löydät tietoa siitä, mitä erilaisia julkishallinnon tuottamia paikkatietoaineistoja tai -palveluita on olemassa? Enemmän kuin kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että julkishallinnon tuottamat aineistot tai palvelut löytyvät kohtuullisen helposti (vastaus 3 tai 4 asteikolla 1 huono - 5 hyvä). Joka kymmenes on sitä mieltä, ettei aineistojen löytymisessä ole ongelmia, ja vajaa viidennes pitää aineistojen löytymistä vaikeana. Yleisimmin tietoa aineistoista haetaan hakukoneilla tai tiedontuottajien omilta sivuilta. Myös Paikkatietoikkuna on suosittu lähde. Runsaasti mainintoja saivat lisäksi kyselyt kollegoilta, organisaatioiden tiedotteet ja Positio-lehti. Muina portaaleina tai hakemistoina Paikkatietoikkunan lisäksi mainittiin nimeltä avoindata.fi, Oiva, HRI, Paikkatietolainaamo ja Lounaispaikka, joista kukin sai 1-2 mainintaa. Kiitosta sai Paikkatietohakemiston idea, kunhan sisältö olisi päivitetty ja käyttöliittymä käyttäjäystävällisempi. Sama käyttöliittymätoive esitettiin Lounaispaikalle. Yleisimmäksi ongelmaksi aineistojen löytämisessä nousi hajanaisuus. Tieto aineistoista ei ole kootusti yhdessä paikassa. Edes yhden organisaation kaikki aineistot tai tieto niistä ei löydy organisaation sivuilta kootusti, formaatteja on liikaa, metatiedot on usein kuvattu liian ylimalkaisesti eikä englanniksi, ajantasaisuuden joutuu usein selvittämään itse. Vastauksissa korostui, että tiedot kyllä löytää, kun tietää mitä hakee, mutta löytäminen perustuu pitkään kokemukseen alalla. Tiedon löytäminen edellyttää, että asiaan paneutuu ja että siihen laittaa runsaasti aikaa. Ei ole koskaan ihan varmaa, onko jotain aineistoa vielä jossain muuallakin, koska eri lähteitä on monta. 5

7 Huolestuttavaa on, että ei tiedä, onko paras mahdollinen aineisto käytössä. Käyttömahdollisuudet perustuvat pitkään kokemukseen ja osaamisen, joten eivät ole kenen tahansa hyödynnettävissä. Apps4-kisoissa pulpahtelee mielenkiintoisia sovelluksia sopivasti kerran vuodessa, mikä antaa tietoa siitä, mitä aineistoja on saatavilla. Esim. SYKEn sivuilla listattu aineistoja ja aina, kun niitä tonkii, löytyy uutta kiinnostavaa. Jos joku jo vienyt aineiston kartalle, sen voisi laittaa muillekin nähtäväksi esim. Paikkatietoikkunaan, jotta jokaisen ei tarvitse tehdä asiaa uudelleen. Tarvitaan yhteinen latauspalvelu tai edes lista linkeistä, joiden kautta aineistoa voi ladata. Paikkatietoikkuna olisi tähän hyvä. Entä mitä tapahtuu aineistoille, joita tuotetaan esim. kaavoituksen taustaselvityksissä tai osana isompaa projektia - voitaisiinko myös ne tallentaa Paikkatietoikkunaan? Miten haluaisit saada tietoa julkishallinnon tuottamista paikkatietoaineistosta tai julkishallinnon muusta paikkatietotoiminnasta? Kysymykseen Miten haluaisit saada tietoa julkishallinnon tuottamista paikkatietoaineistosta tai julkishallinnon muusta paikkatietotoiminnasta sai valita kaksi vaihtoehtoa. Selkeästi eniten, yli 100 valintaa, sai vaihtoehto paikkatiedon uutiset laajasti koko alalta kokoavalta verkkosivulta. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli uutiskirje, joka sai noin 50 valintaa. Sähköpostia kannatti hieman yli 30 vastaajaa ja sosiaalista mediaa noin 20. Muina keinoina mainittiin paikkatietoalan tilaisuudet, hakemistopalvelut ontologioita hyödyntäen, HRI-palvelun kaltainen datakatalogi ja jokainen tuottaja laittaa oman viestintäkanavansa kuntoon Yksityisen sektorin aineistot ja niiden saavutettavuus - Aineistot asiakkaan omaisuutta? Oletko käyttänyt työssäsi yksityisen sektorin tuottamia paikkatietoaineistoja? Vastaajista hieman yli puolet kertoo käyttäneensä yksityisen sektorin tuottamia paikkatietoaineistoja. Mistä haet tietoa yksityisen sektorin tuottamista paikkatietoaineistoista tai - palveluista? Kysymyksen Mistä haet tietoa yksityisen sektorin tuottamista paikkatietoaineistoista tai - palveluista? vastaukset jakautuvat kahtia: hieman yli puolet vastaajista kertoo hakevansa tietoa itse verkosta tai muista lähteistä. Vastaavasti vajaa puolet vastaajista kertoo käyttävänsä joko oman tai yhden tietyn organisaation tuottamia aineistoja tai saavansa aineistot suoraan asiakkailtaan. 6

8 Paikkatietoaineistoja hakeneiden vastauksissa ylivoimaisesti eniten mainintoja saivat nettihaut. Tietoa haetaan googlaamalla, Herestä, Paikkatietohakemistosta ja eri yritysten ja organisaatioiden verkkosivuilta. Muita tiedonhakutapoja olivat lehdet (Positio), kontaktin ottaminen suoraan yritykseen, kollegat ja alan tapahtumat (Paikkatietomarkkinat, open data tapahtumat). Kuinka toimivia mainitsemasi kanavat ovat? Vastanneista hieman yli kolmannes pitää edellä mainittuja paikkatietoaineistojen tiedonsaantikanavia hyvinä (vastaus 4 tai 5, asteikolla 1 huono - 5 hyvä). Kolmannes antoi neutraalin vastauksen ja vajaa kolmannes pitää keinoja melko huonoina tai huonoina. Mitä huonoa ja mitä hyvää kanavissa on? Kaksi kolmasosaa vastaajista nostaa esiin tiedonhalukanavien puutteita ja kolmannes hyviä puolia. On osittain sattumaa minkä aineiston/yrityksen kanssa on tekemisissä. Esim. hakukoneella saa joskus hyvän, joskus huonon aineiston. Tieto ei ole välttämättä helposti käyttöönotettavassa muodossa ja tietoa ei ole kootusti missään. Hinnat puuttuvat, yhteyshenkilöt puuttuvat. Yksityinen sektori vastaa sähköpostitiedusteluihin ripeästi. Saa yleensä sitä mitä tilaa. Haastatteluissa nousi esille kysymys yksityisen sektorin aineistojen laadusta. Koska Inspire ei velvoita yksityisiä toimijoita yhtenäistämään aineistojaan, niin laatu, metatiedot ja aineistokuvaukset ovat vaihtelevia. Yksityisellä sektorilla työskentelevä huomautti myös, että koska yritykset pyrkivät tekemään voittoa, niin luulisi aineiston laadun parantamisen olevan myös yrityksien intresseissä. Paikkatietoikkuna nousi kyselyn useissa vastauksissa kanavaksi, josta haetaan tietoa ja jolle esitettiin paljon kehitystoiveita. Yksityisen sektorin aineistoja sieltä ei haeta, koska niitä ei siellä ole. Onkohan Paikkatietoikkunaan edes pyydetty yksityisen sektorin aineistoja, pohti yksi vastaaja. Toinen vastaaja kysyi, voitaisiinko Paikkatietoikkunaan tuoda myös sellaisia esimerkiksi yksityisen sektorin tuottamia aineistoja, jotka eivät täytä Inspiren vaatimuksia. Aineistot voitaisiin luokitella Inspiren vaatimukset täyttäviksi ja ei-inspiren vaatimukset täyttäviksi. Mikä olisi mielestäsi paras tapa saada tietoa yksityisen sektorin paikkatietotoiminnasta? Vastaajilla oli mahdollisuus valita kaksi vaihtoehtoa parhaaksi tavaksi saada tietoa yksityisen sektorin paikkatietotoiminnasta. Annetut vaihtoehdot olivat a) sähköposti, b) 7

9 uutiskirje, c) paikkatiedon uutiset laajasti koko alalta kokoava verkkosivusto, d) sosiaalinen media, e) muuten ja f) nykyinen viestintä toimii hyvin. Eniten kannatusta saa vaihtoehto Paikkatiedon uutiset laajasti koko alalta kokoavalta verkkosivustolta, tämän valitsi seitsemän vastaajaa kymmenestä. Uutiskirjettä kannattaa kolmannes. Nykyistä viestintää pitää hyvänä noin joka kymmenes vastaaja. Vastaajat saivat myös ehdottaa omaa ratkaisua ja muutama käytti tilaisuutta hyväkseen. Yksi vastaaja esittää, että myös yksityisen sektorin aineistot pitäisi rekisteröidä ArcGIS Onlineen ja toinen vastaaja esittää HRI-palvelun kaltaista datakatalogia ja palvelua Toiminnan tehostaminen julkishallinnossa Valtiolla ongelmana toimintatavat, kunnissa myös osaaminen Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että paikkatietoaineistojen nykyistä paremmalla hyödyntämisellä voidaan tehostaa julkishallinnon toimintaa? Lähes 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että paikkatietojen käytöllä on paljon mahdollisuuksia julkishallinnon toiminnan tehostamisessa (vastaukset 4 ja 5 asteikolla 1-5). Yli puolet kaikista vastaajista valitsi vaihtoehdon 5. Vain yksi vastaaja on sitä mieltä, että paikkatietojen käytöllä ei voida tehostaa toimintaa. Yhteiskunnan käytössä pitäisi olla paras mahdollinen tieto, keskiarvotieto ei riitä. --- Usein sama aineisto on pilkottu moniin eri paloihin esimerkiksi kunnittain, mikä hankaloittaa käyttöä. Mikä estää paikkatietoaineistojen tehokkaamman käytön julkishallinnossa? Paikkatietojen tehokkaampaa käyttöä koskevat vastaukset jakaantuivat tasaisesti laatuongelmien, aineistojen olemassa oloa koskevan tiedonpuutteen, aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia koskevan tiedonpuutteen ja teknisen osaamisen kesken. Hieman muita enemmän sai mainintoja tiedon puute aineistojen hyödyntämismahdollisuuksista. Laatuongelmista aineiston ajantasaisuus mainittiin suurimmaksi ongelmaksi. Haastatteluissa tuli selkeästi esiin, että erityisesti kunnilla ei ole resursseja rajapintojen avaamiseen eikä osaamista paikkatietoanalyysien tekemiseen. Osalla kunnista on useita keskenään yhteensopimattomia paikkatietojärjestelmiä ja osa toimii yhä muovitulosteilla. Pienissä kunnissa paikkatieto-osaaminen saattaa olla yhden henkilön varassa. Hyviä esimerkkejä kuntapuolella on Varsinais-Suomen Lounaispaikka, joka tukee kuntia paikkatietojen käytössä ohjelmistovalinnoista aineiston käyttöönottoon ja koulutukseen asti. Muualla Suomessa vastaavia seutukohtaisia tukipalveluja ei tiettävästi ole. Edistyksellisesti toimitaan myös Tampereella, jossa paikkatietostrategia on nostettu osaksi koko kaupungin tietojohtamista. Toimintamalliin kuuluu, että kaupungin paikkatiedon ydinryhmä esittelee kaupungin johdolle paikkatiedon mahdollisuuksia. Tampereella tehdään myös paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuria, jotta kunnan omat 8

10 paikkatiedot saadaan yhteiskäyttöisiksi. Selvitettävänä on tällä hetkellä muun muassa tukipalvelun järjestäminen siten, että kunnan eri sektorit voivat saada tarvitsemiaan paikkatietoanalyysejä. Aineiston käyttö ja ylläpito perustuu rooliperusteisiin käyttäjätunnuksiin. Suhtautuminen paikkatietoihin saattaa vaihdella myös toimialoittain ja/tai henkilöittäin niin kunnissa kuin valtionhallinnossakin. Olen kertonut kaupungin päättäjille paikkatiedon mahdollisuuksista ja tarjonnut mahdollisuutta laatia heille paikkatietoanalyysejä. Joillakin kaupungin edustajilla on käsitys, että he tekevät sellaisia itse, vaikka heillä ei ole edes järjestelmiä analyysien tekemiseen. Joillakin sektoreilla taas ollaan hyvinkin kiinnostuneita hyödyntämään tarjottua apua. Vain harvat lainvalmisteluun osallistuvat henkilöt osaavat pyytää paikkatietoanalyysejä. Avoimissa vastauksissa Muut syyt korostuivat aineiston löytämiseen tai käyttöoikeuksiin liittyvät ongelmat. Useissa vastauksissa mainittiin Tilastokeskuksen ja VRK:n aineistojen saatavuus ja hinnoittelu. Toinen avovastauksissa korostunut syy oli haluttomuus muuttaa toimintatapoja. Varsinkaan ministeriötasolla EI ole paikkatieto-osaamista. Ministeriöissä ei tiedetä eikä ymmärretä, että paikkatiedon hyödyntämisen kautta voisi tehostaa toimintaa. Ministeriöt eivät ole valmiita hyödyntämään toisen hallinnonalan osaamista ja valmiita järjestelmiä, vaan yrittävät keksiä pyörää uudelleen paikkatietoasioissa. Kaikki suhtautuvat esityksiimme myönteisesti, mutta sitten ei tapahdu mitään. Virkamies ei katso tehtäväkseen markkinointia, jollaiseksi paikkatiedon mahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen koetaan. Ainakaan julkisella sektorilla ei katsota sopivaksi toisen henkilön neuvomista hänen työssään. Pelätäänkö vallan menetystä vai sitä, että paikkatietoanalyysin tulokset eivät vastaa päättäjien omia suunnitelmia? 9

11 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Mikä estää paikkatietoaineistojen tehokkaamman käytön julkishallinnossa? (valitse korkeintaan 3 kohtaa) Kaikki Valtio Kunnat Pt-yritykset Muut 4.5. Innovointi ja yhteistyö Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että tieto julkishallinnon tuottamista paikkatietoaineistoista synnyttää uusia innovaatioita? Noin kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että tiedolla julkishallinnon paikkatietoaineistoista on hyvät mahdollisuudet synnyttää uusia innovaatioita (vastaukset 4 ja 5 asteikolla 1 ei vaikutusta - 5 paljon vaikutusta). Lisäksi noin 15 prosenttia vastaajista pitää tätä melko todennäköisenä (vastaus 3). Vajaa 10 prosenttia suhtautuu väitteeseen epäillen (vastaukset 1 ja 2). Avoimissa vastauksissa ja haastatteluissa nousi esiin seuraavia näkemyksiä: Paikkatietoja käytetään, muttei osata ideoida. Isossa yrityksessä ansainta perustuu siihen, että tehdään samaa tuotekehitystä monelle asiakkaalle, jolloin innovointia ei tapahdu ensimmäisen tuotekehityshankkeen jälkeen. GeoServer Open data, Twitterillä tiedot uusista avoimista aineistoista, Flickeriin esimerkkejä visualisoinneista vapaasti hyödynnettäväksi. Aineiston tuottajille tietoa yritysten tekemisistä; jotta voidaan seurata 10

12 millaisesta aineistosta ollaan kiinnostuneita eli mitä kannattaa avata, jotta saadaan uusia innovaatioita. Tarvitaan työpajoja ja idearikkaita henkilöitä miettimään julkishallinnon ja yritysten yhteistyötä. EU-projekteihin ei löydy suomalaisia yrityksiä vetäjiksi eikä juuri muutenkaan osallistujiksi, koska suomalaisilla yrityksillä ei ole halua laittaa EU-rahoituksen edellyttämää omaa rahaa mukaan. Ideointi ja kehittäminen koko alalla henkilösidonnaista ja kun henkilö vaihtaa työpaikkaa, kehitys jää siihen. 6Aika: uusia tapoja kilpailuttaa? Valintakriteerinä paras idea, jotta syntyisi start uppeja. Nykyinen kilpailutuskäytäntö on kankea, ei synny iteraatioprosessia tilaajan ja toteuttajan välillä, kun määrittely on täytynyt tehdä liian tarkasti ennen kilpailutusta. Jos lopputuote on käyttäjälle ilmainen kuten esimerkiksi kansalaispalveluissa, ansaintalogiikka ei toimi yritykselle, siksi yritykset toteuttajina julkishallinnon tilauksesta. Avoimen datan standardien on oltava kansainvälisiä, jotta tuotteille on markkinoita Suomen ulkopuolella. Apps-kisojen järjestäjillä tulisi olla vastuu siitä, että voittajatöitä kehitetään eteenpäin tai että aihion voisi jättää vapaasti kaupallistettavaksi. Aineisto tunnettava hyvin ennen kuin voi rakentaa palveluja sen päälle. Onko tiedonkulku yksityisen ja julkisen sektorin välillä riittävää? Tiedonkulkua yksityisen ja julkisen sektorin välillä pohtivaan kysymykseen vastasi noin kaksi kolmesta. Kun en osaa sanoa ja ainahan tiedonkulussa on parannettavaa - tyyppiset vastaukset poistettiin, vastaajista kolme neljäsosaa on sitä mieltä, että tiedonkulku ei ole riittävää. Noin viidennes puolestaan pitää tiedonkulkua riittävänä. Muutama vastaaja pohdiskeli tiedonkulkua hyvin rajatun yhteisön sisällä. Julkinen sektori keskustelee julkisen sektorin kanssa. Vastauksissa nostettiin ongelmaksi julkishallinnon ja yritysten vastakkainasettelu ja tiedonkulun henkilösidonnaisuus. Erityisesti yrityksiltä toivotaan lisää aktiivisuutta. -- syntynyt paljon uusia pk-yrityksiä, joilla ei ole perinteisiä kontakteja. Haluaisin enemmän kootusti tietoa yrityksien tekemisistä. Lista olemassa olevista palveluista ja suunta mihin mennään. Tiedonkulku on parempi julkiselta sektorilta yksityisille! Ehkä tiedonkulussa on jonkin verran liikaakin "viranomaiset vs. markkinat" asetelmaa. Yksi vastaaja kertoi havainneensa, että julkisen sektorin työntekijät eivät uskalla osallistua 11

13 yritysten järjestämiin tilaisuuksiin lahjontasyytteiden pelossa! Yksityisen ja julkisen sektorin välille kaivataan toimijaa, joka järjestäisi yhteisiä tilaisuuksia. Tällainen moottori voisi olla esimerkiksi maakuntaliitto, ELY-keskus tai kunta. Pitäisikö olla viestintäkanava, jolla sekä yksityisen että julkisen sektorin paikkatietoalan ajankohtaisasiat kerrotaan kootusti? Yli 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että paikkatietoalan ajankohtaisasioille tulisi olla viestintäkanava, joka kokoasi sekä yksityisen että julkisen sektorin asiat yhteen. Mistä viestintäkanavasta ottaisit mieluiten vastaan koottua tietoa paikkatietoalan ajankohtaisasioista? Viestintäkanavista eniten kannatusta sai vaihtoehto Paikkatiedon uutiset laajasti koko alalta kokoavalta verkkosivusto. Noin kahdeksan vastaajaa kymmenestä kannatti tätä vaihtoehtoa. Toiseksi suosituin viestintäkanava oli uutiskirje, sen jälkeen tulivat sähköposti ja sosiaalinen media. Nykyistä viestintää pitää hyvänä noin viisi prosenttia vastaajista. Henkilökohtaisissa haastatteluissa samoin kuin kyselyn viestintäkanavia koskevissa avoimissa vastauksissa huomautettiin kuitenkin, että alalle ei tarvita enää uusia viestintäkanavia. Alan uutiset kokoavaksi verkkosivustoksi ehdotettiin kehitettävän jotain jo olemassa olevaa sivustoa, kuten Paikkatietoikkunaa. (Paikkatietoikkunan kehittämisehdotuksista on lisää luvussa 6.4.) 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% a) sähköpostilla Mistä viestintäkanavasta ottaisit mieluiten vastaan koottua tietoa paikkatietoalan ajankohtaisasioista? b) uutiskirjeellä (voit valita kaksi vaihtoehtoa) c) paikkatiedon uutiset laajasti koko alalta kokoavalta verkkosivulta d) sosiaalisesta mediasta e) muuten, miten? f) nykyinen viestintä toimii hyvin Kaikki Valtio Kunnat Pt-yritykset Muut Mitä odotuksia sinulla on julkisen sektorin paikkatietotoimijoita kohtaan? 12

14 Kysymykseen Mitä odotuksia sinulla on julkishallinnon paikkatietotoimijoita kohtaan? eniten mainintoja saivat odotukset aineistojen ja rajapintojen avaamisesta ja paremmista rajapinnoista. Erityisesti kaavatietoja ja muita kuntien tietoja halutaan avoimeen käyttöön. Muita usein esitettyjä toiveita ovat yhteistyö eri organisaatioiden välillä ja aineistojen yhteentoimivuus. Julkishallinnon toimijoilta toivotaan myös aktiivisempaa tiedottamista ja markkinointia aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Tietoa tulisi jakaa erilaisessa muodossa paikkatietoalan ammattilaisille ja ei-ammattilaisille. Nyt ei voi esim. hyödyntää tiettyjä aineistoja, koska niitä ei osata myydä. MML:n aineistot olleet kimurantteja ottaa käyttöön ja väliin on tarvittu asiat osaava taho (kaupallinen tai kumppaniorganisaatio). Kaavatiedot sellaiselle tasolle, että niitä voidaan hyödyntää. Useampia mainintoja saivat myös koulutus ja toimijoiden roolien selkeyttäminen. Konkreettinen toive on paikkatietojen päivityksen ja jakelun reaaliaikaisuus. Paikkatietoon liittyviä tehtäviä tulisi tilata enemmän palveluntarjoajilta. Kilpailutuksissa on mahdollistettava vapaa kilpailu, ketterät toimintatavat ja eri teknologiavaihtoehtoihin perustuvat toteutukset. Julkisin varoin kerättyjen ja ylläpidettyjen aineistojen maksullisuutta kritisoitiin: Jatkossa pitäisi taas hankkia isolla rahalla aineisto käyttöön tuleville vuosille, se aiheuttaa suuria ongelmia. Inspire-direktiivi edellyttää, tai ainakin sen henki on se, että julkisin varoin tuotettu tieto tulisi olla vapaasti saatavissa. Päätöksentekokin saattaa perustua edelleen kunnittaisiin, ekologisen harhan omaaviin tietoihin. Tämä ei voi olla kansallisestikaan hyvä. Tilastokeskuksen PaiTuli-aineistopalvelusta saa ilmaiseksi vain väestötietoja. Mielestäni ei riittävää toteuttamaan Inspiren henkeä, pitäisi saada ilmaiseksi myös YKR:n (Yhdyskuntarakenteen seurantapalvelu) aineistot. Tilastotietojen maksullisuus on estänyt innovointia. Yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset nousivat esille haastatteluissa. Tutkijat kaipaisivat esimerkiksi oppilaskohtaista tietoa kouluverkoston analysointiin. Päätöksenteko perustuu kuntakohtaiseen keskiarvotietoon eikä paikkatietoon. Saadaanko tällä tavalla parasta tietoa päätöksenteon taustaksi? Mitä odotuksia sinulla on yksityisen sektorin paikkatietotoimijoita kohtaan? Kysymykseen Mitä odotuksia sinulla on yksityisen sektorin paikkatietotoimijoita kohtaan? vastasi noin puolet kyselyyn osallistuneista. Moni nosti kommentissaan esiin enemmän kuin yhden asian. Vastaukset jakautuvat sisältönsä puolesta neljään pääryhmään: Noin joka neljäs vastaajista esittää tiedon avaamiseen liittyviä toiveita, kuten kaupallisten aineistorajapintojen julkistamista ohjelmistotaloille standardirajapinnoin ja aineistojen viemistä Paikkatietoikkunan karttaikkunaan. 13

15 Julkiseksi kaikki selvitykset ja aineistot, joita julkishallinto on tilannut, vaatikaa myös tilaajalta avoimuutta. Avointen tuotteiden tekeminen. Lisenssi-, patentti- ja myyntibisneksestä tekemisbisnekseen siirtyminen. Jaettava dataa rohkeasti -> joka tulevaisuudessa tuottaa uusia, tällä hetkellä ei tiedossa olevia, mahdollisuuksia. Tietoa entistä [enemmän] saataville (avoimena) standardeilta rajapinnoilta. Aineistojen sekä rajapintapalvelujen kuvailu kansalliseen paikkatietojen hakupalveluun (Paikkatietohakemisto). Toinen neljännes vastaajista toivoo, että yksityinen sektori viestisi paremmin omista aineistoistaan ja palveluistaan julkisen sektorin suuntaan. Kaivataan rakentavaa yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Ohjelmisto-osaamista tulee kehittää ja tarjota ennakkoluulottomasti julkisen sektorin käyttöön. Yksityinen sektori voisi aktiivisemmin markkinoida paikkatietoa julkiselle sektorille. Tiedotusta ei pelkästään aineistojen olemassaolosta, vaan myös sen hyödyntämisestä. Parempia yhteyksiä yritysten ja julkishallinnon välillä. Näin saataisiin tietoa levitettyä ja aineistoja hyödynnettyä paremmin. Yksityisen puolen aineistoille olisi käyttöä, olisi valmiutta maksaa lisenssimaksu, jos joku on jo prosessoinut aineistoa niin, ettei itse tarvitse tehdä samaa työtä uudelleen. Hyvälle aineistolle on oikealla hinnalla aina ostajia. Noin viidenneksessä vastauksista yksityiseltä sektorilta odotetaan innovointia Luodaan yhdessä asiakkaiden kanssa innovatiivisia paikkatiedon hyödyntämiskohteita. Hyödynnetään tehokkaasti jo toteutettuja ratkaisuja ja kehittyneitä teknologioita ja mennään rohkeasti uusille soveltamisalueille. Uudet innovaatiot. Yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä niin että saadaan sovelluksia oikeaan tarpeeseen. Odotan laadukasta ideointia ja ahnehtimatonta palvelutoteutusta. Ehkä tiedonkulussa on jonkin verran liikaakin "viranomaiset vs. markkinat" asetelmaa. Neljäs vastauksista esiin noussut teema on aineistojen ja palvelujen laatu. Laadukkaita sijaintitietoja, koska niissä on osin toivomisen varaa. Huolehdittava paremmin tietojen ajantasaisuudesta ja laadusta erityisesti navigaattoripuolella. 14

16 4.6. Esimerkit paikkatiedon onnistuneesta hyödyntämisestä onko niitä? Koetko esimerkit paikkatietojen onnistuneesta hyödyntämisestä tarpeellisena tietona? Kysymykseen Koetko esimerkit paikkatietojen onnistuneesta hyödyntämisestä tarpeellisena tietona? vastasi lähes kaikki 158 vastaajaa ja heistä noin 95 prosenttia vastasi myöntävästi. Haastatteluissa painotettiin kerta toisen jälkeen sitä, että paikkatieto on vertikaalista ja että sitä voidaan hyödyntää monilla aloilla ja että kasvu tulee uusilta toimialoilta, joilla paikkatiedon mahdollisuuksia ei vielä käytetä hyväksi. Lähes kaikki haastatellut totesivat, että paikkatiedosta on kerrottava heille, jotka eivät vielä tunne paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksia. Yhdeksi keinoksi nostettiin havainnolliset esimerkit. Jotta voi pyytää tai hyödyntää paikkatietoa, on ensin ymmärrettävä, mitä se on. Outojen asiakasryhmien tapaaminen ja heille paikkatiedon hyödyntämis-mahdollisuuksista kertominen - tarvitaan esimerkkejä, joilla havainnollistaa hyötyjä. Miten haluaisit saada tietoa paikkatietojen onnistuneesta hyödyntämisestä? Kysymys Miten haluaisit saada tietoa paikkatietojen onnistuneesta hyödyntämisestä keräsi vastauksen kaikilta vastaajilta. Seitsemän kymmenestä pitää parhaana kanavana verkkosivustoa, joka kattaa laajasti paikkatietoalan uutiset. Avoimissa vastauksissa esille nostetaan tilaisuudet, seminaarit ja alan julkaisut sekä muut julkaisut kuten Kauppalehti. Ehdotetaan vuosittaista julkaisua, jossa kuvataan ja arvioidaan muutama esimerkkitapaus. Myös tiedotusta oman alan liitolta, netti-videokatsauksia ja workshoppeja toivotaan. Verkkosivustolle esitetään toiveena, että se kokoaa tuote-, arkkitehtuuri- ja teknologiainnovaatioita sekä tekijöitä. Jos sinun pitää esitellä paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksia alaa tuntemattomille (esimerkiksi viranomaiset, rahoittajat), löytyykö internetistä sopivaa esittelyaineistoa? Mistä? Lähes kaikki vastasivat kysymykseen Jos sinun pitää esitellä paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksia, löytyykö internetistä sopivaa esittelyaineistoa? Selkeästi yli puolet on sitä mieltä, ettei sopivaa aineistoa löydy. Esittelyaineistoa kaivataan eri sovellusalueista, jotta voidaan valita esimerkkejä kuulijan toimialalta. Haastatteluissa nousi esiin mm. elintarvikeala ja kunnat. Esimerkkejä toivotaan myös aineistokohtaisesti. Esittelyaineistojen toivotaan olevan yksinkertaisia, esimerkiksi power point -muotoisia, jotta niitä voi lisätä helposti omaan esitykseen. Esittelyaineistoja toivotaan myös englanniksi. Muutamissa kommenteissa todettiin, että valmista aineistoa ei voi käyttää. Eri viranomaisille ja rahoittajille olisi parasta etsiä jokaiselle oma esittelysettinsä, koska ihminen on kiinnostunut eniten siitä aihepiiristä, joka on itselle tuttu, ja näkökulma on kapea. Inspire-esittelysetit ja paikkatietostrategiat on parasta jättää näyttämättä. 15

17 Entä saako verkosta uusinta aineistoa? Onko aineisto suunnattu vain alan ammattilaisille? Epäilemättä löytyy, mutta parasta käyttää uusimpia tutkimukseen perustuvia tietoja. Materiaali on usein liian teknistä ja asiantuntijoille suunnattua. Aineistoja kerrottiin haettavan muun muassa seuraavilta verkkosivuilta: - apps4finland, Helsinki Region Infoshare eli HRI, open knowledge finland - MML:n avoin aineisto, muu avoin julkishallinnon aineisto (Metlat yms.), OpenStreetMap - Paikkatietoikkuna, Lounaispaikka, Paikkaoppi, karttapaikka, Positio-lehti - ohjelmistotoimittajien ja yliopistojen sivuilta, usein tarvitaan jonkin tietyn alan esimerkit, joten yleisten esittelyaineistojen tekeminen toimii vain alkuvaiheessa - kaupungin omasta verkkopalvelusta - mak.hsl.fi, etuovi.com/markkinapuntari, aineistot.esri.fi/ - progis.fi, poligoni.ayy.fi, karttakeppi.fi, flic.fi, Positio-lehti, lisäksi erilaisia verkkopalveluita, kuten vaikka reittiopas, oikotie, junat kartalla... - monet karttaportaalit, mm. Lounaispaikka, jne - ymparisto.fi/fi-fi/elinymparisto_ja_kaavoitus/rakennetun_ympariston_tietojarjestelmat - esim. tutkimusryhmien nettisivut: - ProGis ry:n sivujen kautta, ArcGIS online - storymaps.arcgis.com/en/ - järjestelmätoimittajien sivuilta, varsinkin kyseisten firmojen käyttäjäpäivien esitelmistä, ne usein nykyisin vapaasti jaossa netissä. - kartat.tampere.fi - seuranta.lansimetro.fi Onko sinulla tai organisaatiollasi sellaisia esimerkkejä paikkatietojen onnistuneesta tai innovatiivisesta käytöstä, jotka haluaisit jakaa laajemmin tiedoksi? Vastaajista noin puolet vastasi kysymykseen ja heistä noin puolet totesi, että heillä on esimerkkejä paikkatietojen käytöstä. Vastaajista noin joka kymmenes kertoi oman organisaation aineistojen olevan salaisia, esimerkiksi vain asiakkaan käyttöön tarkoitettuja. Esimerkit paikkatiedon onnistuneesta tai innovatiivisesta käytöstä ovat usein samoja kuin lähteet, joista paikkatiedon esittelyaineistoja haettiin. Tähän listaukseen ei ole otettu mukaan esimerkkejä, jotka löytyvät edellisen kohdan listauksesta. - kartta.lounaispaikka.fi/. Tuulivoimakaavan taustalla on useita tietolähteitä, joita yhdistämällä on saatu hyvää suunnittelutyötä. - wfuel.info/index.php. W-Fuel hanke, jossa kartoitettiin biojätteen saatavuutta ja soveltuvuutta liikennepolttoaineeksi. Hankkeessa optimoitiin parhaita mahdollisia sijoituspaikkoja biokaasulaitoksille - LifeDatan ja Envibasen hankesivut. - Kiinteistötietojen kyselypalvelu. - soilscout.com. - paikkatietomarkkinat 2014 luentomateriaalista. - ecall.fi/. E-call tuo meripelastustoimessa hyödynnettävän (DSC) ominaisuuden maantieliikenteeseen paikannuksessa. - osm2.fgi.fi/3d/. - SYKEn Tietokeskus. SYKEn ylläpitämä Oiva -palvelu on hyvä esimerkki 16

18 paikkatietoaineistojen maksuttomasta jakelusta. Aineistolatauksia on tuhansia vuositasolla. - ym.fi > Maankaytto_ja_rakentaminen > Ohjelmat_ja_strategiat > asumisen ja Rakentamisen epalvelut > SADe. SADe sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa on toteutunut ja toteutumassa useita paikkatietoja hyödyntäviä ja niiden tuottamista edistäviä palveluja: - mapita.fi tiimi, Aalto-yliopistol Marketta Kytän johtamaan pehmogis-tiimi. - riista.fi. - metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/onepane/basicviewer/index.html?appid=9c58c4d 1b62c4b5391baa473d4e9a144 - Ilmatieteen laitoksen viestintä. - gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/maankamara.html. Maankamara-palvelussa on yhdistetty Geologian tutkimuskeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja ympäristöhallinnon aineistoja, Pohjatutkimusrekisteri-palvelumme, jossa on tietoa maaperästä suunnittelijoille vakioidussa muodossa. - Vantaan kaupungin valintalehti kartat. - Kartat.tampere.fi alle julkaistaan palvelunäkymäindeksi, jonka kautta pääsee eri tietoprosesseille suunnattuihin palvelunäkymiin. - SOTKAnetin aineistot löytyvät paikkatietoikkuna.fi > teemakartat mapitare.fi, karttasovellus. - vtt.fi/sites/bimsafety/bimsafety_fields.jsp. Ilmiöiden ja reaaliaika- tai toistuvien mittausten esittäminen 4d malleilla, jotka pohjautuvat MML:n ortokuva ja DEMmateriaaliin sekä rakennusmalleihin. 4D havainnollistaminen osoittaa sellaisiakin ilmiöiden välisiä yhteyksiä, joita on vaikea löytää pelkästään laskennallisella analyysillä. - mmea.fi. Cleen SHOK projektin MMEA (Measurement, monitoring and environmental assessment) tuloksia. Olisiko tällaiselle esittelyaineistolle tarvetta? Vain kahdeksan vastaajaa on sitä mieltä, ettei paikkatiedon esittelyaineistolle ole tarvetta. 17

19 5. Muita esiin tulleita ongelmia Rohkeuden puute: Tässä taloudellisessa tilanteessa yhteistyön motivointi vaikeaa: on vaikea saada porukkaa kasaan, jos ei luvata konkreettisia hyötyjä. Ei uskalleta panostaa epävarmaan. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pitäisi uskaltaa heittäytyä uuteen, saada positiivisia uutisia, suhtautua uuteen positiivisesti ei pelätä ja jättää tekemättä. Tällä hetkellä on puutetta avoimesta keskustelusta, avoimesta ideoinnista, erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Aineistojen hinnoittelu: Tilastokeskus ja Väestörekisterikeskus (VRK): Kun VRK:n rakennus- ja huoneistorekisteri maksoi ennen e/v, nyt irrotuskustannuksin noin e/v! Lisäksi vastuu tilastoista on henkilöperusteista eli aineistoista pitää neuvotella ihmisten kesken, ei ole yhden luukun periaatetta. Tilastokeskuksen PaiTuli-aineistopalvelusta saa ilmaiseksi vain väestötietoja. Mielestäni ei riittävää toteuttamaan Inspiren henkeä, pitäisi saada ilmaiseksi myös Yhdyskuntarakenteen seurantapalvelun (YRK) aineistot. YKR-aineiston hankinta kallista tutkijoille. Käsittääkseni SYKEen tulisi tehdä raportteja eikä tutkimusta. Saavatko aineistot ilmaiseksi? Miksi yliopistot eivät saa aineistoja maksutta? Raha ja vastuu: Kuka vastaa alan kehityksestä valtakunnan tasolla?, Kenen rahoituksella paikkatietoasioita viedään eteenpäin? Aineistojen kohtalo projektin päätyttyä: Mitä tapahtuu aineistoille, joita tuotetaan esim. kaavoituksen taustaselvityksissä tai osana isompaa projektia (esim. Turussa vedenalaisessa kartoitusprojektissa) voitaisiinko myös ne säilöä Paikkatietoikkunaan? Halutaanko ala pitää asiantuntijoiden omana? Pelkäävätkö paikkatietoasiantuntijat, että helppokäyttöiset aineistot ja työkalut syövät heidän leipäänsä? Vrt. desktop publishing 15 vuotta sitten. Osaaminen ja resurssit: Kunnilla ei ole resursseja (ei osaamista eikä palvelinkapasiteettia) avata rajapintoja. Uuden aineiston tuottaminen, esim. analyysien, vaatii osaamista. Paikkatietoikkuna jäänyt retuperälle, kun ylläpidetään omaa kunnan palvelua. Tietotulva: Ongelmana yleinen tietotulva, ei osata kertoa paikkatiedosta mm. suunnittelijoille, päättäjille ja lain valmistelijoille niin, että viesti tulisi läpi ja erottuisi tietotulvasta. Onko rohkeutta ja rahkeita isoihin EU-projekteihin?: EU-projekteihin ei löydy suomalaisia yrityksiä vetäjiksi eikä juuri muutenkaan osallistujiksi, koska suomalaisilla yrityksillä ei ole halua laittaa EU-rahoituksen edellyttämää omaa rahaa mukaan. Avoimen datan standardien on oltava kansainvälisiä, jotta markkinoita on myös Suomen ulkopuolella. Hankintalaki hankaloittaa: Julkishallinnon pitäisi kilpailuttaa enemmän järjestelmähankkeitaan. Näin se saisi aina uusimmat teknologiat käyttöönsä/tietoonsa. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia. Myös ketterää kehittämistä tulisi käyttää. Yksityinen sektori kannattaisi ottaa mukaan jo määrittelyvaiheessa. Paikkatietoikkunan sovellusta ei kilpailutettu ja käsittääkseni se on aika työläs alusta. Nykyinen kilpailutuskäytäntö kankea, ei synny iteraatioprosessia tilaajan ja toteuttajan välillä, kun määrittely on täytynyt tehdä liian tarkasti jo ennen kilpailutusta. 18

20 6 Viestintäsuunnitelma 6.1. Visioita viestinnästä vapaa sana Kyselyn lopussa vastaajat saivat vapaasti kommentoida tiedonkulkua paikkatietoalalla, ja noin kolmannes jätti kommenttinsa. Tähän Visioita viestinnästä -osioon on kerätty viestintään liittyvät näkemykset sekä lomakekyselystä että henkilökohtaisista haastatteluista. Hyvinä tiedonvälityskanavina esiin nousivat Positio-lehti, Paikkatietoikkuna, Paikkatietomarkkinat ja paikkatietoverkostot sekä henkilökohtaiset kontaktit. Kritiikkiä annettiin sille, että tieto on hajallaan eri toimijoiden julkaisuissa, nettisivuilla ja foorumeissa. Tilanteen korjaamiseksi toivottiin kanavaa, josta tietoa löytyy kootusti. Toisaalta vastauksissa huomautettiin myös, että enää ei tarvita yhtään uutta huonosti toteutettua portaalia, jonka ylläpitoon ei ole varaa projektin päättymisen jälkeen. Haastatteluissa ja avoimissa vastauksissa esille nousi tarve vapaamuotoisille ideointi- ja esittelytilaisuuksille. Ehdotettiin myös paikkatiedon mahdollisuuksien esittelyä elinkeinoelämän tilaisuuksissa ja mallia Piilaaksosta. Julkisen puolen kehityshankkeista voisi olla esittely- tai keskustelutilaisuuksia alan ammattilaisten kanssa. Verkkosivu, jotain sellaista kuin sähköiset Paikkatietomarkkinat. Miten olisi yksi ylläpitopaikka, josta julkaistaan eri käyttöön, olisiko joku kansallinen taho, joka ylläpitäisi palvelulupauksella? Ylläpidon hajautus ja käyttäjätunnukset Paikkatietoikkunaan kaupungin roolituksen mukaan. Voisiko Kansallisella palveluväylällä olla jokin rooli tässä? Julkisen ja yksityisen sektorin tilaisuuksia järjestetään hyvin vähän, puuttuu moottori, voisi olla esim. Maakuntaliitto tai Ely-keskus tai kaupunki. Maakuntien liitot voisivat olla aktiivisia; 2 krt vuodessa liittojen paikkatietoihmisten kokoontuminen; liitot voisivat tarjota aktiivisesti tukea kunnille. Paikkatiedon ammattilaisille oma sivusto Paikkatietotoimijoiden Tinder LinkedIn-tyyppisesti. Tarvittaisiin myös keskustelukanavaa paikkatiedon käyttäjille. Paikkatiedot ovat pysyneet erillään yleisemmästä tiedonhallinnasta. Pitäisi integroitua, eikä nähdä kaikkea rajaavasta Inspire-direktiivistä katsoen. Voitaisiin luoda uusia "Lounaispaikkoja", jottei kaikkien tarvitsisi ponnistella samojen asioiden kanssa yksin. Metatiedot kaikista paikkatietohakemistoon, toistaiseksi vasta Inspire- 19

21 aineistot. Tarvitaan yhteinen latauspalvelu tai edes lista linkeistä, joiden kautta voi ladata; Paikkatietoikkuna olisi hyvä. Toimintatapana brittien GeoVation on kiinnostava. Siinä tietyn asian tai aihepiirin parissa työskentelevät kootaan yhteen miettimää, mitä ongelmia he työssään kohtaavat ja mitä niistä voitaisiin ratkoa paikkatiedon avulla. Paikkatietomarkkinoiden ja avoimen datan markkinoiden yhdistäminen. Helsingin kaupungin kumppanikoodarimalli. Yksi haastateltava kannatti kokonaan uuden verkkosivuston rakentamista, koska esimerkiksi Paikkatietoikkuna profiloituu liikaa Maanmittauslaitoksen palveluksi, Inspiren toteuttajaksi ja koska ikkunan tekninen alusta on melko raskas pyörittää. Uudessa sivustossa voisi olla kaksi tasoa: toisella tasolla esitellään yleistietoa paikkatietoalasta, toinen taso olisi ammattilaisille. Sivustolle tulisi myös koota uutisia koko alalta, uutiset voisi jakaa RSS-syötteenä. Eri toimijat voisivat tarjota referenssejään kuvauksineen sivustolle, silloin se toimisi markkinointikanavana yrityksille, mikä voisi houkutella niitä tuomaan aineistoja palveluun. Osa vastaajista niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla kertoi oman organisaationsa pitäneen viranomaisille paikkatietoinfon, mistä oli hyviä kokemuksia. Tutkimuspuolen edustaja kertoi käyneensä esittelemässä kaupungin päättäjille paikkatietoanalyysien mahdollisuuksia. Myös yritysten toivotaan markkinoivan paremmin ratkaisujaan julkiselle sektorille. Esimerkeissä painottuu henkilökohtainen viestintä, suhteiden luominen ja asiakkaan tarpeiden ja ongelmien kartoitus. Kahvikupin ääressä olemme kyselleet, miten voisimme auttaa aineiston hyödyntämisessä. Vastapuolella (valtionhallinto) olisi dataa olisi vaikka kuinka paljon ja siitä voisi tehdä kaikenlaisia ristiinanalyysejä esim. liikenteestä. Lisäksi voitaisiin tehdä koko maan kattavia vertailuanalyysejä valituista aiheista, esim. valitun aiheen muutoksista/kehityksestä koko maan laajuudelta. Voitaisiin hyödyntää myös sosiaali- ja terveyspuolella: koulujen parhaat sijainnit tai koulukyytien järkeistäminen. Flicin seminaari on ihan hyvä tiedonvälityskanava. Sen lisäksi pitäisi löytää ministeriöistä ja yrityksistä uskottava (vertais)muutosagentti, joka vie viestiä paikkatiedon mahdollisuuksista uusille toimialoille. Esim. teollisuuslaitosten johto, koska ainakin ympäristövastaavat tuntevat paikkatiedon mahdollisuudet, mutta johto ei, joten saattaa olla hallinnollista vastustusta investointeihin. Omat prosessit mietittävä ehkä uudelleen datan avaamisen yhteydessä, tätä kautta organisaatiomme sai aikaan pientä toiminnan tehostamista. Tieto paikkatietojen hyödyntämisestä pienissä kunnissa kunnanjohtajan tai kehittämispäällikön kautta. Tampereella pormestari on innostunut tiedolla johtamisesta antaa uskottavuutta paikkatiedon hyödyntämiselle. 20

22 Hallinnonalojen välille lisää yhteistyötä; ettei jokainen pohtisi vain omia ratkaisujaan. Päätöksenteko perustuu kuntakohtaiseen keskiarvotietoon eikä paikkatietoon. Saadaanko tällä tavalla parasta tietoa päätöksenteon taustaksi? Vain muutamat lainvalmisteluun osallistuvat osaavat pyytää paikkatietoaineistoja ja -analyyseja. Esim. SOTEssa hyödynnetään aika vähän, ei ole paikkatieto-osaamista. Itse kerroin paikkatiedosta ja avoimesta datasta sisäisille tarkastajille ja se poiki yhteydenoton. Tietoa alkaa olla, mutta sen hyödyntäminen, analyysi ja jalostaminen käyttäjille, jotka eivät vielä ymmärrä sitä: haastetta on! Paikkatietoalalla toimii useita eri ammattiryhmiä ja ihmisiä erilaisella koulutuksella. Mukana on esimerkiksi sovelluskehittäjiä, tutkijoita, paikkatietoasiantuntijoita, kaavoitusinsinöörejä ja asiantuntijoita. Ammattilaiset tuntevat aineistoja ja saavat tietoa kollegoiltaan. Monessa vastauksessa todetaan kuitenkin, että aineistojen ja tiedon löytäminen perustuu paljolti muiden toimijoiden tuntemiseen, mikä ei edistä paikkatietojen käytön laajentamista. Ammattilaisten toiveet koskevat tiedon saamista nykyistä keskitetymmin ja esimerkiksi tietokuvailujen osalta laadukkaammin. Tässä työssä ei selvitetty suuren yleisön käsityksiä tai kiinnostusta paikkatietoihin. Monet vastaajat toivat kuitenkin esiin, että paikkatietoalasta tulisi kertoa ilman ennakkoasenteita ihan kaikille, kuten uusille liiketoiminta-alueille ja medialle. Tarvitaan uusia keinoja esimerkiksi havainnollisia esimerkkejä esitellä paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia henkilöille, jotka eivät tunne alaa entuudestaan tai joilla ei ole teknistä koulutusta. Aiheesta on paljon kommentteja myös kyselyn kohdassa Mikä estää paikkatietoaineistojen tehokkaamman käytön julkishallinnossa. Ainakin yksi vastaaja epäili myös paikkatietoasiantuntijoiden halua saada aineistoille taviskäyttäjiä Vapaa sana ja Paikkatietoikkuna Paikkatietoikkuna jakaa vastaajien mielipiteet: se saa kritiikkiä ja kehuja ja sille esitetään paljon kehittämisehdotuksia. Paikkatietoikkunaa pidetään mahdollisena alustana, josta voidaan rakentaa alan yhteinen tiedotuskanava ja toisaalta toivotaan myös kokonaan uutta alustaa, joka ei ole kytköksissä Maanmittauslaitokseen. Paikkatietoikkunalle esitetään vaihtoehdoksi koko paikkatietoalan yhteistä ja yhdessä hallinnoimaa tai vähintäänkin kaikkien hallinnonalojen yhteistä ja yhdessä kustantamaa verkkosivustoa. Ehdotuksia tuli myös yritysten mahdollisuudesta esitellä omia sovelluksiaan Paikkatietoikkunassa tai vastaavassa kootussa palvelussa. Kehuja Paikkatietoikkuna sai mm. aineiston hyvästä dokumentaatiosta. Sinne toivotaan myös metatietoja kaikista aineistoista. Toivotaan helppokäyttöisempää käyttöliittymää, mahdollisuutta käyttää Paikkatietoikkunaa mobiililaitteilla, parempaa ajantasaisuutta, hajautettua sisällöntuottamista, keskustelupalstaa, joka ei olisi liian tekniikkavetoinen ja vähemmän virastomaista otetta. Paikkatietoikkunaan kaivataan myös ohjeita siihen, miten aineistoja pitää jalostaa, jotta ne saadaan käyttöön. 21

23 Kritiikkiä ja kehitysehdotuksia Paikkatietoikkunasta: Paikkatietoikkunan kehittämiseen resursseja. Parempaa toiminnallisuutta, varsinkin jos sinne koottaisiin tietoa koko alalta. Nyt Inspire-lähtöinen toteutus, voisiko keskittyä yleiseen tiedottamiseen ja esimerkiksi jo käytössä olevien rajapintojen markkinointiin. Tällä tavoin ruokittaisiin kehittäjäyhteistyötä. MML (Paikkatietoikkunan ylläpitäjä) etenee ohjelmisto-orientoituneesti eli resurssit muuhun työhön niukat. Voisivatko yritykset tuoda aineistonsa tänne? Pitäisi olla jotain myös ei-alan-ihmisille: esimerkkejä siitä, mitä voidaan saada selville, kun laitetaan nämä kolme aineistotasoa päällekkäin. Parempi ja vähemmän MML-keskeinen ministeriöiden yhteisrahoituksella, jolloin jokainen virasto maksaisi jotain, tai VM:n rahoituksella. Päivitysoikeuksien laajentaminen siten, että voisi viedä itse aineistoa sivuille esim. kokouspöytäkirjat ja tiedotteet. Ylläpidon hajautus ja käyttäjätunnukset esim. kaupungin roolituksen mukaan. Esimerkit aineistojen käytöstä voisi laittaa esille aineistokohtaisesti. Jos joku on vienyt avoimen aineiston kartalle, sen voisi jakaa kaikille nähtäväksi. Ajattelin aikoinaan, että PTI:stä tulisi koko hallinnon yhteinen paikkatietopalvelu, ei tullut, liian MML-keskeinen. Vaikka Maanmittauslaitos tekee ansiokasta työtä Paikkatietoalan viestinnässä, PTI:n pitäisi profiloitua uudelleen. Tällä hetkellä liikaa Inspireä ja Oskaria. Paikkatietoikkunasta puuttuu lähes kokonaan sosiaali- ja terveyspuoli. Tiedon hyödyntäjän näkökulma puuttuu. Voiko Paikkatietoikkunassa tehdä hakuja alueiden perusteella? Paikkatietoikkunassa dokumentaatio hyvällä tasolla ja se on olennaista liiketoiminnalle, tiedettävä esim. päivittyykö. 22

24 6.3. Ehdotukset viestintätoimenpiteiksi Kysymyksiin mitä odotuksia sinulla on yksityisen sektorin/julkisen sektorin paikkatietotoimijoita kohtaan saatiin noin 200 vastausta, mikä kertoo, että yhteistyön kehittämiseen on tarvetta ja kiinnostusta. Vastauksissa viitattiin kohderyhmänä usein valtion virastojen ja kuntien päättäjiin sekä yritysten johtoon. Päättäjäviestinnän kohderyhmiä mietittäessä kannattaa olla avoin eikä rajata vastaanottajia liian tarkasti. Ehkäpä markkinointi- tai asiakkuusjohtaja on juuri se henkilö, joka pystyy paikkaan sidotun tiedon avulla havainnollistamaan asiat kuluttajille, käyttäjille, asiakkaille ja palveluiden käyttäjille aiempaa paremmin. Paikkatietoviestinnän kohderyhmät voidaan jakaa kahteen: a) paikkatietoammattilaiset b) asiantuntijat, jotka voivat hyödyntää paikkatietoja työssään, mutta jotka eivät vielä tunne hyödyntämismahdollisuuksia sekä heidän esimiehensä = päättäjät sekä julkishallinnossa että yrityksissä Viestintä paikkatietoammattilaisille Nykyisistä viestintäkanavista pidetään hyvänä Positio-lehteä, Paikkatietomarkkinoita sekä varauksellisesti Paikkatietoikkunaa. Myös Paikkatietohakemisto sai pääosin kiitosta. Toiveena on keskitetympi tiedotus sekä alan tapahtumista että aineistoista ja enemmän yhteisiä tilaisuuksia eri toimijoille, erityisesti julkiselle sektorille ja yrityksille. Yhteinen verkkosivusto Tarvitaan kaikille alan toimijoille yhteinen verkkosivusto, jonka ylläpito on hajautettu. Hajautettu ylläpito parantaa sivuston ajantasaisuutta ja lisää toimijoiden sitoutumista sivuston ylläpitoon ja kehittämiseen. Sivuston tulisi koota yhteen myös tuote- ja teknologiainnovaatioita sekä tekijöitä. Ammatillisesti kiinnostavien esimerkkien lisäksi sivustolle kerätään alaa tuntemattomille soveltuvia esimerkkejä paikkatietoaineiston käytöstä sekä toimialakohtaisesti että aineistokohtaisesti siten että niitä on helppo hyödyntää esim. esityksissä. Esimerkkejä kerätään sekä yrityksiltä että julkiselta sektorilta. Oman sovelluksen saaminen vuorollaan vaikkapa etusivulle saattaisi innostaa sovellusten esittelyyn. Verkkosivustolle pyritään luomaan aktiivinen keskustelupalsta ja kanava kollega-avun löytämiseksi. Verkkosivustolla tulee olla mahdollisuus kommentoida aineistoja ja sovelluksia. Lisäksi verkkosivustolle rakennetaan selkeästi erottuva osio potentiaalisille uusille paikkatietojen hyödyntäjille. Yhteinen verkkosivusto voitaneen rakentaa nykyisen Paikkatietoikkunan päälle, mikäli tähän ei ole teknisiä tai hallinnollisia esteitä. Vaikka Paikkatietoikkuna nähtiin joissakin vastauksissa liian Inspire-lähtöiseksi, uusien portaaleiden rakentamiseen suhtauduttiin erittäin varauksellisesti. 23

25 Uutiskirje Verkkosivuston täydentäjäksi ehdotamme kertaa vuodessa ilmestyvää sähköistä uutiskirjettä. Näin alan uutiset tavoittavat myös ne, jotka eivät (vielä) käy aktiivisesti verkkosivustolla. Uutiskirje palvelee ensisijaisesti paikkatietoammattilaisia tavoitteena tehostaa tiedonkulkua ja vähentää päällekkäistä työtä. Uutiskirjeen julkaisija voi olla alan yhteisen organisaation puuttuessa esimerkiksi Patine, Paikkatietoverkosto, Maanmittauslaitos tai Flic. Toimitusvastuu nimetään esimerkiksi vuodeksi kerrallaan jollekin jo toimivalle yhteistyöelimelle (ProGIS/Paikkatietoverkosto ) ja käytännön toteutus hankitaan ostopalveluna. Positio ja alan yhteiset julkaisut Kasvatetaan Positio-lehden lukijakuntaa aktiivisella markkinoinnilla. Yksi vastaaja ehdotti vuosittaista julkaisua, joka esittelisi eri organisaatioiden aikaansaannoksia. Erillisen julkaisun sijaan ehdotamme selvitettäväksi Position erikoisnumeroa tähän tarkoitukseen. Vaihtoehtoisesti vuosijulkaisun voisi tehdä koeluontoisesti jonkin merkkivuoden nimissä. Vuosijulkaisun kustannukset jaettaisiin niiden organisaatioiden kesken, joiden toimintaa julkaisussa esitellään. Tilaisuudet verkottumisen ja tiedonkulun edistämiseksi Julkisen sektorin ja yritysten välille tarvitaan lisää yhteisiä tilaisuuksia. Aktiivinen alueellinen toimija voisi olla maakuntaliitto tai ELY-keskus, minkä lisäksi yhteisiä tilaisuuksia voivat järjestää esimerkiksi aamukahvien muodossa niin virastot, kunnat kuin yksityisetkin yritykset. Yrityspuolen tilaisuuksien organisoija voisi olla ainakin pääkaupunkiseudulla Flic. Selvitetään Kuntaliiton tai 6.Aika-ryhmän mahdollisuudet kuntien tukemisessa. Nimetään henkilö selvittämään eri organisaatioiden aktivoimista. Selvitetään Paikkatietomarkkinoiden uudistamista ja yhdistämistä muiden alan tapahtumien kanssa (esimerkiksi Avoin Suomi). Innovointi ja kaupallistamista tukeva toiminta Innovoinnin tehostamiseksi ehdotettiin Isossa-Britanniassa käytössä olevaa Geovation-mallia, jossa kootaan eri alojen edustajia yhteen nimetyn ongelman ratkaisemiseksi ja Apps-kilpailutöiden kaupallistamistukea. Yksi vaihtoehto voisi olla Geovation-mallisen kilpailun järjestäminen osana avoimen datan Apps4Finland- tai paikallisia Apps-kilpailuja. Apps4-kisoihin tulee löytää kokeneita yrittäjiä tai yritysenkeleitä tukemaan palkintotöiden kehittämistä tuotteeksi. 24

26 6.3.2 Viestintä asiantuntijoille ja päättäjille Infotilaisuudet omassa talossa Paikkatietoammattilaiset voivat tukea paikkatietojen käyttöä omassa organisaatiossaan sisäisellä viestinnällä esimerkiksi infotilaisuuksien ja sisäisten tiedotuskanavien kautta. Tavoitteena on saada kollegat pohtimaan, miten paikkatieto voi tehostaa heidän työtään. Jotta työ tuottaa tulosta, on oltava valmius tarttua havaittuihin kehittämiskohteisiin. Paikkatietoyksikön kannattaa tehdä yhteistyötä myös organisaation koulutushenkilöstön kanssa paikkatiedon esittelemiseksi erilaisissa sisäisissä koulutustilaisuuksissa. Omien verkkosivujen hyödyntäminen Julkaistaan oman organisaation intranetissä vaikkapa viikon kartta tai viikon sovellus, joka voi olla esimerkiksi omassa talossa tehty paikkatietoanalyysi (jos julkista tietoa), oman talon aineistosta jonkun muun tekemä sovellus tai esitys, innovatiivinen idea eri aineistojen yhdistämisestä tms. Esityksessä tulee kertoa, mitä hyötyä uudesta menetelmästä on vanhaan verrattuna. Uutuus sinällään ei ole houkutin vaan tieto keinosta tehostaa tai parantaa toimintaa. Samaa ideaa voidaan käyttää organisaation ulkoisillakin verkkosivuilla. Omat lehdet Organisaation painettuihin lehtiin tarjotaan kartta- tai sovellusnurkkaa, jolla esitellään nykyaikaisten paikkatietomenetelmien ja -analyysien mahdollisuuksia havainnollisin esimerkein. Idea myydään ensin oman organisaation viestintäyksikölle, ja vastuu aineiston tuottamisesta sovitetaan nimetylle henkilölle. Aineiston tuottamisvastuu voi olla kiertävä. Johdon paikkatietotuntemuksen lisääminen Esitellään päättäjille ja organisaation muiden yksiköiden asiantuntijoille paikkatiedon mahdollisuuksia yksikön tai organisaation johtoryhmässä. Ylimmän johdon tuki auttaa uuden ajattelutavan läpivientiä koko organisaatiossa. Pohjatyönä selvitetään, millaisia käyttökohteita yksikössä saattaisi olla, jotta saatavia hyötyjä havainnollistavat esimerkit voidaan laatia mahdollisimman läheltä kuulijan omaa toimialuetta. Ponnahduslautana voi käyttää todennettuja esimerkkejä saaduista hyödyistä tai taloon hankittua uutta teknologiaa tai uutta aineistoa tai uutta sovellusta, jos oman työn markkinointi tuntuu muuten vieraalta. Jos organisaatio tuottaa arkisessa toiminnassaan paikkatietoaineistoja, joita ei hyödynnetä, tulee näiden aineistojen mahdollisuuksia painottaa. Päättäjäviestintätilaisuuksiin tulee kutsua johtajia organisaation kaikilta sektoreilta. Selvityksessä useat vastaajat painottivat sitä, että alan kasvu tulee niiltä aloilta ja sektoreilta, joilla paikkatiedon mahdollisuuksia ei vielä ymmärretä. Yhdelle toimijalle itsestään selvä sovellus tai analyysi voi olla uutta toisella toimialalla. Päättäjäviestintää tehostetaan johtotason viestinviejällä, joka osaa ja haluaa kertoa paikkatiedon mahdollisuuksista omissa verkostoissaan. Vahvistetaan alueellista toimintaa Kyselyn ja siihen liittyvien haastattelujen perusteella monissa kunnissa 25

27 paikkatietojärjestelmien mahdollisuuksia ei vielä tunneta edes kunnan teknisellä sektorilla. Kuntien osaamisen tukemiseksi tarvitaan alueellisia toimijoita. Voisivatko Maakuntien liittojen paikkatietovastaavat ottaa tästä kopin vaikkapa yhdessä alueen ELY-keskuksen paikkatietovastaavien kanssa? Myös yritysten kannattaa järjestää tilaisuuksia kunnille Muita toimenpiteitä Laaditaan ohjeet yksityisyyden suojasta Paikkatiedon hyödyntämisen esteisiin liitettiin haluttomuus hyödyntää paikkatietoanalyysejä sekä epävarmuus aineistojen avoimuudesta, esimerkiksi yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset. Epävarmuuden vähentämiseksi tulee pohtia ohjeistusta yksityisyyden suojan periaatteista. Suuri yleisö Suurelle yleisölle suunnatun viestinnän suunnittelu ei kuulu tämän selvityksen piiriin, mutta on hyvä muistaa, että yleisen tietotason nostaminen paikkatietomenetelmien mahdollisuuksista tehostaa jollain aikavälillä menetelmien hyödyntämistä myös päätöksenteossa. Tätä tavoitetta palvelee myös paikkatietoasioiden saaminen esiin laajemmin mediassa Viestinnän koordinointi ja toteutus Haastatteluissa nousi esiin epäselvyys paikkatietoasioiden valtakunnallisesta koordinoinnista. Maanmittauslaitoksen aktiivinen rooli nähtiin pääosin hyvänä ja laitoksen avointa aineistopolitiikkaa kiiteltiin. Paikkatietojen yhdistäminen liian tiiviisti karttoihin voi kuitenkin rajoittaa ymmärrystä paikkatietojen käytön mahdollisuuksista. Jos paikkatiedot yhdistetään vain maa- ja metsätalousministeriön tai ympäristöministeriön toimintaan, se ei edistä esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin kiinnostusta paikkatietojen käyttöön. Mukaan tarvitaan ainakin työ- ja elinkeinoministeriö innovoinnin edellytyksiä edistämään ja ELYkeskuksien roolia tukemaan. Paikkatiedot ovat olennainen osa myös esimerkiksi pelastustoimessa. Esimerkkejä löytynee jokaisen ministeriön alalta. Jotta paikkatietojen käyttö lisääntyisi myös yrityksissä ja vientituotteeksi kehittyviä innovaatioitakin syntyisi, paikkatietojen hyödyntämistä on laajennettava hallinnosta yhä voimakkaammin yrityksiin. Oikealla tiellä on esimerkiksi avoimen datan hyödyntämiseen innostava Apps4Finland, jossa pyritään myös uusiin kaupallisiin sovelluksiin, sekä 6.Aikakuntien tavoitteet yhteisten standardien mukaisista aineistoavauksista. Monet avoimen datan aineistot ovat juuri paikkatietoa. Paikkatietojen käytön edistämisen koordinointiin tarvitaan koko paikkatietoalan yhteinen taho tai ainakin ministeriöiden rajat ylittävä taho. Koordinointityö vaatii nimettyjä tekijöitä ja resursseja. Vastauksissa nousi esiin mm. Tanskan GeoForum-malli. Yksityisellä sektorilla koordinointiin on jo Teknologiateollisuus ry:n alla toimiva Flic. Julkiselle sektorille tarvitaan nykyistä aktiivisempi toimija, joka pystyy yhdistämään sekä eri hallinnonalojen että -tasojen intressit ja yritysyhteistyön kaikkia hyödyttäväksi toiminnaksi. Tarvitaan jatkuva tai ainakin riittävän pitkäkestoinen rahoitus viestintäkanavien ja yhteistyötä lisäävien toimintamallien rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi (esimerkiksi yhteinen verkkosivusto, uutiskirje, esittelyaineisto ja säännölliset tilaisuudet eri toimijoiden välillä niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa). 26

28 Tiivistelmä toimenpide-ehdotuksista Tekemämme selvityksen perusteella arvioimme, että 1) Yhteinen verkkosivusto ja havainnolliset esimerkit paikkatiedon hyödyntämisestä olisivat ensimmäinen askel viestinnän tehostamiseksi. Verkkosivun suunnittelu ja toteutus tulee aloittaa selvittämällä Paikkatietoikkunan hyödyntämismahdollisuudet. 2) Verkkosivua tukisi hyvin jo tässä vaiheessa uutiskirje. 3) Käytännön toimintamallien kehittäminen on aloitettava välittömästi: yksi yhteinen toimielin ja yhteistyöhön perustuva sisällöntuotanto. 4) Viestinnän toteuttaminen vaatii rahoitukseen liittyvien kysymysten ratkaisemista. Mitä useampi taho osallistuu rahoitukseen, sitä useammalla taholla on intressi saada tiedonkulku paranemaan. 5) Yritysten ja julkishallinnon yhteisten tilaisuuksien järjestämisessä kannattaa hyödyntää jo aktiivisesti toimivia verkostoja kuten ProGIS. Fiuginet, Flic ja Paikkatietoverkosto. Tilaisuuksien järjestäminen (x tilaisuutta ja niiden vastuuhenkilöt) tulisi ottaa esimerkiksi Paikkatietoverkoston tai ProGISin vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan. Tilaisuuksien jälkihoito muistettava. 6) On tärkeää saada myös alalla toimivat asiantuntijat levittämään paikkatietotietämystä omissa organisaatioissaan ja yhteistyöverkostoissaan. Vastuu tästä on pitkälti paikkatietoyksiköiden esimiehillä. 27

29 7. Toimenpide-ehdotukset kohderyhmittäin Kohderyhmä: päättäjät ja asiantuntijat Päättäjät, lainvalmistelijat, eri alojen asiantuntijat yrityksissä ja julkishallinnossa. Tavoitteet Keinot Lisätä ymmärrystä siitä, mitä paikkatiedolla voidaan saada aikaiseksi, mitä hyötyä paikkatietomenetelmistä on perinteisiin verrattuna. Esim. säästöt työajassa ja euroissa, parempi laatu. Aloitus esim. oman organisaation johdosta. Päättäjien tietous sellaiselle tasolle, että he osaavat pyytää paikkatietoanalyyseja tai muuta paikkatietoon liittyvää konsultointia, kehitystyötä tms. Asiantuntijat hyödyntämään paikkatietoa työssään esim. SOTE-tehtävissä kunnissa. Tiedolla johtamisen välineeksi myös paikkatietoanalyysit. Synnyttää yritysyhteistyötä ja uutta liiketoimintaa; paikkatietosovellusten mahdollisuudet käyttöön uusilla liiketoimintaalueilla. Omassa organisaatiossa: Yleinen sisäinen info pari kertaa vuodessa. Esittelyjä muiden infojen tai koulutustilaisuuden yhteydessä tai johtoryhmän kokouksessa. Intraan ja ulkoisille sivuille "kuukauden kartta" eli esimerkki paikkatiedon hyödyntämisestä. Sama sisäiseen ja ulkoiseen lehteen, jos sellaisia on. Paikkatiedon ajankohtaistilaisuuksien järjestäminen ja sellaisiin osallistuminen, tietoiskuja aiheesta muihin tilaisuuksiin. Esimerkkiaineistoa eri alojen toteutuksista esim. ppt-muodossa kootusti alan yhteiselle verkkosivustolle, jotta näitä voi liittää omiin esityksiin. Osana esimerkkiä kerrotaan, mitä hyötyä analyysista tai sovelluksesta on ollut. Positio-lehden levikin kasvattaminen. Positioon vakiopalsta uusista avoimista aineistoista ja niiden hyödyntämisestä. Lehtiartikkeleita, juttuideoita ja tiedotteita yleismedialle. Yhteiset tilaisuudet julkishallinnolle ja yrityksille esim. Maakuntaliiton tai ELYkeskuksen kutsumana. Myös tiedontuottajat (MML, SYKE, IL ) voivat järjestää alueellisia tilaisuuksia ja kertoa esim. avoimista aineistoista alueen toimijoille esim. aamukahvitilaisuuksien muodossa. Laaditaan käsikirja yksityisyyden suojan periaatteista paikkatietojen kannalta. Uusien innovaatioiden syntymistä hidastaa epäselvyys siitä, miten yksityisyyden suojaan tulisi suhtautua käytettäessä yhä laajemmin avautuvia paikkatietovarantoja. 28

30 Selvityksessä sanottua "Yhteiskunnan käytössä pitäisi olla paras mahdollinen tieto, keskiarvoanalyysi ei ole tätä." Ydinviestit Slogan Paikkatieto ei ole vain tietoa kartalla, vaan paikkatietomenetelmillä kartalle voidaan yhdistää erilaista tietoa erilaisista lähteistä, jolloin voidaan tarkastella mm. riippuvuuksia tehokkaasti ja havainnollisesti. Lisäksi kartta on oivallinen visualisoinnin väline. Tekniikka on kehittynyt niin, että sillä voidaan helpottaa suunnitelmien ja päätösten tekoa. Olemme tekniikan kehityksessä mukana. Paikkatietomenetelmät ovat tiedolla johtamisen työkalu. Toteuttajat/ vastuuhlö Valtakunnallinen toteutus Paikkatietoasiantuntijoiden tehtävä aktiivisesti yhteistyötä organisaationsa viestintä-, markkinointi-, koulutus- ja kehitysyksiköiden kanssa. Tehtävä vastuutetaan nimetylle henkilölle, joka voi haluttaessa vaihtua vuosittain. Paikkatietoyksikön esimies markkinoi yksikkönsä osaamista johdolle ja asiantuntijoille esim. esitys johtoryhmässä ja ehdotus, mihin osaamista voisi muualla organisaatiossa käyttää. Maakuntien liitot ja Ely-keskukset viemään paikkatiedon ilosanomaa kuntiin esim. koulutustilaisuuksien muodossa. Päättäjätason viestijä välittämään kokemusperäistä tietoa alan mahdollisuuksista. Valtakunnallisella tasolla tarvitaan mielellään toimialariippumaton taho, joka ottaa selkeän vetovastuun paikkatietoalan kehittämisestä. Lisäksi tarvitaan selkeä rahoitusmalli pitkäjänteiseen paikkatietoalan edistämistyöhön. Monia tässä suunnitelmassa esitetyistä viestinnän keinoista alan ammattilaiset voivat toteuttaa omassa työssään, mutta koko alan yhteiset viestintäkanavat vaativat vastuutahon ja -rahoittajan. 29

31 Kohderyhmä: Paikkatietoammattilaiset Paikkatiedon ammattilaiset; sovelluskehittäjät, tutkijat, paikkatietoasiantuntijat, maankäytön ammattilaiset jne. Tavoitteet Alan toimintoihin yhtenäisyyttä: yksi tai muutama selkeä kanava aineistohakemistoksi, selauspalveluksi ja tiedonkulkuun. Ymmärrys siitä, että jokaisen on "markkinoitava" oman organisaationsa osaamista ja aineistoja. Päällekkäisen työn karsinta. Uusin tieto heti kaikille helposti. Keinot Paikkatietoikkuna tai vastaava yhtenäinen verkkopalvelu aineistolle, jossa kaikki aineisto kuvailtu, ylläpito hajautettu. Aktiivinen tiedottaminen esim. avatuista aineistoista ja hyödylliseksi havaituista ratkaisuista. Position ja Paikkatietomarkkinoiden edelleen kehittäminen koko alan yhteisiksi viestintäkanaviksi. Tilaisuuksien järjestäminen omassa organisaatiossa ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä nykyisten järjestöjen kanssa. Aktiivisuutta seurataan suoriutumismittarein. Yhteinen uutiskirje kerran kuukaudessa ammattimaisesti toimitettuna, ideat ja aineistoa paikkatietoalaa edustavalta toimituskunnalta. Ajantasainen verkkosivusto, joka esittelee, mitä alalla on jo tehty (esim. uutta aineistoa viety kartalle) ja siinä hajautettu sisällöntuotanto. Paikkatiedon ammattilaisille oma Paikkatietotoimijoiden Tinder eli palvelu, jossa voi kertoa omasta osaamisestaan, uusista ohjelmistoista ja aineistoista ja jossa voi verkottua alan muiden toimijoiden kanssa. Rekrytoinnit julkiselta sektorilta yksityiselle ja päinvastoin. Selvityksessä sanottua "Omistamiseen perustuva talous alkaa vaikuttaa vanhanaikaiselta, helppo saatavuus ja edullinen käytettävyys saattaa poikia enemmän asiantuntijapalveluina ja jatkokehityksen kautta kuin aineistojen myynti monesti aika rajalliselle asiakaskunnalle". 30

32 Ydinviesti Yhteistyö on välttämätöntä paikkatietomenetelmien käytön edistämisessä, innovoinnissa sekä tehokkaampien toimintatapojen käyttöön otossa. Toteuttajat/ vastuuhlö Paikkatietoverkoston sihteeristö, Flick ja alan järjestöt, kuten ProGIS. Paikkatiedosta vastaavat henkilöt eri organisaatioissa. Valtakunnallinen toteutus Valtakunnallisella tasolla tarvitaan mielellään toimialariippumaton taho, joka ottaa selkeän vetovastuun alan kehittämisestä. Lisäksi tarvitaan selkeä rahoitusmalli pitkäjänteiseen paikkatietoalan edistämistyöhön. Monia tässä suunnitelmassa esitettyjä viestinnän keinoja alan ammattilaiset voivat toteuttaa omassa työssään, mutta koko alan yhteiset viestintäkanavat vaativat vastuutahon ja -rahoittajan. 31

33 Paikkatietoselvitys Ennen varsinaista jakelua kyselylomake testattiin Position toimituskunnan jäsenillä ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoinfra-yksikössä ja sen perusteella tehtiin pieniä muokkauksia kyselyyn. Testikyselyn vastaukset ja Facebook-sivustolta saadut vastaukset eivät sisälly alla oleviin vastauksiin tai kuvioihin mutta sisältyvät tekstissä esitettyihin vastauksiin ja vastausmääriin. 1. Millaista organisaatiota edustat?: Vastaajien määrä:

34 2. Nimikkeesi Mitä paikkatietoaineistoja käytät pääasiassa työssäsi? Vastaajien määrä: laserkeilausaineisto - Geologian tutkimuskeskuksen, maanmittauslaitoksen, geodeettisen laitoksen, Tukesin, Suomen ympäristökeskuksen - Kunnan omat aineistot, perusrekisterit, Maanmittauslaitoksen aineistot, OIVA-aineistot...) - Yleisiä kunnan paikkatietoja, mm. pohjakarttoja, kaavakarttoja, johtokarttoja, opaskarttaa, ortokuvia, KTJ:tä, rekisteritietoja jne. - En käytä omassa työssä vaan edistän paikktietojen yhteiskäyttöä TEM hallinnonalalla - Vapaita - Oman organisaation substanssiaineistoja ja visualisoinnin taustakarttoja Suomi/Eurooppa/maailma. - Karttoja - Maanmittauslaitoksen aineistoja: esim. taustakartat, hallintoraja-aineistot, laserkeilausaineisto, korkeusmallit. Mavin pelto- ja kasvilohkorekistereitä. Oman talon tutkijoiden tutkimusaineistoja. - Kaikkea, pääosin vektoriaineistoja - Ympäristöhallinnon aineistoja Maanmittauslaitoksen aineistoja Metlan metsäaineisoja MAVIn peltolohkoreisteriä - Tilastoruudut, yrityksen oma paikkatietoaineisto, tieverkko, liikennemäärät, eri aluetasot, kauppapaikkojen sijainti, YKR kaupunki-maaseutuluokitus, pysäkit ja asemat - Tilastokeskus, MML rajapinnat ja kunnan omat aineistot - Kaikkea mahdollista mitä kunta ja valtio tuottaa. - Erilaisia tutkimusta tukevia avoimia aineistoja. - Meillä lähinnä asiakkaat käyttävät aineistoja ja meidän rooli on auttaa tuossa. Itse käytämme demoissa hyvin laajasti kaikkia avoimena olevaa aineistoa. Maanmittauslaitoksen kaikki avoimet aineistot on usein pohjana. Eli maastotietokannan tiedot, ortokuvat, pistepilvet, nimistö. Noista valittuihin sitten päälle asiakkaan omia aineistoja. Käytämme myös rest rajapinnan kautta esim. Helsingin kaupungin ja HSY:n aineistoja. - Kunnan kartastot - ylläpitotehtävät - peruskartta- ja ortoilmakuva-ainestoja - Pääasiassa Maanmittauslaitoksen verkkopalveluja. - rekistereitä kaavoja pohjakarttoja - YKR, Digiroad, MML - - kaupungin kantakartta-, ajantasa-asemakaava- ja osa-alueaineistoa - kaupungin väestö- ja rakennustietoja - Asiakaskohtaisia aineistoja, taustakartta-aineistoja, avoimia aineistoja (esim. tilastoruudut, kuntarajat jne.) - Maastotietoja - Sijainnilliset kiinteistörekisteriaineistot, Kauppahintarekisteri, Rasterikartat, Vektorikartat, osoitteet, Nimistö, Rakennustiedot, Maastotietokanta, Ortokuvat( myös ei sijaintia olevat kiinteistötietojärjestelmän tiedot) - Käytin edellisessä työssäni paikkatietoikkunasta mm. seuraavia aineistoja: - Taustakartat - Kiinteistörekisterinumerot - Maanpeitetieto - Energiantuotantolaitokset - Liikennemäärät 33

35 Olen tällä hetkellä työtön, mutta täytän kyselyn perustuen keskiverto-odotuksiini profiiliini sopivasta työstä - Kaikenlaisia kaupungin karttoja, kaavoja, suunnitelmia, rekistereitä, ilmakuvia, pistepilviä, 3D-malleja, KTJ-tietopalvelua, WMS-rajapintoja - Oma tutkimusryhmä käyttää pääosin SYKE:N YKR-aineistoa, sekä CSC:nolevia Paitulin aineistoja. Osa aineistoista tulee yliopistoyhteistyön kautta, osa niistä organisaatioista, joiden kanssa teemme tutkimusta. - FMIODATA, MML avoin data, Natural Earth. Aineisto kaivetaan sen mukaan mitä tarvitaan. - Ohjelmistokehityksessämme ja pilvipalveluiden tuotekehityksessämme mm. peruskartta-aineistot, GTkartat, kaupunkikartat, tiestö (Digiroad), ilmakuva-aineistot. - Ekseli - Olen geoinformatiikan opiskelija joten aineistot vaihtelevat laajasti. Viime aikoina olen käyttänyt mm. DigiRoad/MetropAccess dataa, Maanmittauslaitoksen (ja muista kansainvälisiä avoimia) korkeusmalleja, SYKEn vedenlaatudataa, pääkaupunkiseudun SeutuCD:n rakennustietokantaa jne. - Avoimia paikkatietoaineistoja (MML, Syke, Tilastokeskus) sekä asiakaskohtaisia aineistoja. - Numeerisia karttapohjia - asiakkaiden omat liiketoiminta-aineistot, esim. kauppapaikat, asiakastiedot tai sähkäverkon sijaintiedot, taustakartat, tilastotiedot, väestötiedot, ilmakuvat, kiinteistötiedot, liikennetiedot, häiriötiedot, säätiedot, erilaiset rajapintapalvelut - Turvallisuusviranomaisten käytössä oleva materiaali. Itse tuotettu materiaali (GIS). - MML:n taustakartta-aineistot, Digiroad - MML:n avoimia aineistoja kuten taustakartat, maastomallit, laserkeilausaineistot. SYKE:n avoimia aineistoja. CORINE-maankäyttöainesto. - MML:n avoimia (sekä suljettuja) aineistoja, OpenStreetMap data. - mml:n, gtk:n ja ympäristöhallinoon vapaat paikkatietoaineistot ja muut vapautetut kotimaiset aineistot. Lisäksi tuotan aineistoja omissa hankkeissani itse. - MML:n yleiskartat, maastokartat, maastotietokanta, korkeusmallit, ilmakuvat; SYKEn OIVA-palvelut (erityisesti valuma-alue- ja näytepistetiedot yhdistettynä tuloksiin); GTK:n maaperäaiheiset aineistot; jonkin verran Metlan VMI-tuloksia; luonnollisesti suuressa roolissa myös itsetuotetut aineistot (alkuperäiset ja muiden aineistojen jalosteet) - Sääalan aineistoja. Seuraan myös muiden organisaatioiden paikkatietoaineistoja. - Paikkatietoikkuna: kartat ja ilmakuvat yms - Itse tuotettuja aineistoja, valtion laitosten vapaita aineistoja - kulttuuriympäristöön liittyviä: muinaisjäännökset, rakennettu ympäristö, maisemat VRK:n rakennuksia, Sykeltä ympäristöön, maankäyttöön tai yhdyskuntarakentamiseen liittyviä aineistoja, MML:ltä taustakarttoja, ilmakuvia, kiinteistörajoja - kaava-, johto-, rakennus- ja pohjakarttatietoja lisäksi ympäristösuojelun tuottamia tietoja. - Rakennettuun ympäristöön, erityisesti paikkatietoon liittyviä sekä hallinnollisia tausta-aineistoja. - pohjakartta,kaavakartta,opaskartta - ympäristöhallinnon aineistot (suojelualueet, valuma-alueet ym.), maanmittauslaitoksen aineistot (kiinteistörajat ym. hallinnolliset rajat, taustakartat ja -kuvat ym.), Karttakeskuksen aineistot (taustakarttoja), GTKn aineistot, monipuolinen valikoima eri tuottajien aineistoja - MML, IL, SYKE, GTK, Tilastokeskus, Museovirasto, OpenStreetMap - Ympäristöhallinnon (SYKE, ELY-keskusten ympäristöpuoli ja Metsähallituksen luontopalvelut) sekä metsätaloustoimijoiden tuottamat aineistot (Metsähallituksen metsätalous). - Kyselyiden avulla kerättyjä sekä tilastopohjaisia. - DTM, laserdata, ilmakuvat - SYKEn aineistot, MMLn aineistot (taustakartat, mtk, korkeusmallit,..), GTKn aineistot, TKn aineistoja, VRKn aineistoja, Museoviraston aineistoja, LiVin aineistoja, Maakuntien liitttojen aineistoja, Kansainvälisiä aineistoja (mm. Helcom, EEA)... - liikuntapaikat, virkistyspaikat, MML:n avoimet aineistot - Merikarttatietoja, opaskarttatietoja - Kartta- ja osoitetietoja - digiroad, maastoitietokanta - Kaupungin omia aineistoja, Maanmittauslaitoksen aineistoja, GTKn aineistoja, SYKEN aineistoja, 34

36 naapurikuntien aineistoja, aineistopalvelujen tuottajien esim. ESRI, Tilastokeskuksen, VRKn... - GPS paikka/aika-rekisteröityjä meriympäristöhavaintoja. Merenpohjakarttoja, satelliittiseuratahavaintoja. - Karttoja (niiden analysointia), rekistereitä (joita uudistetaan ja joitain tietoja asetetaan kartalle näkyväksi), rajapinnoista tulevaa erilaisten organisaatioiden vektori/rasteriaineistoja yms. Kirjo on hyvin laaja - pohjakartta, opaskartta - Kantakartta, virastokartta, Opaskartta, ajantasakaavat. Ortokuvat, viistokuvat, katunäkymäkuvat Rakennustiedot, väestötiedot(sijainti, ikä) kuntateema, taustakartat - maastotietokanta, kiinteistörekisterikartta, rakennus-ja huoneistorekisteri, kuntien kartta-aineistot, merikartta-aineistot - hyvin monia - Metsähallituksen luontotyyppi-inventointi -aineistoja (lp & mt), SYKEn hallinnoimia aineistoija kuten ojittamattomien luonnontiolaisten soiden aineistoa, suolaikkuaineistoa, sisävesiaineistoja, Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoa, Lintuatlas III, HERTTA, METLAn monilähde VMI:tä, C-BIG - tutkimusryhmän joitain tulosaineistoja (C-BIG, Helsingin yliopisto), Suomen uhanalaisuusarvioniti punainen kirja aineistoja - Emme itse käytä aineistoja vaan autamme asiakkaitamme paikkatietopalveluiden laadun kehittämisessä ja paikkatietojen paremmassa hyödyntämisessä - Kunnan omia erilaisia aineistoja: rakennus-, väestö- kiinteistötietoja, aluejakoja, pohjakarttatietoja. - En paljoakaan. Myymme ohjelmistoratkaisuja, jotka hyödyntävät avoimia paikkatieto-aineistoja. - MML:n kartta-aineistot, kunnan omat kartat, kunnan perusrekisteri, Ympäristökeskuksen aineistot - INSPIRE-aineistoja - MMM Tike peltolohkorekisteri, Maaseutuviraston kasvitiedot, Eviran eläintiedot, MML Kuntarajat ja muut hallinnolliset rajat, MML taustakartat ja ilmakuvat, MML maastotietokanta, ESRI Suomen katu ja tieverkosto, Googlen kartat ja satelliittikuvat, erilaiset tutkimusaineistot joihin sisältyy paikkatietoa, tilastokeskuksen ruututietokanta, - Digiroad, rataverkko, pienimittakaavaisia taustakarttoja, ortokuvia, ratarekistereitä, tierekisteriä, Ympäristöhallinnon aineistoja - Tällä hetkellä olen mukana kehittämässä palveluja, jotka hyödyntävät tai sisältävät paikkatietoa - Helsingin seutuun liittyvät aineistot yleisesti; Digiroad; HSL avoin data (ei välttämättä varsinaisesti paikkatietoa); seutukartta; YKR; ruututietokanta - wepmap-aineistoa: kartta-aineistoa - Geologisia aineistoja (maa-ja kallioperäkartat ja pisteaineistot, kairadata), geofysiikan aineistot (aeromagneettiset kartat, painovoima ja maatutkamittaukset, seismiikka), korkeusmallit, taustakartat, tiestö, vesistö, maastotietokanta - Kunnan omia aineistoja - Maankäytönsuunniteluun liittyviä aineistoja. - pääosin kaupungin omia aineistoja. Jonkin verran ulkopuolisia (MML, SYKE) - Kunnan omia, SeutuCD, MML, HSL ym ym - Kaikkia kunnan tuottamia aineistoja melko tasaisesti. - Maanmittauslaitoksen paikkatietorajapintoja. Omia aineistoja. - Enpä juuri itse käytä paikkatietoaineistoja. Kehitän sovelluksia joilla paikkatietoaineistot saadaan käyttöön eri toimialoilla. - Laajasti lähes kaikkea saatavalla olevia aineistoja (rasteri ja vektori): karttoja, sijaintipisteitä, alueita, verkostoja, korkeusmalleja... - Digiroadia, MML:n aineistoja, Karttakeskuksen aineistoja... - En tällä hetkellä käytä paikkatietoaineistoja enkä paikkatietojärjestelmiä. Oman taustatutkintoni (talousmantsa) takia halausin kuitenkin hyödyntää sekä paikkatietoaineistoja että paikkatietojärjestemiä (lähinnä QGis) - Asiakkaiden tarpeiden mukaisia. - Liikenneverkkoja koskevat aineistot, merikartta-aineistot - Karttakeskuksen hallinnolliset rajat ja Suomi tiestö sekä Tilastokeskuksen Ruututietokanta - ilmakuvia, korkeusmalleja, maastokarttoja 35

37 - - maastotiedot - rakennus- ja huoneistorekisteri - Avoimien aineistojen tiedostopalvelun laserkeilausainestot ja muut ladattavissa olevat tiedot. Kiinteistötietoja, maastotietokannan aineistoja, xml yms. Kentältä kerättyä pistetietoa ominaisuuksilla, maaperädataa, kemia, geologia, pohjavesi, sedimetti. Kaikkea mitä on saatavilla ja kohteissa tarvitaan. - Paitulin tarjoamia ja mml:n tarjoamia ilmaisia aineistja - Kiinteistö-, omistaja-, väestö- ja kaavatietoja. - Ihan kaikkia; MML:n, Inframodel suunnittelu, mittausaineistoja, keilausaineistoja... - Omia kunnan tuottamia aineistoja (kantakartta, opaskartta, kaavatiedot, ilmakuvat, laserkeilausaineistot), maanmittauslaitoksen (KTJ, maastotietokanta, rasterit, ilmakuvat, laserkeilaus, WMS-rajapinnat) aineistoja, ympäristökeskuksen aineistoja ja GTK:n aineistoja. - Kiinteistörajatieto, peruskartta, Natura- ja luonnonsuojelualueet, tieto uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien esiintymistä (liito-oravat), tieto pohjavesialueista, tieto muinaismuistokohteista, kuntien kaavoitustieto - Ortokuvat, rasterikartat, maastotietokanta, laajasti muita vektoriaineistoja. - ktj, rakennusvalvonnan rakennusrekisteri/karttasovellus KuntaNet, pohjakartta. - En itse niinkään käytä paikkatietoaineistoja, vaan huolehdin siitä, että paikkatietojen käyttäjillä organisaatiossani on käytettävissään tarvittavat aineistot. - Säätietoaj ja pohjakarttoja. - En nykyään juuri mitään, mutta vastan alan kehittämisestä laitoksessa - Kunnan kantakartat, maastotietokanta - Kartta-aineistoja, sää-, meri- ja ilmastohavainnot sekä sääennuste- ja merimalli tiedot - Geologisia aineistoja, MML:n aineistoja hyvin kattavasti, ml. laserkeilausaineistot. - WMS-palveluna ortoilmakuvia ja Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoja Peltolohkotietoja (Tike) Maatilojen eläin- ja pitopaikkatietoja (Tike) Hallinnolliset rajat (Maanmittauslaitos) VMI Monilähdeinventoinniin tietoja (metsävarat, Metla) tilasokeskuksen ruututietoja väestöpohjasta - Laitteisto- ja ohjelmistojen tekninen tukkukauppa, joten käytämme aineistoja satunnaisesti lähinnä demotarkoituksiin. - Maastotietokanta, digiroad, taustarasterit, rakennusrekisteri - kairausarkisto, vanhat ja uudet kartat, vanhat ja uudet ilmakuvat - Eirtyistarkoituksiin tuotettua aineistoa Avoimia aineistoja Tilastoaineistoja - Erilaisia rekisteri- ja tilastopohjaisia paikkatieoaineistoja, visualisointiin myös kartta-aineistoja, jotka eivät sisällä kovin paljoa ominaisuustietoja. - Avointa dataa aineistotyypistä riippumatta - kunnat, asukkaat, sote - Metsävaratietoa, kaukokartoituksella tuotettuja oheisaineistoja (tulkintarastereita, ilmakuvia) Maastokartta-aineistoja museoaviraston ja ely:n tuottamia aineistoja - 3D malleja ja suunnitelmia - Pääasiassa Maanmittaustaitoksen ilmaisia aineistoja. - Kuntien kantakartta- ja kaava-aineistoja. Yksityisten yritysten tuottamia pienikaavaisia kartta-aineistoja. Hallinto- ym. rajoja. Rakennuksiin ja väestöön liittyviä aineistoja. - En toimi missää tietoprosessissa vaan kehittän infraa ja näin ollen luon uusia tietotuotteita ja liitän niitä infraan ylläpidettäviksi. Tuotan kaupunkiorganisaatiossa usean eri substanssin tietotuotteita ylläpidettäviksi. - mm. kiinteistötietoja, omistajatietoja, rakennustietoja, osoitetietoja, karttoja - Hyvinkin laajalti eri aineistoja, mutta vain kouluttaessani ja näyttäessäni paikkatietoinfrastruktuurin mahdollisuuksia. - Digiroad (tielinjat ja ominaisuudet, pysäkit). MML avoin aineisto: kuntarajat, karttakuvat, maastotietokanta, WMS-rajapinta maastotietokannan tiedoista. Liikennevirasto: Tieosoiteverkko, hoitoluokka. Kaupunkien osoitetiedot: Oulun kaupunki. 36

38 - Kaupungin omia aineistoja - Yrityksen omia aineistoja, julkisia taustakartta-aineistoja - Kunnan omia aineistoja MML:n aineistoja Syke Museovirasto - En käytä paikkatietoja työssäni. Edustan tiedontuottajaorganisaatiota, mutta en osallistu tuotantoon. - Vähän kaikkea mahdollista - Kuntien ja valtionhallinnon tuottamia paikkatieto-aineistoja ja oman yrityksen valmistamia. - Maastotietokanta, Digiroad, Open Street Map, kuntarajat, postinumeroalueet - MML:n. aineistoja, mutta en käytä varsinaisesti paikkatietoaineistoja työssäni ollenkaan, kehitän niitä, niiden jakelua, jakelujärjestelmiä ja käytänteitä. Ne eivät ole työni väline vaan kohde. - liikenneverkkoja koskevaa aineistoa, maaperää ja pohjavesi- ym ympäristöä koskevia aineistoja 4. 1) Kuinka usein tarvitset muiden kuin oman organisaatiosi tuottamia paikkatietoaineistoja? (jos vastaat En koskaan, siirry kysymykseen 5) Vastaajien määrä:

39 5. 2) Kuinka helposti löydät tietoa siitä, mitä erilaisia julkishallinnon tuottamia paikkatietoaineistoja tai palveluita on olemassa? (1 vaikeaa 5 helppoa) Vastaajien määrä: ) Mistä saat tietoa julkishallinnon tuottamista paikkatietoaineistoista tai -palveluista? Vastaajien määrä: etsimällä itse www-sivuilta - Oman organisaation paikkatietojärjestelmien avulla tai ko. organisaatioiden webbisivujen kautta. Myös paikkatietoikkunasta tai ESRI:n kautta. - Eri toimijoiden internet- sivuilta, yhteistyökumppaneilta omasta organisaatiosta - Netistä - Internetistä, lehdistä, sähköpostitiedotteista, koulutuksista ym. - paikkatietoikkuna - tietenkin hakupalveluilla myös - Lähinnä MML:n sivuilta tai Googlella - Kunkin toimijan omilta nettisivuilta, jonkin verran Paikkatietoikkunan kautta. - Kuuluu toimenkuvaan tietää kaikesta :) Sähköpostit, nettisivut, juorut, ihmiset, kokoavat palvelut - Paikkatietohakemistosta, paikkatietoikkunasta, Positio-lehdestä ja organisaatioiden kotisivuilta. - Googlen avulla etsimällä, kysymällä kollegalta, kuntien sivuilta - Paikkatietoikkuna, organisaatioiden nettisivut - Perusaineistot Paikkatietoikkunasta, muuten tiedontuottajien nettisivuilta. Osa ammattitaitoa on myös tuntea nämä aineistot ja niiden historia itse. - Internet - julkishallinnon sivustoilta, kollegojen viesteistä, mediasta - Internetistä, alan lehdistä - mml-webpalvelut kokonaisuudessaan, internet - Internet, alan julkaisut - Paikkatietohakemisto, Paikkatietoikkuna, Tilastokeskuksen www-sivut, THL:n www-sivut 38

40 - Seminaareissa, yhteistyöpalavereissa - Netistä - Paikkatietoikkunasta tai arvaamalla. - HRI:n web-sivut. MML:n web-sivut. Google haut. Erilaiset infotilaisuudet. - Googlesta - Lähes kaikki netistä ja julkishallinnon tapahtumista. - Paikkatietoikkunasta. Mitä muita kanavia on? (Olen paluumuuttaja enkä vielä tunne kaikkia kanavia) - Paikkatietoikkuna, organisaatioiden nettisivut, Google - Vastaan tutkimusryhmän puolesta. Keskeisin tutkimusmateriaali on saatu käyttöön. Konkreettisesti TILASTOKESKUS, erityisesti niiden tuottamat 250x250m, tai 1x1km aineistot ovat saatavuudeltaan täysin katastrofaaliset. Miksi tutkijoiden pitää maksaa julkisin varoin tuotetuista tietovarannoista. SYKE on Suomessa monopoliasemassa, ja voi olla että monopoliasema voi johtaa jopa vääriin johtopäätöskiin, kun he tekevät ns. tutkimusta. Eivätkä tutkijat, joiden sitä pitäisi tehdä. - avoindata.fi, oiva, paikkatietolainaamo - Hyvä kysymys, en ole osannut näitä hakea, koska tarpeita vielä uusille aineistoille ei ole tunnistettu. Nyt kun peruspalvelut on kunnossa niin lisätarpeita on mm. kelitiedot, tieliikennetiedot jne. - - Paikkatietohakemistosta - Paikkatietoikkunan karttaikkuna -palvelusta - Organisaatioiden omilta kotisivuilta - Googletan ja tarvittaessa kysyn kurssiohjaajilta neuvoja. - Paikkatietoikkunasta ja -hakemistosta, aineistoa jakavien sivuilta - Tuotteemme tarvitsee globaalin aineiston, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät Google, Here ja Bing (joiden kartta-aineisto varmasti Suomen osalta perustuu MMM aineistoon, mutta emme hae sitä MMM:ltä). - Organisaatioiden omilta sivuilta, ArcGIS.comista, SYKE:n palveluista, Paikkatietoikkunasta, Lounaispaikasta - Paikkatietoikkuna tai kääntymällä tarvittaessa virallisten paikkatietotuottajien puoleen. - Paikkatietoikkunasta - Paikkatietoikkuna, OIVA, MML, GTK - Paikkatietoikkuna + puskaradio. - Portaaleista kuten paikkatietoikkuna, aineistojen tuottajien sivuilta, henkilökohtaisella kommunikaatiolla omien verkostojen kautta tai messuilla kuten paikkatietomarkkinat - "puskaradio", seminaarit, nettihaut, yleinen tieto eri hallinnonalojen todennäköisesti tuottamista aineistoista jonka perusteella osaa haeskella - Paikkatietoikkunasta, oman ja muiden organisaatioiden kollegoilta, nettisivuilta, avoinsuomi.fi -sivuilta jne. - MML:n nettisivuilta, satunnaisesti eri lähteistä, lehdet, netti,... - Laitosten metadatapalveluista, omien verkostojen kautta - Paikkatietoikkuna, paikkatietohakemisto, erilaiset tapahtumat ja tapaamiset - Sattumalta esim. kollegoilta tai julkaisuista. - Paikkatietoikkuna - Omasta organisaatiosta: jollei hallinnon sisäisistä käyttöliittymistä ja ylläpitäjiltä löydy tietoa, niin työkavereilla on tietämystä ja kontakteja selvittää. - internetistä ja kokemuksen kautta - Verkosta: Paikkatietoikkuna ja karttaikkuna, eri virastojen www-sivut ja aineistojen jakelupalvelut. Tietoa löytyy myös SYKEn tietokeskuksesta, joka ylläpitää ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmää. - Organisaationi sisältä tai itse etsimällä. - Paikkatietohakemisto, Inspire-verkosto, Facebook, Pekka Sarkolan jm blogit, Paikkatietomarkkinat, aineistojen tuottajien nettisivut - Eri organisaation omilta nettisivuilta, kollegoiden kautta... - Netistä - SYKEllä pitkäaikaiset ja laajat kontaktit, joiden kautta saadaan tietoa suoraan tiedontuottajilta. Myös Paikkatietoikkunaa/paikkatietohakemistoa käytetään. - Paikkatietoikkuna, organisaatioiden omat nettisivut. Joutuu kyllä haeskelemaan aika lailla. - Viraston tiedotteista, MML:n ja ProGISin tiedotteista. - MML ym. infokirjeet - paikkatietoikkuna, organisaation www-sivut, sähköpostiyhteydenotot. 39

41 - Nettisivut, Paikkatietoikkuna, Googlaamalla, lehtiartikkelit - Suomenympäristökeskusen ja maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistot - Paikkatietoikkuna, MML sivut, Liikennevirasto, Kuntien sivut Nämä pääsoin siksi, että teen työtä kyseisten organisaatioiden kanssa. Muiden kohdalla tilannekuvan kartoittaminen vaatii selvitystä (paljon googlettamista) ja kuntien aineisto toki selviää yhteistyön kautta - erikseen selvitettävää toki sekin. - Google, paikkatietomarkkinat - Paikkatietoikkuna, hakukoneet. - Internet, paikkatietoikkuna, suorakyselyt - Tietokeskus, Paikkatietoikkuna, Kaupungin oma karttayksikkö, Tilastokeskus - Paikkatietoikkunasta - kollegojen kautta - Organisaatioiden www-sivuilta, Paikkatietoikkunasta - Kokemus olemassaolevista aineistoista, paikkatietohakemisto, googlaus, puskaradio=vertaisryhmät - Useimmiten Paikkatietoikkunasta. - Paikkatietoikkuna-palvelusta - INSPIRE-aineistoista paikkatietoikkunasta, muista aineistoista julkishallinnon eri toimijoiden nettisivuilta, asiantuntijoilta kyselemällä - Google, paikkatietoikkuna, tuottajan organisaation kotisivut, kysyn kaverilta - netistä, suoraan organisaatiolta, lehtiartikkeleista, facebookista - yhteistyöverkostot (+yliopiston omat kanavat; Maanmittauslaitoksen sivut; Positio-lehti; Paikkatietoikkuna - sähköpostilla - Internetistä - Tuottajien omilta sivuilta, mm. GTK:n Hakku. - Suoraan yhteistyötahoilta - Internetistä, koulutustilaisuuksista, sähköpostilla ja alatoimijoiden kanssa keskustellessa. - Netistä, paikkatietoikkunasta - Google... - Netistä, soittamalla, sähköpostitse. - Paikkatietoikkuna, paikkatietohakemisto, hakukoneilla. - Aineistotuottajien omilta sivuilta. - Internet-hauilla, kysymällä muilta käyttäjiltä, tallennetuilta Internet-sivuilta, kokouksissa. - MML:n tarjoamat löytyvät helposti ja muita etsitään tarpeen mukaan (Trafi, Syke, muiden kuntien tiedot) nettisivujen kautta. - Virastoilta suoraan, Twitteristä, ArcGIS Onlinesta. - Paitulista, MMM sivuilta mm. - Paikkatietoikkunasta ja -hakemistosta. Organisaatioiden www-sivuilta. - MML:n verkkopalvelusta - esim. mml:n latauspalvelusta - Työkavereilta, netistä, alan julkaisuista - Netistä googlaamalla ja erilaisista seminaareista - Uutiset, uutiskirjeet, seminaarit - Alan tapahtumista ja internet. - Positio, hakemalla netistä, uutiset yleensä, kuulen joltain - henkilökohtaiset yhteydenotot, sähköpostit, www-sivut - Organisaatioiden lähettämistä sähköposti-infoista, netistä, Paikkatietoikkunasta/hakemistosta, paikkatietoalan messuilta ja seminaareista. - Hakukoneella, organisaatioiden omilta sivuilta, Paikkatietohakemistosta. - netistä, sähköpostilla yms - Yleisistä tiedotteista. - MML:n paikkatietoikkunasta, organisaatioiden www-sivuilta, Spatineon palvelusta, yhteistyökumppaneilta. - Paikkatietoikkuna - Mittalaitoksen www-sivut 40

42 - Paikkatietoikkuna - Netistä kysellen, kokemuksen kautta tullut tietämys, Paikkatietomarkkinat - *Paikkatietoikkunan ja sen linkkien kautta *Omatoimisesti googlaamalla *Kysymällä kollegoilta - Hakukoneet, organisaatioiden nettisivut. - Paikkatietoikkuna - Netistä googlaamalla - kirjautumissivuilta (etusivuilta) ja hakupalvelimilta - Kokemus Seuraamalla tiedotusta - Verkostojen kautta - Spatineon tietokannasta löytyvät kaikki tarjolla olevat aineistot ja palvelut. On helppo olla täysin kartalla ja tilanteen tasalla. - google - Uutisista, messuilta, tiedotteista - Jatkuvasti käytettävät MML:n aineistot (kiinteistörajat, maastokartat, ilmakuvat) tuodaan suoraan paikkatietosovellukseen rajapintojen kautta tai säännöllisinä aineistotoimituksina. Muista lähteistä ao nettipalveluista saa tiedon, mitä on saatavilla. - Paikkatietohakemisto - Internetistä. Kontaktien kautta. - Paikkatietoikkuna - interwebistä mm ammattitovereilta omasta ja naapurikunnista, Maanmittauslaitoksen tilaisuuksista, ohjelmistotoimittajaltakin joskus - Kollegoilta ja internetistä (tiedontuottajien sivut, datakatalogit, Facebookin eri ryhmät, Paikkatietoikkuna). - 1: Keskustelufoorumeilta, muiden asiantuntijoiden jakamana tietona. 2: yhteistyöprojekteissa saatetaan viitata saatavilla olevaan materiaaliin. Se on julkista jos osaa kysyä. 3: aineistojen haltijoiden sivuilta (www), esim. MML. 4: paikkatietoikkuna.fi - Internetistä (Google jne) - Karttapaikka HRI - Seuraamalla mm. Paikkatietoikkunaa, CSC:n PaITulia, paikkatietoverkostoa, Positio- ja Maankäyttölehtiä, etsimällä verkosta. - Kulloisenkin organisaation www-sivuilta tai esim. paikkatietoikkunan kautta. - Googlettamalla - Internetistä, uutiskirjeistä, Paikkatietoikkunasta, sidosryhmien kanssa keskustellessa, Positio-lehdestä - Erilaisista hakupalveluista, organisaatioiden nettisivuilta 41

43 7. 4) Mitä hyvää, mitä huonoa kanavissa on? Vastaajien määrä: formaattien paljous - En ole havainnut isoja ongelmia. - Tiedon laadun ja ajantasaisuuden selvittäminen on joskus vaikeaa digipalvelut ok - yhteentoimivuuttajulkisiin palvelunäkymiin tarvitaan paikkatietopalveluista palvelukohtaisesti niiden osiksi - Esim. Paikkatietoikkuna on täysin tuottajalähtöinen. Karttaikkuna on vasta linkin takana, vaikka pitäisi olla tasan toisin päin. - Vaikea löytää hakemaansa aineistoa ja yhtä vaikea saada yhden toimijan kaikista aineistoista kokonaiskuvaa. - osaa tietoa pitää kaivella tosi kauan, osa olisi helposti saatavissa jos resursseja olisi enemmän tiedon tuottajilla (esim. kunnat) - Paikkatietoikkunassa voi kokeilla useimpia aineistoja, mutta suljettuja/tilattavia aineistoja sieltä ei löydy vaikka ne olisi kuvattu paikkatietohakemistossa. Organisaatioiden kotisivuilta on vaikea löytää uusia aineistoja, täytyy tietää mitä etsii. - Toimivaa ja yhtenäistä kanavaa ei ole vielä kehitytetty. Usein sama aineisto on pilkottu moniin eri paloihin esimerkiksi kunnittain, mikä hankaloittaa käyttöä. - Mikään ei ole kattava. - Kirjavuus tavassa esittää aineistoja hallinnon omilla sivuilla. Inspire-metatiedot ovat liian suppeita, joten kun aineisto on löytynyt pitää vielä tarkistaa onko se käyttökelpoinen. - tieto on hyvin hajallaan ja välillä vaikeaa löytää - Internet nopea ja usein aineiston saa käyttöön saman tien - Lataaminen on yleensä nopeaa, helppoa ja ilmaista - Hyviä kanavia. - Säännöttömyys organisoitumisen puute - Tietoa saatavilla olevista aineistosta ei ole koottu kätevästi mihinkään yhteen paikkaan, mikä vaikeuttaa niiden hyödyntämistä. - HRI:n sivuilta saa myös ladattua aineistot mikä on hyvä selkeä tapa. MML tiedostolatauspalvelu on suht ok mutta lataus täytyy tehdä tiedosto kerrallaan. Torrentteja ei tueta, tämä olisi hyvä tapa jakaa koko aineisto. avoindata.fi kautta on paljon tietoa saatavilla mutta oikean löytäminen haasteellista eikä tarjottu data ole välttämättä se mitä haetaan tai kattava. Esim. yleisesti käytettävät aineistot kuten kuntarajat voisi olla saatavilla erillisenä valmiina aineistona suoraan saataville. - Aineistoja kyllä löytyy (koostesivuja avoimista aineistoista jne.), mutta jakelukanavat, -tavat ja formaatit ovat aika monimuotoisia. - Netti on kanavana erinomainen. Ongelma on saada porukkaa löytämään tieto netistä. Suora kontakti on erinomainen, mutta raskas. Eri tapahtumat ja seminaarit ovat OK, jos esillä todellista paikkatietoa. Ei kalvosulkeisia. - En osaa sanoa tällä hetkellä - Vajavaisuudet, erimitallisuus - TILASKOKESKUS edellyttää rahoitusta. Kyseessä ei ole pienet summat. - Hyvä kun aineistoja löytyy kootusti, mutta toisinaan juuri tarvitun aineiston löytäminen on vaikeaa. - Hyvää: - Paikkatietohakemisto: helppo ja nopea käyttää, metatiedot - Karttaikkuna: helppo ja nopea käyttää, näkee heti aineiston ulkoasun ja saatavuuden alueelta, metatietojen luettavuus - Kotisivut: mahdolliset omat kartta- ja latauspalvelut sekä lisätiedot 42

44 Huonoa: - Paikkatietohakemisto: metatietojen esitystapa ja luettavuus - Karttaikkuna: kattaa vain wms-palveluiden aineistot, wms-palvelut eivät ole aina toiminnassa - Kotisivut: tietojen haku saattaa olla vaikeaa - Tietoa aineistoista on suht hyvin löydettävissä. Eri aineiston tuottajien palvelut tulee kuitenkin tuntea, jotta sivustolle osaa mennä lataamaan aineistoa. Rajapintojen kautta saatavat aineistot on kuvattu hyvin Paikkatietohakemistossa. Kuntien aineistojen saatavuus on yleisesti vielä heikko. - Satunnaiselle käyttäjälle ilmainen, mutta liike-elämän käytösä yllättävän kallis. - Tiedot eivät ole usein helposti käyttöönotettavissa, Missään ei keskitetysti tietoa, tietoa ei tarpeeksi markkinoida ulospäin, INSPIRE-mukaiset tiedot eivät ole riittäviä, aineistot eivät usein ole heti käyttöönotettavissa tai testattavissa - Saan riittävät ajantasatiedot kohtuu helposti. Huonoa on se, että kaikkia tietoja saa yhdestä pisteestä. - Paikkatietoikkuna on hyvä mutta vaikuttaa siltä ettei käyttäjät kovin helposti löydä sieltä karttakäyttöliittymää josta päsee selaamaan ainestoa. Itselleni tämä ei ole ongelma. Ehkä kaikilla sivuilla joilla on julkista aineistoa pitäisi olla linkki mistä pääsee esim. paikkatietoikkunaan. - Puskaradion kautta tulee mielenkiintoiset uudet ajatukset ja ideat. - Paikkatietoikkunan listassa törmää puutteisiin, joista olen antanut palautetta, työkiireitten takia ei ehdi seurata kaikkea, aika hyvin kuitenkin löytyy - Paikkatietoikkuna ja Lounaispaikka ovat tuttuja mutta hankala käyttää, aineistoihin pääsee helpommin käsiksi etsiytymällä suoraan aineiston tuottajan jakelukanaviin; tuottajien omien kanavien (ja aineistojen) käytettävyys ja lisensiointipolitiikka hyvin kirjavaa, samoin aineistojen dokumentointi (metatiedot ja syvempi tuotantoprosessin kuvaus sekä mahdolliset ohjeet/rajoitukset käyttökelpoisuuden ja tulkinnan osalta); vaikka aineistot sinänsä ovat yleensä laadukkaita, niiden prosessointiin ja yhdistämiseen tärvääntyy paljon aikaa, lisäksi ennestään käyttöönotettujen aineistojen ajantasaisuuden tarkastaminen on työlästä (ja toisaalta WMS/WFS/WCS aineistojen jatkuva päivittyminen teettää töitä jalosteiden muutoshallinnan osalta) - Hyvä, että tietoa on saatavilla. Jos kanavia on useita, niin mistä voi olla varma että yksi kanava antaa kaiken tiedon? Vaarana voi olla myös, että tieto pitää hakea eri lähteistä. - Hajallaan, tietoa menee ohi, ei voi kaikkea seurata. - Helposti käytettäviä, mutta eivät aina kattavia. Paljon aineistoja on ns. Virallisten aineistojen ulkopuolella. - Etenkin erilaisissa tapahtumissa tulee vastaan viranomaisia tai muita organisaatioita, joista ei muuten tietäisi mitään. Toisaalta sekä paikkatietoikkuna ja monet tapahtumat ovat keskittyneet paljon Inspireaineistoihin jolloin muut aineistot saattavat jäädä huomiotta. Valtionhallinnon aineistot ja palvelut on paremmin tiedossa kuin kuntien, yksityisestä sektorista puhumattakaan. - Ei keskitetty - Termistö on sekavaa. - Luotettavuus on suht. taattu, jos aineisto löytyy hallinnon omista palveluista. Hinnoittelu, hitaus ja ylläpidon työläys tosin rajaavat saatavuutta. Sisäpiirin kokemus kertoo aineiston laadusta, miltä osin on käyttökelpoista. Käyttömahdollisuudet perustuvat siis pitkään kokemukseen ja osaamiseen, joten eivät ole kenen tahansa hyödynnettävissä. - Lähes kaikki löytyy, mutta on osattava valita oleelliset - Nykyisin tietoa löytyy aikaisempaa helpommin. Sellainen tuntuma, että asennemuutosta on tapahtunut eri organisaatioissa ja aineistoja tuodaan paremmin verkossa esille. - Hyvää: aineisto on valmiiksi muunnettu paikkatietojärjestelmämme koordinaatistoon ja sovelluskohteet on hyvin mietitty. Huonoa: aineisto ei ole ajantasaista ja sopivia hyödynnettävissä olevia aineistoja voi jäädä huomaamatta kun tieto kulkee keskitetysti. - Tuntuu, että tietoa tulee satunnaisesti. Mielestäni paikkatieoalalla voisi olla oma portaali, jonka kautta olisi helppoa lukea uutisia ja verkostua muiden kanssa. Usein metatiedot löytyvät vain suomeksi, meille olisi tärkeä, että myös englanninkieliset kuvaukset löytyisivät. Paikkatietohakemisto ideana on mielestäni mainio, mutta sen sisältö tarvitsisi päivittämistä (esim. linkki lataussivulle) sekä käyttöliitymä kehitystä (nyt joskus vaikea löytää edes aineistoja, joista tiedän, että kuvakset on tehty). - Tiedon etsiminen edellyttää, että asiaan paneutuu ja että siihen laittaa runsaasti aikaa. - Nettisivut ovat usein kehittyneet pitkällä aikavälillä ja niistä on tullut epäloogisia 43

45 - Hyvä verkostoituminen varmistaa oikeiden henkiöiden löytämisen ja sitä kautta saa varmimmin tietoa. Metatiedot on useimmiten kuvattu niin ylimalkaisesti, että sielläkin tärkein tieto on kontakti-info. - formaatiti ovat aika vaihtelevia, ja tietoa joutuu etsimään. Jos ei tietäisi että tietovaranto on olemassa, sitä ei varmaan edes löytäisi. - Tulee riittävästi tietoa. - ok - tiedon etsiminen on monesti hidasta. - Näitä pitää seurata, mitä uutta tullut - Suhteellisen helposti saatavilla - Tieto löytyy ripotellen ja laadultaan se on kovin erilaista. Lisäksi isoja aineistoja ei saa ladattua kerralla - mahdotonta muodostaa niistä uutta liiketoimintaa. - Hyvänä puolena näen yksinkertaisen palvelukanavan, jota on helppo käyttää. - Tieto kattavuudesta on näkymätöntä. - Hajallaan ja kirjavaa. Myös paikkatietoikkunassa on epäselvää monelta osin esim. aineistojen alueellinen kattavuus ja esim. mittakaavatieto hukkuu muiden metatietojen joukkoon (sitä joutuu erikseen etsimään). - Missä kanavissa? - perustuu täysin sattumanvaraisuuteen - Www-sivuilta tieto löytyy hyvin vaihtelevasti yleisesti aika vaikeasti pitkän hakupolun jälkeen. - Tiedot ovat hajallaan bittimaailmassa ja siksi joskus hankala löytää. - Hyvää on keskitetyn haku- ja katselupalvelun olemassa olo. Huonoa on epävarmuus pallevelun tietosisällön kattavuudesta l. onko vielä aineistoja, joista ei tiedetä. - Inspiren metatiedot ovat aika tarpeettomia. Sen sijaan aineistojen tietokuvauksia kaipaisin lisää. Erityisesti tietokuvausten yhtenäinen esitystapa puuttuu. Metatiedoilla on sellainen. - tiedon hankinta vaatii aikaa ja vaivaa eikä lopulta voi kuitenkaan olla varma, onko saanut tietoonsa kaikki olemassaolevat aineistot - Vaikea löytää. - Ei ole koskaan ihan varmaa onko jotain aineistoa vielä jossain muuallakin, koska eri lähteitä on monta. Alustat (verkkopohjaiset) ja niiden sisään rakennetut hakupalvelut ovat parantuneet lähiaikoina merkittävästi. - Aineistot ovat ilmaisia, vaikea löytää - samasta paikasta löytyy monenlaista aineistoa - Tieto päivittyy aina, kun aineistot päivittyvät eli saa ajantasaisen tiedon aineistoista Jotkut sivut ovat hieman sekavat esim. hinnoittelusivuston suhteen mm. MML:n sivut - Aineistojen tarkkuus ei aina riitä. Rajapinnan kautta järjestelmiin haettavaa aineistoa on vielä rajallisesti. - Kirjo laaja ja joskus on vaikea löytää tarvittavaa aineistoa. - Rajapintateknologia vauhdittaa aineistojen yhteiskäyttöä, mutta esim. kaikilla kunnilla ne ei vielä ole toiminnassa. - Virastoilta saa ajantasaisen tiedon, Twitteristä uusimmat uutiset ja ArcGIS Onlinen avulla pääsee käyttämään aineistoja. - Paikkatietoikkuna voisi tehokkaammin tiedottaa uusista palvelussa julkaistuista aineistoista esim. uutiskirjeellä tai RSS-feedissä (tällä hetkellä feedien sisältö on aika retuperällä). - Täysin riiittävä palvelu nykyisellään - - toimivuus ja aineistojen ajantasaisuus Tieto mahdollisista eri aineistoista tulee vähän kerrallaan, helpompi olisi jos kaikki olisi kootusti. - Paikkatietohakemistosta löytyy hyvin metatiedot paikkatietoaineistoista. Paikkatietomarkkinoilla on hyvin esillä aineistot eri toimittajien taholta. - Hakukone on perustyökalu joten sitä nyt vain aina kokeilee ensiksi. Osumat ovat vähän sattumanvaraisia, mutta joskus kaikkein tuoreimpia aineistoja ei muuten löydä. Organisaatioiden omat sivut ovat aina erilaisia ja oikeaan paikkaan löytäminen on vaikeaa. Paikkatietohakemisto on loogisin, jos kaikki tieto olisi siellä ajantasaisena niin se olisi tietysti hienoa. Käytännössä sanoisin, että jos tieto ei löydy selaimen hakukoneella, niin se on hukassa. - Datan käyttöoikeudet voisi olla selkeämmin esitetty. - Kaikki tiedontuottajat eivät välttämättä pidä esimerkiksi paikkatietoikkunan metatietokuvauksia ajan 44

46 tasalla, esim. rajapintapalveluiden osoitteiden muuttuessa. - Helppo käyttää - Ok - Aikaa kuluu aineistojen etsimiseen. Varsinkin, kun hakeminen/lataaminen ei ole rutiinia. - Ei kattava, hakumahdollisuudet vain aineistotasolla - Hankalat rakenteet. Tiedot piilotettu nettisivuille. - joskus mietityttää, mitä tarjolla on - Yleisesti hyvä saatavuus - Ei ole kovin systemaattista ja perustuu henkilökohtaisiin verkostoihin. Kokonaiskuvaa aineistoista käytännössä hyvin vaikea saada. Tarvittaisiin HRI-palvelun kaltainen palvelu muillekin. - Kts. edellä - tieto vaihtelee - Hyvää ladattavuus. Osa aineistoista on jonkinverran toimijaalla epästandardoitu, että tiedon käyttö edellyttää konversioita. - Kaikkea ei ole kuvailtu ja saatavissa rajapinnoilta. Paikkatietohakemiston tekniikka myös kehitysvaiheessa. - Internetissä tieto on tasapuolisesti kaikkien saatavilla, eikä se perustu kontakteihin. Tulevista aineistojen avaamisista ollaan kuitenkin kunnissa ja valtiolla turhan arkoja tiedottamaan ennakkoon. - +/-: Paljon erilaisia aineistoja, osin hankala löytää oikea / sopiva -: kuntasektorin aineistojen kattavuus huono, kunnilla ei aitoja ole resursseja luoda avoimia aineistoja, eikä usein osaamistakaan. Kuntien aineistot epäyhtenäisiä, Suomi tarvitsee lisää yhteisiä kuvauksia/tavoitteita +: Paikkatietoikkuna on paras yritys tähän mennessä luoda yksi paikka, mistä löytää paikkatietoa - Pikaisesti hakien en löytänyt keskitettyä palvelua jonne olisi keskitetty aineistojen lahteet. - Eipä niissä kai mitään niin huonoakaan ole, mutta aika ei riitä ottamaan selvää kaikista saatavilla olevista aineistoista. Paikkatietoikkuna on varmasti hyvä mahdollisuus jatkossa saada helpommin tietoa. - Tiedontuottajien omat sivut ovat usein parhaita, koska niiltä löytyy kattavimmat kuvaukset aineistoista. Myös datakatalogit ovat tässä yleensä aika hyviä. Jälkimmäiset kaksi lähinnä linkkaavat kahteen ensimmäiseen. - Huonoa: On hyvin satunnaista, löytääkö aineiston. Hyvää: web-haut sopivilla hakusanoilla saattavat auttaa nopeastikin alkuun. Paikkatietoikkunasta löytyy hyvin tietoa. - Kaikkea ei meinaa löytää. Melko paljon kuitenkin. - Tietoa kyllä löytyy, mutta kuitenkin joudun seuraamaan useita lähteitä, jolloin saan myös päällekkäistä informaatiota. - Organisaation sovuilta ei välttämättä helposti löydy. MML Paikkatietoikkunasta ihan hyvin saa tietoa, mutta siellä ei oo kaikkea. - Google löytää lopulta kaiken, mutta välillä saa etsiä kauankin - Julkishallinto pitää vaihtelevasti sivustojaan ajan tasalla, Uutiskirjeet ovat hyviä, Paikkatietoikkunassa on paljon tietoa, sitä on joskus hankala löytää. Sidosryhmien kanssa vuorovaikutus vaatii työtä ja aikaa, mutta on esim. tapahtumissa tehokasta. Positio-lehti on hyvä kanava - nettisivuilta yleensä vaikea löytää tietoa 45

47 8. 5) Miten haluaisit saada tietoa julkishallinnon tuottamista paikkatietoaineistoista tai julkishallinnon muusta paikkatietotoiminnasta? (voit valita kaksi vaihtoehtoa) Vastaajien määrä: 143 Avoimet vastaukset: muuten, miten - paikkatietoalan tilaisuudet (fyysisetkin kokoontumiset) - metatietojärjestelmästä jolla on hyvä hakukone - tehkää siitä niin hyvä, että en voi välttyä näkemästä sitä netissä. Sähköpostilla ehdoton ei. - ei sosiaalisesta mediasta muutoin kuin twitterin kautta mielellään yhdeltä tililtä - mahdollisimman kootusti tiedotetyyppisesti; seurattavia uutiskanavia on muutenkin niin paljon että kompakti mutta kattava, riittävän harvakseltaan mutta tarpeeksi usein tuleva sähköposti tms. tavoittaa parhaiten - olemassa olevia parantaen, en usko että ainakaan uusia verkkosivuja tarvitaan - hakemistopalveluista ontologioita hyödyntäen - alan lehdistä, mutta toi kokoavan verkkosivu olis paras, ja sieltä sitten nostoja sosiaaliseen mediaan ja uutissähköpostikirjeisiin - jokainen tuottaja laittaa oman viestintäkanavansa kuntoon - palveluportaali, jossa ajantasaiset tiedot ja esittelyt - Kaikki julkishallinnon tuottamat paikkatietoaineistot ja palvelut pitäisi rekisteröidä ArcGIS Onlineen - Oikeastaan ihan sama, kunhan löytyy helposti hakukoneella. Yhteiset avainsanat voisivat auttaa tässä. - HRI-palvelun kaltaisen datakatalogin ja palvelun kautta - Kootusti, vaikka paikkatietoikkunan kautta. 46

48 9. 6) Oletko käyttänyt työssäsi yksityisen sektorin tuottamia paikkatietoaineistoja? (jos vastaat En, siirry kysymykseen 11) Vastaajien määrä: ) Mistä haet tietoa yksityisen sektorin tuottamista paikkatietoaineistoista tai -palveluista? Vastaajien määrä: 76 - etsimällä itse www-sivuilta - ESRI aineistot - Internetistä. - Googlella ja osa tulee laitteiden (esim. puhelin) mukana - niitä tarjotaan meille, ei tarvitse usein etsiä - Paikkatietomarkkinoilta, Positio-lehdestä ja yritysten esitteistä/kotisivuilta. - Ostettua tarkoitukseen räätälöityä aineistoa tai oman organisaation tuottamaa - google - Googlella, firmojen sivuilta, open data-tapahtumista, sähköpostilla - Internetistä, alan lehdistä - Kattavia tietoja ei ole. Yksityisen sektorin tulisi liittää tietojensa ja palvelujensa kuvaukset Paikkatietohakemistoon. - En juuri mitenkään, yleensä ne toimitetaan suoraan. - Suoraan asiakkailta. - En varsinaisesti hae, aineistot liittyvät projekteihin. - Jälleen Netistä ja tapaamisten kautta. - Voisi olla löydettävissä samasta paikasta julkisten kanssa, palveluhakemisto tai vastaava - Internetistä. - Kontaktoimalla toimijoita suoraan! - GoogleMaps, Here, Bing. Muita ei tarvita. - organisaatioiden omista tietokannoista ja verkkosivuilta - Lähinnä asiakkaiden itse tuottamat tai muilla palveluntarjoajilla teettämät aineistot - Suoraan palveluntarjoajilta - Omat verkostot - Sama vastaus kuin kohdassa neljä: julkinen ja yksityinen eivät juuri poikkea, kummassakin tapauksessa aineistot joudutaan hankkimaan jotenkin ja usein maksamaan. Julkinen ja yksityinen sektori ovat pitkään tehneet yhteistyötä paikkatiedoissa, ja nykytilanteessa näiden erottelu tuntuu absurdilta: haetaan uusia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita tapoja gis-datan tuotantoon - ei sillä loppukäyttäjän kannalta pitäisi olla väliä millainen roolijako työskentelyssä on. - saan sitä uutiskirjeistä yms kaupallisesta mainonnasta - Verkosta organisaatioiden www-sivuilla. - Netistä. - Google, aineiston tuottajien kotisivut 47

49 - Suorakontakteilla - kontaktien kautta, jonkin verran myös googlaten - yrityksiltä suoraan. - Nettisivuilta - Kyseisen organisaation sivuilta/soittamalla lisätietoja - Aineistot toimitetaan organisaatioomme vuosittain. Etsinnästä ei ole kokemusta. - Googlaamalla + pitää tuntea yritykset - Googlesta - Samoja asioita kuin julkishallinnon aineistoista - Aineistot tulevat yleensä osana jotakin sovellusta. Tietoa aineistoista voi olla vaikea saada sovelluksen kautta. - Lähinnä olen käyttänyt, jos ovat itse tarjonneet tuotteitaan. - Yrityksen kotisivuilta. Näistä on vielä huonommat tietokuvaukset. - yrityksiltä suoraan - Suoraan aineiston tuottajilta - Ovat olleet itse tilaamiamme aineistoja - yrityksiltä itseltään joko rajapinnasta tai siirtotiedostoina - Kunnan omilta kanavilta - Puskaradiosta eli kyselemällä eri ihmisiltä vinkkejä. - Hakukoneilla. - Yritysten omilta nettisivuilta. - Muilta käyttäjiltä, kokouksista, seminaareista. - Jonkun verran googlella haettu jotakin testaukseen. - Samoista lähteistä. - En hae tietoa, käytän hyväksi todettuja, ennestään tuttuja aineistoa - Yhteys tuottajaan - Tilaamalla erikseen - en ole aktiivisesti hakenut - Organisaation omista tietojärjestelmistä - Netistä, paikkatietomarkkinoilta, omien verkostojen kautta - Netistä ja firmojen omasta markkinoinnista. - Yritysten markkinointikanavita, yleisistä alan tapahtumista. - Yritysten www-sivuilta, paikkatietoalan tapahtumista, sosiaalisesta mediasta - Lähinnä mm. ESRI Finlandin sivuilta - Palveluntarjoajan (Esri) aineistoa, valmiit yhteydet yritykseen Kollegat - Netistä, firmojen nettisivuilta - hakupalvelimilla - Oman verkoston kautta - Emme ole juurikaan hyödyntäneet. - Spatineo Directory / hakupalvelu - Suoraan heiltä itseltään - Internetistä, sähköpostilla, puhelimella, kontaktien kautta - Henkilökohtaisten kontaktien kautta. - Käytämme oikeastaan vain tiedossamme olevia eli verkkoyhtiöiden aineistoja. - Internetistä tai kaupungin sisältä (konsultin alihankintana tekemät aineistot) - Positio- ja Maankäyttölehtiä seuraamalla, etsimällä verkosta. - Yrityksen web-sivuilta. - Googlettamalla - En käytä työssäni näitäkään muiuuten kuin tiedonkeruuseen tapahtuvasta kehityksestä ja MML:n tuotteiden käytöstä samat lähteet kuin yllä kohta 3. 48

50 11. 8) Kuinka toimivia mainitsemasi kanavat ovat? Vastaajien määrä: ) Mitä hyvää, mitä huonoa niissä on? Vastaajien määrä: 52 - formaattien paljous - Selkeä Esim. hakukoneella saa joskun hyvän, joskus huonon aineiston. - jos ei kuule yksityisen sektorin tuottamasta tiedosta mistään, on aika vaikea sitä lähteä edes kerjäämään - On osittain sattuman kauppaa minkä aineiston/yrityksen kanssa on tekemisissä. - Niitä on liian vähän. - Data on usein aika syvällä sivujen uumenissa, palveluista saa helpommmin tietoa. Yksityinen sektori vastaa sähköpostitiedusteluihin ripeästi. Vanhoja kiinnostavia aineistoja ei välttämättä löydä ollenkaan. - Internet nopea ja usein aineiston saa käyttöön saman tien - Näistäkään ei ole koottu tietoa mihinkään. - Isojen tietomassojen siirto voi olla vaikeaa kun ei ole valmista jakelukanavaa tätä varten. Hyvä puoli on että saadaan tarkat tiedot aineistosta ja varmaankin tuorein ja sopivimmassa formaatissa. - Nettisivustot ovat 50% toimivia. Valitettavasti moni tukehtuu sanahelinään. Tapaamisten kautta asiat ovat aina edenneet. - Huonos tiedon hajanaisuus. - Helppo saada aineisto, hyvät API ohjelmointityökalut. Kallis aloittaa. - Tieto ei ole välttämättä helposti käyttöönotettavassa muodossa ja tietoa ei ole kootusti missään - Vain tiettyjen toimijoiden tuottamia aineistoja. - Samat vastaukset kuin edellisiin kysymyksiin. - Kaikkea löytyy, on osattava suodattaa pois liialliset lupaukset - Tieto on hajallaan. - Erittäin hankalaa löytää. - Metatiedot melkein olemaattomat kotisivuilla, lähinnä vain otsikko. - Riippuu henkilösuhteista - yhteyshenkilöt vaihtuvat melko usein - tietoa saa yleensä kun kysyy. Yrityksillä on suurempi motivaatio tietojensa markkinoinnissa kuin 49

51 julkishallinnolla. - Etsiminen joka vie aikaa - Tietoa ei saa keskitetysti mistää, vaatii salapoliisityötä, jotta selviää käyttöoikeudet yms. - En osaa sanoa. - Asiat sekoittuvat hakukoneen tuloksissa - Hinnat puuttuvat, yhteyshenkilöt puuttuvat - Kokonaisuutena hankalasti hallittavissa. Palvelut pääosin hyvin toimivia. - Ei juuri mitään hyvää. - hyvää on se, että jos osaan kysyä oikeasta yrityksestä, saan tiedon kaikista heidän palveluistaan ja huonoa se, etten välttämättä osaa kysyä kaikista yrityksistä joilla olisi vastaava tai lähes vastaava palvelu tarjolla - Ei kokonaiskuvaa kaikesta saatavilla olevasta datasta - yrityksiltä puuttuu usein rajapintatarjonta kokonaan vrt. johtolaitokset - Saa paljon vääriä vastauksia, koska ihmiset eivät muista tuottajia tai aineiston sisältöjä kovin hyvin Hinnoittelua saa hakea! - Hyvää voi olla uusi innovaatio, joka jaetaan (esim. joukkoliikenteen sovellukset) Huonoa on se, että eivät toimi välttämättä laajasti, jos tehty esim. tietylle asiakkaalle. - Yritykset kertovat paikkatietoaineistoistaan paremmin. - - helppokäyttöisyys - Saa yleensä sitä mitä tilaa - Jos ei tiedä tarkasti mitä on etsimässä, niin on vaikeaa saada kattavaa tietoa siitä, mistä kaikkialta samaa tai lähes samaa tavaraa on saatavilla. - Aktiivisia, kaupalliset ehdot varsin selkeät. - HInnat ei näkyvissä - mitä löytyy, toimii - Hankinta on yleensä tehty helpoksi - kts. edellä - Kaipaisin lähinä perempaa näkkyvyyttä hakupalveluissa. - Ei ole kovin paljoa tullut käytettyä niin ei ehkä osaa täysimääräisesti hyödyntää - Periaatteessa löydän kyllä asiat, mutta joudun erikseen niitä etsimään. Useinkaan esim. hintatieto yms. käytännön asiat eivät selviä kovin helposti. - Google löytää lopulta kaiken, mutta välillä saa etsiä kauankin - LÄhes sama vastaus kuin kohdassa 4, Yritykset pitävät verkkosivunsa vähän paremmin ajan tasalla. 50

52 13. 10) Mikä olisi mielestäsi paras tapa saada tietoa yksityisen sektorin paikkatietotoiminnasta? (voit valita kaksi vaihtoehtoa) Vastaajien määrä: 91 Avoimet vastaukset: e) muuten, miten - he voisivat käyttää samaa metatietojärjestelmää kuin julkisetkin toimijat - google - Sama kuin kysymykseen 5 - palveluportaali, jossa ajantasaiset tiedot ja esittelyt - Myös kaikki yksityisen sektorin ainestot pitäisi rekisteröidä ArcGIS Onlineen - HRI-palvelun kaltaisen datakatalogin ja palvelun kautta ) Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että paikkatietoaineistojen nykyistä paremmalla hyödyntämisellä voidaan tehostaa julkishallinnon toimintaa? (1 ei vaikutusta 5 paljon vaikutusta -> jos vastaat 1-2, niin siirry kysymykseen 13) Vastaajien määrä:

53 15. 12) Mikä estää paikkatietoaineistojen tehokkaamman käytön julkishallinnossa? (valitse korkeintaan 3 kohtaa) Vastaajien määrä: 142 Avoimet vastaukset: - jokin muu laatuongelma: mikä? - formaattien paljous - aineisto on usein kerätty vain tiettyyn tarkoitukseen - Korkeustieto puuttuu monesta aineistosta - eri riittävän monipuolisia ja yhdenmukaisia aineistoja - yhteensopivuus. esim. kunnat keräävät tietoa kaikki vähän erilailla. - Tietosisältö kerätty eri aikakausina ja menetelmin -> epähomogeeninen. - valtakunnallisuus ja looginen yhtenäisyys palvelujen pohjaksi - yhteensopimattomat tietomallit, kuvausten niukkuus - Palveluiden saatavuus on katkonaista - formaattien ja metatietojen sekalaisuus ja epäyhtenäisyys - paikkatietokohteita tulisi ylläpitää online tietokannassa. Varsinkin reaalimaailman kohteet. Nyt näin ei ole vaan niitä on perusrekistereissä karttajärjestelmissä jne... Avoimet vastaukset: e.muu syy, mikä? - suurin hyöty tulee, kun eri tietoaineistoja päästään yhdistämään uusilla tavoilla - Päättäjät eivät osaa pyytää paikkatietoon pohjautuvia analyysejä taustamateriaaliksi - Paikkatiedon arvon tiedostaminen ja osaamisen puute - ohjelmistotoimittajien protektionismi - vieläkään eivät kaikki jaa kiinnostavimpia aineistojaan - ohjelmistot vaatii erityisosaamista - lainsäädäntö sallii perinteisen prosessin - TILASTOKESKUKSEN hintapolitiikka 52

54 - aineiston hakupalveluiden epäselvyys - kysymyksen asettelu on väärä, katso kohta julkishallinto ei osta riittävästi palveluita tai ohjelmistoja yksityissektorilta - Ei tiedetä mistä tietoa löytyy. - monista tietoaineistoista puuttuu paikkatietoulottuvuus - Täydellinen käyttäjäläheisyys puuttuu. Ollaan lähempänä kaiken maailman Eu-direktiivisanastoa kuin sitä todellista käyttäjää. - Johdon tietämättömyys ja asenneongelmat, resurssien vähentyminen, paikkatieto-osaajien vähentyminen irtisanomisten myötä, Varsinkaan ministeriötasolla EI ole paikkatieto-osaamista. Ministeriöissä ei tiedetä eikä ymmärretä, että paikkatiedon hyödyntämisen kautta voisi tehostaa toimintaa. Ministeriöt eivät ole valmiita hyödyntämään toisen hallinnonalan osaamista ja valmiita järjestelmiä, vaan yrittävät "keksiä pyörää uudelleen" paikkatietoasioissa. Tähän kuluu turhaan aikaa ja resurssia. - Lisenssit ja hinnoittelu - ei ymmärrystä siitä miten aineistoja ja paikkatieto-osaamista voi hyödyntää (ammatillinen ongelma) - tarjonta ja palvelujen käytettävyyshaasteet - aineistojen saatavuus - hyödyntämisen johtaminen ei toimi - yleinen paikkatietokypsyys erittäin alhainen, varsinkin ei-teknisillä aloilla - 7/24 palveluiden puute - Haluttomuus oppia uusia toimintatapoja - vaikea löytää, vaikea käyttää - Paikkatietoanalyysiosaamisen puute - Paikkatietojärjestelmät usein järeitä, eivätkä välttämättä taivu ketteriin integraatioihin - Julkishallinnossa päätökset tehdään liian hitaasti. - Lainsäädäntöesteet - Johdossa ei aina tunnisteta paikkatietojen mahdollisuuksia ja resurssit paikkatietojen hyödyntämiseen/käsittelyyn saattavat olla alimitoitettuja. - tiedon löydettävyys ja yhdistettävyys (Linked dataa ei ole) - Aineistot liian raakadataa, vaativat usein käsittelyä hyödynnettävään muotoon. - Aineistoja ei ole koottuna yhteiseen jakelupalveluun, vaan niiä joutuu etsimään eri puolilta - aineistot eivät saatavilla avoimella lisenssillä, tietosuojaukset hankaloittavat, vaikka viranomaistyössä ei pitäisi - Helppokäyttöisiä järjestelmiä ei vielä ole ei paikkatietoasiantuntijoille hydyntää paikkatietoaineistoja tehokkaasti. Siis tavallaan kohta d ) Mitä odotuksia sinulla on julkishallinnon paikkatietotoimijoita kohtaan? Vastaajien määrä: 97 - tiedon avaamista tulee jatkaa ja toisaalta kilpailu yksityisen sektorin kanssa tulee lopettaa - Vapauttakaa aineistot! - Aineistojen yhteinäisyys ja aineistojen saatavuus helpommaksi. - yhteentoimivuus esim paikktiedon viitearkkitehtuurin valtavirtaistamisella KA työssä - Verovaroin tuotettuja aineistojen tulisi saada helposti ja korvauksetta kuntien käyttöön. Paikkatiedon tuoma hyöty esim päätöksenteossa voi jäädä käyttämättä vain siitä syystä, että aineiston hankinnasta tulee kuluja. - Pitäisi olla aktiivisempia ainakin julkisella sektorilla. Nyt julkisilla sivustoilla on Googlen ja Heren karttoja, vaikka MML.llä on vastaava palvelu, johon saa vielä helposti viranomaisspesifiä tietoa. - alueellisia tiedon solmukohtia muuallekin kuin Lounais-Suomeen, me autamme kyllä aluettamme, mutta entä muut? - Jatketaan samaa rataa ja avataan kaikki, mikä ei loukkaa yksityisyydensuojaa. 53

55 - Paikkatiedon hyödyntämisen aktiivinen mainostaminen ja lisäarvon mahdollisuuksien esiintuominen - uudistukset samanaikaisesti käytttöön koko Suomen alueella eikä niin, että osa alueista laahaa perässä - Hyödyntäminen on vasta alussa, Suomi on kuitenkin hyvä maa datan jakamiseen ( osaaminen ja yhdenmukaisuus toiminnassa) - tarvitaan lisää koordinointia, jotta ertilaisten aineistojen järkevä yhteiskäyttö olisi mahdollista - Ylläpidetään jatkossakin laatua - Odotan, että palvelujen perustamisesessa ja ylläpidossa käytetään enenevässä määrin yritysten palveluja. - Päällekäinen työ pitäisi poistaa, esim. rakennus- ja huoneistorekisteri tulisi siirtää VRK:stä Maanmittauslaitokseen. VRK:n tulisi keskittyä identiteetin hallintaan (tunnistaustuminen) sekä roolien ja valtuutusten hallintaan ja jättää aineistotyö pois. - Avoimia rajapintoja lisää. Tulevaan palveluväylään yleiset ja avoimet rajapinnat. - Toivoisin nykyistä parempaa osaamista ja yhteistyötä organisaatioiden välillä. - Enemmän rajapintoja, joita voi lukea jatkuvasti. Suurin ongelma tiedon päivittäisessä hyödyntämisessä on jatkuvakäyttöisen rajapinnan puuttuessa tarvittavan tiedostolatausrumban aiheuttama aiheuttama riskin aineistojen ajantasaisuudelle hyödyntäjäpäässä. Tämä on eriyinen ongelma silloin kun varsinainen loppukäyttäjä on operatiivinen toimija. - Paikkatietoa voisi hyödyntää melkein missä vaan. Se toimii sekä kuluttajille että julkishallinnon sisäisen tehokkuuden parantamiseessa. - Lisää aineistoja saataville. Osaamisen jakaminen, muut voisivat hakea oppia/apuja Maanmittauslaitokselta. Enemmän tekemistä kuin suunnittelua. Ei tarvitse heti miettiä mitä/kuinka jne. laittaa jakoon, raakadata vaan heti saataville jotta sitä voidaan hyödyntää heti. - Yhteistyötä ja yhteistyötä. Toimivat tietojärjestelmät molempiin suuntiin. - Jos on sovittu jostain standardista, niin kaikki sitoutuvat siihen. Edelleen on pahana tapana jatkaa vanhalla ja tehottomalla tyylillä/tavalla. - Suomessa paikkatieto on huomattavasti vähemmän hyödynnettyä julkishallinnossa kuin esim. Hollannissa ja Tanskassa, jossa olen asunut viimeiset 20 vuotta. Näissä maissa sekä ainakin Yhdysvalloissa paikkatietoa hyödynnetään joka ikisessä kunnassa. - Julkishallinto (eritoten kunnat) hallinnoi senkaltaista tietoa, josta todennäköisesti suurin osa voitaisiin tallentaa paikkatietosysteemeihin. Odottaisin julkishallinnolta, että kaikki paikkatietokelpoinen materiaali tallennetaan systemaattisesti paikkatietosysteemeihin. Kaikki julkinen materiaali pitäisi myös olla esteittä käytettävissä kansalaisille. - Olen ESRI:n käyttäjäkonferenssissa Rotterdamissa myös nähnyt hienon esimerkin siitä, miten eräs julkishallinnon elin oli yhdistänyt asset managementinsa paikkatietosysteemiin. Suomessa voitaisiin mennä tässä paljon pidemmälle, kuin on menty tänä päivänä. - Ymmärtääkseni ympäristöalan tiedon suhteen tilanne on erinomainen. Toki joissakin alan organisaatioissa, yksittäisillä tutkijoilla voi olla joitakin aineistoja, joita eivät halua jakaa eteenpäin. Syitä voi olla monia. Julkisin varoin tuotetut tiedot pitäisi olla julkisia. Toisaalta joitakin pientä aluetta, tai teemaa koskevat voinevat pysyä omistajien hallinnassa. - kaupunkikartat keskitetysti kaikkien käyttöön pilvestä ilman erillisveloitusta - Paikkatietoalan aseman ja koulutuksen turvaaminen omana erityisosaamisenaan, eikä pelkästään muiden alojen työvälineenä. - Että he panostavat yksinkertaisuuteen ja helppokäyttöisyyteen, sekä laatuun määrän sijasta. - Kysymyksen asettelu on väärin. Valtionhallinnon tehtävä tulee olla kerätä paikkatietoa viranomaispalveluna. Yksityisten yritysten tehtävä on hyödyntää tätä paikkatietodataa ja tehdä sillä liiketoimintaa, työpaikkoja ja rahaa. Ei paikkatieto valtionhallinnon palveluja tehosta. Ja millä te sitä tehostamista mittaisitte? Ette millään. Rahassa mitattava tuloksenteko on ainoa järkevä mittari, kaikki muu on aivan turhaa. - Paikkatietoon liittyviä tehtäviä tulisi tilata entistä enemmän palveluntarjoajilta. Kilpailutuksissa on mahdollistettava vapaa kilpailu, ketterät toimintatavat ja eri teknologiavaihtoehtoihin pohjautuvat toteutukset. Julkishallinnon tulisi avata entistä enemmän tietojaan ja tarjota niitä kansalaisten käyttöön helpossa muodossa. - Paikkatietojen päivitys ja jakelu olisi saatava ainakin turvallisuusviranomaisten osalta lähes realiaikaiseksi. Paikkatietoa hyödyntävät kenttäjohtojärjestelmät päivittyisivät muuttuneilla tiedoilla tallissa olevan lähiverkon kautta. Samoin virallisten paikkatietojen tuottajien olisi tehtävä kiinteää 54

56 yhteistyötä päälekkäisten tehtävien välttämiseksi. Esim. maanmittauslaitos kävisi pollaamassa kaikilta muuttuneet tiedot, jotka sitten olisivat paikkatietojen käyttäjien ladattavissa tai katseltavissa. Samassa yhteydessä voitaisiin suorittaa laadunvarmennus. Tiestövektorit olisivat ehyitä, segmenttien ominaistiedot olisivat loogisia ja samannimisiä teitä ei enään olisi kunnissa. Jatkuvissa hallintorajamuutoksissa laadunvalvonta ja ajantasaisuus korostuvat. - Paikkatietotoimijat siirtyisivät avoimen lähdekoodin käytttöön muutoinkin kuin rajapinnoissa. - Esimerkki Turusta: paikkatietoanalyysiä oli käytetty "tarpeettomien" lähikirjastojen eliminoimiseen likvidoimalla kirjastoista ne, joiden asukaspohja analyysin mukaan oli liian pieni ja näin saatiin poimittua lopetettaviksi Martin ja Mikaelin kirjastot keskustasta. Sinällään hieno tapa löytää säästöjä mutta kysymys, joka herää on, onko paikkatiedon avulla toteutettu vain valmista politiikkaa, joka ei ole paikkatiedolla informoitua sen sijaan että paikkatiedolla tuotetut uudet lähestymistavat ovat luomassa paremmin informoitua politiikkaa. Vaarana on tällöin, että strategiset päätökset tehdään edelleen sokkona mutulla maallikkonäkemyksen varassa ja vain mutu-päätösten nippelikohdentamiseen käytetään paikkatietoa. Nykyiset kunta- sosiaali- ja terveysuudistukset ovat tästä hyvä esimerkki, kun asiantuntijaselvityksistä vähät välitetään ja suhmuroidaan vain poliittisesti. - Kaikilla sektoreilla olisi aiheellista tiedostaa yhteistyön tärkeys ja omien aineistojen käytön edistäminen; muutoinkin tehtävien aineistojen jatko-/lisäkäyttö ei pitäisi olla keneltäkään pois vaan päinvastoin saattaa välillisesti helpottaa omaakin elämää - Paikkatietotoimijoiden pitää nykyistä enemmän kiinnittää huomiota viestintään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Työskentelin syksyn ajan Belgiassa. INSPIRE on siellä vielä melko tuntematon asia. He olivat kovin ilahtuneita kun kerroin INSPIRE toteutuksesta Suomessa. Omassa organisaatiossa eli ilmatieteen laitoksessa sisäinen viestintä on ollut melko hyvää mutta viestintä on suunnattu lähinnä asiantuntijoille. Myös ns. ei-paikkatietoasiantuntijat ovat kiinnostuneita paikkatiedoista. Tieto pitää vaan antaa heille hieman erilaisessa muodossa kuin esim. teknisille osaajille. Myös ulkomailla huomasin, että ihan perustietoa määritelmistä alkaen kaivataan. Paikkatiedosta kiinnostuneita ihmisiä kyllä löytyy kunhan viestintä on oikeanlaista. Suomalaisen yhteiskunnan olisi kaikin tavoin lisättävä avoimmuutta, lasikatot on syytä puhkoa. Julkishallinnon avoin data on hyvä alku avoimemmalle Suomelle. - Nopeasti ajantasainen tieto esille. - viranomaisten tulisi huolehtia aineistojen laadusta ja siitä ettei päällekkäistä työtä tehdä. - Osaamista olisi hyvä kehittää - Pitäisi pystyä tekemään enemmän yhteistyötä. Aineistojen jakelu vielä entistäkin helpommaksi. Ministeriötasolla olisi erityiseti paljon tarvetta paikkatietovalistukselle. - Hankittua tietoa voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää eri organisaatioissa. - Useissa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisissäkin aineistoissa on puutteita alueellisessa kattavuudessa, sisältötietojen laajuudessa, täsmällisyydessä, paikkansa pitävyydessä tai ajantasaisuudessa. Eri organisaatiot tuhlaavat resursseja samaan tallennukseen, eikä voimavarojen puuttuessa tärkeitä tietoja tuota kukaan: Aineistot saattavat liittyä usean toimialan toimintaan, mutta tietoja kootaan vain yhden alan lähtökohdista. Eri tahojen kesken tulisi sopia yhtenäisistä tietosisällöistä, tallentaa alkuperäistiedot sellaiseen järjestelmään josta ne ovat irrotettavissa ja järjestää tiedonsiirto järjestelmien välillä rajapintojen avulla. Tiedonsiirto ja tietojen yhdistäminen edellyttävät aineistojen yhdistettävyyden parantamista eli muun muassa yhtenäisiä tunnusjärjestelmiä sekä vakiintuneita osoite- ja nimitietoja. Myös tietojen hinnoitteluun, käyttöoikeuksiin ja tietosuojaan liittyvät kysymykset vaativat yhtenäisiä periaatteita. - 1) Kaikki julkishallinnon paikkatietoaineistot avoimiksi (poislukien tietysti tietosuoja ym alaiset aineistot). Esim. Tilastokeskuksen ruutuaineistot olisivat tärkeitä 2) Latauspalveluihin myös vanhemmat vuosiversiot, esim. Peruskartta avautui 2012, mutta nykyisin vain uusin versio on ladattavana. Olisi tärkeä, että myös 2012 ja 2013 vuosiversiot olisivat saatavilla. 3) Paikkatietohakemiston tietojen päivitys 4) Metatiedot englanniksi - aineistot pitää avata kaikille ja niiden sisältöjä pitää tehdä ymmärrettävämmäksi (metatiedot laadukkaiksi) - Rohkeampia uudistuksia - Tietojen avoin saatavuus on erittäin tärkeää. Irtiottokustannukset eivät saa vaikeuttaa aineiston 55

57 käyttöä. Rajapintapalveluiden toimivuus tulisi taata (käytöstä voi veloittaa..) - selkeämpi dokumnetaatio ja käyttöohjeet - Tehokkaampaa tiedotusta meneillään olevista kehityshankkeista ja niiden vaikutuksista. esim. VTJ-PRT - Yksinkertaiset ja halvat ohjelmat, ajantasaisuus, turvallisuus tekijät. - Avoimuutta lisää, varsinkin kuntapuolen aineistoihin. - Tiedot pitäisi saada kattavasti rajapintapalveluihin. Aikasarjat ovat tärkeitä muutoksen analysoimiseksi ja ymmärtämiseksi. - aineistot tulisi kerätä systemaattisesti, aineistojen tulee olla luotettavia, aineistojen luku- ja käyttöohjeet tulee olla helposti saatavilla - Avoimuus ja yhteistyöhenkisyys myös yksityisen sektorin kanssa on mielestäni tärkeää. Yhä enemmän siirtyminen viranomaisroolista palvelurooliin. - Homma pitää pitää simppelinä, koska on paljon sellaisia kuntaorganisaatioita, joissa ei ole alan erityisosaamista eikä osata edes kuvitella mitä voisi tehdä (varsinkin pehmopuolella) - Ennakkoluuloton yhteistyö valtakunnallisesti eheiden seuraavan sukupolven paikkatietoaineistojen tuottamisessa. - yhteistyötä ja avoimuutta lisättävä, etenkin kunta-valtiosektorin ikuinen vääntöö rahasta ja tehtävistä pitäisi unohtaa ja keskittyä enemmän yhteisiin tavoitteisiin yhteishankintoja lisää, kuntasektori etenkin mutta varmaan myös valtion laitokset voisivat hankkia enemmän tietoa mitä muilla jo on ja hyödyntää sitä tietoa, loistava avaus tähän on Helsingin julkaisema kaupungin tietojärjestelmäluettelo - lisää tuollaista avoimuutta niin päällekkäiset hankinnat jäävät historiaan - Avoin toiminta, yhteistyö eri toimijoiden välillä, osaamisen esittely; aineistojen saatavuuden vapauttaminen mahdollisimman laajasti - Paikkatietoporttaali josta löytyy kaikki julkihallinnon paikkatietoaineisto - Julkishallinnon sisäisen viestinnän parantaminen paikkatietejen käytön mahdollisuuksien näkökulmasta - Paikkatiedon hyödyntämisen olisi syytä yleistyä - Avataan datat verkkoon mahdollisimman pian kaikkien käyttöön Toivoisin koulutusta sekä avoimesta paikkatiedosta että sen hyödyntämisestä - Lisää panostusta avoimuuteen. - Yhteistyö. Teknologian seuraaminen. Panostus laatuun. - Heidän pitäisi tuottaa raakadataa, jota yksityiset yritykset voisivat jalostaa niitä markkinoiden tarvitsemiksi tuotteiksi. - Teknisten ratkaisujen pohtimisesta pitäisi siirtyä pohtimaan miksi ja kuka hyödyntää paikkatietoaineistoja ja miten aineistot voitaisiin toimittaa mahdollisimman helposti ja yksinkertaisesti niitä tarvitseville tahoille. Teknologia on jo tällaiseen olemassa. - Julkinen hallinto ei saa kilpailla yksityisten toimijoiden kanssa tehtävissä, jotka yksityinen voi hoitaa. - - aineistoja tuodaan rajapintoihin - Avoimuutta lisättävä. - Tiedotus ja aineistojen joustavuus mm. formaatit, koordinaatistot. - Rajapintojen tekninen toimivuus ja yhteensopivuuden varmistaminen kaikkien käyttäjien kesken. Valtionhallinnon tarjoamissa rajapintapalveluissa tulee huomioida kuntien käyttämät ETRS89-GK - koordinaatistot. Nyt osa palveluista ei tarjoa kuntien käyttämiä koordinaatistoja. - Järjestetään julkishallinnon organisaatioiden johdolle tietoiskuja paikkatietojen hyödyistä ja mahdollisista vaikutuksista toiminnan tehostamiseen. - Kustannustehokkus. Julkishallinnon toimenkuvan rajoittaminen vain todella julkishallinnollisiin tehtäviin ja vastuisiin. Palvelujen kilpailuttaminen. - Roolijaon selventäminen voisi mahdollistaa keskittymisen (kunkin toimijan) ydinrooliin. Uuden MML paikkatietokeskuksen rooliin ja palvelulupaukseen kohdistuu odotuksia tässä mielessä. - Työ ja vastuu ei lopu aineiston tuottamiseen omia käyttötarpeita varten, vaan niiden käyttäminen yhdessä toisten aineistojen kanssa ja muuhun kuin ensisijaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston käytön helpottamiseksi ne on saatava teknisesti helposti käytettävään muotoon. Lisäksi pitää huomata, että muut aineiston käyttäjät eivät tunne sen rakennetta, rajoituksia, historiaa ym. yksityiskohtia ja voivat tehdä siitä syystä aineiston perusteella aivan vääriä johtopäätöksiä. Periaatteessa täytyisi varautua lisääntyvään työmäärään ohjeiden ja neuvojen antamiseksi, mutta käytännössä siihen ei kenelläkään ole työvoimaa eikä rahaa. 56

58 - Aktiivisempaa tiedoitusta - Mietittäisiin myös käyttäjänäkökulmaa. Maanmittauslaitoksen aineistot olleet kimurantteja ottaa käytöön, ja väliin on tarvittu asiat osaava taho (kaupallinen tai kumppaniorganisaatio) jotta aineisto on oikeasti otettavissa käyttöön. - Enemmän esilläoloa ja markkinointia olemassa olevista aineistoista. Laajempaa keskustelua aineistojen sisällöstä ja niiden ylläpitotasosta. - Yksilöivät tunnisteet käyttöön - Enemmän loppuasiakas/käyttäjä näkökulmaa toimintaan - vanhan paikkatietoaineiston saatavuus - Siirrytään markkinatalouteen! Nyt ei esim voi hyödyntää tiettyjä aineistoja, koska niitä ei osata myydä - Erityisesti pitää saada enemmän erilaisia yhteiskunnan perustietoja kuvaavia tietoaineistoja, joissa yhdistyy hyvä kohteen kuvaustapa ja kohteita kuvaava ominaisuustiedot. (esim. rakennukset, tiet, kiinteistöt, kaavayksiköt jne.) - Laadukasta tietoa ja palvelua, niin että sen pohjalle voi perustaa liiketoimintaa - Rutiinituotanto - Aineistojen ja palveluiden avaaminen pidemmälle. Formaattien ja rajapintojen standardisointi. Nämä luovat liiketoimintamahdollisuuksia. Aineistojen avaaminen vaatii myös asennemuutosta. Tätä ei vielä kaikissa organisaatioissa ole tapahtunut. - avoimia rajapintoja, tietomallien ja sisällön yhtenäistämistä - Hyvä avoin asenne on tärkein. Resurssien rajallisuus on ymmärrettävää. Yhteisöjen voiman hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää, moni on valmis osallistumaan kunhan löytyy sille kanava. - mahdollisimman paljon aineistoja rajapintaan - Datan avaaminen rajapinnoille ilman rajoituksia ja tietosuojaltaan herkkien aineistojen saataville asettaminen niitä tarvitseville viranomaisille rajapintojen kautta turvallisesti. - Tiedon pitää olla hyvin dokumentoitua, saatavissa hyvin. Aineiston pitää olla laadukasta. Ei olisi pahitteeksi, jos aineistoon liittyisi mahdollisuus kommentoida kokemuksia tai hyödyntämisesimerkkejä, wiki-tyyliin. - Aineistojen saatavuus ja käytettävyys eri järjestelmissä, metatiedot - Jotta paikkatietoa hyödynnettäisiin paremmin tulisi tiedon tuottajien ja käyttäjien välistä vuoropuhelua lisätä. Esimerkiksi Englannin malli, jossa tietyn asian/aihepiirin parissa työskentelevät kootaan yhteen miettimää, mitä omgelmia he työssään kohtaavat ja mitä niistä voitaisiin ratkoa paikkatiedon avulla. - Että toiminta jatkuisi edelleen nykyiseen avoimen datan suuntaan. Vieläkin enemmän aineistojen jakelua standardeilta rajapinnoilta. - Avoimuus ja halpa hinta - Uskallusta panostaa tulevaisuuteen, eikä mennä aina samalla vanhalla kaavalla. Voi tilata rohkeasti myös yrityksiltä apua, eikä yrittää tehdä kaikkea itse. - Omalta osaltaan julkishallinnonkin tulisi levittää paikkatietojen käytön ilosanomaa työssään muiden viranomaisten kanssa Edistää ja tukea mahdollisuuksiensa mukaan paikkatietoja hyödyntävien helppokäyttöisten verkkosovellusten toteuttamista - aineistojen vapaampi yhteiskäyttöisyys sekä tiedotus käytettävissä olevista aineistoista. aineistojen helppo läydettävyys ja käytettävyys ) Mitä odotuksia sinulla on yksityisen sektorin paikkatietotoimijoita kohtaan? Vastaajien määrä: Toimijoiden syytä hyödyntää avointa lähdekoodia / Oskari - Saisivat olla aktiivisempia markkinoilla. - Julkiseksi kaikki selvitykset ja aineistot, joita julkishallinto on tilannut, alkakaa vaatimaan myös tilaajalta avoimuutta - Tietojen avaaminen julkishallinnon tapaan. 57

59 - Toivoisin, että kaikki paikkatietoaineistot olisi helposti löydettävissä samasta lähteestä riippumatta siitä ovatko ne julkisen vai yksityisen puolen tuottamia. - tietolaarien avaaminen yleisölle - Uudenlaisen liiketoiminnan kehittäminen paikkatietojen pohjalta - Laadukkaita tuotteita - Ohjelmisto-osaamista tulee kehittää ja tarjota ennaakoluulottomasti julkisen sektorin käyttöön. - Avoin rajapinta mahdollistaa kenen tahansa kehittää sovelluksia. Sovellusten määrä lisääntyy huimasti ja kustannukset tippuvat roimasti. - Parempia yhteyksiä yritysten ja julkishallinnon välillä. Näin saataisiin tietoa levitettyä ja aineistoja hyödynnettyä paremmin. - Että paikkatietoa sekä hyödynnetään että jaetaan monipuolisesti. Paikkatietoa taitaa löytyä aika paljon melkein joka hallinnon kolkasta. - Avoin mieli ja uudet teknologiat käyttöön. Eroon vanhoista kankeista tuotantoputkista. - Enemmän kontaktia julkishallintoon. Ei saisi pelätä bisnestietojen vuotavan sivullisille. Tarkoittaa sitä, että suunnitelmat hyödyntää paikkatietoja. - Sama vika, paitsi että vielä tekevät voittoa sillä. - Loppukäyttäjät haluavat helppokäyttöisiä palveluita ilmaiseksi. Yksityinen sektori voisi aktiivisemmin markkinoida paikkatietoa julkiselle sektorille. Esim. viimeinen työpaikkani oli kunnassa, jossa paikkatieto-ohjelmistoa ei ollut käytössä eikä sellaisen lisäarvosta ollut oikein mitään käsitystä. Olisin suuresti hyötynyt esim. ArcGIS-lisenssistä työssäni, mutta sellaista ei ollut käytettävissä. Jouduin askartelemaan Googelissa. Toivoisin, että yksityinen sektori olisi aloitteellisempi markkinoinnissa. - Ei ole juuri kokekmuksia. Oletan että yhteistyön kautta, win-win periaatteela niitä voisi saada käyttöön. - Kaupallisten aineistorajapintojen julkistamista ohjelmistotaloille standardirajapinnoin. Aineistojen jatkojalostamista rajapintojen taakse huomioiden eri toimialojen erityistarpeet. - Avointen tuotteiden tekeminen. Lisenssi-, patentti- ja myyntibisneksestä tekemisbisnekseen siirtyminen. - Että he panostavat yksinkertaisuuteen ja helppokäyttöisyyteen, sekä laatuun määrän sijasta. - Ei odotuksia. Kuten yllä totean, niin valtio kerää paikkatiedon ja antaa sen yritysten käyttöön. Yritykset sitten pärjäävät tai eivät pärjää sen hyödyntämisessä. - Luodaan yhdessä asiakkaiden kanssa innovatiivisia paikkatiedon hyödyntämiskohteita. Hyödynnetään tehokkaasti jo toteutettuja ratkaisuja ja kehittyneitä teknologioita ja mennään rohkeasti uusille soveltamisalueille. Tehdään yhteistyötä, jotta voidaan saada yhdessä aikaan markittävämpiä totetuksia. - Huolehdittava paremmin tietojen ajantasaisuudesta ja laadusta erityisesti navigaattoripuolella. - Yksityinen sekrori koettaa rahastaa kaikesta, viimeksi siitä, että tulee avointa paikkatietoa, järjestämällä koulutuksia avoimen paikkatiedon hyödyntämisestä 1000 euroa/päivä. - Oikeastaan sama kuin kohtaan 13; omistamiseen perustuva talous alkaa vaikuttaa vanhanaikaiselta, helppo saatavuus ja edullinen käytettävyys saattaa poikia enemmän asiantuntijapalveluina ja jatkokehityksen kautta kuin aineistojen myynti monesti aika rajalliselle asiakaskunnalle - Samoja odotuksia kuin julkishallinnolle eli parempaa viestintää kaikille ihmisille, ei pelkästään alan asiantuntijoille. - Esimerkit ja hyvät käytänteet jakeluun. - Innovointia lisää, eteenpäin perinteisistä toimintatavoista. - Paikkatietoikkunan karttaikkunaan aineistoja näytille. - Hankittua tietoa voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää eri organisaatioissa ja hankintatapa sekä kustannukset olisivat helposti saatavissa selville. - No kyllä se yksityinen sektori tulee mukaan, jos hommia yhteistyössä löytyy Aineistojen avaaminen - uusia innovaatioita - Yritysten pitäisi suuntautua enemmän kansainväliseen palveluliiketoimintaan - yhteistyö julkishallinnon mahdollisetsi samankaltaisen aineistojen kanssa olisi suotavaa aineistojen käyttökeloisuuden lisäämiseksi. Samoin aineistoje tulee olla kerätty systemaattisesti. aineistojen tulee olla luotettavia, aineistojen luku- ja käyttöohjeet tulee olla helposti saatavilla - Liian monen toiminnassa on liikaa rahastuksen makua. - Rakentava yhteistyö julkisen sektorin kanssa valtakunnallisesti eheiden seuraavan sukupolven paikkatietoaineistojen tuottamisessa ja ylläpidossa. 58

60 - Mukaan yhteistyöhön julkisen puolen kanssa (esim. maapeitteiden paksuudesta voitaisiin näin rakentaa kansallinen tietokanta; hyötyä mm. kalliolämpökaivojan porauksen suunnittelussa) - Sujuvaa yhteistyötä yksityisen ja julkisen kesken. - Etenkin johtalaitokset voisivat avata johtoaineistonsa rajapintaan - Yksityiseltä sektorilta voisi vaatia enemmän (tilattavan tuotteen vastattava tilausta...) ja parempaa laatua Laadukkaan aineiston tuottaminen nopeasti. - Uudet innovaatiot. Yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä niin että saadaan sovelluksia oikeaan tarpeeseen. - Innovatiivisempaa kehitystyötä! - Yksityisen sektorin pitäisi ottaa suurempi rooli paikkatiedon hyödyntämisen toteuttajana. - Opetustyössä tarvittavat aineistot ovat hyvin kalliita. yksityisellä sektorilla ei ymmärretä, että opettajat mainostavat heidän tuotteitaan tulevaisuuden käyttäjille/asiakkaille - Aktiivisempaa innovointia ja palvelukonsepteja loppukäyttäjille - - avoimet rajapinnat - Lopetettava vanhanaikainen tapa, jossa tietoa, tekniikoita ja käyttötapoja pidetään niin hankalasti saatavana ettei kilpailija vain hyötyisi niistä. Eli avoimempaa toimintaa. Jaettava dataa rohkeasti-->joka tulevaisuudessa tuottaa uusia, tällä hetkellä ei tiedossa olevia mahdollisuuksia. - - Laadukas datantuotanto - Mahdollisuus ulkoistaa paikkatietotöitä, joita omassa organisaatiossa ei ehditä tai vaikkapa osata tehdä. - Kotiamaisen osaamisen parempi kartoittaminen ja hyödyntäminen, olemme liian pieni (olkoonkin erittäin osaava) tuhlaamaan resursseja turhaan sisäiseen byrokratiaan. - Laajempi tiedottaminen julkisen sektorin suuntaan - Aitoa pyrkimystä yhteistoimintaa tarvitaan; WIN-WIN asetelmia on löydettävissä - Ne koittavat tehdä voittoa parhaan kykynsä mukaan, ei niiltä voi toivoa muuta kuin reilua kilpailua joka johtaa parempiin tuotteisiin ja halvempiin hintoihin. - Aktiivisempaa tiedoitusta - Huolehtisivat kunnolliset metatiedot. Käyttäjänäkökulma on kuitenkin heillä kokemukseni mukaan paremmin hallussa kuin julkishallinnolla. - Parempaa tietoa tarjonnasta. Tähän pitäisi myös julkishallinnon osallistua. - Aineistojen jalostamispalveluja. Aitoa konsultointia ja opastusta aineistoasioihin. - avoin saatavuus - Opitaan myymään sitä mitä asiakas vaatii - Laadukasta tietoa ja palvelua, niin että sen pohjalle voi perustaa liiketoimintaa - Maksupolitiikan saaminen kuintoon - Uusia innovaatioita ja parempaa palveluntarjontaa asiakasyrityksille. Yksityisellä sektorilla vaaditaan myös tarkkaa kilpailutilanteen ja aineistojen saatavuuden seurantaa. - avoimia rajapintoja, tietomallien ja sisällön yhtenäistämistä yhdessä julkishallinnon kanssa - Odotan laadukasta ideointia ja ahnehtimatonta palvelutoteutusta. - laadukkaita sijaintitietoja, koska niissä on osin toivomisen varaa - Järkevää yhteistyötä ja toimittajalukkojen purkamista vapaaehtoisesti Aineistojen saatavuus ja käytettävyys eri järjestelmissä, metatiedot Skaalautuvat ohjelmistot, mahdollisuus konfiguroida itse oman tarpeen mukaan - Yksityisen sektorin tulisi nähdä julkishallinton yhteistyökumppanina, jonka tuottama aineisto on yksi lähtökohta liiketoiminnalle. Kritiikin ja poteroihin kaivautumisen sijaan pitäisi keskutella avoimesti yhteistyön mahdollisuuksista ja olemassa olevista yhteistyön ongelmista. - Että yksityinen sektori lähtisi myös mukaan avoimen datan liikkeeseen tarjoamalla jotain myös avoimena datana. Siis ikäänkuin "maistiaisena" ja pr-mielessä, luonnollisesti bisnes huomioiden. - Toimivat jo nyt hyvin tiedon paikkatiedon kokoajina. 59

61 - Tiedotusta ei pelkästään aineistojen olemassaolosta, vaan myös sen hyödyntämisestä. - Omalta osaltaan tulisi levittää paikkatietojen käytön ilosanomaa työssään asiakkaidensa kanssa Toteuttaa paikkatietoja hyödyntäviä helppokäyttöisiä verkkosovelluksia eri toimialoille ) Koetko esimerkit paikkatietojen onnistuneesta hyödyntämisestä tarpeellisena tietona? Vastaajien määrä: ) Miten haluaisit saada tietoa paikkatietojen onnistuneesta hyödyntämisestä? (voit valita kaksi vaihtoehtoa) Vastaajien määrä: 146 Avoimet vastaukset: e) muuten, miten? - Erilaisista alan julkaisuista - Tilaisuudet, semit - tutkimuksista ja niiden esittelystä aikakauslehdissä - google 60

62 - Laadukkaasti toimitetuilla nettivideokatsauksilla. - twitterin kautta linkit kehittäjäblogeihin (ei Facebook ja yms!) - Sama kuin aiempiin samankaltaisiin kysymyksiin - Omalta alalta esim. omalta liitolta (VVY) - tarinat pitää viedä laajasti luettuihin lehtiin: Kauppalehti, Tekniikka&talous, Talouselämä... - Esim vuosittaisella julkaisulla, jossa kuvattu ja arvioitu muutamia esimerkkihankkeita - suoraan toimittajilta, nettisivulta, webinaareista, muilta kunnilta jne. - Painettu sana, Sanomalehdet ym - Journalistisella ja tieteellisellä otteella tehdyistä vertailuista erilaisista ratkaisuista. - Seminaarit, joissa caset esillä. - joko aineistokohtaisesti, tai sitten vaikka paikkatietoikkunan kautta - aihepiireittäisin workshopit, keskustelutilaisuudet ) Onko sinulla tai organisaatiollasi sellaisia esimerkkejä paikkatietojen onnistuneesta tai innovatiivisesta käytöstä, jotka haluaisit jakaa laajemmin tiedoksi? Jos, niin millaisia tai mistä niistä saa tietoa? Vastaajien määrä: 69 - Näistä on mielestäni tiedotettu sekä GTK:n omilla viestintäkanavilla että muutenkin suhteellisen hyvin. - Ei tuulivoimakaavan taustalla useita tietolähteitä, joita yhdistämällä on saatu hyvää suunnittelutyötä tehtyä > Lounaispaikan karttapalvelu keveämpiä ratkaisuja on vaikkapa mobiilisovellukset ja ideat, joita Apps4Finland kisaan jätettiin > Apps4finland.fi - On tehty yhdelle viranomaiselle mobiilisovellus, jossa hyödynnetään karttapohjia. Vastaava web sovellus on myös. - W-Fuel hanke, jossa kartoitettiin biojätteen saatavuutta ja soveltuvuutta liikennepolttoaineeksi. Hankkeessa myös optimoitiin parhaita mahdollisia sijoituspaikkoja biokaasulaitoksille. - Edistämme tiedon jakamista monissa hankkeissa kuten esim. LifeData ja Envibase. Tietoa saa hankesivuilta. - Olemme paikkatiedon tuottajia, emme juurikaan tee analyysejä - Varmasti on. Paikkatietoikkunassa voisi olla määrämuotoinen osio, jossa olisi kuvattuna succes storyjä. - Kyllä on. Julkistaminen vaatii yleensä luvan asiakkailtamme, paitsi jos käytetään täysin avointa dataa. - Karttapaikka, Kiinteistötietojen kyselypalvelu ja erilaiset rajapinnat. - Kyllä. Yrityksen verkkosivuilta, tiedotteista, käyttäjäpäiviltä, sosiaalisesta mediasta. - Jaamme sitä naapurikunnille ja koulutustilaisuuksissa muillekin. - Ei ole tällaisia kokemuksia Suomesta, mutta Hollannista kyllä. Olin siellä töissä insinööritoimistossa, jossa GIS-osasto kasvoi neljässä vuodessa neljästä viiteentoista työntekijään laajalti saamalla kunnat tajuamaan kaikki käyttömahdollisuudet. Koordinoin Hollannissa projektia, jossa työnantajani voitti kansallisen tiehallinnon kilpailutuksen päätiestön tuntomerkistön syklisestä päivittämisestä. Työnantajani menetelmä perustui video- ja GPSteknologiaan. Projekti alkoi vuonna 2007 ja on tietääkseni edelleen käynnissä menestyksellisesti. - Saimme jonkun EU:n palkinnon kauppakeskusten/co2 päästöjen EAKR-rahoitteisesta tutkimuksesta. Oma organisaatio on tehnyt lukioyhteistyösivun. Sitä voisi markkinoida opettajille kaikkialla Suomessa. - tutkimuslaitoksista löytyy 61

63 - Mielestänni kyllä. tai paikkatietomarkkinat 2014 luentomateriaalista (paikkatietomarkkinoiden web sivuilta) - Esim. Esri Finlandin verkkosivuilta ja asiakaslehdestä löytyy paljon käyttökelpoisia case-esimerkkejä. - E-call tuo meripelastustoimessa hyödynnettävän (DSC) ominaisuuden maantieliikenteeseen paikannuksessa. - On. Esimerkkejä paikkatietoa hyödyntävistä tietojärjestelmäratkaisuista kokonaan uusilla toimialoilla ja esim. pk-yrityksissä, jotka eivät välttämättä edes tiedosta hyödyntävänsä paikkatietoa. - On mutta ei varsinaisesti julkisena tietona muuta kuin tarjouksissa. - ja "kehittäjäblogi - Olen pieni yhden hengen yritys, mutta olen tarjonnut aina välillä hankkeistani esittelyjä konfrensseihin ym. - On, mutta asiakkaat haluavat pitää kaikki oikeudet itsellään eikä esimerkkejä pääse kovin helposti jakamaan - Pienet yritykset, toimijat ovat käyttäneet säädataa. Organisaation sisäisillä nettisivuilla on tietoa mutta en tiedä missä tieto olisi julkisesti saatavilla. -? - SYKEn ylläpitämä Oiva -palvelu on hyvä esimerkki paikkatietoaineistojen maksuttomasta jakelusta. Aineistolatauksia on tuhansia vuositasolla. Tästä voi SYKEn Tietokeskus antaa lisätietoa. SYKE tarjoaa nykyisin paikkatietojärjestelmän käyttöön ELY-keskuksissa kaikille vastuualueille sekä myös AVI virastoille. Esimerkki järjestelmän käytöstä eri ministeriön alaisille virastoille. - Valtion isossa organisaatiossa muide tuottamia paikkatietoaineistoja ei hyödynnetä kovinkaan innovatiivisesti. - SADe sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa on toteutunut ja toteutumassa useita paikkatietoja hyödyntäviä ja niiden tuottamista edistäviä palveluja: FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Asumisen_ja_Rakentamisen_ePalvelut_SADe Valtavasti, voi ottaa yhteyttä Mapitan tiimiin tai sitten Aalto-yliopistolla Marketta Kytän johtamaan pehmogis-tiimiin. - Liikesalaisuuksia - Varmastikin löytyy. Ei kuitenkaan selkeästi dokumentoituna, pitäisiköhän tehdä pieni selvitys. - Kyllä. Niistä saa tällä hetkellä tieto yrityksemme nettisivuilta ja palvelujemme omilta portaalisivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Lisäksi toki soittamalla meille, annamme lisätietoja varmasti. - Toivottavasti pian on... - on, monia esimerkkejä suojeluun käytettävien resurssien jakamiseen littyen. tuloksia esitellään lähinnä projektien nettisivuilla ja seminaareissa. kootusti niitä on samassa paikassa hyvin harvoin. - Konferenssiesityksistä, meidän www-sivuilta - Ei julkiseen jakoon olevia - Ei mitään mullistavaa, mutta esim. vanhustyöstä vastaavat ovat olleet tyytyväisiä kun ovat saaneet asiakkaansa näkyviin kartalla. Eli pienet perusasiat auttavat ja helpottavat usein käytännön työtä. - Esim. riistahallinnosta löytyy mielenkintoisia esimerkkejä. www. riista.fi. - Yrityksemme kotisivuilla on yritysesittelyjä - Mahdollisesti; muutama projekti on tosin vasta työn alla ja sen vuoksi asia tulee ajankohtaiseksi ehkä hiukan myöhemmin. Rippuu osin myös tekijänokeuksista, koska ko. töitä tullaan julkaisemaan tieteellisissä julkaisuissa. - Ei tällä hetkellä. - Kaupunkisuunnittelussa luovaa paikkatietoanalyysia, mutta nykyisin vain oman organisaation käyttöön On paljonkin. Tietoa saa nettisivuilta, organisaatiosta kysymällä tai järjestelmätoimittajilta. - Asiakkaiden toivomuksesta ei voi mainita. - sivuilta, esim. Metsävaratiedon saatavauus, linkki alla: 391baa473d4e9a144 62

64 - On. Markkinointikanavista. - Esimerkkejä saa Ilmatieteen laitoksen viestinnästä ja 2014 mm. Apps4Finland kilpailusta Kyllä; laitoksemme verkkosivut; haasteena lienee innovatiivisten POIKKIHALLINNOlLISTEN ja/tai JULKISEN+YKSITYISEN TOIMIJAN yhteistyönä tehtyjen esimerkkien tuottamisesta (+rahoittamisesta) - Taitaa olla parempi olla ihan hiljaa. - Maankamara-palvelumme, jossa on yhdistetty Geologian tutkimuskeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja ympäristöhallinnon aineistoja, Pohjatutkimusrekisteri-palvelumme, jossa on tietoa maaperästä suunnittelijoille vakioidussa muodossa. - Ei ole. - On esimerkkejä. Pitää aktivoitua asian jakamisen suhteen. Hyvää mainosta firmallekin. - Vantaan kaupungin valintalehti kartat - Toimintamme ei ole julkinen - Organisatiomem verjkkosivuilla - Tulossa mutta ei vielä valmista. Kartat.tampere.fi alle julkaistaan palvelunäkymäindeksi, jonka kautta pääsee eri tietoprosesseille suunnattuihin palvelunäkymiin. Myös sosiaalisen median ja avoimen teknologioiden hyödyntäminen paikkatietojen hyödyntämisessä / jakelussa. Myös kehitetään toimintaohjausjärjestelmän tuottaman datan jalostamista paikkatietoytimeen. - naapureilta ja ohjelmistotoimittajilta - SOTKAnet - Paikkatietoikkunan teemakartat. - Suurin osa varmaan katsotaa liikesalaisuudeksi. Julkistettava esimerkki pitäisi alusta lähtien tehdä julkistaminen silmällä pitäen. - Kohta varmasti tulee olemaan, meillä on monia hankkeita menossa. En tiedä vielä miten niistä aiotaan tiedottaa mutta jollain tavala varmasti. - Ei (vielä) - Oman yritykseni www-sivuilla on monia esimerkkejä jo nyt. Pyrimme julkaisemaan ne säännöllisesti. - Näillä sivuilla ei ole vielä kaikkea, mutta jotain sentään: Ja toisaalta FLICin blogissa on hyvää pohdintaa, joskaan ei juuri suoria esimerkkejä: - Ks. karttasovelluksen, hieno teknologia (ei tosin selviä kovin hyvin sivuilta) Ks. Karttaikkuna: Paikkatietoaineistojen monipuolista yhdistämistä, hyvä analyysisvellusbeta ) Jos sinun pitää esitellä paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksia alaa tuntemattomille (esimerkiksi viranomaiset, rahoittajat), löytyykö internetistä sopivaa esittelyaineistoa? (Jos vastaat Ei, siirry kysymykseen 21) Vastaajien määrä:

65 22. 19) Mistä? Vastaajien määrä: 57 - apps4finland, HRI, open knowledge finland - MML:n avoin aineisto, muu avoin julkishallinnon aineisto (Metlat yms.), OpenStreetMap - Paikkatietoikkuna - Lounaispaikka, Paikkaoppi, Paikkatietoikkuna - Ohjelmistotoimittajien ja yliopistojen sivuilta. Usein tarvitaan jonkin tietyn alan esimerkit, joten yleisten esittelyaineistojen tekeminen toimii vain alkuvaiheessa. - Etsimällä erilaisista blogeista ja erityissivuilta - web yleensä, esim paikkatietoikkuna, avoimien aineostojen julkaisupalvelut jne. - kaupungin omasta verkkopalvelusta - Tässä tapauksessa Maanmittauslaitoksen pääsivuston alta. Esim. "Aineistot ja Palvelut", jonka alta löytyy sovellusten ja rajapintojen esimerkkejä runsaati, sekä kuinka pääsen käyttäjäksi Ehkä ESRI:n sivuilta sekä kuvakaappauksina sieltä täältä, jos tietää mitä etsii. Esittelyaineisto varmaan pitäisi koota pääosin itse. - Epäilemättä löytyy, mutta parasta käyttää uusimpia tutkimukseen perustuvia tietoja. - Paikkatietoikkuna, kaikki paikkatietotoimijat progis.fi, esri.fi, paikkatietoikkuna.fi, poligoni.ayy.fi, karttakeppi.fi, flic.fi, Positio-lehti, lisäksi erilaisia verkkopalveluita, kuten vaikka reittiopas, oikotie, junat kartalla... - Paikkatietoikkuna. - Hieman huonosti ehkä mutta jotain ESRIn sivuilta, Youtube ym. - Teen webbiin omat demot, tai hyödynnän muiden samaan aihepiiriin liittyviä demoja. - Riippuu aiheesta - MML:n nettisivut, Paikkatietoikkuna, eri yritykset:nettisivut - Monet karttaportaalit,mm. Lounaispaikka, karttapaikka jne - Paikkatietoikkuna - Vastaus nro 17 Ja esim. FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Rakennetun_ympariston_tietojarjestelmat - Netistä tietoa on netti pullollaan, mutta ensisijainen asia on tiedostaa että on joku ongelma tai asia jonka voisi tehdä paremmin. Sen jälkeen ratkaisumalleja löytyy netistä vaikka kuinka. En usko mihinkään keskitettyyn sivustoon missä on lista "onnistumisia". Ei niillä ole mitään arvoa jos ei ensin tiedosteta, että jotain toimintoa pitää parantaa/tehostaa. - En ole niin tarkkaan perehtynyt, että nyt muistaisin osoitteita ukoa, mutta toki kaikki ovat ripotellen kerättävä ja koostettava esitettävään muotoon. Käyttäisin toki myös omin palveluidemme nettisivuja - MMl ulkoiset sivut, kuntien sivut, paikkatietoikkuna - Paikkatietoikkuna, Positio-lehti - jonkun verran, riippuu tutkimuskysymyksestä. esim tutkimusryhmien nettisivut: ja - esim. paikkatietoyritysten asiakaslehdistä ja www-sivuilta - Nyt haen sitä tietoa omalta 'verkostoltani'. - Materiaali on usein liian teknistä ja asiantuntijoille suunnattua. - Kyllä jotain löytyy, mutta aika vähän. - mm. Paikkatietoikkunasta ja ProGis ry:n sivujen kautta - En ole varma kanavista, mutta ainakin Paikkatietoikkunasta löytynee jotain. Lisäksi esimerkit omasta 64

66 työstäni tulisivat varmasti käyttöön. - Paikkatietoikkuna, lounaispaikka, GTKn karttapalvelut Kunnan internetsivuilta löytyy yleispiirteinen kuvaus ja siellä on kerrottu internet-karttapalvelu ja rajapinnan osoite. Laajemminkin asioita voisi tietenkin esitellä. - - paikkatietoikkunan aineistot - latauspalvelut - Paikkatietosivut, ArcGIS online. - kts En osaa sanoa, mutta vastasin "Kyllä", koska ihan varmasti netissä on aineistoja tuohonkin tarkoitukseen, joten "Ei" olisi ollut väärä vastaus. Ja olen varma, että eri viranomaisille ja rahoittajille olisi parasta etsiä jokaiselle oma esittelysettinsä, koska ihminen on kiinnostunut eniten siitä aihepiiristä, joka on itselle tuttu, ja näkökulma on kapea. Inspire-esittelysetit ja paikkatietostrategiat on parasta jättää näyttämättä Helpoiten esimerkkejä löytyy järjestelmätoimittajien (esri.com, safe.com ym) sivuilta. Varsinkin kyseisten firmojen käyttäjäpäivien esitelmistä, ne usein nykyisin vapaasti jaossa netissä. - maanmittauslaitos, kuntien karttapalvelut - Esitys pitää rakentaa kuuntelijan mukaan ja on yleensä aika yleisellä tasolla. Aineistoja löytyy siihen tarkoitukseen helposti Tässä lähdetään kuitenkin aina asiakkaan vaatimuksesta, eli pääpaino ei voi olla paikkatiedossa - HRI-palvelussamme on runsaasti hyviä sovellusesimerkkejä ( - kartat.tampere.fi - Esim. kuntien julkiset internet-palvelut. Julkisessa palvelussa on kuitenkin yleensä vain hyvin rajattu näkymä käytössä oleviin palveluihin tai aineistoihin. - en tiedä onko sellaisia olemassa, ehkä hakemalla löytyisi - Paikkatietoikkunasta. - Esim. apps4finland, apps4pirkanmaa ja muut vastaavat kilpailut. - Paikkatietoikkuna, kaupallisten toimijoiden esimerrkkisivustot. - Esimerkkipalveluja on avoinna netissä saatavissa, kuten esim seuranta.lansimetro.fi - ks yllä ja esim. Dimenteqin tai muiden pt-yritysten sivuilta - tutkimuskeskuksilta, ohjelmistovalmistajilta ) Olisiko tällaiselle esittelyaineistolle tarvetta? Vastaajien määrä:

67 24. 21) Onko tiedonkulku yksityisen ja julkisen sektorin välillä riittävää? Vastaajien määrä: Ainakin geoalalla on. - ei Ei ole paikktietoa hyödyntäville julkisille ja yritystahoille - on vain alan toimijayrityksille - Ei - Ei ole - Veikkaisin että ei, ei tietoa - ei - Aktiivisten toimijoiden välillä tiedonkulku on varmasti riittävää. Muuten sitä voisi parantaa. - ei - En osaa sanoa - Taitaa se vähän takellella - Kuntasektorin näkökulmasta palautetta ei tule hirveän paljon. Toisaalta aineistoja käytetään/tilataan suhteellisen paljon. - on - Lisää hankkeita pitäisi perustaa jotta yhteistyö sujuisi luontevasti. Tiedonkulussa on esteitä johtuen vanhasta vastakkainasettelusta kilpailijoina. - kyllä - Ei ole. Työnjaossa on jatkuvia ongelmia ja jopa ylilyöntejä. Julkishallintoa keskitetään kovalla vauhdilla, ja marginaaliset alat, kuten paikkatietoala, ovat jatkossa puristuksessa. Pitäisi aidosti miettiä, mikä on yhteiskunnan perustehtävää ja miten yksityisen sektorin osaamista voisi paremmin kanavoida tähän. OSKARI-projekti on loistava esimerkki tässä, samoin LIITERI ja LUPAPISTE. - Ei. -? - Tiedonkulku on edelleen vajavaista. Pelätään bisneksaen puolesta. Julksihallinto on kiitettävästi yrittänyt tiedottaa yksityistä puolta. Tässä lienee historian hankaluutta. - Ei aina - EI! - Sinne päin... - Suomessa vähemmän kuin esim. Hollannissa. En osaa sanoa. - Ei (tuntuu siltä, että MML on nykyisen ison kumppanin/kumppanien kanssa poterossa, mutta tähän voi vaikuttaa myös oma aktiivisuus asiassa) - En osaa sanoa. - Yksityinen sektori tuntuu sulkevan tekniset ratkaisunsa piiloon julkiselta sektorilta. - Parempi julkiselta sektorilta yksityisille! - Henkilöityy täysin. Siellä on Rainion Antti (MML) ja Saarentauksen Juha (SITO), jotka tekee paljon työtä asioiden eteen. Eivät organisaatiot mitään tee. Suomi on niin pieni paikka, että se on ihan henkilöistä kiinni, että osaavatko ja viitsivätkö. Älkää nyt tähän mitään uutta virkamiestä palkatko, menee kuitenkin saveen kun on väärä tyyppi. - Ei ole. Vuoropuhelua tarvittaisiin lisää, jotta innovaatiota tulisi enemmän. - ei - Ei kommenttia. - Melko hyvin varmaan toimii - Todennäköisesti ei. - Luultavasti ei, koska yksityiset kai varjelevat osaamistaan liikesalaisuuksina. Toisaalta paikkatietomarkkinoilla 2014 oli esillä hyvä esimerkki julkishallinon ja yksityisen yrityksen välisestä onnistuneesta hankkeesta (SYKE + Dimenteq). Se oli ilmeisen asiantuntevasti valmisteltu. Ja paljonhan on myös yksityisten tuottamia huonoja ratkaisuja, jotka viittaavat siihen, etteivät julkisen sektorin tilaajat tunne tilauksen kohteena olevaa aihepiiriä riittävästi ja tuloksena on epäonnistuneita ratkaisuja. - Ei... toisaalta vaikea kuvitella koskaan päästävän tilanteeseen etteikö parannettavaa vielä olisi - Ei todellakaan ole. - Ei. Missä raja menee? Salainen tieto? 66

68 - Ei - Ei - On - EI. - On - En tiedä. - ei - Tiedon kulku on melko satunnaista ja oman aktiivisuuden varassa. Olisi hyvä olla jokin "portaali" tai muu vakiintunut kanava, jonka kautta saisi tietoa kootusti. - Ei - Luultavasti ei, on syntynyt paljon uusia, pk-yrityksiä, joilla ei ole perinteisiä kontakteja? - en tiedä. Kenen pitäisi olla aloitteellinen? -??? -? - Ei - Ei, mutta parannusta on tapahtunut. Tarvitaan vielä lisää yhteistyötä ja vähemmän pykäliä/rajoituksia. - Ei. Esim. hankintalaki hankaloittaa. - EI - Ei ole. Julkinen sektori pelkää yrityksiä eikä uskalla ryhtyä kumppanuuteen, koska pelkää sen olevan lainvastaista. Yritysten viestintä tulkitaan aina markkinointiviestinnäksi. - ei - Tieto kulkee ja tietoa saa, kun on itse aktiivinen: kysyy ja kertoo. Sama pätee organisaation sisällä - Mielestäni on. - Mielestäni sitä voisi parantaa. Yksityinen sektori on jo tullut merkittäväksi valtakunnallisten (ja globaalien) paikkatietojen ylläpitäjäksi, jollojn avoimella tiedonkululla ja keskustelulla voidaan roolitukset saada sopiviksi ja rajalliset julkishallinnon resurssit parheiten tukemaan yhteiskunnan tarpeita. - Ehkä me julkisella arastelemme yhteydenpitoa aiemmin mainitsemastani (rahastus) syystä. Toisaalta ainakin meillä on hyvin rajalliset resurssit kehittää toimintaa, vaikka siihen juuri pitäisi satsata, jotta saataisiin paras hyöty - Tiedonkulku yleensä on riittävää julkisen hallinnon perustetävän luonteesta johtuen. Tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyötä ja tiedonkulkua tulisi edelleen kehittää. JUlkinen sektori voisi kokeilla yritysten tuottamia innovatiivisia ratkaisuja ja toimia pilotti- ja referenssiorganisaationa. Tämä edellyttäisi kokonaan uudenlaisen toimintamallin kehittämistä yhteistyölle. - eipä varmaan, tiedonkulku on harvoin riittävää - En osaa sanoa; todennäköisesti ei - En tiedä - en osaa sanoa - Mielestäni ei ole Ei - Ei Ei. Kanssakäyminen on usein keinotekoista ja liikaa rahan ohjaamaa. - Tiedonkulkua on, mutta julkishallinnolla on mielenkiintoinen tapa yrittää soluttautua tiedon tuottajasta tiedon jalostajaksi. - Tiedonkulku on parantunut ja paranee koko ajan. Vielä ei olla riittävällä tasolla. - ei - Ei. Julkinen sektori keskustelee julkisen sektorin kanssa. - Ei aina. Vain riittävän hyvä yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä tuottaa sovelluksia, joita julkinen sektori tarvitsee. Pitää paneutua syvälle toiminnan prosesseihin. - luulisin että kohtuullisessa määrin kyllä - ei - ei - Varmaan on parannettavaa. 67

69 - Ainahan on vara parantaa :) - Maanmittauslaitoksen tekemän tiedon avaamisen jälkeen hyödyntäminen on lisääntynyt ja yhteistyö parantunut. Parannettavaa varmaan vielä löytyy. - En ole kokenut ongelmaksi. - Ei. - Kyllä - Yksityisen sektorin avoimista tietolähteistä voisi olla enemmän tietoa - Ei, mutta pelkästä tiedonkulusta ei ole kysymys! Tahtotila+rahoitus+'business-mallit' on suunta johon on pyrittävä. - On, mutta tavoitteet eivät välttämättä ole yhteisiä. - Vaikea kysymys vastata. Keskustelua ja hankekehitelmiä on. Yleisemmin esim. tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö ja viestintä ei ole kovin helppoa, jos ymmärrys toisen toiminnasta ei ole kovin vahvaa. sinänsä tiedonkulkua voisi olla enemmän, jos se on jotenkin rakenteista eli tietotulvaolosuhteissa voi poimia olennaisen. - Sitä voisi kehittää. - Ei ole. Vuoropuhelua pitäisi laajemmin harrastaa. - Periaatteessa riittävää, yksityisen sektorin osallistumisessa toivomisen varaa taloudellisten paineiden alla, mistä seurauksena myös uusiutuminen vaikeaa - Ei. Tiedonkulku ja yhteistyö jämähtänyt ja henkilöitynyt samoihin tahoihin ja henkilöihin. Liikaa pitkän tähtäimen strategiaa eikä nopeaa nykytarpeen reagointia. - on - Pääsääntöisesti kyllä - Ei ole - En osaa sanoa - Ei ole - Tiedonkulku voisi olla vielä parempaa. Esim. Paikkatietomarkkinoilla kuntien tuottamia aineistoja on esillä hyvin vähän, kunnat osallistuvat paikkatiedon käyttäjinä. - Ei, haluisin enemmän kootusti tietota yrityksien tekemisistä. Lista olemassa olevista palveluista ja suunta mihin mennään. - kyllä, mutta tavoitteet välillä ristiriidassa - ei - Voisi olla parempaakin ja vastakkainasettelua ei saisi esiintyä. - Varmaan jollain tasolla on. Monesti materiaalin tarve tulee ainakin yksityisellä puolella yllättäen, ja silloin olisi hyvä jos tieto löytyisi kootusti. Sähköpostilista ei ole tällainen koottu paikka. - Välillä tuntuu että ei - Ei ole - Ei, koska avoimen dialogin sijaan toimijat tuntuvat kyräilevän toisiaan. - En osaa arvioida. - Tarpeellista olisi kaikissa kyselyissä haastatella yksityisen sektorin toimijoita, toimittajia sekä käyttäjiä. Aika usein paikkatietoalan kyselyissä haastatellaan vaan kuntia ja valtion sektorin toimijoita. - Tällä hetkellä en tiedä hirveästi tiedonkulusta, joten siitä päättelisin, että sitä voisi olla enemmänkin. - Aina voi parantaa 68

70 25. 22) Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että tieto julkishallinnon tuottamista paikkatietoaineistoista synnyttää uusia innovaatioita (innovaatio on jokin uusi taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö.) (1 ei vaikutusta 5 paljon vaikutusta) Vastaajien määrä: ) Pitäisikö olla viestintäkanava, jolla sekä yksityisen että julkisen sektorin paikkatietoalan ajankohtaisasiat kerrotaan kootusti? Vastaajien määrä: