Osastokirje omaishoitajien tukitoiminta 1/2016

Transkriptio

1 Osastokirje omaishoitajien tukitoiminta 1/2016 Kuva: Petteri Kivimäki

2 Terveisiä keskustoimistosta! Tervetuloa vuoden 2016 ensimmäisen osastokirjeen pariin. Viime vuoden vilkkaan tapahtumasyksyn jälkeen on uusi toimintavuosi jälleen hyvässä vauhdissa. Omaishoitajien ryhmät ovat aktiivisesti käynnissä useilla paikkakunnilla ja erilaisia tilaisuuksia ja koulutuksia on tulossa vuoden mittaan. Miehille järjestetään jo perinteeksi muodostuneet hyvinvointipäivät Heinolan Nynäsissä Muut hyvinvointipäivät ja niiden ajankohdat eivät ole vielä varmistuneet, mutta tiedotamme niistä aluetyöntekijöiden kautta sekä Rednetissä: Vuoden alku on hyvä hetki miettiä myös tulevien tilaisuuksien viestintää. Rednet on Punaisen Ristin oma kanava viestiä vapaaehtoisille ja muille kiinnostuneille toiminnastamme. Tapahtumakalenteriin kannattaa lisätä erilaiset tapahtumat ja erityisesti koulutukset. Myös sosiaalinen media on nopea ja tehokas tapa viestiä toiminnasta. Vaikka kaikki omaishoitajat eivät itse olisikaan sosiaalisen median aktiivisia käyttäjiä, voi olla että joku sukulainen tai tuttava välittää viestiä eteenpäin. Tässä osastokirjeessä kerromme Punaisen Ristin ystäväkyselyn tuloksista, johon vastasi suuri joukko vapaaehtoisia eri puolelta Suomea. Lounais-Espoon osastossa järjestettiin tilaisuus yhteistyössä omaishoitajien tukitoiminnan ja terveyspisteen kanssa. Tilaisuudessa kuultiin tärkeää asiaa turvallisesta ja aktivoivasta auttamisesta. Lisäksi voitte lukea koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisemistä sekä uuden aluetyöntekijä Sami Mustosen esittelyn. Muistattehan välittää eteenpäin viestiä, että omaishoitajien Juttuluuri päivystää edelleen joka torstai klo 13 15! Ja kannattaa laittaa ylös jo päivämäärä , silloin vapaaehtoiset pääsevät virkistäytymään Laukaan Peurungan maisemissa kutsuseminaarin merkeissä. Reippaita talvipäiviä ja iloista keväänodotusta toivottaen, Siina Lepola 2

3 Moni vanhus jäisi yksin ilman vapaaehtoisia Teksti: Noora Jussila Kuva: Katja Lösönen Kotihoito ja hoitolaitosten henkilökunta ovat usein liian kiireisiä pitääkseen ikäihmiselle seuraa, selviää Punaisen Ristin kyselystä. Punaisen Ristin ystävätoiminta tavoittaa kaikista yksinäisimpiä ikäihmisiä. Moni yksin kotonaan tai laitoksessa asuva ikäihminen jäisi ilman juttuseuraa ja ulkoiluapua, jos vapaaehtoisia ei olisi, selviää Punaisen Ristin teettämästä kyselystä. Joulu-tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 417 Punaisen Ristin ystävätoiminnan vapaaehtoista ympäri Suomen. Heistä valtaosa vieraili ikäihmisten luona kodeissa ja laitoksissa. 65 prosenttia laitoksissa vierailevista vapaaehtoisista oli sitä mieltä, ettei laitoksen henkilökunnalla ollut tarpeeksi aikaa asukkaiden virkistystoimintaan sekä ulkoilemisessa avustamiseen. 24 prosenttia vapaaehtoisista ei ollut varma, vieraileeko ikäihmisen luona vapaaehtoisen lisäksi omaisia tai muita läheisiä ja ystäviä. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja seniorityön asiantuntija Anita Hartikka Punaisesta Rististä pitää kyselyn tuloksia huolestuttavina. Ikäihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että arjen rutiiniin kuuluu myös kohtaamisia toisen ihmisen kanssa. Varsinkin muistisairaille erilaiset virikkeet ja kohtaamiset toisten ihmisten kanssa ovat erittäin tärkeitä, Hartikka sanoo. Hoitohenkilökunnalla on usein kiire, eikä kaikilla ikäihmisillä välttämättä ole omaisia, tai he ovat kiireisiä tai asuvat muualla. Tällöin vapaaehtoisten rooli juttuseurana ja ulkoiluapuna korostuu. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että Punaisen Ristin ystävätoiminta tavoittaa myös kaikkein yksinäisimpiä ikäihmisiä. Myös ammattiapu tiukassa 18 prosenttia yksin kotonaan asuvien ikäihmisten luona vierailevista vapaaehtoisista oli sitä mieltä, ettei ikäihminen saanut riittävästi tarvitsemaansa ammatillista apua tai palveluita. 21 prosenttia vastaajista oli joutunut auttamaan ikäihmistä hätä- tai poikkeustapauksessa, kuten soittamaan ambulanssin kaatuneelle. Vapaaehtoisena olen joutunut tilanteisiin, joissa kotihoidon palveluja käyttävä vanhus on mielestäni heitteillä. Nopeiden käyntien aikana ei välttämättä huomata kokonaistilannetta. Kotiavustajat vaihtuvat usein ja heillä on kiire, kertoi yksi kyselyyn vastannut vapaaehtoinen. 3

4 Olen joutunut pyytämään kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua käymään useammin ja tarkkailemaan ystävieni syömistä, koska ystäväni eivät muista syödä. Olen ottanut yhteyttä myös omaisiin, kun olen huomannut ystävieni muistamattomuuden, kertoo toinen vapaaehtoinen. Punaisen Ristin asiantuntija Anita Hartikka muistuttaa, että vapaaehtoiset ovat yhteiskunnan yhteinen voimavara. Nyt on korkea aika miettiä, miten vapaaehtoisten apua hyödynnetään oikein ja vähennetään ikäihmisten yksinäisyyttä tilanteessa, jossa yhteiskunnan muut resurssit ovat entistä niukemmat, Hartikka sanoo. Punaisen Ristin ystävätoiminnassa on mukana vapaaehtoista. Vuosittain Punaisen Ristin ystävätoiminnasta saa avun ihmistä. Punaisen Ristin ystävätoiminnassa on mukana 8200 vapaaehtoista. 4

5 Tue ja avusta turvallisesti ja aktivoiden! Kuvat ja teksti: Siina Lepola Keskiviikkona 17. helmikuuta järjestettiin yhteistyössä Lounais-Espoon osaston terveyspisteen kanssa Tue ja avusta turvallisesti ja aktivoiden - tilaisuus. Asiantuntijana toimi työfysioterapeutti Minna Toikka, joka antoi neuvoja oikeaoppiseen ja turvalliseen avustamiseen. Osallistujat saivat arvokasta tietoa siitä, miten omaa kehoa voi hyödyntää auttamistilanteessa ja miten esimerkiksi kaatunut henkilö avustetaan turvallisesti ylös. Kehonhallinta hyödyksi auttamisessa Tilaisuudessa painotettiin sitä, kuinka tärkeää meidän kaikkien on huolehtia kehomme hyvinvoinnista. Liikunta, ravinto ja lepo ovat hyvän elämän perusedellytykset. Oman kehonhallinta on edellytyksenä myös turvalliselle auttamiselle. Auttamisen ja myös muun liikkumisen lähtökohtana on hyvä perusasento. Avustaminen on hyvä aloittaa käyntiasennossa eli polvet ja lonkat koukussa ja selkä suorana, jolloin painonsiirrot ovat mahdolliset. Tämä asento säästää myös selkää. Tärkeää avustamisessa on muistaa, mistä kohtaa ottaa kiinni. Yleensä voiman lisääminen ei auta vaan avustettavalle tulisi antaa enemmän aikaa ja tilaa. Ennen kuin aloitat toisen avustamisen, suunnittele mitä olet tekemässä. Katso ympärillesi tarvitseeko ympäristöä muokata ja ovatko tavarat ja apuvälineet järkevillä paikoilla. Muista myös huomioida alkuasento, sillä oikea asento ja liikkeen stimulointi voivat herättää liikemuistin. Esimerkiksi muistisairas ei välttämättä enää ymmärrä sanoja, mutta pystyy kuitenkin liikemuistin avulla toistamaan liikkeet. Ohjaamiseen voi lisätä kosketuksen, esimerkiksi rullaamalla, kampeamalla tai liu uttamalla nostaminen ei ole missään nimessä suositeltavaa. Nostamisessa kuormitus ja riskit ovat liian suuret ja lisäksi kainalot voivat vahingoittua ja vaatteet repeytyä. Oma apu kannattaa sulauttaa autettavan liikkeeseen. Auttajan tulee selittää ja ohjata selkeästi mitä hän toivoo avustettavan tekevän. Ohjauksen voi tehdä vaiheittain. Anna autettavalle aikaa tehdä itse tai ainakin yrittää aloittaa liike, älä auta autettavaksi. Liikkeen voi rytmittää esimerkiksi lukujen tai laulun mukaan. Työfysioterapeutti Minna Toikka kertoi osallistujille turvallisesta avustamisesta. 5

6 Kaatumistilanne Ennen kuin aloitat kaatuneen auttamisen, on hyvä muistaa muutama perusasia. Varmista ensin onko kaatuneeseen sattunut, arvioi mahdolliset vammat ja hälytä tarvittaessa apua. Rauhoita tilanne ja katso ympärillesi suunnitellen samalla, miten teet siirtymisen. Tarvitseeko esimerkiksi siirtyä lähemmäs sohvaa tai sänkyä tai siirtää huonekaluja lähemmäksi. Huolehdi myös siitä, että sinulla itselläsi on tarpeeksi tilaa liikkua. Auttamistilanteessa tue autettavan luonnollista liikkumista, yritä olla vaikeuttamatta sitä esimerkiksi seisomalla liikkumisen tiellä. Makuulta kannattaa nousta ensin istumaan kyynärpäihin tai käsiin tukeutuen. Istumasta voi siirtyä konttausasentoon polvet pehmustettuina. Konttausasennosta voi ryömiä tai kivuta vuoteelle tai sohvalle kyynärpäiden varassa ja kierähtää. Avustaja voi auttaa esimerkiksi pukkaamalla jaloista. Vaikeassa tilanteessa voit itse mennä lattialle ja miettiä, miten sieltä pääsisi parhaiten ylös. Yhteistyö terveyspisteiden kanssa Tilaisuus Espoossa on yksi hyvä esimerkki siitä, millaista yhteistyö omaishoitajien tukitoiminnan ja terveyspisteiden välillä voi olla. Useilla paikkakunnilla löytyy varmasti kiinnostusta molemmilta osapuolilta yhteistyöhön. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä oman alueen terveyspisteeseen ja ehdottaa vaikkapa te lan järjestämistä. Terveyspisteen vapaaehtoisten on hyvä olla tietoisia omaishoitajien tukitoiminnasta, jotta he voivat neuvoa terveyspisteessä mahdollisesti vierailevia omaishoitajia. Yhteistyössä on voimaa! Kaatunut henkilö kannattaa auttaa ensin kylkiasentoon. 6

7 Pienillä teoilla turvallisempaan arkeen Teksti: Tiina Tikkanen Kuva: Kristian Heilimö Suurin osa tapaturmista sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Yleisin kotona sattuva tapaturma on kaatuminen. Tapaturmia sattuu kaiken ikäisille, mutta iän karttuessa kaatumisen ja muiden tapaturmien seuraukset ovat usein vakavampia kuin nuorena. Tapaturmia voidaan onneksi ehkäistä. Kotitapaturmien ehkäisykampanja jakaa tietoa tapaturmien ehkäisystä. Kampanjassa on mukana useita yhteiskunnallisia organisaatioita. Vuonna 2015 kampanjalle myönnettiin Rahaautomattiyhdistyksen tuki ja se siirtyi Suomen Punaisen Ristin koordinoimaksi Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyhankkeeksi. Kotitapaturmien ehkäisy on usein yksinkertaista Valppaus arjen askareissa ja pienet turvallisuutta lisäävät muutokset kodissa voivat olla riittäviä tapaturmien ehkäisykeinoja. Tapaturmavaaraa voi vähentää huolehtimalla terveydestä ja toimintakyvystä. Säännöllinen liikunta, riittävä ja monipuolinen ravinto, sopiva lääkitys sekä hyvän mielialan ylläpitäminen ovat terveyden kulmakiviä. Iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä omaiset ovat usein tärkeässä roolissa. Omainen tuntee iäkkään tavat ja ympäristön ja pystyy tunnistamaan paikkoja, joissa vaaratilanteita voi tapahtua. Iäkkään voi olla helpompi kertoa läheiselle esimerkiksi kaatumispelosta kuin vaikka lääkärille. Tällöin päästään nopeasti puuttumaan asioihin ja miettimään keinoja ennaltaehkäistä tapaturmia. Omaisen ei kannata arkailla tapaturmavaarojen puheeksi ottamista. Pienetkin toimet tapaturmien ehkäisemiseksi ovat hyvin tärkeitä. Joskus voi riittää ystävän tai läheisen tuki ja puhuminen. Turvallisuutta parantavat muutostyöt on tehtävä aina yhteisymmärryksessä talon asukkaiden kanssa. Lisätietoa ikääntyneen turvallisuuden parantamisesta löytyy Turvallisia vuosia -oppaasta. Opas on tilattavissa ilmaiseksi Suomen Punaisen Ristin verkkokaupasta tai verkosta osoitteesta kotitapaturma.fi. Pysytään pystyssä talviliukkailla ja unohdetaan kiire Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyhankkeen koordinointiin kuuluu myös Pysy pystyssä ja Tapaturmapäivä -kampanjat. Pysy pystyssä -kampanja kertoo, miten talvijalankulun turvallisuutta voidaan parantaa. Kampanja kehottaa varautumaan liukastumiseen, sillä liukuastumisvaaraa voi pienentää ylläpitämällä hyvää fyysistä kuntoa ja harjoittelemalla tasapainoa. Lisäksi liukastumista voi ehkäistä valitsemalla kengät kelin mukaan ja käyttämällä liukuesteitä tai nastakenkiä. 7

8 Perjantaina vietetään Tapaturmapäivää, jonka teemana on Hopulle loppu. Kiire lisää tapaturmariskiä kotona, töissä ja liikenteessä. Tapaturmapäivänä on hyvä ottaa aikaa omaan kiireen hallinnan miettimiseen. Tavoitteena on, että perjantaina klo 13 kaikki laittaisivat hetkeksi Hopulle lopun ja jakaisivat tästä kiireettömästä hetkestään valokuvan sosiaalisessa mediassa käyttämällä aihetunnisteena #hopulleloppu. Tapaturmien ehkäisy on talkootyötä, jossa jokainen voi jo pienillä teoilla parantaa omaa, läheisen tai kodin turvallisuutta. Lisätietoja ja vinkkejä löytyy osoitteesta kotitapaturma.fi. Yleisin kotona sattuva tapaturma on kaatuminen. 8

9 Uusi aluetyöntekijä esittäytyy Olen Sami Mustonen ja aloittanut omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijänä Länsi-Suomen piirissä Toimipisteeni sijaitsee Jyväskylän piiritoimistolla. Toiminta-alueeni on laaja, koko Länsi-Suomen piiri, käsittäen kaikki 73 osastoa Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueella. Olen muutamaa vuotta vaille nelikymppinen ja perheeseeni kuuluu vaimo, reilun vuoden ikäiset kaksostytöt ja mäyräkoira. Koulutukseltani olen lähihoitaja sekä fysioterapeutti (AMK). Ensimmäiset kokemukseni omaishoitajuudesta ovat omasta mummolastani. Ensin mummoni hoiti puolisoaan ja hieman myöhemmin hän toimi omaishoitajana omalle MS-tautia sairastavalle pojalleen noin 15 vuoden ajan. Mummoni sai vuoteeseen autettavasta pojastaan omaishoidontukea (silloinen kotihoidontuki) 250 markkaa kuukaudessa ja lisäksi ilmaiset vaipat, jotka piti hakea sairaalalta potkurilla. Loppuajasta mummoni ja enoni saivat kunnalta muutamia apuvälineitä, kuten tukikahvoja ja moottoroidun vuoteen. Omalla työpolullani olen saanut työskennellä omaishoidon parissa Keski-Suomen Muistiyhdistyksellä projektissa Kotihoitoa tukevaa kuntoutusta Keski- Suomen kuntiin, sekä Jyvässeudun Omaishoitajat ry:ssä kansainvälisessä Seniorengage -projektissa. Kotihoitoa tukevaa kuntoutusta -projektin tavoitteena oli saada Keski-Suomen kunnat järjestämään muistisairaille ja heidän omaishoitajilleen virkistystoimintaa sekä tuottaa muistinvirkistysmateriaalia. Seniorengage -projektissa kehitettiin ikääntyville suunnattua sosiaalisen median tuotetta. Olen innoissani, että pääsen jälleen työskentelemään omaishoitajien parissa sekä siitä, että saan olla osa merkittävää Suomalaista kansalaisjärjestöä. Tapaamisiin! Sami Mustonen 8 9

10 ! Ajankohtaista Hyvinvointipäivät omaistaan tai läheistään hoitaville miehille Nynäsissä, Heinolassa. Hakuaika päättyy Lisätiedot ja hakulomakkeet: Ystävätoiminnan peruskurssi omaishoitajapainotuksella Lounais-Espoon osaston toimitiloissa pe 8.4 klo sekä la 9.4 klo Ilmoittautumiset tai Ystävätoiminnan ryhmänohjaajakoulutus perjantaina klo ja lauantaina klo 9 15 SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin koulutustiloissa Helsingin Kampissa. Koulutus on tarkoitettu vapaaehtoisille, jotka aikovat ohjata tai ohjaavat esimerkiksi 6 nuorille, ikäihmisille, omaishoitajille, maahan muuttaneille tai muulle ystävätoiminnan kohderyhmälle suunnattua ryhmää Punaisessa Ristissä. Lisätiedot: Suomen omaishoidon verkosto julkaisi perjantaina kannanoton hallituksen kaavailemia vammaispalveluiden leikkauksia vastaan. Suomen Punainen Risti on yksi verkoston jäsenjärjestöistä. Lue lisää: Suomen omaishoidon verkosto: